Tiivistelmä

Vaikutustenarviointi 470–790 MHz:n taajuusalueen käytöstä unionissa

A. Toimien tarve

Miksi? Mikä on ongelma?

Langattomiin yhteyksiin tarvitaan asianmukaisia taajuuksia. Erityisesti videosisällön lisäämä mobiililiikenteen kasvu kohdistaa paineita taajuusalueisiin, joita nykyisin on saatavilla langatonta laajakaistaa varten. Tähän liittyen Kansainvälisessä televiestintäliitossa (ITU) on keskusteltu mahdollisuudesta käyttää alle 1 GHz:n taajuuksia. ITU sallii 694–790 (eli niin sanotun 700:n) MHz:n taajuusalueen käytön langattomalle laajakaistalle. Lisäksi Pohjois-Amerikan maat suunnittelevat käyttävänsä tähän tarkoitukseen 470–694 (eli ns. alle 700:n) MHz:n taajuusaluetta. Koska koko UHF-kaistaa (470–790 MHz) käyttävät nykyisin EU:ssa digitaaliset maanpäälliset televisiolähetykset (DTT) sekä ohjelma- ja tapahtumatuotannon audiolaitteet, näille halutuille taajuuksille on päällekkäistä kysyntää.

EU:n tasolla yhdenmukaistetut, erityisesti alle 1 GHz:n taajuusalueet langattomalle laajakaistalle ovat tärkeitä Euroopan digitaalistrategiassa asetettujen unionin tietoliikenneyhteystavoitteiden kannalta. EU-maat kannattavat unionin koordinoitua lähestymistapaa langattomien laajakaistapalvelujen tarjoamiseen 700 MHz:n taajuusalueella, mutta ajoituksen suhteen niiden näkemykset eroavat toisistaan, koska eri maiden DTT-tarpeet ovat hyvin erilaisia. Nämä näkemyserot voivat hidastaa EU:n yhteystavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavien kehittyneiden verkkojen käyttöönottoa sekä aiheuttaa interferenssiä EU-maiden välisillä raja-alueilla.

Mihin aloitteella pyritään?

Digitaaliset sisämarkkinat ovat yksi komission kymmenestä poliittisesta painopisteestä, ja niiden toteuttaminen edellyttää yleisesti saatavilla olevia nopeita langattomia yhteyksiä. Tämä voidaan tarjota kustannustehokkaasti kaikille EU:n kansalaisille kiinteillä ja langattomilla verkoilla, jotka ovat molemmat yhtä välttämättömiä. EU:n laajuiset nopeat tietoliikenneyhteydet mahdollistavat innovatiivisten palvelujen kehittämisen audiovisuaalialan ja matkaviestinnän markkinoilla. Lisäksi ne muodostavat perustan uusille palveluille – kuten autojen liittämiselle verkkoon – jotka tarvitsevat EU:n laajuista kattavuutta ja kapasiteettia.

Komissio esittää UHF-kaistan käyttöä koskevan EU-strategian, jonka tavoitteena on kyseisen taajuusalueen tehokas käyttö sopeutumiseksi kehittyviin televisio- ja viestintämarkkinoihin siten, että voidaan samalla säilyttää audiovisuaalialan eurooppalainen toimintamalli ja nykyiset julkisen palvelun ilmaislähetykset.

Mikä on EU-tason toiminnasta saatava lisäarvo?

EU:n koordinoidusta toiminnasta on seuraavia etuja kansallisen tai alueellisen tason toimiin verrattuna:

se mahdollistaa vuoteen 2020 mennessä EU:n laajuiset yhteydet 30 Mb/s:n nopeudella, mikä puolestaan edistää innovointia nykyisten palvelujen alalla ja tarjoaa perustan uusien yleisesti kattavia yhteyksiä tarvitsevien palvelujen kehittämiselle;

se auttaa välttämään langattoman laajakaistan ja DTT:n välistä interferenssiä;

se tuottaa mittakaavaetuja 700 MHz:n taajuusaluetta käyttävien laitteiden lähes maailmanlaajuisilla markkinoilla.

B. Ratkaisut

Mitä lainsäädännöllisiä ja muunlaisia toimintavaihtoehtoja on harkittu? Onko jokin vaihtoehto asetettu etusijalle? Miksi?

Seuraavia neljää vaihtoehtoa harkittiin:

1 — Ei EU:n toimia: EU-maat päättävät itsenäisesti 700 MHz:n taajuusalueen jakamisesta ja valtuutuksista (DTT ja/tai langaton laajakaista), saatavilla olevista taajuuksista ja asiaa koskevista teknisistä ja saatavuutta koskevista edellytyksistä.

2 — 700 MHz:n taajuusalueen koordinoitu osoittaminen ja valtuuttaminen. Tämä sisältäisi seuraavat:

määräaika taajuusalueen käyttöön antamiselle ja raja-alueiden koordinoinnille;

700 MHz:n taajuusalueen lupia koskevien kattavuusvaatimusten edistäminen;

alle 700 MHz:n taajuusalueen varaaminen DTT:lle ja ohjelma- ja tapahtumatuotannon audiolaitteille.

Vuoteen 2025 mennessä on tarkoitus tehdä markkinoista EU:n tason arvio, jossa tarkastellaan uudelleen alle 700 MHz:n taajuusaluetta koskevia sääntöjä.

3 — 700 MHz:n taajuusalueen koordinoitu osoittaminen ja valtuuttaminen (kuten vaihtoehdossa 2) ja alle 700 MHz:n taajuusalueen koordinoitu osoittaminen ainoastaan laskevan siirtotien käyttöön sillä edellytyksellä, että turvataan audiovisuaalisten mediapalvelujen, myös maksuttoman jakelun, tarjonta suurelle yleisölle sekä ohjelma- ja tapahtumatuotannon audiolaitteiden käyttö, jos niille on kansallista kysyntää.

Vuoteen 2025 mennessä on tarkoitus tehdä markkinoista EU:n tason arvio, jossa tarkastellaan uudelleen alle 700 MHz:n taajuusaluetta koskevia sääntöjä.

4 — Koko UHF-kaistan koordinoitu osoittaminen ja valtuuttaminen langattomiin laajakaistapalveluihin vuoteen 2020 mennessä.

Parhaana pidetään vaihtoehtoa 3, sillä se tarjoaa tasapainoisen ja joustavan ratkaisun digitaalitalouden, audiovisuaalialan eurooppalaisen toimintamallin ja kansalaisten eduksi.

Kuka kannattaa mitäkin vaihtoehtoa?   

Yleisradio- ja viestintäsektori kannattaa Lamyn raporttia 1 , johon parhaana pidetty vaihtoehto 3 perustuu. Raportissa suositetaan 700 MHz:n taajuusalueen koordinoitua osoittamista ja valtuuttamista sekä alle 700 MHz:n taajuusalueen osalta joustavaa lähestymistapaa. Sen mukaan perinteinen yleisradiotoiminta voi olla rinnakkaista langattomille laajakaistapalveluille, jos on kyse vain laskevan siirtotien toiminnoista.

EU:n jäsenvaltioiden edustajat radiotaajuuspolitiikkaa käsittelevässä ryhmässä ovat antaneet lausunnon 2 , jossa ne kannattavat EU:n koordinoitua lähestymistapaa 700 MHz:n taajuusalueen uudelleen osoittamiseen. Tämä käsittää seuraavat:

- yhdenmukaistetut tekniset edellytykset langattoman laajakaistan käytölle 700 MHz:n taajuusalueella;

- yhteinen määräaika 700 MHz:n taajuusalueen vapauttamiselle; ja

- alle 700 MHz:n taajuusalueen joustava käyttö.

Kummastakin asiakirjasta toteutettiin julkiset kuulemiset, joissa vastaajat ilmoittivat kannattavansa EU-tason koordinointia.

C. Parhaaksi arvioidun vaihtoehdon vaikutukset

Onko parhaaksi arvioidusta vaihtoehdosta etuja (muitakin kuin pääasialliset edut)?  

Vaihtoehto 3 edistää seuraavia:

lisää EU:n tasolla yhdenmukaistettuja taajuuksia langattomalle laajakaistalle radiotaajuuspoliittisen ohjelman tavoitteiden mukaisesti;

digitaalisten sisämarkkinoiden yhteystavoitteiden ja Euroopan digitaalistrategian laajakaistatavoitteiden saavuttaminen;

UHF-kaistan käytön hajanaisuuden vähentäminen sekä langattoman laajakaista ja DTT:n välisen interferenssin ehkäiseminen;

innovointi ja markkinoiden mukauttaminen kohti tehokkaampaa teknologiaa;

mukautuminen uusiin audiovisuaalisen tarjonnan kulutustapoihin turvaamalla nykyisen ilmaislähetyksiin perustuvan mallin säilyminen;

EU-maille lisää joustavuutta alle 700 MHz:n taajuusalueen avaamisessa muuhun kuin DTT:n ja ohjelma- ja tapahtumatuotannon audiolaitteiden käyttöön mahdollisuuksien mukaan ja siten, että turvataan näiden käyttötarkoitusten säilyminen;

EU:n vahvempi asema kansainvälisissä neuvotteluissa alle 700 MHz:n taajuusalueen käytöstä tulevaisuudessa.

Onko parhaaksi arvioidusta vaihtoehdosta kustannuksia (muitakin kuin pääasialliset kustannukset)?  

DTT-lähetysten tarjoajat (julkiset ja yksityiset) ja ohjelma- ja tapahtumatuotannon audiolaitteiden käyttäjät menettävät vielä osan UHF-taajuusalueesta (jo uudelleen osoitetun 800 MHz:n taajuusalueen lisäksi). Siirtyminen alle 700 MHz:n taajuusalueelle aiheuttaa kustannuksia, jotka liittyvät lähetysverkkojen uudelleen konfigurointiin. DTT-verkko-operaattoreiden on päivitettävä laitteensa lyhyessä ajassa tehokkaimpaan mahdolliseen taajuusteknologiaan, jos ne haluavat säilyttää ohjelmien nykyisen moninaisuuden ja laadun tai parantaa niitä. DTT-palvelun jatkumiseksi kuluttajat joutuvat säätämään laitteitaan uudelleen tai hankkimaan uusia laitteita (digisovittimia ja joissakin tapauksissa uuden antennin).

Mitkä ovat vaikutukset yrityksiin, muun muassa pk-yrityksiin ja mikroyrityksiin?

Valtaosa kulttuurin ja luovan alan yrityksistä on pk-yrityksiä. Suurimmat vaikutukset kohdistuvat ohjelma- ja tapahtumatuotannon audiolaitteiden käyttäjiin, joilla olisi käytettävissään huomattavasti vähemmän niin sanottuja valkoisia alueita ohjelmien ja tapahtumien tuottamiseen ja tallentamiseen. Toisaalta monet pk-yritykset, joiden toiminnalla on yhteyksiä langattoman laajakaistan alaan, hyötyisivät taajuuksien paremmasta saatavuudesta ja siten liiketoimintamahdollisuuksien paranemisesta.

Komissio on varmistanut vuonna 2014 annetulla täytäntöönpanopäätöksellä 3 , että ohjelma- ja tapahtumatuotannon audiolaitteille on saatavilla tietty taajuusalueiden perustaso. Lisäksi komissio pyytää radiotaajuuspolitiikkaa käsittelevältä ryhmältä lausuntoa ohjelma- ja tapahtumatuotannon palvelujen EU-strategiasta. Vaihtoehdossa 3 EU-maat voivat päättää antavansa osan 700 MHz:n taajuusalueesta (enintään 25 MHz niin sanotussa keskiaukossa) ohjelma- ja tapahtumatuotannon käyttöön.

Kohdistuuko kansallisiin talousarvioihin ja viranomaisiin merkittäviä vaikutuksia?  

Kansallisten viranomaisten tapauksessa kustannukset ja hyödyt riippuvat sovellettavasta kansallisesta sääntelykehyksestä eli siitä, mitkä ovat mahdollisuudet ja ehdot lupien peruuttamiseen, uusimiseen ja muuttamiseen ja/tai millaisia ovat muut hallinnolliset kustannukset. Joidenkin EU-maiden pitää peruuttaa tai muuttaa nykyisiä lupia 700 MHz:n taajuusalueella, jotta siirtymä tällä taajuusalueella mobiililaajakaistapalveluihin olisi mahdollinen. Huutokaupoista olisi mahdollista saada julkisia tuloja, mutta loppukäyttäjien laitteiden päivittämiseen mahdollisesti suunnattavan julkisen tuen toimenpiteisiin voidaan tarvita varoja kansallisesta talousarviosta.

Onko muita merkittäviä vaikutuksia?  

Ei.

D. Seuranta

Milloin toimintapolitiikkaa tarkastellaan uudelleen?   

Komissio toteuttaa markkinoiden kehittymisestä alle 700 MHz:n taajuusalueen käytössä EU:n tason arvion vuoteen 2025 mennessä. Tässä yhteydessä sääntelyä voidaan muuttaa, jos se on tarpeen.