31.8.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 288/56

Esittelijä:

Marjolijn BULK

1.1

ETSK suhtautuu myönteisesti karsinogeenidirektiivin tarkistamisprosessin käynnistämiseen ja on halukas osallistumaan tähän tärkeään keskusteluun.

1.2

ETSK kehottaa komissiota suorittamaan vaikutustenarvioinnin karsinogeeni- ja mutageenidirektiivin soveltamisalan mahdollisesta laajentamisesta siten, että siihen sisällytetään myös lisääntymistoksiset aineet.

1.3

Komitea suosittaa painokkaasti, että direktiiviin tehtävissä tarkistuksissa ja vuonna 2018 tehtäväksi suunnitelluissa muutoksissa kiinnitetään enemmän huomiota naisten altistumiseen työssä karsinogeeneille.

1.4

ETSK katsoo, että komission on tärkeää pyrkiä yhdessä työmarkkinaosapuolten, jäsenvaltioiden ja muiden sidosryhmien kanssa parantamaan yhteisiä menetelmiä työssä tapahtuvan altistumisen sitovien raja-arvojen vahvistamiseksi direktiivissä.

1.5

Sitovat raja-arvot on määriteltävä tieteellisen ja tilastollisen näytön perusteella ottaen huomioon esimerkiksi toteuttamiskelpoisuus ja altistumistasojen mittaamismahdollisuudet. Alankomaissa ja Saksassa käytössä oleva riskiperusteinen lähestymistapa auttaa määrittelemään sitovat raja-arvot siten, että riskitaso huomioidaan ensisijaisena määräävänä tekijänä pyrittäessä eri osapuolten väliseen sovitteluratkaisuun.

1.6

ETSK pitää välttämättömänä käynnistää ohjelmia, joiden avulla kaikille henkilöille, jotka ovat altistuneet karsinogeeneille työpaikalla, järjestetään elinikäinen terveydentilan seuranta kansallisen sosiaaliturvan tai julkisen terveydenhuoltojärjestelmän puitteissa.

1.7

ETSK korostaa, että jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että työsuojelutarkastuksia tekevillä tahoilla on riittävät taloudelliset ja henkilöresurssit tehtäviensä hoitamiseksi, jotta työntekijöitä voidaan suojella nykyistä paremmin karsinogeeneiltä, mutageeneiltä ja lisääntymistoksisilta aineilta (CMR-aineilta) työssä.

1.8

ETSK puoltaa Euroopan tason työmarkkinaosapuolten yhteistä kantaa ja suosittaa työssä tapahtuvan altistumisen sitovan raja-arvon vahvistamista formaldehydille.

1.9

ETSK suosittaa, että komissio ottaisi dieselmoottorien pakokaasujen oikeudellista määritelmää laatiessaan huomioon työperäisen altistuksen raja-arvoja käsittelevän tiedekomitean SCOEL:n näitä pakokaasuja koskevien selvitysten tulokset.

2.1

Syöpä on yleisin työoloista johtuva kuolinsyy. EU:ssa tapahtui vuonna 2013 arviolta 1 314 000 syöpäkuolemaa, ja yli 100 000 kuolemantapausta johtui työperäisestä syövästä. Se on yleisin työperäisten kuolemantapausten aiheuttaja EU:ssa. Unionissa altistuu karsinogeeneille työpaikalla parisenkymmentä miljoonaa työntekijää. Alankomaiden kansanterveys- ja ympäristöinstituutin (RIVM) vuonna 2015 julkaisemassa tutkimuksessa (1) arvioidaan, että työperäisistä syövistä aiheutuu vuosittain 334 miljardin euron kustannukset.

2.2

Työperäistä syöpää käsitellään useissa työntekijöiden suojeluun liittyvissä direktiiveissä. Vuonna 1989 annetun puitedirektiivin (2) sisältämät yleisvelvoitteet koskevat kaikkia riskejä, ja yleiset toimenpiteet, jotka työpaikoilla on toteutettava, pohjautuvat näihin velvoitteisiin. Kemiallisia tekijöitä koskevaa direktiiviä (3) sovelletaan kaikkiin vaarallisiin kemikaaleihin. Asbestidirektiivissä (4) kiinnitetään huomio eräisiin asbestiperäisten sairauksien ennaltaehkäisyyn liittyviin erityistarpeisiin. Tärkein aihekohtainen säädös on vuonna 1990 annettu karsinogeenidirektiivi.

2.3

Karsinogeeni- ja mutageenidirektiivissä asetetaan yleiset vähimmäisvaatimukset. Työnantajien on määriteltävä ja arvioitava riskit ja ehkäistävä altistuminen, jos vaaraa aiheutuu. Prosessi tai kemiallinen tekijä on korvattava vaarattomalla tai vähemmän vaarallisella, jos se on teknisesti mahdollista. Jos kemiallisia karsinogeeneja ei ole teknisesti mahdollista korvata, niitä on altistumisen ehkäisemiseksi valmistettava ja käytettävä suljetussa järjestelmässä – jälleen niin pitkälle kuin se on teknisesti mahdollista. Jos korvaaminen sinänsä ei ole teknisesti mahdollista, työntekijöiden altistumisen taso on vähennettävä niin pieneksi kuin teknisesti mahdollista.

2.4

Näiden yleisten vähimmäisvaatimusten asettamisen lisäksi direktiivissä todetaan, että tiettyjä karsinogeenejä ja mutageenejä koskevat työperäisen altistuksen raja-arvot ovat olennainen osa työsuojelujärjestelyjä. Tiettyjä kemiallisia tekijöitä koskevat konkreettiset työssä tapahtuvan altistumisen sitovat raja-arvot määritetään karsinogeeni- ja mutageenidirektiivin liitteessä III. Tällä hetkellä liitteessä on määritetty työssä tapahtuvan altistumisen sitovat raja-arvot vain kolmelle aineelle tai prosesseihin liittyvälle altistukselle. Nämä sitovat raja-arvot kattavat vain pienen osan työntekijöistä, jotka altistuvat CMR-aineille.

2.5

Euroopan komissio ilmoitti vuonna 2016, että karsinogeeni- ja mutageenidirektiiviä tullaan tarkistamaan kolmessa vaiheessa. Se hyväksyi saman vuoden toukokuussa ensimmäisen ehdotuksen, joka on nyt Euroopan parlamentin ja ministerineuvoston käsiteltävänä. Toinen ehdotus annettiin tammikuussa 2017, ja kolmas on määrä antaa vuonna 2018.

2.6

Karsinogeeni- ja mutageenidirektiivin tarkistaminen on jatkuva prosessi. Ensimmäisessä ehdotuksessa tarkistettiin kahta aiemmin vahvistettua työssä tapahtuvan altistumisen sitovaa raja-arvoa ja hyväksyttiin yksitoista uutta. Marita Ulvskogin laatimassa mietinnössä (5) Euroopan parlamentti ilmaisi kannattavansa karsinogeeni- ja mutageenidirektiivin tarkistamista ja kehotti muun muassa sisällyttämään sen soveltamisalaan myös lisääntymiselle vaaralliset aineet, tiukentamaan työssä tapahtuvan altistuksen raja-arvoja kuuden aineen osalta ja asettamaan siirtymäajan raja-arvon, jotta työnantajat saisivat lisää aikaa täytäntöönpanoon. Euroopan parlamentti tähdensi myös, että direktiivin 2004/37/EY liitteeseen III vuosina 2017 ja 2018 tehtävien tarkistusten yhteydessä siihen olisi lisättävä muun muassa sellaisia aineita, seoksia ja menetelmiä kuin dieselmoottorien pakokaasut, formaldehydi, kadmium ja kadmiumyhdisteet, beryllium ja berylliumyhdisteet, nikkeliyhdisteet, arseeni ja arseeniyhdisteet sekä akrylonitriili. Poliittisten ryhmien hyvin suuri enemmistö kannatti Euroopan parlamentin ehdottamaa kompromissia.

2.7

Toisen ehdotuksen päätavoitteena on vahvistaa viisi uutta työssä tapahtuvan altistumisen sitovaa raja-arvoa. Vaikka kompleksiset polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen (PAH) seokset ja käytetyt moottoriöljyt mainitaan liitteessä, jossa määritellään direktiivin soveltamisala, näille kahdelle karsinogeenille ei ole asetettu raja-arvoja. Komissio päätti tekemänsä analyysin perusteella, että viiden karsinogeenin (6) osalta ei ole tällä erää syytä ryhtyä toimiin.

3.1

Ehdotuksen kohteena olevan direktiivin soveltamisalaan kuuluvat tällä hetkellä vain karsinogeenit ja mutageenit; direktiivin mahdollista laajentamista siten, että se kattaisi myös lisääntymistoksiset aineet, olisi harkittava. Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto on todennut näin: ”Työssä altistumisen vaikutukset miesten ja naisten lisääntymiselimiin voivat ilmetä sukupuolihormonien tason muutoksina, sukupuolisen halukkuuden ja potenssin heikkenemisenä, kuukautishäiriöinä, ennenaikaisina vaihdevuosina, kuukautisten alkamisen viivästymisenä, munasarjojen toimintahäiriöinä, siemennesteen laadun huononemisena sekä miesten ja naisten hedelmällisyyden heikkenemisenä. Myrkyllisille aineille altistuminen voi aiheuttaa suoria soluvahinkoja kehittymässä olevissa siittiöissä ja munasoluissa. Äidin altistuminen raskauden aikana saattaa häiritä sikiön kehitystä – –. Myrkyllisille aineille altistuminen voi saada aikaan monia laaja-alaisia vaikutuksia, joista esimerkkeinä mainittakoon sikiön kuolema, kohdunsisäisen kasvun hidastuma, ennenaikainen syntymä, synnynnäiset häiriöt, lapsen kuolema synnytyksen jälkeen, kognitiivisen kehityksen häiriöt, immunologisen herkkyyden muutokset ja lapsuusiän syöpä. Äidin altistuminen kemikaaleille työssä saattaa myös johtaa hänen rintamaitonsa kontaminoitumiseen. Eräät hormonihäiritsijöiksi kutsutut hormonitoimintaan vaikuttavat kemikaalit voivat muuttaa sisäeritysjärjestelmän toimintaa ja aiheuttaa siten lisääntymistä haittaavia vaikutuksia: esimerkiksi johtaa miehillä siemennesteen heikkoon laatuun ja lisääntymiskudosten vaurioihin ja aiheuttaa naisilla gynekologisia sairauksia.”

3.1.1

REACH-järjestelmässä ja useissa tiettyä alaa (kosmeettiset valmisteet, biosidit ja torjunta-aineet) koskevissa säädöksissä CMR-aineita käsitellään erityistä huolta aiheuttavien aineiden kategorian puitteissa. Näillä aineilla on joitakin yhteisiä piirteitä, kuten akuutti vaikutus terveyteen, riskien hahmottamisen vaikeus (koska altistumisen seuraukset ilmenevät usein vasta pitkän latenssiajan päästä), riskien hallinnan vaikeus ja nk. cocktail-vaikutukseen eli kahdelle tai useammalle eri aineelle tai prosessille altistumiseen liittyvät ongelmat. Useiden jäsenvaltioiden lainsäädännössä on omaksuttu tällainen lähestymistapa valtakunnallisen tason työmarkkinaosapuolten tuella. ETSK kehottaa komissiota suorittamaan vaikutustenarvioinnin karsinogeeni- ja mutageenidirektiivin soveltamisalan mahdollisesta laajentamisesta siten, että siihen sisällytetään myös lisääntymistoksiset aineet.

3.2

Työperäisten syöpien torjuntaa koskevassa EU:n strategiassa olisi kiinnitettävä enemmän huomiota naisiin.

3.2.1

Altistumistavat ja syöpien esiintymispaikat saattavat olla miehillä ja naisilla erilaisia. Esimerkiksi rintasyöpä on miehillä erittäin harvinainen sairaus mutta naisten yleisin syöpälaji. Rintasyövän syntyyn saattavat vaikuttaa monenlaiset työssä tapahtuvat altistukset.

3.2.2

Komitea vetoaa voimakkaasti komissioon, jotta se tarkastelisi työssä tapahtuvaa naisten karsinogeenialtistusta nykyistä järjestelmällisemmin vuodeksi 2018 suunniteltujen direktiivin tarkistuksen ja muutosten yhteydessä. Monilla naisvaltaisvaltaisilla toimialoilla (terveydenhuolto, siivous, kampaamoala jne.) tapahtuu syöpää aiheuttaville aineille altistumista, joka jää huomiotta. Tarvitaan kriteerejä sellaisten hormonihäiritsijöiden yksilöimiseksi ja luokittelemiseksi, jotka myötävaikuttavat eräiden syöpien syntyyn. Terveydenhuoltoalalla pitäisi tiukentaa sytostaattivalmisteiden (kemoterapia-aineiden) käyttöön liittyviä ennaltaehkäisytoimia. Vaikka ionisoiva säteily ei kuulu käsillä olevan lausunnon aihepiiriin, ETSK korostaa painokkaasti tarvetta tiukentaa muita direktiivejä, erityisesti direktiiviä 2013/59/Euratom.

3.3

Sidosryhmien keskuudessa vallitsee laaja yhteisymmärrys työssä tapahtuvan altistumisen sitovien raja-arvojen roolista ja merkityksestä. Sitovat raja-arvot ovat tärkeitä, koska ne auttavat pienentämään riskiä, vaikka turvallista altistustasoa ei olisikaan. Raja-arvot on asetettava asianmukaiselle tasolle ottaen huomioon tieteellinen näyttö ja toteuttamiskelpoisuuteen liittyvät näkökohdat.

3.3.1

EU:ssa ei kuitenkaan ole yhdenmukaisia menetelmiä työssä tapahtuvan altistumisen sitovien raja-arvojen määrittämiseksi. Komissio toimii tällä hetkellä tapauskohtaisesti. Avoimuudessa ja johdonmukaisuudessa olisi useimmiten parantamisen varaa. Jotkin raja-arvot ovat hyviä, kun taas toiset eivät tarjoa riittävää suojaa. ETSK:n mielestä tavoitetason on oltava edessä olevan haasteen mukainen, kun on kyse terveydestä ja ihmisten elämästä.

3.3.2

Lisäksi jäsenvaltiot noudattavat erilaisia lähestymistapoja. Toiset niistä ovat määrittäneet työssä tapahtuvan altistumisen sitovia raja-arvoja yli sadalle eri CMR-aineelle ja toiset alle kymmenelle. Raja-arvot saattavat vaihdella maasta toiseen. Yrityksillä on tällöin vaikeuksia toimia eri maissa, joiden noudattamat normit vaihtelevat, ja tuloksena voi toisinaan olla epäreilu kilpailu.

3.3.3

ETSK pitää näin ollen tärkeänä, että komissio määrittelee menetelmät työssä tapahtuvan altistumisen sitovien raja-arvojen vahvistamiseksi karsinogeeni- ja mutageenidirektiivissä. Prosessiin olisi sisällyttävä laaja työmarkkinaosapuolten, jäsenvaltioiden ja muiden, myös kansalaisjärjestöjen, kuuleminen. Jäsenvaltioissa kertynyt kokemus auttaa hyvien käytäntöjen määrittelyssä. ETSK katsoo, että erityisesti olisi pohdittava seuraavia kahta tekijää:

3.3.3.1

Ensiksikin on varmistettava työssä tapahtuvan altistumisen sitovien raja-arvojen johdonmukaisuus, jotta vältytään sellaiselta tilanteelta, että tietyille aineille altistuvilla työntekijöillä olisi huomattavasti suurempi syöpäriski kuin muille aineille altistuvilla työntekijöillä. Saksassa ja Alankomaissa työmarkkinaosapuolten keskuudessa kannatetaan riskiperusteista lähestymistapaa. Tämä auttaa määrittämään sitovat raja-arvot siten, että riskitaso huomioidaan ensisijaisena määräävänä tekijänä pyrittäessä eri osapuolten väliseen sovitteluratkaisuun.

3.3.3.2

Toiseksi työssä tapahtuvan altistumisen sitovat raja-arvot on määritettävä tieteellisen näytön perusteella. Niissä tulee ottaa huomioon esimerkiksi toteuttamiskelpoisuus ja altistumistasojen mittaamismahdollisuudet. Jotta työnantajien olisi helpompi asettaa soveltamansa ennaltaehkäisevät toimenpiteet tärkeysjärjestykseen, raja-arvojen yhteydessä olisi mainittava selkeästi altistustasoon liittyvän riskin suuruus.

3.4

Altistumisen ja syövän puhkeamisen välillä on useimmissa tapauksissa pitkä latenssiaika. ETSK pitääkin välttämättömänä, että altistuneita tai altistumisvaarassa olevia työntekijöitä suojellaan tarjoamalla kaikille altistuneille työntekijöille elinikäinen terveydentilan seuranta kansallisen sosiaaliturvan tai julkisen terveydenhuoltojärjestelmän puitteissa.

3.5

ETSK kehottaa panostamaan nykyistä enemmän tieteelliseen ja tilastolliseen tutkimukseen. Työperäisiä syöpiä voivat aiheuttaa myös stressi, esim. vuorotyön kaltaiset työn organisointiin liittyvät tekijät yms. Lisää huomiota ja rahoitusta olisi kohdistettava samanaikaisen eri tekijöille altistumisen seurausten ja mahdollisten yhteisvaikutusten tutkimiseen. Kyse voi olla kemikaaleista ja biologisista tai fyysisistä tekijöistä, kemikaaleista ja työn organisointiin liittyvistä seikoista jne.

3.6

ETSK painottaa, että yksi tärkeimmistä tehtävistä työntekijöiden suojelemiseksi CMR-aineilta työpaikalla on karsinogeeni- ja mutageenidirektiivin täytäntöönpanon ja soveltamisen nykyistä tiukempi valvonta. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että työsuojelutarkastuksia tekevillä tahoilla on riittävät taloudelliset ja henkilöresurssit tehtäviensä hoitamiseksi, ja samanaikaisesti autettava yrityksiä, etenkin pk-yrityksiä, noudattamaan näitä uusia säännöksiä. Jäsenvaltioiden pitäisi tehostaa yhteistyötään Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston kanssa, sillä se on kehittänyt erilaisia välineitä, joiden avulla voidaan parantaa työpaikoilla toteutettavien ennaltaehkäisevien toimien laatua. Yksi niistä on vuorovaikutteinen riskinarvioinnin verkkotyökalu (OIRA) – verkkoalusta, jota käyttäen voidaan luoda helposti ja vakiomuodossa alakohtaisia riskinarviointityökaluja millä tahansa kielellä.

4.1

Toisessa karsinogeeni- ja mutageenidirektiiviä koskevassa ehdotuksessa esitetään työssä tapahtuvan altistumisen sitova raja-arvo viidelle uudelle syöpää aiheuttavalle aineelle.

4.1.1

Epikloorihydriini (ECH) on kynnysarvoton karsinogeeni. Sille altistuu EU:ssa 43 813 työntekijää. Komissio ehdottaa, että työssä tapahtuvan altistumisen sitovaksi raja-arvoksi asetetaan 1,9 mg/m3. Viidentoista jäsenvaltion tulee ottaa käyttöön (7) työperäisen altistuksen raja-arvo tai laskea (8) se tasolle 1,9 mg/m3. Arvioiden mukaan noin 69 prosenttia altistuvista työntekijöistä työskentelee kyseisissä 15 jäsenvaltiossa ja hyötyisi näin ollen oikeudellisen suojelun kohentumisesta sitovan raja-arvon käyttöönoton myötä. ETSK katsoo, että ehdotettu raja-arvo vähentäisi omalta osaltaan työperäisten syöpien aiheuttamaa rasitetta.

4.1.2

Eteenidibromidi (EDB) on kynnysarvoton, genotoksinen karsinogeeni. Arvioiden mukaan EU:ssa alle 8 000 työntekijää altistuu mahdollisesti 1,2-dibromietaanille. Komissio ehdottaa, että työssä tapahtuvan altistumisen sitovaksi raja-arvoksi asetetaan 0,8 mg/m3 (0,1 ppm). Kahdenkymmenen jäsenvaltion tulee ottaa käyttöön (11) työperäisen altistuksen raja-arvo tai laskea (9) se tasolle 0,8 mg/m3. Arvioiden mukaan 81 prosenttia altistuvista työntekijöistä työskentelee kyseisissä 20 jäsenvaltiossa ja hyötyisi näin ollen oikeudellisen suojelun kohentumisesta sitovan raja-arvon käyttöönoton myötä. Yrityksille (mm. mikro- ja pienyrityksille) aiheutuvien lisäkustannusten odotetaan olevan hyvin pieniä. ETSK katsoo, että ehdotettu raja-arvo vähentäisi omalta osaltaan työperäisten syöpien aiheuttamaa rasitetta.

4.1.3

Eteenidikloridi (EDC) on luokiteltu CLP-asetuksen mukaisesti kategoriaan 1B kuuluvaksi syöpää aiheuttavaksi aineeksi. Euroopassa sille mahdollisesti altistuvia työntekijöitä on alle 3 000 (7). Komissio ehdottaa, että työssä tapahtuvan altistumisen sitovaksi raja-arvoksi asetetaan 8,2 mg/m3 (2 ppm). Kahdenkymmenenkolmen jäsenvaltion tulee ottaa käyttöön (5) työperäisen altistuksen raja-arvo tai laskea (18) se tasolle 2 ppm, joten suuren osan altistuvista työntekijöistä odotetaan pääsevän hyötymään oikeudellisen suojelun kohentumisesta. ETSK katsoo, että ehdotettu raja-arvo vähentäisi omalta osaltaan työperäisten syöpien aiheuttamaa rasitetta.

4.1.4

4,4'-Metyleenidianiliini (MDA) on genotoksinen karsinogeeni. Noin 70–140 ihmisen arvioidaan altistuvan ilmassa olevalle MDA:lle kemianteollisuudessa. Ihon kautta altistuvien ihmisten määrä on huomattavasti suurempi, arviolta 390 000 – 3,9 miljoonaa työntekijää (8). Komissio ehdottaa, että työssä tapahtuvan altistumisen sitovaksi raja-arvoksi asetetaan 0,08 mg/m3. Kahdenkymmenenkolmen jäsenvaltion on otettava käyttöön (12) työperäisen altistuksen raja-arvo tai laskettava (11) se tasolle 0,08 mg/m3. ETSK katsoo, että ehdotettu raja-arvo vähentäisi omalta osaltaan työperäisten syöpien aiheuttamaa rasitetta.

4.1.5

Trikloorieteeni (TCE) on Kansainvälisen syöväntutkimuslaitoksen (IARC) kategoriaan 2A luokittelema ja EU:ssa CLP-asetuksen mukaisesti kategoriaan 1B luokiteltu syöpää aiheuttava aine. EU:ssa sille mahdollisesti altistuvia työntekijöitä on arviolta 74 000. Komissio ehdottaa, että työssä tapahtuvan altistumisen sitovaksi raja-arvoksi asetetaan 54,7 mg/m3 (10 ppm) ja lyhytaikaisen altistumisen raja-arvoksi 164,1 mg/m3 (30 ppm). Kahdestakymmenestäkahdesta jäsenvaltiosta, joilla on jo sitova raja-arvo trikloorieteenille, kuusitoista on myös vahvistanut lyhytaikaisen altistumisen raja-arvon. Seitsemäntoista jäsenvaltion on otettava käyttöön (6) työssä tapahtuvan altistumisen sitova raja-arvo tai laskettava (11) se tasolle 54,7 mg/m3 (10 ppm). Arvioiden mukaan lähes 74 prosenttia altistuvista työntekijöistä työskentelee kyseisissä 17 jäsenvaltiossa ja hyötyisi näin ollen oikeudellisen suojelun kohentumisesta työperäisen altistuksen raja-arvon käyttöönoton myötä. ETSK huomauttaa, että muutamissa jäsenvaltioissa on otettu trikloorieteenille käyttöön matalampi työssä tapahtuvan altistumisen sitova raja-arvo ja työnantajajärjestöt ja ammattiliitot kannattavat tätä. EU-tasolla olisi harkittava matalampaa raja-arvoa työperäisten syöpien aiheuttaman rasitteen vähentämiseksi.

4.2

Vaikka kompleksiset polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen (PAH) seokset ja käytetyt moottoriöljyt mainitaan liitteessä, jossa määritellään direktiivin soveltamisala, näille kahdelle karsinogeenille ei ole asetettu raja-arvoja.

4.2.1

Bentso[a]pyreeniä sisältävät kompleksiset polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen (PAH) seokset indikaattorina. PAH on laaja orgaanisten yhdisteiden ryhmä. ETSK katsoo, että ehdotettu toimenpide vähentäisi omalta osaltaan työperäisten syöpien aiheuttamaa rasitetta.

4.2.2

Mineraaliöljyt käytettyinä moottoriöljyinä. Altistuminen mineraaliöljyille käytettyinä moottoriöljyinä saattaa aiheuttaa ihosyöpää. Altistuvia työntekijöitä arvioidaan olevan miljoona, lähinnä moottoriajoneuvojen huolto- ja korjaustehtävissä. ETSK katsoo, että ehdotettu toimenpide vähentäisi omalta osaltaan työperäisten syöpien aiheuttamaa rasitetta.

5.1

Formaldehydi (FA). Komissio ei ole ehdottanut formaldehydille työssä tapahtuvan altistumisen sitovaa raja-arvoa. IARC totesi vuonna 2009, että on saatu riittävästi näyttöä siitä, että formaldehydillä on syy-yhteys myelooiseen leukemiaan ihmisissä. Formaldehydistä saatavilla olevien tietojen perusteella voidaan määrittää terveysperusteinen työssä tapahtuvan altistumisen raja-arvo, kahdeksan tunnin aikapainotettu keskiarvo (TWA) ja lyhytaikaisen altistumisen raja-arvo. SCOEL:n mukaan työssä tapahtuvan altistumisen raja-arvo on saatavilla olevien tietojen perusteella 0,3 ppm (8h TWA) ja lyhytaikaisen altistumisen raja-arvo 0,6 ppm. Työturvallisuuden ja työterveyden neuvoa-antava komitea (ACSHW) on näin ollen päättänyt suositella komissiolle tätä raja-arvoa. Euroopan tason työmarkkinaosapuolet pyysivät vuonna 2016 komissiota lisäämään säädökseen SCOEL:n ehdottamat terveysperusteiset raja-arvot tätä kemikaalia koskevana työssä tapahtuvan altistumisen sitovana raja-arvona (9). ETSK puoltaa tätä yhteistä kantaa ja katsoo, että työssä tapahtuvan altistumisen sitova raja-arvo olisi vahvistettava.

5.2

Dieselmoottorien pakokaasut (DEE). IARC luokitteli vuonna 2012 kaikki dieselmoottorien pakokaasupäästöt kategoriaan 1 kuuluviksi syöpää aiheuttaviksi aineiksi (aineet, joiden tiedetään aiheuttavan syöpää ihmiselle). Komission mukaan Euroopan unionissa yli kolme miljoonaa työntekijää altistuu työpaikallaan dieselmoottorien pakokaasuille. Näille höyryille ainakin jossain vaiheessa työuraansa altistuneiden työntekijöiden kokonaismäärä oli vuonna 2010 kaksitoista miljoonaa, ja määrä saattaa nousta 20 miljoonaan vuoteen 2060 mennessä. Komission laatimassa vaikutustenarvioinnissa todetaan, että dieselmoottorien pakokaasuille altistumisen kieltävän lainsäädännön puuttuminen johtanee EU:ssa 230 000 kuolemantapaukseen vuosina 2010–2069.

5.2.1

Komission tärkeimpänä perusteluna sille, että näitä pakokaasuja ei kirjata karsinogeeni- ja mutageenidirektiivin liitteisiin I tai III, on se, että uusien ja vanhojen moottorien erottamiseksi toisistaan olisi vaikea löytää oikeudellista määritelmää. ETSK:n näkemyksen mukaan direktiivin tarkoituksena ei ole määritellä teknisiä standardeja moottoreille vaan laatia tieteellisen näytön ja IARC:n arvion perusteella oikeudellinen määritelmä dieselmoottorien pakokaasuille karsinogeenisenä prosessina. Työntekijät saattavat altistua työpaikalla useiden dieselmoottorien pakokaasuhöyryille siten, että eri altistusnormien edellytykset täyttyvät. Altistuksen luonteen määrittelyyn vaikuttavat keskeisesti myös muut tekijät, kuten moottorien palamislämpötilat, huolto ja puhdistus. Voitaisiin määrittää työssä tapahtuvan altistumisen sitova raja-arvo, jossa otetaan huomioon alkuainemuodossa olevan hiilen (EC) pitoisuus ilmassa. ETSK katsoo, että seuraava SCOEL:n selvitysten tulos olisi otettava huomioon: ”Vaikka toksikologiset tiedot tukevat kynnysarvon asettamista (mahdollisesti 0,02 mg DEP/m3 [DEP = dieselpakokaasun hiukkanen] tai sitä alempi, joka vastaa tasoa 0,015 mg EC/m3), epidemiologisten tietojen perusteella syöpäriskit ovat merkittäviä jo näillä tai pienemmillä altistustasoilla. Tällä hetkellä saatavilla olevien tietojen ja analyysien perusteella ei näin ollen voida määrittää työperäisen altistuksen raja-arvoa, joka suojelisi työntekijöitä asianmukaisesti. Sekä toksikologisten tietojen että ihmisiä koskevien epidemiologisten tietojen keräämistä ja arvioimista jatketaan kuitenkin edelleen” (10).