EUROOPAN KOMISSIO

Strasbourg 25.10.2016

COM(2016) 686 final

2016/0338(CNS)

Ehdotus

NEUVOSTON DIREKTIIVI

kaksinkertaisen verotuksen riitojenratkaisumekanismeista Euroopan unionissa

{SWD(2016) 343 final}
{SWD(2016) 344 final}

PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Komissio on toimikautensa alusta alkaen pitänyt työpaikkojen luomista, kasvua ja investointeja tärkeimpänä poliittisena tavoitteenaan. Näiden yleisten prioriteettien saavuttamiseksi komissio on mm. ajanut kunnianhimoista uudistusohjelmaa sisämarkkinoiden syventämiseksi ja niiden tekemiseksi oikeudenmukaisemmiksi. Tarkoituksena on luoda hyvä perusta, jolle vahvempaa ja kilpailukykyisempää taloutta voidaan rakentaa EU:hun.

Nämä tavoitteet edellyttävät verotuksen osalta sitä, että EU:ssa on oikeudenmukainen ja tehokas yhtiöverojärjestelmä.

Verojärjestelmien oikeudenmukaisuuden varmistamiseksi komissio on asettanut verovilpin, veron kiertämisen ja aggressiivisen verosuunnittelun estämisen ensisijaiseksi tavoitteekseen ja peräänkuuluttanut erittäin aktiivista uudistusohjelmaa. Tässä yhteydessä komissio rakentaa parhaillaan tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa ja Euroopan parlamentin tukemana vankkaa puolustusmuuria verovilppiä ja veron kiertämistä vastaan. Se on vahva reaktio jäsenvaltioiden veropohjiin kohdistuvia ulkoisia uhkia vastaan ja luo pohjaa verotukselle, joka on nykyistä oikeudenmukaisempi kaikille EU:n kansalaisille ja yrityksille. Samalla on syytä varmistaa, että verojärjestelmät ovat myös tehokkaita, jotta ne pystyvät tukemaan vankempaa ja kilpailukykyisempää taloutta. Tämä olisi saavutettava luomalla yrityksille suotuisampi verotusympäristö, jossa sääntöjen noudattamisesta aiheutuvat kustannukset ja hallinnolliset rasitukset ovat alhaisemmat, ja takaamalla verotuksen oikeusvarmuus. G20-maiden johtajat tunnustivat hiljattain verotuksen oikeusvarmuuden tärkeyden investointien houkuttelemisessa ja kasvun edistämisessä. Siitä onkin tullut verotusalan uusi globaali painopisteala.

Direktiiviehdotuksessa keskitytään yrityksiin, jotka useimmin kärsivät kaksinkertaisesta verotuksesta. Se pohjautuu voimassa olevaan unionin välimiesmenettely-yleissopimukseen, jossa määrätään jo pakollisesta, sitovasta välimiesmenettelystä, mutta sen soveltamisala ulotetaan koskemaan uusia aloja ja siihen on lisätty kohdennettuja vireillepanotoimia, joilla pyritään ratkomaan tämän mekanismin vireillepanoon ja vaikuttavuuteen liittyvät suurimmat puutteet.

•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

Komission tiedonanto Euroopan unionin oikeudenmukaisesta ja tehokkaasta yhtiöverojärjestelmästä 2 annettiin 17 päivänä kesäkuuta 2015, ja siinä yksilöitiin viisi keskeistä toiminta-alaa. Yksi näistä aloista on paremman verotusympäristön luominen yrityksille EU:ssa, jotta kasvua ja työpaikkojen luomista voitaisiin edistää sisämarkkinoilla. Tiedonannossa todettiin, että yhteistä yhdistettyä yhtiöveropohjaa (CCCTB) koskeva ehdotus, joka on tarkoitus antaa samana päivänä kuin tämä ehdotus, on merkittävä askel kohti paremman verotusympäristön luomista yrityksille. Siinä todettiin kuitenkin myös, että EU:n verotusympäristöä olisi tällä välin pyrittävä parantamaan muilla aloitteilla.

Tämä ehdotus täydentää CCCTB:a koskevaa ehdotusta. Koska veropohjan yhdistäminen on vain yksi osa CCCTB:n luomiseen tähtäävän uuden lähestymistavan toista vaihetta, tehokkaat riitojenratkaisumekanismit ovat edelleen tarpeen. Kun CCCTB on pantu kokonaisuudessaan täytäntöön, sen tarkoituksena on varmistaa, että voitot verotetaan niiden syntymispaikassa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki yritykset kuuluisivat CCCTB:n pakollisen soveltamisalan piiriin. Sen vuoksi on odotettavissa, että kaksinkertaista verotusta koskevia riita-asioita ilmenee jatkossakin jonkin verran, minkä vuoksi asianmukaiset mekanismit ovat tarpeen.

Tämä ehdotus pohjautuu tällä alalla voimassa oleviin säännöksiin ja määräyksiin ja varsinkin unionin välimiesmenettely-yleissopimukseen. Direktiiviehdotuksen tavoitteena on laajentaa soveltamisalaa sekä parantaa menettelyjä ja mekanismeja niitä korvaamatta. Tällä varmistetaan, että jäsenvaltiot saavat yksityiskohtaisemmat menettelysäännöt kaksinkertaista verotusta koskevien riita-asioiden ratkaisemiseksi mutta että niille jää samalla riittävästi liikkumavaraa valita itse oma mekanisminsa. Verovelvollisten tilannetta parannetaan monelta kannalta. Direktiiviehdotuksessa annetaan verovelvolliselle aiempaa suuremmat oikeudet panna riitojenratkaisumekanismeja vireille (tietyin edellytyksin). Lisäksi ne saavat enemmän tietoja menettelystä ja voivat luottaa siihen, että jäsenvaltioita sitoo tulosvelvoite.

•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

Tämä ehdotus kuuluu oikeudenmukaisempaan ja vaikuttavampaan verotukseen tähtäävien komission aloitteiden piiriin. Sillä poistetaan veroesteitä, jotka aiheuttavat sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa häiritseviä vääristymiä. Näin ollen se edistää sisämarkkinoiden syventämistä ja niiden tekemistä oikeudenmukaisemmiksi.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

•Oikeusperusta

Välitöntä verotusta koskeva lainsäädäntö kuuluu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 115 artiklan soveltamisalaan. Siinä määrätään, että kyseisen artiklan mukaisessa oikeudellisten toimenpiteiden lähentämisessä sovellettava oikeudellinen muoto on direktiivi.

•Toissijaisuusperiaate

•Suhteellisuusperiaate

Suunnitellulla toimenpiteellä ei ylitetä sitä, mikä on ehdottomasti tarpeen sen tavoitteiden saavuttamiseksi. Se pohjautuu olemassa oleviin mekanismeihin, joiden toimintaa parannetaan muutamilla uusilla säännöillä. Kyseisten sääntöjen tarkoituksena on ratkoa havaitut puutteet. Direktiivissä viitataan myös muilla aloilla jo sovellettaviin vaihtoehtoisiin riitojenratkaisumekanismeihin ja oikeussuojakeinojen käyttämistä koskeviin menettelyihin. Direktiivillä varmistetaan myös tarvittava koordinoinnin taso unionissa.

Tämän ehdotuksen tavoitteiden saavuttamisesta aiheutuu vain vähän kustannuksia yrityksille ja jäsenvaltioille. Se ei aiheuta verokustannuksia tai sääntöjen noudattamisesta perittäviä kustannuksia yrityksille eikä tarpeettomia hallintokustannuksia jäsenvaltioiden verohallinnoille.

Tässä mielessä ehdotus ei mene pidemmälle kuin on tarpeen sen tavoitteiden saavuttamiseksi, minkä vuoksi se noudattaa suhteellisuusperiaatetta.

•Toimintatavan valinta

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

•Sidosryhmien kuuleminen

Euroopan komissio järjesti 17.2.–10.5.2016 julkisen kuulemisen, jossa pyydettiin palautetta nykyisen tilanteen jatkamisesta, tavoitteista, mahdollisista toimintatavoista ja suunnitelluista vaihtoehdoista. Vastauksia saatiin yhteensä 87.

Yleisesti ottaen aloite sai tukea liike-elämän sidosryhmiltä ja useilta jäsenvaltioilta, jotka ovat huolissaan pääasiassa siitä, että toimien toteuttamatta jättäminen EU:ssa aiheuttaisi kielteisiä vaikutuksia. Kansalaisjärjestöt, yksityishenkilöt ja muut vastaajat eivät esittäneet kielteisiä kantoja, vaan korostivat CCCTB:n kaltaisten muiden aloitteiden myönteistä vaikutusta.

Valtaosa vastaajista katsoi, että käyttöön olisi saatava tehokkaat toimenpiteet, joilla varmistetaan kaksinkertaisen verotuksen poistaminen EU:ssa. Ne katsoivat myös, että pakollisen, sitovan riitojenratkaisumekanismin soveltamisalassa ja vireillepanokelpoisuudessa on puutteita. Niiden mielestä nykyinen tilanne haittaa kasvua, luo esteitä ja estää ulkomaisia sijoittajia investoimasta EU:n sisämarkkinoille. Yleisesti ottaen vastaajat olivat sitä mieltä, että EU:ssa on toteutettava toimia ja että niiden olisi pohjauduttava nykyisiin mekanismeihin. Toimilla olisi varmistettava kaksinkertaisen verotuksen poistaminen, niiden olisi noudatettava kansainvälistä kehitystä ja niillä olisi parannettava verovelvollisen asemaa.

•Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö

•Vaikutustenarviointi

•Perusoikeudet

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Ehdotuksen vaikutus EU:n talousarvioon esitetään ehdotukseen liitetyssä rahoitusselvityksessä, ja se katetaan käytettävissä olevilla resursseilla.

5.LISÄTIEDOT

•Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

Komissio seuraa tämän direktiivin täytäntöönpanoa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa. Asiaankuuluvia tietoja keräävät lähinnä jäsenvaltiot.

EU:n yhteisellä siirtohinnoittelufoorumilla nykyisin suoritettavaa unionin välimiesmenettely-yleissopimuksen seurantaa ehdotetaan laajennettavan siten, että se koskisi kaikkia niitä rajatylittävien liiketapahtumien kaksinkertaista verotusta koskevia riita-asioita, jotka kuuluvat uuden oikeudellisen välineen soveltamisalaan, ja tätä koskevat seurantatiedot on tarkoitus kerätä vuosittain. Komissio voi seuraavien tietojen perusteella arvioida, ovatko tavoitteet täyttyneet:

vireille pantujen / päätökseen saatettujen / vireillä olevien tapausten lukumäärä EU:ssa

riitojenratkaisumekanismien kesto, mukaan lukien syyt määräaikojen noudattamatta jättämiseen

sellaisten tapausten lukumäärä, joissa jäsenvaltio eväsi saatavuuden

kyseessä olevat verojen määrät (yleisesti sekä välimiesmenettelyyn siirtyvät)

sellaisten tapausten lukumäärä, joissa pyydettiin välimiesmenettelyä.

Koska tilastotietoja kerätään jo nyt ja niiden keräämistä on tarkoitus jatkaa vuositasolla, jäsenvaltioille ja komissiolle ei uskota aiheutuvan mitään lisäkuluja tällaisesta toiminnasta.

Viiden vuoden kuluttua välineen täytäntöönpanosta komissio arvioi rajatylittävien liiketapahtumien kaksinkertaista verotusta koskevien riita-asioiden ratkaisemistilannetta EU:ssa asianomaisten tavoitteiden sekä yrityksiin ja sisämarkkinoihin kohdistuneiden vaikutusten osalta.

•Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

Direktiivin 19 artiklassa siirretään Euroopan komissiolle valtuudet antaa 20 artiklassa määriteltyjä säädöksiä liitteiden I ja II saattamiseksi muuttuneiden olosuhteiden tasalle.

2016/0338 (CNS)

Ehdotus

NEUVOSTON DIREKTIIVI

kaksinkertaisen verotuksen riitojenratkaisumekanismeista Euroopan unionissa

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 115 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon 5 ,

ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 6 ,

noudattaa erityistä lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)Tilanteet, joissa eri jäsenvaltiot verottavat samaa tuloa tai pääomaa kahteen kertaan, voivat aiheuttaa vakavia verotuksellisia esteitä rajojen yli toimiville yrityksille. Ne aiheuttavat liiallisia verorasituksia ja todennäköisesti talouden vääristymistä ja tehottomuutta sekä vaikuttavat kielteisellä tavalla investointeihin rajojen yli ja kasvuun.

(2)Tästä syystä on tarpeen, että unionissa on käytettävissä mekanismit kaksinkertaista verotusta koskevien riitojen ratkaisemisen varmistamiseksi ja kaksinkertaisen verotuksen poistamiseksi tosiasiallisesti.

(3)Nykyiset kahdenvälisissä sopimuksissa määrätyt mekanismit eivät kaikissa tapauksissa poista ajoissa kaksinkertaista verotusta kokonaisuudessaan. Voimassa olevan kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta etuyhteydessä keskenään olevien yritysten tulonoikaisun yhteydessä tehdyn yleissopimuksen (90/436/ETY) 7 , jäljempänä ’unionin välimiesmenettely-yleissopimus’, soveltamisala on suppea, sillä sitä sovelletaan ainoastaan siirtohinnoittelua koskeviin riitoihin ja voittojen jakamiseen kiinteille toimipaikoille. Unionin välimiesmenettely-yleissopimuksen täytäntöönpanon osana suoritetussa seurannassa kävi ilmi eräitä merkittäviä puutteita varsinkin menettelyn saatavuuden sekä menettelyn pituuden ja tosiasiallisen päätökseen saattamisen osalta.

(4)Oikeudenmukaisemman verotusympäristön luomiseksi läpinäkyvyyssääntöjä on parannettava ja veron kiertämisen estämiseen tähtääviä toimenpiteitä lujitettava. Samalla on oikeudenmukaisen verojärjestelmän hengessä tarpeen varmistaa, että verovelvollisia ei veroteta kahteen kertaan samasta tulosta ja että riitojenratkaisumekanismit ovat kattavia, vaikuttavia ja kestäviä. Kaksinkertaisen verotuksen riitojenratkaisumekanismeja on tarpeen parantaa myös sen vuoksi, että voitaisiin vastata kaksin- tai monikertaiseen verotukseen liittyvien, mahdollisesti suuria summia koskevien riita-asioiden lisääntymisen riskiin, mikä on seurausta verohallintojen aiempaa säännöllisemmistä ja kohdennetummista tarkastuskäytänteistä.

(5)Sen vuoksi on oikeudenmukaisen ja tehokkaan unionin yhtiöverojärjestelmän saavuttamiseksi välttämätöntä ottaa käyttöön vaikuttava ja tehokas veroriitojen ratkaisemisessa käytettävä järjestelmä, joka takaa oikeusvarmuuden ja yritystoimintaa suosivan ympäristön investoinneille. Kaksinkertaista verotusta koskevilla riitojenratkaisumekanismeilla olisi myös saatava aikaan yhdenmukaistettu ja läpinäkyvä kehys kaksinkertaiseen verotukseen liittyvien kysymysten ratkaisemiseksi, mikä hyödyttäisi kaikkia verovelvollisia.

(6)Kaksinkertainen verotus olisi poistettava menettelyllä, jonka ensimmäisessä vaiheessa asia saatetaan asianomaisten jäsenvaltioiden veroviranomaisten käsittelyyn riidan ratkaisemiseksi keskinäisellä sopimusmenettelyllä. Jos tällaiseen sopimukseen ei päästä tietyssä määräajassa, asia olisi saatettava käsittelyyn neuvoa-antavassa toimikunnassa tai vaihtoehtoisessa riitojenratkaisutoimikunnassa, joissa molemmissa on asianomaisten veroviranomaisten edustajia ja luotettaviksi tunnettuja riippumattomia henkilöitä. Veroviranomaisten olisi tehtävä lopullinen, sitova päätös neuvoa-antavan toimikunnan tai vaihtoehtoisen riitojenratkaisutoimikunnan lausunnon perusteella.

(7)Parannettujen kaksinkertaista verotusta koskevien riitojenratkaisumekanismien olisi pohjauduttava unionissa voimassa oleviin järjestelmiin, kuten unionin välimiesmenettely-yleissopimukseen. Tämän direktiivin soveltamisalan olisi kuitenkin oltava laajempi kuin välimiesmenettely-yleissopimuksella, jota sovelletaan ainoastaan siirtohinnoittelua koskeviin riitoihin ja voittojen jakamiseen kiinteille toimipaikoille. Tätä direktiiviä olisi sovellettava kaikkiin verovelvollisiin, jotka ovat velvollisia maksamaan elinkeinotulosta veroa unionissa rajat ylittävien liiketapahtumiensa osalta. Myös välimiesmenettelyvaihetta olisi lujitettava. Erityisesti on tarpeen asettaa määräaika kaksinkertaista verotusta koskevien riitojen ratkaisemisessa käytettävien menettelyjen kestolle ja vahvistaa riitojenratkaisumenettelyn ehdot ja edellytykset verovelvollisille.

(8)Jotta tämän direktiivin yhdenmukainen täytäntöönpano voidaan varmistaa, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 8 mukaisesti.

(9)Tässä direktiivissä kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustetut periaatteet. Tämän direktiivin tarkoituksena on erityisesti varmistaa, että oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja elinkeinovapautta noudatetaan täysin.

(10)Koska jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitetta eli vahvistaa vaikuttavaa ja tehokasta menettelyä kaksinkertaista verotusta koskevien riitojen ratkaisemiselle sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan kannalta soveltuvin edellytyksen, vaan se voidaan toimien laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

(11)Komission olisi tarkasteltava uudelleen tämän direktiivin soveltamista viiden vuoden kuluttua, ja jäsenvaltioiden olisi tuettava komissiota tässä uudelleentarkastelussa asianmukaisella tavalla,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

Tässä direktiivissä säädetään säännöt, jotka koskevat elinkeinotulojen kaksinkertaisen verotuksen poistamista koskevien riitojen ratkaisemisessa käytettäviä mekanismeja ja tähän liittyviä verovelvollisten oikeuksia.

Tätä direktiiviä sovelletaan kaikkiin veronmaksajiin, jotka ovat velvollisia maksamaan elinkeinotulostaan jotakin liitteessä I lueteltua veroa, mukaan lukien yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa sijaitseviin kiinteisiin toimipaikkoihin, joiden päätoimipaikka on joko jossakin jäsenvaltiossa tai unionin ulkopuolisella lainkäyttöalueella.

Tätä direktiiviä ei sovelleta mihinkään tuloon tai pääomaan, joka kuuluu verovapautuksen piiriin tai johon kansallisten sääntöjen mukaisesti sovelletaan nollaverokantaa.

Tämä direktiivi ei estä soveltamasta kansallista lainsäädäntöä tai kansainvälisten sopimusten määräyksiä silloin, kun se on tarpeen verovilpin, veropetoksen tai veron kiertämisen estämiseksi.

2 artikla

Määritelmät

Tässä direktiivissä tarkoitetaan

1.’toimivaltaisella viranomaisella’ jäsenvaltion viranomaista, jonka asianomainen jäsenvaltio on nimittänyt toimivaltaiseksi viranomaiseksi;

2.’toimivaltaisella tuomioistuimella’ asianomaisen jäsenvaltion nimeämää jäsenvaltion tuomioistuinta;

3.’kaksinkertaisella verotuksella’ kahden (tai useamman) verotuksellisen lainkäyttöalueen kansallisten viranomaisten tai oikeusviranomaisten suorittamaa tämän direktiivin liitteessä I lueteltujen verojen kohdentamista samaan verotettavaan tuloon tai pääomaan silloin, kun tämä aiheuttaa joko (i) veronlisäyksen, (ii) verovelan lisääntymisen tai (iii) verotettavaan voittoon kohdistuvina vähennyksinä käytettävissä olevien tappioiden peruuntumisen tai alenemisen;

4.’verovelvollisella’ kaikkia henkilöitä tai kiinteitä toimipaikkoja, joihin sovelletaan tämän direktiivin liitteessä I lueteltuja tuloveroja.

3 artikla

Kantelu

1.Kaikki kaksinkertaisen verotuksen kohteeksi joutuneet verovelvolliset ovat oikeutettuja jättämään kaksinkertaisen verotuksen ratkaisemista koskevan kantelun asianomaisen jäsenvaltion kullekin toimivaltaiselle viranomaiselle kolmen vuoden kuluessa siitä, kun ensimmäinen ilmoitus kaksinkertaiseen verotukseen johtaneesta toimesta otettiin vastaan riippumatta siitä, käyttävätkö ne minkä tahansa asianomaisen jäsenvaltion kansallisessa lainsäädännössä säädettyjä oikeussuojakeinoja vai eivät. Verovelvollisen on ilmoitettava asianomaiselle toimivaltaiselle viranomaiselle osoittamassaan kantelussa, mitä muita jäsenvaltioita asia koskee.

2.Toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava ottaneensa kantelun vastaan yhden kuukauden kuluessa kantelun vastaanottamisesta. Niiden on ilmoitettava kantelun vastaanottamisesta myös muiden asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille.

3.Kantelu otetaan käsiteltäväksi, jos verovelvollinen toimittaa kunkin asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille seuraavat tiedot:

a)nimi, osoite, verotunniste ja muut tarvittavat tiedot, joista voidaan yksilöidä kantelun toimivaltaisille viranomaisille esittänyt verovelvollinen (esittäneet verovelvolliset) ja mahdolliset muut verovelvolliset, joita asiaa koskee suoraan;

b)asianomaiset tilikaudet;

c)asiaan liittyvät asiaankuuluvat tosiseikat ja olosuhteet (mukaan lukien tiedot liiketapahtuman rakenteesta sekä verovelvollisen ja asiaankuuluvien liiketapahtumien muiden osapuolten välisestä suhteesta) ja yleisemmin niiden toimien luonne ja päivämäärä, jotka johtivat kaksinkertaiseen verotukseen, sekä asiaankuuluvat määrät asianomaisten jäsenvaltioiden valuuttana ilmaistuna ja jäljennös mahdollisista todistusasiakirjoista;

d)sovellettavat kansalliset säännöt ja kaksinkertaista verotusta koskevat sopimukset;

e)seuraavat kantelun toimivaltaisille viranomaisille esittäneen verovelvollisen antamat tiedot ja jäljennös mahdollisista todistusasiakirjoista:

i)    selitys siitä, miksi verovelvollinen katsoo, että kyseessä on kaksinkertainen verotus;

ii)    tiedot mahdollisesta verovelvollisten vireille panemasta muutoksenhausta ja oikeudenkäyntiasiasta, jotka koskevat asiaankuuluvia liiketapahtumia, sekä mahdolliset asiaa koskevat tuomioistuinratkaisut;

iii) verovelvollisen sitoumus vastata mahdollisimman kattavalla ja nopealla tavalla kaikkiin asianmukaisiin toimivaltaisen viranomaisen esittämiin pyyntöihin ja antaa kaiken toimivaltaisten viranomaisten pyytämän asiakirja-aineiston;

iv)    jäljennös väitettyyn kaksinkertaiseen verotukseen johtaneista verotuspäätöksistä, verotarkastuskertomuksista tai vastaavista asiakirjoista tai mahdollisista muista riitautettua kaksinkertaista verotusta koskevista veroviranomaisten antamista asiakirjoista,

f)toimivaltaisten viranomaisten mahdollisesti pyytämät erityiset lisätiedot.

4.Asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat pyytää 3 kohdan f alakohdassa tarkoitettuja tietoja kahden kuukauden kuluessa kantelun vastaanottamisesta.

5.Asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on tehtävä päätös verovelvollisen kantelun hyväksymisestä ja käsiteltäväksi ottamisesta kuuden kuukauden kuluessa sen vastaanottamisesta. Toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava päätöksestään verovelvollisille ja muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille.

4 artikla

Päätös kantelun hyväksymisestä – Keskinäinen sopimusmenettely

1.Kun asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset päättävät hyväksyä kantelun 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti, niiden on pyrittävä poistamaan kaksinkertainen verotus keskinäistä sopimusmenettelyä noudattaen kahden vuoden kuluessa siitä, kun viimeisin ilmoitus jäsenvaltion päätöksestä hyväksyä kantelu otettiin vastaan.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua kahden vuoden määräaikaa voidaan pidentää enintään kuudella kuukaudella asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä, jos pyynnön esittävä toimivaltainen viranomainen antaa perustelut kirjallisena. Pidennys edellyttää verovelvollisten ja muiden toimivaltaisten viranomaisten hyväksyntää.

2.Kaksinkertainen verotus katsotaan poistetuksi jommassakummassa seuraavista tapauksista:

a)kaksinkertaisen verotuksen kohteena oleva tulo sisältyy verotettavaan tulon laskentaan ainoastaan yhdessä jäsenvaltiossa;

b)tästä tulosta yhdessä jäsenvaltiossa kannettavasta verosta on vähennetty määrä, joka vastaa kyseisestä tulosta missä tahansa toisessa asianomaisessa jäsenvaltiossa kannettavaa veroa.

3.Kun jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset ovat päässeet sopimukseen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta 1 kohdassa tarkoitetussa määräajassa, asianomaisen jäsenvaltion kunkin toimivaltaisen viranomaisen on toimitettava kyseinen sopimus verovelvolliselle päätöksenä, joka sitoo viranomaisia ja jonka nojalla verovelvollinen voi saattaa oikeutensa voimaan, edellyttäen että verovelvollinen luopuu oikeudesta kaikkiin kansallisiin oikeussuojakeinoihin. Kyseinen päätös on pantava täytäntöön asianomaisten jäsenvaltioiden kansallisessa lainsäädännössä mahdollisesti säädetyistä määräajoista riippumatta.

4.Kun asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset eivät ole 1 kohdassa säädetyssä määräajassa päässeet sopimukseen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta, kunkin asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava asiasta verovelvollisille ja kerrottava syyt siihen, miksi sopimukseen ei päästy.

5 artikla

Kantelun hylkäämispäätös

1.Asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat päättää hylätä kantelun, kun kantelua ei voida ottaa käsiteltäväksi tai kyseessä ei ole kaksinkertainen verotus tai kun 3 artiklan 1 kohdassa säädettyä kolmen vuoden määräaikaa ei ole noudatettu.

2.Kun asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset eivät ole tehneet päätöstä kantelusta kuuden kuukauden kuluessa verovelvollisen kantelun vastaanottamisesta, kantelu on katsottava hylätyksi.

3.Kun kantelu hylätään, verovelvollisella on oikeus hakea muutosta asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten päätökseen kansallisten sääntöjen mukaisesti.

6 artikla

Neuvoa-antava toimikunta

1.Asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on asetettava neuvoa-antava toimikunta 8 artiklan mukaisesti, jos ainoastaan yksi asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisista viranomaisista hylkää kantelun 5 artiklan 1 kohdan nojalla.

2.Neuvoa-antavan toimikunnan on tehtävä päätös kantelun ottamisesta käsiteltäväksi ja hyväksymisestä kuuden kuukauden kuluessa päivästä, jona ilmoitus otettiin vastaan asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten viimeisimmästä päätöksestä hylätä kantelu 5 artiklan 1 kohdan nojalla. Jos mistään päätöksestä ei ole ilmoitettu kuuden kuukauden määräajan kuluessa, kantelu katsotaan hylätyksi.

Kun neuvoa-antava toimikunta vahvistaa kaksinkertaisen verotuksen olemassaolon ja kantelun käsiteltäväksi ottamisen, 4 artiklassa säädetty keskinäinen sopimusmenettely on pantava vireille jonkin toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä. Asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava kyseisestä pyynnöstä neuvoa-antavalle toimikunnalle, muille asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille ja verovelvollisille. Edellä 4 artiklan 1 kohdassa säädetyn kahden vuoden määräajan kuluminen alkaa päivänä, jona neuvoa-antava toimikunta tekee päätöksen kantelun hyväksymisestä ja käsiteltäväksi ottamisesta.

Kun yksikään toimivaltainen viranomainen ei pyydä keskinäisen sopimusmenettelyn käynnistämistä 30 kalenteripäivän kuluessa, neuvoa-antavan toimikunnan on annettava13 artiklan 1 kohdassa säädetty lausunto kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta.

3.Asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisen viranomaisten on asetettava neuvoa-antava toimikunta, kun ne eivät ole päässeet keskinäisessä sopimusmenettelyssä sopimukseen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta 4 artiklan 1 kohdassa säädetyssä määräajassa.

Neuvoa-antava toimikunta on asetettava 8 artiklan mukaisesti, ja sen on annettava lausunto kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta 13 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

4.Neuvoa-antava toimikunta on asetettava 50 kalenteripäivän kuluessa 3 artiklan 5 kohdassa säädetyn kuuden kuukauden määräajan päättymisestä, jos neuvoa-antava toimikunta perustetaan 1 kohdan mukaisesti.

Neuvoa-antava toimikunta on asetettava 50 kalenteripäivän kuluessa 4 artiklan 1 kohdassa säädetyn määräajan päättymisestä, jos neuvoa-antava toimikunta perustetaan 2 kohdan mukaisesti.

7 artikla

Kansallisten tuomioistuinten tekemät nimitykset

1.Jäsenvaltioiden on säädettävä, että jos neuvoa-antavaa toimikuntaa ei ole asetettu 6 artiklan 4 kohdassa säädetyn määräajan kuluessa, verovelvolliset voivat siirtää asian toimivaltaisen kansallisen tuomioistuimen käsittelyyn.

Jos jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen ei ole nimittänyt vähintään yhtä luotettavaksi tunnettua riippumatonta, pätevää henkilöä ja hänen varajäsentä, verovelvollinen voi pyytää kyseisen jäsenvaltion toimivaltaista tuomioistuinta nimittämään riippumattoman henkilön ja varajäsenen 8 artiklan 4 kohdassa tarkoitetusta luettelosta.

Jos yhdenkään asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset eivät ole tehneet tätä, verovelvollinen voi pyytää kunkin jäsenvaltion toimivaltaisia tuomioistuimia nimittämään kaksi luotettaviksi tunnettua riippumatonta henkilöä toisen ja kolmannen alakohdan mukaisesti. Näin nimitetyt luotettaviksi tunnetut riippumattomat henkilöt nimittävät puheenjohtajan arpomalla sellaisten riippumattomien henkilöiden luettelosta, jotka ovat 8 artiklan 4 kohdan mukaisesti päteviä toimimaan puheenjohtajana.

Jos asiassa on osallisena kaksi verovelvollista, niiden on toimitettava luotettaviksi tunnettujen riippumattomien henkilöiden ja niiden varajäsenten nimittämistä koskeva pyyntönsä kullekin asuin- ja sijoittautumisvaltiolleen, mutta kun asiassa on osallisena vain yksi verovelvollinen, kyseinen pyyntö on toimitettava niille jäsenvaltioille, joiden toimivaltaiset viranomaiset eivät ole nimittäneet vähintään yhtä luotettavaksi tunnettua pätevää henkilöä ja hänen varajäsentä.

2.Edellä 1 kohdan mukainen riippumattomien henkilöiden ja niiden varajäsenten nimittäminen siirretään jäsenvaltion toimivaltaisen tuomioistuimen käsittelyyn vasta sen jälkeen, kun 6 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun 50 päivän määräaika on päättynyt, ja kahden viikon kuluessa kyseisen määräajan päättymisestä.

3.Toimivaltaisen tuomioistuimen on tehtävä 1 kohdan mukainen päätös ja ilmoitettava siitä hakijalle. Jos jäsenvaltiot eivät nimitä riippumattomia henkilöitä, toimivaltainen tuomioistuin soveltaa samaa menettelyä kuin välimiesmenettelyä siviili- ja kaupallisissa asioissa koskevien kansallisten sääntöjen mukaisesti sovelletaan silloin, kun tuomioistuin nimittää välimiehiä, koska osapuolet eivät ole päässeet asiasta yhteisymmärrykseen. Toimivaltaisen tuomioistuimen on ilmoitettava asiasta niille toimivaltaisille viranomaisille, jotka alun perin olivat jättäneet neuvoa-antavan toimikunnan asettamatta. Kyseisellä jäsenvaltiolla on oikeus hakea muutosta tuomioistuimen päätökseen, jos tämä sallitaan kansallisessa lainsäädännössä. Hylkäämistapauksessa hakijalla on oikeus hakea muutosta tuomioistuimen päätökseen kansallisia menettelysääntöjä noudattaen.

8 artikla

Neuvoa-antava toimikunta

1.Edellä 6 artiklassa tarkoitetun neuvoa-antavan toimikunnan kokoonpano on seuraava:

a)yksi puheenjohtaja;

b)kaksi edustajaa kustakin asianomaisesta toimivaltaisesta viranomaisesta;

c)yksi tai kaksi luotettavaksi tunnettua riippumatonta henkilöä, jotka kukin toimivaltainen viranomainen nimittää 4 kohdassa tarkoitetusta henkilöiden luettelosta.

Toimivaltaisten viranomaisten sopimuksesta ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettu edustajien lukumäärä voidaan alentaa yhteen.

Kunkin toimivaltaisen viranomaisen on nimitettävä ensimmäisen alakohdan c alakohdassa tarkoitetut henkilöt 4 kohdassa tarkoitetusta henkilöiden luettelosta.

2.Kun luotettaviksi tunnetut riippumattomat henkilöt on nimitetty, niille kullekin on nimitettävä varajäsen riippumattomien henkilöiden nimittämistä koskevia sääntöjä noudattaen siinä tapauksessa, että riippumattomat henkilöt ovat estyneet hoitamasta tehtäviään.

3.Kun suoritetaan arvonta, kukin toimivaltainen viranomainen voi vastustaa jonkin luotettavaksi tunnetun riippumattoman henkilön nimittämistä missä tahansa asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten välillä etukäteen sovituissa olosuhteissa tai jossakin seuraavista tapauksista:

a)kyseinen henkilö kuuluu johonkin sellaiseen asianomaiseen veroviranomaiseen, jota asia koskee, tai hän työskentelee sellaisen viranomaisen lukuun

b)kyseinen henkilö omistaa tai on omistanut suuren osan yhdestä tai kustakin verovelvollisesta tai hän on tai on ollut verovelvollisen tai verovelvollisten työntekijä tai neuvonantaja

c)kyseinen henkilö ei kykene esittämään riittäviä takeita päätettävän riidan tai päätettävien riitojen puolueettomasta ratkaisemisesta.

4.Luotettaviksi tunnettujen riippumattomien henkilöiden luettelossa on oltava kaikki jäsenvaltioiden nimeämät riippumattomat henkilöt. Kunkin jäsenvaltion on nimettävä viisi henkilöä tätä tarkoitusta varten.

Luotettaviksi tunnettujen riippumattomien henkilöiden on oltava jäsenvaltioiden kansalaisia ja asuttava unionissa. Heidän on oltava päteviä ja itsenäisiä.

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle nimeämiensä luotettaviksi tunnettujen riippumattomien henkilöiden nimet. Jäsenvaltiot voivat eritellä kyseisessä ilmoituksessa, ketkä nimeämistään viidestä henkilöstä voidaan nimittää puheenjohtajaksi. Niiden on myös annettava komissiolle täydelliset ja ajantasaiset tiedot kyseisten henkilöiden ammatillisesta ja akateemisesta taustasta, pätevyydestä, asiantuntevuudesta ja eturistiriidoista. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle viipymättä muutoksista riippumattomien henkilöiden luetteloon.

5.Edellä 1 kohdan mukaisesti nimitettyjen kunkin toimivaltaisen viranomaisten edustajien ja luotettaviksi tunnettujen riippumattomien henkilöiden on valittava puheenjohtaja 4 kohdassa tarkoitetusta henkilöiden luettelosta.

9 artikla

Vaihtoehtoinen riitojenratkaisutoimikunta

1.Asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat sopia asettavansa neuvoa-antavan toimikunnan asemesta vaihtoehtoisen riitojenratkaisutoimikunnan lausunnon antamiseksi kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta 13 artiklan mukaisesti.

2.Vaihtoehtoisen riitojenratkaisutoimikunnan kokoonpano ja muoto voivat olla erilaiset kuin neuvoa-antavalla toimikunnalla, ja se voi soveltaa sovittelu-, välitys-, asiantuntemus- ja arviointimenettelyä tai muita riitojenratkaisuprosesseja ja -tekniikkoja riidan ratkaisemiseksi.

3.Asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on sovittava toimintasäännöt 10 artiklan mukaisesti.

4.Vaihtoehtoiseen riitojenratkaisutoimikuntaan sovelletaan 11–15 artiklaa, lukuun ottamatta 13 artiklan 3 kohdassa säädettyjä määräenemmistösääntöjä. Asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat sopia erilaiset määräenemmistösäännöt vaihtoehtoisen riitojenratkaisutoimikunnan toimintasäännöissä.

10 artikla

Toimintasäännöt

1.Jäsenvaltioiden on säädettävä, että kukin asianomaisen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen ilmoittaa 6 artiklan 4 kohdassa säädetyn 50 kalenteripäivän määräajan kuluessa verovelvolliselle seuraavat:

a)neuvoa-antavan toimikunnan tai vaihtoehtoisen riitojenratkaisutoimikunnan toimintasäännöt;

b)päivämäärä, jona kaksinkertaisen verotuksen poistamista koskeva lausunto annetaan;

c)viitetiedot mahdollisesti sovellettavista jäsenvaltioiden kansallisesta lainsäädännöstä ja kaksinkertaista verotusta koskevista sopimuksista.

Ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettu päivämäärä on vahvistettava viimeistään kuuden kuukauden kuluttua neuvoa-antavan toimikunnan tai vaihtoehtoisen riitojenratkaisutoimikunnan asettamisesta.

2.Riitaan osallisina olevien jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on allekirjoitettava toimintasäännöt.

Toimintasäännöissä on vahvistettava erityisesti seuraavat:

a)riitautetun kaksinkertaista verotusta koskevan asian kuvaus ja ominaisuudet;

b)säännöt, joita jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset sopivat noudattavansa ratkaistavina olevissa kysymyksissä;

c)muoto, joka voi olla joko neuvoa-antava toimikunta tai vaihtoehtoinen riitojenratkaisutoimikunta;

d)riitojenratkaisumenettelyn aikataulu;

e)neuvoa-antavan toimikunnan tai vaihtoehtoisen riitojenratkaisutoimikunnan kokoonpano;

f)verovelvollisten ja kolmansien osapuolten osallistumisehdot ja -edellytykset, kirjelmien vaihto, tiedot ja todisteet, kustannukset, ratkaisuprosessin tyyppi sekä mahdolliset muut asiaankuuluvat menettelylliset tai organisatoriset näkökohdat.

Jos neuvoa-antava toimikunta on asetettu 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti lausunnon antamiseksi riitautetusta kantelun hylkäämisestä tai käsiteltäväksi ottamisesta, toimintasäännöissä vahvistetaan ainoastaan toisen alakohdan a, d, e ja f alakohdassa tarkoitetut tiedot.

3.Jäsenvaltioiden on säädettävä, että kun toimintasäännöistä ei ole ilmoitettu verovelvollisille tai niitä ei ole ilmoitettu kokonaisuudessaan, riippumattomien henkilöiden ja puheenjohtajan on täydennettävä toimintasääntöjä liitteen II mukaisesti ja lähetettävä ne verovelvolliselle kahden viikon kuluessa 6 artiklan 4 kohdassa säädetyn 50 kalenteripäivän pituisen määräajan päättymisestä. Kun riippumattomat henkilöt ja puheenjohtaja ovat eri mieltä toimintasäännöistä tai eivät ilmoita niitä verovelvollisille, verovelvolliset voivat siirtää asian asuin- tai sijoittautumisvaltionsa toimivaltaisen tuomioistuimen käsittelyyn oikeudellisten seurausten vahvistamiseksi ja toimintasääntöjen panemiseksi täytäntöön.

11 artikla

Menettelyn kustannukset

Neuvoa-antavan toimikunnan tai vaihtoehtoisen riitojenratkaisutoimikunnan kustannukset on jaettava tasan jäsenvaltioiden välillä, lukuun ottamatta verovelvollisille aiheutuvia kustannuksia.

12 artikla

Tiedot, todisteet ja kuuleminen

1.Edellä 6 artiklassa tarkoitetun menettelyn soveltamiseksi asianomainen verovelvollinen voi (asianomaiset verovelvolliset voivat) antaa neuvoa-antavalle toimikunnalle tai vaihtoehtoiselle riitojenratkaisutoimikunnalle kaikki tiedot, todisteet tai asiakirjat, joilla voi olla merkitystä päätöksen tekemisessä. Verovelvollisen (verovelvollisten) ja asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on annettava kaikki tiedot, todisteet tai asiakirjat neuvoa-antavan toimikunnan tai vaihtoehtoisen riitojenratkaisutoimikunnan pyynnöstä. Tällaisen jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset voivat kuitenkin kieltäytyä antamasta tietoja neuvoa-antavalle toimikunnalle jossakin seuraavista tapauksista:

a)tietojen hankkiminen edellyttää kansallisen lainsäädännön vastaisten hallintotoimenpiteiden toteuttamista;

b)tietoja ei voida saada sen kansallisen lainsäädännön nojalla;

c)tiedot koskevat liikesalaisuutta taikka kaupallista, teollista tai ammatillista salaisuutta tai elinkeinotoiminnassa käytettyä menettelytapaa;

d) tietojen paljastaminen on vastoin oikeusjärjestyksen perusteita.

2.Kukin verovelvollinen voi omasta pyynnöstään esiintyä tai olla edustettuna neuvoa-antavan toimikunnan tai vaihtoehtoisen riitojenratkaisutoimikunnan edessä. Kunkin verovelvollisen on neuvoa-antavan toimikunnan tai vaihtoehtoisen riitojenratkaisutoimikunnan pyynnöstä esiinnyttävä tai oltavana edustettuna toimikunnan edessä.

3.Neuvoa-antavan toimikunnan tai vaihtoehtoisen riitojenratkaisutoimikunnan jäsenten ominaisuudessa luotettaviksi tunnettuja riippumattomia henkilöitä tai mahdollisia muita jäseniä koskee salassapitovelvollisuus kunkin asianomaisen jäsenvaltion kansallisessa lainsäädännössä säädetyin ehdoin. Jäsenvaltioiden on annettava asianmukaiset säännökset seuraamusten langettamiseksi salassapitovelvollisuuden rikkomisesta.

13 artikla

Neuvoa-antavan toimikunnan tai vaihtoehtoisen riitojenratkaisutoimikunnan lausunto

1.Neuvoa-antavan toimikunnan tai vaihtoehtoisen riitojenratkaisutoimikunnan on annettava asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille lausuntonsa kuuden kuukauden kuluessa toimikunnan asettamispäivästä.

2.Kun neuvoa-antava toimikunta tai vaihtoehtoinen riitojenratkaisutoimikunta laatii lausuntoaan, sen on otettava huomioon sovellettava kansalliset säännöt ja kaksinkertaista verotusta koskevat sopimukset. Jos asianomaisten jäsenvaltioiden välillä ei ole kaksinkertaista verotusta koskevaa sopimusta, neuvoa-antava toimikunta tai vaihtoehtoinen riitojenratkaisutoimikunta voi lausuntoa laatiessaan viitata verotukseen liittyviin kansainvälisiin käytänteisiin, kuten viimeisimpään OECD:n malliverosopimukseen.

3.Neuvoa-antavan toimikunnan tai vaihtoehtoisen riitojenratkaisutoimikunnan on annettava lausuntonsa jäsentensä yksinkertaisella enemmistöllä. Jos määräenemmistöä ei voida saavuttaa, puheenjohtajan ääni ratkaisee lopullisen lausunnon. Puheenjohtajan on annettava neuvoa-antavan toimikunnan tai vaihtoehtoisen riitojenratkaisutoimikunnan lausunto tiedoksi toimivaltaisille viranomaisille.

14 artikla

Lopullinen päätös

1.Toimivaltaisten viranomaisten on sovittava kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta kuuden kuukauden kuluessa neuvoa-antavan toimikunnan tai vaihtoehtoisen riitojenratkaisutoimikunnan lausunnon ilmoittamisesta.

2.Toimivaltaiset viranomaiset voivat tehdä päätöksen, joka poikkeaa neuvoa-antavan toimikunnan tai vaihtoehtoisen riitojenratkaisutoimikunnan lausunnosta. Jos ne eivät pääse sopimukseen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta, kyseinen lausunto sitoo niitä.

3.Jäsenvaltioiden on säädettävä, että kunkin toimivaltaisen viranomaisen on toimitettava kaksinkertaisen verotuksen poistamista koskeva lopullinen päätös verovelvollisille 30 kalenteripäivän kuluessa sen tekemisestä. Jos verovelvolliselle ei ole ilmoitettu päätöksestä 30 kalenteripäivän kuluessa, verovelvollinen voi hakea muutosta asuin- tai sijoittautumisjäsenvaltiossaan kansallisten sääntöjen mukaisesti.

4.Lopullinen päätös on viranomaista sitova, ja verovelvollinen voi sen nojalla saattaa oikeutensa voimaan, edellyttäen että verovelvollinen luopuu oikeudesta kaikkiin kansallisiin oikeussuojakeinoihin. Se on pantava täytäntöön jäsenvaltioiden kansallisen lainsäädännön mukaisesti, ja jäsenvaltioiden on lopullisen päätöksen vuoksi muutettava alkuperäistä verotustaan kansallisessa lainsäädännössä mahdollisesti säädetyistä määräajoista riippumatta. Kun lopullista päätöstä ei ole pantu täytäntöön, verovelvolliset voivat saattaa asian sen jäsenvaltion kansalliseen tuomioistuimeen, joka ei ole pannut päätöstä täytäntöön.

15 artikla

Vuorovaikutus kansallisten menettelyjen ja poikkeusten kanssa

1.Se, että kaksinkertaisen verotuksen aiheuttavasta jäsenvaltion tekemästä päätöksestä tulee lopullinen kansallisen lainsäädännön mukaisesti, ei estä verovelvollisia käyttämästä tässä direktiivissä säädettyjä menettelyjä.

2.Riidan saattaminen keskinäiseen sopimusmenettelyyn tai riitojenratkaisumenettelyyn ei estä jäsenvaltiota aloittamasta tai jatkamasta samaa asiaa koskevaa oikeudenkäyntiä tai menettelyä hallinnollisten ja rikosoikeudellisten seuraamusten määräämiseksi.

3.Verovelvolliset voivat käyttää niille asianomaisten jäsenvaltioiden kansallisessa lainsäädännössä säädettyjä oikeussuojakeinoja. Kuitenkin kun asia on jätetty tuomioistuimen ratkaistavaksi, seuraavien määräaikojen katsotaan alkavan päivänä, jona viimeisenä valitusasteena toimiva tuomioistuin antoi ratkaisunsa:

a)3 artiklan 5 kohdassa tarkoitettu kuuden kuukauden määräaika;

b)4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu kahden vuoden määräaika.

4.Kun jäsenvaltion kansallinen lainsäädäntö estää sen, että riitojen ratkaisua koskeva päätös poikkeaa oikeuselinten päätöksistä, verovelvolliseen ei voida soveltaa 6 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaista menettelyä, jos kaksinkertaista verotusta koskeva oikeudenkäynti on pantu vireille. Jos kuitenkin verovelvollinen on pannut vireille tällaisen oikeudenkäynnin, kyseistä menettelyä voidaan silti soveltaa, jos lopullista päätöstä ei ole tehty ja verovelvollinen peruu kaksinkertaista verotusta koskevan kanteensa.

5.Tapauksen saattaminen 6 artiklan mukaiseen riitojenratkaisumenettelyyn lopettaa mahdollisen muun vireillä olevan samaa riita-asiaa koskevan keskinäisen sopimusmenettelyn tai riitojenratkaisumenettelyn, jos asia koskee samoja jäsenvaltioita, päivänä, jona neuvoa-antava toimikunta tai vaihtoehtoinen riitojenratkaisutoimikunta nimitetään.

6.Poiketen siitä, mitä 6 artiklassa säädetään, asianomaiset jäsenvaltiot voivat evätä pääsyn riitojenratkaisumenettelyyn silloin, kun kyseessä on veropetos, tahallinen laiminlyönti tai törkeä huolimattomuus.

16 artikla

Julkisuus

1.Neuvoa-antava toimikunta ja vaihtoehtoinen riitojenratkaisutoimikunta antavat lausuntonsa kirjallisena.

2.Toimivaltaisten viranomaisten on julkaistava 14 artiklassa tarkoitettu lopullinen päätös, jos kaikki asianomaiset verovelvolliset antavat suostumuksensa.

3.Kun verovelvollinen ei anna suostumusta koko lopullisen päätöksen julkaisemiseen, toimivaltaisten viranomaisten on julkaistava lopullisesta päätöksestä tiivistelmä, jossa on kuvaus asiasta ja kohteesta, päivämäärä, asianomaiset tilikaudet, oikeusperusta, tuotannonala ja lyhyt kuvaus lopputuloksesta.

Toimivaltaisten viranomaisten on lähetettävä julkaistavat tiedot ensimmäisen alakohdan mukaisesti verovelvollisille ennen tietojen julkaisemista. Verovelvollisen pyynnöstä toimivaltaiset viranomaiset eivät julkaise liikesalaisuutta taikka kaupallista, teollista tai ammatillista salaisuutta tai elinkeinotoiminnassa käytettyä menettelytapaa koskevia tietoja eivätkä tietoja, jotka ovat vastoin oikeusjärjestyksen perusteita.

4.Komissio vahvistaa 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen tietojen antamisessa käytettävät vakiolomakkeet täytäntöönpanosäädöksillä. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset on annettava 18 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

5.Toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava julkaistavat tiedot komissiolle viipymättä 3 kohdan mukaisesti.

17 artikla

Komission tehtävä ja hallinnollinen tuki

1.Komissio asettaa verkkoon saataville ja pitää ajan tasalla 8 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun luotettaviksi tunnettujen riippumattomien henkilöiden luettelon, jossa ilmoitetaan, ketkä henkilöt voidaan nimittää puheenjohtajaksi. Luettelossa on ainoastaan näiden henkilöiden nimet.

2.Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle toimenpiteistä, jotka on toteutettu seuraamuksen langettamiseksi 12 artiklassa säädetyn salassapitovelvollisuuden rikkomisesta. Komissio ilmoittaa tästä muille jäsenvaltioille.

3.Komissio pitää yllä keskustietokantaa, johon talletetaan verkkoon saataville asetettavat tiedot, jotka julkaistaan 16 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti.

18 artikla

Komiteamenettely

1.Komissiota avustaa kaksinkertaista verotusta koskevia riita-asioita käsittelevä komitea. Kyseinen komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

19 artikla

Veroluettelo ja toimintasäännöt

Komissiolle siirretään valtuudet antaa delegoituja säädöksiä 20 artiklan mukaisesti liitteen I veroluettelon saattamiseksi ajan tasalle ja liitteen II toimintasääntöjen muuttamiseksi uusien olosuhteiden huomioon ottamiseksi.

20 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tässä artiklassa säädetyin edellytyksin.

2.Siirretään komissiolle 22 artiklassa tarkoitetusta päivästä määräämättömäksi ajaksi 19 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

3.Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 19 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5.Edellä 19 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

21 artikla

Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

1.Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2017. Niiden on viipymättä toimitettava komissiolle kirjallisina nämä säännökset.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2.Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

22 artikla

Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

23 artikla

Osoitus

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Strasbourgissa

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA 

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)

1.3.Ehdotuksen/aloitteen luonne

1.4.Tavoite (Tavoitteet)

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.6.Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

1.7.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat)

2.HALLINNOINTI 

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET 

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin 

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

3.2.2.Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

3.2.3.Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

3.2.4.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

3.2.5.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA 

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi 

1.2.Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB) 9  

1.3.Ehdotuksen/aloitteen luonne 

☒ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen 

◻ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen 10  

◻ Ehdotus/aloite liittyy käynnissä olevan toimen jatkamiseen 

◻ Ehdotus/aloite liittyy toimeen, joka on suunnattu uudelleen 

1.4.Tavoite (Tavoitteet)

1.4.1.Komission monivuotinen strateginen tavoite (monivuotiset strategiset tavoitteet), jonka (joiden) saavuttamista ehdotus/aloite tukee 

1.4.2.Erityistavoite (erityistavoitteet) sekä toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä 

1.4.3.Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen

1.4.4.Tulos- ja vaikutusindikaattorit 

Selvitys siitä, millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen toteuttamista seurataan

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut 

1.5.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä 

1.5.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo

1.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

1.5.4.Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut

1.6.Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto 

◻ Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kesto on rajattu. 

–◻ Ehdotuksen/aloitteen mukainen toiminta alkaa [PP/KK]VVVV ja päättyy [PP/KK]VVVV.

–◻ Rahoitusvaikutukset alkavat vuonna VVVV ja päättyvät vuonna VVVV.

☒ Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kestoa ei ole rajattu.

–Käynnistysvaihe alkaa vuonna VVVV ja päättyy vuonna VVVV,

–minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.7.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat) 11  

☒ Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

–☒ yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään

–◻ toimeenpanovirastoja

◻ Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

◻ Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

–◻ kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille

–◻ kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)

–◻ Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle

–◻ varainhoitoasetuksen 208 ja 209 artiklassa tarkoitetuille elimille

–◻ julkisoikeudellisille yhteisöille

–◻ sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, jotka antavat riittävät rahoitustakuut

–◻ sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja jotka antavat riittävät rahoitustakuut

–◻ henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä.

–Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, huomautuksille varatussa kohdassa olisi annettava lisätietoja.

Huomautukset

2.HALLINNOINTI 

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt 

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset.

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä 

2.2.1.Todetut riskit 

2.2.2.Tiedot käyttöön otetusta sisäisen valvonnan järjestelmästä

2.2.3.Arvio tarkastusten kustannustehokkuudesta ja odotettavissa olevasta virheriskin tasosta 

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi 

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut torjunta- ja suojatoimenpiteet

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET 

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat 

Talousarviossa jo olevat budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä

Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat – Ei ole

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä

3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin 

[Tämän osan täyttämisessä on käytettävä hallintomäärärahoja koskevaa laskentataulukkoa (tämän rahoitusselvityksen liitteessä oleva toinen asiakirja), joka on asetettava saataville CISNETiin komission sisäistä lausuntokierrosta varten.]

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin 

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

PO: <TAXUD>				VuosiN 15	VuosiN+1	VuosiN+2	VuosiN+3	... ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)			YHTEENSÄ
• Toimintamäärärahat
Budjettikohdan numero	Sitoumukset	(1)		Ei sovelleta
	Maksut	(2)		Ei sovelleta
Budjettikohdan numero	Sitoumukset	(1 a)
	Maksut	(2a)
Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat 16				Ei sovelleta
Budjettikohdan numero		(3)
Määrärahat YHTEENSÄ PO <TAXUD>	Sitoumukset	=1+1a +3		Ei sovelleta
	Maksut	=2+2a +3		Ei sovelleta

Jos ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia useampaan otsakkeeseen:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ

(Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä)

0,097

0,097

0,097

0,097

0,097

0,097

0,097

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.2.2.Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin 

–☒ Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

–◻ Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

Maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.2.3.Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

3.2.3.1.Yhteenveto 

–◻ Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

–☒ Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5
Henkilöresurssit	0,067	0,067	0,067	0,067	0,067	0,067	0,067
Muut hallintomenot	0,030	0,030	0,030	0,030	0,030	0,030	0,030
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5, välisumma	0,097	0,097	0,097	0,097	0,097	0.097	0,097

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät 21
Henkilöresurssit
Muut hallintomenot
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät, välisumma

YHTEENSÄ

0,097

0,097

0,097

0,097

0,097

0,097

0,097

Henkilöresursseja ja muita hallintomenoja koskeva määrärahatarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla pääosaston määrärahoilla ja/tai pääosastossa toteutettujen uudelleenjärjestelyjen tuloksena saaduilla määrärahoilla sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

3.2.3.2.Henkilöresurssien arvioitu tarve

–◻ Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

–☒ Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna

XX viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon.

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

3.2.4.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa 

–☒ Ehdotus/aloite on nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen mukainen.

–◻ Ehdotus/aloite edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen asianomaisen otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista.

–◻ Ehdotus/aloite edellyttää joustovälineen varojen käyttöön ottamista tai monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista.

3.2.5.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet 

–Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja.

–Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin 

–☒ Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

–◻ Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

–◻ vaikutukset omiin varoihin

–◻ vaikutukset sekalaisiin tuloihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen sekalaisten tulojen tapauksessa:

Selvitys tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmästä

(1) Yleissopimus 90/436/ETY kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta etuyhteydessä keskenään olevien yritysten tulonoikaisun yhteydessä (EYVL L 225, 20.8.1990, s. 10).

(2) COM(2015) 302.

(3) EU:n yhteinen siirtohinnoittelufoorumi : https://ec.europa.eu/taxation_customs/business/company-tax/transfer-pricing-eu-context/joint-transfer-pricing-forum_en#meetings
Veroalan hyvän hallintotavan foorumi: Platform for Tax Good Governance https://ec.europa.eu/taxation_customs/business/company-tax/tax-good-governance/platform-tax-good-governance_en#meeting

(4) EYVL L 225, 20.8.1990, s. 10.

(5) EUVL C , , s. .

(6) EUVL C , , s. .

(7) EYVL L 225, 20.8.1990, s. 10.

(8) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(9) ABM: toimintoperusteinen johtaminen; ABB: toimintoperusteinen budjetointi.

(10) Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 54 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa.

(11) Kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa http://www.cc.cec/budg/man/budgmanag/budgmanag_en.html

(12) JM = jaksotetut määrärahat / EI-JM = Jaksottamattomat määrärahat.

(13) EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.

(14) Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.

(15) Vuosi N on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi.

(16) Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

(17) Vuosi N on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi.

(18) Tuotokset ovat tuloksena olevia tuotteita ja palveluita (esim. rahoitettujen opiskelijavaihtojen määrä tai rakennetut tiekilometrit).

(19) Kuten kuvattu kohdassa 1.4.2 ”Erityistavoitteet”.

(20) Vuosi N on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi.

(21) Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

(22) Sopimussuhteiset toimihenkilöt, paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat, vuokrahenkilöstö, nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa.

(23) Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).

(24) Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 25 prosentin osuus.

EUROOPAN KOMISSIO

Strasbourg 25.10.2016

COM(2016) 686 final

LIITTEET

asiakirjaan

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVIKSI

kaksinkertaisen verotuksen riitojenratkaisumekanismeista Euroopan unionissa

{SWD(2016) 343 final}
{SWD(2016) 344 final}

LIITTEET

asiakirjaan

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVIKSI

kaksinkertaisen verotuksen riitojenratkaisumekanismeista Euroopan unionissa

LIITE I

Belgien / Belgique

impôt des personnes physiques/personenbelasting,

impôt des personnes morales/rechtspersonenbelasting,

impôt des non-résidents/belasting der niet-verblijfhouders

impôt des sociétés/vennootschapsbelasting

България

данък върху доходите на физическите лица

корпоративен данък

Česká republika

Daň z příjmů fyzických osob

Daň z příjmů právnických osob

Danmark

selskabsskat

indkomstskat til staten

kommunale indkomstskat

amtskommunal indkomstskat

saerlig indkomstskat

selskabsskat

Deutschland

Einkommensteuer

Körperschaftsteuer

Eesti

Tulumaks

Éire/Ireland

Income Tax

Corporation Tax

Ελλάδα

Φόρος εισοδήματος φυσικών προσώπων

Φόρος εισοδήματος νομικών προσώπων (κερδοσκοπικού χαρακτήρα)

España

Impuesto sobre la renta de las personas fisicas

Impuesto sobre sociedades

France

Impôt sur le revenu

Ιmpôt sur les sociétés

Republika Hrvatska

Porez na dohodak

Porez na dobit

Italia

Imposta sul reddito delle persone fisiche

Imposta sul reddito delle società

Κύπρος

Έκτακτη Εισφορά για την Άμυνα της Δημοκρατίας

Φόρος Εισοδήματος

Latvija

iedzīvotāju ienākuma nodoklis

uzņēmumu ienākuma nodoklis

Lietuva

Gyventojų pajamų mokestis

Pelno mokestis

Luxembourg

impôt sur le revenu des personnes physiques

impôt sur le revenu des collectivités

Magyarország

személyi jövedelemadó

Társasági adó

Malta

Taxxa fuq l-income

Nederland

inkomstenbelasting

vennootschapsbelasting

Österreich

Einkommensteuer

Körperschaftsteuer

Polska

Podatek dochodowy od osób fizycznych

Podatek dochodowy od osób prawnych

Portugal

imposto sobre o rendimento das pessoas singulares

imposto sobre o rendimento das pessoas colectivas

România

impozitul pe venit

impozit pe profit

Slovenija

Dohodnina

Davek od dobička pravnih oseb

Slovensko

Daň z príjmov fyzických osôb

Daň z príjmov právnických osôb

Suomi/Finland

valtion tuloverot/de statliga inkomstskatterna

yhteisöjen tulovero/inkomstskatten för samfund

Sverige

statlig inkomstskatt

United Kingdom

Income Tax

Corporation Tax

LIITE II

Neuvoa-antavan toimikunnan tai vaihtoehtoisen riitojenratkaisutoimikunnan toimintasäännöt

1. Yleiset tiedot

Osapuolten nimet:

Asuin- tai sijoittautumisjäsenvaltio:

Osapuolten yhteyshenkilön täydellinen osoite ja yhteystiedot (myös puhelinnumero ja sähköpostiosoite):

Osapuolten neuvonantajan nimet ja yhteystiedot:

2.Neuvoa-antavan toimikunnan tai vaihtoehtoisen riitojenratkaisutoimikunnan kokoonpano

2.1.Muoto:

◻ Neuvoa-antava toimikunta 

◻ Vaihtoehtoinen riitojenratkaistutoimikunta; eriteltävä (sovittelu, välitys jne.): _________________

Jäsenten lukumäärä:

–◻ Puheenjohtaja

–◻ ____ luotettavaksi tunnettua riippumatonta henkilöä (lukumäärän on oltava parillinen)

–◻ ____ toimivaltaisten viranomaisten edustajaa (enintään 4 eli 2 edustajaa kummastakin toimivaltaisesta; tämä määrä voidaan alentaa kahteen)

2.2.Jäsenten täydelliset yhteystiedot (myös yhteyshenkilön nimi, täydellinen postiosoite, sähköpostiosoite ja puhelinnumero; riippumattomien henkilöiden ansioluettelot ja suositukset on liitettävä mukaan näihin sääntöihin. Kyseisissä ansioluetteloissa olisi oltava erityinen viittaus riippumattomuuteen ja asiantuntemukseen).

Puheenjohtaja:

Kansalaisuus: ______________________ Asuinpaikka: _______________________

Riippumaton henkilö (jonka nimitti _______________):

Kansalaisuus: ______________________ Asuinpaikka: _______________________

Riippumaton henkilö (jonka nimitti _______________):

Kansalaisuus: ______________________ Asuinpaikka: _______________________

Toimivaltaiset viranomaiset (Nimetty edustaja seuraavalle: __________)

Toimivaltaiset viranomaiset (Nimetty edustaja seuraavalle: __________)

Toimivaltaiset viranomaiset (Nimetty edustaja seuraavalle: __________)

Toimivaltaiset viranomaiset (Nimetty edustaja seuraavalle: __________)

3.Tapauksen kuvaus ja ominaisuudet

Asian kuvaus:

Tilikausi (tilikaudet):

Ala/toimiala:

Oikeudelliset viitteet (asianomaiset lait ja sopimukset – kansainväliset käytänteet):

◻ Kansalliset säännökset (Yksityiskohtainen viittaus asianomaiseen artiklaan on annettava – säännökset voidaan liittää oheen kokonaisuudessaan)

◻ Kaksinkertaista verotusta koskevat sopimukset (Yksityiskohtainen viittaus vastaaviin artikloihin on annettava – määräykset voidaan liittää oheen kokonaisuudessaan)

Merkitään, onko kyseessä

–◻ Kahden [tai useamman] jäsenvaltion välillä allekirjoitettu kaksinkertaista verotusta koskeva sopimus (allekirjoituspäivä: _________________ )

Jos yhtään kaksinkertaista verotusta koskevaa sopimusta ei ole voimassa:

–◻ OECD:n malliverosopimus (päivämäärä: _________________ )

–◻ Mahdolliset muut toimivaltaisten viranomaisten hyväksymät oikeudelliset viitteet:

Likimääräinen laskelma määrästä, josta riitautetussa kaksinkertaista verotusta koskevassa asiassa on kyse (Kokonaismäärä ja tilivuosikohtaiset tiedot pääasiallisesta verosta, korosta ja seuraamuksista, sovellettavista verokannoista ja vastaavasta veroperusteesta) 

4.Toimivaltaisten viranomaisten sopimat säännöt

Kuvaus tulkittavista oikeudellisista kysymyksistä kaksinkertaista verotusta koskevassa riita-asiassa:

Kuvaus tarkasteltavista olosuhteista ja tosiseikoista, joihin toimivaltaiset viranomaiset tarvitsevat selvyyttä ja/tai neuvoa-antavan toimikunnan tai vaihtoehtoisen riitojenratkaisutoimikunnan tulkinnan: 

Kysymykset, joita neuvoa-antavan toimikunnan tai vaihtoehtoisen riitojenratkaisutoimikunnan on käsiteltävä lausunnossaan:

5.Päätöksenteon määräaika ja aikataulu

Lopullisen lausunnon oletettu antamispäivä:

Aikataulu osapuolten laatimien kirjallisten huomautusten toimittamiselle:

Aikataulu mahdollisten myöhempien tai samanaikaisten huomautusten toimittamiselle:

Aikataulu mahdollisten toimivaltaisten viranomaisten antamien puoltavien kannanottojen toimittamiselle:

Määräaika, johon mennessä osapuolten on toimitettava aikomansa asiakirjatodisteet; mahdolliset myöhässä tapahtuvan toimituksen seuraukset:

Aikataulu mahdollisille riippumattomien henkilöiden ja toimivaltaisten viranomaisten edustajien lausunnon toimittamiselle:

Mahdollisten kuulemisten aikataulu ja kuulemispaikka:

6.Ratkaisuprosessin tyyppi

◻ ”Riippumaton lausunto”

◻ ”Ehdottomasti viimeinen tarjous”

◻ Muu, eriteltävä: ______________________________________

7.Kustannukset

Tiedot kustannuksista (luonne, odotettu määrä), jotka jaetaan tasan jäsenvaltioiden välillä:

Mahdollisesti myös seuraavat:

–◻ Riippumattomille henkilöille maksetut palkkiot _______________________

–◻ Riippumattomille henkilöille aiheutuneet muut menot ja heille maksetut päivärahat_________

–◻ Käännöskustannukset ________________________________________________

–◻ Tulkkauskustannukset ______________________________________________

–◻ Muut hallintokustannukset (myös sihteeristökustannukset) __________________________________________________________________

–Muut kustannuksiin liittyvät tiedot ja järjestelyt (eriteltävä):

–

–

–

–

–

–

8.Organisaatio ja toiminta

[HUOM: tässä jaksossa lihavoidut kohdat on pakko täyttää]

◻ Neuvoa-antavan toimikunnan tai vaihtoehtoisen riitojenratkaisutoimikunnan kokouspaikka: __________________________

◻ Mahdollisuus kokoontua neuvoa-antavan toimikunnan tai vaihtoehtoisen riitojenratkaisutoimikunnan kokouspaikan ulkopuolella: _____________________________________________________

◻ Neuvoa-antavan toimikunnan tai vaihtoehtoisen riitojenratkaisutoimikunnan toimintoja varten mahdollisesti tarvittavat hallintopalvelut: ___________________________________________________________________________

◻ Riitojenratkaisumenettelyssä käytettävä yhteinen työkieli: ____________________________

◻ Mahdollinen asiakirjojen kääntämistarve (kokonainen tai osittainen käännös): _______________________

◻ Mahdollinen tulkkauksen tai suullisen esityksen tarve: ______________________________

◻ Kirjallisten tiedonantojen kulku osapuolten välillä (kuten asiakirjojen lähettäminen sähköpostilla, suullinen viestintä, webex-neuvottelut ja erityiset tietotekniset välineet): _________________________________________________________________________

◻ Käytännön tiedot kirjallisista huomautuksista ja todisteista (esim. toimittamistapa, jäljennökset, numerointi, viitteet): ___________________________________________________________________________

◻ Kirjallisten tiedonantojen kulku osapuolten välillä (myös asiakirjojen lähettämistapa):
___________________________________________________________________________

◻ Kirjallisten huomautusten vaihtamisessa sovellettavat järjestelyt: ____________________________

◻ Järjestelyt, joita sovelletaan neuvoa-antavan toimikunnan tai vaihtoehtoisen riitojenratkaisutoimikunnan tietopyynnöissä sekä verovelvollisen ja toimivaltaisten viranomaisten antamissa vastauksissa: ______________________________________

◻ Käytännön tiedot kirjallisista huomautuksista ja todisteista (esim. toimittamistapa, jäljennökset, numerointi, viitteet): ___________________________________________________________________________

◻ Oletetaanko osapuolen esittävän asiakirjatodisteita: __________________

◻ Asiantuntijat (suullisten ja kirjallisten kantojen esittämistä koskevat ehdot ja edellytykset): ___________________________________________________________________________

◻ Onko alkuperää, asiakirjojen vastaanottamista ja jäljennösten aitoutta koskevia vakuutuksia pidettävä luotettavina: _____________________________________________

◻ Onko pitkistä ja monimutkaisista asiakirjatodisteista esitettävä tiivistelmiä, ristiintaulukointeja, kaavioita, otteita tai näytteitä: __________________________________

◻ Päätös kuulemisten järjestämisestä (ja kuulemisten lukumäärä): ______________________________

◻ Onko syytä järjestää vain yksi kuulemiskierros vai erillisiä kuulemiskierroksia: _________

◻ Onko syytä rajoittaa aikaa, jonka kumpikin osapuoli voi yhteensä käyttää suullisiin esityksiin ja todistajien kuulusteluun: _________________________________________

◻ Järjestys, jossa osapuolet esittävät huomautuksensa ja todisteensa: ______________

◻ Kuulemisten pituus: ___________________________________________________________________________

◻ Kuulemisten kirjaamiseksi toteutetut järjestelyt: ______________________________________

◻ Mahdolliset riippumattomien henkilöiden ja toimivaltaisten viranomaisten edustajien kannan jättämistä tai antamista koskevat vaatimukset: ___________________________________________________________________________

◻ Mahdolliset kirjallisen lausunnon jättämistä tai antamista koskevat vaatimukset ___________________________________________________________________________

◻ Muuta (eriteltävä, mukaan lukien mahdolliset muut sovellettavat menettelylliset, todisteisiin liittyvät ja logistiset järjestelyt): ___________________________________________________________________________

___________________________________________________________________________

___________________________________________________________________________

9.Muita tietoja

[täydennetään myöhemmin]

Päiväys:

Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten edustajien allekirjoitus:

______________________________ ___________________________