Bryssel 30.11.2016

SWD(2016) 419 final

KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA

TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA

Oheisasiakirja

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/28/EY muuttamisesta

{COM(2016) 767 final}
{SWD(2016) 416 final}
{SWD(2016) 417 final}
{SWD(2016) 418 final}


Vaikutustenarvioinnin tiivistelmä

Vaikutustenarviointi ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä 23 päivänä huhtikuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/28/EY muuttamisesta

A. Toimenpiteen tarve

Mikä on ongelma ja miksi se on ongelma EU:n tasolla?

Direktiivissä 2009/28/EY (’uusiutuvaa energiaa koskeva direktiivi eli RES-direktiivi’) vahvistetaan eurooppalainen kehys uusiutuvan energian edistämiseksi sekä kansalliset pakolliset tavoitteet siitä, mikä on uusiutuvan energian osuus kunkin jäsenvaltion energian kokonaisloppukulutuksesta vuonna 2020. Lokakuussa 2014 Eurooppa-neuvosto sopi sitovasta EU-tason tavoitteesta, jonka mukaan uusiutuvan energian osuuden on oltava vähintään 27 prosenttia EU:ssa vuonna 2030. Tavoite on tarkoitus saavuttaa ilman pakollisia kansallisia tavoitteita. Uusiutuvien energialähteiden osuuden ennakoidaan kasvavan, kun nykyisten politiikkojen pitkäaikaiset vaikutukset yhdistyvät teknologisen kehityksen myötä paranevaan kustannuskilpailukykyyn sekä aloitteisiin, jotka koskevat päästökauppajärjestelmää ja päästökauppaan kuulumattomia aloja, sähkömarkkinoiden rakennetta ja ohjausjärjestelmää sekä energiatehokkuutta. Jos EU ei kuitenkaan toteuta lisätoimia, kasvu ei ole kustannustehokasta ja jää yhä uusiutuvia energialähteitä koskevasta sovitusta tavoitteesta EU:n tasolla.

Mitä olisi saavutettava? 

Osana energiaunionistrategiaa RES-direktiivin tarkistuksella on neljä keskeistä tavoitetta: i) autetaan rajoittamaan maailmanlaajuisen keskimääräisen ilmaston lämpötilan nousu kahteen celsiusasteeseen; tavoitteena on 1,5 celsiusastetta niiden EU-sitoumusten mukaisesti, jotka on annettu Pariisin COP21-kokouksessa sovittujen tavoitteiden saavuttamiseksi; ii) saavutetaan kustannustehokkaalla tavalla uusiutuvan energian vähintään 27 prosentin osuus EU:ssa vuoteen 2030 mennessä; iii) lisätään talouden energiavarmuutta EU:ssa vähentämällä riippuvuutta energian tuonnista; iv) edistetään EU:n tavoitetta nousta maailmanlaajuiseen johtoasemaan uusiutuvan energian alalla ja globaaliksi keskukseksi, jossa kehitetään edistyksellisiä ja kilpailukykyisiä uusiutuvan energian teknologioita.

Mitä lisäarvoa saadaan toimenpiteen toteuttamisesta EU:n tasolla (toissijaisuusperiaate)? 

Tiettyjen markkinahäiriöiden ja esteiden vuoksi tarvitaan EU-tason politiikkoja sen varmistamiseksi, että jäsenvaltiot saavuttavat kollektiivisesti uusiutuvan energian vähintään 27 prosentin sitovan EU-tason tavoitteen ja että tavoitteeseen päästään kaikkein kustannustehokkaimmalla ja vähiten häiriöitä aiheuttavalla tavalla. EU:n toiminta tuo EU:n laajuisen sääntelykehyksen puitteissa investoijille varmuutta, ja sen ansiosta uusiutuvaa energiaa voidaan hyödyntää johdonmukaisesti ja kustannustehokkaasti kaikkialla EU:ssa. Se myös mahdollistaa energian sisämarkkinoiden tehokkaan toiminnan kunnioittaen samalla jäsenvaltioiden mahdollisuutta tuottaa erilaisia uusiutuvan energian muotoja valitsemansa energialähteiden yhdistelmän mukaisesti.

B. Ratkaisut

Millä vaihtoehdoilla tavoitteet saavutettaisiin? Onko jokin vaihtoehto arvioitu parhaaksi? Jos ei ole, miksi ei? 

Uusituvan energian käytön edistämiseksi on harkittu lainsäädännöllisiä ja muita toimenpidevaihtoehtoja. Vaikutustenarvioinnissa arvioitiin yksityiskohtaisesti kutakin toimintavaihtoehtoa siten, että siirryttiin asteittain perusskenaariosta (vaihtoehto 0) kokonaisvaltaisempiin EU-tason toimenpiteisiin. Mitään vaihtoehtoista ei valittu parhaaksi, jotta komissiolla säilyisi poliittinen harkintavalta päättää vaihtoehdoista seuraavilla viidellä alalla:

i) Vaihtoehdot uusiutuvan energian lisäämiseksi sähköalalla (RES-E)

Tukijärjestelmien yhteinen eurooppalainen kehys: 1 turvaudutaan vain markkinamekanismeihin; 2 selkeytetään sääntöjä työkaluvälineiden avulla; 3 siirrytään pakollisesti kohti investointitukea.

Koordinoidumpi alueellinen lähestymistapa: 1 pakollinen alueellinen tuki; 2 avataan tukijärjestelmät pakollisesti mutta vain osittain rajatylittävälle osallistumiselle.

Uusiutuvaan energiaan keskittyvä rahoitusväline: 1 EU-tason rahoitusväline, jonka tukikelpoisuusperusteet ovat laajat; 2 EU-tason rahoitusväline, jolla tuetaan suuririskisiä RES-hankkeita.

Yksinkertaistetaan hallintoa: 1 lujitetut säännökset, joihin sisältyy yhden luukun järjestelmä, aikavälit ja polttoainelähteen vaihtamista koskevat helpotetut menettelyt; 2 lupamenettelyt olisivat aikarajoitteisia, luvan myöntäminen automaattista ja pienistä hankkeista riittäisi yksinkertainen ilmoitus.

ii) Vaihtoehdot uusiutuvan energian lisäämiseksi lämmitys- ja jäähdytysalalla (RES-H&C):

Valtavirtaistetaan uusiutuva energia lämmitys- ja jäähdytystarjonnassa: 1 asetetaan fossiilisten polttoaineiden toimittajille RES H&C -velvoite; 2 sama velvoite, mutta se koskisi kaikkia polttoaineen toimittajia.

Helpotetaan uusiutuvan energian ja hukkalämmön käyttöä kaukolämmityksessä ja jäähdytyksessä: 1 parhaiden käytäntöjen jakaminen; 2 energiatehokkuustodistukset sekä lämmityksen ja jäähdytyksen paikallisen saatavuuden edistäminen; 3 toimenpiteet kuten 2 kohdassa + lujitettu kuluttajien oikeuksien lisäkehys.

iii) Vaihtoehdot uusiutuvan energian lisäämiseksi liikennealalla (RES-T):

Valtavirtaistetaan uusiutuva energia liikennealalla: 1 EU:ssa sovellettava sisällyttämisvelvoite, joka koskee kehittyneitä uusiutuvia polttoaineita; 2 EU:ssa sovellettava sisällyttämisvelvoite, joka koskee kaikkia liikenteessä kulutettavia polttoaineita  sekä ravintokasveista tuotettujen biopolttoaineiden vähittäinen käytöstä poisto (alavaihtoehdot: 2A ravintokasveista tuotettujen biopolttoaineiden osittainen käytöstä poisto vuoteen 2030 mennessä; 2B tällaisten biopolttoaineiden täydellinen käytöstä poisto vuoteen 2030 mennessä; 2C ravintokasveista tuotettujen biopolttoaineiden nopeampi käytöstä poisto ja suuremmat vähennykset kasvihuonekaasupäästöissä vuoteen 2030 mennessä); 3 edellä mainitut vaihtoehdot + erityinen EU:ssa sovellettava sisällyttämisvelvoite, joka koskee ilmailun ja meriliikenteen alalla kulutettavia uusiutuvia polttoaineita; 4 kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisvelvoite (FQD) (alavaihtoehdot: 4B yleinen velvoite vähentää polttoaineiden ja sähkön kasvihuonekaasupäästöjä; 4C velvoite vähentää kehittyneiden polttoaineiden ja sähkön kasvihuonekaasupäästöjä; 4D kehittyneet polttoaineet, sähkö ja vähemmän kasvihuonepäästöjä aiheuttavat tavanomaiset polttoaineet).

iv) Vaihtoehdot kuluttajien vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi ja kuluttajien valistamiseksi uusiutuvaan energiaan liittyen:

Lisätään kuluttajien mahdollisuuksia kuluttaa itse tuotettua energiaa ja varastoida uusiutuvista energialähteistä tuotettua sähköä: 1 EU:n ohjeet oman sähkön kulutuksesta; 2 lisätään kuluttajien mahdollisuuksia kuluttaa itse tuotettua energiaa ja varastoida uusiutuvista energialähteistä tuotettua sähköä: 3 kuntien osalta mahdollisuus itse tuotetun energian kulutukseen kaukoverkossa.

Uusiutuvaa energiaa koskevien tietojen julkistaminen: 1 lujitetaan alkuperätakuujärjestelmää; 2 toimenpiteet kuten 1 kohdassa + alkuperätakuut pakollista julkistaa; 3 toimenpiteet kuten 2 kohdassa + alkuperätakuiden ulottaminen kaikkiin sähköntuotannossa käytettyihin energialähteisiin.

Jäljitetään lämmityksessä ja jäähdytyksessä sekä liikenteessä käytetyt uusiutuvat polttoaineet: 1 ulotetaan alkuperätakeet uusiutuviin kaasumaisiin polttoaineisiin; 2 ulotetaan alkuperätakeet uusiutuviin nestemäisiin ja kaasumaisiin polttoaineisiin; 3 kehitetään vaihtoehtoinen uusiutuvien nestemäisten ja kaasumaisten polttoaineiden jäljitysjärjestelmä.

v) Vaihtoehdot sen varmistamiseksi, että saavutetaan uusiutuvan energian vähintään 27 prosentin osuus vuonna 2030:

Vuoden 2020 kansalliset tavoitteet: vuoden 2020 kansalliset tavoitteet perustana v. perustaso.

Kehityspolku: Lineaarinen v. ei-lineaarinen.

Mekanismit, joilla vältetään tavoitetason vaje uusiutuvan energian EU-tavoitteessa: 1 tarkistetaan kansallisten suunnitelmien kunnianhimoisuutta; 2 otetaan mukaan tarkistuslauseke, jotta myöhemmin voidaan tarvittaessa ehdottaa uusia EU-tason toteutusmekanismeja; 3 lisätään EU:n laajuisten toimenpiteiden kunnianhimoisuutta; 4 otetaan käyttöön sitovat kansalliset tavoitteet.

Vältetään ja täytetään toteutusvaje: 1 tarkistetaan kansalliset suunnitelmat; 2 otetaan mukaan tarkistuslauseke, jotta myöhemmin voidaan tarvittaessa ehdottaa uusia EU-tason toteutusmekanismeja; 3 lisätään EU:n laajuisten toimenpiteiden kunnianhimoisuutta; 4 otetaan käyttöön sitovat kansalliset tavoitteet.

Mitkä ovat sidosryhmien näkemykset? Mitkä toimijat kannattavat mitäkin vaihtoehtoa?

Verkossa järjestettiin julkinen kuuleminen 18. marraskuuta 2015 ja 10. helmikuuta 2016 välisenä aikana. Kuuleminen vahvisti sen, että jäsenvaltiot, kansalaisjärjestöt ja ajatushautomot, investoijat ja järjestöt ovat laajalti samaa mieltä siitä, että tarvitaan uusiutuvaa energiaa koskeva vakaa ja ennakoitava EU:n oikeudellinen kehys. Ne olivat myös samaa mieltä siitä, että on tärkeää määrittää toimenpiteet RES-E-, RES-H&C- ja RES-T-aloilla, lisätä kuluttajien osallistumista energian sisämarkkinoille, poistaa hallinnollisia esteitä ja saavuttaa vähintään 27 prosentin sitova EU-tavoite. Kaikki sidosryhmät olivat yleisesti ottaen samaa mieltä tarpeesta parantaa infrastruktuuria, erityisesti älykkäitä verkkoja ja varastointijärjestelmiä.

Jäsenvaltiot korostivat sitoumusta vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, tarvetta päästä irtautumaan taloudellisesta kasvusta sekä uusiutuvan energian elinvoimaisuutta. Jotkin jäsenvaltiot korostivat uusiutuvan energian asemaa ajatellen energiavarmuutta ja riippuvuutta tuonnista. Teollisuus korosti, että tarvitaan uusiutuvalle energialle soveltuvat markkinat, mikä saavutetaan markkinoita yhdentämällä. Tarvitaan myös lujempi investointisuojajärjestelmä pitkällä aikavälillä sekä vakaa sääntelykehys innovoinnin edistämiseksi, taloudellisen kannattavuuden varmistamiseksi ja kilpailukyvyn lisäämiseksi EU:n tasolla. Kansalaisjärjestöt korostivat, että on tärkeää vahvistaa kansalaisten oikeudet hajauttamisen lisäämiseksi, kasvattaa paikallisyhteisöjen vaikutusmahdollisuuksia sekä saada suuri yleisö hyväksymään tulevat järjestelmät.

C. Parhaaksi arvioidun vaihtoehdon vaikutukset

Mitkä ovat parhaaksi arvioidun vaihtoehdon hyödyt (jos parhaaksi arvioitua vaihtoehtoa ei ole, päävaihtoehtojen hyödyt)? 

Vielä ei ole mahdollista kvantifioida vaikutuksia kokonaan, sillä parhaina pidettyjä vaihtoehtoja ei ole vielä valittu. Edellä esitetyissä vaihtoehdoissa 1–4 puututaan investoijien kokemaan epävarmuuteen, parannetaan kustannustehokkuutta, pyritään poistamaan markkinahäiriöt, saatetaan nykyinen sääntelykehys ajan tasalle sekä saadaan kansalaiset hyväksymään toimet paremmin.

Keskeisten toimenpiteiden toteuttaminen auttaa EU:ta saavuttamaan kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä koskevat tavoitteensa (edistämällä kasvihuonekaasupäästöissä 5 prosentin lisävähennystä, jota tarvitaan verrattuna viiteskenaarion ennusteisiin). Siitä voi myös olla apua tuontienergiasta aiheutuvien kustannusten vähentämisessä (vuoden 2030 tavoitteiden kumulatiivinen toteuttaminen merkitsisi 221 miljardin euron säästöjä vuosina 2021–2030), ja se saattaa tuottaa lisähyötyä, kuten osaltaan yleisesti vähentää ympäristönsuojelun ja terveyshaittojen kustannuksia 12,3–19,5 miljardia euroa/vuosi).

Onko parhaaksi arvioidusta vaihtoehdosta kustannuksia? Jos on, mitkä ovat sen pääasialliset kustannukset? 

Keskeiset tarkastellut vaihtoehdot saattaisivat aiheuttaa yhteiskunnallisia, taloudellisia ja ympäristöön liittyviä vaikutuksia jäsenvaltioiden tasolla. Tällaiset vaikutukset on mahdollisuuksien mukaan kvantifioitu.

Mitkä ovat pk-yrityksiin ja kilpailukykyyn kohdistuvat vaikutukset?

Vaikutuksenarviointiin sisältyy pk-yrityksiä koskevia erityisiä poikkeuksia sen varmistamiseksi, että toimenpiteillä, joilla pyritään saavuttamaan uusiutuvaa energiaa koskevat EU-tason tavoitteet vuoteen 2030 mennessä, edistetään pk-yritysten kilpailukykyä (esim. hallinnollinen yksinkertaistaminen, erityiset säännökset julkisesta tuesta, paremmat mahdollisuudet kuluttaa itse tuotettua energiaa).

Kohdistuuko jäsenvaltioiden budjettiin ja julkishallintoon merkittäviä vaikutuksia? 

Jäsenvaltioita pyydetään edistämään yhteisiä toimia, joilla pyritään saavuttamaan sovitut vuoteen 2030 ulottuvat uusiutuvaa energiaa koskevat EU-tason tavoitteet. Tähän on tarkoitus päästä toimenpidekokonaisuudella, jolla saattaa olla vaikutuksia jäsenvaltioiden talousarvioihin ja hallintoihin.

D. Seuranta

Milloin asiaa tarkastellaan uudelleen?

Joidenkin RES-direktiivin säännösten voimassaolo päättyy joulukuussa 2020. Erityisesti tämä koskee kansallisia sitovia tavoitteita. Vaikutuksenarvioinnissa pyritään tarkastelemaan toimenpiteitä, jotka tulisi sisällyttää RES-direktiiviin vuoden 2020 jälkeen. Joissakin vaihtoehdoissa pyritään varmistamaan, että tarkistettuun RES-direktiiviin sisällytetään tarkistuslausekkeita. Niillä varmistettaisiin, että siirtymää kansallisista sitovista tavoitteista vuoteen 2030 ulottuvaan EU-tason tavoitteeseen seurataan kunnolla ja se tapahtuu asianmukaisesti.


Bryssel 30.11.2016

SWD(2016) 419 final

KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA

TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA

Bioenergian kestävyys

Oheisasiakirja

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä 23 päivänä huhtikuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/28/EY muuttamisesta (uudelleenlaadittu toisinto)

{COM(2016) 767 final}
{SWD(2016) 416 final}
{SWD(2016) 417 final}
{SWD(2016) 418 final}


Vaikutustenarvioinnin tiivistelmä

Vaikutustenarviointi bioenergian kestävyydestä

A. Toimenpiteen tarve

Miksi? Mihin ongelmaan puututaan?

Vaikka bioenergian kasvava tuotanto on keskeisessä asemassa pyrittäessä varmistamaan EU:n ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttaminen, bioenergian lisääntyvään käyttöön lämmön- ja energiantuotannon alalla liittyy ongelmia ja mahdollisia riskejä. Julkinen kuuleminen on myös osoittanut, että mielipiteet bioenergian hyödyistä ja riskeistä vaihtelevat, mikä voi estää alan investointeja, eritoten, jos ei ole vakaata julkisen politiikan kehystä.

Sidosryhmien antaman palautteen, tutkimusten ja muun tieteellisen näytön perusteella komission yksiköt ovat havainneet kolme mahdollista keskeistä ongelmaa tai mahdollista riskiä, jotka liittyvät kiinteän biomassan käyttöön lämmön- ja energiantuotannossa: i) Bioenergian ilmastomyönteisyys. ii) Ympäristövaikutukset luonnon monimuotoisuuteen, maaperään ja ilmanlaatuun. iii) Huomattavien biomassamäärien lisääntynyt poltto matalan hyötysuhteen laitoksissa.

Tämä vaikutustenarviointi täydentää uusiutuvia energialähteitä koskevan direktiivin tarkistusehdotukseen liittyvää vaikutustenarviointia. Kyseisessä vaikutustenarvioinnissa tarkastellaan liikenteessä käytettyihin biopolttoaineisiin liittyviä erityisiä kysymyksiä, erityisesti epäsuorasta maankäytön muutoksesta aiheutuvia päästöjä sekä kehittyneiden biopolttoaineiden kehittämistä.

Mitä toimenpiteellä on tarkoitus saada aikaan?

Toimenpiteen keskeisenä tarkoituksena on varmistaa lämmön- ja energiantuotantoon tarkoitetun bioenergian tuotannon ja käytön kestävyys. Tätä varten on olennaisen tärkeää puuttua edellä mainittuihin ongelmiin ja riskeihin selkeällä politiikkakehyksellä, johon sisältyvillä uusilla toimilla täydennetään sekä EU:n että kansallisen tason olemassa olevia politiikkoja ja toimenpiteitä.

Toimenpiteellä pyritään saamaan hyötyjä ilmastotoimissa, ympäristönsuojelussa, resurssitehokkuudessa ja sisämarkkinoiden toiminnassa samalla kun toimet pidetään oikeassa suhteessa ongelmien ja riskien suuruuteen. Toimenpiteellä on myös tarkoitus viedä eteenpäin komission yleisiä tavoitteita erityisesti edistämällä i) kasvua, työllisyyttä ja investointeja ja ii) EU:n johtavaa asemaa uusiutuvan energian alalla.

Mitä lisäarvoa saadaan toimenpiteen toteuttamisesta EU:n tasolla? 

Ilmastonmuutoksen hillitsemistä koskevat tavoitteet ja uusiutuvaa energiaa koskevat tavoitteet vahvistetaan EU:n tasolla, ja varsinkin uusiutuvaa energiaa koskeva tavoite on vaikuttanut biomassan käytön lisääntymiseen energiantuotannossa EU:ssa kymmenen viime vuoden aikana. Sen vuoksi on tarpeen varmistaa EU:n tasolla, että bioenergian käyttö uusiutuvaa energiaa koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi tukee myös yleistä ilmastotavoitetta. Eräillä bioenergian kehittämiseen liittyvillä kestävyyteen kohdistuvilla riskeillä on rajatylittävä ulottuvuus, ja näin ollen niihin voidaan tehokkaammin puuttua EU:n tasolla. Tämä koskee erityisesti ympäristövaikutuksia, kuten ilmastonmuutosta, luonnon monimuotoisuutta ja ilmansaasteita. Markkinavälitteisiä vaikutuksia voi esiintyä myös yli rajojen. Tällaisia ovat esimerkiksi kilpailukysymykset biomassaraaka-aineiden osalta.

B. Ratkaisut

Mitä lainsäädännöllisiä ja muita toimenpidevaihtoehtoja on harkittu? Onko jokin vaihtoehto arvioitu parhaaksi? Miksi? 

Kuulemisen ja tosiseikkojen tarkastelun aikana esille nousi seuraava ongelma:

– Yhtäältä monet sidosryhmät katsovat, että bioenergian tulevaa kehitystä, joka on tärkeää fossiilisten polttoaineiden korvaamiseksi, haittaavat epäilykset tietyn biomassan energiakäytön hyödyllisyydestä ympäristön kannalta.

– Samaan aikaan tieteelliset todisteet osoittavat selvästi, että biomassan energiakäytön yleiset vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin ja luonnon monimuotoisuuteen perustuvat liian moniin muuttujiin, eikä vaikutuksia voida arvioida tai varmistaa yleispätevästi, vaan niitä olisi pikemminkin tarkasteltava tapaus- ja aluekohtaisesti.

Tämän vuoksi ei ole mahdollista luotettavasti erotella EU:n tasolla kestävän kehityksen mukaisia ja kestävän kehityksen vastaisia bioenergialähteitä lämmön- ja energiantuotannon aloja varten ja vahvistaa tätä erottelua lainsäädännössä. Sen sijaan edellä mainittuihin ongelmia ja riskejä aiheuttaviin tekijöihin pyritään puuttumaan yhdellä muuhun kuin sääntelyyn perustuvalla vaihtoehdolla ja neljällä sääntelyyn perustuvalla vaihtoehdolla. Perusvaihtoehto (vaihtoehto 1) pohjautuu ratkaisujen sisällyttämiseen vuoteen 2030 ulottuvien ilmasto- ja energiapolitiikan puitteiden muihin osatekijöihin ja muihin nykyisiin politiikkoihin. Koska näillä politiikoilla on huomattavaa vaikutusta mutta uutta erityistä sääntelyä ei tarvittaisi, tämä vaihtoehto olisi tehokkain saavuttamaan tasapaino tulosten ja hallinnollisen taakan välillä. Se ei kuitenkaan anna oikeudellisia takeita niitä tapauksia varten, joissa ongelmia pahentavia käytäntöjä ilmaantuu suuremmassa määrin kuin mallinnuksessa on todettu. Tällä on merkitystä, kun ajatellaan biomassan tulevaan kehitykseen liittyvää epävarmuutta, mukaan lukien kaupan toimintamallit ja raaka-aineen valinta. Muissa neljässä toimenpidevaihtoehdossa ehdotetaan erilaisia suojatoimia havaittuja riskejä vastaan, vaikkakin on erityisen hankalaa käsitellä varsinkin biomassan ilmastovaikutuksia (’biogeeninen hiili’). Tämä huomioon ottaen komission yksiköt eivät voineet yksilöidä, mikä toimintavaihtoehto olisi selkeästi parempi kuin muut.

Mitkä toimijat kannattavat mitäkin vaihtoehtoa? 

Sidosryhmäkuulemisessa 35 prosenttia vastaajista katsoi, että nykyiset EU:n ja kansalliset politiikat riittävät käsillä olevien kysymysten ratkaisemiseksi, kun taas 59 prosenttia piti parempana uutta EU:n tason ohjauskeinoa. Vaihtoehto 2, jolla muodollistettaisiin nykyisin komission suosituksena esitetyt kestävyyttä koskevat vaatimukset, ei saanut tuntuvaa selkeää kannatusta. Vaihtoehtoa 3 tukivat jotkin bioenergian tuottajat ja käyttäjät sekä useat jäsenvaltiot. Vaihtoehtoa 4 (muuntohyötysuhteen parantaminen) kannatti joukko energia-alan ulkopuolisia puuteollisuuden aloja ja kansalaisjärjestöjä. Kansalaisjärjestöt kannattivat myös laajalti bioenergiaa koskevaa yleistä kattoa.

C. Parhaaksi arvioidun vaihtoehdon vaikutukset

Mitkä ovat parhaaksi arvioidun vaihtoehdon hyödyt (jos parhaaksi arvioitua vaihtoehtoa ei ole, päävaihtoehtojen hyödyt)?

Arviointi viittaa siihen, että yksilöidyillä toimintavaihtoehdoilla olisi malleissa ennakoiduissa edellytyksissä vain vähäiset – vaikka positiiviset – vaikutukset havaittuihin ongelmiin. Ne pikemminkin toimisivat ”suojatoimina”, jos ongelmia pahentavia käytäntöjä ilmaantuu suuremmassa määrin kuin mallinnuksessa on ennakoitu.

Vaikka bioenergia on ratkaisevan tärkeässä asemassa, jotta EU:n energialähteiden yhdistelmässä saavutettaisiin uusiutuvan energian 27 prosentin tavoite vuoteen 2030 mennessä, bioenergian hieman korkeampi osuus muihin uusiutuviin energialähteisiin verrattuna johtaa hieman vähäisempään kehitteillä olevien teknologioiden kannustimeen. Ne vaihtoehdot, jotka sisältävät bioenergiaa koskevia rajoitteita (1, 3, 4 ja 5), kannustavat sen vuoksi energia-alaa epäsuorasti keskittymään muihin uusiutuviin energialähteisiin ja tuovat näin lisäinvestointeja ja työpaikkoja uusiutuvan energian alalle. Koska kaikilla vaihtoehdoilla on melko rajallinen määrällinen vaikutus bioenergian tuleviin määriin, vaikutukset kasvuun ja työllisyyteen ovat myös pienet.

Mitkä ovat parhaaksi arvioidun vaihtoehdon kustannukset (jos parhaaksi arvioitua vaihtoehtoa ei ole, päävaihtoehtojen kustannukset)?

Maatalousbiomassan tuottajille, metsänomistajille, puun arvoketjulle ja bioenergialaitoksille koituisi lisää hallinnollisia kustannuksia vaihtoehtoihin 2–5 sisältyvistä uusista oikeudellisista vaatimuksista. Arvioiden mukaan tällaisia kustannuksia aiheutuisi 63–150 miljoonaa euroa kertaluonteisina kustannuksina ja 31–51 miljoonaa euroa toistuvina vuotuisina kustannuksina (yhteensä kaikkien toimijoiden osalta). Ylimääräiset kustannukset päätyvät todennäköisesti joko loppukuluttajan (jos julkisia tukia ei makseta) tai laajemman yhteiskunnan (jos tukia maksetaan) maksettaviksi tai osittain molempien maksettaviksi. Kuten edellä on kuvattu, vaihtoehdoista olisi kaiken kaikkiaan hieman taloudellista hyötyä, joka liittyisi hienoiseen siirtymään muihin uusiutuviin energialähteisiin.

Mitkä ovat vaikutukset yrityksiin, mukaan lukien pk- ja mikroyritykset?

Bioenergian tuotannossa ja käyttöketjussa on mukana paljon pk- ja mikroyrityksiä, erityisesti pienmetsänomistajia ja pieniä bioenergialaitoksia. Pieniin energialaitoksiin kohdistuvat vaikutukset riippuisivat kuitenkin siitä, mikä olisi niiden laitosten vähimmäiskoko, joihin kestävyyttä koskevia vaatimuksia sovellettaisiin (1–5 MW, 5–10 MW, 10–20 MW tai yli 20 MW). Harkinnassa olleet toimintavaihtoehdot vaikuttaisivat pienmetsänomistajiin, mutta vaikutukset olisivat vähäisemmät riskiperusteisessa lähestymistavassa (vaihtoehto 3).

Kohdistuuko jäsenvaltioiden budjettiin ja julkishallintoon merkittäviä vaikutuksia? 

Kansallisille viranomaisille aiheutuisi vain vähän hallinnollisia kustannuksia. Ne liittyisivät lainsäädännön täytäntöönpanoon sekä vastaaviin raportointi-, seuranta- ja tarkastustehtäviin. Näihin kustannuksiin sisältyisi kertaluonteisia kustannuksia 60 000–200 000 euroa sekä toistuvia vuotuisia kustannuksia 400 000–1 miljoona euroa.

Onko toimenpiteellä muita merkittäviä vaikutuksia?

Ei.

D. Seuranta

Milloin asiaa tarkastellaan uudelleen?  

Politiikkaa tarkastellaan säännöllisesti uudelleen energiaunionin hallintokehyksen osana. Tässä yhteydessä varsinkin energiana käytetyn biomassan kokonaismäärien, biomassan tyypin, raaka-aineen tyypin, raaka-aineen maantieteellisen alkuperän ja loppukäytön seuranta on tärkeää, jotta voidaan arvioida vaikutustenarvioinnissa yksilöityjä ongelmia ja riskejä. Erityistä tarkistuslauseketta ei ole tarkoitus säätää.