21.10.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 389/1

1.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea ilmaisee syvän huolensa Euroopan unionin tilasta. Nykyisessä poliittisessa ja taloudellisessa tilanteessa ja unionin kansalaisten EU:n yhdentymisprosessia kohtaan osoittaman kasvavan epäluottamuksen ilmapiirissä Euroopan komission on pyrittävä palauttamaan solidaarisuuden ja vastuullisuuden henki, kuten todetaan jo vuoden 2016 työohjelmassa. On yhä selvempiä merkkejä siitä, että jäsenvaltioilta puuttuu tahtoa etsiä yhteisiä ja yhteenkuuluvuutta edistäviä ratkaisuja. Samanaikaisesti EU:n toiminnan kulmakivenä tulisi olla se, että kansalaiset saadaan sisäistämään sitoutuminen EU:n tavoitteisiin.

2.

Pakolaiskriisi edellyttää kiireellisiä humanitaarisia toimia. Samalla on kiinnitettävä erityistä huomiota vaikeuksiin, joita Euroopan maiden hallitukset kohtaavat edistäessään ratkaisuja, joista ovat yhtä mieltä kaikki EU:n kansalaiset, jotka tuntevat turvattomuutta ja pelkoa. On avattava turvallisia laillisia käytäviä, ja EU:n on edettävä päättäväisesti kohti yhteistä turvapaikkajärjestelmää saattamalla valmiiksi touko- ja heinäkuussa 2016 tehdyt toimintapoliittiset ja lainsäädännölliset aloitteet. Euroopan komission olisi tehostettava toimia edistääkseen oikeusvaltioperiaatteen noudattamista EU:n säännöstön täytäntöönpanossa muuttoliike- ja turvapaikkakysymysten alalla ja varmistaakseen, että Schengen-aluetta hallinnoidaan vastuullisesti, jotta voidaan palauttaa keskinäinen luottamus ja turvata vapaan liikkuvuuden alueen jatkuvuus. Schengenin sopimus vaarantamalla iskettäisiin Eurooppa-hankkeen ytimeen ja jarrutettaisiin hankkeen edistymistä. Aiheellinen vaatimus ulkorajojen paremmin säännellystä valvonnasta ja hallinnoinnista noudattaen oikeusvaltioperiaatetta kaikilta osin, kansalaisten oikeutettu toivomus paremmasta turvallisuudesta sekä vaatimus yhteistyön tiivistämisestä terrorismin torjunnassa eivät voi tarkoittaa sitä, että EU:n sisälle pystytetään esteitä ja että rajoitetaan henkilöiden vapaata liikkuvuutta.

3.

Yhä suurempaa huolta aiheuttavat EU:n vastaisen mielialan leviäminen sekä muukalaisvihamielisten ja populististen liikkeiden kasvava poliittinen edustus kansallisissa parlamenteissa ja laajemmin koko yhteiskunnassa, sillä ne uhkaavat demokraattisia arvoja Euroopassa. Eräissä jäsenvaltioissa nämä liikkeet ovat asemassa, jonka ansiosta ne voivat vaikuttaa hallitukseen. Tämä vihamielisyys EU:ta kohtaan kokonaisuudessaan voi johtaa vaaralliseen keskusteluun opt out -mekanismeista, joita myönnetään valtioille niiden kulloistenkin poliittisten tarpeiden perusteella, kuten keskustelu Yhdistyneen kuningaskunnan EU-erosta on osoittanut. EU:n on reagoitava tähän ajautumiseen kohti protektionismia tai nationalismia vastaamalla siihen myös kulttuurin tasolla.

4.

Ei kuitenkaan pidä unohtaa eikä vaarantaa EU:n tähän mennessä saavuttamia tuloksia. Taloudellista yhdentymistä on nyt täydennettävä syvemmälle menevällä poliittisella ja sosiaalisella yhdentymisellä. Sisämarkkinat ovat Euroopan yhdentymisen keskeinen osatekijä, ja asianmukaiset toimintaedellytykset on säilytettävä kaikin keinoin. Kansalaisilla on oltava aktiivinen rooli tässä kehityksessä. Vuoropuhelua paikallisella, valtakunnallisella ja EU:n tasolla on vahvistettava ja jäsenneltävä kansalaisyhteiskunnan ja työmarkkinaosapuolten – joilla on ratkaisevan tärkeä rooli uuden suunnan määrittämisessä EU:lle – avulla.

5.

Nuoret ovat etusijalla tässä kulttuurisessa muutoksessa, sillä he kärsivät eniten työttömyydestä, mutta heillä on samalla myös tarjota parhaat mahdollisuudet ratkaista kriisi. Saatujen kokemusten perusteella ”Erasmus-sukupolvi” on osoittanut olevansa avoin ja valmis käymään vuoropuhelua ja kasvamaan yhdessä erilaisten kansojen ja kulttuurien kanssa. Tästä syystä komission on vaatimattomia tuloksia tuoneen nuorisotakuun lisäksi tarjottava kaikille nuorille mahdollisuus hyödyntää EU:n vaihto-ohjelmia heidän koulutustasostaan ja ammatillisesta asemastaan riippumatta.

6.

Vallitsevassa, yhä epävarmassa taloudellisessa ja sosiaalisessa toimintaympäristössä Euroopan komissiota kehotetaan hyödyntämään kaikki käytettävissä olevat resurssit kasvun, laadukkaiden työpaikkojen luomisen ja sosiaalisen edistyksen tukemiseksi. Rahoitus-, tuotannolliset ja sosiaaliset investoinnit eivät ole vielä läheskään palanneet kriisiä edeltäneelle tasolleen. Tarvitaan kasvua edistävä makrotaloudellinen toimintaympäristö, jonka lähtökohtana on suotuisa investointiympäristö moitteettomasti toimivilla sisämarkkinoilla. On kiinnitettävä huomiota kaikkiin kansainväliseen kilpailukykyyn liittyviin näkökohtiin, ja lisääntynyt kotimainen kysyntä voi antaa uutta vauhtia eurooppalaisille yrityksille maailmanmarkkinoilla edistämällä kaikkia hyödyttävää positiivista kierrettä.

7.

Talouden ohjausjärjestelmää on suunnattava kohti kasvua ja sosiaalista edistystä toteuttamalla kaikki ensisijaiset tavoitteet, jotka määritellään tiedonannossa toimista Euroopan talous- ja rahaliiton viimeistelemiseksi sekä vuotuisessa kasvuselvityksessä 2016. Maakohtaisissa suosituksissa olisi entistä paremmin hyödynnettävä vakaus- ja kasvusopimuksen nykyisten sääntöjen mahdollistamaa joustavuutta kasvun edistämiseksi. Sitoutumista eurooppalaiseen ohjausjaksoon on lisättävä ottamalla koko kansalaisyhteiskunta laajemmin mukaan toimintaan ja tunnustamalla työmarkkinaosapuolten erityisluonne unioni- ja jäsenvaltiotasolla.

8.

Ajantasaistetun Eurooppa 2020 -strategian tulisi olla sopusoinnussa vuoteen 2030 ulottuvan Yhdistyneiden kansakuntien toimintaohjelman kanssa niin, että se käsittää uudet kestävän kehityksen tavoitteet ja että siinä otetaan huomioon taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristöä koskevat näkökohdat erottamattomina tekijöinä, jotka ovat riippuvaisia toisistaan, ja tehostetaan toimia sellaisten sosiaalisten tavoitteiden saavuttamiseksi, joissa EU on jäänyt jälkeen.

9.

ETSK kehottaa komissiota toimimaan edelläkävijänä edistämällä yhteisymmärrystä ja sitoutumista Euroopan parlamentissa ja neuvostossa EU:n sisäisen ja ulkoisen toimintaohjelman toteuttamiseksi.

10.

Tätä taustaa vasten ETSK kehottaa komissiota keskittymään vuoden 2017 työohjelmassaan seuraaviin kolmeen strategiseen alaan, kun otetaan huomioon, että sisäinen ja ulkoinen ulottuvuus sekä taloudelliset, sosiaaliset ja poliittiset näkökohdat liittyvät erottamattomasti toisiinsa:

—

Jotta voidaan toteuttaa investointisuunnitelma, joka vastaa vähintään kahta prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta, ETSK suosittaa muun muassa julkisten investointien avulla tehtävää finanssipoliittista elvytystä, joka suunnataan innovointia ja kasvua edistäviin investointeihin, joissa etusijalle asetettavista aloista mainittakoon esimerkiksi energia, liikenne- ja laajakaistainfrastruktuuri, digitalisointi, vähähiilinen kiertotalous, yhteisötalous, yrittäjyyteen liittyvät taidot ja laadukkaat työpaikat. EU:n rahastovarojen käytön tulisi olla johdonmukaista näiden tavoitteiden kanssa. On tuettava kestävällä pohjalla olevia liikeyrityksiä ja teollisuustoiminnan kasvua, minkä lisäksi on laadittava pk-yritysten hyväksi suunnattu suunnitelma.

—

ETSK kehottaa komissiota noudattamaan eurooppalaisen ohjausjakson prosessissa tarkasti kaikkia – niin taloudellisia kuin sosiaalisia – tavoitteita, jotka liittyvät sosiaalisten maakohtaisten suositusten laatimiseen, ja täyttämään nämä tavoitteet, jotta Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden osalta sekä köyhyyden ja eriarvoisuuden torjunnassa saavutetaan konkreettisia tuloksia.

—

Sisämarkkinoiden valmiiksi saattaminen edellyttää komissiolta vahvaa sitoutumista vuonna 2016 vahvistettuihin painopisteisiin. Työntekijöiden vapaan liikkuvuuden tulisi jatkossakin olla ensisijainen tavoite. Oikeudenmukainen liikkuvuus tarkoittaa, että taataan yhdenvertaista kohtelua ja syrjimättömyyttä kansalaisuuden perusteella koskevien periaatteiden noudattaminen eurooppalaisia työntekijöitä koskevan EU:n säännöstön mukaisesti.

—

Komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin muotoilema ”sama palkka samasta työstä samalla työpaikalla” -periaate ja sen soveltaminen työvoiman liikkuvuutta koskevassa EU:n kehyksessä ovat ETSK:ssa käytävän keskustelun kohteina. Komitea on jo ilmaissut huolensa vääristymistä, jotka voivat horjuttaa työmarkkinaintegraatiota ja rehtiä kilpailua.

—

Talous- ja rahaliitto on sisämarkkinoiden ytimessä, ja ETSK painottaa, että sen taloudellista, sosiaalista ja poliittista osa-aluetta on kehitettävä. Euroalue, mukaan lukien maat, jotka haluavat liittyä siihen, tarvitsee nykyistä vahvemman identiteetin.

—

Digitalisoinnin tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää toimenpiteitä monilla aloilla. ETSK kehottaa komissiota käynnistämään säännöllisen kuulemisprosessin, jotta voidaan hallita työllisyyden, tuotannon, kulutuksen ja kansalaisille suunnattujen julkisten palveluiden laadullisiin ja määrällisiin näkökohtiin kohdistuvia vaikutuksia. Erityistä huomiota on kiinnitettävä digitaalisia taitoja koskevan ohjelman toteuttamiseen erityisesti, kun kyse on saavutettavuuden varmistamisesta kaikille.

—

Energiaunionia ei ole vielä läheskään saatettu valmiiksi. ETSK kehottaa komissiota nopeuttamaan energiaunionistrategian täytäntöönpanoa, jotta voidaan varmistaa energian toimitusvarmuus ja kohtuulliset hinnat monipuolisten energianlähteiden ja täysin yhdentyneiden energian sisämarkkinoiden avulla. Tarvitaan oikeudenmukaisen siirtymän rahasto, jotta tuetaan prosessia vähähiiliseen talouteen siirtymiseksi. Ilmastopolitiikan osalta tarvitaan konkreettisia toimia välittömästi. Euroopan komission olisi huolehdittava siitä, että kansalaisyhteiskunta ja kansalaiset osallistuvat nykyistä tiiviimmin Pariisin sopimuksen kehittämiseen, tarkistamiseen ja ennen kaikkea täytäntöönpanoon globaalilla tasolla, valtiotasolla ja sitä alemmilla tasoilla.

—

Pakolaiskriisistä on huolehdittava asianmukaisesti. On avattava turvallisia humanitaarisia käytäviä, ja EU:n on edettävä päättäväisesti kohti yhteistä turvapaikkajärjestelmää.

—

Vuonna 2016 EU:n rooli maailmanlaajuisena toimijana on vahvistunut, ja unionin olisi vahvistettava asemaansa rauhan ja vakauden edistämisessä konfliktialueilla. Riittämätön sisäinen koheesio ja poliittisen sitoutumisen puuttuminen ovat kuitenkin tähän mennessä heikentäneet EU:n vaikutusvaltaa maailmassa. Tehokkaan ulkoisen toiminnan ennakkoedellytyksenä tarvitaan mahdollisuuksien mukaan yhdennettyä toimintapolitiikkaa EU:n ulko- ja sisäpolitiikkojen välillä.

—

Tarvitaan käytännön lisätoimenpiteitä turvallisuuden lujittamiseksi Euroopassa: vahvaa yhteistä ulkopolitiikkaa, jotta voidaan puuttua avoimiin konflikteihin naapurimaissa; kehityspolitiikkaa, joka on johdonmukaista muiden kansainvälisten elinten kehityspolitiikkojen kanssa; kansainvälistä poliisiyhteistyötä sekä ulkorajojen tehokasta valvontaa rajoittamatta yksilönvapauksia ja yksityisyyttä.

—

ETSK katsoo, että on olennaisen tärkeää viedä päätökseen käynnissä olevat kahdenväliset kauppa- ja investointineuvottelut, varmistaa intressien tasapaino, kuten todetaan ETSK:n lausunnossa Euroopan komission tiedonannosta ”Kaikkien kauppa”, ja työskennellä niiden asianmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi. Avoimuuteen ja etujen oikeudenmukaiseen tasapainoon on pyrittävä myös sovellettaessa monenvälistä lähestymistapaa kauppasopimuksiin nähden Maailman kauppajärjestön puitteissa. EU:n solmimat sopimukset eivät saisi heikentää ympäristö-, sosiaali-, työ-, kuluttajansuoja- ja muita normeja eikä julkisia palveluja; näillä sopimuksilla on pikemminkin pyrittävä parantamaan niitä.

—

Vuoteen 2030 ulottuvan YK:n toimintaohjelman yleiset kestävän kehityksen tavoitteet on sisällytettävä EU:n ulkoiseen toimintaan liittyviin politiikanaloihin.

—

ETSK kehottaa komissiota asettamaan toimissaan etusijalle ilmastoteknologioiden ja -ratkaisujen kehittämiseen ja vientiin vaikuttamisen ja niiden edistämisen globaalilla tasolla.

—

ETSK kehottaa Euroopan komissiota käynnistämään keskustelun EU:n toimintatavasta. Eurooppalaiset arvot on vahvistettava yhteisen näkemyksen puitteissa: yhteisvastuullisuuteen perustuvan eurooppalaisen ulottuvuuden merkitys, sosiaalinen yhteenkuuluvuus sekä kattavan ja osallistavan demokratian rakentaminen.

—

ETSK kannustaa painokkaasti komissiota valvomaan tarkasti, että jäsenvaltiot noudattavat oikeusvaltioperiaatetta ja perusoikeuskirjaa, ja puuttumaan aktiivisesti kaikkiin rikkomuksiin.

—

ETSK pitää valitettavana, ettei komissio ole ottanut asianmukaisesti huomioon ETSK:n panosta komission vuoden 2016 työohjelmaan ja ettei se ole katsonut aiheelliseksi käydä seikkaperäistä keskustelua tekemistään toimintapoliittisista valinnoista. Järjestelmällisen vuoropuhelun luominen kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun vahvistaminen kaikilla tasoilla ovat keskeisiä tekijöitä EU:n tavoitteiden saavuttamiseksi.

—

Investoidaan infrastruktuuriin, tuotantoon ja laadukkaisiin työpaikkoihin.

—

Uudistetaan eurooppalaista ohjausjaksoa kasvun, kilpailukyvyn ja sosiaalisen edistyksen hyväksi.

—

Siirrytään nopeasti kohti vähähiilistä kiertotaloutta.

1.1

Työllisyys on edelleen ensisijainen tavoite vuonna 2017 erityisesti, kun kyse on uusien työpaikkojen luomisesta pitkäaikaistyöttömille, naisille, nuorille ja maahanmuuttajille.

1.2

EU:n rahastovarojen osalta komission tulisi arvioida niiden käyttöä ja varmistaa, että myönnettävä rahoitus kohdennetaan tehokkaasti ja että sillä edistetään maksimaalisesti innovointia ja kasvua asettamalla etusijalle investoinnit infrastruktuuriin, tuotantoon ja laadukkaisiin työpaikkoihin. Sääntöjenvastaisuuksia EU:n varojen käytössä on valvottava nykyistä paremmin, ja niistä on määrättävä seuraamuksia.

1.3

Sosiaalipalvelujen alat ovat yksi suurimmista työpaikkojen luojista EU:ssa. Komission olisikin laadittava toimintasuunnitelma niiden potentiaalin maksimoimiseksi ja Euroopan strategisten investointien rahaston hyödyntämiseksi sosiaalialan hyväksi.

1.4

Vuonna 2017 vuotuisessa kasvuselvityksessä olisi myös asetettava etusijalle sosiaaliset investoinnit ja autettava jälkeenjääneitä talouksia saavuttamaan eurooppalaiset taloudelliset ja sosiaaliset standardit.

1.5

On ryhdyttävä toimenpiteisiin osaamisen edistämiseksi ottamalla lähtökohdaksi ”Uusi osaamisen ohjelma Euroopalle” -ohjelman ja nuorisotyöllisyyspaketin (nuorisotakuu ja eurooppalainen oppisopimusyhteenliittymä) pikainen täytäntöönpano.

1.6

Kiertotaloutta koskevassa toimintasuunnitelmassa kaavaillut toimenpiteet on pantava viipymättä täytäntöön asettamalla etusijalle toimenpiteet, joilla voidaan osaltaan varmistaa entistä kilpailukykyisempi toimintaympäristö eurooppalaisille yrityksille. Komitea kehottaa komissiota tutkimaan sellaisen, kiertotalouden avoimen eurooppalaisen foorumin toteutettavuutta, joka kokoaisi yhteen kaikki sidosryhmät ja jota ETSK isännöisi.

—

Edistetään infrastruktuurin, tuotannon ja julkisten palvelujen digitalisointia.

—

Edistetään osaamista ja digitaalisen muutoksen hyväksyntää laajemmin koko yhteiskunnassa ja työntekijöiden keskuudessa.

2.1

Teollisuuden digitalisointi on Euroopan talouden kilpailukyvyn kannalta ratkaiseva tekijä. Digitalisointiprosessilla on merkittävä vaikutus eurooppalaiseen kansalaisyhteiskuntaan, ja se on nykyisin kansalaisten päivittäisen elämän kannalta välttämätöntä. ETSK mittavine vastuualueineen – järjestäytynyttä kansalaisyhteiskuntaa edustavana foorumina – toimii edistääkseen tällä alalla toteutettavien toimintapolitiikkojen hyväksyntää eurooppalaisen kansalaisyhteiskunnan keskuudessa.

2.2

Digitaalisen talouden potentiaalia, joka nivoutuu tiiviisti muihin merkittäviin taloudellisiin muutoksiin (esim. siirtyminen jakamistalouteen ja vähähiiliseen talouteen), on suunnattava nykyistä strategisemmin kohti YK:n asettamien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista.

2.3

Eroavuuksien poistamiseksi yksilöiden väliltä ja pienten yritysten väliltä digitaalistrategiaa olisi hyödynnettävä täysimääräisesti kehitettäessä älykästä valmistusta, älykkäitä energiaverkkoja, älykästä liikennettä ja liikkuvuutta, älykästä asumista ja älykkäitä yhteisöjä. Digitalisoinnin hyödyntämiseen liittyy myös huomattavia mahdollisuuksia julkisten palvelujen ja hallinnon parantamiseksi. Komission olisi edistettävä jäsenvaltioiden välistä parhaiden käytäntöjen vaihtoa tällä alalla.

2.4

EU:n tasolla koordinoidun strategian puitteissa työmarkkinaosapuolia tulisi kehottaa hyödyntämään kaikkia työmarkkinavuoropuhelun välineitä digitalisointiprosessin haasteisiin vastaamiseksi, jotta voidaan maksimoida laadukkaat työllistymismahdollisuudet, kehittää asianomaisten työntekijöiden osaamista tai uudelleenkouluttaa heitä ja löytää uudenlaisia suojelumuotoja näille työntekijöille. Kokonaisvaltaisen lähestymistavan varmistamiseksi on suositeltavaa käynnistää säännöllinen kuulemisprosessi kansalaisyhteiskunnan muiden organisaatioiden kanssa.

—

Pannaan täytäntöön energiaunionistrategia, sen ulkoinen ulottuvuus mukaan luettuna.

—

Pannaan täytäntöön COP 21:n päätökset ja edistetään niitä maailmanlaajuisella tasolla.

—

Mahdollistetaan oikeudenmukainen siirtyminen vähähiiliseen talouteen.

3.1

Komission on jatkossakin toteutettava kaukokatseista strategiaa energiaunionin tilasta vuonna 2015 annetun tiedonannon liitteenä olevan työohjelman mukaisesti.

3.2

ETSK:n ehdottamasta eurooppalaisesta energiavuoropuhelusta on tultava keskeinen mekanismi varmistettaessa, että kansalaisyhteiskunnan tietämys, huolet ja intressit otetaan huomioon energiaunionia koskevassa prosessissa.

3.3

COP 21:n päätökset on pantava täytäntöön viipymättä niin, että varmistetaan järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan täysipainoinen osallistuminen. Kansainvälisellä tasolla kilpaileville yrityksille tarvitaan tasapuoliset toimintaedellytykset hiilivuodon estämiseksi. Se, että EU:n jäsenvaltioita kehotettaisiin ilmoittamaan kansallisesti päätettävät panostuksensa, olisi oikeanlainen signaali. Niin ikään olisi otettava huomioon tarve elvyttää investointeja ja vahvistaa EU:n johtoasemaa ympäristöä säästävän teknologian alalla.

3.4

COP 21:n sitoumusten valossa on arvioitava huolellisesti hiilivuodon riskejä ja otettava käyttöön toimintapoliittisia välineitä, jotta ne voidaan torjua tehokkaasti, erityisesti EU:n päästökauppajärjestelmän puitteissa kaudella 2021–2030.

3.5

Ilmastonmuutos vaikuttaa merkittävästi elintarvikejärjestelmään, joka on myös yksi ilmastonmuutoksen tärkeimmistä syistä. Maatalouselintarvikealan roolia ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumisessa ja niiden lieventämisessä on vahvistettava. Kiertotaloutta koskevan EU:n toimintasuunnitelman yhteydessä olisi painotettava elintarvikejätteen synnyn estämisen ja vähentämisen merkitystä sekä kansalaisyhteiskunnan toteuttamia toimia.

3.6

Oikeudenmukaisen siirtymän rahaston lisäksi EU:n on perustettava innovointirahasto ja nykyaikaistamisrahasto ja otettava työmarkkinaosapuolet ja muut kansalaisyhteiskunnan organisaatiot mukaan näiden rahastovarojen hallinnointiin.

3.7

Tuotteiden suunniteltua vanhenemista koskevan ETSK:n tutkimuksen tulosten johdosta olisi käynnistettävä kokeiluhanke tuotteiden arvioidun tai keskimääräisen vähimmäiskäyttöiän sisällyttämisestä tuotemerkintäjärjestelmään.

—

Edistetään teollisuuden kasvua ja otetaan käyttöön toimiva pääomamarkkinaunioni.

—

Edistetään entistä kilpailukykyisempää ja vihreämpää taloutta, kehitetään yhteisötalouden yrityksiä ja otetaan käyttöön innovatiivisia malleja.

—

Mahdollistetaan oikeudenmukainen työvoiman liikkuvuus kaikille.

—

Edetään kohti entistä oikeudenmukaisempaa verotusta.

4.1

Koska teollisuus on sisämarkkinoiden ytimessä, Euroopan unionin on jatkossakin keskityttävä teollisuuden elvyttämiseen sekä siihen, että saavutetaan tavoite nostaa teollisuuden osuus EU:n bruttokansantuotteesta 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä terästeollisuuden edessä oleviin haasteisiin muokkaamalla valtiontukia uudelleen ja käyttämällä Euroopan globalisaatiorahaston varoja entistä kohdennetummin. Niin ikään on otettava käyttöön Euroopan puolustusteollisuutta koskeva toimintasuunnitelma, jolla saavutettaisiin huomattavia säästöjä puolustusalan hankinnoissa.

4.2

ETSK kehottaa ryhtymään pääomamarkkinaunionin yhteydessä toteutettujen aloitteiden ohella tehokkaisiin toimenpiteisiin rahoituksen saatavuuden parantamiseksi. Rahoitusalan sääntely- ja valvontakehystä (mikro- ja makrotason vakaus) olisi mukautettava, jotta vähennetään sääntelyn katvealueiden hyväksikäytön riskiä. Tässä yhteydessä tulee puuttua myös kysymykseen varjopankkitoiminnasta. Olisi lisäksi kehitettävä keinoja hyödyntää nykyistä paremmin valtion omistamissa sijoitusyhtiöissä käytettävissä olevaa pääomaa. Pankkiunionia koskevassa prosessissa olisi kiinnitettävä huomiota pankkipalvelujen julkisen palvelun osa-alueeseen. Kansalaisten on voitava käyttää näitä palveluja tietoisina siitä, että ne ovat avoimia, luotettavia ja edullisia.

4.3

Tarvitaan konkreettinen toimintasuunnitelma, jotta voidaan poistaa esteet, joita pk-yritykset sekä mikro- ja perheyritykset kohtaavat sisämarkkinoilla ja rajat ylittävässä kaupankäynnissä.

4.4

Yhteisötalouden yritysten koko potentiaalin hyödyntämiseksi ETSK kehottaa komissiota käynnistämään yhteisötaloutta koskevan toimintasuunnitelman ja luomaan kattavan ekosysteemin alan kehittämistä ja kasvua varten.

4.5

ETSK painottaa, että on lisättävä EU:n kilpailukykyä ja tuettava vihreää taloutta. Tässä yhteydessä on tärkeää, että sisämarkkinastrategian uudelleentarkastelun yhteydessä vuonna 2017 edistetään – tasapuolisten toimintaedellytysten säilyttämistä koskevan periaatteen lisäksi – uusia liiketoimintamalleja, joilla tasapainotetaan taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöön liittyviä näkökohtia. Vuorovaikutustalous, toiminnallinen talous ja kiertotalous edellyttävät selkeitä suuntaviivoja kukoistaakseen. Kokonaisvaltainen lähestymistapa, jossa otetaan huomioon erilaiset sosiaaliset, taloudelliset ja ympäristöä koskevat näkökohdat johdonmukaisessa toimintapoliittisessa kehyksessä, on välttämätön. On ratkaisevan tärkeää laatia nykyistä kunnianhimoisempi yritysten yhteiskuntavastuuta koskeva strategia, jossa kiinnitetään enemmän huomiota yritysten yhteiseen hyvään antamaan panokseen käyttämällä hyvinvoinnin ja sosiaalisen kehityksen mittaamiseen indikaattoreita, jotka eivät rajoitu vain bkt:hen.

4.6

Julkisia hankintoja koskevien uusien direktiivien mukaisesti on helpotettava sosiaalisten lausekkeiden sekä varattuja markkinoita koskevien säännösten soveltamista laatimalla opas hankintaviranomaisia varten.

4.7

On turvattava oikeudenmukainen työvoiman liikkuvuus. Tätä ajatellen ETSK valmistelee parhaillaan lausuntoaan, joka käsittelee komission ehdotusta direktiivin 96/71/EY tarkistamiseksi, ja tarkastelee siinä yhteydessä kysymyksiä, jotka liittyvät palvelujen tarjoamisen vapauden tukemiseen ja sekä palvelumarkkinoiden rehdin kilpailun että työmarkkinoilla harjoitettavan yhdenvertaisen kohtelun säilyttämiseen.

4.8

YMP:n kehittämistarpeissa monivuotisen rahoituskehyksen 2014–2020 väliarvioinnin yhteydessä olisi pyrittävä säilyttämään monipuolisuus, perhetilat ja kestävyysajattelu eurooppalaisen maatalouden ytimessä. Komission tulisi laatia eurooppalainen elintarvikestrategia, joka perustuu kokonaisvaltaiseen lähestymistapaan ja kattaa koko toimitusketjun maataloudesta kuluttajiin, ja varmistaa johdonmukaisuus eri politiikanalojen välillä maatalouspolitiikasta kauppa-, koulutus- ja ilmastopolitiikkaan.

4.9

Kaupunkeja koskeva EU:n toimintaohjelma on erittäin tärkeä asia. Komission tulisi laatia valkoinen kirja maaseutualueista. Todettakoon kuitenkin, että kaupunki- ja maaseutualueet ovat tiiviissä yhteydessä toisiinsa, eikä niillä ole vaihtoehtoja.

4.10

On tärkeää hyödyntää sisämarkkinoiden elvyttämisen myönteiset työllisyysvaikutukset erityisesti palveluiden, digitalisoinnin ja työvoiman liikkuvuuden osalta. Sisämarkkinoiden moitteeton toiminta ja kansalaisten turvallisuuden takaavat puitteet sekä terve kilpailu ovat lähtökohta talouden elpymiselle Euroopassa. ETSK korostaa myös tarvetta puuttua työssäkäyvien köyhien tilanteeseen ja kehittää tehokkaita välineitä ja toimintapolitiikkoja, jotta voidaan turvata toimeentuloon riittävä palkka ja varmistaa turvallisuus uusien työsuhteiden alalla.

4.11

Tehokkaampaa yritysverotusta koskevaa toimintasuunnitelmaa on vietävä eteenpäin erityisesti yhteisen yhdistetyn yhtiöveropohjan (CCCTB) osalta. ETSK peräänkuuluttaa päättäväisiä toimia veropetosten, veronkierron ja aggressiivisen verosuunnittelun torjumiseksi. Vero tulisi periä siellä, missä taloudellinen substanssi sijaitsee. Tässä tarkoituksessa ETSK haluaa varmistaa, että EU osallistuu täysipainoisesti OECD:n toimintasuunnitelmaan veronkierron, veropohjan rapautumisen ja voitonsiirtojen torjumiseksi (BEPS-toimintasuunnitelma).

4.12

ETSK suhtautuu myönteisesti siihen, että edellisellä eurooppalaisen ohjausjakson kaudella komissio on painottanut verotaakan asteittaista siirtämistä pois pienituloisilta veronmaksajilta tehokkaamman ja oikeudenmukaisemman verojärjestelmän puitteissa ja kannustanut siirtymään verotukseen, jolla on vähemmän jarruttavia vaikutuksia kuin työhön kohdistuvalla verotuksella. Verotusjärjestelmien uudistukset ovat lisäksi välttämättömiä, jotta voidaan varmistaa järjestelmien tulonjakoa tasoittava rooli, joka voi auttaa vähentämään eriarvoisuutta.

—

Laaditaan etenemissuunnitelma talous- ja rahaliiton (EMU) sekä pankkiunionin toteuttamiseksi.

—

Joudutetaan taloudellista ja poliittista unionia.

—

Huolehditaan siitä, että eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa toteutetaan Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet ja sosiaaliset tavoitteet.

5.1

Kun otetaan huomioon rahapolitiikan vakavasti rajoittunut kyky piristää kysyntää, euroalueen talous on niin kutsutussa likviditeettiloukussa. Tarvitaan vahvempaa solidaarisuutta mailta, joilla on rakenteellisia ylijäämiä ja joiden tulisi osaltaan laajemmin edistää elvyttävää politiikkaa.

5.2

Euroalueen on vahvistettava kasvupotentiaaliaan ja kykyään selviytyä asymmetrisistä häiriöistä sekä edistettävä taloudellista ja sosiaalista lähentymistä. Tämä edellyttää uutta asetusta erityisestä yhteisestä rahoituskapasiteetista. ETSK kehottaa käynnistämään euroalueella makrotaloudellisen vuoropuhelun, jolla edistettäisiin merkittävästi talous- ja rahaliiton demokraattista ja sosiaalista kehitystä. ETSK korostaa, että tulevia keskusteluita ei tulisi käydä otsikolla ”kilpailukykykomiteat” vaan otsikolla ”kilpailukyvyn, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja kestävän kehityksen komiteat”. Euroalueen on puhuttava yhdellä äänellä kansainvälisillä foorumeilla.

5.3

ETSK toivoo, että EU:n toimielimet käynnistävät vuonna 2017 talous- ja rahaliiton toteuttamista koskevan etenemissuunnitelman toisen vaiheen ja antavat euroalueelle selkeän identiteetin. Tähän etenemissuunnitelmaan tulisi sisältyä poliittinen keskustelu institutionaalisten toimien toteuttamisesta, sillä eräät niistä saattavat edellyttää muutoksia perussopimuksiin.

5.4

Ihannetapauksessa keskustelussa käsiteltäisiin seuraavanlaisia kysymyksiä: euroalueen rakenteen vankentaminen, euroalueen yhteinen rahoituskapasiteetti ja euroalueen maiden velkainstrumenttien yhteinen liikkeeseenlasku, jota hallinnoisi Euroopan valuuttarahasto; talous- ja rahaliiton vastuuvelvollisuuden ja demokraattisen oikeutuksen parantaminen vahvistamalla Euroopan parlamentin toimivaltaa, jäsentämällä parlamenttien välistä konferenssia ja ottamalla kansalliset parlamentit siihen nykyistä tiiviimmin mukaan sekä rajaamalla talous- ja rahaliiton toimivaltaan kuuluvista asioista äänestäminen koskemaan vain euroalueen parlamentaarikkoja.

5.5

Kansalaiskeskustelu ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu voivat eurooppalaisen ohjausjakson osana olla liikkeellepaneva voima, joka johtaa onnistuneisiin, kestäväpohjaisiin ja osallistaviin taloudellisiin, työllisyyspoliittisiin ja sosiaalisiin uudistuksiin. Kansalliset parlamentit on otettava mukaan kansallisten uudistusohjelmien suunnitteluun ja arviointiin sekä maakohtaisten suositusten täytäntöönpanoon Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden mukaisesti. Työmarkkinaosapuolilla on erityinen rooli, joka liittyy niiden yksinomaisiin toimivaltuuksiin, vastuualueisiin ja tehtäviin.

5.6

On ryhdyttävä välittömiin toimenpiteisiin turvaverkkojen ottamiseksi käyttöön pienituloisia ja heikossa asemassa olevia työntekijöitä varten, kotitalouksien toimeentulon varmistamiseksi, köyhiin alueisiin panostamiseksi ja eriarvoisuuden lievittämiseksi. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari on määriteltävä selkeästi ja pantava täytäntöön vuonna 2017. Työmarkkinaosapuolten ja muiden kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden on osallistuttava tähän aktiivisesti. EU:n sosiaalisten oikeuksien pilarin puitteissa on kuitenkin osaltaan edistettävä kestävää talouskehitystä ja työpaikkojen luomista, ja niinpä sen tulisi tuottaa konkreettisia tuloksia, jotta voidaan parantaa ihmisten elämän ja työn laatua EU:ssa ja edistää toimivia ja osallistavia työmarkkinoita ja laadukkaita julkisia palveluita, jotka ovat kaikkien saatavilla.

5.7

Rahoitusunionin osana pankkiunioni on avainasemassa, jotta voidaan taata euron luotettavuus ja lisätä riskien jakamista yksityissektorin kanssa. Ehdotettu eurooppalainen talletussuojajärjestelmä on pankkiunionin olennainen osa. Pidemmälle vietyä riskien jakamista eurooppalaisen talletussuojajärjestelmän puitteissa olisi täydennettävä vähentämällä entisestään riskejä pankkiunionissa. Molempiin seikkoihin on puututtava samanaikaisesti, viipymättä ja tehokkaasti. Komission tulee tehdä kattava, perinpohjainen vaikutustutkimus, jotta ehdotuksen legitimiteetti vahvistuisi.

—

Saatetaan valmiiksi kauppasopimukset, joihin sisältyy kunnianhimoisia ja innovatiivisia kauppaa ja kestävää kehitystä käsitteleviä lukuja.

—

Hyödynnetään kansalaisvuoropuhelun ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun etuja.

6.1

Kauppa- ja kehityspolitiikkojen on oltava keskenään johdonmukaisia. Kuten tiedonannossa ”Kaikkien kauppa” todetaan, EU:n solmimien sopimusten ei pitäisi heikentää ympäristö-, sosiaali-, työ-, kuluttajansuoja- ja muita normeja eikä julkisia palveluja vaan parantaa niitä.

6.2

Näissä olosuhteissa komitea pitää tärkeänä, että nykyiset kauppa- ja investointineuvottelut saatetaan tasapainoisella tavalla päätökseen (mukaan lukien neuvottelut transatlanttisesta kauppa- ja investointikumppanuudesta (TTIP) ja laaja-alaisesta talous- ja kauppasopimuksesta (CETA), neuvottelut Japanin ja Kiinan kanssa solmittavista investointisopimuksista, neuvottelut ASEAN-maiden kanssa sekä mahdolliset tulevaisuudessa käytävät talouskumppanuussopimusneuvottelut) ja että sopimusten ratifioinnin jälkeen valvotaan, että sopimukset pannaan tehokkaasti täytäntöön.

6.3

Myös palveluista (TiSA) ja ympäristöhyödykkeistä käytävissä useammankeskisissä neuvotteluissa on pyrittävä avoimuuteen ja etujen oikeudenmukaiseen tasapainoon.

6.4

Kahdenvälisten kauppaneuvotteluiden käymisen ei tulisi heikentää EU:n sitoutumista WTO:hon ja vahvaan monenväliseen maailmanlaajuiseen sopimukseen ja tulisi estää mahdollisten yhteensopimattomien säännösten luominen. WTO-neuvotteluissa on sovellettava kohdennetumpaa lähestymistapaa esimerkiksi sähköiseen kaupankäyntiin nähden.

6.5

Kauppa on keskeinen kysymys EU:n valmistusteollisuuden kannalta ja EU:n markkinoiden puolustamiseksi vilpilliseltä toiminnalta ja polkumyynniltä ajantasaistettujen kaupan suojatoimien avulla, jotta sisämarkkinoita voidaan suojella täysimääräisesti kolmansista maista peräisin olevalta epäreilulta tuonnilta. Euroopan komission on kuitenkin huolellisesti arvioitava Kiinan markkinatalousasemaa koskevan päätöksen vaikutuksia.

6.6

Vaikka Euroopan komission äskettäin ehdottama investointituomioistuinjärjestelmä on parannus Yhdysvaltojen kannattamaan kritisoituun sijoittajan ja valtion väliseen riitojenratkaisumekanismiin nähden, se on edelleen kiistanalainen, ja sitä on arvioitava tarkemmin.

6.7

EU:n kauppapolitiikassa olisi otettava huomioon kauppasopimusten seurauksista esitetyt erilaiset mielipiteet. Erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, että yhteiset elimet, jotka edustavat kansalaisyhteiskunnan kaikkia osia, osallistuvat vapaakauppasopimusten kaikkien näkökohtien valvontaan. ETSK:n asiantuntemus antaa tälle työlle ainutlaatuisen lisäarvon. Tulevia tai käynnissä olevia neuvotteluita koskevat vaikutustenarvioinnit ovat edelleen keskeinen väline kaikille tahoille, jotka osallistuvat neuvottelujen seurantaan.

—

Parannetaan kansalaisten turvallisuutta.

—

Noudatetaan oikeusvaltioperiaatetta.

—

Poistetaan esteitä ja korjataan epäkohtia.

7.1

EU:n kansalaisten yhä enemmän peräänkuuluttama turvallisuus edellyttää välittömiä toimia, jotta voidaan suojella EU:n yhdentymisen tärkeimpiä saavutuksia ja palauttaa luottamus jäsenvaltioiden välille. Terrorismin torjunta edellyttää entistä tiiviimpää yhteistyötä jäsenvaltioiden ja niiden viranomaisten välillä.

7.2

Pyrkimys rauhaan Lähi-idässä, kansainvälinen poliisiyhteistyö, ulkorajojen tehokas valvonta ja kehityspolitiikka täydentävät olennaisella tavalla toimenpiteitä, joilla pyritään vahvistamaan turvallisuutta Euroopassa.

7.3

Vuonna 2017 EU:n on vahvistettava EU:n toiminnan pilareita, jotka määritellään Euroopan turvallisuusagendassa. Agendalla on varmistettava oikeusvaltioperiaatteen täysimääräinen noudattaminen ja perusoikeuksien kunnioittaminen jäsenvaltioissa, demokratia, ihmisoikeudet, taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet ja tehokas kansalaisyhteiskunnan vuoropuhelu mukaan luettuina.

7.4

On päästävä eteenpäin neuvotteluissa direktiiviehdotuksesta, joka koskee yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanoa (COM(2008) 426 final), ja otettava kansalaisyhteiskunnan osallisuus paljon vahvemmin huomioon.

7.5

Sukupuolten tasa-arvoa koskevaa strategiaa (2010–2015) on elvytettävä selkeiden tavoitteiden ja käytännön toimenpiteiden avulla sekä seuraamalla tehokkaasti edistymistä sukupuoleen perustuvan syrjinnän torjumisessa työmarkkinoilla, koulutuksessa ja päätöksenteossa ja sukupuoleen perustuvaan väkivaltaan puuttumisessa.

7.6

Euroopan vammaisstrategiaa olisi ajantasaistettava vammaisten henkilöiden oikeuksia käsittelevän YK:n komitean esittämien huomioiden mukaisesti asianmukaisen lainsäädännön avulla ja ottamalla käyttöön eurooppalainen prioriteettikortti, joka tunnustetaan kaikissa jäsenvaltioissa.

7.7

Köyhyyden torjunnan yhteydessä on määriteltävä erityiset indikaattorit ja tavoitteet haavoittuvassa asemassa olevien lapsia varten.

7.8

On puututtava haavoittuvuuden uudenlaisiin muotoihin, joista esimerkkeinä mainittakoon epävarmat työsuhteet, työssäkäyvien köyhyys sekä iäkkäiden ja nuorten naisten, yksinhuoltajaäitien ja maahanmuuttajanaisten tilanne.

—

Huolehditaan pakolaisista asianmukaisesti.

—

Kotoutetaan maahanmuuttajat.

—

Torjutaan populismia ja muukalaisvihaa.

8.1

EU:n on vastattava muuttoliike- ja turvapaikkakysymyksiin tiivistämällä jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä ja ryhtymällä yhtenäisiin ja konkreettisiin toimenpiteisiin. ETSK viittaa suosituksiin ja selvitykseen, jotka se on laatinut 11 jäsenvaltioon tekemiensä tiedonhankintamatkojen pohjalta. Etusijalle on asetettava ehdotukset, jotka esitetään Euroopan parlamentin mietinnössä Välimeren tilanteesta ja tarpeesta kokonaisvaltaiselle EU:n lähestymistavalle muuttoliikkeeseen nähden.

8.2

Vuonna 2017 on luotava edellytykset sille, että voidaan lakkauttaa Schengenin sääntöjen mukaiset rajatarkastuksia koskevat poikkeukset ja turvata oikeusvaltioperiaate Schengen-alueen hallinnoinnissa.

8.3

Ehdotettu yhteinen turvapaikkajärjestelmä on perustellusti mahdollista toteuttaa keskipitkällä aikavälillä. Euroopan komission ehdottamat lainsäädännölliset ja poliittiset aloitteet on hyväksyttävä pikaisesti kansainvälistä suojelua hakevien yleistä etua sekä oikeusvaltioperiaatetta kunnioittaen osoituksena jäsenvaltioiden välisestä konkreettisesta solidaarisuudesta.

8.4

Näin ollen on tärkeää tarkastella uudelleen ehdotusta turvapaikanhakijoiden uudelleensijoittamisesta, siirrosta ja suojelusta laillisten ja turvallisten reittien avaamiseksi turvapaikanhakijoille.

8.5

Tässä yhteydessä ETSK korostaa, että EU:n ja Turkin väliseen sopimukseen ei sisälly tarvittavia takeita siitä, että varmistetaan EU:n perusoikeuksien ja kansainvälisten velvoitteiden kunnioittaminen. Tarvitaan päättäväisiä toimia, jotta voidaan elvyttää myönteinen yhteistyö Turkin ja naapurimaiden viranomaisten kanssa, jotka ovat EU:n rajojen turvaamisen kannalta keskeisessä asemassa.

8.6

Muuttoliikepolitiikka tarvitsee resursseja muuttajien ja pakolaisten integroimiseksi. Komitea arvostaa pyrkimystä edistää EU:n eri rahastoissa käytettävissä olevien resurssien järkevää hyödyntämistä. Resursseja on lisättävä erityisesti ESR:sta jäsenvaltioille, joilla muuttajien ja pakolaisten integroimiseen liittyvä haaste on suurin.

8.7

On ratkaisevan tärkeää saada EU:ssa laillisesti asuvat henkilöt osallistumaan koulutukseen ja auttaa heitä pääsemään työmarkkinoille sekä tukea heitä yhteiskuntaan integroitumisessa yleensä. Yhtä lailla tärkeää on torjua lisääntyvää muukalaisvihaa ja populismia, jotka ovat usein yhteydessä mittaviin muuttovirtoihin. Eurooppalaisten työmarkkinaosapuolien ja talouselämän osapuolien (EAY, BusinessEurope, CEEP, UEAPME ja Eurochambers) antama yhteinen julkilausuma sekä kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja yhteisötalouden toimijoiden tekemä työ viitoittavat edessä olevaa tietä.

—

Varmistetaan sisäinen yhteenkuuluvuus ulkoisessa toiminnassa.

—

Tehdään yhteistyötä naapurimaiden ja strategisten kumppaneiden kanssa.

9.1

EU:n olisi vahvistettava asemaansa kansainvälisissä elimissä toimijana, joka edistää rauhaa ja vakautta konfliktialueilla, ja toimittava entistä yhtenäisemmällä tavalla. Ulkoisen toiminnan tehokkuuden varmistamiseksi on toteutettava yhdennettyä toimintapolitiikkaa komission sisä- ja ulkopolitiikan välillä. On välttämätöntä parantaa suhteita strategisiin kumppaneihin ja niiden kanssa tehtävää yhteistyötä, jotta voidaan vahvistaa asemaa maailmanlaajuisena toimijana.

9.2

EU:n panoksessa yhteistyöhön ja kehitykseen olisi asetettava etusijalle demokratisoitumisprosessi sen naapurimaissa. Tarvitaan konkreettisia toimia, joita tuetaan EU:n yhteistyössä Maailmanpankin kanssa rahoittamin huolellisesti suunnitelluin investoinnein.

9.3

Kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa käytävä vuoropuhelu ja ihmisten välinen kanssakäyminen olisi sisällytettävä asianmukaisesti EU:n ulkoiseen toimintaan. On tärkeää tukea järjestelmällisen vuoropuhelun käynnistämistä kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa alueella Euroopan naapuruuspolitiikan (ENP) arvioimiseksi. Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelusta olisi lisäksi tultava erottamaton osa EU:n yhteistyö- ja kehitysohjelmia.

9.4

Euroopan naapuruuspolitiikan arvioinnin tulisi olla ensisijainen tavoite. Suhteissa eteläisen ja itäisen Välimeren alueen maihin ei tulisi keskittyä defensiiviseen lähestymistapaan, joka perustuu turvallisuutta tai pakolaiskriisiä koskeviin näkökohtiin, vaan ennemminkin luoda lähtökohdat todelliselle yhteiseen kehitykseen tähtäävälle politiikalle tasavertaisten kumppanien välillä.

9.5

Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä suhteisiin Venäjään sekä nykyistä aktiivisemman diplomatian harjoittamiseen kyseisen maan kanssa erityisesti, kun kyse on energia-alan suhteista.

9.6

Keskeisen tärkeää on saavuttaa sekä kestävän kehityksen tavoitteet että COP 21 -kokouksessa asetetut tavoitteet ja aloittaa niiden täytäntöönpano. Erityisesti kestävän kehityksen tavoitteiden on vaikutettava EU:n kehityspoliittiseen ohjelmaan. EU:n on arvioitava ennakoivasti välineitä, joita se tarvitsee voidakseen vastata tällaisiin haasteisiin, määrärahatarpeet mukaan luettuina. Asianmukaisen hallintokehyksen avulla on varmistettava kansalaisyhteiskunnan vahva osallistuminen. ETSK toistaa ehdotuksensa kestävän kehityksen eurooppalaisen foorumin perustamisesta.

—

Edistetään aktiivista kansalaisuutta ja osallistavaa demokratiaa.

—

Lisätään avoimuutta ja läpinäkyvyyttä.

—

Edistetään kansalaisvuoropuhelua ja vahvistetaan työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua.

10.1

EU:n edessä olevien yhteisten, monitahoisten haasteiden ratkaisemiseksi on ratkaisevan tärkeää aktivoida kaikki alat ja resurssit yhteisten ratkaisujen luomiseksi. Kansalaisyhteiskunnalla on keskeinen rooli vietäessä eteenpäin tätä elintärkeää innovointia, ja muutos edellyttää erityisesti luottamusta kansalaisten taholta. Kansalaisyhteiskunnan sidosryhmien onkin voitava osallistua samoin ehdoin kuin muiden sidosryhmien, jotta voidaan kaikilta osin varmistaa, että niiden panos hyödynnetään täysimääräisesti. Tämä edellyttää kulttuurista muutosta, mutta myös sitä, että annetaan arvoa vahvalle ja riippumattomalle kansalaisyhteiskunnalle jäsenvaltio- ja EU-tasolla.

10.2

Tässä yhteydessä ETSK muistuttaa komissiota esittämästään kehotuksesta julkaista vihreä kirja siitä, miten kansalaisvuoropuhelu voidaan organisoida tehokkaasti ja pysyvästi.

10.3

ETSK myös esittää jälleen kerran, että kuulemisprosesseja asianomaisten osapuolten kanssa kehitettäisiin edustavuuden, tietojen saatavuuden, avoimuuden ja palautteen osalta.

10.4

Eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta annetun asetuksen tarkistamista koskevan ehdotuksen osalta on ryhdyttävä toimenpiteisiin kansalaisaloitteen vaikuttavuuden parantamiseksi.

10.5

ETSK pitää osallistavan demokratian vahvistamista edelleen ensisijaisena tavoitteena, jotta voidaan parantaa Euroopan unionin päätöksentekoprosessin demokraattista kestokykyä. Tässä yhteydessä komission, neuvoston ja parlamentin välisen uuden toimielinten välisen sopimuksen olisi mahdollistettava se, että ETSK:n kaltaiset vakiintuneet neuvoa-antavat elimet voivat vaikuttaa aiempaa enemmän lainsäädäntöehdotuksiin päätöksentekoprosessissa.

10.6

Paremman sääntelyn tulisi olla keino varmistaa entistä tehokkaammat ja yksinkertaistetut säädöstekstit, jotka ovat tavoitteitaan selkeitä ja avoimia. Olisi aiheellista tarkastella lainsäädännöllistä jalanjälkeä koskevaa ehdotusta, jotta voitaisiin paremmin seurata sellaisen lainsäädännön kehittymistä, jolla mahdollistetaan kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden osallistuminen ja vahvistetaan työmarkkinaosapuolten osallistumista lainsäädäntöprosessiin, jotta varmistetaan, että niiden tarpeet ja odotukset täyttyvät.

10.7

Komission olisi jatkettava REFIT-prosessia, jossa ETSK:lla tulisi olla nykyistä vahvempi rooli. REFIT-ohjelman ei kuitenkaan pidä heikentää työntekijöiden oikeuksia ja sosiaalisia oikeuksia eikä ympäristönsuojelua ja kuluttajansuojaa. Parempaan sääntelyyn tähtäävien prosessien avoimuus ja läpinäkyvyys voivat johtaa entistä tehokkaampaan sääntelyyn myös pk-yritysten kannalta, minkä pitäisi kannustaa tuensaajatahoja ehdottamaan ruohonjuuritasolta lähteviä lainsäädäntöaloitteita ja erityisesti johtaa kansalaisyhteiskunnan toimijoiden entistä tiiviimpään osallistumiseen.

10.8

Maaliskuussa 2016 eurooppalaiset työmarkkinaosapuolet esittivät neljä yhteistä kantaa koskien työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun elvyttämistä, pakolaisia, teollisuuspolitiikkoja ja digitalisointia. Nämä kannat tulee sisällyttää komission vuoden 2017 työohjelmaan, ja niitä kutakin on edistettävä.