(1)

Komission asetuksessa (EU) N:o 651/2014 (2) määritetään tietyt tukimuodot, jotka katsotaan sisämarkkinoille soveltuviksi ja vapautetaan velvollisuudesta tehdä komissiolle ilmoitus ennen tuen myöntämistä. Asetuksessa (EU) N:o 651/2014 ilmoitetaan, että komissio aikoo tarkastella uudelleen mainitun asetuksen soveltamisalaa ulottaakseen sen muihin tukimuotoihin, ja erityisesti tukeen satama- ja lentoasemainfrastruktuurille, kun se on saanut riittävästi käytännön kokemusta.

(2)

Komission saaman kokemuksen perusteella ja jotta voitaisiin yksinkertaistaa ja selkeyttää valtiontukisääntöjä, vähentää hallinnollista rasitetta ja antaa komissiolle mahdollisuus keskittyä potentiaalisesti eniten kilpailua vääristäviin tukiin, tuki satama- ja lentoasemainfrastruktuurille olisi nyt sisällytettävä asetuksen (EU) N:o 651/2014 soveltamisalaan.

(3)

Investointituki alueellisille lentoasemille, joiden keskimääräinen vuotuinen matkustajamäärä on enintään kolme miljoonaa matkustajaa, voi parantaa tiettyjen alueiden yhteyksiä ja edistää paikallista kehitystä, riippuen kunkin lentoaseman erityispiirteistä. Tämä tukee Eurooppa 2020 -strategian painopisteitä, mikä osaltaan edistää talouskasvua ja EU:n yhteisen edun mukaisia tavoitteita. Valtiontuesta lentoasemille ja lentoyhtiöille annettujen suuntaviivojen (3) soveltamisesta saadun kokemuksen perusteella investointituki alueellisille lentoasemille ei johda kohtuuttomaan kaupan ja kilpailun vääristymiseen, jos tietyt edellytykset täyttyvät. Sen vuoksi siihen olisi sovellettava asetuksessa (EU) N:o 651/2014 säädettyä ryhmäpoikkeusta edellyttäen, että tietyt ehdot täyttyvät. Ei ole tarkoituksenmukaista määrittää tuen määrään perustuvaa ilmoituskynnysarvoa, sillä tukitoimenpiteen kilpailuvaikutus riippuu pääasiassa lentoaseman koosta eikä investoinnin koosta.

(4)

Edellytyksillä, joiden täyttyessä tuelle myönnetään poikkeus ilmoitusvaatimuksesta, olisi pyrittävä rajoittamaan kilpailun vääristymistä, joka heikentäisi tasapuolisia toimintaedellytyksiä sisämarkkinoilla, erityisesti varmistamalla tukimäärän oikeasuhteisuus. Jotta tuki olisi oikeasuhteista, sen on täytettävä kaksi edellytystä. Tuki-intensiteetti ei saisi ylittää tuen sallittua enimmäisintensiteettiä, joka vaihtelee lentoaseman koon mukaan, ja tuen määrä ei saisi ylittää investoinnin rahoitusvajetta. Kun on kyse hyvin pienistä lentoasemista, joiden vuotuinen matkustajamäärä on enintään 150 000 matkustajaa, tuen olisi täytettävä näistä edellytyksistä vain toinen. Sisämarkkinoille soveltuvuutta koskevien edellytysten olisi varmistettava avoin ja syrjimätön oikeus käyttää infrastruktuuria. Poikkeusta ei pitäisi soveltaa sellaisille lentoasemille myönnettävään tukeen, jotka sijaitsevat lähellä olemassa olevaa lentoasemaa, jolta liikennöidään säännöllistä lentoliikennettä, koska tällaisille lentoasemille myönnettävään tukeen liittyy suurempi kilpailun vääristymisen riski ja sen vuoksi tuesta olisi ilmoitettava komissiolle, paitsi jos tuki myönnetään erittäin pienille lentoasemille (enintään 150 000 matkustajaa vuodessa), jolloin kilpailun merkittävä vääristyminen ei ole todennäköistä.

(5)

Merisatamilla on strateginen merkitys sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan sekä taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden lujittamisen kannalta, jotka asetettiin tavoitteiksi muun muassa Eurooppa 2020 -strategiassa ja komission valkoisessa kirjassa ”Yhtenäistä Euroopan liikennealuetta koskeva etenemissuunnitelma – Kohti kilpailukykyistä ja resurssitehokasta liikennejärjestelmää” (4). Kuten tiedonannossa ”Satamat: kasvun moottori” (5) korostetaan, tehokkaat satamat kaikilla unionin merialueilla edellyttävät tehokkaita julkisia ja yksityisiä investointeja. Investoinnit ovat välttämättömiä erityisesti satamien kulkuinfrastruktuurin ja satamainfrastruktuurin mukauttamiseksi alusten suurempaan kokoon ja monimutkaisuuteen, vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöön ja tiukempiin ympäristötehokkuutta koskeviin vaatimuksiin. Korkealaatuisen satamainfrastruktuurin puute aiheuttaa ruuhkia ja lisäkustannuksia rahtaajille, liikenteenharjoittajille ja kuluttajille.

(6)

Sisävesisatamien kehittäminen ja niiden integrointi multimodaaliseen liikenteeseen on unionin liikennepolitiikan keskeinen tavoite. Unionin lainsäädännön nimenomaisena tavoitteena on parantaa liikenteen intermodaalisuutta ja edistää siirtymistä ympäristöystävällisempiin kuljetusmuotoihin, kuten rautatie-, meri- ja sisävesikuljetuksiin.

(7)

Edellytyksillä, joiden täyttyessä satamille myönnettävälle tuelle myönnetään poikkeus, olisi pyrittävä rajoittamaan kilpailun vääristymistä, joka heikentäisi tasapuolisia toimintaedellytyksiä sisämarkkinoilla, erityisesti varmistamalla tukimäärän oikeasuhteisuus. Jotta tuki olisi oikeasuhteista, tuen määrä ei saisi ylittää tuen sallittua enimmäisintensiteettiä, joka vaihtelee merisatamien tapauksessa investointihankkeen koon mukaan. Tukimäärä ei saisi ylittää tukikelpoisten kustannusten ja investoinnin liikevoiton välistä erotusta, lukuun ottamatta erittäin pieniä tukimääriä, joiden osalta yksinkertaistettu lähestymistapa on asianmukainen hallinnollisen rasituksen vähentämiseksi. Olisi myös varmistettava avoin ja syrjimätön oikeus käyttää infrastruktuuria.

(8)

Investoinnit, jotka sisältyvät Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1315/2013 (6) perustettujen ydinverkkokäytävien työsuunnitelmiin, ovat yhteistä etua koskevia hankkeita, joilla on erityinen strateginen merkitys unionille. Näihin verkkoihin kuuluvat merisatamat muodostavat saapumis- ja poistumiskohdan tavaroille, jotka saapuvat unioniin ja kuljetetaan pois unionista. Näihin verkkoihin kuuluvat sisävesisatamat ovat keskeisessä asemassa verkon multimodaalisuuden varmistamisessa. Investointeihin, joilla pyritään parantamaan kyseisten satamien suorituskykyä, olisi sovellettava korkeampaa ilmoituskynnysarvoa.

(9)

Asetuksen (EU) N:o 651/2014 ja asetuksen (EU) N:o 702/2014 soveltamisesta saatujen kokemusten perusteella on myös aiheellista mukauttaa tiettyjä mainittujen asetusten säännöksiä.

(10)

Erityisesti syrjäisimmillä alueilla sovellettavien alueellisten toimintatukiohjelmien tapauksessa eri sääntöjen soveltaminen lisäkuljetuskustannusten korvaamiseen ja muiden lisäkustannusten korvaamiseen on osoittautunut käytännössä vaikeaksi eikä sen avulla voida korjata perussopimuksen 349 artiklassa tarkoitettuja rakenteellisia haittoja eli syrjäistä sijaintia ja saaristoluonnetta, pientä kokoa, vaikeaa pinnanmuodostusta ja ilmastoa sekä taloudellista riippuvuutta muutamista harvoista tuotteista, jotka sen vuoksi, että ne ovat pysyviä tekijöitä ja niillä on yhteisvaikutuksia, haittaavat suuresti näiden alueiden kehitystä, minkä vuoksi kyseiset säännökset olisi korvattava menetelmällä, jota sovelletaan kaikkiin lisäkustannuksiin.

(11)

Koska kulttuurin ja kulttuuriperinnön edistämiseen myönnettävällä tuella on vain vähän kielteisiä vaikutuksia kilpailuun, näillä aloilla myönnettävään tukeen sovellettavia ilmoituskynnysarvoja olisi nostettava.

(12)

Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 651/2014 ja asetusta (EU) N:o 702/2014 olisi muutettava,

(1)

Muutetaan 1 artikla seuraavasti:

(2)

Muutetaan 2 artikla seuraavasti:

(3)

Muutetaan 4 artikla seuraavasti:

(4)

Lisätään 5 artiklan 2 kohtaan k alakohta seuraavasti:

(5)

Muutetaan 6 artiklan 5 kohta seuraavasti:

(6)

Muutetaan 7 artikla seuraavasti:

(7)

Korvataan 12 ja 13 artikla seuraavasti:

”12 artikla

Valvonta

1.   Jotta komissio voi valvoa tämän asetuksen nojalla ilmoitusvaatimuksesta vapautettua tukea, jäsenvaltioiden, tai vaihtoehtoisesti Euroopan alueellisen yhteistyön hankkeille myönnetyn tuen tapauksessa sen jäsenvaltion, jossa hallintoviranomainen sijaitsee, on säilytettävä yksityiskohtainen asiakirja-aineisto, joka sisältää tarvittavat tiedot ja asiakirjatodisteet, joiden perusteella voidaan vahvistaa, että kaikki tässä asetuksessa säädetyt edellytykset täyttyvät. Asiakirja-aineisto on säilytettävä kymmenen vuoden ajan siitä päivästä alkaen, jolloin tapauskohtainen tuki myönnettiin tai jolloin ohjelman viimeinen tuki myönnettiin.

2.   Kun on kyse ohjelmista, joiden perusteella verotukea myönnetään automaattisesti tuensaajien veroilmoitusten perusteella ja joissa ei ennakolta valvota kaikkien sisämarkkinoille soveltuvuutta koskevien edellytysten täyttymistä kunkin tuensaajan osalta, jäsenvaltioiden on varmistettava säännöllisesti kerran verovuoden aikana, vähintään jälkikäteen ja otannan perusteella, että kaikki sisämarkkinoille soveltuvuutta koskevat edellytykset täyttyvät, ja tehtävä tarvittavat päätelmät. Jäsenvaltioiden on säilytettävä yksityiskohtaiset tiedot valvontatoimista vähintään kymmenen vuoden ajan valvontatoimien toteuttamispäivästä.

3.   Kyseisen jäsenvaltion on toimitettava komissiolle 20 työpäivän tai pyynnössä asetettavan pidemmän määräajan kuluessa kaikki tiedot ja asiakirjatodisteet, jotka komissio katsoo tarvitsevansa voidakseen valvoa tämän asetuksen soveltamista, mukaan lukien 1 ja 2 kohdassa mainitut tiedot.

13 artikla

Alueellisen tuen soveltamisala

Tätä jaksoa ei sovelleta seuraaviin:

(8)

Muutetaan 14 artikla seuraavasti:

(9)

Korvataan 15 artikla seuraavasti:

”15 artikla

Alueellinen toimintatuki

1.   Alueelliset toimintatukiohjelmat syrjäisimmillä alueilla ja harvaan asutuilla alueilla ovat perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvia, ja ne vapautetaan perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että ne täyttävät tässä artiklassa ja I luvussa säädetyt edellytykset.

2.   Alueellisilla toimintatukiohjelmilla voidaan harvaan asutuilla alueilla korvata toimintatukikelpoisilla alueilla tuotettujen tuotteiden lisäkuljetuskustannukset sekä näillä alueilla jatkojalostettujen tuotteiden lisäkuljetuskustannukset seuraavien edellytysten täyttyessä:

Tuki-intensiteetti ei saa olla yli 100 prosenttia tässä kohdassa määritetyistä lisäkuljetuskustannuksista.

3.   Erittäin harvaan asutuilla alueilla alueelliset toimintatukiohjelmat estävät tai vähentävät väestökatoa seuraavin edellytyksin:

4.   Syrjäisimmillä alueilla toimintatukiohjelmilla voidaan korvata ylimääräiset toimintakustannukset, joita syrjäisimmillä alueilla aiheutuu suorana seurauksena yhdestä tai useammasta perussopimuksen 349 artiklassa tarkoitetusta pysyvästä haitasta, jos tuensaajat harjoittavat taloudellista toimintaa syrjäisimpiin alueisiin kuuluvalla alueella ja kaikkien tämän asetuksen nojalla toteutettujen toimintatukiohjelmien nojalla myönnetty vuotuinen tukimäärä tuensaajaa kohden ei ylitä jotain seuraavista prosenttiosuuksista:

Edellä mainittuja prosenttiosuuksia voidaan korottaa [10 prosenttiyksikköä] niiden yritysten tapauksessa, joiden vuotuinen liikevaihto on enintään [300 000 euroa].”

(10)

Korvataan 21 artiklan 16 kohdan johdantolause seuraavasti:

”Riskirahoitustoimenpiteen, jolla myönnetään takauksia tai lainoja tukikelpoisille yrityksille tai tarjotaan vieraaksi pääomaksi luokiteltuja oman pääoman luonteisia sijoituksia tukikelpoisille yrityksille, on täytettävä seuraavat edellytykset:”

(11)

Korvataan 22 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”Tukikelpoisia yrityksiä ovat julkisesti noteeraamattomat pienet yritykset enintään viiden vuoden ajan niiden kirjautumisesta yhtiörekisteriin edellyttäen, että yritys täyttää seuraa edellytykset:

Sellaisten tukikelpoisten yritysten osalta, joita ei tarvitse kirjata yhtiörekisteriin, viiden vuoden tukikelpoisuusjakson voidaan katsoa alkavan ajankohdasta, jolloin yritys joko aloittaa taloudellisen toiminnan tai on velvollinen maksamaan veroa taloudellisesta toiminnastaan.

Poiketen siitä, mitä ensimmäisen alakohdan c alakohdassa säädetään, tämän artiklan nojalla tukikelpoisten yritysten sulautumisen kautta muodostettujen yritysten katsotaan myös olevan tukikelpoisia enintään viiden vuoden ajan siitä päivästä alkaen, jolloin vanhin sulautumaan osallistuva yritys on kirjattu yhtiörekisteriin.”

(12)

Korvataan 31 artiklan 3 kohdan b alakohta seuraavasti:

(13)

Lisätään 52 artiklaan 2 a kohta seuraavasti:

(14)

Muutetaan 53 artikla seuraavasti:

(15)

Korvataan 54 artiklan 4 kohdan toinen alakohta seuraavasti:

”Molemmissa tapauksissa niiden menojen enimmäismäärä, joihin voidaan soveltaa varojen käytön aluesidonnaisuutta, on 80 prosenttia kokonaistuotantobudjetista.

Jotta hankkeille voitaisiin myöntää tukea, jäsenvaltio voi myös edellyttää tuotantotoiminnan vähimmäistasoa kyseisellä alueella, mutta kyseinen taso ei saa olla enemmän kuin 50 prosenttia kokonaistuotantobudjetista.”

(16)

Lisätään 56 artiklan jälkeen jaksot seuraavasti:

”14 JAKSO

Tuki alueellisille lentoasemille

56 a artikla

Investointituki alueellisille lentoasemille

1.   Lentoasemalle myönnettävä investointituki on perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että se täyttää tässä artiklassa ja I luvussa säädetyt edellytykset.

2.   Kyseinen investointi ei saa ylittää sitä, mikä on tarpeen realististen liikenne-ennusteiden perusteella keskipitkällä aikavälillä odotetun liikennemäärän hoitamiseksi.

3.   Lentoaseman on oltava avoin kaikille potentiaalisille käyttäjille. Jos kapasiteettia rajoitetaan fyysisesti, käyttöoikeudet on jaettava asiaa koskevien, objektiivisten, läpinäkyvien ja syrjimättömien perusteiden pohjalta.

4.   Tukea ei saa myöntää lentoasemalle, joka sijaitsee enintään 100 kilometrin päässä olemassa olevasta lentoasemasta tai jonne on enintään 60 minuutin matkustusaika autolla, linja-autolla, junalla tai suurnopeusjunalla kyseiseltä olemassa olevalta lentoasemalta, jolta liikennöidään asetuksen (EY) N:o 1008/2008 2 artiklan 16 kohdassa tarkoitettua säännöllistä lentoliikennettä.

5.   Tukea ei saa myöntää lentoasemille, joiden keskimääräinen vuotuinen matkustajamäärä kahden tuen tosiasiallista myöntämistä edeltäneen tilivuoden aikana oli yli kolme miljoonaa matkustajaa. Ei saa olla odotettavissa, että tuen johdosta lentoaseman keskimääräinen vuotuinen liikenne nousee yli kolmen miljoonan matkustajan kahden tuen myöntämistä seuraavan tilivuoden aikana.

6.   Tukea ei saa myöntää lentoasemille, joiden keskimääräinen vuotuinen rahtiliikenteen määrä kahden tuen tosiasiallista myöntämistä edeltäneen tilivuoden aikana oli yli 200 000 tonnia. Tätä artiklaa ei myöskään sovelleta, jos on odotettavissa, että tuen johdosta lentoaseman keskimääräinen vuotuinen rahtiliikenteen määrä nousee yli 200 000 tonnin kahden tuen myöntämistä seuraavan tilivuoden aikana.

7.   Tukea ei saa myöntää olemassa olevien lentoasemien siirtämiseen tai uuden matkustajaliikenteen lentoaseman luomiseen, mukaan lukien olemassa olevan lentokentän muuttaminen matkustajaliikenteen lentoasemaksi.

8.   Tukimäärä ei saa ylittää tukikelpoisten kustannusten ja investoinnin liikevoiton välistä erotusta. Liikevoitot on vähennettävä tukikelpoisista kustannuksista etukäteen kohtuullisten ennusteiden perusteella tai takaisinperintämenettelyllä.

9.   Tukikelpoisia kustannuksia ovat lentoaseman infrastruktuuriin tehtyihin investointeihin liittyvät kustannukset, mukaan lukien suunnittelukustannukset.

10.   Tuen määrä on enintään:

11.   Tuen enimmäisintensiteettejä voidaan korottaa 20 prosenttiyksikköä, jos lentoasema sijaitsee syrjäisellä alueella.

12.   Edellä olevaa 2 ja 4 kohtaa ei sovelleta sellaisiin lentoasemiin, joiden keskimääräinen vuotuinen matkustajamäärä kahden tuen tosiasiallista myöntämistä edeltäneen tilivuoden aikana oli enintään 150 000 matkustajaa, jos ei ole odotettavissa, että tuen johdosta lentoaseman keskimääräinen vuotuinen matkustajamäärä nousee yli 150 000 matkustajaan. Tällaisille lentoasemille myönnetyn tuen on täytettävä joko 8 kohdan tai 10 ja 11 kohdan vaatimukset.

15 JAKSO

Tuki satamille

56 b artikla

Investointituki merisatamille

1.   Merisatamille myönnettävä investointituki on perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että se täyttää tässä artiklassa ja I luvussa säädetyt edellytykset.

2.   Tukikelpoisia kustannuksia ovat kustannukset, mukaan lukien suunnittelukustannukset, joita aiheutuu investoinneista

3.   Investointikustannukset, jotka liittyvät muihin kuin kuljetustoimintoihin, mukaan lukien satama-alueella toimivat teolliset tuotantolaitokset, toimistot ja kaupat, sekä suprastruktuuriin, eivät ole tukikelpoisia.

4.   Tuki-intensiteetti ei saa ylittää tukikelpoisten kustannusten ja investoinnin liikevoiton välistä erotusta. Liikevoitot on vähennettävä tukikelpoisista kustannuksista etukäteen kohtuullisten ennusteiden perusteella tai takaisinperintämenettelyllä.

5.   Edellä 2 kohdan a alakohdassa määriteltyihin investointeihin myönnettävän tuen enimmäismäärä saa olla enintään

Edellä 2 kohdan b alakohdassa määriteltyihin investointeihin myönnettävän tuen enimmäisintensiteetti saa olla enintään 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

6.   Edellä 5 kohdan ensimmäisen alakohdan b, c ja d alakohdassa säädettyjä tuki-intensiteettejä voidaan korottaa 10 prosenttiyksikköä perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaiset edellytykset täyttävillä tukialueilla sijaitsevien investointien tapauksessa ja 5 prosenttiyksikköä perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaiset edellytykset täyttävillä tukialueilla sijaitsevien investointien tapauksessa.

7.   Mikä tahansa tuettu investointi, jonka sama tuensaaja aloittaa kolmen vuoden kuluessa päivästä, jona toisen tuetun investoinnin työt alkavat samassa merisatamassa, katsotaan osaksi yhtä ainoaa investointihanketta.

8.   Mahdolliset toimiluvat kolmansille osapuolille tuetun satamainfrastruktuurin rakentamista, parantamista, toiminnan harjoittamista tai vuokraamista varten on myönnettävä kilpailumenettelyssä avoimin, läpinäkyvin ja syrjimättömin perustein. Tuetun satamainfrastruktuurin vuokraamista tai toiminnan harjoittamista varten kolmannelle osapuolelle myönnettävän mahdollisen toimiluvan kesto ei saa ylittää aikaa, jonka kuluessa kyseisen kolmannen osapuolen voidaan kohtuudella odottaa saavan takaisin urakoiden tai palvelujen toteuttamiseksi tehdyt investoinnit sekä tuoton sijoitetulle pääomalle, ottaen huomioon sopimuksen nimenomaisten tavoitteiden saavuttamisen edellyttämät investoinnit.

9.   Tuettu satamainfrastruktuuri on asetettava kiinnostuneiden käyttäjien saataville yhdenvertaisella ja syrjimättömällä tavalla markkinaehdoin.

10.   Kun tuen määrä on enintään 5 miljoona euroa, vaihtoehtona 4, 5 ja 6 kohdassa tarkoitetulle menetelmälle tuen enimmäismääräksi voidaan asettaa 80 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

56 c artikla

Investointituki sisävesisatamille

1.   Sisävesisatamille myönnettävä investointituki on perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että se täyttää tässä artiklassa ja I luvussa säädetyt edellytykset.

2.   Tukikelpoisia kustannuksia ovat kustannukset, mukaan lukien suunnittelukustannukset, joita aiheutuu investoinneista

3.   Investointikustannukset, jotka liittyvät muihin kuin kuljetustoimintoihin, mukaan lukien satama-alueella toimivat teolliset tuotantolaitokset, toimistot ja kaupat, sekä suprastruktuuriin, eivät ole tukikelpoisia.

4.   Tukimäärä ei saa ylittää tukikelpoisten kustannusten ja investoinnin liikevoiton välistä erotusta. Liikevoitot on vähennettävä tukikelpoisista kustannuksista etukäteen kohtuullisten ennusteiden perusteella tai takaisinperintämenettelyllä.

5.   Tuen enimmäisintensiteetti saa olla enintään 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

6.   Mikä tahansa tuettu investointi, jonka sama tuensaaja aloittaa kolmen vuoden kuluessa päivästä, jona toisen tuetun investoinnin työt alkavat samassa sisävesisatamassa, katsotaan osaksi yhtä ainoaa investointihanketta.

7.   Mahdolliset toimiluvat kolmansille osapuolille tuetun satamainfrastruktuurin rakentamista, parantamista, toiminnan harjoittamista tai vuokraamista varten on myönnettävä kilpailumenettelyssä avoimin, läpinäkyvin ja syrjimättömin perustein. Tuetun satamainfrastruktuurin vuokraamista tai toiminnan harjoittamista varten kolmannelle osapuolelle myönnettävän mahdollisen toimiluvan kesto ei saa ylittää aikaa, jonka kuluessa kyseisen kolmannen osapuolen voidaan kohtuudella odottaa saavan takaisin urakoiden tai palvelujen toteuttamiseksi tehdyt investoinnit ja sijoitetulle pääomalle tuoton, ottaen huomioon sopimuksen nimenomaisten tavoitteiden saavuttamisen edellyttämät investoinnit.

8.   Tuettu satamainfrastruktuuri on asetettava kiinnostuneiden käyttäjien saataville yhdenvertaisella ja syrjimättömällä tavalla markkinaehdoin.

9.   Kun tuen määrä on enintään 2 miljoona euroa, vaihtoehtona 4 ja 5 kohdassa tarkoitetulle menetelmälle tuen enimmäismääräksi voidaan asettaa 80 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.”

(17)

Korvataan 58 artiklan 1 kohta seuraavasti:

(1)

Korvataan liite II tämän asetuksen liitteellä.

[Liitteessä II (jäsenvaltioiden toimittamat tiedot) olevaan II osaan lisätään uudet kohdat uusille tukimuodoille (investointituki lentoasemille, merisatamille ja sisävesisatamille) ja pk-yritysten tukea (17–20 artikla) koskeva kohta jaetaan useammiksi kohdiksi (kohta/artikla)].

(2)

Korvataan liitteessä III oleva alaviite 2 seuraavasti:

(3)

Korvataan liitteessä III olevan alaviitteen 3 ensimmäinen virke seuraavasti:

”Bruttoavustusekvivalentti tai tämän asetuksen 16, 21, 22 tai 39 artiklan mukaisten toimenpiteiden tapauksessa sijoituksen määrä.”