EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 15.6.2016
COM(2016) 388 final
2016/0182(COD)
Ehdotus
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS
erityistoimien tukemista kuluttajien ja muiden rahoituspalvelujen loppukäyttäjien osallistumisen lisäämiseksi unionin päätöksentekoon rahoituspalvelualalla koskevan unionin ohjelman perustamisesta vuosiksi 2017–2020
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
{SWD(2016) 196 final}
PERUSTELUT
1.EHDOTUKSEN TAUSTA
•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet
Vuonna 2007 rahoitus- ja talouskriisit horjuttivat rahoituspalvelujen loppukäyttäjien ja erityisesti rahoituspalvelualan kuluttajien luottamusta. Eurooppalaiset lainsäätäjät ovat sen vuoksi katsoneet, että kuluttajien ja rahoituspalvelujen muiden loppukäyttäjien huolenaiheet olisi otettava järjestelmällisesti ja riittävällä tavalla huomioon kansalaisten luottamuksen palauttamiseksi rahoitusalan vakauteen.
Rahoituspalvelujen kuluttajat ovat monenlaisia luonnollisia henkilöitä, kuten yksityissijoittajia, säästäjiä, vakuutuksenottajia, eläkerahastosäästäjiä ja lainanottajia, jotka käyttävät tai pyytävät rahoituspalveluita. Vaikka kuluttajilla on suurin painoarvo nyt käsiteltävässä ehdotuksessa, sen tavoitteet voivat olla keskeisiä myös muille loppukäyttäjille, jotka käyttävät tai pyytävät rahoituspalveluja sellaisiin tarkoituksiin, jotka eivät ole heidän elinkeino-, liike- tai ammattitoimintansa ulkopuolella. Euroopan komissio on toteuttanut useita toimia varmistaakseen, että rahoituspalvelujen kuluttajien ja muiden loppukäyttäjien näkemyksiä kuullaan, erityisesti i) perustamalla vuonna 2010 finanssipalvelujen käyttäjäryhmän, joka toimii foorumina, jossa alan ulkopuolisten sidosryhmien edustajille tiedotetaan säännöllisesti rahoituspalvelupolitiikan kehityskysymyksistä ja pyydetään esittämään näkemyksiä ja ilmaisemaan huolenaiheita sekä ehdotuksia suunnitteilla olevista lainsäädäntöaloitteista ja ii) ottamalla järjestelmällisesti mukaan kuluttajat ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden edustajat eri asiantuntijaryhmiin, joita perustetaan avustamaan komissiota tai Euroopan valvontaviranomaisia, kun ne suorittavat rahoituspalvelujen alan tehtäviään.
Komissio oli havainnut, että näitä sidosryhmiä edustavien järjestöjen resurssien ja erityisen asiantuntemuksen niukkuus hankaloittaa niiden aktiivista osallistumista keskusteluihin unionin rahoituspalvelujen alan päätöksenteossa. Kuluttajajärjestöillä ja kansalaisyhteiskunnan järjestöillä ei ollut riittäviä resursseja, joiden avulla ne voisivat asianmukaisesti kattaa monet usein erittäin tekniset aiheet asianmukaisesti ja osallistua asianmukaisesti rahoituspalveluja koskevaan unionin poliittiseen päätöksentekoon. Tilanne oli epätyydyttävä, koska komissio ei voinut käyttää mahdollisimman laajaa näkemysten kirjoa, ja eräät kansalaisjärjestöt katsoivat, että toimialan esittämät näkemykset vaikuttivat komissioon epäasianmukaisesti.
Tässä yhteydessä komissio käynnisti vuoden 2011 lopussa pilottihankkeen, jonka tavoitteena oli myöntää avustuksia rahoitusalan asiantuntijakeskuksen kehittämiseksi. Keskus tukee loppukäyttäjiä sekä alan ulkopuolisia sidosryhmiä ja parantaa niiden valmiuksia osallistua unionin päätöksentekoon rahoituspalvelujen alalla. Komissio myönsi peräkkäisten avointen ehdotuspyyntöjen jälkeen vuosina 2012–2015 toiminta-avustukset kahdelle Brysseliin sijoittautuneelle voittoa tavoittelemattomalle järjestölle (Finance Watch ja Better Finance).
Mainittujen järjestöjen toimintaan kuului enimmäkseen tutkimustyötä, politiikka-analysointia, vaikuttamistoimia ja viestintää kyseisen ajanjakson aikana. Vuonna 2015 suoritettiin pilottihankkeen ja myöhemmän valmistelutoimen arviointi mahdollisista lisätoimista päättämiseksi tällä alalla.
Arvioinnissa todettiin, että pilottihankkeen ja valmistelutoimen poliittiset tavoitteet oli yleisesti ottaen saavutettu. Arvioinnissa kuitenkin korostettiin, että kumpikaan organisaatio ei ole taloudellisesti kestävä ilman unionin rahoitusta, vaikka niiden resursseja on pyritty monipuolistamaan näiden kolmen vuoden aikana. Rahoituksen lopettaminen vuodesta 2017 lähtien johtaisi siihen, että järjestöt vähentäisivät huomattavasti toimintaansa tai jopa lopettaisivat sen kokonaan, mikä olisi tarkoittanut, että poliittisia tavoitteita ei olisi enää voitu saavuttaa. Vastaavasti osarahoituksen tason laskeminen olisi riskialtista, koska molempien organisaatioiden olisi vähennettävä henkilöstöään välittömästi. Se rajoittaisi niiden toimintaa jo vuonna 2017 ja todennäköisesti lopettaisi toiminnan varsin nopeasti.
Näiden tuensaajien yhteisrahoitus samaan tapaan vuodesta 2017 lähtien on ainoa vaihtoehto, jolla voidaan varmistaa, että kaikki vuodesta 2012 alkaen toteutuneet arvioinnin mukaiset tulokset ja vaikutukset jatkuvat todennäköisesti ennallaan. Tämän ansiosta voidaan lisätä entisestään kuluttajien ja muiden rahoituspalvelujen loppukäyttäjien sekä niiden etuja ajavien sidosryhmien osallistumista unionin päätöksentekoon rahoitusalalla.
•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa
Tämä unionin ohjelma täydentää nykyisiä poliittisia aloitteita, kuten finanssipalvelujen käyttäjäryhmän vuonna 2010 aloittamaa tai muiden sellaisten asiantuntijaryhmien toimintaa, joita on perustettu avustamaan komissiota tai Euroopan valvontaviranomaisia (esim. Euroopan valvontaviranomaisten sidosryhmät) unionin poliittisessa päätöksenteossa rahoituspalvelujen alalla.
Tämä unionin ohjelma täydentää nykyistä unionin kuluttajapolitiikkaa. Ohjelma tukee entistä parempaa tietoihin perustuvaa ja tasapainoisempaa unionin päätöksentekoa rahoitusalalla, ja sen avulla voidaan tiedottaa paremmin EU:ssa rahoitusta koskevasta sääntelystä, joten se auttaa palauttamaan kansalaisten luottamuksen Euroopan rahoitusjärjestelmään.
2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE
•Oikeusperusta
Ehdotuksen oikeusperusta on Euroopan unionin toiminnasta tehty sopimus ja erityisesti sen 169 artiklan 2 kohdan b alakohta. Ehdotettu unionin ohjelma edistää korkeatasoista kuluttajansuojaa ja kuluttajien keskeistä asemaa rahoituspalvelualan sisämarkkinoilla tukemalla ja täydentämällä jäsenvaltioiden politiikkaa ja pyrkimällä varmistamaan, että kansalaiset saavat mahdollisimman paljon hyötyä sisämarkkinoista ja että heidän oikeudellisia ja taloudellisia etujaan käsitellään ja puolustetaan asianmukaisesti tässä yhteydessä. Monivuotisen rahoituskehyksen yhteydessä hyväksytyn komission lainsäädäntöpolitiikan mukaisesti tätä rahoitusohjelmaa ehdotetaan asetuksena.
•Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)
Unionin ohjelma tarjoaa mahdollisuuden yhteisrahoittaa kahden tuensaajan toteuttamia toimia, joilla pyritään parantamaan kuluttajien ja muiden loppukäyttäjien sekä niiden etuja ajavien sidosryhmien osallistumista rahoituspalvelualalla. Ehdotus on toissijaisuusperiaatteen mukainen Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklan mukaisesti, sillä sen tavoitteita ei voida riittävällä tavalla saavuttaa jäsenvaltioiden toimin, vaan ne voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten takia toteuttaa paremmin unionin tasolla.
Arvioinnissa annettiin erityisesti myönteinen arvio edellisen pilottihankkeen ja valmistelutoimen unionin tason lisäarvolle. Kansallisilla organisaatioilla, jotka käsittelevät kaikenlaisia kuluttaja-asioita, ei ole riittävää teknistä asiantuntemusta, eivätkä ne voi kattaa rahoituspalveluihin liittyvien politiikkojen laajaa alaa. Lisäksi muita vastaavia organisaatioita ei ole tiedossa EU:n tasolla.
•Suhteellisuusperiaate
Ehdotus on Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukainen. Kuten rahoitusasetusta koskevaan komission ehdotukseen liittyvässä ennakkoarvioinnissa on määritetty, tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen edellisen pilottihankkeen ja valmistelutoimen tähänastisten vaikutusten ylläpitämiseksi. Unionin rahoitusta ehdotetaan kahdelle tarkoin määritellylle tuensaajalle, joiden toimintaa, tuotoksia ja vaikutuksia on arvioitu vuonna 2015. Nykyisessä institutionaalisessa kehyksessä toteutettavat uudet rahoitusjärjestelyt takaavat vakaan, tervepohjaisen ja riittävän rahoituksen poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Rahoitustukea myönnetään unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä 25. lokakuuta 2012 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) N:o 966/2012 ja unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 soveltamissäännöistä 29. lokakuuta 2012 annetussa komission delegoidussa asetuksessa (EU) N:o 1268/2012 vahvistettujen edellytysten mukaisesti.
•Toimintatavan valinta
Sopivin oikeudellinen väline käytettäväksi nyt esillä olevassa asiassa 169 artiklan 2 kohdan b alakohdan nojalla on asetus, jonka avulla voidaan vahvistaa unionin ohjelma, jolla tuetaan erityistoimia kuluttajien ja muiden loppukäyttäjien sekä niiden etuja ajavien sidosryhmien osallistumista unionin päätöksentekoon rahoituspalvelualalla.
3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET
•Voimassa olevan lainsäädännön jälkiarvioinnit
Jälkiarvioinnin 1 mukaisesti komissio katsoo, että pilottihankkeelle ja myöhemmälle valmistelutoimelle asetetut tavoitteet on yleisesti ottaen saavutettu. Yleisenä tavoitteena ollut eurooppalaisen rahoitusalan osaamiskeskuksen kehittäminen on saavutettu, kun on syntynyt kaksi toisiaan täydentävää osaamiskeskusta. Kumpikin tuensaaja tarjosi toteuttamillaan toimilla eurooppalaisille päättäjille muita kuin rahoitusalan esittämiä näkemyksiä kyseisellä kaudella ja onnistui myös jakamaan näkemyksiään laajemmalle yleisölle. Finance Watch ja Better Finance -järjestöt ovat olleet tiiviisti yhteydessä unionin poliittisiin päättäjiin vuodesta 2012 lähtien, mistä on osoituksena niiden osallistuminen kokouksiin ja kuulemistilaisuuksiin kansallisissa parlamenteissa tai Euroopan parlamentissa. Ne ovat käyttäneet asiantuntemustaan lukuisissa julkaisuissa ja kuulemisiin annetuissa vastauksissa, ja ne ovat tuoneet toisenlaisen näkökulman julkiseen keskusteluun. Molemmat ovat myös kehittäneet tehokkaan viestintäkapasiteetin, jonka ansiosta ne pystyvät tiedottamaan jäsenilleen ja jopa laajemmalle yleisölle rahoitusalan ajankohtaisista kysymyksistä. Finance Watch ja Better Finance -järjestöt ovat toimineet politiikan eri aloilla ja niillä on eri kohderyhmät, mutta yhdessä ne ovat kattaneet toiminnoissaan suurimman osan unionin rahoituspoliittisesta asialistasta vuodesta 2012.
Finance Watch perustettiin unionin avustuksella, ja se sai 3,04 miljoonaa euroa taloudellista tukea vuosina 2012–2014. Arvioinnissa todettiin, että sen organisaatio, henkilöstö ja toiminta ovat erittäin merkityksellisiä pilottihankkeen ja valmistelutoimen tavoitteiden saavuttamiseksi. Finance Watch keskittyy selkeästi kriisin jälkeiseen finanssialan uudistusohjelmaan, ja se kattaa merkittävän osan unionin poliittisesta asialistasta vuosina 2012–2014. Järjestön kyseisellä ajanjaksolla tarjoama asiantuntijatyö (tutkimusraportit, kannanotot, vastaukset kuulemisiin, lehdistötiedotteet) on ollut yleisesti ottaen arvostettua. Viestinnän osalta Finance Watch-järjestön perusti erityisen verkkosivuston, sai suhteellisen paljon näkyvyyttä joukkotiedotusvälineissä ja on järjestänyt vuosittain kaksi korkean tason kokousta vuodesta 2012 lähtien. Järjestön todettiin olevan vähemmän tehokas loppukäyttäjien ja unionin rahoitusalan päätöksenteon tulosten kuluttajien kapasiteetin parantamisessa. Tämä voi liittyä sen heterogeeniseen jäsenistöön (vähäinen vaikutuspiiri Brysselin ulkopuolella). Sen vuosibudjetti oli keskimäärin 1,8 miljoonaa euroa, ja lähes kaksi kolmasosaa sen resursseista suunnattiin toimintojen suorittamista varten pätevän henkilöstön (14 henkilöä) palkkaamiseksi. Järjestön kustannukset saavutettuun tuotokseen nähden (julkaisut, tapahtumat, kokoukset, viestintä) pysyivät arvioinnin mukaan vakaina vuosina 2012–2014.
Better Finance -järjestölle myönnettiin toiminta-avustuksia 0,9 miljoonaa euroa kolmessa vuodessa. Järjestö perusti rahoitusalan osaamiskeskuksen, joka keskittyy lähinnä yksityisten sijoittajien, yksittäisten osakkeenomistajien, säästäjien ja muiden rahoituspalvelujen loppukäyttäjien etuihin jäsenistönsä ja rajallisten resurssiensa puitteissa. Better Finance -järjestön organisaation, jäsenten ja toiminnan arvioidaan olevan erittäin merkityksellisiä pilottihankkeen tavoitteiden kannalta tietyillä toimintalohkoilla. Sen sihteeristön arvioitiin kuitenkin olevan hieman hauras, mikä johtuu pienestä koosta (5 työntekijää), rajallisesta rahoitusalan asiantuntijoiden määrästä ja vaikeuksista säilyttää kyseisenä aikana vakaat resurssit. Mitä tulee sen todelliseen vaikutukseen unionin päätöksenteossa, järjestöä pidettiin tehokkaana Brysselissä toimivien unionin poliittisten päättäjien kanssa useissa erityisissä asioissa, ja ehkä vielä enemmän kun on kyse toisen ja kolmannen tason säädöksistä Euroopan valvontaviranomaisten kanssa. Unionin toiminta-avustusten ansiosta Better Finance -järjestö pystyi tehokkaasti lisäämään viestintäpotentiaaliaan, kehittämään ammattimaisen verkkosivuston ja palkkaamaan asiantuntevaa henkilöstöä. Sen tutkimustoiminta keskittyi suurelta osin eläkkeisiin kyseisen ajanjakson aikana.
Vuodesta 2012 lähtien molemmat tuensaajat ovat rahoittaneet 60 prosenttia tukikelpoisista kustannuksistaan unionin avustuksilla. Ne ovat erittäin riippuvaisia unionin rahoituksesta. Finance Watch -järjestö onnistui ahkerista yrityksistä huolimatta houkuttelemaan vain yhden vakaan ja merkittävän tukijan (Adessium Foundation), jonka osallistumista vuoden 2016 jälkeen ei ole vahvistettu. Finance Watch -järjestön jäsenet eivät todennäköisesti pysty korvaamaan tätä menetystä. Tilanne on vieläkin pahempi Better Finance -järjestön osalta. Avustuksen lisäksi järjestö on saanut tarkastelujakson aikana (2012–2014) merkittäviä ja toistuvia suorituksia yhdeltä jäsenistään. Näiden suoritusten merkittävä vähennys vuonna 2015 voi osoittautua uhaksi järjestön kestävyydelle.
Lisäksi kun tarkasteltiin pilottihankkeen ja valmistelutoimen tuottamaa unionin tason lisäarvoa, arvioinnissa pääteltiin, että molemmat järjestöt tuottivat ehdottomasti lisäarvoa unionin päätöksentekoon rahoituspalvelujen alalla. Unionin tasolla on olemassa vain harvoja organisaatioita, jotka edustavat kuluttajien yleistä etua, eikä yhtään kansalaisyhteiskunnan järjestöä, joka keskittyy erityisesti rahoitusalaan ja sen sääntelyyn. Vuosina 2012–2014 järjestetyissä vuotuisissa ehdotuspyynnöissä ei toimitettu yhtään vaihtoehtoista aloitetta Better Finance ja Finance Watch -järjestöille. Arvioinnissa vahvistettiin, että molemmat järjestöt tuottivat toiminnallaan lisäarvoa suhteessa kansallisten jäsentensä toimiin ja auttoivat eurooppalaisia loppukäyttäjiä tavalla, johon kansalliset kuluttajien etujärjestöt eivät ole kyenneet.
•Sidosryhmien kuuleminen
Jälkiarviointiin sisältyi kohdennettu kuuleminen, johon kuului verkossa toteutettu laaja-alainen kysely ja kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien kohdennettu haastattelu:
–tuensaajien kaikki jäsenet (sekä organisaatiot että yksityishenkilöt)
–poliittiset päättäjät, kuten Euroopan parlamentin jäsenet (pääasiassa talous- ja raha-asioiden valiokunnan jäsenet), komission virkamiehet (rahoitusvakauden, rahoituspalvelujen ja pääomamarkkinaunionin sekä oikeusasioiden pääosastoista), kolmen Euroopan valvontaviranomaisen edustajat ja kansallisten viranomaisten edustajat
–lahjoittajat, muut tuensaajien rahoittajat
–kuluttajajärjestöt
–pankkialan edustajat
–rahoitusasiantuntijat
–rahoitusalaan osallistuvat ajatushautomot
•Vaikutustenarviointi
Kun otetaan huomioon edelliselle pilottihankkeelle ja myöhemmälle valmistelutoimelle äskettäin tehdyn jälkiarvioinnin päätelmät, joihin myös samassa yhteydessä suoritetun kohdennetun kuulemisen tuotokset kuuluvat, sekä uuden unionin ohjelman rajoittuneisuus, oikeusperustaa koskevaan ehdotukseen päätettiin liittää varainhoitoasetuksen mukainen ennakkoarviointi. Sen vuoksi vaikutusten arviointia ei ole suoritettu tässä yhteydessä.
4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET
Ehdotetun asetuksen mukaan perustetaan ohjelma vuosiksi 2017–2020. Ohjelman kokonaistalousarvio on enintään 6 000 000 euroa, ja sillä tuetaan Finance Watch ja Better Finance -järjestöjen toimintaa. Tämä ohjelma on jatkoa pilottihankkeelle (2012–2013) ja valmistelutoimelle (2014–2016). Tämän ehdotuksen talousarviovaikutukset esitetään liitteessä olevassa rahoitusselvityksessä.
2016/0182 (COD)
Ehdotus
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS
erityistoimien tukemista kuluttajien ja muiden rahoituspalvelujen loppukäyttäjien osallistumisen lisäämiseksi unionin päätöksentekoon rahoituspalvelualalla koskevan unionin ohjelman perustamisesta vuosiksi 2017–2020
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka
ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 169 artiklan 2 kohdan b alakohdan,
ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,
ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 2 ,
noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,
sekä katsovat seuraavaa:
(1)Unioni edistää korkeatasoista kuluttajansuojaa ja kuluttajien keskeistä asemaa sisämarkkinoilla tukemalla ja täydentämällä jäsenvaltioiden politiikkaa ja pyrkimällä varmistamaan, että kansalaiset saavat mahdollisimman paljon hyötyä sisämarkkinoista ja että heidän oikeudellisia ja taloudellisia etujaan käsitellään ja puolustetaan asianmukaisesti tässä yhteydessä. Hyvin toimiva ja luotettava rahoituspalveluala on sisämarkkinoiden keskeinen osa. Se edellyttää vahvaa sääntelyn ja valvonnan kehystä, jolla samanaikaisesti varmistetaan rahoitusvakaus ja keskitytään tukemaan kestävää taloutta. Samanaikaisesti sen olisi tarjottava korkeatasoinen suoja kuluttajille ja muille rahoituspalvelujen loppukäyttäjille, mukaan lukien yksityissijoittajat, säästäjät, vakuutuksenottajat, eläkerahastosäästäjät, yksittäiset osakkeenomistajat, lainanottajat tai pk-yritykset.
(2)Vuodesta 2007 lähtien rahoitus- ja talouskriisit ovat horjuttaneet erityisesti kuluttajien ja myös muiden rahoituspalvelujen loppukäyttäjien luottamusta. Jotta voidaan palauttaa kansalaisten luottamus rahoitusalan vakauteen, on tärkeää lisätä kuluttajien ja muiden loppukäyttäjien sekä niiden etuja ajavien sidosryhmien osallistumista unionin päätöksentekoon rahoitusalalla.
(3)Tämän tavoitteen saavuttamiseksi komissio käynnisti vuoden 2011 lopussa pilottihankkeen, jonka tavoitteena oli myöntää avustusta rahoitusalan asiantuntijakeskuksen kehittämiseksi. Se tukee kuluttajia ja muita loppukäyttäjiä sekä niiden etuja ajavia sidosryhmiä ja parantaa niiden valmiuksia osallistua unionin päätöksentekoon rahoituspalvelujen alalla. Tärkeimmät poliittiset tavoitteet ovat varmistaa muiden kuin rahoitusalan ammattilaisten esittämien näkemysten toimittaminen unionin päättäjille uutta lainsäädäntöä valmisteltaessa, tiedottaa suurelle yleisölle paremmin rahoitusalan sääntelyyn liittyvistä kysymyksistä ja edistää kuluttajien osallistumista unionin päätöksentekoon rahoituspalvelujen alalla, jolloin tuloksena on tasapainoinen lainsäädäntö.
(4)Tämän tuloksena komissio myönsi vuosina 2012–2015 avointen ehdotuspyyntöjen kautta toiminta-avustukset kahdelle voittoa tavoittelemattomalle taholle, Finance Watch ja Better Finance. Kyseiset avustukset myönnettiin osana pilottihanketta vuosina 2012–2013 sekä valmistelutoimen kautta vuodesta 2014 lähtien. Koska valmistelutoimea voidaan käyttää enintään kolme vuotta 3 , on tarpeen antaa säädös, joka toimii oikeusperustana näiden toimien rahoittamiseksi vuodesta 2017 alkaen.
(5)Finance Watch on vuonna 2011 perustettu Belgian lainsäädännön alainen kansainvälinen voittoa tavoittelematon yhteisö. Sen tehtävänä on puolustaa kansalaisyhteiskunnan etua rahoitusalalla. Unionin avustusten ansiosta Finance Watch on lyhyessä ajassa onnistunut perustamaan pätevien asiantuntijoiden ryhmän, joka suorittaa tutkimuksia, poliittisia analyysejä ja viestintätoimia rahoituspalvelujen alalla.
(6)Better Finance syntyi, kun vuonna 2009 aloitettiin uudelleenjärjestellä ja -nimetä eurooppalaisia sijoittajien ja osakkeenomistajien liittoja. Unionin avustusten ansiosta järjestö perusti rahoitusalan osaamiskeskuksen, joka keskittyy lähinnä kuluttajien, yksittäisten sijoittajien, yksittäisten osakkeenomistajien, säästäjien ja muiden rahoituspalvelujen loppukäyttäjien etuihin jäsenistönsä edun mukaisesti.
(7)Vuonna 2015 toteutetussa pilottihankkeen ja myöhemmän valmistelutoimen arvioinnissa todettiin, että poliittiset tavoitteet on saavutettu pääpiirteissään. Finance Watch ja Better Finance -järjestöt ovat työskennelleet toisiaan täydentävillä politiikan aloilla, ja niillä on eri kohderyhmät. Yhdessä ne ovat kattaneet toiminnoissaan suurimman osan unionin rahoituspoliittisesta asialistasta vuodesta 2012.
(8)Molemmat järjestöt tuottivat lisäarvoa sekä toimille, joita niiden kansalliset jäsenet kaiken kaikkiaan toteuttivat, että unionin kuluttajille tavalla, johon kansalliset kuluttajien etujärjestöt eivät ole kyenneet. Kansallisilla organisaatioilla, jotka käsittelevät kaikenlaisia kuluttaja-asioita, ei ole riittävää teknistä asiantuntemusta rahoituspalveluihin liittyvissä politiikoissa. Lisäksi muita vastaavia organisaatioita ei ole toistaiseksi tiedossa unionin tasolla. Arvioinnissa ilmeni myös, että muilta hakijoilta ei saatu vastauksia vuodesta 2012 vuosittain järjestettyihin ehdotuspyyntöihin, mikä on omiaan osoittamaan, että muut organisaatiot eivät tällä hetkellä kykene suorittamaan vastaavia unionin laajuisia toimia.
(9)Ahkerista yrityksistä huolimatta järjestöt eivät onnistuneet saamaan vakaata ja merkittävää rahoitusta muilta rahoitusalasta riippumattomilta tukijoilta, ja siksi ne ovat edelleen erittäin riippuvaisia unionin rahoituksesta. Unionin yhteisrahoitus on näin ollen tarpeen, jotta voidaan varmistaa tarvittavat resurssit asetettujen poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi tulevina vuosina, ja rahoitusvakauden tarjoamiseksi kyseisille organisaatioille, jotka tähän mennessä ovat onnistuneet käynnistämään olennaiset toimintonsa lyhyessä ajassa. Sen vuoksi on tarpeen perustaa unionin ohjelma, jäljempänä ’ohjelma’, vuosiksi 2017–2020 Finance Watch ja Better Finance -järjestöjen toiminnan tukemiseksi.
(10)Finance Watch ja Better Finance -järjestöjen rahoituksen jatkaminen valmistelutoimen tapaan vuosina 2017–2020 varmistaisi arvioitujen tähänastisten myönteisten vaikutusten ylläpitämisen. Ohjelman toteuttamiseen varattujen rahoituspuitteiden olisi perustuttava kunkin tuensaajan keskimääräisiin todellisiin kustannuksiin vuosina 2012–2015. Yhteisrahoitusosuuden olisi säilyttävä ennallaan.
(11)Järjestöt saivat yhteisrahoitusta toiminta-avustuksina vuosina 2012–2015. Sen sijaan vuonna 2016 päätettiin antaa hankeavustuksia, koska niiden avulla voidaan valvoa paremmin unionin varojen käyttöä.
(12)Tässä asetuksessa olisi vahvistettava koko ohjelman keston ajaksi ohjelman rahoituspuitteet, joita Euroopan parlamentti ja neuvosto pitävät talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 4 17 kohdan mukaisesti ensisijaisena ohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä.
(13)Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa vuotuisten työohjelmien vahvistamisen osalta.
(14)Vuosittain ennen 31 päivää joulukuuta kunkin tuensaajan olisi esitettävä kuvaus suunnitelluista toimista seuraavana vuonna ohjelman poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Nämä toimet olisi kuvattava yksityiskohtaisesti tuoden esiin myös niiden tavoitteet, odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset, arvioidut kustannukset ja aikataulu sekä asiaankuuluvat indikaattorit niiden arvioimiseksi.
(15)Rahoitustukea olisi myönnettävä asetuksessa (EU, Euratom) N:o 966/2012 ja komission delegoidussa asetuksessa (EU) N:o 1268/2012 5 säädettyjen edellytysten mukaisesti.
(16) Unionin taloudellisia etuja olisi menojen hallinnoinnin kaikissa vaiheissa suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien ehkäiseminen, havaitseminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja soveltuvin osin hallinnolliset ja taloudelliset seuraamukset.
(17)Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, vaan ne voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi,
OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:
1 Artikla
Kohde ja soveltamisala
1.Perustetaan 1 päivän tammikuuta 2017 ja 31 päivän joulukuuta 2020 väliseksi ajaksi unionin ohjelma, jäljempänä ’ohjelma’, jolla tuetaan 3 artiklassa tarkoitettujen järjestöjen toimintaa, jotka auttavat saavuttamaan unionin politiikan tavoitteita pyrittäessä lisäämään kuluttajien ja muiden rahoituspalvelujen loppukäyttäjien sekä niiden etuja ajavien sidosryhmien osallistumista unionin päätöksentekoon rahoituspalvelualalla.
2.Ohjelma kattaa seuraavat toimet:
a)tutkimustoimet, mukaan luettuina oman tutkimuksen, tiedon ja asiantuntemuksen tuottaminen;
b)tietoisuuden lisääminen ja tulosten levittäminen, myös muista kuin asiantuntijoista koostuvalle laajalle yleisölle;
c)jäljempänä 3 artiklassa tarkoitettujen organisaatioiden jäsenten välistä vuorovaikutusta vahvistavat toimet ja kyseisten jäsenten kantoja unionin tasolla edistävät vaikuttamistoimet.
2 artikla
Tavoitteet
1.Ohjelman tarkoituksena on
a)parantaa edelleen kuluttajien ja muiden rahoituspalvelujen loppukäyttäjien sekä niiden etuja ajavien sidosryhmien osallistumista unionin päätöksentekoon rahoituspalvelualalla;
b)osallistua kuluttajille ja muille rahoituspalvelujen loppukäyttäjille sekä niiden etuja ajaville sidosryhmille suunnattuun tiedottamiseen rahoitusalan sääntelyyn liittyvistä kysymyksistä.
2.Edellä 1 kohdassa vahvistettuja tavoitteita on seurattava erityisesti käyttäen vuosittaista ohjelman tuensaajien suorittamien toimien kuvausta ja vuosittaista toimintakertomusta, johon sisältyy kutakin tuensaajien suunnittelemaa ja toteuttamaa toimea koskevia määrällisiä ja laadullisia indikaattoreita.
3 artikla
Tuensaajat
1.Ohjelman tuensaajia ovat Finance Watch ja Better Finance -järjestöt, jäljempänä ’tuensaajat’.
2.Voidakseen osallistua ohjelmaan näiden tuensaajien on jatkossakin oltava valtiosta riippumattomia ja voittoa tavoittelemattomia oikeushenkilöitä, jotka ovat riippumattomia toimialasta, kaupasta tai liiketoiminnasta. Niillä ei saa olla muitakaan eturistiriitoja, ja niiden on edustettava jäsentensä kautta unionin kuluttajien ja muiden loppukäyttäjien etuja rahoituspalvelujen alalla. Komission on varmistettava, että näitä kriteerejä noudatetaan jatkuvasti ohjelman keston ajan sisällyttämällä ne 7 artiklassa tarkoitettuihin vuotuisiin työohjelmiin ja arvioimalla vuosittain, täyttävätkö tuensaajat kriteerit ennen 4 artiklassa tarkoitettujen hankeavustusten myöntämistä.
3.Jos 1 kohdassa tarkoitetut tuensaajat sulautuvat toisiinsa, tuloksena syntyvästä oikeushenkilöstä tulee ohjelman tuensaaja.
4 artikla
Avustusten myöntäminen
Ohjelmaan perustuva rahoitus myönnetään vuosittain hankeavustuksina, ja se perustuu tuensaajien 7 artiklan mukaisesti tekemiin ehdotuksiin.
5 artikla
Avoimuus
Kaikissa tuensaajan toteuttamaan ja ohjelmasta rahoitettuun toimeen liittyvissä tiedotteissa tai julkaisuissa on mainittava, että tuensaaja on saanut rahoitusta unionin talousarviosta.
6 artikla
Varainhoitoa koskevat säännökset
1.Rahoituspuitteet tämän ohjelman toteuttamiseksi 1 päivän tammikuuta 2017 ja 31 päivän joulukuuta 2020 välisellä kaudella ovat enintään 6 000 000 euroa käypinä hintoina.
2.Euroopan parlamentti ja neuvosto myöntävät vuotuiset määrärahat monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa.
7 artikla
Ohjelman toteutus
1.Komissio toteuttaa ohjelman asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 mukaisesti.
2.Voidakseen osallistua ohjelmaan tuensaajien on toimitettava vuosittain ennen 31 päivää joulukuuta komissiolle ehdotus, jossa kuvataan 1 artiklassa tarkoitetut seuraavalle vuodelle suunnitellut toimet.
3.Komissio hyväksyy ohjelman toteuttamista varten vuotuiset työohjelmat. Näissä vuotuisissa työohjelmissa vahvistetaan tavoitteet, tuensaajien suorittamien toimien odotetut tulokset, kyseisten toimien toteuttamismenetelmä ja toimien suorittamista varten tarvittava kokonaismäärä. Niihin sisältyy kuvaus rahoitettavista toimista, maininta kullekin toimelle varatusta rahamäärästä sekä alustava toteutusaikataulu. Hankeavustusten osalta vuotuisissa työohjelmissa on vahvistettava prioriteetit ja keskeiset myöntämisperusteet. Yhteisrahoituksen enimmäismäärän on oltava 60 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.
4.Komissio hyväksyy vuotuiset työohjelmat täytäntöönpanosäädöksillä.
8 artikla
Unionin taloudellisten etujen suojaaminen
1.Komissio varmistaa asianmukaisin toimenpitein, että tämän asetuksen mukaisesti rahoitettavia toimia toteutettaessa unionin taloudellisia etuja suojataan petoksia, lahjontaa ja muuta laitonta toimintaa ehkäisevillä toimenpiteillä, tehokkailla tarkastuksilla ja, jos sääntöjenvastaisuuksia havaitaan, perimällä aiheettomasti maksetut määrät takaisin sekä soveltuvin osin käyttämällä tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia hallinnollisia ja taloudellisia seuraamuksia.
2.Komissiolla ja sen edustajilla sekä tilintarkastustuomioistuimella on valtuudet tehdä kaikkien unionilta tämän ohjelman mukaisesti rahoitusta suoraan tai välillisesti saaneiden avustuksensaajien, toimeksisaajien ja alihankkijoiden osalta asiakirjoihin perustuvia ja paikalla suoritettavia tarkastuksia.
3.Euroopan petostentorjuntavirasto, jäljempänä ’OLAF’, voi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) N:o 883/2013 6 ja neuvoston asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96 7 säädettyjen menettelyjen mukaisesti tehdä niihin talouden toimijoihin kohdistuvia paikalla suoritettavia todentamisia ja tarkastuksia, joille on suoraan tai välillisesti myönnetty asianomaista rahoitusta, selvittääkseen, onko avustussopimukseen tai -päätökseen taikka tämän ohjelman mukaisesti suoraan tai välillisesti rahoitettuun sopimukseen liittynyt unionin taloudellisia etuja vahingoittavia petoksia, lahjontaa tai muuta laitonta toimintaa.
4.Tämän asetuksen täytäntöönpanosta seurauksena olevissa kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa tehdyissä yhteistyösopimuksissa, avustussopimuksissa, avustuspäätöksissä ja sopimuksissa on nimenomaisesti annettava komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle ja OLAFille valtuudet tehdä tällaisia tarkastuksia sekä paikalla suoritettavia todentamisia ja tarkastuksia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1, 2 ja 3 kohdan soveltamista. Jos toimen toteuttaminen on ulkoistettu tai edelleenvaltuutettu kokonaan tai osittain, tai jos toimi edellyttää hankintasopimuksen tai taloudellisen tuen myöntämistä kolmannelle osapuolelle, avustussopimuksessa tai -päätöksessä on määrättävä, että tuensaajan on velvoitettava kolmas osapuoli nimenomaisesti hyväksymään kyseinen komission, tilintarkastustuomioistuimen ja OLAFin toimivalta.
9 artikla
Arviointi
1.Komissio antaa viimeistään 12 kuukautta ennen ohjelman päättymistä Euroopan parlamentille ja neuvostolle arviointikertomuksen ohjelman tavoitteiden saavuttamisesta. Kertomuksessa on arvioitava ohjelman yleistä merkitystä ja lisäarvoa, sen toteutuksen vaikuttavuutta ja tehokkuutta sekä tuensaajien toiminnalla yhdessä ja erikseen saavutettuja tuloksia 2 artiklassa asetettuihin tavoitteisiin nähden.
2.Kertomus toimitetaan tiedoksi Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle.
10 artikla
Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä
Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta
Puhemies Puheenjohtaja
SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS
1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA
1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi
Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi erityistoimien tukemista kuluttajien ja muiden rahoituspalvelujen loppukäyttäjien osallistumisen lisäämiseksi unionin päätöksentekoon rahoituspalvelualalla koskevan unionin ohjelman perustamisesta vuosiksi 2017–2020.
1.2.Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB) 8
Toimintalohko: 12.02 Rahoituspalvelut ja pääomamarkkinat
Toiminto: Rahoituspalvelut ja pääomamarkkinat
1.3.Ehdotuksen/aloitteen luonne
◻ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen.
X Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen 9 .
◻ Ehdotus/aloite liittyy käynnissä olevan toimen jatkamiseen.
◻ Ehdotus/aloite liittyy toimeen, joka on suunnattu uudelleen.
1.4.Tavoitteet
1.4.1.Komission monivuotinen strateginen tavoite (monivuotiset strategiset tavoitteet), jonka (joiden) saavuttamista ehdotus/aloite tukee
Sellaisten toimien tukeminen, joiden tavoitteena on lisätä kuluttajien ja muiden loppukäyttäjien osallistumista EU:n päätöksentekoon rahoituspalvelujen alalla.
1.4.2.Erityistavoite (erityistavoitteet) sekä toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä
Erityistavoitteet:
Parantaa edelleen kuluttajien ja muiden loppukäyttäjien sekä niiden etuja ajavien muiden sidosryhmien osallistumista unionin päätöksentekoon rahoituspalvelualalla.
Osallistua kuluttajille ja muille loppukäyttäjille sekä niiden etuja ajaville sidosryhmille suunnattuun tiedottamiseen rahoitusalan sääntelyyn liittyvistä kysymyksistä.
Toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä:
12. Rahoituspalvelut ja pääomamarkkinat
1.4.3.Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset
Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen
Pilottihankkeen ja valmistelutoimen jälkiarvioinnissa arvioidut vaikutukset on tarkoitus säilyttää:
- lisätään kuluttajien ja muiden loppukäyttäjien vaikutusvaltaa eurooppalaisessa rahoitusalan sääntelyssä, jotta voidaan varmistaa tasapainoinen unionin lainsäädäntö
- kehitetään vahva väline eurooppalaisten loppukäyttäjien kanssa käytävään viestintään.
1.4.4.Tulos- ja vaikutusindikaattorit
Selvitys siitä, millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen toteuttamista seurataan
|
Tutkimustoiminnan indikaattorit: määrälliset ja laadulliset indikaattorit, kuten: - tutkimustoimien lukumäärä ja tyyppi, katetut aiheet; - strategia tulosten levittämiseksi; - vertaisarvioinnit. Tietämyksen lisäämis- ja levittämistoimien indikaattorit: määrälliset ja laadulliset indikaattorit, kuten: - järjestettyjen julkisten tapahtumien lukumäärä ja tyyppi (esim. korkean tason konferenssit); katetut aiheet; osallistujien suorittama tapahtuman arviointi; - liikenne verkkosivustolla, mukaan lukien jäsenistä aiheutuva liikenne; - kaikki merkitykselliset määrälliset indikaattorit sosiaalista mediaa varten; - mediahuomio, mukaan lukien haastatteluiden ja lähetysten määrä; katetut aiheet. Finance Watch ja Better Finance -järjestöjen jäsenten vuorovaikutusta ja kantoja edistävien vaikuttamistoimien indikaattorit: määrälliset ja laadulliset indikaattorit, kuten: - EU:n poliittisten päättäjien kanssa pidettyjen kokousten määrä, osallistuminen kuulemistilaisuuksiin; - koordinointi Finance Watch ja Better Finance -järjestöjen jäsenten kanssa, jäsenten osallistuminen, jäsenten kanssa muodostetut työryhmät. |
1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut
1.5.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä
Pilottihanketta ja valmistelutoimia voidaan käyttää ainoastaan rajoitetun ajan. Sen varmistamiseksi, että tähän mennessä saadut tulokset ja arvioidut vaikutukset säilyvät, ainoa keino edetä on lainsäädännöllinen kehys, jossa säädetään samojen toimintojen rahoittamisesta.
1.5.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo
Jälkiarvioinnissa annettiin myönteinen arvio edellisen pilottihankkeen ja valmistelutoimen unionin tason lisäarvolle. Kansallisilla organisaatioilla, jotka käsittelevät kaikenlaisia kuluttaja-asioita, ei ole riittävää teknistä asiantuntemusta, eivätkä ne voi kattaa rahoituspalveluihin liittyvien politiikkojen laajaa alaa. Lisäksi muita vastaavia organisaatioita ei ole tiedossa unionin tasolla. Ehdotus on toissijaisuusperiaatteen mukainen Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklan mukaisesti, sillä sen tavoitteita ei voida riittävällä tavalla saavuttaa jäsenvaltioiden toimin, vaan ne voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten takia toteuttaa paremmin unionin tasolla.
1.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset
Edellistä pilottihanketta ja valmistelutoimea koskevan jälkiarvioinnin mukaan vuoden 2011 lopussa asetetut poliittiset tavoitteet on yleisesti ottaen saavutettu.
Tähän mennessä arvioitujen myönteisten vaikutusten säilymisen varmistamiseksi on siten tarpeen jatkaa saman toiminnan rahoitusta samalla tavalla.
1.5.4.Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut
Tämä unionin ohjelma täydentää nykyisiä poliittisia aloitteita, kuten finanssipalvelujen käyttäjäryhmän vuonna 2010 aloittaman tai muiden sellaisten asiantuntijaryhmien toiminnan, joita on perustettu avustamaan komissiota tai Euroopan valvontaviranomaisia (esim. Euroopan valvontaviranomaisten sidosryhmiä) unionin poliittisessa päätöksenteossa rahoituspalvelujen alalla.
Tämä unionin ohjelma täydentää nykyistä unionin kuluttajapolitiikkaa. Ohjelma tukee kuluttajien ja muiden loppukäyttäjien voimakkaampaa osallistumista unionin päätöksentekoon rahoitusalalla, ja sen avulla yleisölle voidaan tiedottaa paremmin näistä kysymyksistä, joten sen avulla voidaan paremmin edustaa kuluttajien ja muiden alan loppukäyttäjien etuja ja saada niille näkyvyyttä ja siten auttaa palauttamaan kansalaisten luottamus Euroopan rahoitusjärjestelmään.
1.6.Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto
X Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kesto on rajattu.
–X Ehdotuksen/aloitteen mukainen toiminta alkaa 1.1.2017 ja päättyy 31.12.2020.
–X Rahoitusvaikutukset alkavat vuonna 2017 ja päättyvät vuonna 2021.
◻ Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kestoa ei ole rajattu.
–Käynnistysvaihe alkaa vuonna VVVV ja päättyy vuonna VVVV,
–minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.
1.7.Suunniteltu hallinnointitapa (suunnitellut hallinnointitavat) 10
X Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä
–X yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään
–◻ toimeenpanovirastoja
◻ Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa
◻ Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty
–◻ kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille
–◻ kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)
–◻ Euroopan investointipankille ja Euroopan investointirahastolle
–◻ varainhoitoasetuksen 208 ja 209 artiklassa tarkoitetuille elimille
–◻ julkisoikeudellisille yhteisöille
–◻ sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, jotka antavat riittävät rahoitustakuut
–◻ sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja jotka antavat riittävät rahoitustakuut
–◻ henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä.
–Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, huomautuksille varatussa kohdassa olisi annettava lisätietoja.
2.HALLINNOINTI
2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt
Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset
Molemmille tuensaajille: edistymisraportit ja loppuraportit
2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä
2.2.1.Todetut riskit
On olemassa riski operatiivisten tavoitteiden jäämisestä saavuttamatta, jos tuensaajien toiminnan tulokset eivät ole laadultaan vuotuisissa ehdotuksissa kuvailtujen alkuperäisten tavoitteiden mukaiset.
On olemassa riski EU:n taloudellisten etujen / maineen vaarantumisesta, jos komission yksiköt eivät onnistu yksilöimään menoja, jotka eivät ole tukikelpoisia.
2.2.2.Tiedot käyttöön otetusta sisäisen valvonnan järjestelmästä
Riski operatiivisten tavoitteiden jäämisestä saavuttamatta:
– Tuensaajia pyydetään toimittamaan vuosiraportti vuotuisten ehdotusten yksittäisten tavoitteiden ja unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä 25 päivänä lokakuuta 2012 annetussa asetuksessa (EU, Euratom) N:o 966/2012 vahvistettujen suuntaviivojen mukaisesti.
– Rahoitusvakauden, rahoituspalvelujen ja pääomamarkkinaunionin pääosaston operatiivinen vastuuyksikkö on säännöllisesti yhteydessä tuensaajiin.
Riski EU:n taloudellisten etujen vaarantumisesta:
Avustussitoumusten ja maksujen tarkastuksissa rahoitusvakauden, rahoituspalvelujen ja pääomamarkkinaunionin pääosastossa noudatetaan tiukennettua varainhoitoprosessia, ja tarkastukset sisältävät asiaan liittyvää tausta-aineistoa (kuten väli- ja loppuraportteja, tarkastettuja tilinpäätöksiä ja pääosaston pyytämiä yksittäisiä asiakirjoja) koskevia asiakirjatarkastuksia. Tarkastukset dokumentoidaan tarkastuslistoihin, jotka kaikki kuhunkin rahoitustapahtumaan osallistuvat (OIA, OVA, OVA2, FIA, FVA, FVA2, AO) osapuolet täyttävät järjestelmällisesti, mukaan lukien pääosaston rahoitusyksikön tekemät taloudellisten ja oikeudellisten seikkojen tarkastukset hyväksymismerkinnän antamiseksi.
– Pääosaston rahoitusyksikkö tekee järjestelmällisiä tarkastuksia paikalla kunkin tuensaajan tiloissa ja tarkastaa yksityiskohtaisemmin tietyn otoksen tapahtumista arvioidakseen tuensaajan varainhoidon valvontajärjestelmää ja sisäistä valvontajärjestelmää sekä antaakseen tulojen ja menojen hyväksyjälle lisävarmuuden siitä, että EU:n taloudellisilla eduilla on riittävä suoja.
2.2.3.Arvio tarkastusten kustannustehokkuudesta ja odotettavissa olevasta virheriskin tasosta
Virheiden enimmäismäärä on alle 2 prosenttia.
Tarkastusten kustannukset olisivat alle 0,5 kokoaikavastaavaa tai 67 000 euroa vuodessa.
Tarkastuksista saatavana enimmäishyötynä olisi se, että 100 prosenttia vuosittain myönnettävästä määrästä käytetään asianmukaisesti ja noudattaen moitteettoman varainhoidon periaatetta.
2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi
Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut torjunta- ja suojatoimenpiteet
Tiukennetut varainhoitoprosessit toiminnallisine ja rahoitusta koskevine ennakkotarkistuksineen
Tuensaajien kirjanpidon, vuosiraporttien ja tilintarkastustodistusten säännöllinen analysointi
Säännölliset tarkastukset paikalla rahoitusjärjestelmien ja tarkastusten valvomiseksi
3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET
3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat
Talousarviossa jo olevat budjettikohdat: ei sovelleta
Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat
Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.
|
Moniv. rahoituskehyksen otsake |
Budjettikohta |
Määrärahalaji |
Rahoitusosuudet |
|||
|
12.0202
|
JM/EI-JM |
EFTA-mailta |
ehdokasmailta |
kolmansilta mailta |
varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet |
|
|
1 |
12.02.02 |
JM |
EI |
EI |
EI |
EI |
3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin
3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin
milj. euroa käypinä hintoina (kolmen desimaalin tarkkuudella)
|
Monivuotisen rahoituskehyksen otsake: |
Numero: 1 |
Älykäs ja osallistava kasvu |
|
PO: Rahoitusvakauden, rahoituspalvelujen ja pääomamarkkinaunionin PO |
2017 |
2018 |
2019 |
2020 |
2021 |
YHTEENSÄ |
||
|
• Toimintamäärärahat |
||||||||
|
12.0202 |
Sitoumukset |
(1) |
1,500 |
1,500 |
1,500 |
1,500 |
6,000 |
|
|
Maksut |
(2) |
0,750 |
1,500 |
1,500 |
1,500 |
0,750 |
6,000 |
|
|
Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat 11 |
||||||||
|
Budjettikohdan numero |
(3) |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
|
|
Rahoitusvakauden, rahoituspalvelujen ja pääomamarkkinaunionin pääosaston
|
Sitoumukset |
= 1 + 1 a + 3 |
1,500 |
1,500 |
1,500 |
1,500 |
6,000 |
|
|
Maksut |
= 2 + 2 a + 3 |
0,750 |
1,500 |
1,500 |
1,500 |
0,750 |
6,000 |
|
|
|
Sitoumukset |
(4) |
1,500 |
1,500 |
1,500 |
1,500 |
6,000 |
||
|
Maksut |
(5) |
0,750 |
1,500 |
1,500 |
1,500 |
0,750 |
6,000 |
||
|
• Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ |
(6) |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
||
|
Monivuotisen rahoituskehyksen
|
Sitoumukset |
= 4 + 6 |
1,500 |
1,500 |
1,500 |
1,500 |
6,000 |
||
|
Maksut |
= 5 + 6 |
0,750 |
1,500 |
1,500 |
1,500 |
0,750 |
6,000 |
||
Jos ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia useampaan otsakkeeseen: ei sovelleta
|
• Toimintamäärärahat YHTEENSÄ |
Sitoumukset |
(4) |
1,500 |
1,500 |
1,500 |
1,500 |
6,000 |
|
|
Maksut |
(5) |
0,750 |
1,500 |
1,500 |
1,500 |
0,750 |
6,000 |
|
|
• Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ |
(6) |
|||||||
|
Monivuotisen rahoituskehyksen
|
Sitoumukset |
= 4 + 6 |
1,500 |
1,500 |
1,500 |
1,500 |
6,000 |
|
|
Maksut |
= 5 + 6 |
0,750 |
1,500 |
1,500 |
1,500 |
0,750 |
6,000 |
|
milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)
|
2017 12 |
2018 |
2019 |
2020 |
2021 |
YHTEENSÄ |
|||
|
Monivuotisen rahoituskehyksen
|
Sitoumukset |
1,500 |
1,500 |
1,500 |
1,500 |
6,000 |
||
|
Maksut |
0,750 |
1,500 |
1,500 |
1,500 |
0,750 |
6,000 |
||
3.2.2.Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin
–◻ Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.
–X Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti: (hankeavustukset)
3.2.3.Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin
3.2.3.1.Yhteenveto
–X Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.
– Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:
3.2.3.2.Henkilöresurssien arvioitu tarve
–X Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.
– Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:
Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä.
3.2.4.Yhteensopivuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa
–X Ehdotus/aloite on vuosien 2014–2020 uutta monivuotista rahoituskehystä koskevan ehdotuksen mukainen.
–◻ Ehdotus/aloite edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen asianomaisen otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista.
Selvitys rahoitussuunnitelmaan tarvittavista muutoksista, mainittava myös kyseeseen tulevat budjettikohdat ja määrät
–◻ Ehdotus/aloite edellyttää joustovälineen varojen käyttöön ottamista tai monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista 13 .
Ks 3.2.1 kohta.
3.2.5.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet
–Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja.
–Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):
määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)
|
2017 |
2018 |
2019 |
2020 |
Yhteensä |
|
|
Finance Watch ja Better Finance -järjestö: omat varat ja kolmansilta osapuolilta saadut varat (Tuensaajan keskimääräinen yhteisrahoitusosuus 40 %) |
1,000 |
1,000 |
1,000 |
1,000 |
4,000 |
|
Yhteisrahoituksella katettavat määrärahat YHTEENSÄ |
1,000 |
1,000 |
1,000 |
1,000 |
4,000 |
3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin
–X Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.
–◻ Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:
–◻ vaikutukset omiin varoihin
–◻ vaikutukset sekalaisiin tuloihin