10.9.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 334/17


Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 50 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu muutoshakemuksen julkaiseminen

(2016/C 334/09)

Tämä julkaiseminen antaa oikeuden vastustaa hakemusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 (1) 51 artiklassa tarkoitetulla tavalla.

SUOJATUN ALKUPERÄNIMITYKSEN TAI SUOJATUN MAANTIETEELLISEN MERKINNÄN TUOTE-ERITELMÄN MUUN KUIN VÄHÄISEN MUUTOKSEN HYVÄKSYMISTÄ KOSKEVA HAKEMUS

Asetuksen (EU) N:o 1151/2012 53 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan mukainen muutoksen hyväksymistä koskeva hakemus

OSSAU-IRATY

EU-nro: FR-PDO-0517-01391 – 21.10.2015

SAN ( X ) SMM ( )

1.   Hakijaryhmä ja oikeutettu etu

Syndicat de défense du fromage d’appellation d’origine contrôlée OSSAU – IRATY

Maison Apezetxea

64120 Ostabat-Asme

FRANCE

Puhelin: +33 559378661

Faksi: +33 559378104

Sähköposti: mailto:contact@ossau-iraty.fr

Kokoonpano: Ryhmä koostuu maidontuottajista sekä juuston jalostajista ja kypsyttäjistä. Sen vuoksi sillä on oikeus esittää muutospyyntö.

2.   Jäsenvaltio tai kolmas maa

Ranska

3.   Eritelmän kohta, jota / kohdat, joita muutos koskee

Tuotteen nimi

Tuotteen kuvaus

Maantieteellinen alue

Alkuperätodisteet

Tuotantomenetelmä

Yhteys maantieteelliseen alkuperään

Merkinnät

Muu: hakijaryhmän yhteystiedot, valvonta

4.   Muutoksen/muutosten tyyppi

Rekisteröidyn SAN:n tai SMM:n tuote-eritelmän muutos, jota ei voida pitää vähäisenä asetuksen (EU) N:o 1151/2012 53 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan mukaisesti.

Rekisteröidyn SAN:n tai SMM:n, jonka yhtenäistä asiakirjaa (tai vastaavaa) ei ole julkaistu, tuote-eritelmän muutos, jota ei voida pitää vähäisenä asetuksen (EU) N:o 1151/2012 53 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan mukaisesti.

5.   Muutos/muutokset

1.    Tuotteen kuvaus

Juustomuottien mitat poistetaan, ja niiden tilalla ilmoitetaan juustojen mitat, jolloin vastaava kohta kuuluu seuraavasti: ”Juustojen mitat ja painot:

juuston halkaisija on 22,5–27 cm ja korkeus 8–14 cm, kun kypsytetyn juuston paino on 3,8–6 kg,

juuston halkaisija on 17–21 cm ja korkeus 7–13 cm, kun kypsytetyn juuston paino on 1,8–3,3 kg.”

Muutos liittyy 5 päivänä helmikuuta 2015 annetulla komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2015/194 hyväksyttyjen säännösten soveltamiseen. Kyseisissä säännöksissä eri kokoja on selkeytetty, mutta samalla ne ovat aiheuttaneet uusia ongelmia. Nykyisin juustomuottien mitat on määritelty seuraavasti: muottien halkaisija on 25,5–26 cm ja korkeus 9–12 cm, kun kypsytetyn juuston paino on 4–5 kg, tai muottien halkaisija on 18–20 cm ja korkeus 7–10 cm, kun kypsytetyn juuston paino on 2–3 kg. Mitoista aiheutuu ongelmia erityisesti vähintään 2 kg:n painoisten kypsytettyjen juustojen valmistuksessa, sillä muotit on tällöin täytettävä ääriään myöten, mikä puolestaan aiheuttaa ongelmia juuston puristamisessa. Nämä ongelmat voidaan välttää määrittämällä sen sijaan juustojen mitat ja painot.

Lisäksi käytäntöjen kartoituksessa on käynyt ilmi, että kypsytyksen loppuvaiheessa oleville juustoille määritellyissä painoväleissä on poikkeamia. Siitä syystä painovälejä on hieman suurennettu, kuitenkin siten, että juustojen mitat pysyvät entisellään. Koska enää ei käytetä maatilavalmistukseen tarkoitettua erityisen suurta juustomuottia, jolla voi valmistaa jopa 7 kg:n painoisen juuston, kyseinen koko poistetaan tuotekuvauksesta.

Tuotteen ominaisuuksien kuvauksen täsmentämiseksi on täydennetty juuston kuoren määritelmää: ”Kuori on luonnollinen ja muodostuu elävästä mikrobikasvustosta. Se liittyy kiinteästi juustomassaan, eikä se ole sulanut, halkeillut eikä lohkeillut. Kosketettaessa se tuntuu kuivalta tai hieman kostealta muttei tahmealta. Väri vaihtelee oranssinkeltaisesta harmaaseen.”

Juuston myyntiä paloina koskevaa säännöstä täydennetään: ”Juuston saa paloitella paloiksi taikka kuutioiksi, tangoiksi, nauhoiksi, lastuiksi, viipaleiksi tai raasteeksi. Näitä viimeksi mainittuja esillepanotapoja ja alle 50 gramman painoisia paloja lukuun ottamatta juustoissa on oltava mukana osa alkuperänimitykselle luonteenomaista kuorta.”

Uusien esillepanotapojen (kuutiot, tangot, nauhat, lastut, viipaleet, raaste) ansiosta toimijat voivat monipuolistaa jakelureittejä, jotta kuluttajien tarpeisiin voidaan vastata. Lisäksi tämän muutoksen lisääminen tuote-eritelmään edellyttää, että kun juusto myydään paloina, ne eritellään painon mukaan (alle tai yli 50 g).

Valmiiksi pakkaamista koskeva maininta poistetaan, koska sitä ei ole täsmällisesti määritelty.

2.    Maantieteellisen alueen tarkka rajaus

Alue ulotetaan koskemaan luoteessa tiettyjä Paun kaupunkiin rajoittuvia kuntia:

Billère ja Lons lisätään niiden kuntien luetteloon, jotka sisältyvät maantieteelliseen alueeseen kokonaisuudessaan.

Poey-de-Lescar, Sauvagnon, Serres-Castet ja Uzein lisätään niiden kuntien luetteloon, jotka sisältyvät maantieteelliseen alueeseen osittain.

Nämä kunnat kuuluivat alun perin alkuperänimityksen maantieteelliseen alueeseen, mutta ne poistettiin siitä tuote-eritelmään 14 päivänä toukokuuta 2003 annetun komission asetuksen (EY) N:o 828/2003 mukaisesti tehtyjen muutosten takia.

Toimijat ovat vaiheittain panneet täytäntöön käyneen rehun käyttökiellon lypsyaikana sen jälkeen, kun tuote-eritelmään hyväksyttiin muutoksia 5 päivänä helmikuuta 2015 annetulla komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2015/194, ja sen myötä on käynyt ilmeiseksi, että tämä alue on välttämätöntä sisällyttää uudelleen maantieteelliseen alueeseen, jotta karjalle voidaan saada maantieteelliseltä alueelta peräisin olevaa rehua.

Alue vastaa Gave de Pau -joen kerrostumista syntynyttä geomorfologista yksikköä, joten se on verrattavissa muihin laaksojen osiin, jotka on nykyisin sisällytetty alkuperänimityksen ”Ossau-Iraty” maantieteelliseen alueeseen. Alueella vallitsee samanlainen leuto ja kostea ilmasto kuin nykyisen alueen pohjoisosassa, ja se on samojen tuulien vaikutuksen alainen, joten ruoho kasvaa hyvin ja lähes jatkuvasti koko vuoden ajan. Alueella on perinteisesti läheiset yhteydet Ossaun laaksoon, ja siellä tuotetaan nurmirehua ja jyviä laakson karjankasvattajille. Alue liittyy maantieteelliseen alueeseen Billèren, Lonsin ja Paun kuntien kautta, ja se ympäröi reittiä, jota on perinteisesti käytetty karjan paluuseen kesälaitumelta.

Maantieteellisen alueen muutoksella ei ole vaikutusta tuotteen ja maantieteellisen alueen väliseen yhteyteen.

3.    Seikat, jotka osoittavat, että tuote on peräisin maantieteelliseltä alueelta

Tuotteen tunnistamista koskevaa 4.3 kohtaa muutetaan tuotteen tunnistamisen parantamiseksi siten, että toimijat voivat sovittaa juustojen tunnistamistavat niiden kuorta ja kypsyttämiskäytäntöjä koskeviin seikkoihin visuaalista yhtenäisyyttä vaarantamatta.

Kohta: ”Jokaisen juuston tunnistaminen on pakollista. Merkintä valetaan upotettuna juustoon vaiheessa, jossa massa siirretään muottiin. Vakiolaatua huonommista tuotteista merkintä raaputetaan pois.” korvataan seuraavasti: ”Jokaisen juuston tunnistaminen on pakollista. Merkintä tehdään muottiin siirtämisen ja muotista poistamisen välillä kaavaimen avulla tai kiinnittämällä juustoon kaseiinilaatta. Kuva-aihe on uuhen pää, ja se on erilainen meijerissä ja tilalla tuotetuissa juustoissa. Ryhmä vahvistaa merkintöjen pätevyyden. Vakiolaatua huonommista tuotteista merkintä raaputetaan pois.

Kesälaitumella valmistettuun juustoon tehdään erityismerkintä, jonka ryhmä vahvistaa.”

Sallitaan siis toinen merkintätapa kaseiinilaatan avulla. Lisäksi täsmennetään, että merkinnät tehdään muottiin siirtämisen ja muotista poistamisen välillä. Lisätään myös erityismerkintä, joka koskee kesälaitumilla valmistettuja juustoja. Käytettävä kuva-aihe on uuhen pää (erilainen meijerissä ja tilalla tuotetuissa juustoissa), ja täsmennetään, että ryhmä vahvistaa merkintöjen pätevyyden.

Jotta tuotantomenetelmää ja ilmoitusvelvoitteita koskevat kohdat olisivat yhtenäisiä, viimeksi mainittua täydennetään. Siihen lisätään kesälaiduntamista koskeva ilmoitus niitä tuottajia varten, jotka haluavat lypsää uuhet ja valmistaa juustoa kesälaitumilla.

4.    Tuotantomenetelmä

Eläinten ruokintaa koskevia säännöksiä täydennetään ja ne sijoitetaan kohtaan ”Rehu”:

Perusravintoa koskevan uuden kohdan muotoilua muutetaan, ja sitä täydennetään tuottajan tilalla tekemien rehuseosten osalta. Täsmennys kuuluu seuraavasti: ”– Eri muodossa olevia mutta samasta rehuaineesta koostuvia seoksia (esim. korsiheinää ja pellettejä) ei pidetä perusravintoon kuuluvien rehujen ja 5.3.2 kohdassa lueteltujen rehun ainesosien seoksina.”

Tuote-eritelmään viimeksi tehdyn rehuseoksia koskevan muutoksen toteuttaminen on tehnyt tästä täsmennyksestä välttämättömän. Lisäyksen tarkoituksena on selventää sitä, mikä rehuseoksissa on sallittua ja mikä kiellettyä.

Valvonnan helpottamiseksi yksinkertaistetaan eläinten täydennysruokintaan käytettävien sallittujen rehuaineiden positiiviluetteloa, joka perustuu rehuaineluettelosta 16 päivänä tammikuuta 2013 annetussa komission asetuksessa (EU) N:o 68/2013 vahvistettuun rehuluokitukseen.

Viljojen jyvien lisäksi sallitaan niistä saatavat tuotteet. Lisäksi täsmennetään, että maissintähkiä voidaan käyttää kokonaisina ilman lehtiä.

Täsmennetään, että lupiininsiemenet, härkäpapu ja virnat kuuluvat palkokasvien luokkaan.

Rapsi-, pellava-, soija- ja auringonkukkarouhetta koskeva maininta, jonka mukaan sitä ei ole käsitelty formaliinilla, korvataan seuraavasti: ”Rouhe voidaan pötsisuojata menetelmällä, jossa ei käytetä aldehydejä.”

Kasviöljystä esteröimällä saatava glyseroli lisätään rehuluetteloon. Glyserolia käytetään sen makean maun takia sekä kosteuspitoisuuden säilyttämiseksi ja liuottimena tai emulgointiaineena; sillä on lähes samat ominaisuudet kuin jo sallitulla melassilla.

Lisäksi sallittujen lisäaineiden luetteloa täydennetään eläinten ruokinnassa käytettävistä lisäaineista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1831/2003 perusteella. Lisätään ”teknologisten lisäaineiden” luokka, samoin kuin aminohapot sekä ruuansulatusta edistävät aineet ja suolistoflooran stabiloimiseen tarkoitetut aineet eläintuotantoon vaikuttavien lisäaineiden luokasta.

Näitä lisäaineita käytetään usein rehuseoksissa.

Tuotantojärjestelmässä täydennysrehu on perinteisesti perustunut viljaan; nurmirehua täydentävän lisärehun on perustuttava etupäässä kuivatuotteisiin, jotta voidaan lujittaa tuotannon perinteistä luonnetta ja ottaa huomioon tuote-eritelmään 5 päivänä helmikuuta 2015 annetulla komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2015/194 hyväksytyt muutokset, joissa käyneen rehun käyttö lypsyaikana kiellettiin. Useimpia rehu- ja lisäaineita koskee siten vaatimus, jonka mukaan kuiva-ainepitoisuuden on oltava vähintään 84 prosenttia. Kuiva-ainepitoisuusvaatimuksen takia tietyt käyneet rehuaineet suljetaan käytön ulkopuolelle. Tällaisia ovat esimerkiksi nestemäinen ohra- tai vehnätärkkelys, tuore rankki, rankin liukoiset aineet, maissigluteeni, gluteenirehu, maissinalkiot ja haihduttamalla tiivistetty rankki.

Ennen vieroitusta karitsojen ravinnossa sallittujen aineiden luetteloa täydennetään eläintuotantoon vaikuttavalla lisäaineella (ammoniumkloridilla), jota käytetään virtsakivien riskin estämiseksi.

Juuston valmistusta ja kypsyttämistä koskeva kohta:

Jotta teksti olisi yhtenäinen tuotekuvauksen kanssa, muottien mittojen määrittelyä 2 luvussa koskeva maininta korvataan seuraavalla kuvauksella: ”Muotit ovat muodoltaan lieriömäisiä ja pohjaltaan tasaisia, ja niiden reunat on mahdollisesti pyöristetty.”

Vähimmäis- ja enimmäispainoja, joihin juustojen vähimmäiskypsytysaikoja sovelletaan, muutetaan tuotekuvauksessa juustojen painoihin tehdyn muutoksen mukaisesti: 120 päivän vähimmäiskypsytysaikaa sovelletaan 3,8–6 kg:n juustoihin, ja 80 päivän vähimmäiskypsytysaikaa sovelletaan 1,8–3,3 kg:n juustoihin.

Kypsytystapoja koskevaan kohtaan lisätään seuraava: ”Kuoren käsittelyyn voidaan käyttää kasviöljyä (rapsi-, oliivi- tai auringonkukkaöljyä) tai etikkaa.” Näiden tapojen on luultu jääneen pois käytöstä, mutta käytäntöjen kartoituksessa kävi ilmi, että niitä käytetään edelleen, joten ryhmä toivoi, että ne nimenomaisesti sallitaan. Öljyä ja etikkaa käytetään tiettyjen juuston kuorta syövien punkkien torjumiseksi erityisesti, jos kypsytysaika on pitkä (kolmesta neljään kuukautta). Juuston kuoren päällystäminen öljyllä estää hapen saannin, kun taas etikka jarruttaa punkkien sekä joidenkin hapoille herkkien bakteerien, hiivojen ja homeiden kehitystä.

Ryhmä on todennut, että kesälaiduntamiskäytäntö on elpynyt, joten sen mielestä oli välttämätöntä erottaa näissä erityisoloissa valmistetut juustot omalla merkinnällä ”Estive”. Täsmennetään käytännöt, joita paimenten on noudatettava sekä eläinten ruokinnassa että juustojen valmistuksessa:

”Kesälaitumilla tarkoitetaan alueita,

jotka ovat karjan kesäruokintaan tarkoitettuja luonteeltaan ja käytöltään yksityisiä tai yhteisiä, luonnonrajojen rajoittamia luonnonlaitumia vuorilla,

jotka pidetään kunnossa laiduntamalla karjaa, raivaamalla pensaikkoja ja/tai kaskeamalla,

joiden käytön keston määrittävät kesälaitumen hoitajat (gestionnaires d’estives).

Kesälaitumella uuhien ruokinta perustuu laiduntamiseen. Sen lisäksi saa antaa ainoastaan 5.3.2 kohdassa lueteltujen viljojen jyviä ja kivennäisaineita.

Maidontuotanto, lypsy ja juustonvalmistus tapahtuvat samalla paikalla, paimenen majassa (cayolar, etxola tai cuyala). Paikka poikkeaa talvehtimispaikasta, ja sitä käytetään ainoastaan 4.4 kohdan mukaisessa kesälaiduntamista koskevassa ilmoituksessa annetusta päivämäärästä lähtien.

Juustoa valmistetaan raakamaidosta päivittäin, ja juusto juoksetetaan viimeistään 24 tunnin kuluttua aikaisimmasta lypsykerrasta.”

5.    Merkintöjä koskevat erityistiedot

Lisätään maininnan ”Estive” mahdollista käyttöä koskeva kohta: ”Merkintä ’Estive’, mahdollisesti täydennettynä kesälaitumen nimellä, on varattu juustoille, joiden maito tuotetaan ja lypsetään ja jotka valmistetaan ja merkitään kesälaitumella tämän tuote-eritelmän 4.3 ja 5.4 kohdassa kuvatuissa olosuhteissa.”

”Estive”-merkinnän käytöllä halutaan arvostaa tätä aivan erityistä juustontuotantotapaa asettamalla sen käytön ehdoksi tuote-eritelmässä määritellyt erityisolosuhteet.

6.    Muu (hakijaryhmän yhteystiedot, valvonta)

Ryhmän yhteystiedot on saatettu ajan tasalle.

Myös valvontaelinten yhteystiedot on saatettu ajan tasalle.

Tärkeimpiä valvottavia kohtia koskeva taulukko saatetaan ajan tasalle seuraaviin kohtiin tehtyjen muutosten takia:

tuotekuvaus ja tuotantomenetelmä: poistetaan juustomuottien mitat, täsmennetään juustojen painot ja mitat,

seikat, jotka osoittavat, että tuote on peräisin maantieteelliseltä alueelta: tunnistaminen merkitsemällä.

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

OSSAU-IRATY

EU-nro: FR-PDO-0517-01391 – 21.10.2015

SAN ( X ) SMM ( )

1.   Nimi

”Ossau-Iraty”

2.   Jäsenvaltio tai kolmas maa

Ranska

3.   Maataloustuotteen tai elintarvikkeen kuvaus

3.1   Tuotelaji

Luokka 1.3. Juustot

3.2   Kuvaus 1 kohdassa nimetystä tuotteesta

”Ossau-Iraty” on yksinomaan vakioimattomasta lampaanmaidosta sellaisenaan juoksettamalla valmistettu juusto. Se on raa’asta juustomassasta kevyesti puristettu lieriönmuotoinen suolattu ja kypsytetty juusto, jonka pohja on tasainen tai hiukan kupera ja rasvapitoisuus vähintään 50 prosenttia kuiva-aineen kokonaismäärästä. Kuiva-ainepitoisuuden on oltava vähintään 58 grammaa 100:aa juustogrammaa kohden.

Tilalla tuotettu ”Ossau-Iraty”-juusto valmistetaan yksinomaan raakamaidosta.

Juustojen mitat ja painot:

juuston halkaisija on 22,5–27 cm ja korkeus 8–14 cm, kun kypsytetyn juuston paino on 3,8–6 kg,

juuston halkaisija on 17–21 cm ja korkeus 7–13 cm, kun kypsytetyn juuston paino on 1,8–3,3 kg.

Massan väri vaihtelee norsunluunvalkoisesta kullankellertävään kypsytysasteen mukaan. Sileän massan rakenne vaihtelee kiinteästä pehmeään, ja siinä saattaa olla joitain pieniä reikiä.

Kuori on luonnollinen ja muodostuu elävästä mikrobikasvustosta. Se liittyy kiinteästi juustomassaan, eikä se ole sulanut, halkeillut eikä lohkeillut. Kosketettaessa se tuntuu kuivalta tai hieman kostealta muttei tahmealta. Väri vaihtelee oranssinkeltaisesta harmaaseen.

Kypsytysaika on 1,8–3,3 kg:n painoisilla juustoilla vähintään 80 päivää ja 3,8–6 kg:n painoisilla juustoilla vähintään 120 päivää.

Jokaisen juuston tunnistaminen on pakollista. Merkintä toteutetaan muottiin siirtämisen ja muotista poistamisen välillä kaavaimen avulla tai kiinnittämällä juustoon kaseiinilaatta. Kuva-aihe on uuhen pää, ja se on erilainen meijerissä ja tilalla tuotetuissa juustoissa. Ryhmä vahvistaa merkintöjen pätevyyden. Vakiolaatua huonommista tuotteista merkintä raaputetaan pois. Kesälaitumella valmistettuun juustoon tehdään erityismerkintä.

3.3   Rehu (vain eläinperäiset tuotteet) ja raaka-aineet (vain jalostetut tuotteet)

Karjan ruokintaan käytetään pääasiassa rajatulta maantieteelliseltä alueelta saatavaa ravintoa. Joitain rehuja ei saada maantieteelliseltä alueelta sen tiettyjen osien pinnanmuodostuksen ja korkeuden vuoksi. Muualta kuin tältä alueelta (laidunkauden ulkopuolella) toimitettavan rehun määrä saa olla yhden markkinointivuoden aikana enintään keskimäärin 280 kg kuiva-ainetta uuhta kohden. Kun lypsyuuhikohtaiseksi vuosikulutukseksi arvioidaan yhteensä 840 kg kuiva-ainetta, maantieteelliseltä alueelta peräisin olevien rehujen osuudeksi arvioidaan vähintään 67 prosenttia.

Perusannokseen kuuluvat laidunrehu, tuore-, kuiva- ja dehydratoitu rehu sekä oljet ja käynyt rehu. Karjan ravinto, niin perusannos kuin täydennysrehu, on koottava sallittujen rehuaineiden luettelosta. Karjan ravintona käytetään vain geenimuuntelemattomia tuotteita.

Uuhet laiduntavat vähintään 240 päivää markkinointivuoden aikana. Lypsyaikana uuhet saavat muina kuin laiduntamispäivinä päiväannoksen, joka sisältää vähintään 600 grammaa kyseiseltä maantieteelliseltä alueelta peräisin olevaa kuiva-ainetta.

Karjan ruokinnassa lypsyaikana otetaan huomioon seuraavaa:

Käynyttä rehua saa 31. tammikuuta 2018 asti lisätä seuraavasti: keskimäärin enintään 1,5 kilogrammaa (brutto) maissisäilörehua ja 1 kilogramma (brutto) paalattua heinää tai nurmisäilörehua uuhta kohden päivässä.

Säilörehun lisääminen on 1. helmikuuta 2018 alkaen kiellettyä ja paalattua heinää saa antaa enintään keskimäärin 1 kilogramman (brutto) päivässä uuhta kohden.

Näiden kahden määräyksen soveltaminen edellyttää, että paalatun heinän kuiva-ainepitoisuus on vähintään 70 prosenttia.

Väkirehun lisäys päiväannokseen saa olla enintään keskimäärin 800 grammaa kuiva-ainetta uuhta kohden. Markkinointivuoden aikana väkirehun keskimääräinen lisäys uuhta kohden saa olla enintään 150 kg kuiva-ainetta.

Perusannoksen lisäksi sallitut rehu- ja lisäaineet on lueteltu positiiviluettelossa. Useimpia rehu- ja lisäaineita koskee vaatimus, jonka mukaan kuiva-ainepitoisuuden on oltava vähintään 84 prosenttia, eikä niitä saa ennastaa ennen ruokintaa.

Muuntogeenisten kasvien istuttaminen on kiellettyä SAN-tuotteen valmistukseen tarkoitettua maitoa tuottavien tilojen kaikilla viljelyaloilla. Kielto koskee kaikkia kasvilajikkeita, joita on mahdollista käyttää tilan eläinten ruokintaan, sekä kaikkia lajikkeita, jotka voivat saastuttaa rehukasvit.

”Ossau-Iraty”-juustoa valmistetaan yksinomaan lammasrotuja basco-béarnaise, Manech tête rousse (Manechin punaruskeapäälammas) tai Manech tête noire (Manechin mustapäälammas) edustavien uuhien maidosta.

Maidon markkinointivuotta kohden (1. marraskuuta ja seuraavan vuoden 31. lokakuuta välisenä aikana) karjan keskimääräinen lypsymäärä saa olla enintään 300 litraa uuhelta. Maidontuotanto on kausiluontoista: eläinten lypsyaika saa olla enintään 265 päivää vuodessa, ja lypsäminen on kiellettyä syys–lokakuun ajan.

3.4   Erityiset tuotantovaiheet, joiden on tapahduttava yksilöidyllä maantieteellisellä alueella

Lampaanmaidon tuotannon sekä juustojen valmistuksen ja kypsyttämisen on tapahduttava kyseisellä maantieteellisellä alueella.

3.5   Nimetyn tuotteen viipaloimista, raastamista, pakkaamista jne. koskevat erityiset säännöt

Juuston saa paloitella paloiksi taikka kuutioiksi, tangoiksi, nauhoiksi, lastuiksi, viipaleiksi tai raasteeksi. Näitä viimeksi mainittuja esillepanotapoja ja alle 50 gramman painoisia paloja lukuun ottamatta juustoissa on oltava mukana osa alkuperänimitykselle luonteenomaista kuorta.

3.6   Nimetyn tuotteen merkintöjä koskevat erityiset säännöt

Riippumatta kaikkia juustoja koskevista lainsäädännössä edellytetyistä merkinnöistä juustojen päällysmerkinnöissä on oltava alkuperänimitys kirjasinkoolla, joka on vähintään kaksi kolmasosaa etiketissä olevien muiden merkintöjen suurimmasta kirjasinkoosta.

Merkintä ”Estive”, mahdollisesti täydennettynä kesälaitumen nimellä, on varattu juustoille, joita varten maito tuotetaan ja lypsetään ja jotka valmistetaan ja merkitään kesälaitumella seuraavissa olosuhteissa:

Uuhia ruokitaan laiduntamalla, minkä lisäksi saa antaa ainoastaan positiiviluettelossa sallittujen viljojen jyviä ja kivennäisaineita.

Maidontuotanto, lypsy ja juustonvalmistus tapahtuvat samalla paikalla, paimenen majassa (cayolar, etxola tai cuyala). Paikka poikkeaa talvehtimispaikasta, ja sitä käytetään ainoastaan kesälaiduntamista koskevassa ilmoituksessa annetusta päivämäärästä lähtien.

Juustoa valmistetaan raakamaidosta päivittäin, ja juusto juoksetetaan viimeistään 24 tunnin kuluttua aikaisimmasta lypsykerrasta.

4.   Maantieteellisen alueen tarkka rajaus

Maantieteellinen alue käsittää kokonaan tai osittain seuraavat kunnat

Pyrénées-Atlantiquesin departementissa:

kaikki seuraavien kantonien kunnat: Baïgura et Mondarrain, Biarritz, Hendaye-Côte Basque-Sud, Montagne Basque, Oloron-Sainte-Marie-1 ja -2, Ouzom, Gave et Rives du Néez, Pays de Bidache, Amikuze et Ostibarre, Saint-Jean-de-Luz ja Ustaritz-Vallées de Nive et Nivelle

seuraavat kunnat kokonaisuudessaan: Abitain, Andrein, Angaïs, Anglet, Angous, Arau-juzon, Araux, Athos-Aspis, Aubertin, Audaux, Auterrive, Autevielle-Saint-Martin-Bideren, Bardos, Barraute-Camu, Bastanès, Baudreix, Bellocq, Bénéjacq, Bérenx, Beuste, Billère, Boeil-Bezing, Bordères, Bordes, Briscous, Bugnein, Burgaronne, Cardesse, Carresse-Cassaber, Castagnède, Castetnau-Camblong, Castetbon, Castetner, Charre, Coarraze, Cuqueron, Dognen, Escos, Espiute, Gelos, Gestas, Guiche, Guinarthe-Parenties, Gurs, Hours, Igon, Jasses, Jurançon, Laà-Mondrans, Laàs, La-bastide-Villefranche, Labatmale, Lacommande, Lagos, Lahonce, Lahourcade, Lanne-plaà, Lay-Lamidou, Léren, Lestelle-Bétharram, L’Hôpital-d’Orion, Lons, Loubieng, Lucgarier, Lucq-de-Béarn, Mazères-Lezons, Méritein, Mirepeix, Monein, Montaut, Montfort, Mouguerre, Mourenx, Nabas, Narp, Navarrenx, Noguères, Ogenne-Camptort, Oraàs, Orion, Orriule, Ossenx, Ozenx-Montestrucq, Parbayse, Préchacq-Navarrenx, Rivehaute, Saint-Dos, Saint-Faust, Saint-Gladie-Arrive-Munein, Saint-Pé-de-Léren, Saint-Pierre-d’Irube, Saint-Vincent, Salies-de-Béarn, Salles-Mongiscard, Sames, Sarpourenx, Sauvelade, Sauveterre-de-Béarn, Sus, Sus-miou, Tabaille-Usquain, Viellenave-de-Navarrenx, Vielleségure ja Villefranque

seuraavat kunnat osittain: Abos, Abidos, Arbus, Argagnon, Artigueloutan, Artiguelouve, Barzun, Bayonne, Bésingrand, Biron, Bizanos, Castétis, Denguin, Es-poey, Gomer, Idron, Lacq, Labastide-Cézeracq, Lagor, Lahontan, Laroin, Lée, Lescar, Livron, Maslacq, Mont, Nousty, Orthez, Os-Marsillon, Ousse, Pardies, Pau, Poey-de-Lescar, Pontacq, Sauvagnon, Serres-Castet, Siros, Soumoulou, Tarsacq, Urcuit, Urt ja Uzein

Näiden kuntien osalta maarekisterikartat jätetään kunnanvirastoon.

seuraavat Pyrénées-Atlantiquesin departementtiin rajoittuvat Hautes-Pyrénées’n departementin kunnat: Arbéost, Arrens-Marsous ja Ferrières.

5.   Yhteys maantieteelliseen alueeseen

Maantieteellisen alueen erityisyys

Alkuperänimityksen alue käsittää baskialueella ja Béarnin alueella sijaitsevan vuoriston alarinteineen.

Kyseisen alueen luonnonolot – meri-ilmasto säännöllisine ja suurine sademäärineen (1 200–1 800 mm vuodessa) ja varsin pienine lämpötilanvaihteluineen – suosivat laidunmaita ja siksi myös maidontuotantoon tarkoitettujen lampaiden kasvatusta. Samoin pinnanmuodostus – kukkulat, alarinteet ja keskiylänkö – ja laidunten korkea sijainti ovat ohjanneet maatalouden painopistettä kohti laajaperäisesti harjoitettavaa karjankasvatusta.

Maidontuotantoon käytetään perinteisiä paikallisia lammasrotuja basco-béarnaise, Manech tête rousse (Manechin punaruskeapäälammas) ja Manech tête noire (Manechin mustapäälammas). Ne ovat erityisen hyvin sopeutuneet alueen oloihin: ruohoon ja heinään perustuva ruokinta sekä erittäin sateinen ilmasto, jossa ne pärjäävät tiiviin turkkinsa ansiosta. Ne laiduntavat vuoden ympäri, ellei ole lumisadetta tai muita äärioloja, ja ne ovat sopeutuneita kesälaiduntamiseen, jota kolme neljännestä karjoista harjoittaa. Paikalliset rodut tuottavat maitoa vain talvella, keväällä ja kesän alussa.

Tuotantomenetelmä on sopeutettu kausituotantoon: lypsy ja juustonvalmistus ovat kiellettyjä syys- ja lokakuussa.

Tämän maantieteellisen alueen lampaanmaito on erityisen ravinteikasta, ja tuotantomenetelmä takaa sen, että kuiva-aineen (rasvan ja proteiinin) määrä on keskimäärin vähintään 110 grammaa maitolitralta.

Valmistusmenetelmät ja valmistusta koskevat muuttujat on määritetty maidon ravinteikkuuden mukaan. Näin varmistetaan, että jalostusprosessit eli lipolyysi ja proteolyysi lähtevät käyntiin kellariin vietävässä juustomassassa kypsytyksen aikana.

Tuottajien soveltamat kypsytysmenetelmät (juustojen kääntäminen ja harjaaminen sekä fungisidien ehdoton käyttökielto) edistävät pintaan kehittyvän mikrobikasvuston muuntumista erityyppisiksi hyödyllisiksi mikrobikasvustoiksi, jotka varmistavat aromien kehittymisen.

Tuotteen erityisyys

”Ossau-Iraty” on lampaanmaidosta valmistettu, kevyesti puristettu tomme-juuston muotoinen juusto, jonka pohja on tasainen tai hiukan kupera. Sillä on kova, muutaman millimetrin paksuinen kuori, jonka värisävy vaihtelee oranssinkeltaisesta harmaaseen. ”Ossau-Iraty” painaa vähintään 1,8 kg, joten kypsytysaika voi olla pitkä, koon mukaan vähintään 80–120 päivää.

Massan väri vaihtelee norsunluunvalkoisesta kullankellertävään kypsytysasteen mukaan. Sen rakenne on sileä, kiinteä ja rasvainen ja vaihtelee pehmeästä kovaan. Juustossa saattaa olla joitain pieniä reikiä (koloja).

Juuston mieto tuoksu voi joskus olla kukkainen tai hedelmäinen. Tasapainoisessa maussa tuntuu hapokkuutta ja rasvaisuutta. Maku on täyteläinen eikä liian suolainen, ja siinä on monesti havaittavissa hasselpähkinän ja hedelmän aromeja.

Syy-seuraussuhde, joka yhdistää maantieteellisen alueen tuotteen laatuun tai ominaisuuksiin:

Maantieteellinen alue käsittää baskialueella ja Béarnin alueella sijaitsevan vuoriston alarinteineen, missä kasvaa pääosin luonnonniittyä ja kylvönurmea. Se käsittää sekä kesälaitumia, joilla suurin osa karjoista laiduntaa kesäisin, että tiloja, joilla kasvattajat harjoittavat rehuntuotantoa laiduntamista ja heinänkorjuuta varten.

Tällaisen pintakasvillisuuden ansiosta voidaan tuottaa omalta maantieteelliseltä alueelta peräisin olevaa rehuravintoa, joka koostuu pääosin heinästä, odelmasta ja eri kasvilajikkeista saatavasta rehusta.

Näitä rehuvarantoja hyödynnetään kasvattamalla yksinomaan paikallisia lammasrotuja (Manech tête noire, Manech tête rousse ja basco-béarnaise).

Paikallisten rotujen käyttäminen, laiduntamiseen ja heinänsyöntiin perustuva ruokinta ja tehotuotantoa hillitsevät kasvatusolot takaavat maidon hyvän soveltuvuuden juustonvalmistukseen.

Lampaanmaitojuustoja on valmistettu Pyreneiden länsiosissa ainakin keskiajalta lähtien. Vuokraviljelysopimukset 1300-luvulta ja notaarin vahvistamat asiakirjat 1400-luvun alkupuolelta kertovat lampaanmaitojuuston valmistuksesta alueella.

Koska maidon kuljettaminen vuoristolaitumilta tai korkealla sijaitsevilta kesälaitumilta alas laaksoon on ollut hankalaa, lammaspaimenet ryhtyivät varhaisessa vaiheessa valmistamaan siitä juustoa jo laidunpaikalla, jolloin se oli helpompi kuljettaa myyntiin laaksoalueille.

”Ossau-Iraty” kuuluu käsittelemättömästä maidosta valmistettujen puristettujen, ei keitettyjen juustojen luokkaan. Usean kilon paino, puristettu massa, juuston muoto ja pitkässä kypsytyksessä kehittynyt varsin kova kuori tekivät tästä juustosta helposti kuljetettavan. Sen hyvä säilyvyys takasivat paimenelle perheineen proteiinipitoista ravintoa koko vuoden ajan.

Vaikka kuljetus on nykyään helpompaa, pitkän kypsytyksen perinnettä pidetään yllä. Mitä erilaisimpia aromeja sisältävien juustojen ominaisuudet pääsevät esiin sopivien valmistusmenetelmien ja pitkän kypsytyksen ansiosta.

Tuote-eritelmän julkaisutiedot

(asetuksen 6 artiklan 1 kohdan toinen alakohta)

https://info.agriculture.gouv.fr/gedei/site/bo-agri/document_administratif-f4d1060d-6774-4b84-9770-8bf826b9e892/telechargement


(1)  EUVL L 343, 14.12.2012, s. 1.