EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 23.2.2016

COM(2016) 84 final

2016/0051(NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON PÄÄTÖS

Euroopan unionin sekä Islannin, Liechtensteinin ruhtinaskunnan ja Norjan kuningaskunnan välisen, vuosia 2014–2021 koskevasta ETA:n rahoitusjärjestelmästä tehdyn sopimuksen, Norjan kuningaskunnan ja Euroopan unionin välisen, vuosia 2014–2021 koskevasta Norjan rahoitusjärjestelmästä tehdyn sopimuksen, Euroopan talousyhteisön ja Norjan kuningaskunnan väliseen sopimukseen liitettävän lisäpöytäkirjan ja Euroopan talousyhteisön ja Islannin väliseen sopimukseen liitettävän lisäpöytäkirjan allekirjoittamisesta Euroopan unionin puolesta ja väliaikaisesta soveltamisesta

PERUSTELUT

Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’sopimus’, mukaan Norja, Islanti ja Liechtenstein, jäljempänä ’ETA:n EFTA-valtiot’, voivat osallistua täysimääräisesti sisämarkkinoihin. Tässä yhteydessä, sopimuksen tultua voimaan vuonna 1994, kyseiset kolme maata ovat sopimuksen 115 artiklan mukaisesti osallistuneet myös ETA:n taloudellisten ja sosiaalisten erojen kaventamiseen. Lisäksi Norja on osallistunut erillisen rahoitusjärjestelmänsä kautta. Uusimpien rahoitusjärjestelmien voimassaolo päättyi 30. huhtikuuta 2014.

Koska on edelleen tarpeen kaventaa sosiaalisia ja taloudellisia eroja Euroopan talousalueella, neuvosto valtuutti 7. lokakuuta 2013 komission aloittamaan neuvottelut Islannin, Liechtensteinin ja Norjan kanssa niitä rahoitusosuuksia koskevasta sopimuksesta, jotka ETA:n EFTA-valtiot suorittavat tulevaisuudessa Euroopan talousalueen taloudellisen ja sosiaalisen koheesion parantamiseksi. 1 Viralliset neuvottelut aloitettiin tammikuussa 2014. Samanaikaisesti, mutta erillään rahoitusjärjestelmästä käytävistä neuvotteluista, aloitettiin EU:n ja Islannin ja EU:n ja Norjan välisten kalakauppaa koskevien pöytäkirjojen tarkistus Norjan ja Islannin vapaakauppasopimusten lisäpöytäkirjoihin 2 sisältyvän tarkistuslausekkeen perusteella.

Neuvottelut saatettiin päätökseen neuvottelijoiden tasolla 17. heinäkuuta 2015, jolloin parafoitiin seuraavat asiakirjat:

Euroopan unionin sekä Islannin, Liechtensteinin ruhtinaskunnan ja Norjan kuningaskunnan sopimus vuosia 2014–2021 koskevasta ETA:n rahoitusjärjestelmästä, jäljempänä ’ETA:n rahoitusjärjestelmää koskeva sopimus’;

Norjan kuningaskunnan ja Euroopan unionin välinen sopimus Norjan rahoitusjärjestelmästä vuosiksi 2014–2021, jäljempänä ’Norjan sopimus’;

lisäpöytäkirja Euroopan talousyhteisön ja Norjan kuningaskunnan väliseen sopimukseen, jäljempänä ’Norjan pöytäkirja’; ja

lisäpöytäkirja Euroopan talousyhteisön ja Islannin väliseen sopimukseen, jäljempänä ’Islannin pöytäkirja’.

Liitteenä oleva ehdotus koskee ETA:n rahoitusjärjestelmää koskevan sopimuksen, Norjan sopimuksen, Norjan pöytäkirjan ja Islannin pöytäkirjan allekirjoittamista ja väliaikaista soveltamista.

ETA:n rahoitusjärjestelmää koskevassa sopimuksessa ja Norjan sopimuksessa määrätään yhdessä ETA:n taloudellisen ja sosiaalisen koheesion edistämiseen suunnattavasta ETA:n EFTA-valtioiden rahoitusosuudesta, joka on 2,8 miljardia euroa vuosina 2014–2021. Ne aikovat myös kohdistaa tietyn määrän varoja nuorisotyöttömyyden torjumiseen. Tämä tulos vastaa neuvoston hyväksymiä neuvotteluohjeita, joissa viitataan a) rahoitusosuuden ”yleiseen kasvuun” (kaiken kaikkiaan kasvu on 11,3 prosenttia vuosiin 2009–2014 verrattuna); b) mahdolliseen uuteen määrärahaan nuorisotyöttömyyden vaikutusten vähentämiseksi; c) koheesiorahaston jakoperusteen soveltamiseen; d) uuden rahoituskauden ajoittamiseen EU:n koheesiopoliittisen instrumentin (2014–2020) kanssa; e) pienempään määrään painopisteitä edelliseen rahoituskauteen verrattuna; ja f) virtaviivaistettuihin täytäntöönpanosäännöksiin.

EU:n ja Islannin sekä EU:n ja Norjan kalakauppaa koskevien pöytäkirjojen tarkistuksen seurauksena molemmille maille myönnettiin uusia myönnytyksiä ajalle 2014–2021. Näissä myönnytyksissä on pääasiassa kyse niiden myönnytysten uusimisesta, jotka olivat voimassa vuosina 2009–2014, seuraavasti: a) Islannin osalta kahta tariffikiintiötä lisättiin hieman; ja b) Norjan osalta lisättiin hieman eräitä tullinimikkeitä koskevia myönnytyksiä ja uusittiin muita tullinimikkeitä koskevat aiemmat myönnytykset. Norja ottaa uudelleen käyttöön kalojen ja kalastustuotteiden kauttakulkua koskevan järjestelyn seitsemäksi vuodeksi siitä päivästä lähtien, jona uusien myönnytysten väliaikainen soveltaminen alkaa.

Sopimuksia ja pöytäkirjoja sovelletaan väliaikaisesti niiden artikloissa määrätyistä päivämääristä alkaen, kunnes asianmukaiset menettelyt niiden ratifiointia tai tekemistä ja voimaantuloa varten on saatettu päätökseen.

Komissio on arvioinut neuvottelujen tulokset tyydyttäviksi ja ehdottaa, että neuvosto hyväksyy liitteenä olevan päätöksen ETA:n rahoitusjärjestelmää koskevan sopimuksen, Norjan sopimuksen, Norjan pöytäkirjan ja Islannin pöytäkirjan allekirjoittamisesta ja väliaikaisesta soveltamisesta saatuaan Euroopan parlamentin hyväksynnän.

2016/0051 (NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON PÄÄTÖS

Euroopan unionin sekä Islannin, Liechtensteinin ruhtinaskunnan ja Norjan kuningaskunnan välisen, vuosia 2014–2021 koskevasta ETA:n rahoitusjärjestelmästä tehdyn sopimuksen, Norjan kuningaskunnan ja Euroopan unionin välisen, vuosia 2014–2021 koskevasta Norjan rahoitusjärjestelmästä tehdyn sopimuksen, Euroopan talousyhteisön ja Norjan kuningaskunnan väliseen sopimukseen liitettävän lisäpöytäkirjan ja Euroopan talousyhteisön ja Islannin väliseen sopimukseen liitettävän lisäpöytäkirjan allekirjoittamisesta Euroopan unionin puolesta ja väliaikaisesta soveltamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 175 artiklan kolmannen kohdan ja 207 artiklan yhdessä 218 artiklan 5 kohdan kanssa,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)Koska on edelleen tarpeen kaventaa sosiaalisia ja taloudellisia eroja Euroopan talousalueella, olisi vahvistettava uusi ETA:n EFTA-valtioiden myöntämää rahoitusta koskeva järjestelmä ja uusi Norjan rahoitusjärjestelmä.

(2)Neuvosto valtuutti 7 päivänä lokakuuta 2013 komission aloittamaan neuvottelut Islannin, Liechtensteinin ruhtinaskunnan ja Norjan kuningaskunnan kanssa sopimuksesta, joka koskee ETA:n EFTA-valtioiden tulevaisuudessa myöntämää rahoitusta taloudelliseen ja sosiaaliseen koheesioon Euroopan talousalueella. Komissio on neuvotellut Euroopan unionin puolesta Euroopan unionin sekä Islannin, Liechtensteinin ruhtinaskunnan ja Norjan kuningaskunnan välisestä sopimuksesta, joka koskee ETA:n rahoitusjärjestelmää vuosiksi 2014–2021. Sopimus muodostaa jatkossa ETA-sopimuksen pöytäkirjan N:o 38 c. Komissio on myös neuvotellut Euroopan unionin puolesta Norjan kuningaskunnan ja Euroopan unionin välisestä sopimuksesta, joka koskee Norjan rahoitusjärjestelmää vuosiksi 2014–2021.

(3)Islannista ja Norjasta peräisin olevien tiettyjen kalojen ja kalastustuotteiden tuontia EU:hun koskevien erityisten säännösten, jotka vahvistettiin kyseisten maiden ja Euroopan talousyhteisön välisiin vapaakauppasopimuksiin liitetyissä lisäpöytäkirjoissa, voimassaolo päättyi 30 päivänä huhtikuuta 2014, ja niitä olisi tarkasteltava näiden pöytäkirjojen 1 artiklan mukaisesti. Komissio on sen vuoksi neuvotellut uusista lisäpöytäkirjoista Euroopan talousyhteisön ja Norjan kuningaskunnan väliseen sopimukseen ja Euroopan talousyhteisön ja Islannin väliseen sopimukseen.

(4)Kussakin edellä mainitussa sopimuksessa ja pöytäkirjassa määrätään sen väliaikaisesta soveltamisesta ennen sen voimaantuloa.

(5)Kukin sopimus ja pöytäkirja olisi allekirjoitettava Euroopan unionin puolesta sillä varauksella, että sen tekeminen saatetaan päätökseen myöhemmin, ja sitä olisi sovellettava väliaikaisesti,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Hyväksytään Euroopan unionin puolesta Euroopan unionin sekä Islannin, Liechtensteinin ruhtinaskunnan ja Norjan kuningaskunnan välisen, vuosia 2014–2021 koskevasta ETA:n rahoitusjärjestelmästä tehdyn sopimuksen, Norjan kuningaskunnan ja Euroopan unionin välisen, vuosia 2014–2021 koskevasta Norjan rahoitusjärjestelmästä tehdyn sopimuksen, Euroopan talousyhteisön ja Norjan kuningaskunnan väliseen sopimukseen liitettävän lisäpöytäkirjan ja Euroopan talousyhteisön ja Islannin väliseen sopimukseen liitettävän lisäpöytäkirjan allekirjoittaminen sillä varauksella, että kyseisten sopimusten ja pöytäkirjojen tekeminen saatetaan päätökseen myöhemmin.

Allekirjoitettavien sopimusten ja pöytäkirjojen tekstit ovat tämän päätöksen liitteenä.

2 artikla

Neuvoston pääsihteeristö laatii valtakirjan, jossa neuvottelijan ilmoittama(t) henkilö(t) valtuutetaan allekirjoittamaan sopimukset ja pöytäkirjat, sillä varauksella, että niiden tekeminen saatetaan päätökseen myöhemmin.

3 artikla

Euroopan unionin sekä Islannin, Liechtensteinin ruhtinaskunnan ja Norjan kuningaskunnan välistä, vuosia 2014–2021 koskevasta ETA:n rahoitusjärjestelmästä tehtyä sopimusta sovelletaan väliaikaisesti sen 3 artiklan mukaisesti ja Norjan kuningaskunnan ja Euroopan unionin välistä, vuosia 2014–2021 koskevasta Norjan rahoitusjärjestelmästä tehtyä sopimusta sen 11 artiklan 3 kohdan mukaisesti sitä päivää seuraavan ensimmäisen kuukauden ensimmäisestä päivästä, jona viimeinen tätä koskeva ilmoitus on talletettu, sillä varauksella, että sopimuksen tekeminen saatetaan päätökseen myöhemmin ja se tulee voimaan.

Euroopan talousyhteisön ja Norjan kuningaskunnan väliseen sopimukseen liitettävää lisäpöytäkirjaa sovelletaan väliaikaisesti pöytäkirjan 5 artiklan kolmannen kohdan mukaisesti sitä päivää seuraavan kolmannen kuukauden ensimmäisestä päivästä, jona viimeinen tätä koskeva ilmoitus on talletettu, sillä varauksella, että pöytäkirjan tekeminen saatetaan päätökseen myöhemmin ja se tulee voimaan.

Euroopan talousyhteisön ja Islannin väliseen sopimukseen liitettävää lisäpöytäkirjaa sovelletaan väliaikaisesti pöytäkirjan 4 artiklan kolmannen kohdan mukaisesti sitä päivää seuraavan kolmannen kuukauden ensimmäisestä päivästä, jona viimeinen tätä koskeva ilmoitus on talletettu, sillä varauksella, että pöytäkirjan tekeminen saatetaan päätökseen myöhemmin ja se tulee voimaan.

4 artikla

Tämä päätös tulee voimaan [...].

Tehty Brysselissä

(1) Neuvoston asiakirja 12239/13 ADD 1.

(2) EUVL L 291, 9.11.2010, s. 14 ja 18.

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 23.2.2016

COM(2016) 84 final

LIITE

asiakirjaan

Ehdotus neuvoston päätökseksi

Euroopan unionin sekä Islannin, Liechtensteinin ruhtinaskunnan ja Norjan kuningaskunnan välisen, vuosia 2014–2021 koskevasta ETA:n rahoitusjärjestelmästä tehdyn sopimuksen, Norjan kuningaskunnan ja Euroopan unionin välisen, vuosia 2014–2021 koskevasta Norjan rahoitusjärjestelmästä tehdyn sopimuksen, Euroopan talousyhteisön ja Norjan kuningaskunnan väliseen sopimukseen liitettävän lisäpöytäkirjan ja Euroopan talousyhteisön ja Islannin väliseen sopimukseen liitettävän lisäpöytäkirjan allekirjoittamisesta Euroopan unionin puolesta ja väliaikaisesta soveltamisesta

EUROOPAN UNIONIN SEKÄ ISLANNIN, LIECHTENSTEININ RUHTINASKUNNAN JA NORJAN KUNINGASKUNNAN VÄLINEN SOPIMUS VUOSIA 2014–2021 KOSKEVASTA ETA:N RAHOITUSJÄRJESTELMÄSTÄ

EUROOPAN UNIONI,

ISLANTI,

LIECHTENSTEININ RUHTINASKUNTA,

NORJAN KUNINGASKUNTA, jotka

KATSOVAT, että Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’ETA-sopimus’, osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että niiden alueiden välisiä taloudellisia ja sosiaalisia eroja on kavennettava, jotta osapuolten välisiä kauppa- ja taloussuhteita voidaan edistää jatkuvasti ja tasapainoisesti,

KATSOVAT, että tähän tavoitteeseen pääsemiseksi EFTA-valtiot ovat ottaneet käyttöön Euroopan talousalueeseen liittyvän rahoitusjärjestelmän,

KATSOVAT, että vuosia 2004–2009 koskevaa ETA:n rahoitusjärjestelmää sääntelevät määräykset on annettu ETA-sopimuksen pöytäkirjassa N:o 38 a ja pöytäkirjan N:o 38 a lisäyksessä,

KATSOVAT, että vuosia 2009–2014 koskevaa ETA:n rahoitusjärjestelmää sääntelevät määräykset on annettu ETA-sopimuksen pöytäkirjassa N:o 38 b ja pöytäkirjan N:o 38 b lisäyksessä,

KATSOVAT, että koska on edelleen tarpeen kaventaa sosiaalisia ja taloudellisia eroja Euroopan talousalueella, olisi vahvistettava uusi vuosia 2014–2021 koskeva ETA:n EFTA-valtioiden myöntämää rahoitusta koskeva järjestelmä,

OVAT PÄÄTTÄNEET TEHDÄ SEURAAVAN SOPIMUKSEN:

1 ARTIKLA

Korvataan ETA-sopimuksen 117 artiklan teksti seuraavasti:

”Rahoitusjärjestelmiä koskevat määräykset annetaan pöytäkirjassa N:o 38, pöytäkirjassa N:o 38 a, pöytäkirjan N:o 38 a lisäyksessä, pöytäkirjassa N:o 38 b, pöytäkirjan N:o 38 b lisäyksessä ja pöytäkirjassa N:o 38 c.”.

2 ARTIKLA

Lisätään ETA-sopimukseen uusi pöytäkirja N:o 38 c pöytäkirjan N:o 38 b jälkeen. Pöytäkirjan N:o 38 c teksti on tämän sopimuksen liitteenä.

3 ARTIKLA

Osapuolet ratifioivat tai hyväksyvät tämän sopimuksen omien menettelyjensä mukaisesti. Ratifiointi- tai hyväksymiskirjat talletetaan Euroopan unionin neuvoston pääsihteeristöön.

Tämä sopimus tulee voimaan sitä päivää seuraavan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona viimeinen ratifioimis- tai hyväksymiskirja on talletettu.

Tätä sopimusta noudatetaan väliaikaisesti sen kuukauden ensimmäisestä päivästä, joka seuraa viimeisen tätä koskevan ilmoituksen tekemistä, kunnes 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut menettelyt on saatu päätökseen.

4 ARTIKLA

Tämä sopimus on tehty bulgarian, englannin, espanjan, hollannin, italian, kreikan, kroatian, latvian, liettuan, maltan, portugalin, puolan, ranskan, romanian, ruotsin, saksan, slovakin, sloveenin, suomen, tanskan, tšekin, unkarin, viron, islannin ja norjan kielellä yhtenä alkuperäiskappaleena, jonka jokainen kielitoisinto on yhtä todistusvoimainen, ja se talletetaan Euroopan unionin neuvoston pääsihteeristöön, joka toimittaa oikeaksi todistetun jäljennöksen siitä kaikille tämän sopimuksen osapuolille.

Tehty Brysselissä …

Euroopan unionin puolesta

Islannin puolesta

Liechtensteinin ruhtinaskunnan puolesta

Norjan kuningaskunnan puolesta

LIITE

   PÖYTÄKIRJA N:O 38 C

vuosia 2014–2021 koskevasta ETA:n rahoitusjärjestelmästä

1 artikla

1. Islanti, Liechtenstein ja Norja, jäljempänä ’EFTA-valtiot’, osallistuvat taloudellisten ja sosiaalisten erojen kaventamiseen Euroopan talousalueella sekä niiden ja edunsaajavaltioiden välisten suhteiden lujittamiseen 3 artiklassa luetelluilla ensisijaisilla aloilla myöntämänsä rahoituksen avulla.

2. Kaikki ohjelmat ja toimet, jotka rahoitetaan vuosia 2014–2021 koskevasta ETA:n rahoitusjärjestelmästä, perustuvat yhteisiin arvoihin, joita ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, mukaan lukien vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden oikeudet.

2 artikla

1. Edellä 1 artiklassa määrätyn rahoituksen kokonaismäärä on 1 548,1 miljoonaa euroa, ja se annetaan käyttöön 221,16 miljoonan euron vuotuisina maksusitoumuksina 1 päivän toukokuuta 2014 ja 30 päivän huhtikuuta 2021 välisenä aikana.

2. Kokonaismäärä koostuu maakohtaisista määrärahoista 6 artiklan mukaisesti ja alueellisen yhteistyön maailmanlaajuisesta rahastosta 7 artiklan mukaisesti.

3 artikla

1.    Maakohtaiset määrärahat myönnetään seuraaville ensisijaisille aloille:

(a)innovointi, tutkimus, koulutus ja kilpailukyky;

b)    sosiaalinen osallisuus, nuorisotyöllisyys ja köyhyyden vähentäminen;

c)    ympäristö, energia, ilmastonmuutos ja vähähiilinen talous;

d)    kulttuuri, kansalaisyhteiskunta, hyvä hallintotapa, perusoikeudet ja -vapaudet;

e)    oikeus- ja sisäasiat.

Ensisijaisiin aloihin kuuluvat ohjelma-alat sekä niiden tukitavoitteet ja tuettavat alat esitetään tämän pöytäkirjan liitteessä.

2.    a) Ensisijaiset alat valitaan ja keskitetään ja niitä mukautetaan 10 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen kunkin edunsaajavaltion tarpeiden mukaisesti ottaen huomioon edunsaajavaltion koko ja rahoituksen määrä.

b) Kymmenen prosenttia kaikista maakohtaisista määrärahoista varataan kansalaisyhteiskuntaa koskevaan rahastoon, joka asetetaan saataville 6 artiklassa tarkoitetun jakoperusteen mukaisesti.

4 artikla

1.    Ensisijaisiin aloihin keskittymiseksi ja tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi, ottaen huomioon 1 artiklassa tarkoitetut yleiset tavoitteet ja älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevan Eurooppa 2020 -strategian, mukaan lukien keskittyminen työllisyysvaikutuksiin, kansalliset painopisteet, maakohtaiset suositukset ja Euroopan komission kanssa EU:n koheesiopolitiikan puitteissa tehdyt kumppanuussopimukset EFTA-valtiot tekevät kunkin edunsaajavaltion kanssa yhteisymmärryspöytäkirjan 10 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

2.    Euroopan komissiota kuullaan strategisella tasolla ja kuuleminen tapahtuu 10 artiklan 3 kohdassa määritellyistä yhteisymmärryspöytäkirjoista käytävien neuvottelujen aikana tarkoituksena edistää täydentävyyttä ja synergiaa EU:n koheesiopolitiikan kanssa sekä tutkia mahdollisuuksia soveltaa rahoitusvälineitä rahoituksen vaikutuksen lisäämiseksi.

5 artikla

1.    EFTAn rahoitusosuus on niissä ohjelmissa, joita koskevien maakohtaisten määrärahojen täytäntöönpanosta edunsaajavaltiot vastaavat, enintään 85 prosenttia ohjelman kustannuksista, elleivät EFTA-valtiot toisin päätä.

2.    Voimassa olevia valtiontukisääntöjä noudatetaan.

   

3.    EFTA-valtioiden vastuu hankkeista rajoittuu rahoituksen myöntämiseen sovitun suunnitelman mukaisesti. Vastuuta kolmansia osapuolia kohtaan ei ole.

6 artikla

Maakohtaiset määrärahat myönnetään seuraaville edunsaajavaltioille: Bulgaria, Kroatia, Kypros, Tšekki, Viro, Kreikka, Unkari, Latvia, Liettua, Malta, Puola, Portugali, Romania, Slovakia ja Slovenia seuraavan jaon mukaisesti:

Edunsaajavaltio	Myönnettävä rahoitus (miljoonaa euroa)
Bulgaria	115,0
Kroatia	56,8
Kypros	6,4
Tšekki	95,5
Viro	32,3
Kreikka	116,7
Unkari	108,9
Latvia	50,2
Liettua	56,2
Malta	4,4
Puola	397,8
Portugali	102,7
Romania	275,2
Slovakia	54,9
Slovenia	19,9

7 artikla

1.    Alueellisen yhteistyön maailmanlaajuista rahastoa varten on käytettävissä 55,25 miljoonaa euroa. Rahasto edistää 1 artiklassa määriteltyjä ETA:n rahoitusjärjestelmän tavoitteita.

2.    Rahastosta kohdennetaan 70 prosenttia kestävän ja laadukkaan nuorisotyöllisyyden edistämiseen keskittyen erityisesti seuraaviin aloihin:  

a)    nuorille tarkoitetut työhön ja koulutukseen liittyvät liikkuvuusohjelmat, joissa keskitytään erityisesti niihin, jotka eivät ole työssä tai koulutuksessa;

(b)teorian ja käytännön yhdistävät oppimisohjelmat, oppisopimuskoulutus, nuorten osallistaminen;

(c)nuorisolle työllisyyspalveluja tarjoavien organisaatioiden/laitosten välinen tietämyksen jakaminen, parhaiden käytäntöjen vaihto ja molemminpuolinen oppiminen.

Rahaston tästä osasta tuetaan hankkeita, jotka koskevat edunsaajavaltioita ja muita EU:n jäsenvaltioita, joissa nuorisotyöttömyysaste on yli 25 prosenttia (Eurostatin viitevuosi 2013) ja joihin osallistuu vähintään kaksi maata, joista vähintään toinen on edunsaajavaltio. EFTA-valtiot voivat osallistua näihin hankkeisiin kumppaneina.

3.    Rahastosta kohdennetaan 30 prosenttia alueelliseen yhteistyöhön 3 artiklassa luetelluilla ensisijaisilla aloilla erityisesti tiedon jakamiseen, parhaiden käytänteiden vaihtoon ja instituutioiden kehittämiseen.

Rahaston tästä osasta tuetaan hankkeita, joihin liittyy edunsaajavaltioita ja naapureina olevia kolmansia maita. Hankkeissa on oltava mukana vähintään kolme maata, joista vähintään kaksi on edunsaajavaltioita. EFTA-valtiot voivat osallistua näihin hankkeisiin kumppaneina.

8 artikla

EFTA-valtiot tekevät väliarvioinnin viimeistään vuonna 2020 mahdollisesti sitomatta olevien varojen jakamiseksi uudelleen yksittäisten edunsaajamaiden määrärahojen puitteissa.

9 artikla

1.    Tässä pöytäkirjassa määrätty rahoitus sovitetaan tiiviisti yhteen sen kahdenvälisen rahoituksen kanssa, jonka Norja myöntää Norjan rahoitusjärjestelmän perusteella.

2.    EFTA-valtiot varmistavat erityisesti, että hakumenettelyt ja täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt ovat olennaisilta osin samanlaiset molemmissa edellisessä kohdassa tarkoitetuissa rahoitusjärjestelmissä.

3.    Euroopan unionin koheesiopolitiikan asiaan vaikuttavat muutokset otetaan tarvittaessa huomioon.

10 artikla

ETA:n rahoitusjärjestelmän täytäntöönpanoon sovelletaan seuraavia sääntöjä:

1.    Kaikissa täytäntöönpanovaiheissa edellytetään suurinta mahdollista avoimuutta, vastuuvelvollisuutta ja kustannustehokkuutta sekä hyvän hallinnon, kumppanuuden ja monitasohallinnon, kestävän kehityksen, miesten ja naisten välisen tasa-arvon ja syrjimättömyyden periaatteiden noudattamista.

ETA:n rahoitusjärjestelmän tavoitteisiin pääsemiseksi harjoitetaan tiivistä yhteistyötä edunsaajavaltioiden ja EFTA-valtioiden välillä.

2.    a) EFTA-valtiot huolehtivat 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun alueellisen yhteistyön maailmanlaajuisen rahaston toiminnasta ja vastaavat sen täytäntöönpanosta, mukaan lukien hallinnointi ja valvonta;

b) EFTA-valtiot huolehtivat 3 artiklan 2 b kohdassa tarkoitetun kansalaisyhteiskuntaa koskevan rahaston toiminnasta ja vastaavat sen täytäntöönpanosta, mukaan lukien hallinnointi ja valvonta, ellei 10 artiklan 3 kohdassa määritellyssä yhteisymmärryspöytäkirjassa toisin sovita.

   

3.    EFTA-valtiot tekevät kunkin edunsaajavaltion kanssa maakohtaisia määrärahoja koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan, jossa vahvistetaan monivuotinen ohjelmakehys sekä hallinnointi- ja valvontarakenteet, lukuun ottamatta 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettua rahastoa.

   a) Yhteisymmärryspöytäkirjan perusteella edunsaajavaltiot antavat ohjelmaehdotuksensa EFTA-valtioille, jotka arvioivat ja hyväksyvät ehdotukset ja tekevät edunsaajavaltioiden kanssa avustussopimukset kustakin ohjelmasta. EFTA-valtioiden tai edunsaajavaltion nimenomaisesta pyynnöstä Euroopan komissio tarkastaa ohjelmaehdotuksen ennen sen hyväksymistä, jotta varmistetaan yhteensopivuus Euroopan unionin koheesiopolitiikan kanssa.

b) Sovittujen ohjelmien toteuttamisesta vastaavat edunsaajavaltiot, jotka antavat käyttöön tarkoituksenmukaisen hallinnointi- ja valvontajärjestelmän moitteettoman toteuttamisen ja hallinnoinnin varmistamiseksi.

c) EFTA-valtiot voivat toteuttaa tarkastuksia sisäisten vaatimustensa mukaisesti. Edunsaajavaltiot antavat kaiken tarvittavan avun sekä kaikki tarvittavat tiedot ja asiakirjat.

d) EFTA-valtiot voivat keskeyttää rahoituksen myöntämisen ja vaatia myönnettyjen varojen palauttamista, jos säännönvastaisuuksia ilmenee.

   e) Laajan osallistumisen takaamiseksi rahoituksen valmistelussa, täytäntöönpanossa, seurannassa ja arvioinnissa sovelletaan tarvittaessa kumppanuusjärjestelyjä. Kumppanuuksia voidaan solmia edunsaajavaltioissa ja EFTA-valtioissa muun muassa alueellisella, paikallisella ja kansallisella tasolla sekä yksityisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan edustajien ja työmarkkinaosapuolten kanssa.

   

   f) Edunsaajavaltioiden monivuotisen ohjelmakehyksen mukaiset hankkeet voidaan panna täytäntöön voimassa olevien julkisia hankintoja koskevien sääntöjen mukaisesti siten, että hanke toteutetaan esimerkiksi edunsaajavaltioihin ja EFTA-valtioihin sijoittautuneiden tahojen yhteistyönä.

4.    EFTA-valtioiden hallinnointikustannukset katetaan 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta kokonaismäärästä, ja ne yksilöidään 5 kohdassa tarkoitetuissa täytäntöönpanoa koskevissa määräyksissä.

   

5.    EFTA-valtiot perustavat komitean, joka hallinnoi ETA:n rahoitusjärjestelmää. EFTA-valtiot voivat antaa muita ETA:n rahoitusjärjestelmän täytäntöönpanoa koskevia määräyksiä kuultuaan ensiksi edunsaajavaltioita, joita Euroopan komissio voi avustaa. EFTA-valtiot pyrkivät antamaan tällaiset määräykset ennen yhteisymmärryspöytäkirjojen allekirjoittamista.

6.    EFTA-valtiot raportoivat panoksestaan ETA:n rahoitusjärjestelmän tavoitteiden saavuttamiseksi ja tarvittaessa vuosien 2014–2020 Euroopan rakenne- ja investointirahastojen yhdentoista temaattisen tavoitteen 1 saavuttamiseksi.

11 artikla

Sopimuspuolet arvioivat uudelleen 2 artiklassa määritellyn kauden lopussa sopimuksen 115 artiklan perusteella tarvetta toteuttaa Euroopan talousalueella taloudellisiin ja sosiaalisiin eroihin kohdistettavia toimia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sopimuksessa tarkoitettujen oikeuksien ja velvollisuuksien soveltamista.

Liite pöytäkirjaan N:o 38 C

Innovointi, tutkimus, koulutus ja kilpailukyky

1.Liiketoiminnan kehittäminen, innovointi ja pk-yritykset

2.Tutkimus

3.Koulutus, apurahat, oppisopimuskoulutus ja nuorten yrittäjyys

4.Työ- ja yksityiselämän yhteensovittaminen

Sosiaalinen osallisuus, nuorisotyöllisyys ja köyhyyden vähentäminen

1.Euroopan kansanterveyden haasteet

2.Romanien osallistaminen ja vaikutusmahdollisuudet

3.Riskialttiissa tilanteessa olevat lapset ja nuoret

4.Nuorten osallistuminen työmarkkinoille

5.Paikallinen kehitys ja köyhyyden vähentäminen

Ympäristö, energia, ilmastonmuutos ja vähähiilinen talous

1.Ympäristö ja ekosysteemit

2.Uusiutuva energia, energiatehokkuus, energian toimitusvarmuus

3.Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen

Kulttuuri, kansalaisyhteiskunta, hyvä hallintotapa ja perusoikeudet ja -vapaudet

1.Kulttuurialan yrittäjyys, kulttuuriperintö ja kulttuurinen yhteistyö

2.Kansalaisyhteiskunta

3.Hyvä hallintotapa, vastuulliset instituutiot, avoimuus

4.Ihmisoikeudet – kansallinen täytäntöönpano

Oikeus- ja sisäasiat

1.Turvapaikka- ja maahanmuuttoasiat

2.Vankeinhoitolaitos ja tutkintavankeus

3.Kansainvälinen poliisiyhteistyö ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunta

4.Oikeuslaitoksen vaikuttavuus ja tehokkuus, oikeusvaltion vahvistaminen

5.Perheväkivalta ja sukupuoleen perustuva väkivalta

6.Katastrofien ehkäisy ja katastrofivalmiudet

(1) 1) Tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja innovoinnin vahvistaminen; 2) tieto- ja viestintätekniikan saatavuuden, käytön ja laadun parantaminen; 3) pienten ja keskisuurten yritysten (’pk-yritysten’) ja maatalous- sekä kalastus- ja vesiviljelyalan kilpailukyvyn parantaminen; 4) vähähiiliseen talouteen siirtymisen tukeminen kaikilla aloilla; 5) ilmastonmuutokseen sopeutumisen, riskien ehkäisemisen ja riskinhallinnan edistäminen; 6) ympäristön laadun säilyttäminen, suojeleminen ja luonnonvarojen käytön tehokkuuden parantaminen; 7) kestävän liikenteen edistäminen ja pullonkaulojen poistaminen tärkeimmistä liikenneverkkoinfrastruktuureista; 8) kestävien ja laadukkaiden työpaikkojen edistäminen ja työvoiman liikkuvuuden tukeminen; 9) sosiaalisen osallisuuden edistäminen sekä köyhyyden ja syrjinnän torjunta; 10) investoiminen koulutukseen, mukaan lukien ammatilliseen koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen; 11) viranomaisten ja sidosryhmien institutionaalisten valmiuksien ja tehokkaan julkishallinnon edistäminen.

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 23.2.2016

COM(2016) 84 final

LIITE

asiakirjaan

Ehdotus neuvoston päätökseksi

Euroopan unionin sekä Islannin, Liechtensteinin ruhtinaskunnan ja Norjan kuningaskunnan välisen, vuosia 2014–2021 koskevasta ETA:n rahoitusjärjestelmästä tehdyn sopimuksen, Norjan kuningaskunnan ja Euroopan unionin välisen, vuosia 2014–2021 koskevasta Norjan rahoitusjärjestelmästä tehdyn sopimuksen, Euroopan talousyhteisön ja Norjan kuningaskunnan väliseen sopimukseen liitettävän lisäpöytäkirjan ja Euroopan talousyhteisön ja Islannin väliseen sopimukseen liitettävän lisäpöytäkirjan allekirjoittamisesta Euroopan unionin puolesta ja väliaikaisesta soveltamisesta

NORJAN KUNINGASKUNNAN JA EUROOPAN UNIONIN VÄLINEN SOPIMUS VUOSIA 2014–2021 KOSKEVASTA NORJAN RAHOITUSJÄRJESTELMÄSTÄ

1 artikla

1. Norjan kuningaskunta sitoutuu rahoittamaan taloudellisten ja sosiaalisten erojen kaventamista Euroopan talousalueella sekä lujittamaan sen ja edunsaajavaltioiden välisiä suhteita 3 artiklassa luetelluilla ensisijaisilla aloilla sovellettavan erillisen Norjan rahoitusjärjestelmän avulla.

2. Kaikki ohjelmat ja toimet, jotka rahoitetaan vuosia 2014–2021 koskevasta Norjan rahoitusjärjestelmästä, perustuvat yhteisiin arvoihin, joita ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, mukaan lukien vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden oikeudet.

2 artikla

1. Edellä 1 artiklassa määrätyn rahoituksen kokonaismäärä on 1 253,7 miljoonaa euroa, ja se annetaan käyttöön 179,1 miljoonan euron vuotuisina maksusitoumuksina 1 päivän toukokuuta 2014 ja 30 päivän huhtikuuta 2021 välisenä aikana.

2. Kokonaismäärä koostuu maakohtaisista määrärahoista 6 artiklan mukaisesti ja alueellisen yhteistyön maailmanlaajuisesta rahastosta 7 artiklan mukaisesti.

3 artikla

1. Maakohtaiset määrärahat myönnetään seuraaville ensisijaisille aloille:

(a)innovointi, tutkimus, koulutus ja kilpailukyky;

b)    sosiaalinen osallisuus, nuorisotyöllisyys ja köyhyyden vähentäminen;

c)    ympäristö, energia, ilmastonmuutos ja vähähiilinen talous;

d)    kulttuuri, kansalaisyhteiskunta, hyvä hallintotapa, perusoikeudet ja -vapaudet;

e)    oikeus- ja sisäasiat.

Ensisijaisiin aloihin kuuluvat ohjelma-alat sekä niiden tukitavoitteet ja tuettavat alat esitetään tämän sopimuksen liitteessä.

2.    a) Ensisijaiset alat valitaan ja keskitetään ja niitä mukautetaan 10 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen kunkin edunsaajavaltion tarpeiden mukaisesti ottaen huomioon edunsaajavaltion koko ja rahoituksen määrä.

b) Yksi prosentti kaikista maakohtaisista määrärahoista varataan ihmisarvoisen työn ja kolmikantavuoropuhelun edistämistä koskevalle rahastolle, joka asetetaan saataville 6 artiklassa tarkoitetun jakoperusteen mukaisesti.

c) Yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan kanssa, rajat ylittävää yhteistyötä ja yhteistyötä naapureina olevien kolmansien maiden kanssa edistetään.

4 artikla

1.    Ensisijaisiin aloihin keskittymiseksi ja tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi, ottaen huomioon 1 artiklassa tarkoitetut yleiset tavoitteet ja älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevan Eurooppa 2020 -strategian, mukaan lukien keskittyminen työllisyysvaikutuksiin, kansalliset painopisteet, maakohtaiset suositukset ja Euroopan komission kanssa EU:n koheesiopolitiikan puitteissa tehdyt kumppanuussopimukset Norjan kuningaskunta tekee kunkin edunsaajavaltion kanssa yhteisymmärryspöytäkirjan 10 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

2.    Euroopan komissiota kuullaan strategisella tasolla ja kuuleminen tapahtuu 10 artiklan 3 kohdassa määritellyistä yhteisymmärryspöytäkirjoista käytävien neuvottelujen aikana tarkoituksena edistää täydentävyyttä ja synergiaa EU:n koheesiopolitiikan kanssa sekä tutkia mahdollisuuksia soveltaa rahoitusvälineitä rahoituksen vaikutuksen lisäämiseksi.

5 artikla

1.    Norjan kuningaskunnan rahoitusosuus on niissä ohjelmissa, joita koskevien maakohtaisten määrärahojen täytäntöönpanosta edunsaajavaltiot vastaavat, enintään 85 prosenttia ohjelman kustannuksista, ellei Norjan kuningaskunta toisin päätä.

2.    Voimassa olevia valtiontukisääntöjä noudatetaan.

   

3.    Norjan kuningaskunnan vastuu hankkeista rajoittuu rahoituksen myöntämiseen sovitun suunnitelman mukaisesti. Vastuuta kolmansia osapuolia kohtaan ei ole.

6 artikla

Maakohtaiset määrärahat myönnetään seuraaville edunsaajavaltioille: Bulgaria, Kroatia, Kypros, Tšekki, Viro, Unkari, Latvia, Liettua, Malta, Puola, Romania, Slovakia ja Slovenia seuraavan jaon mukaisesti:

Edunsaajavaltio	Myönnettävä rahoitus (miljoonaa euroa)
Bulgaria	95,1
Kroatia	46,6
Kypros	5,1
Tšekki	89,0
Viro	35,7
Unkari	105,7
Latvia	51,9
Liettua	61,4
Malta	3,6
Puola	411,5
Romania	227,3
Slovakia	58,2
Slovenia	17,8

7 artikla

1.    Alueellisen yhteistyön maailmanlaajuista rahastoa varten on käytettävissä 44,75 miljoonaa euroa. Rahasto edistää 1 artiklassa määriteltyjä Norjan rahoitusjärjestelmän tavoitteita.

2.    Rahastosta kohdennetaan 60 prosenttia kestävän ja laadukkaan nuorisotyöllisyyden edistämiseen keskittyen erityisesti seuraaviin aloihin:  

a) nuorille tarkoitetut työhön ja koulutukseen liittyvät liikkuvuusohjelmat, joissa keskitytään erityisesti niihin, jotka eivät ole työssä tai koulutuksessa;

b) teorian ja käytännön yhdistävät oppimisohjelmat, oppisopimuskoulutus, nuorten osallistaminen;

c) nuorisolle työllisyyspalveluja tarjoavien organisaatioiden/laitosten välinen tietämyksen jakaminen, parhaiden käytäntöjen vaihto ja molemminpuolinen oppiminen.

Rahaston tästä osasta tuetaan hankkeita, jotka koskevat edunsaajavaltioita ja muita EU:n jäsenvaltioita, joissa nuorisotyöttömyysaste on yli 25 prosenttia (Eurostatin viitevuosi 2013) ja joihin osallistuu vähintään kaksi maata, joista vähintään toinen on edunsaajavaltio. Norjalaiset yhteisöt voivat osallistua näihin hankkeisiin kumppaneina.

3.    Rahastosta kohdennetaan 40 prosenttia alueelliseen yhteistyöhön 3 artiklassa luetelluilla ensisijaisilla aloilla erityisesti tiedon jakamiseen, parhaiden käytänteiden vaihtoon ja instituutioiden kehittämiseen.

Rahaston tästä osasta tuetaan hankkeita, joihin liittyy edunsaajavaltioita ja naapureina olevia kolmansia maita. Hankkeissa on oltava mukana vähintään kolme maata, joista vähintään kaksi on edunsaajavaltioita. Norjalaiset yhteisöt voivat osallistua näihin hankkeisiin kumppaneina.

8 artikla

Norjan kuningaskunta tekee väliarvioinnin viimeistään vuonna 2020 mahdollisesti sitomatta olevien varojen jakamiseksi uudelleen yksittäisten edunsaajamaiden määrärahojen puitteissa.

9 artikla

1.    Edellä 1 artiklassa määrätty rahoitus sovitetaan tiiviisti yhteen EFTA-valtioiden ETA:n rahoitusjärjestelmän mukaisesti myöntämän rahoituksen kanssa.

2.    Norjan kuningaskunta varmistaa erityisesti, että hakumenettelyt ja täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt ovat olennaisilta osin samanlaiset molemmissa edellisessä kohdassa tarkoitetuissa rahoitusjärjestelmissä.

3.    Euroopan unionin koheesiopolitiikan asiaan vaikuttavat muutokset otetaan tarvittaessa huomioon.

10 artikla

Norjan rahoitusjärjestelmän täytäntöönpanoon sovelletaan seuraavia sääntöjä:

1.    Kaikissa täytäntöönpanovaiheissa edellytetään suurinta mahdollista avoimuutta, vastuuvelvollisuutta ja kustannustehokkuutta sekä hyvän hallinnon, kumppanuuden ja monitasohallinnon, kestävän kehityksen, miesten ja naisten välisen tasa-arvon ja syrjimättömyyden periaatteiden noudattamista.

Norjan rahoitusjärjestelmän tavoitteisiin pääsemiseksi harjoitetaan tiivistä yhteistyötä edunsaajavaltioiden ja Norjan kuningaskunnan välillä.

2.    Norjan kuningaskunta huolehtii seuraavien rahastojen toiminnasta ja vastaa niiden täytäntöönpanosta, mukaan lukien hallinnointi ja valvonta:

(a)7 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu alueellisen yhteistyön maailmanlaajuinen rahasto;

(b)3 artiklan 2 b kohdassa tarkoitettu ihmisarvoisen työn ja kolmikantavuoropuhelun edistämistä koskeva rahasto.

3.    Norjan kuningaskunta tekee kunkin edunsaajavaltion kanssa maakohtaisia määrärahoja koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan, jossa vahvistetaan monivuotinen ohjelmakehys sekä hallinnointi- ja valvontarakenteet, lukuun ottamatta 2 kohdassa tarkoitettuja rahastoja.

   a) Yhteisymmärryspöytäkirjan perusteella edunsaajavaltiot antavat ohjelmaehdotuksensa Norjan kuningaskunnalle, joka arvioi ja hyväksyy ehdotukset ja tekee edunsaajavaltioiden kanssa avustussopimukset kustakin ohjelmasta. Norjan kuningaskunnan tai edunsaajavaltion nimenomaisesta pyynnöstä Euroopan komissio tarkastaa ohjelmaehdotuksen ennen sen hyväksymistä, jotta varmistetaan yhteensopivuus Euroopan unionin koheesiopolitiikan kanssa.

b) Sovittujen ohjelmien toteuttamisesta vastaavat edunsaajavaltiot, jotka antavat käyttöön tarkoituksenmukaisen hallinnointi- ja valvontajärjestelmän moitteettoman toteuttamisen ja hallinnoinnin varmistamiseksi.

   

   c) Norjan kuningaskunta voi toteuttaa tarkastuksia sisäisten vaatimustensa mukaisesti. Edunsaajavaltiot antavat kaiken tarvittavan avun sekä kaikki tarvittavat tiedot ja asiakirjat.

   

   d) Norjan kuningaskunta voi keskeyttää rahoituksen myöntämisen ja vaatia myönnettyjen varojen palauttamista, jos säännönvastaisuuksia ilmenee.

 

e) Laajan osallistumisen takaamiseksi rahoituksen valmistelussa, täytäntöönpanossa, seurannassa ja arvioinnissa sovelletaan tarvittaessa kumppanuusjärjestelyjä. Kumppanuuksia voidaan solmia edunsaajavaltioissa ja Norjan kuningaskunnassa muun muassa alueellisella, paikallisella ja kansallisella tasolla sekä yksityisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan edustajien ja työmarkkinaosapuolten kanssa.

   f) Edunsaajavaltioiden monivuotisen ohjelmakehyksen mukaiset hankkeet voidaan panna täytäntöön voimassa olevien julkisia hankintoja koskevien sääntöjen mukaisesti siten, että hanke toteutetaan esimerkiksi edunsaajavaltioihin ja Norjan kuningaskuntaan sijoittautuneiden tahojen yhteistyönä.

4.    Norjan kuningaskunnan hallinnointikustannukset katetaan 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta kokonaismäärästä, ja ne yksilöidään 5 kohdassa tarkoitetuissa täytäntöönpanoa koskevissa määräyksissä.

   

5.    Norjan kuningaskunta tai sen nimeämä taho vastaa Norjan rahoitusjärjestelmän hallinnoinnista. Norjan kuningaskunta voi antaa muita Norjan rahoitusjärjestelmän täytäntöönpanoa koskevia määräyksiä kuultuaan ensiksi edunsaajavaltioita, joita Euroopan komissio voi avustaa. Norjan kuningaskunta pyrkii antamaan tällaiset määräykset ennen yhteisymmärryspöytäkirjojen allekirjoittamista.

6.    Norjan kuningaskunta ilmoittaa panoksestaan Norjan rahoitusjärjestelmän tavoitteiden saavuttamiseksi ja tarvittaessa vuosien 2014–2020 Euroopan rakenne- ja investointirahastojen yhdentoista temaattisen tavoitteen 1 saavuttamiseksi.

11 artikla

1.Osapuolet ratifioivat tai hyväksyvät tämän sopimuksen omien menettelyjensä mukaisesti. Ratifiointi- tai hyväksymiskirjat talletetaan Euroopan unionin neuvoston pääsihteeristöön.

2.Tämä sopimus tulee voimaan sitä päivää seuraavan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona viimeinen ratifioimis- tai hyväksymiskirja on talletettu.

3.Tätä sopimusta noudatetaan väliaikaisesti sen kuukauden ensimmäisestä päivästä, joka seuraa viimeisen tätä koskevan ilmoituksen tekemistä, kunnes 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut menettelyt on saatu päätökseen.

12 artikla

Tämä sopimus tehdään bulgarian, englannin, espanjan, hollannin, italian, kreikan, kroatian, latvian, liettuan, maltan, portugalin, puolan, ranskan, romanian, ruotsin, saksan, slovakin, sloveenin, suomen, tanskan, tšekin, unkarin, viron ja norjan kielellä yhtenä alkuperäiskappaleena, jonka jokainen kielitoisinto on yhtä todistusvoimainen, ja se talletetaan Euroopan unionin neuvoston pääsihteeristöön, joka toimittaa oikeaksi todistetun jäljennöksen siitä kaikille tämän sopimuksen osapuolille.

Tehty Brysselissä … [vuosi].

Euroopan unionin puolesta

Norjan kuningaskunnan puolesta

LIITE

NORJAN KUNINGASKUNNAN JA EUROOPAN UNIONIN VÄLISEEN

SOPIMUKSEEN

VUOSIA 2014–2021 KOSKEVASTA NORJAN RAHOITUSJÄRJESTELMÄSTÄ

Innovointi, tutkimus, koulutus ja kilpailukyky

4.Liiketoiminnan kehittäminen, innovointi ja pk-yritykset

5.Tutkimus

6.Koulutus, apurahat, oppisopimuskoulutus ja nuorten yrittäjyys

7.Työ- ja yksityiselämän yhteensovittaminen

8.Sosiaalinen vuoropuhelu – ihmisarvoinen työ

Sosiaalinen osallisuus, nuorisotyöllisyys ja köyhyyden vähentäminen

1.Euroopan kansanterveyden haasteet

2.Romanien osallistaminen ja vaikutusmahdollisuudet

3.Riskialttiissa tilanteessa olevat lapset ja nuoret

4.Nuorten osallistuminen työmarkkinoille

5.Paikallinen kehitys ja köyhyyden vähentäminen

Ympäristö, energia, ilmastonmuutos ja vähähiilinen talous

1.Ympäristö ja ekosysteemit

2.Uusiutuva energia, energiatehokkuus, energian toimitusvarmuus

3.Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen

Kulttuuri, kansalaisyhteiskunta, hyvä hallintotapa ja perusoikeudet ja -vapaudet

1.Kulttuurialan yrittäjyys, kulttuuriperintö ja kulttuurinen yhteistyö

2.Kansalaisyhteiskunta

3.Hyvä hallintotapa, vastuulliset instituutiot, avoimuus

4.Ihmisoikeudet – kansallinen täytäntöönpano

Oikeus- ja sisäasiat

1.Turvapaikka- ja maahanmuuttoasiat

2.Vankeinhoitolaitos ja tutkintavankeus

3.Kansainvälinen poliisiyhteistyö ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunta

4.Oikeuslaitoksen vaikuttavuus ja tehokkuus, oikeusvaltion vahvistaminen

5.Perheväkivalta ja sukupuoleen perustuva väkivalta

6.Katastrofien ehkäisy ja katastrofivalmiudet

(1) 1) Tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja innovoinnin vahvistaminen; 2) tieto- ja viestintätekniikan saatavuuden, käytön ja laadun parantaminen; 3) pienten ja keskisuurten yritysten (’pk-yritysten’) ja maatalous- sekä kalastus- ja vesiviljelyalan kilpailukyvyn parantaminen; 4) vähähiiliseen talouteen siirtymisen tukeminen kaikilla aloilla; 5) ilmastonmuutokseen sopeutumisen, riskien ehkäisemisen ja riskinhallinnan edistäminen; 6) ympäristön laadun säilyttäminen, suojeleminen ja luonnonvarojen käytön tehokkuuden parantaminen; 7) kestävän liikenteen edistäminen ja pullonkaulojen poistaminen tärkeimmistä liikenneverkkoinfrastruktuureista; 8) kestävien ja laadukkaiden työpaikkojen edistäminen ja työvoiman liikkuvuuden tukeminen; 9) sosiaalisen osallisuuden edistäminen sekä köyhyyden ja syrjinnän torjunta; 10) investoiminen koulutukseen, mukaan lukien ammatilliseen koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen; 11) viranomaisten ja sidosryhmien institutionaalisten valmiuksien ja tehokkaan julkishallinnon edistäminen.

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 23.2.2016

COM(2016) 84 final

LIITE

asiakirjaan

Ehdotus neuvoston päätökseksi

Euroopan unionin sekä Islannin, Liechtensteinin ruhtinaskunnan ja Norjan kuningaskunnan välisen, vuosia 2014–2021 koskevasta ETA:n rahoitusjärjestelmästä tehdyn sopimuksen, Norjan kuningaskunnan ja Euroopan unionin välisen, vuosia 2014–2021 koskevasta Norjan rahoitusjärjestelmästä tehdyn sopimuksen, Euroopan talousyhteisön ja Norjan kuningaskunnan väliseen sopimukseen liitettävän lisäpöytäkirjan ja Euroopan talousyhteisön ja Islannin väliseen sopimukseen liitettävän lisäpöytäkirjan allekirjoittamisesta Euroopan unionin puolesta ja väliaikaisesta soveltamisesta

LISÄPÖYTÄKIRJA EUROOPAN TALOUSYHTEISÖN JA ISLANNIN TASAVALLAN VÄLISEEN SOPIMUKSEEN

EUROOPAN UNIONI

ja

ISLANTI, jotka

OTTAVAT HUOMIOON 22 päivänä heinäkuuta 1972 allekirjoitetun Euroopan talousyhteisön ja Islannin tasavallan välisen sopimuksen sekä voimassa olevat Islannin ja yhteisön välistä kalojen ja kalastustuotteiden kauppaa koskevat järjestelyt,

OTTAVAT HUOMIOON Euroopan talousyhteisön ja Islannin väliseen sopimukseen liitetyn lisäpöytäkirjan tiettyjen kalojen ja kalastustuotteiden tuonnissa unioniin vuosina 2009–2014 sovellettavista erityismääräyksistä ja erityisesti sen 1 artiklan,

OTTAVAT HUOMOON lisäpöytäkirjan Euroopan talousyhteisön ja Islannin väliseen sopimukseen Kroatian tasavallan Euroopan unioniin liittymisen johdosta ja erityisesti sen 2 artiklan,

OVAT PÄÄTTÄNEET TEHDÄ TÄMÄN PÖYTÄKIRJAN:

1 ARTIKLA

1. Tässä pöytäkirjassa ja sen liitteessä vahvistetaan tiettyjen Islannista peräisin olevien kalojen ja kalastustuotteiden Euroopan unioniin tapahtuvaan tuontiin sovellettavat erityismääräykset. Tämän pöytäkirjan liitteessä vahvistetaan vuotuiset tullittomat tariffikiintiöt. Tariffikiintiöitä sovelletaan päivästä, jona tämän pöytäkirjan väliaikainen soveltaminen alkaa, 4 artiklan 3 kohdassa määrättyjen menettelyjen mukaisesti 30 päivään huhtikuuta 2021 asti.

2. Tämän kauden päätyttyä sopimuspuolet arvioivat tarvetta säilyttää 1 kohdassa tarkoitetut erityismääräykset ja tarvittaessa tarkistaa kiintiöitä ottaen huomioon kaikki merkitykselliset näkökohdat.

2 ARTIKLA

1. Tariffikiintiöt avataan käytettäviksi päivänä, jona tämän pöytäkirjan väliaikainen soveltaminen alkaa, 4 artiklan 3 kohdassa määrättyjen menettelyjen mukaisesti.

2. Tämän pöytäkirjan liitteessä vahvistetaan tariffikiintiöiden määrät. Ensimmäinen tariffikiintiö on käytettävissä siitä alkaen kun tämän pöytäkirjan väliaikainen soveltaminen alkaa 30 päivään huhtikuuta 2017 asti. Toukokuun 1 päivästä 2017 alkaen tariffikiintiöt jaetaan vuosittain 1 päivästä toukokuuta 30 päivään huhtikuuta tämän pöytäkirjan 1 artiklassa tarkoitetun kauden loppuun asti.

3. Tariffikiintiöiden määrät ajanjaksoksi, joka alkaa 1 päivänä toukokuuta 2014 ja päättyy tämän pöytäkirjan väliaikaisen soveltamisen alkaessa, jaetaan suhteellisesti ja annetaan käyttöön tämän pöytäkirjan 1 artiklassa tarkoitetun kauden loppuun asti.

3 ARTIKLA

Tämän pöytäkirjan liitteessä lueteltuihin tariffikiintiöihin sovelletaan alkuperäsääntöjä, jotka annetaan 22 päivänä toukokuuta 1972 allekirjoitetun Euroopan talousyhteisön ja Islannin välisen sopimuksen pöytäkirjassa N:o 3.

4 ARTIKLA

1. Osapuolet ratifioivat tai hyväksyvät tämän pöytäkirjan omien menettelyjensä mukaisesti. Ratifiointi- ja hyväksymiskirjat talletetaan Euroopan unionin neuvoston pääsihteeristöön.

2. Tämä pöytäkirja tulee voimaan sitä päivää seuraavan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona viimeinen ratifioimis- tai hyväksymiskirjojen talletus on tehty.

3. Tätä pöytäkirjaa sovelletaan väliaikaisesti sitä päivää seuraavan kolmannen kuukauden ensimmäisestä päivästä, jona viimeinen tätä koskeva ilmoitus on talletettu, kunnes tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut menettelyt on saatettu päätökseen.

5 ARTIKLA

Tämä pöytäkirja laaditaan bulgarian, englannin, espanjan, hollannin, italian, kreikan, kroatian, latvian, liettuan, maltan, portugalin, puolan, ranskan, romanian, ruotsin, saksan, slovakin, sloveenin, suomen, tanskan, tšekin, unkarin, viron ja islannin kielellä yhtenä alkuperäiskappaleena, jonka jokainen teksti on yhtä todistusvoimainen, ja se talletetaan Euroopan unionin neuvoston pääsihteeristöön, joka toimittaa oikeaksi todistetun jäljennöksen siitä kaikille sopimuspuolille.

Tehty Brysselissä … 2016

Euroopan unionin puolesta

Fyrir Ísland

LIITE

ERITYISMÄÄRÄYKSET, JOITA TARKOITETAAN PÖYTÄKIRJAN 1 ARTIKLASSA

Euroopan unioni avaa jo käytössä olevien pysyvien tullittomien tariffikiintiöiden lisäksi seuraavat vuotuiset tullittomat tariffikiintiöt Islannista peräisin oleville tuotteille:

CN-koodi	Tuotteen kuvaus	Vuotuisen (1.5.–30.4.) tariffikiintiön määrä nettopainona ilmaistuna, jollei toisin ilmoiteta *
0303 51 00	Clupea harengus- ja Clupea pallasii -lajin silli ja silakka, jäädytetty, ei kuitenkaan maksa, mäti tai maiti1	950 tonnia
0306 15 90	Keisarihummerit (Nephrops norvegicus), jäädytetyt	1 000 tonnia
0304 49 50	Kalafileet, tuoreet tai jäähdytetyt, punasimppua (puna-ahventa) (Sebastes spp.)	2 000 tonnia
1604 20 90	Muut kalavalmisteet	2 500 tonnia
1 Lupaa soveltaa tariffikiintiötä ei myönnetä tavaroille, jotka on ilmoitettu luovutettaviksi vapaaseen liikkeeseen ajanjaksolla 15.2.–15.6.

* Määrät lisätään lisäpöytäkirjan 2.3 artiklan mukaisesti.