Käsillä oleva ehdotus koskee Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT)
218 artiklan 5 kohdan nojalla tehtävää neuvoston päätöstä Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevaan puitesopimukseen (UNFCCC) liittyvän Pariisin sopimuksen allekirjoittamisesta Euroopan unionin puolesta.

UNFCCC:n osapuolten 21. konferenssi (CoP 21) pidettiin Pariisissa
30. marraskuuta – 12. joulukuuta 2015. Konferenssissa hyväksyttiin sopimus kasvihuonekaasupäästöjen maailmanlaajuisesta vähentämisestä. Sopimus tulee voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä sen päivän jälkeen, jona 55 yleissopimuksen osapuolta, joiden osuus kasvihuonekaasupäästöjen yhteismäärästä on arviolta vähintään 55 prosenttia, on tallettanut ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymisasiakirjansa.

Sopimus on avoinna UNFCCC:n osapuolten allekirjoituksia varten
22. huhtikuuta 2016 – 21. huhtikuuta 2017. Euroopan unioni ja sen jäsenvaltiot ovat UNFCCC:n osapuolia. Korkean tason allekirjoitustilaisuus järjestetään New Yorkissa
22. huhtikuuta 2016.

Pariisin sopimus on virstanpylväs maailmanlaajuisen yhteistoiminnan edistämisessä ja vähähiiliseen ja ilmastonmuutosta kestävään yhteiskuntaan siirtymisessä. Se on askel eteenpäin vuoden 1997 Kioton pöytäkirjasta, joka oli Pariisin sopimukseen saakka maailman ainoa oikeudellisesti sitova sopimus kasvihuonekaasujen vähentämiseksi. Kioton pöytäkirjan sitoumukset ovat voimassa vuoden 2020 loppuun. Pariisin sopimuksessa asetetaan pitkän aikavälin määrälliset päästöjen vähennystavoitteet, jotka vastaavat tavoitetta rajoittaa maapallon keskilämpötilan nousu alle kahteen celsiusasteeseen sekä jatkaa toimia nousun pysyttämiseksi alle 1,5 celsiusasteessa. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi osapuolet asettavat päästövähennystavoitteita tai päivittävät niitä. Vuodesta 2023 alkaen osapuolet arvioivat toimet viiden vuoden välein maailmanlaajuisesti ja viimeisimpien tieteellisten ja tähänastiseen täytäntöönpanoon liittyvien tietojen valossa. Näin pystytään arvioimaan saavutettu edistyminen ja arvioimaan päästövähennys-, sopeutumis- ja tukitoimia.

UNFCCC:n osapuolet esittivät ennen CoP 21 -kokousta sopimukseen liittyvät suunnitellut kansallisesti päätettävä panostuksensa (INDC). Euroopan unioni ja sen jäsenvaltiot olivat ensimmäinen merkittävä talous, joka ilmoitti INDC:nsä. Ne ilmoittivat 6. maaliskuuta 2015 sitoutuvansa vähentämään omia kasvihuonekaasupäästöjään vuoteen 2030 mennessä vähintään 40 prosentilla vuoden 1990 tasoihin verrattuna Eurooppa-neuvoston 23. lokakuuta 2014 antamien vuoteen 2030 ulottuvaa ilmasto- ja energiapolitiikkaa koskevien päätelmien mukaisesti.

EU on jo aloittanut kasvihuonekaasujen 40 prosentin päästövähennystavoitteen täytäntöönpanon. Päästöoikeuksien kaupan järjestelmään (ETS) kuuluvien alojen osalta komissio hyväksyi 15. heinäkuuta 2015 ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi direktiivin 2003/87/EY muuttamisesta kustannustehokkaiden päästövähennysten ja vähähiilisten investointien edistämiseksi. Ehdotuksella pyritään saavuttamaan edellä mainittu tavoite EU:n ETS:ään kuuluvien alojen osalta. Komissio aikoo vuonna 2016 tehdä myös ehdotuksia, joissa asetetaan jäsenvaltioille tavoitteet niiden sektorien osalta, jotka eivät kuulu EU:n ETS:ään ja joissa säädetään siitä, miten otetaan huomioon maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsätalouden päästöt ja poistumat.

Eurooppa-neuvoston 23. lokakuuta 2014 tekemissä päätelmissä asetettiin myös tavoite, jonka mukaan uusiutuvan energian osuuden kulutetusta energiasta olisi oltava EU:ssa vuoteen 2030 mennessä vähintään 27 prosenttia. Alustavana tavoitteena on myös parantaa energiatehokkuutta EU:ssa vuoteen 2030 mennessä 27 prosenttia. Komissio saattaa näin ollen vuonna 2016 päätökseen uudelleentarkastelunsa ja esittää uusiutuvaa energiaa ja energiatehokkuutta, myös rakennusten energiatehokkuutta koskevia toimenpiteitä.

Ehdotuksen oikeusperustana on SEUT-sopimuksen 192 artiklan 1 kohta yhdessä sen
218 artiklan 5 kohdan kanssa. SEUT-sopimuksen 218 artiklassa säädetään Euroopan unionin ja unionin ulkopuolisten maiden tai kansainvälisten järjestöjen välisiä sopimuksia koskevista neuvotteluista ja tällaisten sopimusten tekemisestä. Mainitun artiklan 5 kohdassa määrätään erityisesti, että neuvosto hyväksyy neuvottelijana toimivan komission ehdotuksesta päätöksen sopimuksen allekirjoittamisesta Euroopan unionin puolesta.

SEUT-sopimuksen 192 artiklan 1 kohdan ja 191 artiklan mukaisesti Euroopan unionin on edistettävä muun muassa seuraavien tavoitteiden saavuttamista: ympäristön laadun säilyttäminen, suojelu ja parantaminen; sellaisten toimenpiteiden edistäminen kansainvälisellä tasolla, joilla puututaan alueellisiin tai maailmanlaajuisiin ympäristöongelmiin, ja erityisesti ilmastonmuutoksen torjuminen.

Unionissa on jo voimassa monia säännöksiä, joilla näitä tavoitteita pannaan täytäntöön, ja ne on tarkistettava Pariisin sopimuksen panemiseksi täytäntöön; tämä voidaan saavuttaa ainoastaan unionin lainsäädännöllä.