PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Unioni pyrkii luomaan yhdennetyn, kestävän ja kokonaisvaltaisen muuttoliikepolitiikan, joka perustuu solidaarisuuteen ja oikeudenmukaiseen vastuunjakoon ja joka toimii tehokkaasti sekä rauhallisina että kriisiaikoina. Euroopan muuttoliikeagenda 1 loi pohjan komission jatkuvalle työlle, jolla se ratkoo muuttovirtojen tulokselliseen ja kokonaisvaltaiseen hallintaan liittyviä niin välittömiä kuin pitkän aikavälinkin haasteita.

Kolmansien maiden kansalaisten tai kansalaisuudettomien henkilöiden uudelleensijoittaminen on yksi siirtymään joutuneille, kansainvälisen suojelun tarpeessa oleville henkilöille tarjolla oleva keino tulla jäsenvaltioihin laillisesti ja turvallisesti ja saada suojelua niin kauan kuin he sitä tarvitsevat. Se on myös keino osoittaa kansainvälistä solidaarisuutta ja jakaa vastuuta niiden kolmansien maiden kanssa, joihin tai joiden sisällä suuri määrä kansainvälisen suojelun tarpeessa olevia ihmisiä on joutunut siirtymään. Lisäksi se on väline muuttoliikkeen ja kriisien hallintaan.

Uudelleensijoittaminen on olennainen osa laajempaa tavoitetta varmistaa, että suojelua voidaan tarjota sitä tarvitseville ja samalla vähentää suojelun saamiseen käytettäviä laittomia ja vaarallisia reittejä, estää salakuljetusverkostoja hyötymästä tilanteesta ja osoittaa solidaarisuutta sellaisilla alueilla sijaitsevia maita kohtaan, joihin tai joiden sisällä suuri määrä kansainvälisen suojelun tarpeessa olevia ihmisiä on joutunut siirtymään, vähentämällä kyseisiin maihin kohdistuvaa painetta.

Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun virasto (UNHCR) arvioi, että uudelleensijoitusta tarvitsevia henkilöitä on vuonna 2017 maailmanlaajuisesti yli 1,19 miljoonaa, kun vuonna 2015 vain noin 80 000 henkilöä sijoitettiin uudelleen. UNHCR on viime vuosina kehottanut unionia ja sen jäsenvaltioita kasvattamaan sitoumuksiaan vastaanottaa pakolaisia kestävien uudelleensijoittamisohjelmien puitteissa muun muassa antamalla hyväksyntänsä Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön (IOM) ja viiden pakolaisten suojelun alalla toimivan valtiosta riippumattoman järjestön 2 vuonna 2012 lanseeraamalle kampanjalle, jonka tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä voitaisiin joka vuosi uudelleensijoittaa 20 000 ihmistä.

Komissio aikoo Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän uudistamisesta ja laillisten maahanpääsyväylien kehittämisestä 6. huhtikuuta 2016 antamassaan tiedonannossa 3 esitetyn mukaisesti luoda aikaisempien kokemusten pohjalta jäsennellymmän, yhdenmukaisemman ja pysyvämmän kehyksen unionin laajuista uudelleensijoittamista varten. Tällaista kehystä uudelleensijoittamistoimien ohjaukseen unionissa tarvitaan, koska tällä hetkellä unionilta puuttuu vahvempi ja kollektiivisempi lähestymistapa uudelleensijoittamiseen, mikä heikentää unionin kykyä saavuttaa politiikkansa tavoitteet. Vaikka uudelleensijoittamista on harjoitettu EU:ssa jo vuosien ajan, toistaiseksi kaikki aloitteet ovat olleet joko kansallisten tai monenvälisten ohjelmien yhdistelmiä tai tapauskohtaisia.

Euroopan pakolaisrahastossa, jota on jatkettu turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastolla (AMIF), monista uudelleensijoittamisen näkökohdista on sovittu unionin tasolla kohdennettujen taloudellisten kannustimien tarjoamiseksi uudelleensijoittamista koskevien yhteisten painopisteiden avulla. Tätä on täydennetty jäsenvaltioiden välisellä käytännön yhteistyöllä, jota on tehty muun muassa Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston (EASO) ja Euroopan uudelleensijoittamisverkoston välityksellä.

Tämä säädösehdotus perustuu EU:n olemassa oleviin uudelleensijoittamista ja humanitaarista maahanpääsyä koskeviin aloitteisiin sekä kansallisista uudelleensijoittamisohjelmista saatuihin kokemuksiin. Sen tarkoituksena on luoda unionin uudelleensijoittamiskehys, jonka tavoitteena on tukea unionin uudelleensijoittamispolitiikkaa ja tarjota yhtenäisen menettelyn sisältävä kollektiivinen ja yhdenmukaistettu lähestymistapa. Tämä kaventaisi kansallisten uudelleensijoittamiskäytäntöjen välisiä eroja ja parantaisi unionin mahdollisuuksia saavuttaa politiikkansa tavoitteet myös maailmanlaajuisesti. Unionin olisi voitava esiintyä yhtenä rintamana kansainvälisillä foorumeilla, antaa yksi yhteinen lupaus maailmanlaajuisiin uudelleensijoittamisaloitteisiin osallistumisesta ja saada siten lisää näkyvyyttä EU:n toimille. Tavoitteena on saada sen kansainväliset kumppanit kantamaan osansa vastuusta ja asteittain kasvattaa jäsenvaltioiden kollektiivisia uudelleensijoittamistoimia.

Ehdotuksella pyritään erityisesti tarjoamaan yhteinen lähestymistapa kansainvälisen suojelun tarpeessa olevien, kolmansien maiden kansalaisten turvalliseen ja lailliseen pääsyyn unionin alueelle ja siten suojelemaan heitä siirtolaisten salakuljetusverkostojen hyväksikäytöltä ja siltä, että he vaarantaisivat henkensä yrittäessään päästä Eurooppaan; helpottamaan omatoimisesti saapuvista tulijoista jäsenvaltioiden turvapaikkajärjestelmiin aiheutuvaa painetta; mahdollistamaan suojeluvastuun jakaminen niiden maiden kanssa, joihin tai joiden sisällä suuri määrä kansainvälisen suojelun tarpeessa olevia henkilöitä on joutunut siirtymään, ja helpottamaan kyseisiin maihin kohdistuvaa painetta; antamaan unionin yhteinen panos maailmanlaajuisiin uudelleensijoittamistoimiin.

•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

Ehdotus on yhdenmukainen seuraavien uudelleensijoittamista ja humanitaarista maahanpääsyä koskevien EU-tason aloitteiden kanssa ja täydentää niitä.

Neuvostossa kokoontuneet jäsenvaltioiden hallitusten edustajat antoivat 20. heinäkuuta 2015 päätelmät 4 22 504:n kansainvälisen suojelun tarpeessa selvästi olevan henkilön uudelleensijoittamisesta yhdessä assosioituneiden valtioiden kanssa monenvälisten ja kansallisten järjestelmien puitteissa. Päätelmät perustuivat komission suositukseen Euroopan uudelleensijoitusjärjestelmäksi 5 , jonka tavoitteena on 20 000 henkilön uudelleensijoittaminen. Komissio raportoi kyseisten päätelmien täytäntöönpanosta säännöllisesti sisäisiä siirtoja ja uudelleensijoittamista koskevissa kertomuksissaan 6 .

Komissio antoi 15. joulukuuta 2015 suosituksen Turkin kanssa toteutettavasta vapaaehtoisesta humanitaarisen maahanpääsyn järjestelmästä 7 , jolla halutaan osoittaa solidaarisuutta Turkkia kohtaan ja jakaa sen kanssa vastuu niiden ihmisten suojelusta, jotka ovat Syyrian konfliktin takia joutuneet siirtymään Turkkiin. EU:n ja Turkin 18. maaliskuuta 2016 antaman julkilausuman täytäntöönpanoon sisältyi monia osia kyseisestä suosituksesta. EU:n ja Turkin julkilausumassa sovittiin, että jokaista Kreikan saarilta Turkkiin palautettavaa syyrialaista kohden yksi syyrialainen uudelleensijoitetaan Turkista EU:hun Yhdistyneiden kansakuntien haavoittuvuuskriteerit huomioon ottaen.

Maaliskuun 21. päivänä 2016 komissio esitti ehdotuksen neuvoston päätökseksi 8 , jolla muutetaan neuvoston päätöstä (EU) 2015/1601 Italian ja Kreikan hyväksi toteutettavien kansainvälistä suojelua koskevien väliaikaisten toimenpiteiden käyttöön ottamisesta. Ehdotuksen mukaan jäsenvaltiot voivat käyttää sisäisiin siirtoihin alun perin tarkoitetut 54 000 paikkaa syyrialaisten vastaanottamiseen Turkista uudelleensijoittamisen, humanitaarisen maahanpääsyn tai muiden laillisten kanavien välityksellä. Jäsenvaltiot voisivat näin ollen vähentää sisäisesti siirrettävien hakijoiden määrästä niiden alueelle Turkista uudelleensijoitettavien syyrialaisten määrän. Nämä määrät tulevat 20. heinäkuuta 2015 annettujen uudelleensijoittamista koskevien päätelmien mukaisesti annettujen sitoumusten lisäksi.

Ehdotettu asetus on olennainen osa Euroopan yhteistä turvapaikkajärjestelmää ja täysin yhdenmukainen järjestelmän uudistamista koskevan ensimmäisen lainsäädäntöpaketin (ehdotus uudelleenlaadittavaksi Dublin III -asetukseksi 9 , uudelleenlaadittu Eurodac-asetus 10 ja ehdotus Euroopan unionin turvapaikkaviraston perustamisesta 11 ), joka esitettiin 4. toukokuuta 2016, ja toisen lainsäädäntöpaketin (ehdotukset turvapaikkamenettelyistä 12 , vastaanotto-olosuhteista 13 ja aseman määrittelystä 14 annettujen direktiivien uudistamisesta) kanssa.

Dublin III -asetuksen uudistamista koskevaan ehdotukseen sisältyvässä oikeudenmukaisuutta tavoittelevassa mekanismissa otetaan huomioon jäsenvaltioiden tosiasiallisesti uudelleensijoittamien kansainvälistä suojelua tarvitsevien henkilöiden lukumäärä. Korjaavaa jakomekanismia sovellettaessa uudelleensijoitettujen henkilöiden määrää lisätään kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten määrään. Tämä on osoitus siitä, miten tärkeänä pidetään sitä, että Eurooppaan tuloa varten on tarjolla laillisia ja turvallisia keinoja.

Jotta voidaan varmistaa yhdenmukaisuus turvapaikkasäännöstön kanssa, uudelleensijoitettaviksi valittaville henkilöille olisi myönnettävä kansainvälistä suojelua. Näin ollen turvapaikkasäännöstöön sisältyviä säännöksiä kansainvälisen suojelun sisällöstä olisi sovellettava heti, kun uudelleensijoitettavat henkilöt ovat saapuneet jäsenvaltioiden alueelle. Lisäksi olisi aiheellista muuttaa asetusta xxxx/xx/EU [uusi uudelleenlaadittu Eurodac-asetus] sen varmistamiseksi, että jäsenvaltiot voivat tallettaa uudelleensijoitettuja henkilöitä koskevat tiedot Eurodac-järjestelmään, jossa heitä kohdellaan kansainvälisen suojelun hakijoina, vaikkeivät he olekaan jättäneet kansainvälistä suojelua koskevaa hakemusta jäsenvaltiossa. Näin jäsenvaltiot voisivat jäljittää uudelleensijoitettujen henkilöiden mahdollisen edelleen liikkumisen uudelleensijoituksen kohteena olevasta jäsenvaltiosta muihin jäsenvaltioihin.

[Euroopan unionin turvapaikkavirastolla] on tehtävänsä uudelleensijoittamiskehyksen täytäntöönpanossa, sillä jäsenvaltiot voivat pyytää sen apua teknisen yhteistyön koordinoinnissa ja infrastruktuurin yhteiskäytön helpottamisessa Euroopan unionin turvapaikkaviraston perustamisesta tehdyn ehdotuksen mukaisesti.

Uudelleensijoittamisen menestys perustuu myös uudelleensijoitettujen henkilöiden varhaiseen, tosiasialliseen ja onnistuneeseen kotoutumiseen. Sitä tukee myös 7. kesäkuuta 2016 esitetty toimintasuunnitelma kolmansien maiden kansalaisten kotouttamisesta 15 . Suunnitelman painopisteitä ovat muun muassa lähtöä/saapumista edeltävät toimenpiteet, joiden kohderyhmiä ovat sekä kolmansista maista saapuvat että heidät vastaanottava yhteiskunta. Tällaisista toimenpiteistä voi olla hyötyä mistä tahansa syystä EU:hun laillisesti muuttaville henkilöille, mutta ne ovat erityisen tärkeitä suojelua tarvitsevien henkilöiden uudelleensijoittamisen valmistelussa.

Tätä asetusta olisi sovellettava rajoittamatta Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella annetun direktiivin 2004/38/EY soveltamista.

Erityisen tärkeää on eri politiikkojen ja välineiden käyttö unionin diplomaattisen, teknisen ja taloudellisen yhteistyön lisäämiseen kolmansien maiden kanssa muuttoliikkeen hallinnan alalla. Komission tiedonannossa ”Euroopan muuttoliikeagendaan perustuva uusi kumppanuuskehys kolmansien maiden kanssa” 16 esitetyn mukaisesti unioni pyrkii solmimaan kumppanuuksia keskeisten kolmansien lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa soveltamalla johdonmukaista ja räätälöityä lähestymistapaa, jonka puitteissa unioni ja jäsenvaltiot toimivat koordinoidusti. Kumppanuuskehyksen pitäisi muun muassa kasvattaa tukea lähtö- ja kauttakulkumaissa suojelua tarvitseville ja tarjota todellinen mahdollisuus tulla uudelleensijoitetuksi unioniin, jotta voitaisiin estää sääntöjenvastaiset ja vaaralliset matkat ja pelastaa ihmishenkiä. Tämä säädösehdotus on suora osoitus unionin sitoutumisesta auttamaan maita, joihin kohdistuu suurin muuttopaine, ja saamaan ihmiset luopumaan vaaralliselle matkalle lähtemisestä tarjoamalla heille vaihtoehtoisia laillisen maahantulon kanavia.

•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

Tämä ehdotus on yhdenmukainen komission Euroopan muuttoliikeagendassa esittämän, muuttoliikkeen hallinnan parantamista koskevan kokonaisvaltaisen pitkän aikavälin politiikan kanssa. Muuttoliikeagendassa puheenjohtaja Junckerin poliittiset suuntaviivat puettiin johdonmukaisiksi ja toisiaan vahvistaviksi aloitteiksi, jotka perustuvat neljään toimintalohkoon. Toimintalohkot ovat laittoman muuttoliikkeen houkuttelevuuden vähentäminen, ulkorajojen turvaaminen ja ihmishenkien pelastaminen, vahva turvapaikkapolitiikka ja laillista muuttoliikettä koskeva uusi politiikka.

Tämä ehdotus tukee tavoitetta vahvistaa unionin turvapaikkapolitiikkaa. Se olisi nähtävä osana laajempaa EU-tason politiikkaa, jonka tavoitteena on luoda vahva ja tehokas järjestelmä muuttoliikkeen kestävää hallintaa varten tulevaisuudessa.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

•Oikeusperusta

Tämä ehdotus on osa toimenpiteitä, jotka yhdessä muodostavat Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän. Sillä pyritään osaltaan hallitsemaan kansainvälistä suojelua hakevien kolmansien maiden kansalaisten tai kansalaisuudettomien henkilöiden virtoja tarjoamalla kolmansien maiden kanssa solmittavien kumppanuuksien ja niiden kanssa tehtävän yhteistyön avulla laillisia keinoja saada kansainvälistä suojelua. Ehdotuksella pyritään luomaan unionin uudelleensijoittamiskehys, joka sisältää yhteiset menettelyt kansainvälistä suojelua tarvitsevien kolmansien maiden kansalaisten tai kansalaisuudettomien henkilöiden pääsyn sallimiseksi jäsenvaltioiden alueelle tietystä kolmannesta maasta, johon tai jonka sisällä he ovat joutuneet siirtymään, kansainvälisen suojelun myöntämistä varten. Näin ollen ehdotus perustuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 78 artiklan 2 kohdan d alakohtaan (yhteiset menettelyt) ja g alakohtaan (kumppanuus ja yhteistyö kolmansien maiden kanssa). Kyseinen oikeusperusta edellyttää tavallista lainsäätämisjärjestystä.

•Eriytetty yhdentyminen

SEUT-sopimukseen liitetyn, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyn pöytäkirjan N:o 21 määräysten mukaisesti Yhdistynyt kuningaskunta ja Irlanti eivät osallistu ehdotettujen, SEUT-sopimuksen kolmannen osan V osastoon perustuvien toimenpiteiden hyväksymiseen neuvostossa. Yhdistynyt kuningaskunta ja Irlanti voivat kolmen kuukauden kuluessa ehdotuksen tai aloitteen esittämisestä tai milloin tahansa sen hyväksymisen jälkeen ilmoittaa neuvostolle, että ne haluavat osallistua asianomaisten toimenpiteiden hyväksymiseen ja soveltamiseen.

SEUT-sopimukseen liitetyn, Tanskan asemasta tehdyn pöytäkirjan N:o 22 määräysten mukaisesti Tanska ei osallistu ehdotettujen, SEUT-sopimuksen kolmannen osan V osastoon perustuvien toimenpiteiden hyväksymiseen neuvostossa. Tanska voi milloin tahansa ilmoittaa valtiosääntönsä asettamien vaatimusten mukaisesti muille jäsenvaltioille, että se haluaa soveltaa täysimääräisesti SEUT-sopimuksen V osaston nojalla hyväksyttyjä toimenpiteitä.

Euroopan yhteisö on tehnyt Islannin, Norjan, Sveitsin ja Liechtensteinin kanssa sopimukset, joilla ne assosioidaan ”Dublin-/Eurodac-säännöstöön”. Tällä ehdotuksella ei kehitetä ”Dublin-/Eurodac-säännöstöä”, joten assosioituneilla valtioilla ei ole velvollisuutta ilmoittaa komissiolle asetuksen hyväksymisestä sen jälkeen, kun Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat sen hyväksyneet. Assosioituneet valtiot voivat kuitenkin päättää osallistua vapaaehtoisesti tällä asetuksella käyttöön otettuun unionin uudelleensijoittamiskehykseen.

•Toissijaisuusperiaate

Jäsenvaltioiden uudelleensijoittamiskäytäntöjä jossain määrin yhdenmukaistamalla lisätään sen todennäköisyyttä, etteivät uudelleensijoittamisedellytykset täyttävät henkilöt kieltäydy uudelleensijoittamisesta johonkin tiettyyn jäsenvaltioon. Tällainen yhdenmukaistaminen lisäisi myös unionin yleistä vaikutusvaltaa kolmansiin maihin toimintalinjoista käytävässä ja poliittisessa vuoropuhelussa ja edistäisi vastuunjakoa sellaisten kolmansien maiden kanssa, joihin tai joiden sisällä suuri määrä kansainvälistä suojelua tarvitsevia henkilöitä on joutunut siirtymään. Näitä tavoitteita ei voida riittävällä tavalla saavuttaa jäsenvaltioiden toimin, vaan ne voidaan unionin uudelleensijoittamiskehyksen laaja-alaisuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla.

•Suhteellisuusperiaate

Asetuksen muoto ja sisältö eivät ylitä sitä, mikä on tarpeen ehdotuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tavoitteena on a) kaventaa kansallisten uudelleensijoittamiskäytäntöjen ja menettelyjen välisiä eroja, b) mahdollistaa kansainvälisen suojelun tarpeessa olevien kolmansien maiden kansalaisten tai kansalaisuudettomien henkilöiden laillinen ja turvallinen pääsy jäsenvaltioiden alueelle, c) auttaa vähentämään riskiä kolmansien maiden kansalaisten tai kansalaisuudettomien henkilöiden laajamittaisesta sääntöjenvastaisesta tulosta jäsenvaltioiden alueelle ja siten vähentää jäsenvaltioiden turvapaikkajärjestelmiin omatoimisesti saapuvista henkilöistä aiheutuvaa painetta, d) osoittaa solidaarisuutta sellaisilla alueilla sijaitsevia maita kohtaan, joihin tai joiden sisällä suuri määrä kansainvälistä suojelua tarvitsevia henkilöitä on joutunut siirtymään, keventämällä kyseisiin maihin kohdistuvaa painetta, e) auttaa saavuttamaan unionin ulkopolitiikan tavoitteet lisäämällä unionin vaikutusvaltaa kolmansiin maihin ja f) osallistua maailmanlaajuisiin uudelleensijoittamisaloitteisiin esiintymällä yhtenä rintamana kansainvälisillä foorumeilla ja suhteissa kolmansiin maihin.

Ehdotuksen sisältö perustuu EU:n puitteissa toteutetuista uudelleensijoittamisaloitteista saatuihin kokemuksiin ja jäsenvaltioiden uudelleensijoittamiskäytäntöihin, erityisesti menettelyohjeisiin, joita sovelletaan EU:n ja Turkin 18. maaliskuuta 2016 antamassa julkilausumassa esitetyn, Turkin kanssa sovitun uudelleensijoittamisjärjestelmän täytäntöönpanoon.

•Toimintatavan valinta

Toimintatavaksi valitaan asetus, jotta uudelleensijoittamismenettelyn osalta voidaan saavuttaa samantasoinen vastaavuusaste kuin turvapaikkamenettelyssä. Myös turvapaikkamenettelystä annetaan asetusehdotus. Asetusehdotus perustuu jäsenvaltioiden uudelleensijoittamismenettelyihin, varsinkin Turkin kanssa sovitun, 18. maaliskuuta 2016 esitetyssä julkilausumassa esitetyn uudelleensijoittamisjärjestelmän täytäntöönpanoon sovellettaviin menettelyohjeisiin, ja sillä on mahdollista saavuttaa uudelleensijoittamismenettelyjen osalta suurempi vastaavuusaste kuin direktiivillä, jota ei sovelleta sellaisenaan ja joka jättää muodon ja menetelmän valinnan jäsenvaltioille. Suurempi vastaavuusaste mahdollistaa suuremman synergian unionin uudelleensijoittamiskehyksen täytäntöönpanossa. Se myös ehkäisee uudelleensijoittamisedellytykset täyttävien henkilöiden kieltäytymistä uudelleensijoittamisesta tiettyyn jäsenvaltioon ja uudelleensijoitettujen henkilöiden edelleen liikkumista. Lisäksi unionin toimielimet aikovat hyväksyä unionin uudelleensijoittamiskehyksen käyttöönoton kannalta olennaiset unionin vuotuiset uudelleensijoittamissuunnitelmat ja unionin kohdennetut uudelleensijoittamisjärjestelmät, joiden osalta asetus on sopiva toimintapa.

3.SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN TULOKSET

Kuudennen uudelleensijoittamista ja sisäisiä siirtoja käsittelevän foorumin, joka järjestettiin 6. huhtikuuta 2016, yhteydessä kuultiin jäsenvaltioita, assosioituneita valtioita, UNHCR:ää, IOM:ää ja EASOa. Sidosryhmiä kuultiin niille etukäteen lähetetyn keskusteluasiakirjan pohjalta.

Kaikki sidosryhmät olivat samaa mieltä siitä, että tarvitaan lisätoimia, jotta vaarallisen ja sääntöjenvastaisen maahantulon sijaan on tarjolla turvallisia ja laillisia keinoja saada kansainvälistä suojelua unionissa. Monet sidosryhmät korostivat unionin vastuuta omaksua näkyvä rooli maailmanlaajuisissa uudelleensijoittamistoimissa ja tarvetta lisätä jäsenvaltioiden uudelleensijoittamistoimien koordinointia.

Osa kannatti oikeudellisesti sitovaa kehystä, johon kaikki jäsenvaltiot osallistuisivat unionin tasolla annettavan uudelleensijoittamissitoumuksen perusteella ja jossa vastuu jäsenvaltioiden kesken jaettaisiin oikeudenmukaisen jakoperusteen mukaisesti, kun taas osa oli jäsenvaltioiden vapaaehtoisten sitoumusten kannalla.

Sidosryhmissä vallitsi yhteisymmärrys siitä, että uudelleensijoittamisen vipuvaikutusta voidaan joissakin olosuhteissa hyödyntää kolmansien maiden kanssa käytävässä toimintalinjoja koskevassa ja poliittisessa vuoropuhelussa, mahdollisesti myös kohdennetuissa ja räätälöidyissä strategioissa.

Osa sidosryhmistä viittasi keskusteluun menettelyohjeista, joita sovelletaan EU:n ja Turkin 18. maaliskuuta 2016 antamassa julkilausumassa esitettyyn, Turkin kanssa sovittuun uudelleensijoittamisjärjestelmään, ja pohti mahdollisuutta sisällyttää useita sen osia unionin yhteiseen uudelleensijoittamista koskevaan lähestymistapaan. Vaikka osa jäsenvaltioista kannatti mahdollisuutta infrastruktuurin yhteiskäyttöön ja yhteisten valintavaltuuskuntien lähettämiseen kustannusten säästämiseksi, valtaosa vastusti yhteisjärjestelyjä esimerkiksi turvallisuusselvitysten osalta.

Monet sidosryhmät korostivat UNHCR:n erityisroolia prosessissa, varsinkin sen roolia uudelleensijoittamisedellytykset täyttävien henkilöiden tunnistamisessa. Myös muiden toimijoiden, esimerkiksi EASOn ja IOM:n, mahdollisuutta saada keskeinen rooli käytännön järjestelyissä kannatettiin.

Kaikki jäsenvaltiot korostivat unionin rahoituksen merkitystä uudelleensijoittamistoimien tukemisessa.

•Perusoikeudet

Tämä ehdotus ei rajoita oikeutta turvapaikkaan eikä oikeutta suojaan palauttamistapauksissa Euroopan unionin perusoikeuskirjan, jäljempänä ’perusoikeuskirja’, 18 ja 19 artiklan mukaisesti. Tarve edistää ja kunnioittaa lapsen oikeuksia sekä oikeutta perhe-elämän kunnioittamiseen ja henkilötietojen suojaan, sellaisina kuin ne on taattu perusoikeuskirjan 24, 7 ja 8 artiklassa, on otettu asianmukaisesti huomioon unionin uudelleensijoittamiskehyksen suunnittelussa ja varsinkin määriteltäessä uudelleensijoittamisen hyväksymisperusteita (ehdotuksen 5 artikla) ja uudelleensijoittamismenettelyä (ehdotuksen 10 ja 11 artikla).

Tämän asetuksen ja sen perusteella annettavien delegoitujen säädösten täytäntöönpanossa ja soveltamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota oikeuksiin ja periaatteisiin, jotka on vahvistettu YK:n yleissopimuksessa lapsen oikeuksista.

Samoin olisi omaksuttava asetuksen tulkintaa ja soveltamista varten sukupuolen huomioon ottava lähestymistapa naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen (Istanbulin yleissopimus) mukaisesti.

Tässä ehdotuksessa noudatetaan tasa-arvon ja syrjimättömyyden yleisiä periaatteita, koska siinä jäsenvaltioita nimenomaisesti kielletään syrjimästä sukupuolen, rodun, ihonvärin, etnisen tai yhteiskunnallisen alkuperän, geneettisten ominaisuuksien, kielen, uskonnon tai vakaumuksen, poliittisen tai muun mielipiteen, kansalliseen vähemmistöön kuulumisen, varallisuuden, syntyperän, vammaisuuden, iän tai seksuaalisen suuntautumisen perusteella niiden ottaessa huomioon ne sosiaaliset tai kulttuuriset siteet tai muut ominaisuudet, jotka voivat helpottaa osallistuvaan jäsenvaltioon kotoutumista. Tämä ei koske tapauksia, joissa erilainen kohtelu on välttämätön unionin kohdennetun uudelleensijoittamisjärjestelmän soveltamisalan ja hyväksymisperusteiden soveltamiseksi 5 artiklan a ja b alakohdan mukaisesti.

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Jäsenvaltiolle, joka osallistuu turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston perustamisesta 16 päivänä huhtikuuta 2014 annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) N:o 516/2014, maksetaan kutakin tämän ehdotuksen mukaisesti uudelleensijoitettua henkilöä kohden 10 000 euroa unionin talousarviosta. Unioniin vuosittain uudelleensijoitettavien henkilöiden enimmäismäärä määritetään neuvoston täytäntöönpanoasetuksissa, joilla vahvistetaan unionin vuotuiset uudelleensijoittamissuunnitelmat.

Varainhoitovuosi 2017 olisi nähtävä siirtymävuotena 20. heinäkuuta 2015 annettujen päätelmien mukaisen uudelleensijoittamisjärjestelmän, jonka puitteissa 22 504 henkilöä sijoitetaan uudelleen yhdessä assosioituneiden valtioiden kanssa osana monenvälisiä ja kansallisia järjestelmiä, käyttöönoton ja tämän ehdotuksen voimaantulon välillä. Näin ollen vuoteen 2017 kohdistuvien talousarviovaikutusten pitäisi olla vähäisemmät kuin sitä seuraavina vuosina.

5.LISÄTIEDOT

•Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

Ehdotuksella otetaan käyttöön unionin uudelleensijoittamiskehys, jonka puitteissa tietty määrä kolmansien maiden kansalaisia tai kansalaisuudettomia henkilöitä uudelleensijoitetaan jäsenvaltioiden alueelle vuosittain.

Kehyksen tarkoituksena on mahdollistaa kansainvälistä suojelua tarvitsevien kolmansien maiden kansalaisten tai kansalaisuudettomien henkilöiden laillinen ja turvallinen pääsy unioniin, auttaa vähentämään riskiä kansainvälistä suojelua tarvitsevien kolmansien maiden kansalaisten tai kansalaisuudettomien henkilöiden laajamittaisesta sääntöjenvastaisesta tulosta jäsenvaltioiden alueelle sekä osallistua kansainvälisiin uudelleensijoittamisaloitteisiin.

Tässä säädösehdotuksessa esitetään kehyksen olennaiset osat, joita ovat esimerkiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon sallimista uudelleensijoittamalla koskevien unionin yhteisten sääntöjen vahvistaminen, mukaan lukien hyväksymis- ja poissulkemisperusteita koskevat säännöt, uudelleensijoittamisprosessin kaikki vaiheet käsittävät vakiomenettelyt, uudelleensijoitettaville henkilöille myönnettävä asema, päätöksentekomenettelyt kehyksen yhdenmukaisten täytäntöönpanoedellytysten varmistamiseksi ja rahoitustuki jäsenvaltioiden uudelleensijoittamistoimille. Kehyksen täytäntöönpanoon kuuluu unionin vuotuisten uudelleensijoittamissuunnitelmien vahvistaminen neuvoston täytäntöönpanosäädöksillä ja unionin kohdennettujen uudelleensijoittamisjärjestelmien hyväksyminen komission täytäntöönpanosäädöksillä.

Ehdotuksen tärkeimmät osat ovat seuraavat:

–Uudelleensijoittaminen

Uudelleensijoittamisella tarkoitetaan kansalaisuusmaastaan tai sen sisällä siirtymään joutuneiden, kansainvälistä suojelua tarvitsevien kolmansien maiden kansalaisten pääsyn sallimista jäsenvaltioiden alueelle kansainvälisen suojelun myöntämistä varten. Sama koskee kansainvälisen suojelun tarpeessa olevia kansalaisuudettomia henkilöitä, jotka ovat joutuneet siirtymään aiemmasta vakituisesta asuinmaastaan tai sen sisällä.

–Alueet tai kolmannet maat, joilta/joista uudelleensijoittaminen tapahtuu

Määritellessään ne alueet tai kolmannet maat, joista/joilta uudelleensijoittaminen tapahtuu, komissio ja neuvosto ottavat täytäntöönpanosäädöksissä, joilla vahvistetaan unionin kohdennetut uudelleensijoittamisjärjestelmät ja unionin vuotuiset uudelleensijoittamissuunnitelmat, huomioon tietyt tekijät, joista käy ilmi suojelua tarvitsevien henkilöiden tilanne, maat, joista uudelleensijoittamisen olisi tapahduttava, sekä niiden kansainvälistä suojelua tarvitsevien henkilöiden määrä, jotka ovat joutuneet siirtymään kyseisille alueille tai kyseisiin kolmansiin maihin tai niiden sisällä. Yksi tärkeä tekijä, jolle komissio perustaa päätöksensä, on kolmansien maiden tosiasiallinen yhteistyö unionin kanssa muuttoliike- ja turvapaikka-asioissa. Esimerkkejä tällaisesta yhteistyöstä ovat toimet, joilla kyseinen kolmas maa pyrkii vähentämään unionin rajan alueeltaan sääntöjenvastaisesti ylittävien kolmansien maiden kansalaisten tai kansalaisuudettomien henkilöiden määrää, unionin kanssa tehtävä yhteistyö jäsenvaltioiden alueella sääntöjenvastaisesti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten tai kansalaisuudettomien henkilöiden takaisinoton ja palauttamisen alalla sekä kansainvälistä suojelua tarvitsevien henkilöiden vastaanotto- ja suojelukapasiteetin kasvattaminen muun muassa luomalla tehokas turvapaikkajärjestelmä.

–Uudelleensijoitettavat henkilöt

Tässä säädösehdotuksessa vahvistetaan hyväksymisperusteet (5 artikla) ja poissulkemisperusteet (6 artikla) niiden henkilöiden osalta, joiden uudelleensijoittamista harkitaan. Kyseisten säännösten lisäksi on noudatettava vaatimusta, jonka mukaan henkilön on kuuluttava kunkin komission täytäntöönpanosäädöksellä hyväksytyn unionin kohdennetun uudelleensijoittamisjärjestelmän soveltamisalaan. Tällä ehdotuksella ei luoda oikeutta päästä jäsenvaltioiden alueelle kansainvälisen suojelun myöntämistä varten.

(a)Hyväksyminen

Uudelleensijoittamismahdollisuus on varattu sellaisille kolmansien maiden kansalaisille tai kansalaisuudettomille henkilöille, jotka ovat joutuneet siirtymään joko toiseen maahan tai oman maansa sisällä hyvin perustellusta vainotuksi tulemisen pelosta tai koska on perusteltu syy uskoa, että he joutuisivat todelliseen vaaraan kärsiä vakavaa vahinkoa.

Henkilöt, jotka kuuluvat vähintään yhteen seuraavista haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden ryhmistä, voidaan hyväksyä uudelleensijoittaviksi unionin kohdennetuissa uudelleensijoittamisjärjestelmissä: riskiryhmiin kuuluvat naiset ja tytöt; riskiryhmiin kuuluvat lapset ja nuoret, myös ilman huoltajaa olevat lapset; väkivallan ja/tai kidutuksen kohteeksi, myös sukupuolen perusteella, joutuneet henkilöt; lääketieteellisen hoidon tarpeessa olevat tai vammaiset henkilöt; oikeudellisen ja/tai fyysisen suojelun tarpeessa olevat henkilöt; ja sosioekonomisesti haavoittuvassa asemassa olevat henkilöt. Uudelleensijoitettaviksi voidaan hyväksyä myös henkilöt, joilla on perhesiteet tai riippuvuussuhde jäsenvaltiossa laillisesti oleskeleviin kolmansien maiden kansalaisiin, kansalaisuudettomiin henkilöihin tai unionin kansalaisiin. Sosioekonomisesti haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden ja perhesiteellisten henkilöiden mukaanotto laajentaa niitä perinteisiä henkilöryhmiä, joiden uudelleensijoittaminen tapahtuu yleensä UNHCR:n ohjauksesta, ja noudattaa lähestymistapaa, josta sovittiin 18. maaliskuuta 2016 annetussa EU:n ja Turkin julkilausumassa esitetyn, Turkin kanssa sovitun uudelleensijoittamisjärjestelmän täytäntöönpanoon sovellettavissa menettelyohjeissa.

(b)Poissulkeminen

Jäsenvaltiot eivät saisi uudelleensijoittaa kolmansien maiden kansalaisia tai kansalaisuudettomia henkilöitä, jotka eivät täytä hyväksymisperusteita tai jotka kuuluvat pakollisen poissulkemisperusteen soveltamisalaan.

Pakollisia poissulkemisperusteita ovat a) aseman määrittelyä koskevan asetuksen 17 poissulkemisperusteet – toissijaiseen suojeluun muutoin oikeutettuihin henkilöihin sovellettavia perusteita sovelletaan myös pakolaisen määritelmän täyttäviin henkilöihin; b) perusteet maahantulon kieltämiselle rajalla 18 ja c) perusteet oleskeluluvan uusimisesta kieltäytymiselle tai sen peruuttamiselle aseman määrittelyä koskevan asetuksen mukaisesti.

Mahdollisuus uudelleensijoittamiseen evätään myös sellaisilta henkilöiltä, jotka ovat uudelleensijoittamista edeltäneiden viiden vuoden aikana oleskelleet jäsenvaltion alueella sääntöjenvastaisesti taikka tulleet tai pyrkineet tulemaan jäsenvaltion alueelle sääntöjenvastaisesti. Uudelleensijoitettaviksi ei myöskään hyväksytä henkilöitä, jotka toinen jäsenvaltio on jo uudelleensijoittanut unionin kohdennetussa uudelleensijoittamisjärjestelmässä tai osana unionin uudelleensijoittamisaloitteita. Menettelyn ulkopuolelle suljetaan myös sellaiset kolmansien maiden kansalaiset ja kansalaisuudettomat henkilöt, joiden uudelleensijoittamisesta jokin jäsenvaltio on kieltäytynyt viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana.

Valinnaisen poissulkemisperusteen mukaan jäsenvaltiot voivat kieltäytyä sellaisten kolmansien maiden kansalaisten tai kansalaisuudettomien henkilöiden uudelleensijoittamisesta, joihin sovelletaan suoralta kädeltä jotakin 6 artiklan 1 kohdan a tai b alakohdassa tarkoitettua poissulkemisperustetta.

Jäsenvaltiot voivat järjestää kuulemisia ennen poissulkemisperusteiden soveltamista.

–Vakioidut uudelleensijoittamismenettelyt

Tässä ehdotuksessa vahvistetaan yhteiset vakiomenettelyt, jotka perustuvat uudelleensijoittamista koskeviin jäsenvaltioiden kokemuksiin ja normeihin, mukaan lukien menettelyohjeet, joita sovelletaan EU:n ja Turkin 18. maaliskuuta 2016 antamassa julkilausumassa esitetyn, Turkin kanssa sovitun uudelleensijoittamisjärjestelmän täytäntöönpanoon. Unionin uudelleensijoittamiskehyksen olisi mahdollistettava kahdenlaisen – tavanomaisen ja nopeutetun – uudelleensijoittamista koskevan vakiomenettelyn käyttö. Kussakin unionin kohdennetussa uudelleensijoittamisjärjestelmässä määritellään, kumpia menettelysääntöjä sen täytäntöönpanoon olisi sovellettava.

(a)Tavanomainen menettely

Tavanomainen menettely nojaa uudelleensijoittamista koskeviin, jäsenvaltioiden yleensä noudattamiin normeihin ja käytäntöihin. Se perustuu pakolaisaseman vahvistamiseen kolmannessa maassa ja siihen, että jäsenvaltio myöntää uudelleensijoitetuille kolmansien maiden kansalaisille tai kansalaisuudettomille henkilöille mieluiten pakolaisaseman tai muussa tapauksessa toissijaisen suojeluaseman. Menettely olisi suoritettava mahdollisimman pian ja viimeistään kahdeksan kuukauden kuluttua ajankohdasta, jona jäsenvaltio on rekisteröinyt asianomaisen kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön. Määräaikaa voidaan pidentää neljällä kuukaudella.

Yksityiskohtainen kuvaus menettelyn eri vaiheista:

Jäsenvaltiot tunnistavat henkilöt, joiden tapauksessa ne aikovat suorittaa uudelleensijoittamismenettelyn joko UNHCR:n ohjauksesta tai soveltuvin osin [Euroopan unionin turvapaikkaviraston] tai alan kansainvälisten elinten ohjauksesta taikka itse, ilman ohjausta. Silloin kun tunnistaminen tapahtuu jonkin edellä mainitun tahon ohjauksesta, jäsenvaltiot voivat pyytää niiltä täydellistä arviota siitä, täyttävätkö asianomaiset kolmansien maiden kansalaiset tai kansalaisuudettomat henkilöt määrätyssä unionin kohdennetussa uudelleensijoittamisjärjestelmässä asetetut vaatimukset ja kuuluvatko he johonkin 5 artiklan b alakohdan i alakohdassa esitettyyn haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden ryhmään. Jäsenvaltiot voivat lisäksi pyytää UNHCR:ää laatimaan täydellisen arvion siitä, täyttävätkö UNHCR:n heille ohjaamat henkilöt vuonna 1951 tehdyssä Geneven yleissopimuksessa vahvistetun pakolaisen määritelmän.

Sen jälkeen kun jäsenvaltiot ovat rekisteröineet ne kolmansien maiden kansalaiset tai kansalaisuudettomat henkilöt, joiden tapauksessa ne aikovat suorittaa uudelleensijoittamismenettelyn, ne arvioivat, täyttävätkö kyseiset henkilöt 5 artiklassa vahvistetut hyväksymisperusteet vai suljetaanko heidät menettelyn ulkopuolelle 6 artiklan 1 kohdassa vahvistettujen perusteiden nojalla.

Jos päätös on myönteinen, jäsenvaltiot myöntävät uudelleensijoitettaville henkilöille pakolaisaseman tai toissijaisen suojeluaseman. Pakolaisaseman tai toissijaisen suojeluaseman myöntämispäätöksellä on samat vaikutukset kuin [aseman määrittelyä koskevan asetuksen] 13 artiklassa tarkoitetun pakolaisaseman tai 19 artiklassa tarkoitetun toissijaisen suojeluaseman myöntämistä koskevalla päätöksellä sen jälkeen, kun asianomainen henkilö on saapunut jäsenvaltion alueelle.

Sen jälkeen, kun myönteinen päätös on tehty, jäsenvaltiot tarjoutuvat hoitamaan kaikki tarvittavat kolmansien maiden kansalaisten tai kansalaisuudettomien henkilöiden lähtöjärjestelyt ja tarjoavat lähtöä edeltävää perehdyttämisohjelmaa helpottaakseen heidän nopeaa, sujuvaa ja tosiasiallista kotoutumista vastaanottavaan yhteiskuntaan.

Uudelleensijoittamismenettelyä varten kerätyt henkilötiedot olisi säilytettävä enintään viiden vuoden ajan uudelleensijoittamispäivästä. Kyseinen säilytysaika katsotaan tarpeelliseksi, jotta jäsenvaltiot voivat tässä ehdotuksessa säädetyn mukaisesti sulkea uudelleensijoittamismenettelyn ulkopuolelle sellaiset kolmansien maiden kansalaiset tai kansalaisuudettomat henkilöt, jotka jokin jäsenvaltio on jo uudelleensijoittanut tai jotka ovat viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana kieltäytyneet uudelleensijoituksesta johonkin jäsenvaltioon.

Kansainvälisen suojelun sisältöä koskevia turvapaikkasäännöstön säännöksiä olisi sovellettava heti kun henkilö, jonka osalta on tehty myönteinen uudelleensijoittamispäätös, saapuu jäsenvaltioiden alueelle, mukaan lukien kansainvälisistä suojelua saavien henkilöiden edelleen liikkumisen ehkäisemiseen tähtäävät säännöt, jotka sisältyvät Dublin-asetukseen 19 ja pitkäaikaista oleskelua koskevaan direktiiviin, sellaisena kuin se on muutettuna aseman määrittelyä koskevalla asetuksella 20 .

Uudelleensijoittamisen olisi oltava ensisijainen keino kansainvälisen suojelun myöntämiseen jäsenvaltioiden alueella, eikä sen rinnalla pitäisi käynnistää turvapaikkamenettelyä. Näin ollen käsiteltäväksi ei otettaisi sellaisten henkilöiden kansainvälistä suojelua koskevia hakemuksia, jotka on uudelleensijoitettu tavanomaista menettelyä noudattaen ja joiden edellytyksistä täyttää pakolaisen määritelmä ja saada toissijaista suojelua on laadittu täydellinen arvio.

(b)Nopeutettu menettely

Nopeutettu menettely perustuu lähestymistapaan, josta sovittiin EU:n ja Turkin 18. maaliskuuta 2016 antamassa julkilausumassa esitetyn, Turkin kanssa sovitun uudelleensijoittamisjärjestelmän täytäntöönpanoon sovellettavissa menettelyohjeissa. Se on tarkoitettu sellaisia tilanteita varten, joihin liittyy erityisiä humanitaarisia syitä taikka kiireellisiä oikeudellisen tai fyysisen suojelun tarpeita, jotka antavat aihetta kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön nopeaan päästämiseen jäsenvaltioiden alueelle. Menettely olisi suoritettava mahdollisimman pian ja viimeistään neljän kuukauden kuluttua ajankohdasta, jona jäsenvaltio on rekisteröinyt asianomaisen kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön. Määräaikaa voidaan pidentää kahdella kuukaudella. Vaikka nopeutetussa menettelyssä olisi tehtävä samantasoiset turvallisuusselvitykset kuin tavanomaisessa menettelyssä, kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön kansainvälistä suojelua koskevien tarpeiden arviointi olisi kuitenkin rajattava sen arvioimiseen, täyttääkö henkilö toissijaisen suojelun myöntämisedellytykset, eikä arvioida sitä, täyttyvätkö pakolaisaseman myöntämisedellytykset.

Tavanomaisesta menettelystä poiketen nopeutetussa menettelyssä uudelleensijoitettavien henkilöiden olisi uudelleensijoituksen kohteena olevaan jäsenvaltioon saapuessaan voitava hakea kansainvälistä suojelua ilman, että laaditaan arvio siitä, täyttävätkö he pakolaisen määritelmän. Jäsenvaltion, johon henkilö on uudelleensijoitettu, olisi vastattava hakemuksen käsittelystä. Turvapaikkamenettelyjä koskevassa asetuksessa olisi säädettävä siitä, että jäsenvaltiot eivät hakemusta käsitellessään sovella ensimmäisen turvapaikkamaan ja turvallisen kolmannen maan käsitteitä. 21

(c)Siirretty säädösvalta muuttaa vakiomenettelyjä

Tietty joustovara olisi varmistettava, jotta vakiomenettelyä voidaan mukauttaa sen kolmannen maan erityisolosuhteiden huomioon ottamiseksi, josta uudelleensijoittaminen tapahtuu määrätyssä unionin kohdennetussa uudelleensijoittamisjärjestelmässä. Komissio valtuutetaan delegoiduilla säädöksillä lisäämään menettelyyn tarvittaessa muita kuin olennaisia osia 11 artiklassa esitetyn menettelyn mukaisesti.

–Päätöksentekomenettelyt

Tässä ehdotuksessa vahvistetaan kehys, jolla pyritään jäsentämään tapa, jolla unioni toteuttaa uudelleensijoittamista koskevat sitoumuksensa. Kehyksessä ei kuitenkaan vahvisteta tiettyjä muuttuvia osatekijöitä, kuten uudelleensijoittamisten laajuutta ja niitä kolmansia maita tai alueita, joista/joilta uudelleensijoittaminen tapahtuu, jotta sillä voitaisiin reagoida muuttovirroissa ja kansainvälisissä olosuhteissa tapahtuviin muutoksiin.

(a)Korkean tason uudelleensijoittamiskomitea

Perustetaan korkean tason uudelleensijoittamiskomitea, jonka puheenjohtajana toimii komissio ja jonka tehtävänä on antaa poliittista ohjausta unionin uudelleensijoittamiskehyksen täytäntöönpanoa varten.

Euroopan parlamentin, neuvoston, komission, unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ja jäsenvaltioiden edustajat osallistuvat komitean toimintaan, johon osallistuvat myös Islanti, Liechtenstein, Norja ja Sveitsi, jos kyseiset assosioituneet valtiot ovat ilmoittaneet aikovansa osallistua unionin vuotuisen uudelleensijoittamiskehyksen täytäntöönpanoon. Komiteaan voidaan kutsua myös [Euroopan unionin turvapaikkaviraston,] UNHCR:n ja IOM:n edustajia.

(b)Neuvoston täytäntöönpanosäädös, jolla vahvistetaan unionin vuotuinen uudelleensijoittamissuunnitelma

Neuvosto valtuutetaan laatimaan komission ehdotuksesta täytäntöönpanosäädöksellä unionin vuotuinen uudelleensijoittamissuunnitelma seuraavalle vuodelle. Siinä vahvistetaan uudelleensijoitettavien henkilöiden enimmäismäärä ja kunkin jäsenvaltion osuus tästä enimmäismäärästä. Vuotuisessa suunnitelmassa olisi ilmoitettava myös uudelleensijoittamisen yleiset maantieteelliset painopisteet. Tällaisia säädöksiä antaessaan neuvoston olisi otettava kaikilta osin huomioon keskustelut, joita korkean tason uudelleensijoittamiskomiteassa on käyty unionin uudelleensijoittamiskehyksen täytäntöönpanosta.

Koska jäsenvaltioihin uudelleensijoitettavien henkilöiden määrä on tiiviisti kytköksissä unionin talousarvioon, komissio tekee ehdotuksensa unionin vuotuiseksi uudelleensijoittamissuunnitelmaksi samanaikaisesti unionin vuotuista talousarvioesitystä koskevan ehdotuksensa kanssa taloudelliset seuraukset huomioon ottaen. Neuvoston olisi voitava reagoida nopeasti ja antaa täytäntöönpanosäädös kahden kuukauden kuluessa. Vaikka tähän säädösehdotukseen ei ole liitetty rahoitusselvitystä, säädöksellä on taloudellisia vaikutuksia, jotka riippuvat vuosittain uudelleensijoitettavien henkilöiden kokonaismäärästä.

(c)Komission täytäntöönpanosäädös, jolla vahvistetaan unionin kohdennettu uudelleensijoittamisjärjestelmä

Komissio valtuutetaan laatimaan vuosittain yksi tai useampi unionin kohdennettu uudelleensijoittamisjärjestelmä. Järjestelmän olisi oltava yhdenmukainen unionin vuotuisen uudelleensijoittamissuunnitelman kanssa. Se olisi laadittava mahdollisimman pian sen jälkeen, kun neuvosto on hyväksynyt suunnitelman, ja siinä olisi otettava huomioon korkean tason uudelleensijoittamiskomiteassa käydyt keskustelut. Komissio voi hyväksyä yhden tai useamman unionin kohdennetun uudelleensijoittamisjärjestelmän unionin vuotuisen uudelleensijoittamissuunnitelman soveltamisajanjaksolla.

Komissio esittää kunkin unionin kohdennetun uudelleensijoittamisjärjestelmän osalta yksityiskohtaiset perustelut, tarkan osuuden uudelleensijoitettavien henkilöiden kokonaismäärästä ja jäsenvaltioiden panoksen, sellaisina kuin ne on vahvistettu unionin vuotuisessa uudelleensijoittamissuunnitelmassa, kuvailee uudelleensijoitettavien kolmansien maiden kansalaisten tai kansalaisuudettomien henkilöiden kohderyhmän/-ryhmät ja nimeää yhden tai useamman kolmannen maan käsittävän maantieteelliseen alueen, jolta uudelleensijoittaminen tapahtuu. Uudelleensijoittamiseen liittyvät erityiset maantieteelliset painopisteet valitaan säädösehdotuksen 4 artiklan mukaisesti ottaen huomioon vuotuinen uudelleensijoittamissuunnitelma ja uudelleensijoittamisen mahdollinen rooli kolmansien maiden kanssa räätälöidyissä järjestelyissä, joilla muuttoliikkeen hallintaa pyritään parantamaan 7. kesäkuuta 2016 annetussa komission tiedonannossa Euroopan muuttoliikeagendaan perustuva uusi kumppanuuskehys kolmansien maiden kanssa 22 esitetyn mukaisesti.

Lisäksi määritetään kunkin unionin kohdennetun uudelleensijoittamisjärjestelmän käyttöönottopäivä ja kesto sekä se, kumpaa uudelleensijoittamisen vakiomenettelyä sovelletaan. Lähtökohtaisesti olisi sovellettava tavanomaista menettelyä, elleivät humanitaariset syyt taikka kiireellinen oikeudellisen tai fyysisen suojelun tarve edellytä nopeutettua menettelyä.

–Yhteistyö

Uudelleensijoittaminen toteutetaan kumppanuudessa, ja yhteistyö eri sidosryhmien kesken on erittäin tärkeää, myös niiden kolmansien maiden kanssa, joista uudelleensijoittaminen tapahtuu. Synergioiden luomiseksi voitaisiin harkita yhteistyötä myös sellaisten kolmansien maiden kanssa, jotka ottavat uudelleensijoitettavia ihmisiä samalta alueelta kuin jäsenvaltiot. Koska UNHCR:llä on asiantuntemusta eri vastaanottomuodoista, joita käytetään otettaessa kansainvälistä suojelua tarvitsevia henkilöitä kolmansista maista, joihin he ovat joutuneet siirtymään, valtioihin, jotka ovat halukkaita vastaanottamaan heidät, sillä olisi oltava jatkossakin keskeinen rooli tämän ehdotuksen nojalla toteutettavissa uudelleensijoittamistoimissa.

[Euroopan unionin turvapaikkavirasto] voi [sitä koskevan uuden asetuksen] mukaisesti tukea jäsenvaltioita koordinoimalla niiden välistä teknistä yhteistyötä, avustamalla niitä unionin kohdennettujen uudelleensijoittamisjärjestelmien täytäntöönpanossa ja helpottamalla infrastruktuurin yhteiskäyttöä.

Jäsenvaltiot voivat pyytää myös muiden kumppaneiden, esimerkiksi IOM:n tai kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden apua lähtöä edeltävien perehdyttämisohjelmien, matkustuskunnon toteavien lääkärintarkastusten, matkajärjestelyjen ja muiden käytännön järjestelyjen toteutuksessa.

–Assosioituneet valtiot

Islanti, Liechtenstein, Norja ja Sveitsi kutsutaan osallistumaan unionin vuotuisten uudelleensijoittamissuunnitelmien täytäntöönpanoon. Niiden edustajat kutsutaan korkean tason uudelleensijoittamiskomitean kokouksiin, jos maat ovat ilmoittaneet osallistumisaikeestaan. Tässä assosiaatiossa otetaan asianmukaisesti huomioon tämän asetuksen ydinosat, erityisesti uudelleensijoittamismenettelyyn sekä uudelleensijoitettavien henkilöiden oikeuksiin ja velvollisuuksiin liittyvät osat.

–Rahoitustuki

Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston perustamisesta 16. huhtikuuta 2014 annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) N:o 516/2014 osallistuville jäsenvaltioille maksetaan unionin talousarviosta 10 000 euron kertakorvaus kustakin niiden uudelleensijoittamasta henkilöstä riippumatta siitä, onko tapauksessa sovellettu tavanomaista vai nopeutettua menettelyä. Jäsenvaltiot saavat kyseiset varat vain, jos uudelleensijoittaminen tapahtuu unionin uudelleensijoittamiskehyksen puitteissa. Uudelleensijoituksia, jotka toteutetaan kehyksen ulkopuolella osana kansallisia uudelleensijoittamisjärjestelmiä, ei tueta rahallisesti unionin talousarviosta.

–Arviointi ja uudelleentarkastelu

Komissio raportoi tämän asetuksen soveltamisesta Euroopan parlamentille ja neuvostolle hyvissä ajoin asetuksen uudelleentarkastelua silmällä pitäen. Tätä säädösehdotusta olisi tarkasteltava uudelleen samanaikaisesti turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston perustamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 516/2014 uudelleentarkastelun kanssa, koska säädökset ovat tiiviisti kytköksissä toisiinsa.

Arvioinnissa otetaan huomioon jäsenvaltioiden Euroopan unionin turvapaikkavirastolle toimittamat tiedot viikoittain tosiasiallisesti uudelleensijoitettujen kolmansien maiden kansalaisten määrästä.

2016/0225 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

unionin uudelleensijoittamiskehyksen käyttöönotosta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 516/2014 muuttamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 78 artiklan 2 kohdan d ja g alakohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 23 ,

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon 24 ,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)Oikeus- ja sisäasioiden neuvoston 10 päivänä lokakuuta 2014 antamissa päätelmissä 25 todetaan seuraavaa: ”Ottaen huomioon muuttovirtojen kohteina olevien jäsenvaltioiden toteuttamat toimet kaikkien jäsenvaltioiden olisi osallistuttava [uudelleensijoituksen] toteuttamiseen oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti.”

(2)Komissio esitti 13 päivänä toukokuuta 2015 antamassaan tiedonannossa Euroopan muuttoliikeagendasta 26 , että tarvitaan yhteinen lähestymistapa suojelun myöntämiseen sitä tarvitseville, siirtymään joutuneille henkilöille uudelleensijoittamisen kautta.

(3)Komissio antoi 8 päivänä kesäkuuta 2015 jäsenvaltioille suosituksen Euroopan uudelleensijoitusjärjestelmäksi 27 , joka perustuu oikeudenmukaiseen jakoperusteeseen. Suositusta seurasivat neuvostossa 20 päivänä heinäkuuta 2015 kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätelmät 28 22 504:n kansainvälisen suojelun tarpeessa selvästi olevan henkilön uudelleensijoittamisesta monenvälisten ja kansallisten järjestelmien puitteissa. Uudelleensijoituspaikat jaettiin jäsenvaltioiden ja Dublin-järjestelmään assosioituneiden valtioiden kesken päätelmien liitteessä esitettyjen sitoumusten mukaisesti.

(4)Komissio antoi 15 päivänä joulukuuta 2015 jäsenvaltioille ja assosioituneille valtioille Turkin kanssa toteutettavaa vapaaehtoisen humanitaarisen maahanpääsyn järjestelmää koskevan suosituksen 29 , jonka mukaan osallistuvat valtiot sallivat Syyrian kriisin takia siirtymään joutuneiden, kansainvälisen suojelun tarpeessa selvästi olevien henkilöiden maahantulon. EU:n ja Turkin 18 päivänä maaliskuuta 2016 antaman julkilausuman mukaan vapaaehtoinen humanitaarisen maahanpääsyn järjestelmä otetaan käyttöön siinä vaiheessa, kun sääntöjenvastaiset rajanylitykset Turkin ja EU:n välillä ovat loppumaisillaan tai ainakin vähentyneet huomattavasti ja kestävällä tavalla. Jäsenvaltioiden osallistuminen tähän järjestelmään on vapaaehtoista.

(5)EU:n ja Turkin 18 päivänä maaliskuuta 2016 antaman julkilausuman mukaan kaikki uudet Turkista Kreikan saarille 20 päivästä maaliskuuta 2016 alkaen sääntöjenvastaisesti tulevat siirtolaiset palautettaisiin Turkkiin. Jokaista Kreikan saarilta Turkkiin palautettavaa syyrialaista kohden yksi syyrialainen uudelleensijoitetaan Turkista unioniin Yhdistyneiden kansakuntien haavoittuvuuskriteerit huomioon ottaen. Jäsenvaltiot, Dublin-järjestelmään assosioituneet valtiot ja Turkki pääsivät toukokuussa 2016 yhteisymmärrykseen menettelyohjeista, joita sovelletaan kyseisen uudelleensijoittamisjärjestelmän täytäntöönpanoon.

(6)Komissio antoi 6 päivänä huhtikuuta 2016 Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän uudistamisesta ja laillisten maahanpääsyväylien kehittämisestä tiedonannon 30 , jossa se ilmoitti laativansa ehdotuksen jäsennellyksi uudelleensijoittamisjärjestelmäksi. Siinä luodaan puitteet unionin uudelleensijoittamispolitiikalle ja vahvistetaan yhteinen lähestymistapa kansainvälisen suojelun tarpeessa olevien henkilöiden turvalliselle ja lailliselle pääsylle unioniin.

(7)Euroopan parlamentti antoi 12 päivänä huhtikuuta 2016 päätöslauselman Välimeren tilanteesta ja tarpeesta kokonaisvaltaiselle EU:n lähestymistavalle muuttoliikkeeseen 31 . Siinä korostetaan tarvetta pysyvälle unionin laajuiselle uudelleensijoittamisohjelmalle, jonka puitteissa voidaan uudelleensijoittaa merkittävä määrä pakolaisia ottaen huomioon unionissa suojelua hakevien henkilöiden kokonaismäärä.

(8)Olemassa olevien aloitteiden pohjalta olisi luotava vakaa ja luotettava unionin uudelleensijoittamiskehys kansainvälistä suojelua tarvitsevien henkilöiden uudelleensijoittamista varten. Kehyksen täytäntöönpanossa noudatetaan unionin vuotuisia uudelleensijoittamissuunnitelmia ja unionin kohdennettuja uudelleensijoittamisjärjestelmiä, joiden avulla jäsenvaltioiden konkreettiset sitoumukset lunastetaan käytännössä.

(9)Tällainen kehys on välttämätön osa hyvin hallittua muuttoliikepolitiikkaa, jonka tavoitteena on kaventaa kansallisten uudelleensijoittamiskäytäntöjen ja -menettelyjen välisiä eroja, mahdollistaa kansainvälisen suojelun tarpeessa olevien kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden laillinen ja turvallinen pääsy jäsenvaltioiden alueelle, auttaa vähentämään riskiä kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden laajamittaisesta sääntöjenvastaisesta tulosta jäsenvaltioiden alueelle ja siten vähentää omatoimisesti saapuvista henkilöistä jäsenvaltioiden turvapaikkajärjestelmiin aiheutuvaa painetta, osoittaa solidaarisuutta sellaisilla alueilla sijaitsevia maita kohtaan, joihin tai joiden sisällä suuri määrä kansainvälistä suojelua tarvitsevia henkilöitä on joutunut siirtymään, keventämällä kyseisiin maihin kohdistuvaa painetta, auttaa saavuttamaan unionin ulkopolitiikan tavoitteet lisäämällä unionin vaikutusvaltaa kolmansiin maihin ja osallistua maailmanlaajuisiin uudelleensijoittamisaloitteisiin esiintymällä yhtenä rintamana kansainvälisillä foorumeilla ja suhteissa kolmansiin maihin.

(10)Jotta voidaan auttaa vähentämään riskiä kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden laajamittaisesta sääntöjenvastaisesta tulosta jäsenvaltioiden alueelle, osoittaa solidaarisuutta sellaisilla alueilla sijaitsevia maita kohtaan, joihin tai joiden sisällä suuri määrä kansainvälistä suojelua tarvitsevia henkilöitä on joutunut siirtymään, keventämällä kyseisiin maihin kohdistuvaa painetta ja auttaa saavuttamaan unionin ulkopolitiikan tavoitteet, niiden alueiden tai kolmansien maiden, joilta/joista uudelleensijoittamisia on tarkoitus tehdä, olisi sovelluttava kolmansien maiden kanssa räätälöityihin järjestelyihin, joilla muuttoliikkeen hallintaa pyritään parantamaan 7 päivänä kesäkuuta 2016 annetussa komission tiedonannossa ”Euroopan muuttoliikeagendaan perustuva uusi kumppanuuskehys kolmansien maiden kanssa” 32 esitetyn mukaisesti.

(11)Kansallisten uudelleensijoittamiskäytäntöjen ja -menettelyjen välisten erojen kaventamiseksi olisi vahvistettava yhteiset vakiomenettelyt ja yhteiset hyväksymis- ja poissulkemisperusteet valintaa varten sekä uudelleensijoitettaville henkilöille myönnettävä yhteinen suojeluasema.

(12)Yhteisten vakiomenettelyjen olisi perustuttava jäsenvaltioiden uudelleensijoittamiskokemuksiin ja -normeihin, erityisesti menettelyohjeisiin, joita sovelletaan EU:n ja Turkin 18 päivänä maaliskuuta 2016 antamassa julkilausumassa esitetyn uudelleensijoittamisjärjestelmän täytäntöönpanoon. Unionin uudelleensijoittamiskehyksen olisi mahdollistettava kahdenlaisen vakiomenettelyn käyttö uudelleensijoituksissa.

(13)Molemmissa menettelyissä on seuraavat vaiheet: tunnistaminen, rekisteröinti, arviointi ja päätös.

(14)Olisi otettava käyttöön tavanomainen menettely, joka mahdollistaa kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön kansainvälistä suojelua koskevien tarpeiden täydellisen arvioinnin.

(15)Olisi otettava käyttöön nopeutettu menettely, joka sisältää samantasoiset turvallisuusselvitykset kuin tavanomainen menettely. Nopeutetussa menettelyssä kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön kansainvälistä suojelua koskevan tarpeen arviointi olisi kuitenkin rajattava sen arvioimiseen, täyttääkö henkilö toissijaisen suojelun myöntämisedellytykset, eikä arvioida sitä, täyttääkö hän pakolaisaseman myöntämisedellytykset.

(16)Uudelleensijoittamismenettely olisi vietävä päätökseen mahdollisimman nopeasti, jotta kansainvälistä suojelua tarvitsevat henkilöt pidättyisivät käyttämästä sääntöjenvastaisia tapoja tulla Euroopan unioniin hakemaan suojelua. Menettelyllä olisi myös varmistettava, että jäsenvaltioilla on riittävästi aikaa kunkin tapauksen täydelliseen ja asianmukaiseen tutkimiseen. Määräaikojen olisi oltava riittävän pitkiä tavanomaiseen ja nopeutettuun menettelyyn kuuluvien erityyppisten arviointien tekemistä varten.

(17)Uudelleensijoittamismenettelyä varten kerätyt tiedot olisi säilytettävä enintään viiden vuoden ajan uudelleensijoittamisen ajankohdasta. Koska sellaisia kolmansien maiden kansalaisia tai kansalaisuudettomia henkilöitä, jotka jokin jäsenvaltio on jo uudelleensijoittanut tai jotka viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana ovat kieltäytyneet johonkin jäsenvaltioon uudelleensijoittamisesta, ei saisi uudelleensijoittaa toiseen jäsenvaltioon, kyseinen ajanjakso olisi katsottava henkilötietojen, myös sormenjälkien ja kasvokuvien, säilyttämiseen tarvittavaksi ajaksi.

(18)Uudelleensijoittamismenettely olisi valittava erikseen kussakin unionin kohdennetussa uudelleensijoittamisjärjestelmässä. Nopeutettu menettely saattaa olla perusteltu humanitaarisista syistä tai tapauksessa, jossa on kiireellinen oikeudellisen tai fyysisen suojelun tarve.

(19)Uudelleensijoitus ei ole subjektiivinen oikeus.

(20)Unionin kohdennetuissa uudelleensijoittamisjärjestelmissä sovellettavaa menettelyä koskevien sääntöjen täydentämiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta antaa säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti, jotta menettelyä voidaan mukauttaa sen kolmannen maan olosuhteisiin, josta uudelleensijoittaminen tapahtuu, esimerkiksi määrittämällä kyseisen kolmannen maan rooli menettelyssä. On erityisen tärkeää, että komissio toteuttaa valmisteluvaiheessa asiaankuuluvat kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että kyseiset kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten sopimuksessa 33 vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja niiden asiantuntijat pääsevät systemaattisesti komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(21)Jotta unionin uudelleensijoittamiskehyksen täytäntöönpanolle voidaan varmistaa yhdenmukaiset edellytykset, neuvostolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltuudet laatia unionin vuotuinen uudelleensijoittamissuunnitelma, jossa vahvistetaan uudelleensijoitettavien henkilöiden enimmäismäärä, yksityiskohtaiset tiedot jäsenvaltioiden osallistumisesta suunnitelmaan ja niiden osuus uudelleensijoitettavien henkilöiden kokonaismäärästä sekä yleiset maantieteelliset painopisteet.

(22)Näitä valtuuksia olisi käytettävä komission ehdotuksesta, joka koskee uudelleensijoitettavien henkilöiden enimmäismäärää ja yleisiä maantieteellisiä painopisteitä. Komission olisi tehtävä ehdotuksensa samanaikaisesti kun se tekee ehdotuksensa unionin vuotuisesta talousarvioesityksestä. Neuvoston olisi pyrittävä hyväksymään ehdotus kahden kuukauden kuluessa. Komission ja neuvoston olisi otettava huomioon korkean tason uudelleensijoittamiskomiteassa käydyt keskustelut.

(23)Jotta unionin uudelleensijoittamiskehyksen täytäntöönpanolle voidaan varmistaa yhdenmukaiset edellytykset, komissio olisi valtuutettava laatimaan unionin kohdennetut uudelleensijoittamisjärjestelmät, joissa vahvistetaan uudelleensijoitettavien henkilöiden tarkka lukumäärä vuotuisessa uudelleensijoittamissuunnitelmassa vahvistetusta kokonaismäärästä ja jäsenvaltioiden osallistuminen suunnitelman mukaisesti. Näitä valtuuksia olisi käytettävä yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16 päivänä helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 34 mukaisesti. Unionin kohdennettujen uudelleensijoittamisjärjestelmien laadinnassa olisi käytettävä tarkastelumenettelyä, koska kyseisillä järjestelmillä on huomattavia vaikutuksia. Komission olisi pyrittävä laatimaan unionin kohdennetut uudelleensijoittamisjärjestelmät mahdollisimman pian unionin vuotuisen uudelleensijoittamissuunnitelman hyväksymisen jälkeen ja aina tarvittaessa kyseisen suunnitelman soveltamiskauden aikana. Komission olisi otettava huomioon korkean tason uudelleensijoittamiskomiteassa käydyt keskustelut.

(24)Kussakin unionin kohdennetussa uudelleensijoittamisjärjestelmässä olisi määriteltävä, mitä menettelysääntöjä sen täytäntöönpanoon olisi sovellettava. Lisäksi järjestelmässä olisi tarpeen mukaan vahvistettava paikallistason yhteistyöjärjestelyt sen täytäntöönpanon helpottamiseksi.

(25)Uudelleensijoitetuille henkilöille olisi myönnettävä kansainvälistä suojelua. Näin ollen turvapaikkasäännöstöön sisältyviä säännöksiä kansainvälisen suojelun sisällöstä olisi sovellettava siitä hetkestä, kun uudelleensijoitettavat henkilöt saapuvat jäsenvaltion alueelle, myös sääntöjä, joiden tarkoituksena on saada kansainvälistä suojelua saavat henkilöt pidättymään liikkumasta edelleen.

(26)Jotta kunkin jäsenvaltion toimet voitaisiin ottaa kokonaisvaltaisesti huomioon, jäsenvaltioon tosiasiallisesti uudelleensijoitettujen henkilöiden määrä olisi lisättävä kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten määrään komission ehdottaman korjaavan jakomekanismin soveltamiseksi kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja -menettelyjen vahvistamisesta annetun komission asetusehdotuksen (uudelleenlaadittu) 35 mukaisesti.

(27)Koska Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun virastolla (UNHCR) on asiantuntemusta eri vastaanottomuodoista, joita käytetään otettaessa kansainvälistä suojelua tarvitsevia henkilöitä kolmansista maista, joihin he ovat joutuneet siirtymään, jäsenvaltioihin, jotka ovat halukkaita vastaanottamaan heidät, sillä olisi oltava jatkossakin keskeinen rooli unionin uudelleensijoittamiskehyksen puitteissa toteutettavissa uudelleensijoittamistoimissa. UNHCR:n lisäksi muita kansainvälisiä toimijoita, esimerkiksi Kansainvälistä siirtolaisuusjärjestöä (IOM), olisi pyydettävä auttamaan jäsenvaltioita unionin uudelleensijoittamiskehyksen täytäntöönpanossa.

(28)[Euroopan unionin turvapaikkaviraston] olisi avustettava jäsenvaltioita unionin uudelleensijoittamiskehyksen täytäntöönpanossa toimeksiantonsa mukaisesti.

(29)Olisi perustettava korkean tason uudelleensijoittamiskomitea, jotta kaikkia sidosryhmiä voidaan kuulla laajalti unionin uudelleensijoittamiskehyksen täytäntöönpanosta.

(30)Jäsenvaltioiden tähän asetukseen perustuvia uudelleensijoittamistoimia olisi tuettava asianmukaisella rahoituksella unionin talousarviosta. Uudelleensijoittamisjärjestelmien asianmukainen ja kestävä toiminta edellyttää muutosten tekemistä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) N:o 516/2014 36 .

(31)Tämä asetus ei vaikuta jäsenvaltioiden mahdollisuuteen hyväksyä tai panna täytäntöön esimerkiksi sellaisia kansallisia uudelleensijoittamisjärjestelmiä, jotka eivät vaaranna tämän asetuksen mukaisten unionin tavoitteiden saavuttamista ja joissa ne tarjoavat lisäpaikkoja tällä asetuksella perustettuihin unionin kohdennettuihin uudelleensijoittamisjärjestelmiin yli sen osuuden, joka niille on osoitettu unionin vuotuisessa uudelleensijoittamissuunnitelmassa vahvistetusta uudelleensijoitettavien henkilöiden enimmäismäärästä.

(32)Täydentävyys unionin puitteissa käynnissä olevien uudelleensijoittamisaloitteiden ja humanitaarisen maahanpääsyn aloitteiden kanssa olisi varmistettava.

(33)Tässä asetuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja noudatetaan periaatteita, jotka tunnustetaan varsinkin Euroopan unionin perusoikeuskirjassa, ja sitä olisi siksi sovellettava tavalla, joka on yhteensopiva näiden oikeuksien ja periaatteiden kanssa, mukaan lukien lapsen oikeudet, oikeus nauttia perhe-elämän kunnioitusta ja yleinen syrjintäkieltoperiaate.

(34)Jäsenvaltioiden viranomaisten tämän asetuksen puitteissa suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä olisi noudatettava luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta 27 päivänä huhtikuuta 2016 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus).

(35)[Euroopan unionin turvapaikkaviraston] tämän asetuksen puitteissa suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä olisi noudatettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 45/2001 37 sekä [asetusta (EU) XXX/XXX (EU:n turvapaikkavirastoa koskeva asetus) 38 ], ja siinä olisi noudatettava tarpeellisuus- ja suhteellisuusperiaatteita.

(36)Tämän asetuksen soveltamista ja turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston perustamisesta annettua asetusta (EU) N:o 516/2014 olisi tarkasteltava uudelleen samanaikaisesti.

(37)[Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 21 olevan 3 artiklan mukaisesti nämä jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet haluavansa osallistua tämän asetuksen hyväksymiseen ja soveltamiseen.]

TAI

(37)[Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 21 olevien 1 ja 2 artiklan mukaisesti nämä jäsenvaltiot eivät osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido näitä jäsenvaltioita eikä sitä sovelleta näihin jäsenvaltioihin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mainitun pöytäkirjan 4 artiklan soveltamista.]

TAI

(37)[Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 21 olevien 1 ja 2 artiklan mukaisesti Yhdistynyt kuningaskunta ei osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Yhdistynyttä kuningaskuntaa eikä sitä sovelleta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mainitun pöytäkirjan 4 artiklan soveltamista.

(37a)Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 21 olevan 3 artiklan mukaisesti Irlanti on (... päivätyllä kirjeellä) ilmoittanut haluavansa osallistua tämän asetuksen hyväksymiseen ja soveltamiseen.]

TAI

(37)[Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 21 olevan 3 artiklan mukaisesti Yhdistynyt kuningaskunta on (... päivätyllä kirjeellä) ilmoittanut haluavansa osallistua tämän asetuksen hyväksymiseen ja soveltamiseen.

(37a)Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 21 olevien 1 ja 2 artiklan mukaisesti Irlanti ei osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Irlantia eikä sitä sovelleta Irlantiin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mainitun pöytäkirjan 4 artiklan soveltamista.]

(38)Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa (N:o 22) olevien 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla
Kohde

Tällä asetuksella otetaan käyttöön unionin uudelleensijoittamiskehys kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden pääsyn sallimiseksi jäsenvaltioiden alueelle kansainvälisen suojelun myöntämistä varten.

2 artikla
Uudelleensijoittaminen

Tässä asetuksessa ’uudelleensijoittamisella’ tarkoitetaan kansainvälisen suojelun tarpeessa olevien kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden pääsyn sallimista jäsenvaltioiden alueelle kolmannesta maasta, johon tai jonka sisällä he ovat joutuneet siirtymään, kansainvälisen suojelun myöntämistä varten.

3 artikla
Unionin uudelleensijoittamiskehys

Otetaan käyttöön unionin uudelleensijoittamiskehys.

Siinä vahvistetaan säännöt kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden uudelleensijoittamisesta jäsenvaltioiden alueelle.

Unionin uudelleensijoittamiskehys

(a)mahdollistaa kansainvälistä suojelua tarvitsevien kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden laillisen ja turvallisen pääsyn jäsenvaltioiden alueelle;

(b)vähentää osaltaan riskiä kansainvälistä suojelua tarvitsevien kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden laajamittaisesta tulosta jäsenvaltioiden alueelle sääntöjenvastaisesti;

(c)edistää kansainvälisiä uudelleensijoittamisaloitteita.

4 artikla
Alueet tai kolmannet maat, joilta/joista uudelleensijoittaminen tapahtuu

Määriteltäessä ne alueet tai kolmannet maat, joilta/joista uudelleensijoittaminen tapahtuu unionin uudelleensijoittamiskehyksen puitteissa 7 ja 8 artiklassa tarkoitettujen täytäntöönpanosäädösten mukaisesti, on otettava huomioon seuraavat tekijät:

(a)niiden kansainvälistä suojelua tarvitsevien henkilöiden määrä, jotka ovat joutuneet siirtymään kolmanteen maahan tai kolmannen maan sisällä, ja kyseisten henkilöiden edelleen liikkuminen jäsenvaltioiden alueelle;

(b)täydentävyys niille kolmansille maille annetun taloudellisen ja teknisen avun kanssa, joihin tai joiden sisällä kansainvälistä suojelua tarvitsevat henkilöt ovat siirtyneet;

(c)unionin yleiset suhteet kolmanteen maahan (kolmansiin maihin), jo(i)sta uudelleensijoittaminen tapahtuu, ja suhteet kolmansiin maihin yleisesti;

(d)kolmannen maan tosiasiallinen yhteistyö unionin kanssa muuttoliike- ja turvapaikka-asioiden alalla, mukaan lukien

i) asianomaisesta kolmannesta maasta jäsenvaltioiden alueelle tulevien, rajan sääntöjenvastaisesti ylittävien kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden määrän vähentäminen;

ii) edellytysten luominen ensimmäisen turvapaikkamaan ja turvallisen kolmannen maan käsitteiden käytölle sellaisten turvapaikanhakijoiden palauttamista varten, jotka ovat ylittäneet rajan sääntöjenvastaisesti ja tulleet jäsenvaltioiden alueelle asianomaisesta kolmannesta maasta tai joilla on jokin yhteys kyseiseen maahan;

iii) asianomaisessa maassa oleskelevien, kansainvälistä suojelua tarvitsevien henkilöiden vastaanotto- ja suojelukapasiteetin lisääminen muun muassa luomalla tehokas turvapaikkajärjestelmä; tai

iv) jäsenvaltioiden alueella sääntöjenvastaisesti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden takaisinoton lisääminen esimerkiksi tekemällä takaisinottosopimukset ja panemalla ne tosiasiallisesti täytäntöön;

(e)kolmansien maiden antamien uudelleensijoittamista koskevien sitoumusten laajuus ja sisältö.

5 artikla
Hyväksymisperusteet

Seuraavat kolmansien maiden kansalaiset tai kansalaisuudettomat henkilöt voidaan hyväksyä 8 artiklan mukaisesti perustettujen unionin kohdennettujen uudelleensijoittamisjärjestelmiin:

(a)i) kolmansien maiden kansalaiset, joilla on perusteltu pelko tulla vainotuksi rodun, uskonnon, kansalaisuuden, poliittisen mielipiteen tai tiettyyn yhteiskuntaryhmään kuulumisen vuoksi ja jotka siitä syystä oleskelevat kansalaisuusmaansa ulkopuolella tai kansalaisuusmaansa sen osan ulkopuolella, jossa he aiemmin vakituisesti asuivat, ja jotka ovat kykenemättömiä tai kyseisen pelon vuoksi haluttomia turvautumaan kyseisen maan tarjoamaan suojeluun, taikka kansalaisuudettomat henkilöt, jotka oleskelevat aiemman vakituisen asuinmaansa ulkopuolella tai kyseisen maan sen osan ulkopuolella, jossa he aiemmin vakituisesti asuivat, ja jotka edellä mainituista syistä ovat kykenemättömiä tai tällaisen pelon vuoksi haluttomia palaamaan tai jäämään kyseiseen maahan, tai muussa tapauksessa

ii) kolmansien maiden kansalaiset, jotka oleskelevat kansalaisuusmaansa ulkopuolella tai kansalaisuusmaansa sen osan ulkopuolella, jossa he aiemmin vakituisesti asuivat, tai kansalaisuudettomat henkilöt, jotka oleskelevat aiemman vakituisen asuinmaansa ulkopuolella tai kyseisen maan sen osan ulkopuolella, jossa he aiemmin vakituisesti asuivat, ja joiden tapauksessa on perusteltu syy uskoa, että jos heidät palautetaan tai he jäävät alkuperämaahansa tai vakituiseen asuinmaahansa, he joutuisivat todelliseen vaaraan kärsiä vakavaa vahinkoa, ja jotka ovat kykenemättömiä tai tällaisen vaaran vuoksi haluttomia turvautumaan kyseisen maan tarjoamaan suojeluun;

(b)kolmansien maiden kansalaiset ja kansalaisuudettomat henkilöt, jotka kuuluvat vähintään yhteen seuraavista ryhmistä:

i) haavoittuvassa asemassa olevat henkilöt:

–riskiryhmiin kuuluvat naiset ja tytöt;

–riskiryhmiin kuuluvat lapset ja nuoret, myös ilman huoltajaa olevat lapset;

–väkivallan ja/tai kidutuksen kohteeksi, myös sukupuolen perusteella, joutuneet henkilöt;

–oikeudellisen ja/tai fyysisen suojelun tarpeessa olevat henkilöt;

–lääketieteellisen hoidon tarpeessa olevat tai vammaiset henkilöt; tai

–sosioekonomisesti haavoittuvassa asemassa olevat henkilöt;

ii) jäsenvaltiossa laillisesti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten tai kansalaisuudettomien henkilöiden tai EU:n kansalaisten perheenjäsenet:

–aviopuoliso tai avopuoliso, jos asianomaisen jäsenvaltion lainsäädännössä tai käytännössä avopuolisot rinnastetaan aviopuolisoihin sen kolmansien maiden kansalaisia tai kansalaisuudettomia henkilöitä koskevassa lainsäädännössä;

–ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitettujen puolisoiden tai uudelleensijoitettavien kolmansien maiden kansalaisten tai kansalaisuudettomien henkilöiden alaikäiset lapset edellyttäen, että he ovat naimattomia ja riippumatta siitä, ovatko he syntyneet avioliitossa vai avioliiton ulkopuolella tai onko heidät adoptoitu kansallisessa lainsäädännössä määritellyn mukaisesti;

–uudelleensijoitettavan naimattoman alaikäisen isä, äiti tai muu hänestä sen jäsenvaltion lainsäädännön tai käytännön mukaan vastuussa oleva aikuinen, jossa kyseinen aikuinen on;

–uudelleensijoitettavien kolmansien maiden kansalaisten tai kansalaisuudettomien henkilöiden sisarukset;

–uudelleensijoitettavat kolmansien maiden kansalaiset tai kansalaisuudettomat henkilöt, jotka ovat riippuvaisia lapsensa tai vanhempansa avusta raskauden, vastasyntyneen lapsen, vakavan sairauden, vakavan vammaisuuden tai korkean iän vuoksi, edellyttäen, että perhesiteet olivat olemassa jo lähtömaassa, että kyseinen lapsi tai vanhempi pystyy huolehtimaan huollettavasta henkilöstä ja että asianomaiset henkilöt ovat ilmaisseet tahtonsa kirjallisesti;

(c)kolmansien maiden kansalaiset tai kansalaisuudettomat henkilöt, jotka eivät kuulu muilta Yhdistyneiden kansakuntien elimiltä tai toimistoilta kuin Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasian pääkomissaarilta (UNHCR) saatavaa suojelua tai avustusta koskevan, vuonna 1951 tehdyn Geneven yleissopimuksen 1 artiklan D kohdan soveltamisalaan;

(d)kolmansien maiden kansalaiset tai kansalaisuudettomat henkilöt, joilla ei ole sen maan, jossa he oleskelevat tai johon he ovat asettuneet asumaan, toimivaltaisten viranomaisten tunnustamia kyseisen maan kansalaisuuteen liittyviä oikeuksia ja velvollisuuksia tai niitä vastaavia oikeuksia ja velvollisuuksia.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että perheyhteys b alakohdan ii alakohdassa tarkoitettujen henkilöiden välillä voidaan säilyttää.

6 artikla
Poissulkemisperusteet

1.Seuraavat kolmansien maiden kansalaiset tai kansalaisuudettomat henkilöt suljetaan 8 artiklan mukaisesti perustettujen unionin kohdennettujen uudelleensijoittamisjärjestelmien ulkopuolelle:

(a)henkilöt, joiden tapauksessa on perusteltu syy olettaa, että

i) he ovat syyllistyneet rikokseen rauhaa vastaan, sotarikokseen tai rikokseen ihmisyyttä vastaan, sellaisena kuin nämä rikokset on määritelty niitä koskevissa kansainvälisissä asiakirjoissa;

ii) he ovat syyllistyneet vakavaan rikokseen;

iii) he ovat syyllistyneet Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan johdanto-osassa ja 1 ja 2 artiklassa esitettyjen Yhdistyneiden kansakuntien päämäärien ja periaatteiden vastaisiin tekoihin;

(b)henkilöt, joiden tapauksessa on perusteltu syy olettaa, että he ovat vaaraksi uudelleensijoittamisasiaa käsittelevän jäsenvaltion yhteisölle, yleiselle järjestykselle, turvallisuudelle, kansanterveydelle tai kansainvälisille suhteille, mukaan lukien tapaukset, joissa toinen jäsenvaltio on pyytänyt uudelleensijoittamisasiaa käsittelevää jäsenvaltiota kuulemaan sitä käsittelyn aikana tietyistä kolmansien maiden kansalaisista tai kansalaisuudettomista henkilöistä tai tietyistä kolmansien maiden kansalaisten tai kansalaisuudettomien henkilöiden ryhmistä, joiden uudelleensijoittamista kyseinen toinen jäsenvaltio on vastustanut edellä mainituista syistä;

(c)henkilöt, joista on tehty maahantulon epäämistä varten kuulutus Schengenin tietojärjestelmässä tai jäsenvaltion kansallisessa tietokannassa;

(d)henkilöt, jotka ovat uudelleensijoittamista edeltäneiden viiden vuoden aikana oleskelleet jäsenvaltion alueella sääntöjenvastaisesti taikka tulleet tai pyrkineet tulemaan jäsenvaltion alueelle sääntöjenvastaisesti;

(e)henkilöt, jotka toinen jäsenvaltio on jo uudelleensijoittanut osana tämän asetuksen, neuvostossa 20 päivänä heinäkuuta 2015 kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätelmien (asiakirja 11097/15), 18 päivänä maaliskuuta 2016 annetun EU:n ja Turkin julkilausuman, 15 päivänä joulukuuta 2015 annetun komission suosituksen C(2015) 9490 tai kansallisen uudelleensijoittamisjärjestelmän täytäntöönpanoa; ja

(f)henkilöt, joiden uudelleensijoittamisesta jäsenvaltiot ovat tämän kohdan nojalla kieltäytyneet uudelleensijoittamista edeltävien viiden vuoden aikana.

Tämän kohdan a alakohtaa sovelletaan henkilöihin, jotka yllyttävät siinä mainittuihin rikoksiin tai tekoihin tai muulla tavoin osallistuvat niiden suorittamiseen.

2.Kolmansien maiden kansalaiset tai kansalaisuudettomat henkilöt voidaan sulkea 8 artiklan mukaisesti perustettujen unionin kohdennettujen uudelleensijoittamisjärjestelmien ulkopuolelle, jos jotakin 1 kohdan a tai b alakohdassa tarkoitetuista poissulkemisperusteista voidaan soveltaa suoralta kädeltä.

7 artikla
Unionin vuotuinen uudelleensijoittamissuunnitelma

1.Neuvosto hyväksyy komission ehdotuksen perusteella unionin vuotuisen uudelleensijoittamissuunnitelman sen täytäntöönpanovuotta edeltävänä vuonna.

2.Unionin vuotuinen uudelleensijoittamissuunnitelma sisältää

(a)uudelleensijoitettavien henkilöiden enimmäismäärän;

(b)yksityiskohdat jäsenvaltioiden osallistumisesta unionin vuotuiseen uudelleensijoittamissuunnitelmaan ja niiden osuuden uudelleensijoitettavien henkilöiden kokonaismäärästä;

(c)yleiset maantieteelliset painopisteet.

8 artikla
Unionin kohdennetut uudelleensijoittamisjärjestelmät

1.Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädökset, joilla perustetaan 7 artiklan nojalla hyväksytyn unionin vuotuisen uudelleensijoittamissuunnitelman mukaiset unionin kohdennetut uudelleensijoittamisjärjestelmät. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

2.Unionin kohdennettuun uudelleensijoittamisjärjestelmään sisältyvät vähintäänkin seuraavat:

(a)yksityiskohtaiset perustelut unionin kohdennetulle uudelleensijoittamisjärjestelmälle;

(b)uudelleensijoitettavien henkilöiden tarkka määrä 7 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetusta, unionin vuotuisessa uudelleensijoittamissuunnitelmassa vahvistetusta kokonaismäärästä sekä yksityiskohtaiset tiedot jäsenvaltioiden osallistumisesta unionin kohdennettuun uudelleensijoittamisjärjestelmään;

(c)erittely niistä 4 artiklassa tarkoitetuista alueista tai kolmansista maista, joilta/joista uudelleensijoittaminen tapahtuu;

(d)tarvittaessa jäsenvaltioiden väliset paikallistason koordinointia ja käytännön yhteistyötä koskevat järjestelyt, joita [Euroopan unionin turvapaikkavirasto] tukee 12 artiklan 3 kohdan mukaisesti, sekä vastaavat järjestelyt kolmansien maiden ja UNHCR:n tai muiden kumppaneiden kanssa;

(e)kuvaus kolmansien maiden kansalaisten tai kansalaisuudettomien henkilöiden erityisryhmästä/-ryhmistä, johon/joihin unionin kohdennettua uudelleensijoittamisjärjestelmää sovelletaan;

(f)tieto siitä, sovelletaanko 10 artiklassa tarkoitettua tavanomaista menettelyä vai 11 artiklassa tarkoitettua nopeutettua menettelyä, ja tarvittaessa tarkemmat ohjeet siitä, miten kolmansien maiden kansalaisten tai kansalaisuudettomien henkilöiden tunnistaminen ja arviointi suoritetaan sekä aikataulu uudelleensijoittamispäätösten tekemiselle;

(g)päivämäärä, jona unionin kohdennettu uudelleensijoittamisjärjestelmä tulee voimaan, ja sen kesto.

9 artikla
Suostumus

Jäljempänä 10 ja 11 artiklassa vahvistettuja uudelleensijoittamismenettelyjä sovelletaan sellaisiin kolmansien maiden kansalaisiin tai kansalaisuudettomiin henkilöihin, jotka ovat suostuneet uudelleensijoittamiseen ja jotka eivät ole sittemmin peruneet suostumustaan esimerkiksi kieltäytymällä uudelleensijoituksesta johonkin tiettyyn jäsenvaltioon.

10 artikla
Tavanomainen menettely

1.Jäsenvaltioiden on unionin kohdennettua uudelleensijoittamisjärjestelmää täytäntöön pannessaan tunnistettava kolmansien maiden kansalaiset tai kansalaisuudettomat henkilöt ja arvioitava, kuuluvatko kyseiset henkilöt unionin kohdennetun uudelleensijoittamisjärjestelmän soveltamisalaan.

Jäsenvaltiot voivat asettaa etusijalle muun muassa sellaiset kolmansien maiden kansalaiset tai kansalaisuudettomat henkilöt, joilla on

(a)perhesiteet jäsenvaltiossa laillisesti oleskeleviin kolmansien maiden kansalaisiin tai kansalaisuudettomiin henkilöihin tai unionin kansalaisiin;

(b)sosiaaliset tai kulttuuriset siteet tai muita ominaisuuksia, jotka voivat helpottaa osallistuvaan jäsenvaltioon kotoutumista, edellyttäen, että asiaan ei liity minkäänlaista syrjintää esimerkiksi sukupuolen, rodun, ihonvärin, etnisen tai yhteiskunnallisen alkuperän, geneettisten ominaisuuksien, kielen, uskonnon tai vakaumuksen, poliittisen tai muun mielipiteen, kansalliseen vähemmistöön kuulumisen, varallisuuden, syntyperän, vammaisuuden, iän tai seksuaalisen suuntautumisen perusteella, sanotun kuitenkaan rajoittamatta eroja kohtelussa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun arvioinnin tekemistä varten;

(c)erityisiä suojelutarpeita tai haavoittuvuuksia.

2.Kolmannen maan kansalaiset tai kansalaisuudettomat henkilöt tunnistettuaan jäsenvaltion on rekisteröitävä seuraavat tiedot henkilöistä, joiden tapauksessa se aikoo käynnistää uudelleensijoittamismenettelyn:

(a)nimi, syntymäaika, sukupuoli, kansalaisuus ja muut henkilötiedot;

(b)kaikkien sormien sormenjäljet ja kasvokuva kaikista vähintään kuusi vuotta täyttäneistä kolmansien maiden kansalaisista tai kansalaisuudettomista henkilöistä;

(c)kolmannen maan kansalaisen mahdollisen henkilö- tai matkustusasiakirjan tyyppi ja numero; ja

(d)rekisteröinnin päiväys ja paikka ja sen tekevä viranomainen.

Rekisteröinnin yhteydessä voidaan kerätä myös muita 3 ja 4 kohdan täytäntöönpanossa tarvittavia tietoja.

3.Jäsenvaltioiden on arvioitava, täyttävätkö 2 kohdassa tarkoitetut kolmansien maiden kansalaiset tai kansalaisuudettomat henkilöt 5 artiklassa vahvistetut hyväksymisperusteet vai suljetaanko heidät menettelyn ulkopuolelle 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

Jäsenvaltiot tekevät kyseisen arvion asiakirjatodisteiden perusteella, mukaan lukien UNHCR:ltä mahdollisesti saadut tiedot siitä, täyttävätkö kyseiset kolmansien maiden kansalaiset tai kansalaisuudettomat henkilöt pakolaisen määritelmän, tai henkilökohtaisen haastattelun tai molempien perusteella.

4.Jäsenvaltioiden on tehtävä päätös kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön uudelleensijoittamisesta 3 kohdassa tarkoitetun arvion perusteella mahdollisimman pian ja viimeistään kahdeksan kuukauden kuluttua henkilön rekisteröinnistä. Jäsenvaltiot voivat jatkaa kahdeksan kuukauden määräaikaa enintään neljällä kuukaudella, jos tapaukseen liittyy monimutkaisia tosiasioita tai oikeudellisia seikkoja.

5.Jäsenvaltioiden on säilytettävä 2–4 kohdassa tarkoitetut tiedot viiden vuoden ajan uudelleensijoittamisen ajankohdasta.

Määräajan umpeuduttua jäsenvaltioiden on poistettava tiedot. Jäsenvaltioiden on poistettava sellaista henkilöä koskevat tiedot, joka on saanut jonkin jäsenvaltion kansalaisuuden ennen kyseisen määräajan päättymistä, heti kun jäsenvaltio saa tiedon siitä, että asianomainen henkilö on saanut kansalaisuuden.

6.Jos asiassa tehdään kielteinen päätös, asianomaista henkilöä ei uudelleensijoiteta.

7.Jos asiassa tehdään myönteinen päätös, kyseisen jäsenvaltion on

(a)myönnettävä pakolaisasema, jos asianomainen kolmannen maan kansalainen tai kansalaisuudeton henkilö täyttää pakolaisen määritelmän, tai toissijainen suojeluasema, jos asianomainen henkilö täyttää toissijaisen suojelun myöntämisedellytykset. Jäsenvaltion on annettava päätös tiedoksi asianomaiselle henkilölle. Pakolaisaseman tai toissijaisen suojeluaseman myöntämispäätöksellä on sama vaikutus kuin asetuksen (EU) XXX/XXX [aseman määrittelyä koskeva asetus] 13 artiklassa tarkoitetun pakolaisaseman ja 19 artiklassa tarkoitetun toissijaisen suojeluaseman myöntämistä koskevalla päätöksellä heti kun asianomainen henkilö on saapunut jäsenvaltion alueelle;

(b)tarjouduttava huolehtimaan matkajärjestelyistä, mukaan lukien matkustuskunnon toteavat lääkärintarkastukset, ja järjestettävä maksutta siirto omalle alueelleen, ja tarjoukseen on tarvittaessa sisällyttävä siitä kolmannesta maasta poistumista koskevien menettelyjen helpottaminen, josta asianomainen kolmannen maan kansalainen tai kansalaisuudeton henkilö siirretään;

(c)tarjottava kolmannen maan kansalaisille tai kansalaisuudettomille henkilöille lähtöä edeltävää perehdyttämisohjelmaa, joka voi sisältää tietoa heidän oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan, kielikursseja sekä tietoa jäsenvaltion yhteiskunnasta, kulttuurista ja politiikasta.

8.Tavanomaisessa menettelyssä jäsenvaltiot voivat ennen kolmannen maan kansalaisten tai kansalaisuudettomien henkilön tunnistamista pyytää UNHCR:ää tai tapauksesta riippuen [Euroopan unionin turvapaikkavirastoa] tai alan kansainvälisiä elimiä ohjaamaan niille sellaiset kolmansien maiden kansalaiset tai kansalaisuudettomat henkilöt, joista kyseiset tahot ovat tehneet täydellisen arvion siitä,

(a)kuuluvatko he unionin kohdennetun uudelleensijoittamisjärjestelmän soveltamisalaan; ja

(b)kuuluvatko he johonkin 5 artiklan b alakohdan i alakohdassa lueteltuun haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden ryhmään.

Jäsenvaltiot voivat myös pyytää UNHCR:ää tekemään täydellisen arvion siitä, täyttävätkö UNHCR:n niille ohjaamat kolmansien maiden kansalaiset tai kansalaisuudettomat henkilöt vuonna 1951 tehdyn Geneven yleissopimuksen 1 artiklan mukaisen pakolaisen määritelmän.

Lisäksi jäsenvaltiot voivat pyytää, että muun muassa 1 kohdan a–c alakohdassa esitetyt kriteerit otetaan huomioon.

9.Komissiolla on valtuudet antaa delegoituja säädöksiä 14 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti 1–4 kohdassa tarkoitettujen seikkojen täydentämiseksi, jotta uudelleensijoittamismenettelyä voidaan tarvittaessa mukauttaa sen kolmannen maan olosuhteisiin, josta uudelleensijoittaminen tapahtuu.

11 artikla
Nopeutettu menettely

Jos unionin kohdennetun uudelleensijoittamisjärjestelmän perustamista koskevassa komission täytäntöönpanosäädöksessä säädetään nopeutetusta menettelystä, jäsenvaltiot 10 artiklasta poiketen

(1)eivät arvioi, täyttääkö kolmannen maan kansalainen tai kansalaisuudeton henkilö 5 artiklan a alakohdan i alakohdassa tarkoitetut edellytykset;

(2)eivät pyydä UNHCR:ää arvioimaan, täyttääkö kolmannen maan kansalainen tai kansalaisuudeton henkilö vuonna 1951 tehdyn Geneven yleissopimuksen 1 artiklassa vahvistetun pakolaisen määritelmän;

(3)tekevät uudelleensijoittamispäätöksen mahdollisimman nopeasti ja viimeistään neljän kuukauden kuluttua 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitetusta kolmannen maan kansalaisen rekisteröinnistä; jäsenvaltiot voivat jatkaa kyseistä määräaikaa enintään kahdella kuukaudella, jos tapaukseen liittyy monimutkaisia tosiasioita tai oikeudellisia seikkoja;

(4)myöntävät asianomaiselle kolmannen maan kansalaiselle tai kansalaisuudettomalle henkilölle toissijaisen suojeluaseman.

Edellä olevan 4 alakohdan perusteella myönnetyn toissijaisen suojeluaseman katsotaan päättyvän siinä vaiheessa, kun kyseistä asemaa nauttivan henkilön tekemästä kansainvälistä suojelua koskevasta hakemuksesta tehdään lopullinen päätös.

12 artikla
Operatiivinen yhteistyö

1.Unionin kohdennettujen uudelleensijoittamisjärjestelmien täytäntöönpanon helpottamiseksi jäsenvaltioiden on nimettävä kansalliset yhteyspisteet, ja ne voivat päättää nimetä yhteyshenkilöitä kolmansiin maihin.

2.[Euroopan unionin turvapaikkavirasto] voi tukea jäsenvaltioita, muun muassa koordinoimalla niiden välistä teknistä yhteistyötä, avustamalla niitä unionin kohdennettujen uudelleensijoittamisjärjestelmien täytäntöönpanossa ja helpottamalla infrastruktuurin yhteiskäyttöä [asetuksen (EU) XXX/XXX (EU:n turvapaikkavirastoa koskeva asetus) 39 ] mukaisesti.

3.Kumppanit voivat avustaa jäsenvaltioita unionin kohdennettujen uudelleensijoittamisjärjestelmien täytäntöönpanossa ja varsinkin lähtöä edeltävien perehdyttämisohjelmien, matkustuskunnon toteavien lääkärintarkastusten, matkajärjestelyjen ja muiden käytännön järjestelyjen toteutuksessa 8 artiklan 2 kohdan d alakohdan mukaisesti sovittujen, uudelleensijoittamisjärjestelmiin liittyvien paikallistason koordinointia ja käytännön yhteistyötä koskevien järjestelyjen mukaisesti.

13 artikla
Korkean tason uudelleensijoittamiskomitea

1.Perustetaan korkean tason uudelleensijoittamiskomitea, joka muodostuu Euroopan parlamentin, neuvoston, komission, unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ja jäsenvaltioiden edustajista. Komiteaan voidaan kutsua [Euroopan unionin turvapaikkaviraston,] UNHCR:n ja Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön (IOM) edustajia. Islannin, Liechtensteinin, Norjan ja Sveitsin edustajat kutsutaan korkean tason uudelleensijoittamiskomitean kokouksiin, jos maat ovat ilmoittaneet aikeestaan osallistua unionin vuotuisen uudelleensijoittamissuunnitelman täytäntöönpanoon.

2.Komission edustaja toimii korkean tason uudelleensijoittamiskomitean puheenjohtajana. Komitea kokoontuu aina tarvittaessa komission kutsusta tai jäsenvaltion pyynnöstä, ja se kokoontuu vähintään kerran vuodessa.

3.Komissio kuulee korkean tason uudelleensijoittamiskomiteaa unionin uudelleensijoittamiskehyksen täytäntöönpanoon liittyvissä asioissa.

14 artikla
Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tässä artiklassa säädetyin edellytyksin.

2.Siirretään komissiolle tämän asetuksen voimaantulopäivästä määräämättömäksi ajaksi 10 artiklan 9 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

3.Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 10 artiklan 9 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.Ennen delegoidun säädöksen antamista komissio kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten sopimuksessa 40 vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.Edellä olevan 10 artiklan 9 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

15 artikla
Komiteamenettely

1.Komissiota avustaa komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

16 artikla
Assosiaatio Islannin, Liechtensteinin, Norjan ja Sveitsin kanssa

Islanti, Liechtenstein, Norja ja Sveitsi kutsutaan osallistumaan unionin vuotuisen uudelleensijoittamissuunnitelman täytäntöönpanoon. Kyseisessä assosiaatiossa otetaan asianmukaisesti huomioon tämän asetuksen ydinosat, erityisesti uudelleensijoittamismenettelyyn sekä uudelleensijoitettavien henkilöiden oikeuksiin ja velvollisuuksiin liittyvät osat.

17 artikla
Muutokset asetukseen (EU) N:o 516/2014

Muutetaan asetus (EU) N:o 516/2014 seuraavasti:

(1)Poistetaan 1 artiklan 2 kohdan d alakohta.

(2)Muutetaan 2 artikla seuraavasti:

(a)korvataan a alakohta seuraavasti:

”a) ’uudelleensijoittamisella’ kansainvälisen suojelun tarpeessa olevien kolmansien maiden kansalaisten tai kansalaisuudettomien henkilöiden pääsyn sallimista yhden jäsenvaltion alueelle kolmannesta maasta, johon tai jonka sisällä he ovat joutuneet siirtymään, kansainvälisen suojelun myöntämistä varten”;

(b)lisätään aa ja ab alakohta seuraavasti:

”aa) ’unionin uudelleensijoittamiskehyksellä’ [asetuksen (EU) XXX/XXX (uudelleensijoittamiskehystä koskeva asetus)] mukaisesti käyttöön otettua unionin uudelleensijoittamiskehystä;

ab) ’unionin kohdennetulla uudelleensijoittamisjärjestelmällä’ [asetuksen (EU) XXX/XXX (uudelleensijoittamiskehystä koskeva asetus)] 15 artiklan 2 kohdan mukaisesti perustettua unionin kohdennettua uudelleensijoittamisjärjestelmää;”.

(3)Korvataan 17 artikla seuraavasti:

”17 artikla

Unionin uudelleensijoittamiskehyksen määrärahat

1.Jäsenvaltiot saavat 15 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti lasketun osuutensa lisäksi 10 000 euron suuruisen kertakorvauksen kutakin unionin kohdennetun uudelleensijoittamisjärjestelmän mukaisesti uudelleensijoitettua henkilöä kohden.

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitettu määrä myönnetään jäsenvaltiokohtaisilla rahoituspäätöksillä, joissa niiden tarkistettu kansallinen ohjelma hyväksytään asetuksen (EU) N:o 514/2014 14 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti.

3.Kunkin jäsenvaltion, jolle on myönnetty 1 kohdassa tarkoitettu määrä, on sisällytettävä 39 artiklassa tarkoitettuun vuotuiseen tilitykseen niiden henkilöiden lukumäärä, jotka oikeuttavat kyseiseen määrään. Määrän siirto muihin kansallisen ohjelman toimiin ei ole mahdollista, ellei komissio sitä nimenomaisesti hyväksy kansalliseen ohjelmaan tehtävällä tarkistuksella.

4.Jäsenvaltioiden on säilytettävä tiedot, jotka tarvitaan uudelleensijoitettavien henkilöiden tunnistamista ja heidän uudelleensijoittamisensa ajankohdan määrittämistä varten.

5.Tämä ei vaikuta ennen [[asetuksen (EU) XXX/XXX (uudelleensijoittamiskehystä koskeva asetus)] voimaantulopäivää] myönnettyihin osuuksiin.”

(4)Korvataan ilmaisu ’unionin uudelleensijoittamisohjelma’ ilmaisulla ’unionin uudelleensijoittamiskehys’.

(5)Poistetaan liite III.

18 artikla
Arviointi ja uudelleentarkastelu

1.Komissio esittää viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2018 Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän asetuksen soveltamisesta jäsenvaltioissa.

2.Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle ja [Euroopan unionin turvapaikkavirastolle] 1 kohdassa tarkoitetun kertomuksen laatimiseksi tarvittavat tiedot niiden tietojen lisäksi, jotka niiden on toimitettava [Euroopan unionin turvapaikkavirastolle] viikoittain tosiasiallisesti uudelleensijoitettujen kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden lukumäärästä [asetuksen (EU) XXX/XXX (Dublin-asetus)] 22 artiklan 3 kohdassa säädetyn mukaisesti.

3.Euroopan parlamentti ja neuvosto tarkastelevat tätä asetusta uudelleen 30 päivään kesäkuuta 2020 mennessä komission ehdotuksen pohjalta ja 1 kohdassa tarkoitetun kertomuksen huomioon ottaen.

19 artikla
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan […] päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan jäsenvaltioissa perussopimusten mukaisesti.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja