15.12.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 434/51

Esittelijä:

Michael IKRATH

Toinen esittelijä:

Carlos TRIAS PINTÓ

1.1

ETSK panee tyytyväisenä merkille, että Euroopan komissio ei tässä vaiheessa toteuta sääntelytoimenpiteitä, ja tukee komissiota asianmukaisten kilpailusääntöjen soveltamisessa, jos se osoittautuu tarpeelliseksi tasapuolisten toimintaedellytysten ja kuluttajansuojan kannalta.

1.2

ETSK suhtautuu myönteisesti komission aloitteeseen, jonka tavoitteena on syventää sisämarkkinoita toimintasuunnitelman avulla. Tämä edellyttää toisaalta talous- ja rahaliiton asteittaista laajentamista ja toisaalta rahoitustuotteiden ja -palvelujen yhdenmukaistamista yhdessä digitaalisen innovoinnin kanssa. Samalla on säilytettävä reilut sekä tekniikan ja liiketoimintamallin kannalta neutraalit kilpailuolot.

1.3

ETSK pyytää jäsenvaltioita tehostamaan toimiaan, jotta tällä hetkellä täytäntöönpantavana olevia yleiseurooppalaisia standardeja sovelletaan kattavasti, yhdenmukaisesti, koordinoidusti ja järjestelmällisesti. Tällä tavoin varmistetaan, että ne ovat kuluttajien kannalta täysin osallistavia ja suojataan samalla kuluttajia monilta riskeiltä, jotka liittyvät uusiin finanssialan näkymiin.

1.4

ETSK katsoo, että perinteisten vähittäispankkien (boring banking) toimimiseen tällaisten tuotteiden ja palvelujen merkittävinä välittäjinä olisi kiinnitettävä erityistä huomiota. Perinteisesti varsinkin alueelliset tai paikalliset vähittäispankit ovat nauttineet EU:n kuluttajien korkeaa luottamusta, ja kuluttajat eivät ole olleet kovin halukkaita vaihtamaan palveluntarjoajaa. Rajatylittäviä tuotteita olisi kuitenkin edistettävä, jotta vahvistetaan ajatusta sisämarkkinoista ja henkilöiden ja tavaroiden vapaasta liikkuvuudesta.

1.5

Samaan aikaan olisi otettava huomioon kuluttajien huolenaiheet, kuten kielierot, lainsäädäntöjen erot, korkeammat maksut asiakkaille, jotka eivät ole kyseisen maan asukkaita, kieltäytyminen tarjoamasta tiettyjä rahoituspalveluja ja -tuotteita asiakkaille, jotka eivät ole kyseisen maan asukkaita, verotuksen erot, rahanpesulainsäädännön liiallinen hyväksikäyttö ja valuutanmuunnon riskit.

1.6

ETSK kehottaa komissiota tutkimaan, kuinka moni taloudellisesti haavoittuvassa asemassa oleva lainanottaja ottaa rajatylittäviä kuluttajaluottoja, jotka eivät ole heidän saatavillaan kotimaassa (lainashoppailu), ja altistuu siten todennäköiselle ylivelkaantumiselle.

1.7

Jotta varmistetaan rahoitustuotteiden ja -palvelujen vertailukelpoisuus ja läpinäkyvyys sekä luodaan tasapuoliset toimintaedellytykset jäsenvaltioiden välille, ETSK suosittaa sellaisten toimien toteuttamista, joilla varmistetaan, että tuotteiden ja palvelujen verojärjestelyt eivät jatkossa estä reilua kilpailua.

1.8

ETSK kehottaa komissiota laatimaan säännöksiä Euroopan unionin eri lainkäyttöalueilla käytössä olevien eri rahoitustuotteiden asianmukaisista, riippumattomista vertailuvälineistä, joiden sertifiointi on pakollista.

1.9

ETSK kehottaa sääntelemään muita kuin eurooppalaisia tietotekniikkajättejä, kuten Googlea ja Applea, sillä ne voivat käyttää asiakastietokantojaan räätälöityjen tuotteiden suoraan myyntiin ilman, että niihin sovelletaan EU:n kuluttajansuojasääntöjä ja muita säädöksiä.

1.10

ETSK on vakuuttunut siitä, että digitalisaatio muuttaa kulutuskäyttäytymistä jatkuvasti ja koko ajan. Siksi se pitää myönteisenä, että komissio keskittyy edistämään digitaalisia sisämarkkinoita ja kiinnittää erityistä huomiota rahoituspalveluihin, ja tukee tätä toimintaa. Komissio on oikeassa siinä, että se keskittyy poistamaan esteitä, jotka heikentävät rajatylittävää digitaalista jakelua (geoblokkaus). ETSK katsoo, että se on ainoa keino saada aikaan todelliset rahoituspalvelujen sisämarkkinat kuluttajille.

1.11

Jotta saadaan aikaan kestävää sääntelyä ja säilytetään mahdollisimman hyvä rahoitusvakaus, ETSK katsoo, että rahoitusteknologian alalla olisi oltava tasapuoliset toimintaedellytykset kyseisen rahoituspalvelun tarjoajien kesken ja että kuluttajille on aina oltava samat takuut kuin perinteisessä pankkitoiminnassa.

1.12

ETSK suosittaa, että komissio määrittää toimintasuunnitelmassa jo määritettyjen kuluttajatuotteiden rinnalle yksinkertaisia lisätuotteita, joilla on samat piirteet ja jotka ovat siten vertailukelpoisia ja läpinäkyviä. Tuotteita voitaisiin tarjota lippulaivatuotteina koko EU:ssa eri jakelujärjestelmien (kuten rahoitusteknologia ja perinteiset haarat) kautta, ja kuluttajia voitaisiin kannustaa luottamaan niihin. Kun tuotteesta ja tuotteen läpinäkyvyydestä on selkeitä tietoja, kuluttajat voivat valita parhaan palveluntarjoajan riskittömästi koko EU:n alueelta.

1.13

Saman rahoituspalvelun hallintaan osallistuvien eri osapuolten riippumattomuutta olisi vahvistettava ja siten vältettävä eturistiriitoja, koska se helpottaisi rahoituspalvelujen hyvää hallintoa ja tehokasta valvontaa.

1.14

ETSK korostaa, että kunkin standardin vaikutusta kuluttajille tarkoitettujen rahoitustuotteiden ja -palvelujen kehitykseen olisi arvioitava säännöllisesti ja samalla vahvistettava asianmukaisesti valvontaviranomaisten resursseja. Lisäksi ETSK panee merkille, että rajatylittäviä maksutapahtumia varten tarvitaan tehokkaita vaihtoehtoisia riidanratkaisumekanismeja (ADR) ja verkkovälitteisiä riidanratkaisumekanismeja, sillä niillä voidaan parantaa merkittävästi kuluttajien luottamusta.

1.15

Jos kansalaisille ja yrityksille aikaansaatavien tulosten halutaan vähentävän kustannuksia tehokkaasti ja tuloksekkaasti, ETSK katsoo, että kaikkien asiaa koskevien toimien ja tekstien on perustuttava sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskevan ohjelman periaatteisiin ja niissä on otettava huomioon kyseiset periaatteet. On tärkeää, että tähän liittyvä tuleva lainsäädäntö ja sääntely ovat yksinkertaisia ja poistavat tarpeettomat taakat kuitenkin niin, ettei tingitä alan selkeistä tavoitteista. Jotta saavutetaan todelliset sisämarkkinat, jotka eivät ole sirpaloituneet, on vastaavasti vältettävä kaikenlaista kansallisen tai alueellisen tason ylisääntelyä.

2.1

Toimintasuunnitelman tarkoituksena on lisätä Euroopan kuluttajien valinnanvaraa ja parantaa rahoituspalvelujen saatavuutta koko EU:ssa.

2.2

Se kattaa kuluttajien arkeen olennaisesti kuuluvat rahoituspalvelut, joita ovat esimerkiksi käyttötileille säästäminen, maksupalvelut, luottokortit, kiinnitysluotot ja muut lainat sekä erilaiset vakuutukset.

2.3

Toimintasuunnitelma on kiinteä osa entistä syvempien ja oikeudenmukaisempien sisämarkkinoiden kehittämistä. Rahoituspalvelujen kohdalla tämä tarkoittaa, että rahoituspalvelujen tarjoajien välistä kilpailua ja kuluttajan valinnanvaraa on parannettava, jotta kuluttajat voivat hyötyä alhaisemmista hinnoista, tuotteiden korkeammasta laadusta ja innovaatioista.

2.4

Kuluttajien olisi voitava valita vapaasti koko EU:n alueella saatavilla olevasta kattavasta rahoituspalvelujen ja -tuotteiden tarjonnasta, eikä palveluntarjoajan kotipaikkana olevalla jäsenvaltiolla pitäisi enää olla merkitystä.

2.5

Rahoituspalvelujen ja -tuotteiden tarjoajien olisi voitava hyödyntää EU:n laajuisten markkinoiden (sisämarkkinoiden) etuja.

2.6

EU on jo hyväksynyt useita toimenpiteitä kuluttajille tarkoitettujen rahoituspalvelujen sisämarkkinoiden luomiseksi. Toimenpiteisiin kuuluvat maksutileistä (1), kiinteää asunto-omaisuutta koskevista luottosopimuksista (2) ja vakuutusten tarjoamisesta (3) annetut direktiivit, pääomamarkkinaunionin luomista koskeva toimintasuunnitelma (4), Euroopan sisämarkkinoiden strategia (5) ja digitaalisten sisämarkkinoiden strategia (6).

2.7

Tämä toimintasuunnitelma perustuu komission vihreään kirjaan (7) liittyviin kuulemisiin, ja se laadittiin jäljellä olevien esteiden erittelemiseksi ja ylittämiseksi.

2.8

Toimintasuunnitelmassa keskitytään kolmeen seuraavaan pääosa-alueeseen:

2.9

Tällä hetkellä vain noin seitsemän prosenttia kuluttajista käyttää rahoituspalveluja toisesta jäsenvaltiosta, joten toimintasuunnitelmassa asetetaan etusijalle rahoitusteknologioiden ja verkkoliiketoiminnan kehittäminen.

3.1

ETSK toteaa, että EU:n laajuisten rahoituspalvelujen sisämarkkinoiden luominen edellyttää EU:n eri rahoitusmarkkinahankkeiden yhdenmukaistamista. Esimerkiksi pääomamarkkinaunioni vaikuttaa kaikkiin EU:n jäsenvaltioihin, kun taas pankkiunioni ja sen kolme pilaria koskevat vain euroaluetta, ja ”uusien” jäsenvaltioiden markkinoita ei oteta huomioon. Tämä tarkoittaa, että toivottu rahoituspalvelujen ja -tuotteiden rajatylittävä tarjonta törmää näkymättömiin rajoihin.

3.2

ETSK pitää siksi asianmukaisena, että talous- ja rahaliittoa laajennetaan entisestään samaan aikaan, kun rahoituspalvelujen sisämarkkinoita syvennetään: elleivät kaikki valtiot vähitellen liity yhteiseen valuuttaan – erityisesti digitaalialalla–, toimintasuunnitelmaa on mahdotonta toteuttaa kokonaisuudessaan. Lisäksi vaihtoehtoiset digitaaliset valuutat, kuten bitcoin, saattavat käyttää tätä tilannetta hyväkseen, mikä voi horjuttaa rajatylittävien rahoituspalvelujen turvallisuutta ja tietosuojaa sekä kuluttajien luottamusta niihin.

3.3

ETSK huomauttaa, että kuluttajat pitävät rahoituspalvelujen kauppaa tällä hetkellä paikallisena ja alueellisena liiketoimintamallina. Uusi finanssialan maisema aiheuttaa huolta ja epävarmuutta, minkä vuoksi ETSK on samaa mieltä komission havainnosta, että ”useimmat vähittäisrahoituspalvelujen asiakkaat todennäköisesti edelleen suuntautuvat kotimaisille markkinoille” (8).

3.4

ETSK katsoo, että jäsenvaltioiden erilaiset verojärjestelyt ovat merkittävä este rahoitustuotteiden vertailukelpoisuuden ja läpinäkyvyyden varmistamiselle. Keskeisten tuotteiden houkuttelevuus perustuu usein niiden verokannustimiin, jotka kuitenkin hyödyttävät vain kansallisia veronmaksajia. Lisäksi rajatylittävien rahoitusmarkkinoiden vakavana esteenä on veronkierron torjunta, jonka vuoksi ulkomaisten tilien omistajia epäillään epärehellisyydestä veroasioissa. ETSK pyytää siksi komissiota sisällyttämään toimintasuunnitelmaan lisäehdotuksia.

3.5

Komission ponnekkaista pyrkimyksistä huolimatta eurobarometrissa 446 todettiin, että vain seitsemän prosenttia EU:n kansalaisista on tähän mennessä käyttänyt rajatylittäviä rahoituspalveluja. Lisäksi on epäselvää, kuinka moni taloudellisesti haavoittuvassa asemassa oleva lainanottaja ottaa rajatylittäviä kuluttajaluottoja, jotka eivät ole heidän saatavillaan kotimaassa (lainashoppailu), ja altistuu siten todennäköiselle ylivelkaantumiselle. ETSK ehdottaa siksi, että asiasta laaditaan tutkimus.

3.6

On kuitenkin muistettava, että tällaista rajatylittävää kysyntää on raja-alueilla, joilla on yhteinen kieli. Toisaalta jopa kansallisilla markkinoilla alle kolmasosa kuluttajista vaihtaa palveluntarjoajaansa. Yksi tärkeimmistä syistä on korkeampi tyytyväisyys pääasiassa alueellisiin tai paikallisiin perinteisiin vähittäispankkeihin (ks. eurobarometri 446). ETSK haluaa tässä yhteydessä palauttaa mieliin, että alueellisten vähittäispankkien kannattavuuteen on kohdistunut erityistä painetta finanssikriisistä lähtien. Siksi olisikin pohdittava, miten pankit voivat selvitä muista jäsenvaltioista olevien asiakkaiden suhteellisen pienen osuuden korkeista kustannuksista. ETSK kehottaa komissiota puuttumaan muihin syihin, jotka ovat tämän rahoitustuotteiden rajatylittävän hankinnan alhaisen prosenttiosuuden taustalla. Tällaisia syitä ovat esimerkiksi kielierot, lainsäädäntöjen erot, korkeammat maksut asiakkaille, jotka eivät ole kyseisen maan asukkaita, kieltäytyminen tarjoamasta tiettyjä rahoituspalveluja ja -tuotteita asiakkaille, jotka eivät ole kyseisen maan asukkaita, verotuksen erot, rahanpesulainsäädännön liiallinen hyväksikäyttö ja valuutanmuunnon riskit.

3.7

Tässä yhteydessä ETSK toteaa, että paikalliset ja alueelliset vähittäispankit ovat kuluttajien luottamusta nauttivia rahoituspalvelujen tarjoajia, ja pitää välttämättömänä, että juuri tämän roolin säilyttämiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Tämä edellyttää paljon eriytyneempää pankkialan sääntelyä, johon sisältyy suhteellisuusperiaatteen johdonmukainen soveltaminen (9). Vain tällä edellytyksellä nämä pankit voivat toimia innovaatiojohtajina tai -seuraajina.

3.8

ETSK pitää komission perusteltujen tavoitteiden toteuttamisen ennakkoehtona sitä, että finanssiala voi hyödyntää sisämarkkinoiden kehittämiseen tarvittavaa modernia teknologiaa ja että ala on jatkossakin rahoituksellisesti vakaa ja turvallinen kuluttajien ja investoijien kannalta.

3.9

ETSK on vakuuttunut siitä, että digitalisaatio muuttaa kulutuskäyttäytymistä jatkuvasti ja koko ajan. Siksi se pitää myönteisenä, että komissio keskittyy edistämään digitaalisia sisämarkkinoita ja kiinnittää erityistä huomiota rahoituspalveluihin, ja tukee tätä toimintaa. Komissio on oikeassa siinä, että se keskittyy poistamaan esteitä, jotka heikentävät rajatylittävää digitaalista jakelua (geoblokkaus). ETSK katsoo, että se on hyvä keino saada aikaan todelliset rahoituspalvelujen sisämarkkinat kuluttajille. Tarvitaan kuitenkin myös muita toimia (joita kuvataan kohdassa 3.6).

3.10

ETSK katsoo komission tapaan, että tulevassa työssä olisi keskityttävä pääasiassa aiemmin hyväksytyn lainsäädännön asianmukaiseen täytäntöönpanoon (ks. kohta 2.6). Toisaalta tarvitaan lisätoimia, joilla varmistetaan, että kuluttajat voivat hyödyntää rahoituspalvelujen EU:n laajuisten sisämarkkinoiden etuja.

3.11

Tässä yhteydessä ETSK pitää myönteisenä, että toimintasuunnitelma sisältää kunnianhimoisen etenemissuunnitelman toimista, ja odottaa, että kansalliset lainsäätäjät, valvontaviranomaiset ja kuluttajajärjestöt osallistuvat täysimääräisesti niiden täytäntöönpanoon. Työmarkkinaosapuolet ovat tässä myös keskeisessä asemassa.

3.12

ETSK pitää samoin myönteisenä, että markkinaosapuolille annetaan lisää mahdollisuuksia kehittää omia rahoituspalvelujaan erityisesti digitaalisen innovoinnin myötä. Näin otetaan riittävällä tavalla huomioon jäsenvaltioiden tällä hetkellä hyvin erilaiset markkinaolosuhteet yhteisen tavoitteen mukaisesti.

3.13

ETSK suosittaa, että komissio määrittää toimintasuunnitelmassa jo määritettyjen kuluttajatuotteiden rinnalle yksinkertaisia lisätuotteita, joilla on samat piirteet ja jotka ovat siten vertailukelpoisia ja läpinäkyviä. Tuotteita voitaisiin tarjota lippulaivatuotteina koko EU:ssa eri jakelujärjestelmien (kuten rahoitusteknologia ja perinteiset haarat) kautta, ja kuluttajia voitaisiin kannustaa luottamaan niihin. Kun tuotteesta ja tuotteen läpinäkyvyydestä on selkeitä tietoja (yhdenmukainen terminologia, liian ammattikielisten kuvausten välttäminen, helpot ja ymmärrettävät sopimusehdot), kuluttajat voivat valita parhaan palveluntarjoajan riskittömästi koko EU:n alueelta.

3.14

ETSK katsoo, että uusien verkkoteknologioiden ja vertailukelpoisten ja läpinäkyvien kuluttajatuotteiden toimiva yhdistäminen on erittäin tärkeää rahoituspalvelujen sisämarkkinoiden syventämiskehityksen kannalta.

3.15

ETSK pitää siksi myönteisenä, että 1. kesäkuuta julkaistu komission pohdinta-asiakirja talous- ja rahaliiton syventämisestä sisältää rahoitustuotteiden ja -palvelujen yhdenmukaistamiseen EU:ssa liittyvät pääkohdat. Tämä koskee erityisesti tasapuolisten toimintaedellytysten luomista eri jäsenvaltioiden ja siten rahoituspalvelujen tarjoajien välillä. Talous- ja rahaliittoa koskevat EU:n tekemät ehdotukset yksinkertaistavat siksi eri rajatylittävien rahoitustuotteiden vertailukelpoisuutta ja esittelyä.

3.16

ETSK pitää tässä yhteydessä tärkeänä, että pyyntö rahoitusteknologioita koskevan säädöksen antamisesta toistetaan. Vuosien 2008–2010 finanssikriisin aikana erittäin säädelty lainsäädäntö (Basel III, CRD IV) oli yksi syistä, joiden vuoksi perinteiset vähittäispankit eivät enää voineet toteuttaa riittävästi päätehtäväänsä (pk-yrityksille ja yksityishenkilöille lainaaminen), kun taas rahoitusteknologian tarjontaan ei sovelleta tätä lainsäädäntöä. ETSK vaatii siksi, että ennen kuin luodaan kuluttajille tarkoitettujen rajatylittävien rahoituspalvelujen toimintasuunnitelma, perinteisille vähittäispankeille ja rahoitusteknologioille on luotava lainsäädännön kannalta tasapuoliset toimintaedellytykset (10).

3.16.1

On erittäin tärkeää, että komissio puuttuu rahoitusteknologiaa koskeviin kuluttajien huolenaiheisiin, joita ovat esimerkiksi henkilötietojen ja yksityisyyden suoja, oikeussuojamekanismit, ylivelkaantumisen riskit, näiden alustojen mahdollisen maksukyvyttömyyden seuraukset, tarjottavia tuotteita ja palveluja koskevan riippumattoman ja vastuullisen neuvonnan puute, digitaalisesti lukutaidottomien kuluttajien taloudellisen syrjäytymisen riski, massadatan käyttö ja hyväksikäyttö, tuotteiden saatavuus ja käyttömahdollisuudet. Näin voidaan palauttaa kriisin myötä kadonnut kuluttajien luottamus finanssilaitoksiin.

3.17

ETSK kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että kunkin toimintasuunnitelmassa tarkoitetun toimenpiteen täytäntöönpanossa noudatetaan aina tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimuksista annettua direktiiviä ja esteettömyyttä koskevaa eurooppalaista säädöstä.

3.18

Toimintasuunnitelma on toivotulla tavalla tehokas vain, jos samaan aikaan sen kanssa vahvistetaan asteittain finanssialan viranomaisten valvontatehtäviä (laadullisesti ja määrällisesti), otetaan käyttöön rahoituspalvelujen toimittajien käytöksen järjestelmällinen valvonta uuden maksupalveludirektiivin (PSD2) ja rahoitusvälineiden markkinoista annetun direktiivin (MIFID II) täytäntöönpanossa, taataan yksityisyyden ja läpinäkyvyyden monimutkainen tasapaino ja erotetaan toisistaan tuoteneuvonta ja markkinointitehtävät. Tämän rinnalla olisi kiinnitettävä erityistä huomiota luottoluokituslaitoksiin ja riippumattomiin finanssialan välityspalveluihin, kuten ETSK totesi vihreää kirjaa koskevassa lausunnossaan.

3.19

Koulutusta ja elinikäistä oppimista tarvitaan, jotta voidaan torjua taloudellista lukutaidottomuutta, joka voi aiheuttaa ylivelkaantumista ja taloudellista ja sosiaalista syrjäytymistä.

4.1

Kohdassa 3 tehtyjen huomioiden perusteella ETSK suosittaa, että komissio keskittyy panemaan nopeasti täytäntöön toimenpiteet, jotka liittyvät rahoituspalvelujen vertailusivustojen laadun ja luotettavuuden parantamiseen (toimi 4), kansallisten kuluttajansuojasääntöjen tarkasteluun (toimi 8), rahoitusteknologiaan (toimi 10) ja sähköiseen tunnistamiseen (toimi 11).

4.3

ETSK pitää siksi erittäin myönteisinä toimessa 11 ehdotettuja toimenpiteitä, kuten eIDAS-asetuksen (sähköisestä tunnistamisesta annettu asetus) käytön edistämistä, esimerkiksi sen laajentamista sähköiseen vähittäiskauppaan, sekä digitaalisen käyttöönoton uusien tapojen edistämistä (esim. videotunnistusmenetelmä). ETSK tukee tässä yhteydessä Euroopan parlamentin kantaa (11) viidenteen rahanpesudirektiiviin (12). Mitkään digitaaliset menetelmät eivät saa heikentää tietosuojaa ja yksityisyyden suojaa.

4.6

ETSK suosittaa myös, että nykyistä rahoituspalveluihin liittyvää erityistä lainsäädäntöä tarkistetaan sen perusteella, miten se vaikuttaa toivottuihin sisämarkkinoihin ja onko se digitaalisesti soveltuva. Kuluttajille tarkoitettujen tietojen olisi oltava helposti ymmärrettäviä, yksinkertaisia ja asianmukaisia, jotta kuluttajat voivat tehdä heille sopivia valintoja. Liialliset tiedonanto-, neuvonta- ja dokumentointivaatimukset ovat erityisen haitallisia digitaalisten sisämarkkinoiden kehittämiselle rahoituspalvelujen alalla. Siksi tarvitaan kokonaisvaltaista arviointitapaa.

4.13

Lisäksi on tärkeää, että komissio kiinnittää erityistä huomiota pikakulutusluottoihin, jotka eivät ole useinkaan läpinäkyviä ja jotka sisältävät kaikenlaisia epäreiluja ehtoja. Niihin liittyy myös harhaanjohtavia markkinointikäytäntöjä, joita tuetaan pääjoukkoviestimissä (lehdet, radio ja televisio) näkyvällä mainonnalla. ETSK kehottaa tässä yhteydessä jäsenvaltioiden valvontaviranomaisia valvomaan asianmukaisesti näiden yritysten markkinakäyttäytymistä tiiviissä yhteistyössä kuluttajajärjestöjen kanssa.