EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 20.7.2016

COM(2016) 479 final

2016/0230(COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

maankäytöstä, maankäytön muutoksesta ja metsätaloudesta aiheutuvien kasvihuonekaasujen päästöjen ja poistumien sisällyttämisestä vuoteen 2030 ulottuviin EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan puitteisiin sekä järjestelmästä kasvihuonekaasupäästöjen seuraamiseksi ja raportoimiseksi sekä muista ilmastonmuutosta koskevista tiedoista raportoimiseksi annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013 muuttamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

{SWD(2016) 246 final}
{SWD(2016) 249 final}

PERUSTELUT

1.    EHDOTUKSEN TAUSTA

•    Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Ilmastonmuutos on valtioiden rajat ylittävä ongelma, jota ei voida ratkaista yksin kansallisella tai paikallisella toiminnalla. EU on vuodesta 1992 alkaen pyrkinyt kehittämään yhteisiä ratkaisuja ja edistämään maailmanlaajuisia toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

Pariisin sopimus hyväksyttiin joulukuussa 2015 pidetyssä ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen, jäljempänä ’UNFCCC’, osapuolten 21. konferenssissa. Sopimukseen sisältyy myös pitkän aikavälin tavoite, ja sen mukaan maankäytön ja metsien merkitys ilmastonmuutoksen hillitsemiseen liittyvien pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamisessa on ratkaisevan tärkeä 1 .

Tällä ehdotuksella pannaan täytäntöön myös Pariisin ilmastosopimuksen mukaiset EU:n velvoitteet. Komissio esitti 10. kesäkuuta 2016 ehdotuksen, jonka mukaan EU:n olisi ratifioitava Pariisin sopimus 2 . Ehdotusta edelsi komission arvio Pariisin sopimuksesta 3 .

Myös Eurooppa-neuvoston ohjeet, jotka koskevat maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsätalouden (LULUCF) sisällyttämistä vuoteen 2030 ulottuviin EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan puitteisiin, on otettu huomioon EU:n suunnitellussa kansallisesti määritellyssä panoksessa. EU on ilmoittanut, että sen tavoitteena on ”koko talouden laajuinen absoluuttinen päästövähennys perusvuoteen verrattuna”, jolloin päästään 100 % EU:n päästöistä kattavaan ”vähintään 40 % päästövähennykseen”. LULUCF:n osalta todettiin lisäksi seuraavaa: "Heti teknologian salliessa ja joka tapauksessa ennen vuotta 2020 laaditaan politiikka, joka koskee tapoja sisällyttää maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous vuoteen 2030 ulottuviin kasvihuonekaasupäästöjen hillitsemispuitteisiin.” 4  

Tämän ehdotuksen tavoitteena on määritellä, miten LULUCF-sektori sisällytetään EU:n ilmastopolitiikan puitteisiin vuodesta 2021. Siihen asti EU:n on noudatettava Kioton pöytäkirjan rajoituksia, koska EU:n kaikkien jäsenvaltioiden on varmistettava, ettei LULUCF-sektori tuota lisäpäästöjä. Kioton pöytäkirjan voimassaolo päättyy kuitenkin vuoden 2020 lopussa. Sen vuoksi EU:ssa on kehitettävä LULUCF-sektorin hallintoa edelleen.

•    Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

Nykyiset, vuoteen 2020 ulottuvat EU:n ilmastopolitiikan puitteet kattavat useimmat alat ja kasvihuonekaasut. Se sisältää kaksi osiota:

(a)EU:n päästökauppajärjestelmä;

(b)EU:n päästökauppajärjestelmään kuulumattomat alat 5 kuuluvat taakanjakopäätöksen (ESD).

Edistyminen vuoden 2020 tavoitteiden saavuttamisessa varmistetaan vuosittaista raportointia koskevilla velvollisuuksilla ja vaatimustenmukaisuuden tarkastuksilla, joista säädetään asetuksessa (EY) N:o 525/2013 6 .

LULUCF-sektorin kasvihuonekaasujen päästöihin ja poistumiin 7 sovelletaan tällä hetkellä ainoastaan Kioton pöytäkirjan mukaisia kansainvälisiä velvoitteita ja vain vuoteen 2020 asti. Nykyisen LULUCF-päätöksen (529/2013/EU) täytäntöönpano on käynnissä, ja sen avulla saadaan parannettua tilinpitojärjestelmiä vuoteen 2020 mennessä. Ilman tätä täytäntöönpanoa vahvistavia oikeudellisia kehyksiä ja sovellettavia sääntöjä vuoden 2020 jälkeiselle ajalle LULUCF-sektori sisällytettäisiin yleisiin puitteisiin erilaisin tavoin eri puolella EU:ta. Kun raportointi- ja tilinpitosäännöt olisivat eri jäsenvaltioissa erilaiset, se vaikuttaisi kielteisesti sisämarkkinoiden moitteettomaan toimintaan.

•    Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

Lainsäädäntöehdotus LULUCF-sektorin sisällyttämiseksi EU:n vuoteen 2030 ulottuviin ilmasto- ja energiapolitiikan puitteisiin on keskeinen osa joustavaa energiaunionia ja tulevaisuuteen suuntautuvaa ilmastonmuutospolitiikkaa koskevaa puitestrategiaa, sillä siinä luodaan perusta hiilestä irtautumiselle. Ehdotus on myös tarpeen vuoteen 2030 ulottuvien yhdennetyn ilmasto- ja energiapolitiikan puitteiden täydentämiseksi, kuten Eurooppa-neuvosto totesi lokakuussa 2014.

Ilmastonmuutosta koskevan YK:n puitesopimuksen ja Kioton pöytäkirjan mukaisten kansainvälisten sääntöjen mukaan biomassan käyttöön liittyvät päästöt ilmoitetaan ja kirjataan tileihin LULUCF-sektorilla eli biomassan käyttö energia-alalla luetaan nollaksi. Näin vältetään päästöjen kaksinkertainen laskenta

2.    OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

•    Oikeusperusta

•    Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)

•    Suhteellisuusperiaate

•    Sääntelytavan valinta

3.    JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

•    Jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset

•    Sidosryhmien kuuleminen

Euroopan komissio järjesti vuoden 2015 maaliskuun ja kesäkuun välisenä aikana julkisen kuulemisen siitä, miten maatalouden, metsätalouden ja muun maankäytön aiheuttamia päästöjä voidaan parhaiten käsitellä vuoteen 2030 ulottuvissa ilmasto- ja energiapolitiikan puitteissa. Vastauksia toimintavaihtoehtoihin saatiin yhteensä 138. Puolella vastaajista ei ollut selkeää suosikkia, ja noin kolmannes (valtaosin ympäristöalan kansalaisjärjestöjä ja metsäalan järjestöjä) kannatti LULUCF-sektorin pitämistä ilmastopolitiikan puitteissa erillisenä pilarina. Vähiten kannatusta sai maatalouden ja LULUCF-sektorin pitäminen erillisenä pilarina EU:n taakanjakopäätöksen ulkopuolella. Kansalliset viranomaiset suosivat eniten joko erillistä LULUCF-pilaria, johon liittyisi mahdollisesti joustomahdollisuuksia, tai LULUCF-sektorin sisällyttämistä taakanjakopäätökseen. Koska näkemyksiä oli laaja joukko, mikään komission harkitsemista vaihtoehdoista ei pystynyt kattamaan kaikkia näitä kantoja. Suurin osa vastaajista piti tilinpitoa olennaisen tärkeänä ympäristötavoitteiden loukkaamattomuuden varmistamiseksi. Paljon kannatusta saivat rinnakkaisten raportointijärjestelmien yhdistäminen ja metsäalan vertailutasojen soveltamisen jatkaminen.

•    Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö

EU:ssa havaittavien tulevien vaikutusten määrällinen arviointi on johdonmukainen niiden analyysien kanssa, jotka on tehty vuotta 2030 koskevan puite-ehdotuksen ja sitovista vuotuisista kasvihuonekaasujen vähennyksistä jäsenvaltioissa vuosina 2021–2030 joustavaa energiaunionia varten ja Pariisin sopimuksen sitoumusten täyttämiseksi annetun asetuksen [] osalta. Komissio antoi EU:n skenaarioiden mallintamisen Ateenan kansallisen teknisen yliopiston, International Institute for Applied Systems Analysis -instituutin ja EuroCaren tehtäväksi.

•    Vaikutustenarviointi

•    Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen

Merkittävin ehdotettu muutos on kahden rinnakkaisen raportointijärjestelmän yhdistäminen yhdeksi järjestelmäksi. Tämä vähentää jäsenvaltioille ja Euroopan komissiolle aiheutuvia hallintotaakkaa ja hallintokustannuksia. Tilinpitosääntöjen muutoksen aiheuttamien hallinnollisten vaikutusten ennakoidaan olevan vähäisiä, koska asiaankuuluvat tilinpitosäännöt on jo vahvistettu LULUCF-päätöksen 529/2013/EU seurauksena. Nykyisen järjestelmän hallintokustannukset on analysoitu nykyisen LULUCF-päätöksen ehdotukseen liittyvässä vaikutuksenarvioinnissa. (SWD (2012) 41 final).

•    Perusoikeudet

4.    TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

5.    LISÄTIEDOT

•    Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

Joustomahdollisuuksien lisäkäytön sallimista koskevia vaihtoehtoja kartoitettaessa on aina otettava huomioon ympäristötavoitteiden loukkaamattomuus. LULUCF-sektorilla toteutettavien hillitsemistoimien toimien pitäisi parantaa hiilinieluja entisestä mitattavissa olevalla ja kestävällä tavalla. Näiden edellytysten varmistaminen edellyttää tiukkaa seuranta-, raportointi- ja todentamisjärjestelmää.

YK:n ilmastosopimuksen mukaiset kansainväliset velvoitteet edellyttävät vuosittaista raportointia. Seuranta ja raportointi perustuvat edelleen asetuksessa (EU) N:o 525/2013 säädettyihin vaatimuksiin, joita muutetaan tämän asetuksen soveltamiseksi. Asetusta (EU) N:o 525/2013 olisi vielä täydennettävä, jotta voidaan luoda kokonaisvaltainen kehys vuoden 2020 jälkeistä seurantaa ja vaatimustenmukaisuuden valvontaa varten kaikille päästökauppajärjestelmään kuulumattomille aloille LULUCF-sektori mukaan lukien. Nämä säännökset aiotaan sisällyttää energiaunionin hallintoon, josta on komission työohjelman mukaan tarkoitus antaa komission ehdotus vuoden 2016 loppuun mennessä, ja niitä voidaan vielä yhdenmukaistaa osana kyseistä ehdotusta. LULUCF-toimista on paras pitää tiliä pidemmällä ajanjaksolla. Koska LULUCF-sektori lisätään muiden päästökauppajärjestelmään kuulumattomien alojen rinnalle, vaatimustenmukaisuuden tarkastukset tehdään viiden vuoden välein.

•    Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

1 artikla: Kohde

Tässä artiklassa todetaan, että asetuksessa vahvistetaan jäsenvaltioiden velvoitteet, joilla varmistetaan unionin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä koskevan vuosien 2021–2030 velvoitteen täyttyminen, sekä säännöt, jotka koskevat tilinpitoa ja sen tarkastamista, noudattavatko jäsenvaltiot kyseisiä velvoitteita.

2 artikla: Soveltamisala

Tässä artiklassa määritellään asetuksen soveltamisala. Se on sama kuin Kioton pöytäkirjasta johtuvan EU:n lainsäädännön soveltamisala jäsenvaltioiden suhteen (529/2013/EU). Pakollinen soveltamisala on metsämaa ja maatalousmaa sekä maa, jonka käyttö on muutettu metsämaaksi tai maatalousmaaksi tai metsämaasta tai maatalousmaasta joksikin muuksi. Ehdotetussa lähestymistavassa ei valita vastaavia Kioton pöytäkirjan raportointipuitteita vaan yhdistetään järjestelmä YK:n ilmastosopimuksen mukaisten "maaperusteisten" raportointipuitteiden kanssa. Soveltamisalaan kuuluvat kasvihuonekaasut CO2, CH4 ja N2O.

3 artikla: Määritelmät

Tässä artiklassa määritellään termit.

4 artikla: Velvoitteet

Kunkin jäsenvaltion sitoumuksena on varmistaa, että sen alueella ei ole LULUCF-sektorilla nettopäästöjä asetuksessa säädettyjen laskentasääntöjen soveltamisen jälkeen ja joustomahdollisuudet huomioon ottaen. Tästä periaatteesta käytetään vaikutustenarvioinnissa ilmaisua "ei debetsaldoa -sääntö".

5 artikla: Yleiset tilinpitosäännöt

Tässä artiklassa vahvistetaan yleiset säännöt kaksinkertaisen tilinpidon estämiseksi, maankäyttöluokkien välisten siirtymien hallinnoimiseksi ja tilien pitämiseksi jokaisesta hiilivarastosta de minimis -säännön mukaisia hiilivarastoja lukuun ottamatta. Se perustuu päätöksen 529/2013/EU yleisiin tilinpitosääntöihin, ja niiden lisäksi säädetään dynaamisesta säännöstä, joka koskee maankäyttöluokkien välisiä siirtämisiä.

6 artikla: Metsitetyn maan ja maan, jolta metsä on hävitetty, tilinpito

Tässä artiklassa esitetään erityiset tilinpitosäännöt, jotka koskevat maankäytön muutoksia metsämaasta (metsänhävitys) ja metsämaaksi (metsitys). Näitä maankäyttöön liittyviä tilinpitoluokkia koskevassa tilinpidossa sovelletaan brutto-netto-lähestymistapaa eli päästöt ja poistumat lasketaan tietyllä ajanjaksolla kokonaisuudessaan. Lähestymistapa on olennaisilta osin sama kuin päätöksessä 529/2013/EU, mutta nyt käyttöön otetaan mahdollisuus käyttää oletusarvon sijasta 30 vuoden ajanjaksoa kun kyseessä on muiden maankäyttöluokkien muuttaminen metsämaaksi. Jos jäsenvaltio käyttää kyseistä arvoa oletusarvon sijasta, se on perusteltava asianmukaisesti YK:n ilmastosopimukselle toimitetussa jäsenvaltion kasvihuonekaasuinventaariossa hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin suuntaviivojen mukaisesti.

7 artikla: Hoidetun viljelymaan, hoidettujen niittyjen ja hoidettujen kosteikkojen tilinpito.

Tässä artiklassa esitetään erityiset tilinpitosäännöt, joita sovelletaan hoidettuun viljelymaahan, hoidettuihin niittyihin ja hoidettuihin kosteikkoihin sekä niihin liittyviin maankäytön muutoksiin. Tällaisen maankäytön muutoksen osalta tiliä pidetään päästöistä ja poistumista, joita verrataan historiallisiin viitearvoihin.

Se on olennaisilta osin sama kuin päätöksessä 529/2013/EU, paitsi että ehdotetaan tuoreempia vertailuarvoja. Näin parannetaan arvioiden tarkkuutta, saadaan laskelmat vastaamaan paremmin muilla päästökauppaan kuulumattomilla aloilla sovellettavia laskelmia ja yksinkertaistetaan tilinpitoa vähentämällä historiallisten aikasarjojen tarvetta.

8 artikla: Hoidetun metsämaan tilinpito

Tässä artiklassa säädetään hoidetun metsämaan tilinpitosäännöistä ja edellytetään metsäalan vertailutasojen käyttöä luonnon ja maakohtaisista ominaispiirteistä johtuvien vaikutusten jättämiseksi tilinpidon ulkopuolelle. Se perustuu valtaosin päätöksen 529/2013/EU asiaa koskeviin sääntöihin. Lisäksi artiklassa vahvistetaan EU:n hallintokehys, jotka käytetään vuoden 2020 jälkeen Kioton pöytäkirjan voimassaolon päätyttyä. Säännöksillä pyritään parantamaan metsäalan vertailutasojen ja niiden vahvistamisprosessin tarkkuutta ja avoimuutta. Siihen olisi kuuluttava sidosryhmien kuuleminen jäsenvaltioissa ja tarkistusmenettely, jossa käytetään apuna jäsenvaltioiden asiantuntijoita.

9 artikla: Puutuotteiden tilinpito

Tässä artiklassa määritellään lähestymistapa tätä hiilivarastoa koskevaan tilinpitoon metsitetyllä maalla ja metsämaalla. Menetelmä on olennaisilta osin sama kuin päätöksessä 529/2013/EU.

10 artikla: Luonnontuhojen tilinpito

Tämän artiklan nojalla jäsenvaltiot voivat jättää tilinpitonsa ulkopuolelle luonnollisista häiriötekijöistä (metsäpalot, tuhoeläimet jne.) aiheutuvat päästöt. Menetelmä on olennaisilta osin sama kuin päätöksessä 529/2013/EU. Taustatason vahvistamisen on oltava avointa, koska siihen ei sovelleta Kioton pöytäkirjan mukaista tarkastusmenettelyä. Sen vuoksi komissio aikoo valvoa, että sovellettavia ohjeita ja sääntöjä on noudatettu.

11 artikla: Joustomahdollisuudet

Tässä artiklassa säädetään, että jäsenvaltiot voivat kompensoida alueellaan yhdestä maankäyttöön liittyvästä tilinpitoluokasta aiheutuvat päästöt toisen maankäyttöön liittyvän tilinpitoluokan poistumilla. Se myös antaa jäsenvaltiolle mahdollisuuden kumuloida tileihinsä merkityt nettopoistumat 10 vuoden ajanjaksolla. Ylimääräiset poistumat voidaan siirtää toiselle jäsenvaltiolle, jotta se voisi noudattaa ei debetsaldoa -sääntöä. Jäsenvaltioiden on varmistettava joustomahdollisuuksien käyttämiseksi tämän asetuksen mukainen asianmukainen valvonta.

12 artikla: Vaatimustenmukaisuuden tarkistaminen

Tässä artiklassa esitetään jäsenvaltioiden vaatimukset asianmukaisen seurannan varmistamiseksi tilinpitoa varten sekä säädetään komission tekemistä säännöllisistä vaatimustenmukaisuuden tarkastuksista. Korkean laadun varmistamiseksi komissiota avustaa tässä yhteydessä Euroopan ympäristökeskus.

13 artikla: Rekisteri

Tämä artikla koskee tapahtumien merkitsemistä rekisteriin ja kaksinkertaisen tilinpidon estämistä.

14 artikla: Siirretyn säädösvallan käyttäminen

Ehdotuksessa annetaan komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä asianmukaisten menettelyjen mukaisesti.

15 artikla: Uudelleentarkastelu

Kaikkia asetuksen osia tarkastellaan uudelleen vuonna 2024 ja sen jälkeen viiden vuoden välein

sen määrittelemiseksi, soveltuvatko ne edelleen tarkoitukseensa.

16 artikla: Asetuksen (EU) N:o 525/2013 muutokset

Asetusta N:o 525/2013/EU muutetaan, jotta voidaan varmistaa LULUCF-sektoriin sovellettavien raportointivaatimusten säilyttäminen kyseisen asetuksen puitteissa. Jäsenvaltioiden on raportoitava kasvihuonekaasupäästöistään vuosittain, ja niillä on edelleen velvollisuus ilmoittaa joka toinen vuosi ennusteensa sekä tavoitteiden noudattamiseksi täytäntöönpanemansa politiikat ja toimenpiteet. LULUCF-sektoria koskevia seurantavaatimuksia vahvistetaan tilinpitoon liittyvien ympäristötavoitteiden loukkaamattomuuden varmistamiseksi.

2016/0230 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

maankäytöstä, maankäytön muutoksesta ja metsätaloudesta aiheutuvien kasvihuonekaasujen päästöjen ja poistumien sisällyttämisestä vuoteen 2030 ulottuviin EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan puitteisiin sekä järjestelmästä kasvihuonekaasupäästöjen seuraamiseksi ja raportoimiseksi sekä muista ilmastonmuutosta koskevista tiedoista raportoimiseksi annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013 muuttamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 192 artiklan 1 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 8 ,

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon 9 ,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)Lokakuun 23–24 päivänä 2014 pidetyn vuoteen 2030 ulottuvia ilmasto- ja energiapolitiikan puitteita koskeneen Eurooppa-neuvoston päätelmissä hyväksytään sitovaksi tavoitteeksi vähentää kasvihuonekaasupäästöjä vuoteen 2030 mennessä koko talouden laajuisesti vähintään 40 prosenttia vuoden 1990 tasoihin verrattuna. Neuvosto hyväksyi 6 päivänä maaliskuuta 2015 virallisesti tämän panoksen unionin ja sen jäsenvaltioiden suunniteltuna kansallisesti määriteltynä panoksena.

(2)Eurooppa-neuvoston päätelmissä todettiin, että tavoite saavutetaan kustannustehokkaimmin unionin yhteistoimin siten, että päästöjä vähennetään vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta päästökauppajärjestelmän kattamilla aloilla 43 prosentilla ja EU:n päästökauppajärjestelmän ulkopuolisilla aloilla 30 prosentilla.

(3)Komissio esitti 10 päivänä kesäkuuta 2016 ehdotuksen, jonka mukaan EU:n olisi ratifioitava Pariisin sopimus. Tällä lainsäädäntöehdotuksella pannaan täytäntöön osa unionin sitoumuksesta, joka koskee koko talouden laajuisia päästövähennyksiä, kuten vahvistettiin unionin ja jäsenvaltioiden suunniteltua kansallisesti määriteltyä panosta koskevassa sitoumuksessa, joka toimitettiin ilmastonmuutosta koskevan YK:n puitesopimuksen sihteeristölle 6 päivänä maaliskuuta 2015.  10

(4)Pariisin sopimuksessa asetetaan muun muassa pitkän aikavälin tavoite, joka vastaa tavoitetta rajoittaa maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahteen celsiusasteeseen esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon verrattuna sekä jatkaa toimia nousun pysyttämiseksi alle 1,5 celsiusasteessa esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon verrattuna. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi osapuolten olisi valmisteltava, ilmoitettava ja pidettävä voimassa kulloisetkin kansallisesti määritellyt panoksensa. Pariisin sopimuksella korvataan vuoden 1997 Kioton pöytäkirjan nojalla valittu lähestymistapa, sillä kyseinen pöytäkirja ei ole enää voimassa vuoden 2020 jälkeen. Pariisin sopimuksessa kehotetaan löytämään tasapaino ihmisen toiminnan aiheuttamien kasvihuonekaasujen päästöjen ja nielujen aikaansaamien poistumien välillä kuluvan vuosisadan jälkipuoliskolla, ja pyydetään osapuolia ryhtymään toimiin suojellakseen ja lisätäkseen tilanteen mukaan kasvihuonekaasujen nieluja ja varastoja, metsät mukaan lukien.

(5)Lokakuun 23–24 päivänä 2014 kokoontunut Eurooppa-neuvosto totesi, että hillitsemispotentiaaliltaan pienemmän maatalous- ja maankäyttöalan moninaiset tavoitteet olisi pidettävä mielessä, samoin kuin tarve huolehtia ruokaturvaan ja ilmastonmuutokseen liittyvien EU:n tavoitteiden johdonmukaisuudesta. Eurooppa-neuvosto pyysi komissiota tarkastelemaan parhaita tapoja kannustaa elintarviketuotannon kestävää tehostamista optimoiden samalla alan osallistuminen kasvihuonekaasupäästöjen hillitsemiseen ja talteenottoon, myös metsityksen kautta, ja laatimaan heti teknologian salliessa ja joka tapauksessa ennen vuotta 2020 politiikan, joka koskee tapoja sisällyttää maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous (jäljempänä 'LULUCF') vuoteen 2030 ulottuviin kasvihuonekaasupäästöjen hillitsemispuitteisiin.

(6)LULUCF-sektori voi myötävaikuttaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseen monin tavoin, erityisesti vähentämällä päästöjä sekä ylläpitämällä ja lisäämällä nieluja ja hiilivarantoja. Jotta erityisesti hiilen sitoutumisen lisäämiseen tähtäävät toimenpiteet olisivat tehokkaita, on oleellista, että hiilivarastot ovat pitkällä aikavälillä vakaita ja sopeutumiskykyisiä.

(7)Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä 529/2013/EY 11 vahvistettiin ensimmäisenä askeleena LULUCF-sektorin kasvihuonekaasujen päästöihin ja poistumiin sovellettavat tilinpitosäännöt ja edistettiin tällä tavoin toimintapolitiikkaa LULUCF-sektorin sisällyttämiseksi unionin päästöjen vähentämisvelvoitteeseen. Tämän asetuksen perustana olisi oltava voimassaolevat tilinpitosäännöt, joita olisi päivitettävä ja parannettava vuosille 2021–2030. Siinä olisi vahvistettava jäsenvaltioiden velvollisuudet, jotka koskevat kyseisten tilinpitosääntöjen täytäntöönpanoa, sekä velvollisuus varmistaa, että LULUCF-sektori ei kokonaisuudessaan synnytä nettopäästöjä. Siinä ei pitäisi säätää yksityisten osapuolten tilinpito- tai raportointivelvollisuuksista.

(8)Jotta päästöille ja poistumille voitaisiin määritellä täsmälliset tilit vuoden 2006 hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) kansallisten kasvihuonekaasumäärien laskemista koskevien ohjeiden, jäljempänä ’IPCC:n ohjeet’, mukaisesti, olisi käytettävä vuosittain asetuksen (EU) N:o 525/2013 mukaisesti ilmoitettuja arvoja, jotka koskevat maankäyttöluokkia ja maankäyttöluokkien käyttötavan muuttamista; näin YK:n ilmastosopimuksen ja Kioton pöytäkirjan mukaisessa raportoinnissa käytettävät lähestymistavat yhdenmukaistuvat. Maata, jonka käyttötapa muutetaan toiseen maankäyttöluokkaan, olisi pidettävä IPCC:n suuntaviivoissa vahvistetun 20 vuoden oletusarvon ajan maana, joka on siirtymässä kyseiseen luokkaan.

(9)Metsämaasta peräisin olevat päästöt ja poistumat riippuvat erilaisista luonnonolosuhteista, ikärakenteesta sekä aiemmin käytetyistä ja nykyisistä hoitokäytännöistä. Perusvuoden käyttö ei tee mahdolliseksi tuoda esiin näitä tekijöitä eikä niistä johtuvia syklisiä vaikutuksia päästöihin ja poistumiin tai niiden vuosittaista vaihtelua. Päästöjä ja poistumia koskevissa tilinpitosäännöissä olisi sen sijaan edellytettävä vertailutasojen käyttöä luonnon ja maakohtaisista ominaispiirteistä johtuvien vaikutusten jättämiseksi tilinpidon ulkopuolelle. Koska YK:n ilmastosopimuksen ja Kioton pöytäkirjan puitteissa ei ole kansainvälistä tarkistusmenettelyä, olisi säädettävä tarkastusmenettelystä avoimuuden varmistamiseksi ja tämän ryhmän tilinpidon laadun parantamiseksi.

(10)Jos komissio päättää pyytää metsätalouden kansallisten tilinpitosuunnitelmien tarkistamiseksi avukseen asiantuntijoista koostuvan tarkistusryhmän komission päätöksen (C(2016)3301) mukaisesti, sen olisi perustettava työnsä UNFCCC:n puitteissa toteutettavien asiantuntijatarkastusten hyviin käytäntöihin ja kokemuksiin, muun muassa kansallisten asiantuntijoiden osallistumisen ja suositusten osalta, ja valittava riittävä määrä asiantuntijoita jäsenvaltioista.

(11)Kansainvälisesti sovittujen IPCC:n ohjeiden mukaan biomassan polttamisesta aiheutuvat päästöt voidaan lukea energia-alalla nollaksi sillä edellytyksellä, että kyseiset päästöt luetaan LULUCF-sektoriin kuuluviksi. EU:ssa biomassan polttamisesta aiheutuvat päästöt luetaan nollaksi asetuksen (EU) N:o 601/2012 38 artiklan ja asetuksen (EU) N:o 525/2013 säännösten nojalla, joten johdonmukaisuus IPCC:n ohjeiden kanssa voidaan varmistaa ainoastaan, jos kyseiset päästöt tulevat tarkasti katetuiksi tällä asetuksella.

(12)Puutuotteiden lisääntynyt kestävä käyttö voi vähentää päästöjä huomattavasti ja tehostaa kasvihuonekaasujen poistumia ilmakehästä. Tilinpitosäännöillä olisi varmistettava, että jäsenvaltiot ilmoittavat tileissä tarkasti muutokset puutuotteiden määrässä sinä ajankohtana, jona ne tapahtuvat, kannustaakseen sellaisten puutuotteiden tehokasta käyttöä, joilla on pitkä elinkaari. Komission olisi annettava ohjeita menettelyllisistä kysymyksistä, jotka liittyvät puutuotteiden tilinpitoon.

(13)Luonnontuhot, kuten maastopalot, hyönteis- ja tautituhot, äärimmäiset sääilmiöt ja geologiset häiriöt, jotka eivät ole jäsenvaltion hallittavissa ja joihin jäsenvaltio ei voi ratkaisevasti vaikuttaa, voivat LULUCF-sektorilla johtaa tilapäisiin kasvihuonekaasupäästöihin tai aiheuttaa sen, että aiemmat poistumat häviävät. Koska poistumien häviäminen voi olla seurausta myös hoitopäätöksistä, kuten puunkorjuuta tai -istutusta koskevista päätöksistä, tässä asetuksessa olisi varmistettava, että ihmisen toiminnasta johtuvat poistumien häviämiset otetaan aina tarkoin huomioon LULUCF-tileissä. Tässä asetuksessa olisi lisäksi annettava jäsenvaltioille rajallinen mahdollisuus jättää LULUCF-tiliensä ulkopuolelle sellaisista häiriöistä aiheutuvat päästöt, joihin ne eivät voi vaikuttaa. Tapa, jolla jäsenvaltiot soveltavat kyseisiä säännöksiä, ei saisi kuitenkaan johtaa siihen, että päästöt kirjataan aiheettomasti liian pieniksi.

(14)Jäsenvaltioiden olisi kansalliset tarpeet ottaen huomioon voitava valita asianmukaiset kansalliset politiikat, joilla ne toteuttavat LULUCF-sektoria koskevat velvoitteensa, mukaan lukien mahdollisuus kompensoida yhden maaluokan päästöt toisen maaluokan poistumilla. Niiden olisi myös voitava kumuloida vuosien 2021–2030 nettopoistumat. Jäsenvaltioiden välisen kaupan olisi edelleen oltava lisävaihtoehto vaatimustenmukaisuuden noudattamisen parantamiseksi. Kioton pöytäkirjan toisen velvoitekauden käytännön mukaisesti olisi oltava mahdollista, että jäsenvaltio käyttää tästä asetuksesta sille johtuvien velvoitteiden noudattamisen varmistamiseksi sellaista tavoitteen ylitystä, jonka se on tehnyt sitovista vuotuisista kasvihuonekaasujen vähennyksistä jäsenvaltioissa vuosina 2021–2030 joustavaa energiaunionia varten ja Pariisin sopimuksen sitoumusten täyttämiseksi sekä järjestelmästä kasvihuonekaasupäästöjen seuraamiseksi ja niistä raportoimiseksi sekä muista ilmastonmuutosta koskevista tiedoista raportoimiseksi annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 525/2013 muuttamisesta annetun asetuksen [] nojalla.

(15)Jotta kasvihuonekaasujen päästöjen ja poistumien sekä muiden tietojen, jotka ovat tarpeen jäsenvaltioiden velvoitteiden noudattamisen arvioimiseksi, raportointi ja todentaminen olisi tehokasta, avointa ja kustannustehokasta, tällä asetuksella olisi sisällytettävä asetukseen (EU) N:o 525/2013 raportointivaatimukset, ja kyseiset raportit olisi otettava huomioon tämän asetuksen mukaisissa vaatimustenmukaisuuden tarkastuksissa. Sen vuoksi asetusta (EU) N:o 525/2013 olisi muutettava. Kyseisiä säännöksiä voidaan myöhemmin täsmentää, jotta voidaan ottaa huomioon energiaunionin yhdennettyyn hallintoon tehtävät muutokset, joita koskeva ehdotus on komission työohjelman mukaan odotettavissa vuoden 2016 loppuun mennessä.

(16)Euroopan ympäristökeskuksen olisi tapauksen mukaan avustettava komissiota vuosittaisen työohjelmansa mukaisesti siltä osin kuin kyse on kasvihuonekaasujen päästöjä ja poistumia koskevasta vuosittaisen raportoinnin järjestelmästä, politiikkoja, toimia ja kansallisia ennusteita koskevien tietojen arvioinnista, suunniteltujen lisäpolitiikkojen ja -toimien arvioinnista sekä komission tämän asetuksen nojalla tekemistä vaatimustenmukaisuuden tarkastuksista.

(17)Tietojen keruun ja menetelmien parantamisen helpottamiseksi maankäyttö on olisi luetteloitava ja ilmoitettava käyttämällä kunkin maa-alan osalta kansallisia ja EU:n tiedonkeruujärjestelmiä vastaavaa maantieteellistä jäljittämistä. Tietojen keruussa on hyödynnettävä nykyisiä unionin ja jäsenvaltioiden ohjelmia ja kartoituksia parhaalla mahdollisella tavalla, mukaan lukien LUCAS (maankäytön ja maapeitteen tilastollinen pinta-alatutkimus) ja Euroopan maanseurantaohjelma Copernicus. Tietojen hallinnoinnin – mukaan lukien raportointia, uudelleenkäyttöä ja levittämistä koskevan jakamisen – raportointi olisi oltava Euroopan yhteisön paikkatietoinfrastruktuurin (INSPIRE) perustamisesta 14 päivänä maaliskuuta 2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/2/EY mukaista.

(18)Jotta voitaisiin säätää tämän asetuksen mukaisten tapahtumien asianmukaisesta tilinpidosta, mukaan lukien joustomahdollisuuksien käyttö ja jäljitettävyysvaatimusten noudattaminen, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädöksiä, jotka koskevat määritelmien, arvojen, kasvihuonekaasujen ja hiilivarastojen luettelojen teknistä mukauttamista, viitetasojen päivittämistä, tapahtumien tilinpitoa sekä menetelmiä ja tiedonantoa koskevien vaatimusten tarkistamista. Kyseisissä toimenpiteissä on otettava huomioon unionin rekisterin perustamisesta annetun komission asetuksen (EU) N:o 389/2013 säännökset. Tarvittavat säännökset olisi koottava yhteen säädökseen, jossa yhdistyvät direktiivin 2003/87/EY, asetuksen (EU) N:o 525/2013, sitovista vuotuisista kasvihuonekaasujen vähennyksistä jäsenvaltioissa vuosina 2021–2030 joustavaa energiaunionia varten annetun asetuksen [] ja tämän asetuksen mukaiset tilinpitosäännökset. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(19)Tätä asetusta olisi sen yleisen toiminnan arvioimiseksi tarkasteltava uudelleen vuonna 2024 ja sen jälkeen viiden vuoden välein. Uudelleentarkastelussa voidaan myös ottaa huomioon Pariisin sopimuksen maailmanlaajuisen tilannekatsauksen tulokset.

(20)Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, vaan ne voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kohde

Tässä asetuksessa vahvistetaan maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsätaloutta, jäljempänä 'LULUCF' koskevat jäsenvaltioiden velvoitteet, joilla varmistetaan unionin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä koskevan vuosien 2021–2030 velvoitteen täyttyminen, sekä säännöt, jotka koskevat LULUCF-sektorin päästöjen ja poistumien tilinpitoa ja sen tarkastamista, noudattavatko jäsenvaltiot kyseisiä velvoitteita.

2 artikla

Soveltamisala

1. Tätä asetusta sovelletaan liitteessä I olevassa A jaksossa lueteltujen kasvihuonekaasujen, sellaisina kuin ne on ilmoitettu asetuksen (EU) N:o 525/2013 7 artiklan nojalla, päästöihin ja poistumiin, jotka aiheutuvat jäsenvaltioiden alueilla vuosina 2012–2030 millä tahansa seuraavista maankäyttöön liittyvistä tilinpitoluokista:

a)metsitetty maa: maa, joka on ilmoitettu metsämaaksi, joka on muutettu viljelymaasta, niitystä, kosteikosta, asutusalueesta tai muusta maasta;

b)maa, jolta metsä on hävitetty: maa, joka on ilmoitettu metsämaaksi, joka on muutettu viljelymaaksi, niityksi, kosteikoksi, asutusalueeksi tai muuksi maaksi;

c)hoidettu viljelymaa: maa, joka on ilmoitettu viljelymaana pysyväksi viljelymaaksi, ja maa, joka on ilmoitettu niitystä, kosteikosta, asutusalueesta tai muusta maasta muutetuksi viljelymaaksi, ja viljelymaa, joka on muutettu kosteikoksi, asutusalueeksi tai muuksi maaksi;

d)hoidettu niitty: maa, joka on ilmoitettu niittynä pysyväksi niityksi, ja maa, joka on ilmoitettu viljelymaasta, kosteikosta, asutusalueesta tai muusta maasta muutetuksi niityksi, ja niitty, joka on muutettu kosteikoksi, asutusalueeksi tai muuksi maaksi;

e)hoidettu metsämaa: maa, joka on ilmoitettu metsämaana pysyväksi metsämaaksi.

2. Jäsenvaltio voi päättää sisällyttää 4 artiklan mukaisen velvoitteensa soveltamisalaan hoidetun kosteikon, joka määritellään maaksi, joka on ilmoitettu kosteikkona pysyväksi kosteikoksi, maaksi, joka on muutettu asutusalueesta tai muusta maasta kosteikoksi ja kosteikoksi, joka on muutettu asutusalueeksi tai muuksi maaksi. Jos jäsenvaltio valitsee tämän vaihtoehdon, sen on pidettävä hoidettujen kosteikkojen päästöistä ja poistumista tiliä tämän asetuksen mukaisesti.

3 artikla

Määritelmät

1. Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

a)’nielulla’ mitä tahansa prosessia, toimintaa tai mekanismia, joka sitoo ilmakehästä kasvihuonekaasua, aerosolia tai kasvihuonekaasun esiastetta;

b)’lähteellä’ mitä tahansa prosessia, toimintaa tai mekanismia, joka vapauttaa kasvihuonekaasua, aerosolia tai kasvihuonekaasun esiastetta ilmakehään;

c) ’hiilivarannolla’ hiilen massaa jossakin hiilivarastossa;

d)’hiilivarastolla’ jonkin jäsenvaltion alueella olevaa sellaista biogeokemiallista ilmiötä tai järjestelmää taikka näiden osaa, johon varastoituu hiiltä, hiiltä sisältävän kasvihuonekaasun esiastetta tai hiiltä sisältävää kasvihuonekaasua;

e)’puutuotteella’ mitä tahansa puunkorjuusta saatua tuotetta, joka on poistettu puunkorjuualueelta;

f)’metsällä’ maa-aluetta, jonka pinta-alalle, puuston latvuspeittävyydelle tai vastaavalle puuston tiheydelle ja potentiaaliselle puun täysikasvuisena kasvupaikassaan saavuttamalle korkeudelle on määritelty vähimmäisarvot. Se sisältää puustoiset alueet, mukaan lukien luontaiset nuoret puuryhmät, tai viljelymetsiköt, joiden puiden latvuspeittävyys tai vastaava tiheys tai puun vähimmäiskorkeus ei vielä yllä edellä mainittuihin vähimmäisarvoihin, mukaan lukien sellaiset tavallisesti metsäalueen osan muodostavat alueet, joilla ihmisen toiminnan, esimerkiksi puunkorjuun, seurauksena tai luonnollisista syistä ei tilapäisesti ole puustoa mutta joiden on määrä palautua metsäksi;

g)’luonnontuhoilla’ mitä tahansa muusta kuin ihmisen toiminnasta aiheutuvia tapahtumia tai olosuhteita, jotka aiheuttavat metsissä merkittäviä päästöjä ja joiden esiintymiseen asianomainen jäsenvaltio ei voi vaikuttaa, edellyttäen, ettei kyseinen jäsenvaltio pysty objektiivisesti arvioiden merkittävästi rajoittamaan näiden tapahtumien tai olosuhteiden vaikutuksia päästöihin niiden esiintymisen jälkeenkään;

h)’välittömällä hajoamisella’ tilinpitomenetelmää, jossa oletetaan, että puutuotteisiin varastoituneen hiilen määrä vapautuu kokonaisuudessaan ilmakehään korjuuajankohtana.

2. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 14 artiklan mukaisesti 1 kohdassa esitettyjen määritelmien mukauttamiseksi tieteen ja tekniikan kehitykseen ja sen varmistamiseksi, että kyseiset määritelmät ja kansallisten kasvihuonekaasumäärien laskemista koskevissa vuoden 2006 IPCC:n ohjeissa, jäljempänä 'IPCC:n ohjeet', esitettyihin määritelmiin tehdyt muutokset ovat keskenään johdonmukaiset.

4 artikla

Velvoitteet

Kunkin jäsenvaltion on vuosien 2021–2025 ja 2026–2030 osalta varmistettava 11 artiklassa säädetyt joustomahdollisuudet huomioon ottaen, että päästöt eivät ylitä poistumia, laskettuina niiden kokonaispäästöjen ja -poistumien summana, joista on pidetty tiliä tämän asetuksen mukaisesti ja jotka aiheutuvat sen alueen 2 kohdassa tarkoitetuissa maankäyttöön liittyvissä tilinpitoluokissa.

5 artikla

Yleiset tilinpitosäännöt

1. Kunkin jäsenvaltion on laadittava ja ylläpidettävä tilit, joista ilmenevät tarkoin päästöt ja poistumat, jotka aiheutuvat 2 artiklan tarkoitetuista maankäyttöön liittyvistä tilinpitoluokista. Jäsenvaltioiden on varmistettava tiliensä ja muiden tämän asetuksen nojalla toimitettujen tietojen tarkkuus, täydellisyys, johdonmukaisuus, vertailtavuus ja avoimuus. Jäsenvaltioiden on merkittävä päästöt positiivisella merkillä (+) ja poistumat miinusmerkillä (−).

2.   Jäsenvaltioiden on vältettävä päästöjen ja poistumien kaksinkertaista laskentaa varmistamalla erityisesti, että useammasta kuin yhdestä maankäyttöön liittyvästä tilinpitoluokasta peräisin olevat päästöt ja poistumat luetaan vain yhteen luokkaan.

3. Jäsenvaltion on siirrettävä metsämaa, viljelymaa, niitty, kosteikko, asutusalue ja muu maa luokasta, johon tällainen muuksi maatyypiksi muutettu maa kuuluu, tällaisen maan, joka pysyy samana maatyyppinä, luokkaan, 20 vuoden kuluttua muuttamispäivästä.

4.   Jäsenvaltion on sisällytettävä tilinpitoonsa kunkin maankäyttöön liittyvän tilinpitoluokan osalta liitteessä I olevassa B jaksossa lueteltujen hiilivarastojen hiilivarannon muutokset. Jäsenvaltio voi jättää sisällyttämättä tilinpitoonsa hiilivarastojen hiilivarannon muutokset, jos hiilivarasto ei ole lähde, lukuun ottamatta hoidetun metsämaan maanpäällistä biomassaa ja puutuotteita.

5. Jäsenvaltioiden on pidettävä kattavaa ja tarkkaa koostetta kaikista tilinpidon laatimisessa käyttämistään tiedoista.

6. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 14 artiklan mukaisesti liitteen I muuttamiseksi IPCC:n ohjeiden muutosten huomioon ottamiseksi.

6 artikla

Metsitetyn maan ja maan, jolta metsä on hävitetty, tilinpito

1.   Jäsenvaltioiden on pidettävä tiliä metsitetystä maasta ja maasta, jolta metsä on hävitetty, aiheutuvista päästöistä ja poistumista, ja ne on ilmoitettava ajanjaksoilla 2021–2025 ja 2026–2030 kunkin vuoden päästöjen ja poistumien kokonaismääränä.

2. Jäsenvaltio voi poiketen 5 artiklan 3 kohdassa säädetystä oletusarvon soveltamista koskevasta vaatimuksesta siirtää viljelymaan, niityn, kosteikon, asutusalueen ja muun maan luokasta, johon tällainen metsämaaksi muutettu maa kuuluu, metsämaan, joka pysyy metsämaana, luokkaan, 30 vuoden kuluttua muuttamispäivästä.

3.   Kunkin jäsenvaltion on metsitetystä maasta ja maasta, jolta metsä on hävitetty, aiheutuvia päästöjä ja poistumia laskiessaan määritettävä metsän pinta-ala käyttäen samaa spatiaalista arviointiyksikköä kuin on määritelty liitteessä II.

7 artikla

Hoidetun viljelymaan, hoidettujen niittyjen ja hoidettujen kosteikkojen tilinpito.

1. Jäsenvaltioiden on pidettävä tiliä hoidetusta viljelymaasta aiheutuvista päästöistä ja poistumista, ja ne on laskettava vähentämällä ajanjaksojen 2021–2025 ja 2026–2030 päästöistä ja poistumista arvo, joka saadaan kertomalla jäsenvaltion hoidetusta viljelymaasta peruskaudella 2005–2007 aiheutuneet keskimääräiset vuosipäästöt ja -poistumat viidellä.

2. Jäsenvaltioiden on pidettävä tiliä hoidetuista niityistä aiheutuvista päästöistä ja poistumista, ja ne on laskettava vähentämällä ajanjaksojen 2021–2025 ja 2026–2030 päästöistä ja poistumista arvo, joka saadaan kertomalla jäsenvaltion hoidetuista niityistä peruskaudella 2005–2007 aiheutuneet keskimääräiset vuosipäästöt ja -poistumat viidellä.

3. Jos jäsenvaltio päättää sisällyttää 2 artiklan mukaiseen sitoumukseensa hoidetut kosteikot, sen on ilmoitettava valinnastaan komissiolle vuosien 2021–2025 osalta viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2020 ja vuosien 2026–2030 osalta viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2025.

4. Jäsenvaltioiden, jotka ovat päättäneet sisällyttää 2 artiklan mukaiseen sitoumukseensa hoidetut kosteikot, on pidettävä tiliä hoidetuista kosteikoista aiheutuvista päästöistä ja poistumista, ja ne on laskettava vähentämällä ajanjaksojen 2021–2025 ja/tai 2026–2030 päästöistä ja poistumista arvo, joka saadaan kertomalla jäsenvaltion hoidetuista kosteikoista peruskaudella 2005–2007 aiheutuneet keskimääräiset vuosipäästöt ja -poistumat viidellä.

8 artikla

Hoidetun metsämaan tilinpito

1.   Jäsenvaltioiden on pidettävä tiliä hoidetuista hoidetusta metsämaasta aiheutuvista päästöistä ja poistumista, ja ne on laskettava vähentämällä ajanjaksojen 2021–2025 ja 2026–2030 päästöistä ja poistumista arvo, joka saadaan kertomalla jäsenvaltion metsämaan vertailutaso viidellä. Metsämaan vertailutaso on arvio metsämaasta aiheutuvista keskimääräisistä vuotuisista nettopäästöistä tai -poistumista jäsenvaltion alueella kausilla 2021–2025 ja 2026–2030.

2.   Jos 1 kohdassa tarkoitetun laskelman tulos on suhteessa jäsenvaltion metsäalan vertailutasoon negatiivinen, jäsenvaltion on sisällytettävä hoidettua metsämaata koskeviin tileihinsä kokonaisnettopoistumat, jotka vastaavat enintään 3,5:tä prosenttia jäsenvaltion liitteessä III määritetyn perusvuoden tai -kauden päästöistä, viidellä kerrottuna.

3.   Jäsenvaltioiden on määritettävä uusi metsämaan vertailutaso liitteessä IV olevassa A jaksossa esitettyjen kriteerien perusteella. Niiden on toimitettava komissiolle metsämaan uuden vertailutason sisältävät kansalliset metsätalouden tilinpitosuunnitelmat viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2018 vuosien 2021–2025 osalta ja viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2023 vuosien 2026–2030 osalta.

Kansallisessa metsätalouden tilinpitosuunnitelmassa on oltava kaikki liitteessä IV olevassa B jaksossa luetellut tiedot, ja sen on sisällettävä metsäalan uusi vertailutaso, joka perustuu nykyisiin metsänhoidon käytäntöihin ja intensiivisyyteen, sellaisina kuin ne on raportoitu vuosina 1990–2009 kansallisten metsien metsätyyppiä ja ikäluokkaa kohden, ilmaistuna tonneina hiilidioksidiekvivalenttia vuodessa.

Kansallinen metsätalouden tilinpitosuunnitelma on julkistettava, ja on järjestettävä julkinen kuuleminen.

4. Jäsenvaltioiden on osoitettava, että menetelmät ja tiedot, joita käytetään metsäalan uuden vertailutason määrittämiseksi kansallisessa metsätalouden tilinpitosuunnitelmassa, ovat johdonmukaiset hoidettua metsämaata koskevassa raportoinnissa käytettävien menetelmien ja tietojen kanssa. Jäsenvaltion on viimeistään kauden 2021–2025 tai kauden 2026–2030 lopussa annettava komissiolle tiedoksi tekninen korjaus, joka on mahdollisesti tehty vertailutasoon johdonmukaisuuden varmistamiseksi.

5. Komissio tarkastelee kansallisia metsätalouden tilinpitosuunnitelmia ja teknisiä korjauksia sekä arvioi, missä määrin ehdotetut uudet tai korjatut metsäalan vertailutasot on määritetty 3 ja 4 kohdassa sekä 5 artiklan 1 kohdassa vahvistettujen periaatteiden ja vaatimusten mukaisesti. Komissio voi laskea ehdotetut uudet tai korjatut metsäalan vertailutasot uudelleen siinä määrin kuin se on tarpeen 3 ja 4 kohdassa sekä 5 artiklan 1 kohdassa vahvistettujen periaatteiden ja vaatimusten noudattamisen varmistamiseksi.

6. Komissio hyväksyy 5 kohdan nojalla tehdyn tarkastelun seurauksena delegoituja säädöksiä 14 artiklan mukaisesti liitteen II muuttamiseksi jäsenvaltion metsäalan vertailutason päivittämiseksi kansallisten metsätalouden tilinpitosuunnitelmien tai tiedoksiannettujen teknisten korjausten perusteella sekä tarkastelun yhteydessä tehtyjen uudelleenlaskentojen perusteella. Jäsenvaltion liitteessä II esitettyjä metsäalan vertailutasoja sovelletaan kauteen 2021–2025 ja/tai 2026-2030 kunnes delegoitu säädös tulee voimaan.

9 artikla

Puutuotteiden tilinpito

Jäsenvaltioiden on merkittävä puutuotteita koskeviin 6 artiklan 1 kohdan ja 8 artiklan 1 kohdan mukaisiin tileihinsä päästöt ja poistumat, jotka aiheutuvat muutoksista seuraaviin luokkiin kuuluvien puutuotteiden määrässä, käyttäen liitteessä V määritettyjä ensimmäisen kertaluvun hajoamismenetelmää, menetelmiä ja puoliintumisajan oletusarvoja:

a)    paperi;

b)    puulevyt;

c)    sahatavara.

10 artikla

Luonnontuhojen tilinpito

1.   Jäsenvaltio voi kausien 2021–2025 ja 2026–2030 lopussa jättää metsitetyn maan ja hoidetun metsämaan tilien ulkopuolelle luonnontuhoista johtuvat kasvihuonekaasupäästöt, jotka ylittävät luonnontuhojen jaksolla 2001–2020 aiheuttamat keskimääräiset päästöt, lukuun ottamatta tämän artiklan ja liitteen VI mukaisesti laskettuja tilastollisesti poikkeavia arvoja, jäljempänä 'taustataso'.

2. Jos jäsenvaltio soveltaa 1 kohtaa, sen on toimitettava komissiolle tiedot taustatasosta kunkin 1 kohdassa määritellyn maankäyttöön liittyvän tilinpitoluokan osalta sekä liitteen VI mukaisesti käytetyistä tiedoista ja menetelmistä.

3. Jos jäsenvaltio soveltaa 1 kohtaa, sen on jätettävä vuoteen 2030 saakka tilinpidon ulkopuolelle kaikki myöhemmät poistumat luonnontuhojen vaurioittamilla maa-alueilla.

4. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 14 artiklan mukaisesti liitteessä VI esitettyjen menetelmien ja tietovaatimusten tarkistamiseksi IPCC:n ohjeiden muutosten huomioon ottamiseksi.

11 artikla

Joustomahdollisuudet

1. Jos kokonaispäästöt ylittävät poistumat jäsenvaltiossa, joka on poistanut vuosittaiset päästökiintiöt sitovista vuotuisista kasvihuonekaasujen vähennyksistä jäsenvaltioissa vuosina 2021–2030 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 525/2013 muuttamisesta annetun asetuksen [] nojalla, kyseinen määrä on otettava huomioon siinä, miten jäsenvaltio noudattaa 4 artiklan mukaista velvoitettaan.

2. Jos kokonaispoistumat ylittävät jäsenvaltiossa päästöt sen jälkeen kun mahdolliset sitovista vuotuisista kasvihuonekaasujen vähennyksistä jäsenvaltioissa vuosina 2021–2030 annetun asetuksen [] 7 artiklan mukaisesti huomioon otetut määrät on vähennetty, kyseinen jäsenvaltio voi siirtää jäljellä olevan määrän toiselle jäsenvaltiolle. Siirrettävä määrä on otettava huomioon arvioitaessa sitä, miten vastaanottava jäsenvaltio noudattaa 4 artiklan mukaista velvoitettaan.

3. Jos kokonaispoistumat ylittävät kaudella 2012–2025 jäsenvaltiossa päästöt sen jälkeen kun mahdolliset sitovista vuotuisista kasvihuonekaasujen vähennyksistä jäsenvaltioissa vuosina 2021–2030 annetun asetuksen [] 7 artiklan mukaisesti huomioon otetut määrät tai toiselle jäsenvaltiolle 2 kohdan nojalla siirretyt määrät on vähennetty, kyseinen jäsenvaltio voi tallettaa jäljellä olevan määrän kaudelle 2016–2030.

4. Kaksinkertaisen laskennan välttämiseksi nettopoistumien määrä, joka otetaan huomioon sitovista vuotuisista kasvihuonekaasujen vähennyksistä jäsenvaltioissa vuosina 2021–2030 annetun asetuksen [] 7 artiklan mukaisesti, on vähennettävä kyseisen jäsenvaltion määrästä, joka on käytettävissä 2 kohdan mukaista toiselle jäsenvaltiolle siirtoa tai 3 kohdan mukaista talletusta varten.

5. Jos jäsenvaltio ei noudata asetuksen (EU) N:o 525/2013 7 artiklan 1 kohdan d a alakohdassa säädettyjä seurantavaatimuksia, direktiivin 2003/87/EY 20 artiklan nojalla nimetyn keskusvalvojan on väliaikaisesti kiellettävä kyseistä jäsenvaltiota tekemästä 2 kohdan mukaista siirtoa tai 3 kohdan mukaista talletusta.

12 artikla

Vaatimustenmukaisuuden tarkistaminen

1. Jäsenvaltioiden on vuosina 2027 ja 2032 toimitettava komissiolle vaatimustenmukaisuuskertomus, joka sisältää kaikki kasvihuonekaasujen päästöt ja poistumat kaudella 2021–2025 tai 2026–2030 jokaisen 2 artiklassa esitetyn maankäyttöön liittyvän tilinpitoluokan osalta tässä asetuksessa vahvistettuja tilinpitosääntöjä noudattaen.

2. Komissio tarkastelee vaatimustenmukaisuuskertomuksia perusteellisesti arvioidakseen 4 artiklan noudattamisen.

3. Euroopan ympäristökeskus avustaa komissiota vuosittaisen työohjelmansa mukaisesti tämän artiklan mukaisten seuranta- ja vaatimustenmukaisuuspuitteiden täytäntöönpanossa.

13 artikla

Rekisteri

1. Komissio kirjaa päästöjen ja poistumien määrän kussakin jäsenvaltiossa kunkin maankäyttöön liittyvän tilinpitoluokan osalta asetuksen (EU) N:o 525/2013 10 artiklan nojalla perustettuun unionin rekisteriin ja varmistaa tilien täsmällisyyden 11 artiklan mukaisia joustomahdollisuuksia käytettäessä. Keskusvalvoja tarkistaa automaattisesti jokaisen tämän asetuksen mukaisen tapahtuman ja tarvittaessa estää tapahtumia varmistaakseen, ettei sääntöjenvastaisuuksia esiinny. Yleisöllä on oltava pääsy näihin tietoihin.

2. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tämän asetuksen 14 artiklan mukaisesti 1 kohdan täytäntöönpanemiseksi.

14 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tässä artiklassa säädetyin edellytyksin.

2. Siirretään komissiolle valta antaa 3, 5, 8, 10 ja 13 artiklassa tarkoitettuja delegoituja säädöksiä määräämättömäksi ajaksi [tämän asetuksen voimaantulopäivästä].

3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 2 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4. Ennen delegoidun säädöksen antamista komissio kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5. Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6. Edellä olevien kohtien nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

15 artikla

Uudelleentarkastelu

Komissio antaa kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 28 päivänä helmikuuta 2024 ja sen jälkeen joka viides vuosi tämän asetuksen toiminnasta, siitä, miten asetus edistää EU:n tavoitetta kasvihuonekaasujen vähentämisestä vuoteen 2030 mennessä ja siitä, miten asetus edistää Pariisin sopimuksen tavoitteita, sekä tekee tarvittaessa ehdotuksia.

16 artikla

Asetuksen (EU) N:o 525/2013 muutokset

Muutetaan asetus (EU) N:o 525/2013 seuraavasti:

1. Muutetaan 7 artiklan 1 kohta seuraavasti:

a) Lisätään d a kohta seuraavasti:

”d a) vuodesta 2023 alkaen maankäytöstä, maankäytön muutoksesta ja metsätaloudesta aiheutuvien kasvihuonekaasujen päästöjen ja poistumien sisällyttämisestä vuoteen 2030 ulottuviin EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan puitteisiin annetun asetuksen [] 2 artiklassa tarkoitetut päästönsä ja poistumansa tämän asetuksen liitteessä III a esitettyjen menetelmien mukaisesti;

b)    lisätään alakohta seuraavasti:

”Jäsenvaltio voi pyytää poikkeusta d a kohdasta -- soveltaakseen muuta kuin liitteessä III a esitettyä menetelmää, jos vaadittua menetelmien parannusta ei voitu saavuttaa ajoissa parannusten huomioon ottamiseksi vuosien 2021–2030 kasvihuonekaasuinventaarioissa tai jos menetelmän parantamisesta aiheutuvat kustannukset olisivat suhteettoman suuret verrattuna niihin etuihin, jotka saataisiin tällaisen menetelmän soveltamisesta päästöjen ja poistumien tilinpidon parantamiseksi, koska asianomaisten hiilivarastojen päästöt ja poistumat ovat merkitykseltään vähäisiä. Jos jäsenvaltio haluaa käyttää poikkeusta, sen on toimitettava komissiolle viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2020 perusteltu pyyntö, jossa esitetään menetelmän parantamisen ja/tai vaihtoehtoisen menetelmän ehdottamisen aikataulu sekä arvio mahdollisista vaikutuksista tilinpidon täsmällisyyteen. Komissio voi pyytää toimittamaan lisätietoja kohtuullisen ja määritellyn määräajan puitteissa. Jos komissio pitää pyyntöä perusteltuna, se myöntää poikkeuksen. Jos pyyntö hylätään, komissio perustelee päätöksensä.”

2.     Lisätään 13 artiklan 1 kohdan c alakohtaan ix alakohta seuraavasti:

"ix)     vuodesta 2023 lähtien tiedot kansallisista politiikoista ja toimenpiteistä, jotka on toteutettu jäsenvaltion maankäytöstä, maankäytön muutoksesta ja metsätaloudesta aiheutuvien kasvihuonekaasujen päästöjen ja poistumien sisällyttämisestä vuoteen 2030 ulottuviin EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan puitteisiin annetun asetuksen [] mukaisten velvoitteiden noudattamiseksi, sekä tiedot suunnitelluista kansallisista lisäpolitiikoista ja lisätoimenpiteistä, joilla pyritään rajoittamaan kasvihuonekaasupäästöjä ja lisäämään nieluja enemmän kuin jäsenvaltion tämän asetuksen mukaiset velvoitteet edellyttävät;”

3. Lisätään 14 artiklan 1 kohtaan b b alakohta seuraavasti:

”bb) vuodesta 2023 lähtien ennusteet kaikista kasvihuonekaasuista sekä erilliset arviot [maankäytöstä, maankäytön muutoksesta ja metsätaloudesta aiheutuvien kasvihuonekaasujen päästöjen ja poistumien sisällyttämisestä vuoteen 2030 ulottuviin EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan puitteisiin annetun asetuksen [] soveltamisalaan kuuluvista ennakoiduista kasvihuonekaasupäästöistä ja -poistumista."

4. Lisätään liite III a seuraavasti:

"Liite III a

7 artiklan 1 kohdan d a alakohdassa tarkoitetut seuranta- ja raportointimenetelmät

Geopaikannetut maan käyttötarkoituksen muuttamista koskevat tiedot maankäytöluokkien ja maankäyttöluokkien muuttamisen tunnistamiseksi ja jäljittämiseksi

1. tason menetelmä, jossa käytetään maailmanlaajuisesti kalibroituja vakiopäästökertoimia ja parametriarvoja kansallisia kasvihuonekaasuinventaarioita koskevien IPCC:n vuoden 2006 ohjeiden mukaisesti.

Kun kyseessä ovat sellaisen hiilivaraston päästöt ja poistumat, jonka päästöjen ja poistumien osuus on 25–30 prosenttia lähde- tai nieluluokassa, joka on asetettu etusijalle jäsenvaltion kansallisessa inventaariojärjestelmässä koska sitä koskevalla arviolla on merkittävä vaikutus jäsenvaltion kasvihuonekaasujen kokonaisinventaarioon, päästöjen ja poistumien suuntaukseen tai epävarmuuteen, joka koskee päästöjä ja poistumia maankäyttöluokissa, vähintään 2. tason menetelmä, jossa käytetään kansallisesti määriteltyjä vakiopäästökertoimia ja kansallisten olosuhteiden mukaan kalibroituja parametriarvoja kansallisia kasvihuonekaasuinventaarioita koskevien IPCC:n vuoden 2006 ohjeiden mukaisesti.

Jäsenvaltioita kannustetaan soveltamaan 3. tason menetelmää, jossa käytetään kansallisten olosuhteiden mukaan kalibroitua epäparametristä mallintamista ja jossa kuvataan biofyysisen järjestelmän fyysisiä vuorovaikutuksia kansallisia kasvihuonekaasuinventaarioita koskevien IPCC:n vuoden 2006 ohjeiden mukaisesti."

17 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)

1.3.Ehdotuksen/aloitteen luonne

1.4.Tavoite (Tavoitteet)

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.6.Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

1.7.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat)

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin 

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

3.2.2.Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

3.2.3.Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

3.2.4.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

3.2.5.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB) 12  

1.3.Ehdotuksen/aloitteen luonne

◻ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen 

◻ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen 13  

◻ Ehdotus/aloite liittyy käynnissä olevan toimen jatkamiseen 

◻ Ehdotus/aloite liittyy toimeen, joka on suunnattu uudelleen 

1.4.Tavoite (Tavoitteet)

1.4.1.Komission monivuotinen strateginen tavoite (monivuotiset strategiset tavoitteet), jonka (joiden) saavuttamista ehdotus/aloite tukee

1.4.2.Erityistavoite (erityistavoitteet) sekä toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä

1.4.3.Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen

1.4.4.Tulos- ja vaikutusindikaattorit

Selvitys siitä, millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen toteuttamista seurataan

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä

1.5.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo

1.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

1.5.4.Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut

1.6.Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

◻ Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kesto on rajattu. 

–◻ Ehdotuksen/aloitteen mukainen toiminta alkaa [PP/KK]VVVV ja päättyy [PP/KK]VVVV.

–◻ Rahoitusvaikutukset alkavat vuonna VVVV ja päättyvät vuonna VVVV.

◻Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kestoa ei ole rajattu.

–Käynnistysvaihe alkaa vuonna VVVV ja päättyy vuonna VVVV,

–minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.7.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat) 14  

◻Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

–◻ yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään

–◻ toimeenpanovirastoja

◻ hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

◻ välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

–◻ kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille

–◻ kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)

–◻ Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle

–◻ varainhoitoasetuksen 208 ja 209 artiklassa tarkoitetuille elimille

–◻ julkisoikeudellisille yhteisöille

–◻ sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, jotka antavat riittävät rahoitustakuut

–◻ sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja jotka antavat riittävät rahoitustakuut

–◻ henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä.

–Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, huomautuksille varatussa kohdassa olisi annettava lisätietoja.

Huomautukset:

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset.

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

2.2.1.Todetut riskit

2.2.2.Tiedot käyttöön otetusta sisäisen valvonnan järjestelmästä.

2.2.3.Arvio tarkastusten kustannustehokkuudesta ja odotettavissa olevasta virheriskin tasosta.

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut torjunta- ja suojatoimenpiteet

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

Talousarviossa jo olevat budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake	Budjettikohta	Määräraha-laji	Rahoitusosuudet
		JM/EI-JM 15	EFTA-mailta 16	ehdokasmailta 17	kolmansilta mailta	Varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet
2	34.02.01	JM	EI	EI	EI	EI
5	34.01	EI-JM	EI	EI	EI	EI

Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat: Ei sovelleta

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake	Budjettikohta	Määräraha-laji	Rahoitusosuudet
	Numero […][Nimi………………………………………]	JM/EI-JM	EFTA-mailta	ehdokasmailta	kolmansilta mailta	Varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet
	[…][XX.YY.YY.YY]		KYLLÄ/EI	KYLLÄ/EI	KYLLÄ/EI	KYLLÄ/EI

3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin

[Tämän osan täyttämisessä on käytettävä hallintomäärärahoja koskevaa laskentataulukkoa  (tämän rahoitusselvityksen liitteessä oleva toinen asiakirja), joka on asetettava saataville CISNETiin komission sisäistä lausuntokierrosta varten.]

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

Numero

Kestävä kasvu: Luonnonvarat

PO: CLIMA				Vuosi 2017	Vuosi 2018	Vuosi 2019	Vuosi 2020				YHTEENSÄ
• Toimintamäärärahat
34.02.01	Velvoitteet	(1)		1,0	0,6						1,6
	Maksut	(2)		0,6	0,760	0,240					1,6
Budjettikohdan numero	Velvoitteet	(1a)
	Maksut	(2 a)
Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat 18
Budjettikohdan numero		(3)
CLIMA-pääosaston määrärahat YHTEENSÄ	Velvoitteet	=1+1a +3		1,0	0,6						1,6
	Maksut	=2+2a +3		0,6	0,760	0,240					1,6

•Toimintamäärärahat YHTEENSÄ	Velvoitteet	(4)	1,0	0,6						1,6
	Maksut	(5)	0,6	0,760	0,240					1,6
•Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ		(6)
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN <….> kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ	Velvoitteet	=4+ 6	1,0	0,6						1,6
	Maksut	=5+ 6	0,6	0,760	0,240					1,6

Jos ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia useampaan otsakkeeseen:

•Toimintamäärärahat YHTEENSÄ	Velvoitteet	(4)
	Maksut	(5)
•Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ		(6)
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1–4 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ (viitemäärä)	Velvoitteet	=4+ 6	1,0	0,6						1,6
	Maksut	=5+ 6	0,6	0,760	0,240					1,6

Ehdotetut toimenpiteet toteutetaan käyttäen LIFE-ohjelman määrärahoja, kuten vuosien 2014–2020 monivuotisessa rahoituskehyksessä sovittiin.

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake otsake

5

”Hallintomenot”

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

			Vuosi 2017	Vuosi 2018	Vuosi 2019	Vuosi 2020				YHTEENSÄ
Pääosasto: CLIMA
•Henkilöresurssit			0,268	0,402	0,402	0,536				,1,608
•Muut hallintomenot			0,015	0,015	0,015	0,015				0,060
CLIMA-pääosasto YHTEENSÄ	Määrärahat		0,283	0,417	0,417	0,551				1,668

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ

(Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä)

0,283

0,417

0,417

0,551

1,668

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

			Vuosi 2017	Vuosi 2018	Vuosi 2019	Vuosi 2020				YHTEENSÄ
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1–5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ	Velvoitteet		1,283	1,017	0,417	0,551				3,268
	Maksut		0,883	1,177	0,657	0,551				3,268

3.2.2.Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

–◻◻Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

–◻◻Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

Maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tavoitteet ja tuotokset ⇩			Vuosi 2017		Vuosi 2018		Vuosi 2019		Vuosi 2020									YHTEENSÄ
	TUOTOKSET
	Tyyppi 19	Keskimäär. kustannukset	lkm	Kustannus	lkm	Kustannus	lkm	Kustannus	lkm	Kustannus		lkm	Kustannus	lkm	Kustannus	lkm	Kustannus	Lukumäärä yhteensä	Kustannukset yhteensä
ERITYISTAVOITE 1… 20
- Tuotos	Hallinnolliset järjestelyt yhteisen tutkimuskeskuksen kanssa	0,500	1	0,500														1	0,5
- Tuotos	SER Metsäalan asiantuntijoiden konsultointi	0,500	1	0,500														1	0,5
- Tuotos	EU:n rekisterin uusi tietotekninen SER-moduuli	0,600			1	0,600												1	0,6
- Tuotos	Siirto ESTATille LUCASia varten	2,5
Välisumma erityistavoite 1			2	1,0	1	0,600												3	1,6
ERITYISTAVOITE 2
- Tuotos																		1	0,5
Välisumma erityistavoite 2
KUSTANNUKSET YHTEENSÄ			2	1,0	1	0,600												3	1,6

3.2.3.Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

3.2.3.1.Yhteenveto

–◻ Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

–◻ Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Vuosi 2017

Vuosi 2018

Vuosi 2019

Vuosi 2020

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5								YHTEENSÄ
Henkilöresurssit	0,268	0,402	0,402	0,536				1, 608
Muut hallintomenot	0,015	0,015	0,015	0,015				0,060
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5, välisumma	0,283	0,417	0,417	0,551				1,668

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät 21
Henkilöresurssit
Muut hallintomenot
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät, välisumma

YHTEENSÄ

0,283

0,417

0,417

0,551

1,668

Henkilöresursseja ja muita hallinnollisia menoja koskeva määrärahatarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla pääosaston määrärahoilla ja/tai pääosastossa toteutettujen uudelleenjärjestelyjen tuloksena saaduilla määrärahoilla sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

3.2.3.2.Henkilöresurssien arvioitu tarve

–◻ Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

–◻ Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna

		Vuosi 2017	Vuosi 2018	Vuosi 2019	Vuosi 2020
•Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt)
XX 01 01 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa)		2	3	3	4
XX 01 01 02 (edustustot EU:n ulkopuolella)
XX 01 05 01 (epäsuora tutkimustoiminta)
10 01 05 01 (suora tutkimustoiminta)
•Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna) 22
XX 01 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö)
XX 01 02 02 (sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat, vuokrahenkilöstö ja nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa)
XX 01 04 yy  23	- päätoimipaikassa
	- EU:n ulkopuolisissa edustustoissa
XX 01 05 02 (epäsuora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö)
10 01 05 02 (suora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö)
Muu budjettikohta (mikä?)
YHTEENSÄ		2	3	3	4

34 viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon.

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt	LULUCF-aloitteen hallinnointi jatkaa nykyinen virkamiesryhmä. Ylimääräinen virkamies tarvitaan vuodesta 2018 alkaen hallinnoimaan hanketta, jossa EU:n rekisterijärjestelmään kehitetään uusi moduuli LULUCF-sektorille, ja vuodesta 2020 alkaen tarvitaan yksi ylimääräinen virkamies, joka hoitaa metsätaloustoimenpiteitä ja metsäalan vertailutasoja.
Ulkopuolinen henkilöstö

3.2.4.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

–◻ Ehdotus/aloite on nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen mukainen.

–◻ Ehdotus/aloite edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen asianomaisen otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista.

–◻ Ehdotus/aloite edellyttää joustovälineen varojen käyttöön ottamista tai monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista.

3.2.5.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

–Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja.

–Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

	Vuosi N	Vuosi N+1	Vuosi N+2	Vuosi N+3	ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)			Yhteensä
Rahoitukseen osallistuva taho
Yhteisrahoituksella katettavat määrärahat YHTEENSÄ

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

–◻ Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

–◻ Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

–◻ vaikutukset omiin varoihin

–◻ vaikutukset sekalaisiin tuloihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tulopuolen budjettikohta:	Käytettävissä olevat määrärahat kuluvana varainhoitovuonna	Ehdotuksen/aloitteen vaikutus 24
		Vuosi N	Vuosi N+1	Vuosi N+2	Vuosi N+3	ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)
Momentti ….

Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen sekalaisten tulojen tapauksessa:

Selvitys tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmästä

(1) Uusi pitkän aikavälin tavoite määriteltiin seuraavasti: "tasapaino ihmisen toiminnan aiheuttamien kasvihuonekaasujen päästöjen ja nielujen aikaansaamien poistumien välillä kuluvan vuosisadan jälkipuoliskolla". Parisiin sopimuksen 4 artiklan 1 kohta.

(2) Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen tekemisestä Euroopan unionin puolesta (COM/2016/0395 final)

(3) Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille: Pariisin jälkeen: arvio Pariisin sopimuksen vaikutuksista – oheisasiakirja ehdotukseen neuvoston päätökseksi ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen allekirjoittamisesta Euroopan unionin puolesta (COM/2016/0110 final).

(4) EU:n ja sen jäsenvaltioiden suunniteltu kansallisesti määritelty panos (INDC), 6. maaliskuuta 2015, http://www4.unfccc.int/submissions/INDC/Published%20Documents/Latvia/1/LV-03-06-EU%20INDC.pdf

(5) Päästökauppajärjestelmään kuulumattomien alojen osuus EU:n kokonaispäästöistä on yli 55 % (esimerkiksi liikenteen CO2-päästöt, rakennusten lämmittämisestä aiheutuvat päästöt, maatalouden ja jätteiden muut kuin CO2-päästöt.

(6) Järjestelmästä kasvihuonekaasupäästöjen seuraamiseksi ja niistä raportoimiseksi sekä muista ilmastonmuutosta koskevista tiedoista raportoimiseksi kansallisella ja unionin tasolla sekä päätöksen N:o 280/2004/EY kumoamisesta annettu asetus (EY) N:o 525/2013.

(7) Kun esimerkiksi puut ja kasvit kasvaessaan sitovat hiilidioksidia CO2 ilmakehästä, käytetään ilmaisua "poistuma" vastakohtana päästölle, joka syntyy biomassan palaessa tai hajotessa.

(8) EUVL C , , s. .

(9) EUVL C , , s. .

(10) http://www4.unfccc.int/submissions/indc/Submission%20Pages/submissions.aspx

(11) Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 529/2013/EU, annettu 21 päivänä toukokuuta 2013, maankäyttöön, maankäytön muutokseen ja metsätalouteen liittyvistä toimista peräisin olevia kasvihuonekaasujen päästöjä ja poistumia koskevista tilinpitosäännöistä ja toimiin liittyviä toimenpiteitä koskevasta tiedosta (EUVL L 165, 18.6.2013, s. 80).

(12) ABM: toimintoperusteinen johtaminen; ABB: toimintoperusteinen budjetointi.

(13) Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 54 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa.

(14) Kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa http://www.cc.cec/budg/man/budgmanag/budgmanag_en.html

(15) JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.

(16) EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.

(17) Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.

(18) Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien toteuttamiseen liittyvät tukimenot: käytetään LIFE-ohjelman määrärahoja, kuten vuosien 2014–2020 monivuotisessa rahoituskehyksessä sovittiin.

(19) Tuotokset ovat tuloksena olevia tuotteita ja palveluita (esim. rahoitettujen opiskelijavaihtojen määrä tai rakennetut tiekilometrit).

(20) Kuten kuvattu kohdassa 1.4.2 ”Erityistavoitteet”.

(21) Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

(22) sopimussuhteiset toimihenkilöt, paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat, vuokrahenkilöstö, nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa.

(23) Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).

(24) Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 25 prosentin osuus.

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 20.7.2016

COM(2016) 479 final

LIITTEET

asiakirjaan

ehdotus
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

maankäytöstä, maankäytön muutoksesta ja metsätaloudesta aiheutuvien kasvihuonekaasujen päästöjen ja poistumien sisällyttämisestä vuoteen 2030 ulottuviin EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan puitteisiin sekä järjestelmästä kasvihuonekaasupäästöjen seuraamiseksi ja raportoimiseksi sekä muista ilmastonmuutosta koskevista tiedoista raportoimiseksi annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013 muuttamisesta

{SWD(2016) 246 final}
{SWD(2016) 249 final}

Liite I: Kasvuhuonekaasut ja hiilivarastot

A. 2 artiklan mukaiset kasvihuonekaasut:

(a)hiilidioksidi (CO2);

(b)metaani (CH4);

(c)typpioksiduuli (N2O)

ilmaistuina asetuksen (EU) N:o 525/2013 nojalla määritettyinä hiilidioksidiekvivalenttitonneina.

B. 5 artiklan 4 kohdan mukaiset hiilivarastot:

(a)maanpäällinen biomassa;

(b)maanalainen biomassa;

(c)karike;

(d)kuollut puuaines;

(e)maaperän orgaaninen hiili;

(f)metsitetyn maan ja hoidetun metsämaan osalta: puutuotteet.

Liite II: Pinta-alan, puuston latvuspeittävyyden ja puiden korkeuden vähimmäisarvot sekä metsäalan vertailutasot

Pinta-alan, puuston latvuspeittävyyden ja puiden korkeuden vähimmäisarvot
Jäsenvaltio	Pinta-ala (ha)	Puiden latvuspeittävyys (%)	Puun korkeus (m)
Belgia	0,5	20	5
Bulgaria	0,1	10	5
Kroatia	0,1	10	2
Tšekki	0,05	30	2
Tanska	0,5	10	5
Saksa	0,1	10	5
Viro	0,5	30	2
Irlanti	0,1	20	5
Kreikka	0,3	25	2
Espanja	1,0	20	3
Ranska	0,5	10	5
Italia	0,5	10	5
Kypros
Latvia	0,1	20	5
Liettua	0,1	30	5
Luxemburg	0,5	10	5
Unkari	0,5	30	5
Malta
Alankomaat	0,5	20	5
Itävalta	0,05	30	2
Puola	0,1	10	2
Portugali	1,0	10	5
Romania	0,25	10	5
Slovenia	0,25	30	2
Slovakia	0,3	20	5
Suomi	0,5	10	5
Ruotsi	0,5	10	5
Yhdistynyt kuningaskunta	0,1	20	2

Jäsenvaltion metsäalan vertailutasot puutuotteet mukaan lukien
Jäsenvaltio	Gg hiilidioksidiekvivalenttia vuodessa
Belgia	–2 499
Bulgaria	–7 950
Kroatia	–6 289
Tšekki	–4 686
Tanska	409
Saksa	–22 418
Viro	–2 741
Irlanti	–142
Kreikka	–1 830
Espanja	–23 100
Ranska	–67 410
Italia	–22 166
Kypros	–157
Latvia	–16 302
Liettua	–4 552
Luxemburg	–418
Unkari	–1 000
Malta	–49
Alankomaat	–1 425
Itävalta	–6 516
Puola	–27 133
Portugali	–6 830
Romania	–15 793
Slovenia	–3 171
Slovakia	–1 084
Suomi	–20 466
Ruotsi	–41 336
Yhdistynyt kuningaskunta	–8 268

Liite III: Perusvuodet 8 artiklan 2 kohdan

mukaisen eron laskemiseksi

Jäsenvaltio	Perusvuosi
Belgia	1990
Bulgaria	1988
Kroatia	1990
Tšekki	1990
Tanska	1990
Saksa	1990
Viro	1990
Irlanti	1990
Kreikka	1990
Espanja	1990
Ranska	1990
Italia	1990
Kypros
Latvia	1990
Liettua	1990
Luxemburg	1990
Unkari	1985–1987
Malta
Alankomaat	1990
Itävalta	1990
Puola	1988
Portugali	1990
Romania	1989
Slovenia	1986
Slovakia	1990
Suomi	1990
Ruotsi	1990
Yhdistynyt kuningaskunta	1990

Liite IV: Jäsenvaltion metsämaan ajantasaistetun vertailutason sisältävä kansallinen metsätalouden tilinpitosuunnitelma

A. Kriteerit metsäalan vertailutasojen määrittämiseksi

Jäsenvaltioiden metsäalan vertailutasot määritellään seuraavien kriteerien mukaan:

(a)Vertailutasojen on oltava johdonmukaisia sen tavoitteen kanssa, joka liittyy tasapainoon ihmisen toiminnan aiheuttamien kasvihuonekaasujen päästöjen ja nielujen aikaansaamien poistumien välillä kuluvan vuosisadan jälkipuoliskolla.

(b)Vertailutasoissa on varmistettava, että hiilivarastojen pelkkä esiintyminen poistetaan tilinpidosta.

(c)Vertailutasoissa on varmistettava toimiva ja uskottava tilinpito sen varmistamiseksi, että biomassan käytöstä johtuvat päästöt ja poistumat kirjataan tileihin asianmukaisesti.

(d)Vertailutasoissa on otettava huomioon puutuotteiden hiilivarasto, jotta voidaan vertailla välitöntä hajoamista koskevaa olettamusta ja ensimmäisen kertaluvun hajoamismenetelmää ja puoliintumisaikoja.

(e)Vertailutasoissa on otettava huomioon tavoite, joka liittyy luonnon monimuotoisuuden edistämiseen ja luonnonvarojen kestävään käyttöön, kuten EU:n metsästrategiassa, jäsenvaltioiden kansallisissa metsäpolitiikoissa ja EU:n biodiversiteettistrategiassa esitetään.

(f)Vertailutasojen on oltava johdonmukaisia niiden asetuksen (EU) N:o 525/2013 nojalla raportoitujen kansallisten ennusteiden kanssa, jotka koskevat ihmisen toiminnan aiheuttamista kasvihuonekaasujen lähteistä syntyviä päästöjä ja nielujen aikaansaamia poistumia.

(g)Vertailutasojen on oltava johdonmukaisia kasvihuonekaasuinventaarioiden ja asiaankuuluvien historiallisten tietojen kanssa, ja niiden on perustuttava avoimiin, täydellisiin, johdonmukaisiin, vertailukelpoisiin ja täsmällisiin tietoihin. Vertailutasojen laadinnassa käytettävällä mallilla on erityisesti pystyttävä hakemaan historialliset tiedot kansallisesta kasvihuonekaasuinventaariosta.

B. Kansallisen metsätalouden tilinpitosuunnitelman tiedot

Tämän asetuksen 8 artiklan nojalla toimitettavan kansallisen metsätalouden tilinpitosuunnitelman on sisällettävä seuraavat tiedot:

(a)Yleiskuvaus vertailutason määrittämisestä ja siitä, miten tämän asetuksen kriteerit on otettu huomioon.

(b)Vertailutasoon sisällytettyjen hiilivarastojen ja kasvihuonekaasujen tunnistetiedot, syyt hiilivaraston jättämiselle vertailutason määrittämisen ulkopuolelle sekä todisteet vertailutasoon sisällytettyjen varastojen välisestä johdonmukaisuudesta.

(c)Kuvaus vertailutason määrittämisessä käytetyistä lähestymistavoista, menetelmistä ja malleista – määrälliset tiedot mukaan lukien – jotka ovat johdonmukaiset viimeisimmän toimitetun kansallisen inventaarioraportin ja metsänhoidon käytäntöjä ja intensiivisyyttä koskevien asiakirjatodisteiden kanssa.

(d)Kuvaus sidosryhmien kuulemisesta ja niiden kantojen huomioon ottamisesta.

(e)Tiedot siitä, miten korjuuasteiden odotetaan kehittyvän eri politiikkaskenaarioissa.

(f)Kuvaus siitä, miten kukin seuraavista tiedoista otetaan huomioon vertailutason määrityksessä:

(1)metsänhoidon piiriin kuuluva alue;

(2)metsiin ja puutuotteisiin liittyvät päästöt ja poistumat sellaisina kuin ne esitetään kasvihuonekaasuinventaarioissa ja asiaankuuluvissa historiallisissa tiedoissa;

(3)metsien ominaisuudet, mukaan lukien ikärakenne, kasvu, kiertoaika ja muut normaaliin metsänhoitotoimiin liittyvät tiedot;

(4)historialliset ja tulevat korjuuasteet eriteltyinä energiakäytön ja muun käytön mukaan.

Liite V: Puutuotteiden ensimmäisen kertaluvun hajoamismenetelmä ja puoliintumisajan oletusarvot

Menetelmäkysymykset

–Jos metsitetyltä maalta ja hoidetulta metsämaalta korjattuja puutuotteita ei voida eritellä, jäsenvaltio voi kirjata puutuotteet siten, että kaikkien päästöjen ja poistumisen katsotaan tapahtuneen hoidetulla metsämaalla.

–Kiinteän jätteen käsittelypaikoissa olevat puutuotteet ja energiatarkoituksiin kerätyt puutuotteet on kirjattava tileihin välittömän hajoamismenetelmän perusteella.

–Tuojajäsenvaltio ei pidä tiliä maahantuoduista puutuotteista, olipa niiden alkuperämaa mikä tahansa (tuotantoon perustuva lähestymistapa).

–Vietyjen puutuotteiden osalta maakohtaiset tiedot viittaavat maakohtaisiin puoliintumisaikoihin ja puutuotteiden käyttöön tuontimaassa.

–Unionin markkinoille saatettujen puutuotteiden maakohtaiset puoliintumisajat eivät saa poiketa tuontijäsenvaltion tileissään käyttämistä puoliintumisajoista.

–Jäsenvaltiot voivat, yksinomaan tiedotustarkoituksessa, ilmoittaa toimittamiensa tietojen yhteydessä tiedot unionin ulkopuolelta tuodun energiatarkoituksiin käytettävän puun osuudesta ja asianomaisen puun alkuperämaat.

Jäsenvaltiot voivat käyttää maakohtaisia menetelmiä ja puoliintumisaikoja tässä liitteessä määritettyjen menetelmien ja puoliintumisaikojen oletusarvojen sijasta edellyttäen, että kyseiset menetelmät ja puoliintumisajat määritellään läpinäkyvien ja todennettavien tietojen perusteella ja että käytetyt menetelmät ovat vähintään yhtä yksityiskohtaiset ja tarkat kuin tässä liitteessä määritetyt.  

Ensimmäisen kertaluvun hajoamismenetelmän yhtälö alkaen vuodesta i = 1900 ja jatkuen kuluvaan vuoteen:

(a)

arvolla .0

(b)

jossa: = vuosi = puutuotteiden hiilivaranto vuoden i alussa, = ensimmäisen kertaluvun hajoamisvakio yksikkönä vuosi-1 ( , jossa on puutuotteiden määrän puoliintumisaika vuosissa ilmaistuna.) = puunkorjuutuotteiden määrän lisäys vuonna , Gg C vuosi-1 = puunkorjuutuotteiden hiilivarannon muutos vuonna , Gg C vuosi-1 Puoliintumisajan oletusarvot: ’puoliintumisajalla’ tarkoitetaan niiden vuosien lukumäärää, joiden kuluessa tiettyyn puutuotteiden kategoriaan varastoituneen hiilen määrä vähenee puoleen alkuperäisestä arvostaan. Puoliintumisajan oletusarvot (HL):

Jäsenvaltiot voivat täydentää näitä luokkia kuorta koskevilla tiedoilla edellyttäen, että käytettävissä oleva tieto on läpinäkyvää ja todennettavissa. Jäsenvaltiot voivat myös käyttää minkä tahansa kyseisen luokan maakohtaisia alaluokkia.

Liite VI: Luonnontuhojen taustatason laskenta

1. Taustatason laskemiseksi on toimitettava seuraavat tiedot:

(a)tiedot luonnontuhojen aiheuttamista aiemmista päästöistä;

(b)tiedot arvioon sisältyvien luonnontuhojen laj(e)ista;

(c)arviot kyseisten luonnontuhojen lajien kaudella 2001–2020 aiheuttamista vuotuisista kokonaispäästöistä, lueteltuina maankäyttöluokkien mukaan;

(d)todisteet aikasarjan johdonmukaisuudesta kaikissa asiaankuuluvissa parametreissa, mukaan lukien vähimmäisala, päästöjen arviointimenetelmät, varastojen ja kaasujen kattavuus.

2. Taustataso on laskettava kauden 2001–2020 aikasarjojen keskiarvona sulkien pois kaikki vuodet, joina kirjattiin epätavallisia päästötasoja eli sulkien pois kaikki tilastolliset poikkeavat arvot. Tilastollisesti poikkeavat arvot tunnistetaan seuraavasti:

(a)lasketaan koko aikasarjan 2001–2020 aritmeettinen keskiarvo ja keskihajonta;

(b)suljetaan aikasarjasta pois kaikki vuodet, joina vuotuiset päästöt poikkeavat keskiarvosta enemmän kuin kaksinkertaisen keskihajonnan verran;

(c)lasketaan aritmeettinen keskiarvo ja keskihajonta uudelleen aikasarjalle 2001-2020 ilman b kohdan mukaisesti pois suljettuja vuosia;

(d)toistetaan b ja c kohdat, kunnes poikkeavuuksia ei enää havaita.

3. Jos sen jälkeen kun taustatasot on laskettu tämän liitteen 2 kohdan mukaisesti päästöt ylittävät jonakin kauden 2021–2025 tai 2026–2030 vuonna taustatason lisättynä marginaalilla, taustatason ylittävä päästömäärä voidaan jättää tilinpidon ulkopuolelle 10 artiklan mukaisesti. Marginaali on sama kuin 95 prosentin todennäköisyystaso.

4.   Seuraavia päästöjä ei voi jättää tilinpidon ulkopuolelle:

(a)sellaiset puunkorjuu- ja pelastushakkuutoimista aiheutuneet päästöt, joita kyseisillä maa-alueilla toteutettiin luonnontuhojen esiintymisen jälkeen;

(b)päästöt, jotka aiheutuvat kyseisillä maa-alueilla asianomaisena kauden 2021–2025 tai 2026–2030 vuonna toteutetusta kulotuksesta;

(c)päästöt maa-alueilla, jotka olivat metsänhävityksen kohteena luonnontuhojen esiintymisen jälkeen.

5.  10 artiklan 2 kohdan mukaisiin tietovaatimuksiin kuuluvat seuraavat:

(a)kaikkien luonnontuhojen asianomaisena raportointivuonna vaurioittamien maa-alueiden yksilöinti, mukaan lukien niiden maantieteellinen sijainti, kausi ja luonnontuhojen lajit;

(b)todisteet siitä, että luonnontuhojen vaurioittamilla maa-alueilla, joiden osalta päästöt jätettiin tilinpidon ulkopuolelle, ei ole toteutettu minkäänlaista metsänhävitystä kauden 2021–2025 tai 2026–2030 loppuun mennessä;

(c)kuvaus todennettavista menetelmistä ja perusteista, joita käytetään kyseisillä maa-alueilla tehtävän metsänhävityksen määrittämiseksi kauden 2021–2025 tai 2026–2030 myöhempinä vuosina;

(d)mikäli mahdollista, kuvaus toimenpiteistä, joita jäsenvaltio toteutti kyseisten luonnontuhojen vaikutusten estämiseksi tai rajoittamiseksi;

(e)mikäli mahdollista, kuvaus toimenpiteistä, joita jäsenvaltio toteutti kyseisten luonnontuhojen vaurioittamien maa-alueiden kunnostamiseksi.