PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

1.1.Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Autoteollisuuden tuotteiden tyyppihyväksyntälainsäädäntö kattaa kolme ajoneuvoryhmää: moottoriajoneuvot ja niiden perävaunut, moottoripyörät ja traktorit. Tämän ehdotuksen tarkoituksena on tarkistaa moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen tyyppihyväksyntään sovellettavaa lainsäädäntökehystä. Muiden kahden ajoneuvoryhmän osalta lainsäädäntökehystä uudistettiin perusteellisesti jo vuonna 2013.

Moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen tyyppihyväksyntävaatimukset vahvistetaan nykyisin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2007/46/EY 1 (puitedirektiivi). Direktiivin tarjoamilla puitteilla pyritään helpottamaan moottoriajoneuvojen ja perävaunujen vapaata liikkuvuutta sisämarkkinoilla vahvistamalla yhdenmukaiset vaatimukset, joilla on tarkoitus päästä yhteisiin ympäristö- ja turvallisuustavoitteisiin. Direktiivin 2007/46/EY soveltamisalaan kuuluvat ajoneuvot, jotka on tarkoitettu matkustajien (luokka M) tai tavaroiden (luokka N) kuljettamiseen, samoin kuin niiden perävaunut (luokka O), järjestelmät ja komponentit. Direktiivi muodostaa puitteet erillisille säädöksille, joissa vahvistetaan erityisiä turvallisuus- ja ympäristövaatimuksia. Näiden säädösten piiriin kuuluu lukuisia yksityiskohtaisia teknisiä vaatimuksia erityyppisille ajoneuvoille, järjestelmille ja komponenteille.

Komissio teki kilpailukykyistä ja kestävää eurooppalaista autoteollisuutta koskevassa toimintasuunnitelmassa CARS 2020 2 sitoumuksia, joista yhden mukaan toteutettiin vuonna 2013 kattava toimivuustarkastus moottoriajoneuvojen EU-tyyppihyväksyntäjärjestelyille. Siinä vahvistui, että EU-tyyppihyväksyntään sovellettava oikeudellinen kehys soveltuu keskeisten tavoitteiden eli yhdenmukaistamisen, sisämarkkinoiden tehokkaan toiminnan ja terveen kilpailun saavuttamiseen. Samalla kuitenkin tunnustettiin, että puitteiden vaikuttavuutta heikentävät erot siinä, miten vaatimuksia tulkitaan ja kuinka tiukasti niitä sovelletaan eri jäsenvaltioissa. Toimivuustarkastusta käsittelevässä komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa todettiin sen vuoksi, että parantamiseen on varaa, ja asetettiin direktiivin 2007/46/EY tarkistaminen prioriteetiksi. Painopisteiksi asetettiin erityisesti seuraavat seikat:

–vahvistetaan markkinavalvontasäännöksiä, joilla täydennetään tyyppihyväksyntävaatimuksia

–selkeytetään takaisinkutsu- ja turvamenettelyjä sekä ehtoja, joiden mukaisesti olemassa olevien ajoneuvotyyppien hyväksyntiä voidaan laajentaa

–parannetaan tyyppihyväksyntäjärjestelmän täytäntöönpanoa yhdenmukaistamalla ja tehostamalla jäsenvaltioiden viranomaisten ja tutkimuslaitosten soveltamia tyyppihyväksyntää ja tuotannon vaatimustenmukaisuutta koskevia menettelyjä

–selkeytetään toimitusketjussa toimivien talouden toimijoiden sekä järjestelmän täytäntöönpanossa mukana olevien viranomaisten ja osapuolten rooleja ja velvollisuuksia ja

–parannetaan vaihtoehtoisten tyyppihyväksyntäjärjestelmien (kansalliset piensarjahyväksynnät ja yksittäishyväksynnät) ja monivaiheisen tyyppihyväksyntämenettelyn soveltuvuutta asianmukaisen joustonvaran tarjoamiseksi pienille erikoismarkkinoille ja pk-yrityksille heikentämättä kuitenkaan yhtäläisiä toimintaedellytyksiä.

Vaikka toimivuustarkastuksessa vahvistui, että nykyisillä lainsäädäntöpuitteilla on ansionsa poliittisten tavoitteiden saavuttamisessa, puitteisiin on kohdistettu rajua arvostelua, kun kävi ilmi, että saksalainen valmistaja (VW) oli vuosikausia käyttänyt ohjelmistoa peukaloidakseen autojensa päästöjä. Viikon kuluttua skandaalin puhkeamisesta komissio ilmoitti, että se aikoo tehostaa tyyppihyväksyntäjärjestelmää etenkin varmistamalla, että käytössä on riittävät valvontamenettelyt, joilla huolehditaan siitä, että tyyppihyväksyntämenettelyjä sovelletaan oikein ja yhtenäisesti. Yhteensä 28 jäsenvaltion sisämarkkinoilla alalla, jolla tekniikka ja tiede kehittyvät koko ajan, merkittävät erot sääntöjen tulkinnassa ja soveltamisessa vaarantavat järjestelmän tehokkuuden ja sen vuoksi myös keskeiset poliittiset tavoitteet eli kansalaisten turvallisuuden ja terveyden ja ympäristönsuojelun takaamisen. Monet sidosryhmät olivat avoimesti vaatineet tällaista tarkistusta VW-skandaalin jälkimainingeissa.

Tällä tarkistuksella pyritään korjaamaan nämä puutteet ja aukot ja palauttamaan kansalaisten luottamus siihen, että sääntelyjärjestelmä pystyy takaamaan asianmukaisen suojan terveydelle ja ympäristölle.

1.2.Voimassa olevat aiemmat säännökset

–puitteiden luomisesta moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen sekä tällaisiin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden hyväksymiselle annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/46/EY

–akkreditointia ja markkinavalvontaa koskeva asetus (EY) N:o 765/2008, 3 jossa vahvistetaan säännöt akkreditointia koskevalle EU:n politiikalle (todistuksia EU:ssa antavien laboratorioiden ja sertifiointi- ja tarkastuselinten pätevyyden valvonta) sekä markkinavalvontaa ja kolmansista maista peräisin olevien tuotteiden valvontaa koskevalle politiikalle (tuotteiden turvallisuus alkuperästä riippumatta)

–tuotteiden kaupan pitämisen yhteisistä puitteista tehty päätös N:o 768/2008/EY, 4 jossa vahvistetaan vakiosäännökset käytettäväksi tuotteita koskevassa EU:n sisämarkkinalainsäädännössä (esim. määritelmät, talouden toimijoiden velvollisuudet, suojalauseke).

2.INTRESSITAHOJEN KUULEMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

Euroopan komissio käynnisti vuonna 2010 julkisen kuulemisen, 5 jossa se halusi kuulla intressitahojen näkemyksiä aikeestaan tarkistaa puitedirektiiviä. Kuulemisen tarkoituksena oli selvittää, tarjoavatko ne osa-alueet, joilla komission yksiköiden kartoituksen mukaan on mahdollisuuksia parantaa moottoriajoneuvojen EU-tyyppihyväksyntälainsäädäntöä, puitedirektiivin 2007/46/EY tarkistamiselle asianmukaisen laajuuden ja painotuksen.

Kuulemiseen saatiin neljäkymmentä huomionarvoista vastausta, joissa yleisesti ottaen tuettiin vahvasti aloitteen tavoitteita. Vastaajista 74 prosenttia oli sitä mieltä, että nykyiset tyyppihyväksyntäpuitteet ovat jo sellaisenaan sangen laadukkaat, mutta 57,6 prosenttia katsoi, että markkinavalvontaperiaatteiden oikeudellista soveltamista voitaisiin vielä korostaa ja kohdentaa. Nykyisiä markkinavalvontasäännöksiä piti tehottomina 47 prosenttia ja tehokkaina vain 2,9 prosenttia. Tulokset osoittivat selvästi, että myös sidosryhmien mielestä olisi mahdollista ja suotavaa pyrkiä täydentämään tyyppihyväksyntäjärjestelyn mukaista ennakkovalvontaa markkinoille saattamisen jälkeistä valvontaa koskevilla säännöksillä.

Komission yksiköt teettivät lisäksi erinäisiä ulkoisia tutkimuksia vaikutustenarvioinnin tueksi. Puitedirektiivistä tehtiin vuoden 2011 alkupuoliskolla jälkiarviointi 6 ja vuoden 2011 jälkipuoliskolla vaikutustenarviointi. 7 Tutkimuksessa arvioitiin niiden eri vaihtoehtojen vaikutuksia, jotka oli laadittu komission yksiköiden kartoittamia tarpeita varten ja jotka julkisessa kuulemisessa oli vahvistettu tarkoituksenmukaisiksi. Julkisen kuulemisen ja vaikutustenarvioinnin tulosten perusteella valittiin näiden tarpeiden suhteen parhaana pidetty toimintavaihtoehtojen yhdistelmä.

Vaikutustenarviointia ja puitedirektiivin tarkistamista valmisteltiin lisäksi vuosina 2012–2013 tehdyllä toimivuustarkastuspilotilla. Tarkoitusta varten teetettiin tutkimus, joka valmistui maaliskuussa 2013. Marraskuussa 2013 julkaistiin komission yksiköiden valmisteluasiakirja, 8 jossa kerrottiin toimivuustarkastuspilotin tuloksista ja esitettiin prioriteetit direktiivin 2007/46/EY kaavailtua tarkistamista varten (ks. kohta 1.1.).

Sidosryhmät ovat olleet toiminnassa mukana korkean tason CARS 21 -työryhmän puitteissa, minkä tuloksena on annettu tyyppihyväksyntäjärjestelmään liittyviä suosituksia, jotka komissio otti huomioon marraskuussa 2012 hyväksymässään CARS 2020 -toimintasuunnitelmassa.

Edellä mainittuja toimia täydennettiin vielä kilpailukykyselvityksessä, joka tehtiin vuoden 2013 jälkipuoliskolla niiden sitoumusten mukaisesti, jotka Euroopan komissio esitti CARS 2020 -toimintasuunnitelmassaan. Selvityksessä tarkasteltiin tarvetta toteuttaa pk-yrityksiin kohdennettuja lieventäviä toimenpiteitä. Selvityksessä osoitettiin, etteivät valitut toimintavaihtoehdot aiheuttaisi alan pk-yrityksille merkittäviä vaikutuksia, joiden vuoksi tällaisia lieventäviä toimenpiteitä tarvittaisiin.

Koko vaikutustenarviointiprosessin aikana on vaihdettu näkemyksiä yksittäisistä asioista jäsenvaltioiden viranomaisten kanssa moottoriajoneuvoja käsittelevän teknisen komitean ja tyyppihyväksyntäviranomaisten asiantuntijaryhmän kokouksissa. Aloitteesta on vaihdettu näkemyksiä toimialan ja käyttäjien järjestöjen kanssa moottoriajoneuvoja käsittelevän työryhmän yhteydessä. Ulkoisten selvitysten laatijat ovat lisäksi kuulleet kaikkia sidosryhmiä kerätessään tietoja ja näkemyksiä.

VW:n päästöskandaalin puhjettua Euroopan parlamentti antoi 5. lokakuuta 2015 päätöslauselman autoalan päästömittauksista. Päätöslauselmassa parlamentti kehotti komissiota vahvistamaan EU:n nykyistä tyyppihyväksyntäjärjestelyä merkittävästi, mukaan luettuna unionin valvonnan lisääminen erityisesti unionissa myytyjen ajoneuvojen markkinavalvonnan, koordinoinnin ja jälkitarkastelujärjestelmän osalta.

3.EHDOTUKSEEN LIITTYVÄT OIKEUDELLISET NÄKÖKOHDAT

3.1.Oikeusperusta

Ehdotuksen oikeusperusta on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 artikla.

3.2.Toissijaisuusperiaate

Moottoriajoneuvojen tyyppihyväksyntää koskeva puitelainsäädäntö on osa tavaroiden sisämarkkinoiden toteuttamista. Tällä ehdotuksella pyritään tehostamaan lainsäädännön täytäntöönpanoa ja sen valvontaa osana poliittista yleistavoitetta syventää sisämarkkinastrategiaa.

Vaikka jäsenvaltiot vastaavatkin itse lainsäädännön täytäntöönpanosta alueellaan, on tasapuolisten toimintaedellytysten säilyttämiseksi koko EU:ssa tärkeää, että käytössä on koordinoitu malli, joka perustuu yhteisesti sovellettaviin kriteereihin ja jota jäsenvaltiot soveltavat yhdenmukaisesti. Sitä varten on huolehdittava, että tyyppihyväksyntävaatimuksia tulkitaan, pannaan täytäntöön ja valvotaan yhdenmukaisella tavalla ja että käytössä on yhdenmukaistetut markkinavalvontasäännökset, joiden ansiosta jäsenvaltiot voivat toteuttaa markkinoille saattamisen jälkeistä valvontaa ja ryhtyä tehokkaisiin ja yhteisiin korjaaviin toimiin siltä varalta, että markkinoilla on vaatimustenvastaisia ja vaarallisia tuotteita.

Tyyppihyväksynnän ja markkinavalvonnan järjestämisessä eri jäsenvaltioissa olevat erot saattavat tehdä täytäntöönpanon valvonnasta epäyhtenäistä unionin sisämarkkinoilla, joilla ei enää ole sisärajoja ja joilla maiden rajoilla tehtävät tarkastukset ovat käytännössä jo historiaa. Voidakseen välttää vaatimustenvastaisten tuotteiden ilmestymisen alueelleen jäsenvaltiot joutuvat lisäksi pitkälti nojaamaan naapuriensa valvontamenettelyjen tehokkuuteen. Jos valvonta on siis yhdessä jäsenvaltiossa heikkoa, siitä voivat kärsiä vakavasti myös muiden jäsenvaltioiden toimet, joilla ne pyrkivät estämään vaatimustenvastaisten tuotteiden tulon markkinoilleen. Keskinäistä riippuvuutta vahvistaa myös se, että valvontaviranomaisten toimivalta rajoittuu niiden kansalliselle alueelle. Kun on toteutettava rajat ylittäviä korjaavia toimia, viranomaisten on turvauduttava toisissa jäsenvaltioissa toimiviin kollegoihinsa.

Tämä johtuu siitä, että tyyppihyväksyntäjärjestelmä perustuu periaatteeseen, jonka mukaan kaikkia uusia ajoneuvoja, jotka on valmistettu yhdessä jäsenvaltiossa hyväksytyn tyypin mukaisesti, voidaan vapaasti markkinoida ja rekisteröidä muissa jäsenvaltioissa. Tämä oikeus koskee kaikkia tällaisia ajoneuvoja niiden valmistusmaasta riippumatta. Tämä merkitsee myös sitä, että EU:n ulkopuolella valmistettuja ajoneuvoja voidaan vapaasti tuoda EU:hun, kunhan niiden valmistaja on todistanut, että ne on valmistettu jossakin EU:n jäsenvaltiossa hyväksytyn ajoneuvotyypin mukaisesti. Autoteollisuus on globaali sektori, ja EU:hun tuodaan huomattavia määriä autoteollisuuden tuotteita unionin ulkopuolelta, joten nämä rajatylittävät näkökohdat edellyttävät EU:n tason koordinoituja toimia, joilla varmistetaan tasapuoliset toimintaedellytykset.

Jos jäsenvaltiot puuttuvat markkinoiden ongelmiin yksittäin kansallisen tason toimilla, riskinä voi olla, että luodaan esteitä puitelainsäädännöllä taatulle moottoriajoneuvojen vapaalle liikkuvuudelle. Sen vuoksi on asianmukaista toimia EU:n tasolla.

3.3.Suhteellisuusperiaate

Ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen, koska siinä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen sen tavoitteiden saavuttamiseksi; tavoitteena on varmistaa sisämarkkinoiden moitteeton toiminta ja taata samalla korkeatasoinen suoja yleiselle turvallisuudelle ja ympäristölle.

Ehdotetut toimenpiteet, joilla on tarkoitus vahvistaa ja yhdenmukaistaa tyyppihyväksyntämenettelyjen toteuttamista, perustuvat tuotteiden kaupan pitämistä koskevissa yhteisissä puitteissa vahvistettuihin sovittuihin periaatteisiin ja päätöksen N:o 768/2008/EY liitteessä I vahvistettuihin tuotteita koskevan unionin yhdenmukaistamislainsäädännön viitesäännöksiin. Näitä säännöksiä on tarpeellisiksi katsotuissa ja perustelluissa tapauksissa mukautettu autoteollisuuden erityispiirteisiin. Erityisesti on haluttu tunnustaa, että tyyppihyväksyntäjärjestelmä on jo hyvin vakiintunut, ja varmistaa täysi johdonmukaisuus suhteessa tähän järjestelmään. Tämä koskee erityisesti säännöksiä, jotka koskevat markkinavalvontaviranomaisten sekä tyyppihyväksyntäviranomaisten ja niiden nimettyjen tutkimuslaitosten välistä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä.

3.4.Sääntelytavan valinta

Asetusta pidetään tarkoituksenmukaisena säädöstyyppinä, koska sillä varmistetaan säännösten suora ja yhdenmukainen soveltaminen ja niiden noudattamisen valvonta eikä se edellytä säännösten saattamista osaksi jäsenvaltioiden kansallista lainsäädäntöä.

Ehdotuksessa käytetään niin sanottua ositettua mallia, joka on jo otettu käyttöön moottoriajoneuvojen EU-tyyppihyväksyntäjärjestelmässä. Tässä mallissa lainsäädäntöä annetaan seuraavissa kolmessa vaiheessa:

–Olennaisista säännöksistä ja soveltamisalasta säädetään SEUT-sopimuksen 114 artiklaan perustuvalla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä.

–Olennaisten säännösten täytäntöönpanoa koskevat tekniset eritelmät puolestaan vahvistetaan delegoiduissa säädöksissä, jotka komissio hyväksyy Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti.

–Komissio hyväksyy Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 291 artiklan mukaisesti täytäntöönpanosäädökset, joissa vahvistetaan hallinnolliset säännökset, kuten ilmoituslomakkeen, tyyppihyväksyntätodistusten, vaatimustenmukaisuustodistuksen jne. mallit.

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Ehdotuksella on seuraavia talousarviovaikutuksia:

komission henkilöstö, joka järjestää tutkimuslaitosten yhteisarviointeja ja osallistuu niihin

kustannukset kansallisista arvioijista, jotka osallistuvat tutkimuslaitosten yhteisarviointeihin, asiantuntijoille aiheutuvien menojen korvaamista koskevien komission sääntöjen mukaisesti

komission henkilöstö, joka antaa tieteellistä, teknistä ja logistista tukea vertaisarviointijärjestelmälle (tutkimuslaitoksiin kohdistettavat yhteistarkastukset) sekä jäsenvaltioiden markkinavalvontatoimien koordinoinnille autoteollisuuden tuotteiden alalla

komission henkilöstö, joka hallinnoi ja kehittää EU:n sääntelypuitteita, joita sovelletaan moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen ja tällaisiin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden tyyppihyväksyntään ja markkinavalvontaan (tämän asetuksen toiminta ja delegoitujen tai täytäntöönpanosäädösten laatiminen), ja tukee ja seuraa jäsenvaltioiden toimia sääntelypuitteiden vaikuttavan ja tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi

kustannukset 10 artiklassa perustetun täytäntöönpanon valvontaa koskevan foorumin kokousten järjestämisestä mukaan luettuna jäsenvaltioiden matkakustannusten korvaaminen

kustannukset tutkimuslaitosten tekemiin vaatimustenmukaisuuden arviointeihin liittyvän valvontajärjestelmän perustamisesta ja toteuttamisesta

kustannukset komission tekemistä moottoriajoneuvojen vaatimustenmukaisuustesteistä ja

kustannukset osallistumisesta kansainväliseen sääntely-yhteistyöhön etenkin UNECE:n puitteissa.

Kustannukset esitetään yksityiskohtaisesti rahoitusselvityksessä.

Kun otetaan huomioon monivuotisen rahoituskehyksen 2014–2020 asettamat rajoitukset, tämän säädösehdotuksen täytäntöönpanossa on nojauduttava olemassa oleviin resursseihin siten, ettei siitä aiheudu tarvetta lisärahoitukselle EU:n talousarviosta. Tässä asetusehdotusluonnoksessa suunnitelluilla toimilla ei ole vaikutuksia EU:n talousarvioon niiden määrärahojen lisäksi, jotka on jo sisällytetty komission viralliseen rahoitussuunnitelmaan, koska mahdolliset lisärahoitustarpeet olisi katettava käyttötarkoituksiinsa sidotuilla tuloilla ja sisäisillä siirroilla.

Joulukuun 31. päivän 2020 jälkeisenä ajanjaksona määrään sovelletaan vuonna 2021 alkavana kautena voimassa olevaa monivuotista rahoituskehystä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 312 artiklan mukaisesti.

5.LISÄTIEDOT

5.1.Euroopan talousalue

Ehdotus koskee Euroopan talousalueen kannalta merkityksellisiä asioita ja olisi sen vuoksi ulotettava koskemaan sitä.

5.2.Lainsäädännön kumoaminen

Ehdotuksen hyväksymisestä seuraa, että aiempaa lainsäädäntöä kumotaan.

2016/0014 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen sekä tällaisiin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden hyväksynnästä ja markkinavalvonnasta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 114 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon, 9

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä

sekä katsovat seuraavaa:

(1)Sisämarkkinat käsittävät alueen, jolla ei ole sisäisiä rajoja ja jolla on taattava tavaroiden, henkilöiden, palvelujen ja pääomien vapaa liikkuvuus. Sisämarkkinasääntöjen olisi oltava avoimia, yksinkertaisia ja yhdenmukaisia ja siten varmistettava oikeusvarmuus ja selkeys sekä yrityksille että kuluttajille.

(2)Tätä varten vahvistettiin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2007/46/EY 10 kattavat puitteet moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen sekä tällaisiin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden EU-tyyppihyväksyntää varten.

(3)Moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen sekä tällaisiin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden tyyppihyväksyntään sovellettavasta unionin lainsäädännöstä vuonna 2013 tehdyssä arvioinnissa 11 osoittautui, että direktiivillä 2007/46/EY luodut puitteet soveltuvat päätavoitteiden eli yhdenmukaistamisen, sisämarkkinoiden tehokkaan toiminnan ja terveen kilpailun saavuttamiseen, joten niiden soveltamista olisi jatkettava.

(4)Arvioinnissa todettiin kuitenkin, että tyyppihyväksyntävaatimusten täydennykseksi tarvitaan markkinavalvontasäännöksiä, että takaisinkutsu- ja suojamenettelyjä sekä olemassa olevien ajoneuvotyyppien hyväksynnän laajentamisehtoja olisi selkeytettävä ja että tyyppihyväksyntäjärjestelmän täytäntöönpanon valvontaa olisi parannettava yhdenmukaistamalla ja tehostamalla jäsenvaltioiden viranomaisten ja tutkimuslaitosten soveltamia tyyppihyväksyntään ja tuotannon vaatimustenmukaisuuden varmistamiseen liittyviä menetelmiä. Lisäksi olisi selkeytettävä toimitusketjussa toimivien talouden toimijoiden ja järjestelmän täytäntöönpanossa mukana olevien viranomaisten ja osapuolten rooleja ja velvollisuuksia sekä parannettava vaihtoehtoisten tyyppihyväksyntäjärjestelmien (kansalliset piensarjahyväksynnät ja yksittäishyväksynnät) ja monivaiheisen tyyppihyväksyntämenettelyn soveltuvuutta asianmukaisen joustonvaran tarjoamiseksi pienille erikoismarkkinoille ja pk-yrityksille heikentämättä kuitenkaan yhtäläisiä toimintaedellytyksiä.

(5)Lisäksi tyyppihyväksyntäjärjestelmän täytäntöönpanossa hiljattain havaitut vaikeudet ovat paljastaneet järjestelmässä olevia erityisiä heikkouksia ja osoittaneet, että sitä on tarkistettava perusteellisesti, jotta saadaan aikaan vankat, avoimet, ennakoitavat ja kestävät sääntelypuitteet, joilla tarjotaan korkeatasoinen turvallisuus sekä suoja terveydelle ja ympäristölle.

(6)Yrityksiä ja kuluttajia hyödyttävän sisämarkkinoiden asianmukaisen toiminnan sekä korkeatasoisen turvallisuuden ja terveyden ja ympäristön suojan varmistamiseksi tässä asetuksessa vahvistetaan yhdenmukaistetut säännöt ja periaatteet moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen sekä tällaisiin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden tyyppihyväksyntää ja ajoneuvojen yksittäishyväksyntää varten.

(7)Tässä asetuksessa vahvistetaan sisällölliset tekniset ja hallinnolliset tyyppihyväksyntävaatimukset luokkien M ja N ajoneuvoille ja niiden perävaunuille (luokka O) sekä tällaisiin ajoneuvoihin tarkoitetuille järjestelmille, komponenteille ja erillisille teknisille yksiköille, jotta varmistetaan, että ne ovat turvallisuudeltaan ja ympäristöominaisuuksiltaan asianmukaisella tasolla. Näihin luokkiin kuuluvat matkustajien kuljettamiseen tarkoitetut moottoriajoneuvot, tavaroiden kuljettamiseen tarkoitetut moottoriajoneuvot sekä näiden ajoneuvojen perävaunut.

(8)Tällä asetuksella on tarkoitus vahvistaa nykyistä tyyppihyväksyntäjärjestelmää etenkin ottamalla käyttöön markkinavalvontasäännöksiä. Markkinavalvonta olisi otettava käyttöön autoteollisuudessa määrittämällä toimitusketjussa toimivien talouden toimijoiden velvollisuudet, jäsenvaltioiden täytäntöönpanoviranomaisten vastuualueet sekä toimenpiteet, jotka toteutetaan, jos markkinoilta löytyy sellaisia autoteollisuuden tuotteita, jotka aiheuttavat vakavan turvallisuus- tai ympäristöriskin tai eivät vastaa tyyppihyväksyntävaatimuksia.

(9)Tyyppihyväksyntävaatimusten tehokas täytäntöönpano olisi varmistettava vahvistamalla tuotannon vaatimustenmukaisuuteen liittyviä säännöksiä muun muassa säätämällä vaatimustenmukaisuuden valvontamenetelmiin ja asianomaisten tuotteiden jatkuvaan vaatimustenmukaisuuteen kohdistettavista pakollisista määräaikaistarkastuksista ja tehostamalla vaatimuksia, jotka sovelletaan kokonaisen ajoneuvon tyyppihyväksyntään liittyviä testejä tyyppihyväksyntäviranomaisten vastuulla suorittavien tutkimuslaitosten pätevyyteen, velvollisuuksiin ja suoritustasoon. Tutkimuslaitosten asianmukainen toiminta on olennaista varmistettaessa korkeatasoinen turvallisuuden ja ympäristön suojelu ja kansalaisten luottamus järjestelmään. Direktiivissä 2007/46/EY säädetyt tutkimuslaitosten nimeämistä koskevat perusteet olisi vahvistettava yksityiskohtaisempina, jotta niitä sovellettaisiin yhdenmukaisesti. Erot jäsenvaltioiden soveltamissa tutkimuslaitosten arviointimenetelmissä näyttävät kasvavan entisestään, kun tutkimuslaitosten työ monimutkaistuu. Sen vuoksi on tarpeen vahvistaa menettelyllisiä velvoitteita, joilla varmistetaan tiedonvaihto ja se, että jäsenvaltioiden tutkimuslaitostensa arviointiin, nimeämiseen, ilmoittamiseen ja seurantaan soveltamia käytäntöjä valvotaan. Näillä menettelyllisillä velvoitteilla pitäisi pystyä poistamaan eroavaisuudet käytetyissä menetelmissä ja tutkimuslaitosten nimeämisperusteiden tulkinnassa.

(10)Nimeävillä viranomaisilla on yhä suurempi tarve valvoa ja seurata tutkimuslaitoksia, sillä tekniikan kehitys on lisännyt riskiä siitä, että tutkimuslaitoksilla ei ole niiden nimeämisen alalla käyttöön otettavien uusien teknologioiden tai laitteiden testaamisen edellyttämää pätevyyttä. Koska tekniikan kehitys lyhentää tuotesyklejä ja koska nimeävien viranomaisten laitoksissa tekemien valvonta-arviointien ja seurantatoimien toteuttamistiheys vaihtelee, olisi vahvistettava vähimmäisvaatimukset tutkimuslaitosten valvonnan ja seurannan toteuttamistiheydelle.

(11)Jäsenvaltioiden suorittamaan, yksityiskohtaisiin ja tiukkoihin kriteereihin perustuvaan tutkimuslaitosten nimeämiseen ja valvontaan olisi sen vuoksi sovellettava unionin tason valvontatarkastuksia, mukaan luettuna riippumattomia tarkastuksia, edellytyksenä ilmoittamisen uusimiselle viiden vuoden jälkeen. Tutkimuslaitosten asemaa valmistajiin nähden olisi vahvistettava, ja niille olisi muun muassa annettava oikeus ja velvollisuus tehdä tuotantolaitoksiin tarkastuskäyntejä ilman ennakkoilmoitusta ja suorittaa tämän asetuksen kattamille tuotteille fyysisiä testejä tai laboratoriotestejä, jotta voidaan varmistaa, että valmistajat noudattavat jatkuvasti vaatimuksia sen jälkeen, kun ne ovat saaneet tuotteilleen tyyppihyväksynnän.

(12)Jäsenvaltioiden olisi tehtävä yhteistyötä keskenään ja komission kanssa, jotta voidaan lisätä avoimuutta ja keskinäistä luottamusta sekä yhdenmukaistaa ja kehittää perusteita, joita sovelletaan tutkimuslaitosten arviointiin, nimeämiseen ja ilmoittamiseen sekä laajentamis- ja uusimismenettelyihin. Jäsenvaltioiden olisi kuultava toisiaan ja komissiota kysymyksissä, joilla on yleistä merkitystä tämän asetuksen soveltamisen kannalta, ja toimitettava toisilleen ja komissiolle arviointia koskevan tarkistuslistansa malli.

(13)Jos nimeäminen perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 765/2008 12 tarkoitettuun akkreditointiin, akkreditointielinten ja nimeävien viranomaisten olisi vaihdettava tietoja, joilla on merkitystä tutkimuslaitosten pätevyyden arvioinnin kannalta.

(14)Jäsenvaltioiden olisi perittävä maksuja tutkimuslaitosten nimeämisestä ja valvonnasta, jotta voidaan varmistaa, että jäsenvaltioiden niihin kohdistama seuranta on kestävällä pohjalla, ja luoda tutkimuslaitoksille tasapuoliset toimintaedellytykset. Jäsenvaltioiden olisi avoimuuden varmistamiseksi ilmoitettava komissiolle ja toisille jäsenvaltioille, ennen kuin ne päättävät maksujen tasosta ja rakenteesta.

(15)Jos tutkimuslaitoksen pätevyyttä kuitenkin epäillään siitä huolimatta, että toimenpiteitä on toteutettu sen varmistamiseksi, että jäsenvaltiot soveltavat vaatimuksia johdonmukaisesti ja seuraavat niiden täyttymistä, komissiolla olisi oltava mahdollisuus tutkia yksittäisiä tapauksia.

(16)Jotta voidaan varmistaa, että säännösten vastaiset olosuhteet eivät vaikuta tutkimuslaitosten testeihin ja selosteisiin, tutkimuslaitosten organisaatio ja toiminta olisi järjestettävä siten, että taataan täysi puolueettomuus. Voidakseen suorittaa tehtävänsä johdonmukaisesti ja järjestelmällisesti näillä tutkimuslaitoksilla olisi oltava asianmukainen hallintojärjestelmä, salassapitovelvollisuutta koskevat säännökset mukaan luettuina. Jotta tutkimuslaitokset voivat suorittaa tehtävänsä asianmukaisesti, niiden henkilökunnan osaamisen, pätevyyden ja riippumattomuuden taso olisi taattava koko ajan.

(17)Tutkimuslaitosten riippumattomuus valmistajiin nähden olisi varmistettava muun muassa välttämällä se, että valmistajat maksavat niille suoraan tai välillisesti niiden tekemistä tyyppihyväksyntätarkastuksista ja -testeistä. Jäsenvaltioiden olisi sen vuoksi otettava käyttöön tyyppihyväksyntämaksujärjestelmä, jolla olisi katettava kaikki kustannukset, jotka aiheutuvat tyyppihyväksyntäviranomaisen nimeämien tutkimuslaitosten suorittamien tyyppihyväksyntätestien ja -tarkastusten toteuttamisesta, ne hallinnolliset kustannukset, jotka aiheutuvat tyyppihyväksyntien myöntämisestä, sekä kustannukset, jotka aiheutuvat jälkikäteen suoritettavista vaatimustenmukaisuuden varmentamistesteistä ja -tarkastuksista.

(18)Jotta tämän asetuksen mukaiset vaatimukset täyttyvät, käytössä on oltava vankka vaatimustenmukaisuuden valvontamenetelmä. Autoteollisuutta sääntelevässä lainsäädännössä vahvistettujen tyyppihyväksyntään ja tuotannon vaatimustenmukaisuuteen liittyvien vaatimusten noudattamisen varmistaminen olisi säilytettävä hyväksyntäviranomaisten keskeisenä tehtävänä, koska tämä velvollisuus on tiiviisti kytköksissä tyyppihyväksynnän myöntämiseen ja edellyttää tarkkoja tietoja hyväksynnän sisällöstä. Sen vuoksi on tärkeää, että hyväksyntäviranomaisten toiminta tarkastetaan säännöllisesti vertaisarvioinneilla, jotta voidaan varmistaa, että kaikki hyväksyntäviranomaiset valvovat tyyppihyväksyntävaatimusten noudattamista yhtä laadukkaasti ja tiukasti. Lisäksi on tärkeää säätää itse tyyppihyväksynnän asianmukaisuuden varmentamisesta.

(19)Kansallisten viranomaisten olisi tiivistettävä koordinointiaan vaihtamalla tietoja ja tekemällä koordinoituja arvioita koordinoivan viranomaisen ohjauksessa, sillä se on olennaisen tärkeää varmistettaessa, että turvallisuus sekä terveyden ja ympäristön suojelu pysyvät sisämarkkinoilla jatkuvasti korkeatasoisina. Tämän pitäisi tehostaa myös kansallisella tasolla olevien niukkojen resurssien käyttöä. Sitä varten olisi perustettava foorumi, jolla jäsenvaltiot ja komissio voivat vaihtaa tietoja ja koordinoida tyyppihyväksyntälainsäädännön täytäntöönpanon valvontaan liittyviä toimiaan. Muodollisemmista puitteista olisi hyötyä jäsenvaltioiden tämän alan yhteistyölle, joka on nykyisin epävirallista.

(20)Asetuksessa (EY) N:o 765/2008 säädettyjä unionin markkinavalvontaa ja unionin markkinoille tuleville tuotteille tehtäviä tarkastuksia koskevia sääntöjä sovelletaan myös moottoriajoneuvoihin ja niiden perävaunuihin sekä tällaisiin ajoneuvoihin tarkoitettuihin järjestelmiin, komponentteihin ja erillisiin teknisiin yksiköihin, sanotun kuitenkaan estämättä jäsenvaltioita valitsemasta näihin tehtäviin toimivaltaiset viranomaiset. Markkinavalvonnan osalta toimivalta voi jakautua eri kansallisille viranomaisille, jotta otetaan huomioon jäsenvaltioissa asetuksen (EY) N:o 765/2008 mukaisesti perustetut kansalliset markkinavalvontajärjestelmät. Unionin tason ja kansallisen tason tehokkaalla koordinoinnilla ja seurannalla olisi varmistettava, että hyväksyntä- ja markkinavalvontaviranomaiset valvovat uusien tyyppihyväksyntä- ja markkinavalvontapuitteiden täytäntöönpanoa.

(21)Tähän asetukseen on tarpeen sisällyttää markkinavalvontaa koskevia sääntöjä, joilla vahvistetaan kansallisten toimivaltaisten viranomaisten oikeuksia ja velvollisuuksia, varmistetaan viranomaisten markkinavalvontatoimien tehokas koordinointi ja selkeytetään sovellettavia menettelyjä.

(22)Jotta voitaisiin lisätä hyväksyntämenettelyn avoimuutta ja helpottaa markkinavalvontaviranomaisten, hyväksyntäviranomaisten ja komission välistä tiedonvaihtoa ja riippumatonta varmentamistoimintaa, tyyppihyväksyntäasiakirjat olisi toimitettava sähköisessä muodossa ja asetettava julkisesti saataville, ellei tästä ole kaupallisten etujen ja henkilötietojen suojaamisen vuoksi syytä poiketa.

(23)Tässä asetuksessa säädetyt markkinavalvontaa koskevat kansallisten viranomaisten velvollisuudet ovat tarkempia kuin asetuksen (EY) N:o 765/2008 19 artiklassa säädetyt, jotta voidaan ottaa huomioon tyyppihyväksyntäjärjestelmän erityispiirteet ja tarve täydentää järjestelmää tehokkaalla markkinavalvontamenettelyllä, jolla taataan tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden vaatimustenmukaisuuden tehokas jälkikäteistarkistus.

(24)Näihin tässä asetuksessa säädettyihin kansallisten viranomaisten tarkempiin velvollisuuksiin olisi sisällyttävä riittävän suurelle määrälle markkinoille saatettuja ajoneuvoja tehtävät vaatimustenmukaisuuden jälkikäteistestit ja -tarkastukset. Vaatimustenmukaisuuden jälkikäteistarkistukseen otettavien ajoneuvojen valinnassa olisi käytettävä asianmukaista riskinarviointia, jossa otetaan huomioon mahdollisen vaatimustenvastaisuuden vakavuus ja sen toteutumisen todennäköisyys.

(25)Komission olisi lisäksi järjestettävä sekä tehtävä tai vaadittava tehtäväksi vaatimustenmukaisuuden jälkikäteistestejä ja -tarkastuksia, jotka ovat riippumattomia niistä, jotka jäsenvaltiot tekevät kansallisten markkinavalvontavelvollisuuksiensa puitteissa. Jos näiden testien ja tarkastusten perusteella ilmenee vaatimustenvastaisuuksia tai jos havaitaan, että tyyppihyväksyntä on myönnetty virheellisten tietojen perusteella, komissiolla pitäisi olla valtuudet käynnistää unionin laajuisia korjaavia toimia, joilla kyseisten ajoneuvojen vaatimustenmukaisuus palautetaan, ja selvittää tyyppihyväksynnän virheellisyyden syyt. Näiden vaatimustenmukaisuuden tarkistamiseen liittyvien testien ja tarkastusten suorittamiseen olisi varattava asianmukainen rahoitus unionin yleisestä talousarviosta. Kun otetaan huomioon monivuotisen rahoituskehyksen 2014–2020 asettamat budjettirajoitukset, tämän säädösehdotuksen täytäntöönpanossa on nojauduttava olemassa oleviin resursseihin eikä siitä pidä aiheutua tarvetta lisärahoitukselle. Komissiolla olisi oltava valtuudet määrätä hallinnollisia sakkoja, kun vaatimustenvastaisuuksia todetaan.

(26)Jotta voidaan varmistaa ajoneuvojen toimintaturvallisuuden, ajoneuvon matkustajien ja muiden tienkäyttäjien suojelun ja ympäristönsuojelun korkea taso, olisi ajoneuvojen, järjestelmien, komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden tyyppihyväksynnässä sovellettavien teknisten vaatimusten ja ympäristövaatimusten oltava jatkossakin yhdenmukaistettuja ja ne olisi mukautettava tieteen ja tekniikan kehitykseen.

(27)Tämän asetuksen tavoitteita ei saisi vaarantaa se, että tiettyjä järjestelmiä, komponentteja tai erillisiä teknisiä yksiköitä taikka osia tai varusteita voidaan asentaa ajoneuvoon sen jälkeen, kun ajoneuvo on saatettu markkinoille, rekisteröity tai otettu käyttöön. Sen vuoksi olisi toteutettava asianmukaisia toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että hyväksyntäviranomainen tarkastaa ennen markkinoille saattamista, rekisteröintiä tai käyttöönottoa ne järjestelmät, komponentit, erilliset tekniset yksiköt, osat ja varusteet, jotka on mahdollista asentaa ajoneuvoihin ja jotka voivat merkittävästi haitata ympäristönsuojelun tai toimintaturvallisuuden kannalta olennaisten järjestelmien toimintaa.

(28)EU-tyyppihyväksyntäjärjestelmän tarkoituksena on, että kukin jäsenvaltio voi varmistaa, että jokaiselle ajoneuvotyypille ja jokaiselle tällaiseen ajoneuvotyyppiin tarkoitetun järjestelmän, komponentin ja erillisen teknisen yksikön tyypille on tehty tässä asetuksessa säädetyt testit ja tarkastukset, joilla varmennetaan, että se täyttää tämän asetuksen tyyppihyväksyntävaatimukset, ja että valmistaja on hankkinut tyyppihyväksyntätodistuksen. EU-tyyppihyväksyntäjärjestelmä velvoittaa valmistajan valmistamaan ajoneuvonsa, järjestelmänsä, komponenttinsa ja erilliset tekniset yksikkönsä hyväksytyn tyypin mukaisesti. Ajoneuvon valmistajan on todistettava tämä antamalla kullekin ajoneuvolle vaatimustenmukaisuustodistus. Kaikki ajoneuvot, joiden mukana seuraa tällainen todistus, olisi voitava asettaa saataville markkinoilla ja rekisteröidä käytettäväksi koko unionin alueella.

(29)Tuotannon vaatimustenmukaisuus on yksi EU-tyyppihyväksyntäjärjestelmän kulmakivistä, minkä vuoksi toimivaltaisen viranomaisen tai tarkoitusta varten nimetyn tutkimuslaitoksen, jolla on alalla tarvittava tekninen pätevyys, olisi hyväksyttävä järjestelyt, jotka valmistaja on vaatimustenmukaisuuden varmistamiseksi ottanut käyttöön, ja varmennettava ne säännöllisesti riippumattomilla määräaikaisilla tarkastuksilla. Lisäksi hyväksyntäviranomaisten olisi varmistettava, että asianomaisten tuotteiden jatkuva vaatimustenmukaisuus varmennetaan.

(30)Tyyppihyväksyntien pysyminen voimassa edellyttää sitä, että valmistaja ilmoittaa ajoneuvotyypin hyväksyneelle viranomaiselle muutoksista, jotka liittyvät tyypin ominaisuuksiin tai tyyppiin sovellettaviin turvallisuus- ja ympäristöominaisuusvaatimuksiin. Sen vuoksi on tärkeää, että myönnettyjen tyyppihyväksyntätodistusten voimassaoloaika on rajoitettu ja että todistukset voidaan uusia vain siinä tapauksessa, että hyväksyntäviranomainen on varmennuksen jälkeen vakuuttunut, että ajoneuvotyyppi edelleen täyttää kaikki sovellettavat vaatimukset. Lisäksi olisi selkeytettävä tyyppihyväksyntien laajentamisen ehtoja, jotta menettelyjä sovellettaisiin ja tyyppihyväksyntävaatimusten toimeenpanoa valvottaisiin yhtenäisesti koko unionissa.

(31)Ilmoitetut vakavat turvallisuusriskit ja kansanterveys- ja ympäristöhaitat olisi arvioitava kansallisella tasolla, mutta jos ilmoitettu riski tai haitta voi ulottua yhden jäsenvaltion aluetta laajemmalle, olisi huolehdittava unionin tason koordinoinnista pyrkien jakamaan resursseja ja varmistamaan, että havaitun riskin ja haitan korjaamiseksi toteutettava toimet ovat yhdenmukaisia.

(32)Jotta voidaan varmistaa, että kaikki markkinoille saatetut ajoneuvot, järjestelmät, komponentit ja erilliset tekniset yksiköt tarjoavat korkeatasoisen turvallisuuden ja ympäristönsuojelun, valmistajan tai muun toimitusketjussa toimivan talouden toimijan olisi toteutettava tehokkaita korjaavia toimenpiteitä, ajoneuvojen takaisinkutsumenettely mukaan luettuna, jos ajoneuvo, järjestelmä, komponentti tai erillinen tekninen yksikkö aiheuttaa käyttäjille tai ympäristölle asetuksen (EY) N:o 765/2008 20 artiklassa tarkoitetun vakavan riskin. Hyväksyntäviranomaisilla olisi oltava valtuudet arvioida ja varmentaa se, että nämä toimenpiteet ovat riittäviä. Muiden jäsenvaltioiden viranomaisilla olisi oltava oikeus toteuttaa suojatoimenpiteitä, jos ne katsovat, etteivät valmistajan toimenpiteet ole riittäviä.

(33)Ajoneuvoja pieninä sarjoina valmistaville valmistajille olisi tarjottava asianmukaista joustonvaraa vaihtoehtoisilla tyyppihyväksyntäjärjestelmillä. Näiden valmistajien pitäisi pystyä hyödyntämään unionin sisämarkkinoiden etuja, kunhan niiden ajoneuvot täyttävät pieninä sarjoina valmistettavia ajoneuvoja koskevat erityiset EU-tyyppihyväksyntävaatimukset. Tietyissä rajoitetuissa tapauksissa on aiheellista sallia kansallinen piensarjatyyppihyväksyntä. Väärinkäytösten estämiseksi olisi mahdolliset pieninä sarjoina valmistettavia ajoneuvoja koskevat yksinkertaistetut menettelyt rajattava tapauksiin, joissa tuotanto on hyvin vähäistä. Sen vuoksi on tarpeen määritellä pieninä sarjoina valmistettavien ajoneuvojen määritelmä tarkasti valmistettujen ajoneuvojen lukumäärän, noudatettavien vaatimusten ja ajoneuvojen markkinoille saattamisen ehtojen perusteella. Yhtä tärkeää on määritellä vaihtoehtoinen hyväksyntäjärjestelmä yksittäisille ajoneuvoille etenkin siksi, että tarjotaan riittävästi joustonvaraa useassa vaiheessa valmistettujen ajoneuvojen hyväksyntään.

(34)Unioni on sopimuspuolena Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission (UNECE) sopimuksessa pyörillä varustettuihin ajoneuvoihin ja niihin asennettaviin ja/tai niissä käytettäviin varusteisiin ja osiin sovellettavien yhdenmukaisten teknisten vaatimusten hyväksymisestä sekä näiden vaatimusten mukaisesti myönnettyjen hyväksymisien vastavuoroista tunnustamista koskevista ehdoista (vuoden 1958 tarkistettu sopimus). 13 Unioni on hyväksynyt merkittävän määrän vuoden 1958 tarkistettuun sopimukseen liitettyjä sääntöjä, minkä vuoksi sillä on velvollisuus hyväksyä näiden sääntöjen mukaisesti myönnetyt tyyppihyväksynnät vastaavien unionin vaatimusten mukaisina. Yksinkertaistaakseen tyyppihyväksyntäjärjestelmäänsä ja saattaakseen sen UNECE:n kansainvälisen järjestelmän mukaiseksi unioni kumosi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 661/2009 14 tyyppihyväksyntää koskevat erityisdirektiivinsä ja korvasi ne soveltuvien UNECE:n sääntöjen, jäljempänä ’E-säännöt’, pakollisella soveltamisella. Tyyppihyväksyntämenettelyn hallinnollisten rasitteiden vähentämiseksi olisi asianmukaista sallia ajoneuvojen, järjestelmien, komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden valmistajien hakea tyyppihyväksyntää tämän asetuksen mukaisesti tarvittaessa siten, että hyväksyntä saadaan suoraan tämän asetuksen liitteissä tarkoitettujen soveltuvien E-sääntöjen mukaisesti.

(35)E-säännöt ja niiden muutokset, joiden puolesta unioni on äänestänyt tai joita unioni soveltaa päätöksen 97/836/EY 15 mukaisesti, olisi näin ollen sisällytettävä EU:n tyyppihyväksyntälainsäädäntöön. Komissiolle olisi tämän vuoksi siirrettävä valta muuttaa tämän asetuksen liitteitä ja hyväksyä delegoituja säädöksiä, jotta voidaan varmistaa, että asiaa koskevissa säädöksissä olevat viittaukset E-sääntöihin ja niiden muutoksiin pysyvät ajan tasalla.

(36)Ajoneuvon korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen rajoittamaton saatavuus teknisen tiedon hakemiseen soveltuvassa vakiomuodossa sekä toimiva kilpailu ajoneuvon korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietopalvelujen markkinoilla ovat tarpeen pyrittäessä parantamaan sisämarkkinoiden toimintaa erityisesti tavaroiden vapaan liikkuvuuden, sijoittautumisvapauden ja palvelujen tarjoamista koskevan vapauden suhteen. Korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen antamista koskevia vaatimuksia on tähän mennessä vahvistettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 715/2007, 16 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 595/2009, 17 komission asetuksessa (EU) N:o 692/2008 18 ja komission asetuksessa (EU) N:o 582/2011. 19 Nämä vaatimukset olisi konsolidoitava tässä asetuksessa, ja asetuksia (EY) N:o 715/2007, (EY) N:o 595/2009, (EU) N:o 692/2008 ja (EU) N:o 582/2011 olisi muutettava.

(37)Teknisen kehityksen myötä tarjoutuvien, ajoneuvojen vianmäärityksessä ja korjaamisessa käytettävien uusien menetelmien tai uuden tekniikan, kuten ajoneuvon tietojen ja ohjelmistojen etäkäytön, ei pitäisi heikentää tämän asetuksen tavoitteiden toteutumista siltä osin kuin kyse on riippumattomien toimijoiden mahdollisuuksista saada korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavat tiedot käyttöönsä.

(38)Jotta voidaan varmistaa yhdenmukaiset edellytykset tämän asetuksen täytäntöönpanolle, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Täytäntöönpanovaltaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 20 mukaisesti.

(39)Komissiolle olisi tämän asetuksen täydentämiseksi teknisillä yksityiskohdilla siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat ajoneuvojen ja niiden perävaunujen sekä tällaisiin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden ympäristö- ja turvallisuusominaisuuksiin liittyviä tyyppihyväksyntävaatimuksia. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

(40)Jäsenvaltioiden olisi säädettävä tämän asetuksen rikkomiseen sovellettavia seuraamuksia koskevista säännöistä ja varmistettava, että näitä sääntöjä sovelletaan. Näiden seuraamusten olisi oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. Jäsenvaltioiden on raportoitava asettamistaan seuraamuksista komissiolle vuosittain, jotta näiden säännösten täytäntöönpanon yhdenmukaisuutta voidaan valvoa.

(41)Selkeyden, järkeistämisen ja yksinkertaistamisen nimissä direktiivi 2007/46/EY olisi kumottava ja korvattava tällä asetuksella. Asetuksen antamisella varmistetaan, että säännöksiä sovelletaan sellaisenaan ja että ne voidaan saattaa ajan tasalle nopeasti ja tehokkaammin, jotta voidaan ottaa huomioon tekniikan kehitys ja sääntelyn kehittyminen vuoden 1958 tarkistetun sopimuksen puitteissa.

(42)Jotta komissio voi asianmukaisesti toteuttaa vaatimustenmukaisuuden todentamisen ja jotta talouden toimijoille ja kansallisille viranomaisille taataan tasapuoliset toimintaedellytykset, komissiolla olisi oltava valta määrätä yhdenmukaistettuja hallinnollisia sakkoja talouden toimijoille, joiden on todettu rikkoneen tätä asetusta, riippumatta siitä, missä ajoneuvo, järjestelmä, komponentti tai erillinen tekninen yksikkö oli alun perin tyyppihyväksytty.

(43)Aina, kun tässä asetuksessa säädettyihin toimenpiteisiin liittyy henkilötietojen käsittelyä, niiden toteuttamisessa olisi noudatettava Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 95/46/EY 21 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 45/2001 22 ja niihin liittyviä kansallisia täytäntöönpanotoimenpiteitä.

(44)Jotta jäsenvaltiot ja kansalliset viranomaiset sekä talouden toimijat voisivat valmistautua tällä säädöksellä käyttöön otettujen uusien sääntöjen soveltamiseen, olisi vahvistettava voimaantuloa seuraava soveltamispäivä.

(45)Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta eli vahvistaa yhdenmukaistettuja sääntöjä, jotka koskevat luokkien M, N ja O ajoneuvojen sekä tällaisiin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden tyyppihyväksyntään ja markkinavalvontaan sovellettavia hallinnollisia ja teknisiä vaatimuksia, vaan ne voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU
KOHDE, SOVELTAMISALA JA MÄÄRITELMÄT

1 artikla
Kohde

1.Tässä asetuksessa vahvistetaan hallinnolliset säännökset ja tekniset vaatimukset kaikkien 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen uusien ajoneuvojen sekä tällaisiin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden tyyppihyväksyntää ja markkinoille saattamista varten. Asetusta sovelletaan myös ajoneuvojen yksittäishyväksyntään.

2.Tässä asetuksessa vahvistetaan vaatimukset tämän asetuksen mukaisesti hyväksyttävien ajoneuvojen, järjestelmien, komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden sekä tällaisiin ajoneuvoihin tarkoitettujen osien ja laitteiden markkinavalvontaa varten.

2 artikla
Soveltamisala

1.Tätä asetusta sovelletaan yleisillä teillä käytettäviksi tarkoitettuihin luokkien M ja N moottoriajoneuvoihin ja niiden luokan O perävaunuihin, mukaan luettuina yhdessä tai useammassa vaiheessa suunnitellut ja valmistetut ajoneuvot, samoin kuin tällaisia ajoneuvoja ja perävaunuja varten suunniteltuihin ja valmistettuihin järjestelmiin, komponentteihin ja erillisiin teknisiin yksiköihin sekä osiin ja varusteisiin.

2.Tätä asetusta ei sovelleta seuraaviin ajoneuvoihin:

(a)maa- ja metsätaloudessa käytettävät ajoneuvot, sellaisina kuin ne on määritelty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 167/2013; 23

(b)kaksi- ja kolmipyöräiset ajoneuvot ja nelipyörät, sellaisina kuin ne on määritelty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 168/2013; 24

(c)raiteilla käytettävät ajoneuvot.

3.Seuraavien ajoneuvojen ja koneiden tapauksessa valmistaja voi hakea ajoneuvon yksittäishyväksyntää tämän asetuksen mukaisesti, kunhan ajoneuvot täyttävät tämän asetuksen olennaiset vaatimukset:

(a) ajoneuvot, jotka on suunniteltu ja rakennettu käytettäväksi pääasiassa rakennustyömailla, louhimoissa, satamissa tai lentokentillä

(b)ajoneuvot, jotka on suunniteltu ja rakennettu asevoimien, väestönsuojelun, palolaitosten ja yleisestä järjestyksestä vastaavien voimien käyttöön

(c)omalla käyttövoimallaan liikkuvat ajoneuvot, jotka on nimenomaan suunniteltu ja rakennettu työkoneeksi ja jotka eivät rakenteensa takia sovellu matkustajien tai tavaroiden kuljettamiseen.

4.Seuraavien ajoneuvojen tapauksessa valmistaja voi hakea ajoneuvon yksittäishyväksyntää tämän asetuksen mukaisesti:

(a)ajoneuvot, jotka on tarkoitettu pelkästään maantiellä ajettaviin kilpailuihin

(b)ajoneuvojen prototyypit, joita käytetään maantiellä valmistajan vastuulla tietyn testausohjelman suorittamiseksi, edellyttäen että ne on erityisesti suunniteltu ja rakennettu tätä tarkoitusta varten.

3 artikla
Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

(1)’tyyppihyväksynnällä’ menettelyä, jossa tyyppihyväksyntäviranomainen varmentaa, että ajoneuvon, järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön tyyppi täyttää sitä koskevat hallinnolliset säännökset ja tekniset vaatimukset;

(2)’markkinavalvonnalla’ kansallisten viranomaisten toimintaa tai toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että markkinoilla saataville asetetut ajoneuvot, järjestelmät, komponentit ja erilliset tekniset yksiköt sekä osat ja varusteet ovat asiaa koskevassa unionin lainsäädännössä asetettujen vaatimusten mukaisia eivätkä vaaranna terveyttä, turvallisuutta tai muita yleisten etujen suojeluun liittyviä seikkoja;

(3)’ajoneuvolla’ moottoriajoneuvoa tai sen perävaunua sellaisina kuin ne määritellään 10 ja 11 alakohdassa;

(4)’järjestelmällä’ yhden tai useamman erityisen toiminnon suorittamiseksi ajoneuvossa yhdistettyjen laitteiden kokoonpanoa, jonka osalta on noudatettava tämän asetuksen tai jonkin liitteessä IV luetellun säädöksen vaatimuksia;

(5)’komponentilla’ ajoneuvon osaksi tarkoitettua laitetta, joka voidaan tyyppihyväksyä kyseisestä ajoneuvosta erillään ja jonka osalta on noudatettava tämän asetuksen tai jonkin liitteessä IV luetellun säädöksen vaatimuksia;

(6)’erillisellä teknisellä yksiköllä’ ajoneuvon osaksi tarkoitettua laitetta, joka voidaan tyyppihyväksyä erikseen mutta ainoastaan suhteessa yhteen tai useampaan määrättyyn ajoneuvotyyppiin ja jonka osalta on noudatettava tämän asetuksen tai jonkin liitteessä IV luetellun säädöksen vaatimuksia;

(7)’osilla’ ajoneuvon kokoonpanoa, korjausta tai huoltoa varten käytettäviä hyödykkeitä sekä varaosia;

(8)’varusteilla’ kaikkia muita hyödykkeitä kuin osia, joita voidaan lisätä tai asentaa ajoneuvoon;

(9)’valmistajalla’ luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka vastaa kaikista ajoneuvon, järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön tyyppihyväksyntään, ajoneuvon yksittäishyväksyntään tai osien ja varusteiden lupamenettelyyn liittyvistä seikoista, tuotannon vaatimustenmukaisuudesta sekä valmistetun ajoneuvon, järjestelmän, komponentin, erillisen teknisen yksikön, osan tai varusteen markkinavalvontaan liittyvistä seikoista, riippumatta siitä, osallistuuko henkilö suoraan kyseisen ajoneuvon, järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön kaikkiin suunnittelu- ja valmistusvaiheisiin;

(10)’moottoriajoneuvolla’ moottorikäyttöistä ajoneuvoa, joka on suunniteltu ja valmistettu kulkemaan omalla käyttövoimallaan, on vähintään nelipyöräinen, on valmis, valmistunut tai keskeneräinen ja jonka suurin rakenteellinen nopeus on yli 25 km/h;

(11)’perävaunulla’ pyörillä varustettua ajoneuvoa, joka ei kulje omalla käyttövoimallaan ja joka on suunniteltu ja rakennettu moottoriajoneuvon vedettäväksi;

(12)’hyväksyntäviranomaisella’ jäsenvaltion viranomaista tai viranomaisia, jotka jäsenvaltio on ilmoittanut komissiolle ja jotka ovat toimivaltainen kaikissa ajoneuvon, järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön tyyppihyväksyntään tai ajoneuvon yksittäishyväksyntään liittyvissä kysymyksissä ja osien ja varusteiden lupamenettelyssä ja jotka antavat ja tarvittaessa peruuttavat tai epäävät hyväksyntätodistukset, toimivat toisten jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisten yhteyselimenä, nimeävät tutkimuslaitokset ja huolehtivat siitä, että valmistaja täyttää velvoitteensa tuotannon vaatimustenmukaisuuden osalta;

(13)’markkinavalvontaviranomaisella’ kansallista viranomaista tai kansallisia viranomaisia, jotka vastaavat markkinavalvonnan toteuttamisesta kyseisen jäsenvaltion alueella;

(14)’kansallisella viranomaisella’ jäsenvaltion hyväksyntäviranomaista tai muuta viranomaista, joka osallistuu ajoneuvojen, järjestelmien, komponenttien, erillisten teknisten yksiköiden, osien tai varusteiden markkinavalvontaan, tuontitarkastuksiin tai rekisteröintiin ja vastaa näistä toiminnoista;

(15)’markkinoille saattamisella’ ajoneuvon, järjestelmän, komponentin, erillisen teknisen yksikön, osan tai varusteen asettamista ensimmäistä kertaa saataville unionissa;

(16)’rekisteröinnillä’ ajoneuvolle tieliikennekäyttöä varten myönnettyä pysyvää tai tilapäistä hallinnollista käyttöönottolupaa, jonka yhteydessä ajoneuvo on tunnistettu ja sille on annettu sarjanumero;

(17)’käyttöönotolla’ ajoneuvon, järjestelmän, komponentin, erillisen teknisen yksikön, osan tai varusteen käyttötarkoituksensa mukaista ensimmäistä käyttöä unionissa;

(18)’talouden toimijalla’ valmistajaa, valmistajan edustajaa, maahantuojaa tai jakelijaa;

(19)’kokonaisen ajoneuvon tyyppihyväksynnällä’ menettelyä, jolla hyväksyntäviranomainen varmentaa, että keskeneräinen, valmis tai valmistunut ajoneuvotyyppi täyttää sitä koskevat hallinnolliset säännökset ja tekniset vaatimukset;

(20)’monivaiheisella tyyppihyväksynnällä’ menettelyä, jossa yksi tai useampi hyväksyntäviranomainen varmentaa, että keskeneräinen tai valmistunut ajoneuvotyyppi täyttää valmistusvaiheen mukaan siihen sovellettavat hallinnolliset säännökset ja tekniset vaatimukset;

(21)’keskeneräisellä ajoneuvolla’ ajoneuvoa, jonka valmistuksessa tarvitaan vielä vähintään yksi lisävaihe tämän asetuksen ja jonkin liitteessä IV luetellun säädöksen teknisten vaatimusten täyttämiseksi;

(22)’EU-tyyppihyväksynnällä’ menettelyä, jossa hyväksyntäviranomainen varmentaa, että ajoneuvon, järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön tyyppi täyttää sitä koskevat tämän asetuksen ja liitteessä IV lueteltujen säädösten hallinnolliset säännökset ja tekniset vaatimukset;

(23)’tyyppihyväksyntätodistuksella’ asiakirjaa, jolla hyväksyntäviranomainen virallisesti varmentaa, että ajoneuvon, järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön tyyppi on hyväksytty;

(24)’valmistajan edustajalla’ unioniin sijoittautunutta luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, jonka valmistaja on asianmukaisesti nimennyt edustamaan valmistajaa hyväksyntäviranomaiseen tai markkinavalvontaviranomaiseen nähden ja toimimaan valmistajan puolesta tämän asetuksen kattamissa asioissa;

(25)’maahantuojalla’ unioniin sijoittautunutta luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka saattaa markkinoille kolmannessa maassa valmistetun ajoneuvon, järjestelmän, komponentin, erillisen teknisen yksikön, osan tai varusteen;

(26)’kansallisella tyyppihyväksynnällä’ menettelyä, jossa hyväksyntäviranomainen varmentaa, että ajoneuvon, järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön tyyppi täyttää sitä koskevat jäsenvaltion kansallisessa lainsäädännössä vahvistetut hallinnolliset säännökset ja tekniset vaatimukset; tällainen hyväksyntä on voimassa ainoastaan kyseisen jäsenvaltion alueella;

(27)’vaatimustenmukaisuustodistuksella’ liitteessä IX vahvistettua asiakirjaa, jonka valmistaja toimittaa todistuksena siitä, että valmistettu ajoneuvo on hyväksytyn ajoneuvotyypin mukainen;

(28)’jakelijalla’ jälleenmyyjää tai muuta toimitusketjuun kuuluvaa luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä kuin valmistajaa tai maahantuojaa, joka asettaa ajoneuvon, järjestelmän, komponentin, erillisen teknisen yksikön, osan tai varusteen saataville markkinoilla;

(29)’asettamisella saataville markkinoilla’ ajoneuvon, järjestelmän, komponentin, erillisen teknisen yksikön, osan tai varusteen toimittamista markkinoille liiketoiminnan yhteydessä jakelua tai käyttöä varten joko maksua vastaan tai maksutta;

(30)’asteittaisella tyyppihyväksynnällä’ menettelyä, jossa kerätään asteittain kaikkien ajoneuvoon kuuluvien järjestelmien, komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden EU-tyyppihyväksyntätodistukset ja lopullisen vaiheen tuloksena saadaan kokonaisen ajoneuvon tyyppihyväksyntä;

(31)’yksivaiheisella tyyppihyväksynnällä’ menettelyä, jossa hyväksyntäviranomainen yhdellä kertaa varmentaa, että ajoneuvon, järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön tyyppi kokonaisuutena täyttää sitä koskevat hallinnolliset säännökset ja tekniset vaatimukset;

(32)’yhdistetyllä tyyppihyväksynnällä’ asteittaista tyyppihyväksyntää, jossa koko ajoneuvon hyväksynnän lopullisessa vaiheessa saadaan yksi tai useampi järjestelmähyväksyntä eikä kyseisille järjestelmille tarvitse antaa EU-tyyppihyväksyntätodistusta;

(33)’valmistuneella ajoneuvolla’ tarkoitetaan monivaiheisen tyyppihyväksyntämenettelyn tuloksena saatavaa ajoneuvoa, joka täyttää tämän asetuksen ja liitteessä IV lueteltujen säädösten soveltuvat tekniset vaatimukset;

(34)’valmiilla ajoneuvolla’ ajoneuvoa, jota ei tarvitse saattaa valmiiksi, jotta se täyttäisi tämän asetuksen ja liitteessä IV lueteltujen säädösten soveltuvat vaatimukset;

(35)’ajoneuvotyypillä’ tietyn luokan ajoneuvoja, jotka ovat vähintään liitteessä II olevassa B osassa vahvistettujen olennaisien kriteerien osalta samanlaiset ja jotka voivat sisältää kyseisessä osassa tarkoitettuja variantteja ja versioita;

(36)’tutkimuslaitoksella’ organisaatiota tai elintä, jonka hyväksyntäviranomainen on nimennyt testauslaboratorioksi suorittamaan testejä tai vaatimustenmukaisuuden arviointielimeksi suorittamaan alkuarvioinnin ja muita testejä tai tarkastuksia;

(37)’perusajoneuvolla’ ajoneuvoa, jota käytetään monivaiheisen tyyppihyväksyntämenettelyn ensimmäisen vaiheen aikana;

(38)’järjestelmän tyyppihyväksynnällä’ menettelyä, jossa hyväksyntäviranomainen varmentaa, että järjestelmätyyppi täyttää sitä koskevat hallinnolliset säännökset ja tekniset vaatimukset;

(39)’erillisen teknisen yksikön tyyppihyväksynnällä’ menettelyä, jossa hyväksyntäviranomainen varmentaa, että erillisen teknisen yksikön tyyppi täyttää sitä koskevat hallinnolliset säännökset ja tekniset vaatimukset suhteessa yhteen tai useampaan määrättyyn ajoneuvotyyppiin;

(40)’komponentin tyyppihyväksynnällä’ tyyppihyväksyntää, jossa hyväksyntäviranomainen varmentaa, että komponentin tyyppi täyttää ajoneuvosta erillään sitä koskevat hallinnolliset säännökset ja tekniset vaatimukset;

(41)’virtuaalitestausmenetelmällä’ tietokonesimulointeja, laskelmat mukaan luettuina, jotka osoittavat, täyttääkö ajoneuvo, järjestelmä, komponentti tai erillinen tekninen yksikkö liitteessä IV luetellun säädöksen tekniset vaatimukset, ilman että tarvitsisi käyttää itse ajoneuvoa, järjestelmää, komponenttia tai erillistä teknistä yksikköä;

(42)’ajoneuvon yksittäishyväksynnällä’ menettelyä, jossa hyväksyntäviranomainen varmentaa, että yksittäinen ajoneuvo, joka voi olla myös muu kuin ainoa kappale, on siihen sovellettavien ajoneuvon EU-yksittäishyväksyntää ja ajoneuvon kansallista yksittäishyväksyntää koskevien hallinnollisten säännösten ja teknisten vaatimusten mukainen;

(43)’sarjan viimeisillä ajoneuvoilla’ varastossa olevia ajoneuvoja, joita ei voida tai ei voida enää asettaa saataville markkinoilla, rekisteröidä tai ottaa käyttöön, koska voimaan on tullut uusia teknisiä vaatimuksia, joiden osalta niitä ei ole tyyppihyväksytty;

(44)’vaihtoehtoisilla vaatimuksilla’ hallinnollisia säännöksiä ja teknisiä vaatimuksia, joilla pyritään varmistamaan toimintaturvallisuuden, ympäristönsuojelun ja työturvallisuuden taso, joka vastaa mahdollisimman hyvin yhdessä tai useammassa liitteessä IV luetellussa säädöksessä säädettyä tasoa;

(45)’varaosilla’ hyödykkeitä, jotka asennetaan ajoneuvoon korvaamaan ajoneuvon alkuperäisiä osia, myös sellaisia hyödykkeitä, jotka ovat välttämättömiä ajoneuvoa käytettäessä, lukuun ottamatta polttoainetta;

(46)’ajoneuvon korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavilla tiedoilla’ kaikkia ajoneuvon vianmääritystä, huoltoa, tarkastusta, määräaikaishuoltoa, korjaamista, uudelleenohjelmointia tai uudelleenalustusta sekä osien ja varusteiden asentamista ajoneuvoon koskevia tietoja, jotka valmistajat antavat valtuutetuille jälleenmyyjille ja korjaamoille, mukaan luettuina kaikki muutokset ja lisäykset tällaisiin tietoihin;

(47)’riippumattomalla toimijalla’ sellaista muuta luonnollista tai oikeushenkilöä kuin valtuutettua jälleenmyyjää tai korjaamoa, joka osallistuu suoraan tai välillisesti ajoneuvojen korjaukseen ja huoltoon, kuten korjaamoja, korjauslaitteiden tai -työkalujen tai varaosien valmistajia tai jälleenmyyjiä, teknisten tietojen julkaisijoita, autoliittoja, tiepalvelujen tarjoajia, tarkastus- ja testauspalvelujen tarjoajia sekä yrityksiä, jotka tarjoavat koulutuspalveluja vaihtoehtoisia polttoaineita käyttävien ajoneuvojen varusteita asentaville, valmistaville ja korjaaville yrityksille. Sillä tarkoitetaan myös ajoneuvonvalmistajan jakelujärjestelmään kuuluvia valtuutettuja jälleenmyyjiä, korjaamoita tai jakelijoita, kun ne tarjoavat korjaus- tai huoltopalveluja ajoneuvoille, joiden valmistajien jakelujärjestelmään ne eivät kuulu;

(48)’valtuutetulla korjaamolla’ luonnollista tai oikeushenkilöä, joka tarjoaa ajoneuvojen korjaus- ja huoltopalveluja ja toimii valmistajan jakelujärjestelmässä;

(49)’riippumattomalla korjaamolla’ luonnollista tai oikeushenkilöä, joka tarjoaa ajoneuvojen korjaus- ja huoltopalveluja mutta ei toimi valmistajan jakelujärjestelmässä;

(50)’ajoneuvon sisäisen valvontajärjestelmän (OBD-järjestelmän) tiedoilla’ tietoja, jotka liittyvät ajoneuvossa sijaitsevaan tai moottoriin yhdistettyyn järjestelmään, joka pystyy havaitsemaan toimintahäiriöt, ilmaisemaan niiden esiintymisen virhetoiminnan ilmaisimen avulla, määrittämään toimintahäiriöiden todennäköisen esiintymisalueen käyttämällä hyväksi tietokoneen muistiin tallennettuja tietoja ja ilmoittamaan tämän tiedon ajoneuvon ulkopuolelle;

(51)’pieninä sarjoina valmistettavalla ajoneuvolla’ ajoneuvotyyppiä, jonka osalta markkinoilla saataville asetettavien, rekisteröityjen tai käyttöön otettujen yksiköiden lukumäärä on liitteessä XII vahvistettujen vuotuisten enimmäismäärien rajoissa;

(52)’erikoiskäyttöön tarkoitetulla ajoneuvolla’ luokan M, N tai O ajoneuvoa, jolla on sellaiset erityiset tekniset ominaisuudet, että sillä voidaan tehdä erityisiä järjestelyjä tai varusteita vaativia toimintoja;

(53)’puoliperävaunulla’ vedettävää ajoneuvoa, jonka akseli tai akselisto on sijoitettu tasaisesti kuormatun ajoneuvon painopisteen taakse ja joka on varustettu kytkentälaitteella, joka sallii pysty- ja vaakasuuntaisten voimien välittymisen vetoajoneuvoon;

(54)’kansallisella akkreditointielimellä’ jäsenvaltion ainoaa elintä, joka suorittaa akkreditointia käyttäen valtiolle kuuluvaa julkista valtaa asetuksen (EY) N:o 765/2008 2 artiklan 11 kohdan mukaisesti;

(55)’paikan päällä suoritettavalla arvioinnilla’ tyyppihyväksyntäviranomaisen tekemää tarkastusta tutkimuslaitoksen tai jonkin sen alihankkijan tai tytäryhtiön toimitiloissa;

(56)’valvonnan yhteydessä paikan päällä suoritettavalla arvioinnilla’ määräajoin paikan päällä tehtävää rutiininomaista arviointia, joka ei ole alkuperäistä nimeämistä varten paikan päällä suoritettavaa arviointia eikä nimeämisen uusimista varten paikan päällä suoritettavaa arviointia.

4 artikla
Ajoneuvoluokat

1.Tässä asetuksessa sovelletaan seuraavia ajoneuvoluokkia:

a)Luokkaan M kuuluvat moottoriajoneuvot, jotka on suunniteltu ja valmistettu ensisijaisesti matkustajien ja heidän matkatavaroidensa kuljettamiseen.

i)Luokka M1:moottoriajoneuvot, joissa on kuljettajan istuinpaikan lisäksi enintään kahdeksan istuinpaikkaa ja jossa ei ole seisoville matkustajille varattua tilaa. Istuinpaikkoja voi olla myös vain yksi eli kuljettajan istuinpaikka.

ii)Luokka M2:moottoriajoneuvot, joissa on kuljettajan istuinpaikan lisäksi enemmän kuin kahdeksan istuinpaikkaa ja joiden kokonaismassa on enintään 5 tonnia. Näissä moottoriajoneuvoissa voi olla tilaa seisoville matkustajille.

iii)Luokka M3:moottoriajoneuvot, joissa on kuljettajan istuinpaikan lisäksi enemmän kuin kahdeksan istuinpaikkaa ja joiden kokonaismassa on yli 5 tonnia. Näissä moottoriajoneuvoissa voi olla tila seisoville matkustajille.

b)Luokkaan N kuuluvat moottoriajoneuvot, jotka on suunniteltu ja valmistettu ensisijaisesti tavaran kuljettamiseen.

i)Luokka N1:moottoriajoneuvot, joiden kokonaismassa on enintään 3,5 tonnia

ii)Luokka N2:moottoriajoneuvot, joiden kokonaismassa on yli 3,5 tonnia mutta enintään 12 tonnia

iii)Luokka N3:moottoriajoneuvot, joiden kokonaismassa on yli 12 tonnia.

c)Luokkaan O kuuluvat tavaran tai henkilöiden kuljetukseen taikka matkailutarkoituksiin suunnitellut ja valmistetut perävaunut:

i)Luokka O1:perävaunut, joiden kokonaismassa on enintään 0,75 tonnia

ii)Luokka O2:perävaunut, joiden kokonaismassa on yli 0,75 tonnia mutta enintään 3,5 tonnia

iii)Luokka O3:perävaunut, joiden kokonaismassa on yli 3,5 tonnia mutta enintään 10 tonnia

iv)Luokka O4:perävaunut, joiden kokonaismassa on yli 10 tonnia.

2.Ajoneuvojen, ajoneuvotyyppien, varianttien ja versioiden luokitusperusteet esitetään liitteessä II.

Siirretään komissiolle 88 artiklan mukaisesti valta antaa delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitettä II siltä osin kuin kyse on ajoneuvojen alaluokkien, ajoneuvotyyppien ja korityyppien luokituksesta liitteen mukauttamiseksi tekniikan kehitykseen.

II LUKU
YLEISET VELVOITTEET

5 artikla
Yleiset aineelliset vaatimukset

1.Ajoneuvojen, järjestelmien, komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden on täytettävä liitteessä IV lueteltujen säädösten vaatimukset.

2.Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 88 artiklan mukaisesti liitteen IV muuttamiseksi siten, että otetaan huomioon tekniikan ja sääntelyn kehitys ottamalla käyttöön ja ajantasaistamalla viitteitä säädöksiin, joiden vaatimukset ajoneuvojen, järjestelmien, komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden on täytettävä.

6 artikla
Jäsenvaltioita koskevat velvoitteet

1.Jäsenvaltioiden on perustettava tai nimettävä hyväksyntäviranomaiset ja markkinavalvontaviranomaiset. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle tällaisten viranomaisten perustamisesta ja nimeämisestä.

Ilmoituksessa on annettava viranomaisten nimet, osoitteet, myös sähköpostiosoitteet, ja vastuualueet. Komissio julkaisee verkkosivustollaan luettelon ja yksityiskohtaiset tiedot hyväksyntäviranomaisista ja markkinavalvontaviranomaisista.

2.Jäsenvaltiot saavat sallia ainoastaan sellaisten ajoneuvojen, järjestelmien, komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden markkinoille saattamisen, rekisteröinnin ja käyttöönoton, jotka täyttävät tämän asetuksen vaatimukset.

3.Jäsenvaltiot eivät saa kieltää, rajoittaa tai estää ajoneuvojen, järjestelmien, komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden markkinoille saattamista, rekisteröintiä tai käyttöönottoa, jos ne täyttävät tämän asetuksen vaatimukset, ellei ole kyse 52 artiklassa säädetyistä tapauksista.

Poikkeuksena tästä säännöstä jäsenvaltioiden ei tarvitse sallia sellaisten ajoneuvojen saattamista markkinoille, rekisteröintiä tai käyttöönottoa, jotka on tyyppihyväksytty tämän asetuksen mukaisesti mutta joiden mitat ylittävät neuvoston direktiivin 96/53/EY 25 liitteessä I vahvistetut yhdenmukaistetut mitat.

4.Jäsenvaltioiden on järjestettävä ja toteutettava markkinavalvontaa ja markkinoille tulevien ajoneuvojen, järjestelmien, komponenttien tai erillisten teknisten yksiköiden tarkastuksia asetuksen (EY) N:o 765/2008 III luvun mukaisesti.

5.Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että markkinavalvontaviranomaiset voivat tarpeellisiksi ja perustelluiksi katsomissaan tapauksissa päästä talouden toimijoiden tiloihin ja ottaa ajoneuvoista, järjestelmistä, komponenteista ja erillisistä teknisistä yksiköistä tarvittavat näytteet vaatimustenmukaisuuden testaamista varten.

6.Jäsenvaltioiden on säännöllisesti tarkasteltava ja arvioitava tyyppihyväksyntätoimintansa toimivuutta. Tällaisia tarkasteluja ja arviointeja on suoritettava vähintään kerran neljässä vuodessa, ja niiden tulokset on ilmoitettava toisille jäsenvaltioille ja komissiolle. Asianomaisen jäsenvaltion on saatettava tulosten tiivistelmä julkisesti saataville etenkin siltä osin kuin kyse on myönnettyjen tyyppihyväksyntien lukumäärästä ja asianomaisista valmistajista.

7.Jäsenvaltioiden on säännöllisesti tarkasteltava ja arvioitava valvontatoimintansa toimivuutta. Tällaisia tarkasteluja ja arviointeja on suoritettava vähintään kerran neljässä vuodessa, ja niiden tulokset on ilmoitettava toisille jäsenvaltioille ja komissiolle. Asianomaisen jäsenvaltion on julkistettava tiivistelmä tuloksista.

7 artikla
Hyväksyntäviranomaisia koskevat velvoitteet

1.Hyväksyntäviranomaiset saavat hyväksyä ainoastaan sellaiset ajoneuvot, järjestelmät, komponentit tai erilliset tekniset yksiköt, jotka täyttävät tämän asetuksen vaatimukset.

2.Hyväksyntäviranomaisten on hoidettava tehtävänsä riippumattomasti ja puolueettomasti. Niiden on säilytettävä luottamuksellisuus, jos se on tarpeen liikesalaisuuksien suojelemiseksi, noudattaen kuitenkin 9 artiklan 3 kohdassa säädettyä tiedottamisvelvollisuutta, jotta voidaan suojella käyttäjien etuja unionissa.

3.Jäsenvaltioiden, joissa ajoneuvojen hyväksynnästä yksittäishyväksyntä mukaan luettuna vastaa useampi kuin yksi hyväksyntäviranomainen, on nimettävä yksi tyyppihyväksyntäviranomainen, joka vastaa tietojen vaihtamisesta muiden jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisten kanssa ja tämän asetuksen XV luvussa vahvistetuista velvoitteista.

Jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisten on toimittava keskenään yhteistyössä, muun muassa jakamalla asemansa ja tehtäviensä kannalta merkityksellisiä tietoja.

4.Kun hyväksyntäviranomaiselle tehdään ilmoitus 8 artiklan 5 kohdan, 9 artiklan 5 kohdan, 52 artiklan 4 kohdan tai 54 artiklan mukaisesti, sen on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet tarkastellakseen myönnettyä hyväksyntää uudelleen ja tarvittaessa oikaistava tai peruutettava kyseinen hyväksyntä osoitetun sääntöjenvastaisuuden syiden ja vakavuuden mukaan.

5.Komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan yhteiset perusteet hyväksyntäviranomaisten nimittämiseen, uudelleentarkasteluun ja arviointiin kansallisella tasolla. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 87 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

8 artikla
Markkinavalvontaviranomaisia koskevat velvoitteet

1.Markkinavalvontaviranomaisten on tehtävä säännöllisiä tarkastuksia, joissa varmennetaan, että ajoneuvot, järjestelmät, komponentit ja erilliset tekniset yksiköt ovat tässä asetuksessa vahvistettujen vaatimusten ja tyyppihyväksyntien mukaisia. Tarkastukset on suoritettava riittävässä laajuudessa; on tehtävä asiakirjatarkastuksia sekä todellisissa ajo-olosuhteissa ja laboratoriossa suoritettavia testejä tilastollisesti edustavien otosten perusteella. Tätä tehdessään markkinavalvontaviranomaisten on otettava huomioon riskinarviointia koskevat vakiintuneet periaatteet, valitukset ja muut tiedot.

2.Markkinavalvontaviranomaisten on vaadittava talouden toimijoita asettamaan saataville asiakirjat ja tiedot, joita ne pitävät tarpeellisina tehtäviensä suorittamiseksi.

3.Markkinavalvontaviranomaisten on otettava asianmukaisesti huomioon talouden toimijoiden esittämät tyyppihyväksyttyihin ajoneuvoihin, järjestelmiin, komponentteihin ja erillisiin teknisiin yksiköihin liittyvät vaatimustenmukaisuustodistukset.

4.Markkinavalvontaviranomaisten on toteutettava tarvittavat toimenpiteet varoittaakseen kohtuullisen ajan kuluessa alueillaan olevia käyttäjiä mihin tahansa ajoneuvoon, järjestelmään, komponenttiin tai erilliseen tekniseen yksikköön liittyvistä vaaroista, jotka ne ovat todenneet, ehkäistäkseen loukkaantumisen tai muun haitan riskin tai lieventääkseen sitä.

Markkinavalvontaviranomaisten on toteutettava yhteistyössä talouden toimijoiden kanssa toimia, joilla voitaisiin ehkäistä tai vähentää kyseisten toimijoiden saataville asettamista ajoneuvoista, järjestelmistä, komponenteista ja erillisistä teknisistä yksiköistä aiheutuvia riskejä.

5.Jos jonkin jäsenvaltion markkinavalvontaviranomaiset päättävät vetää ajoneuvon, järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön pois markkinoilta 49 artiklan 5 kohdan mukaisesti, niiden on ilmoitettava asiasta asianomaiselle talouden toimijalle ja tapauksen mukaan asianomaiselle hyväksyntäviranomaiselle.

6.Markkinavalvontaviranomaisten on hoidettava tehtävänsä riippumattomasti ja puolueettomasti. Niiden on säilytettävä luottamuksellisuus, jos se on tarpeen liikesalaisuuksien suojelemiseksi, noudattaen kuitenkin 9 artiklan 3 kohdassa säädettyä tiedottamisvelvollisuutta niin täysimääräisesti kuin on tarpeen, jotta voidaan suojella käyttäjien etuja Euroopan unionissa.

8.Eri jäsenvaltioiden markkinavalvontaviranomaisten on koordinoitava markkinavalvontatoimintaansa, tehtävä yhteistyötä toistensa kanssa sekä jaettava toimintansa tulokset toistensa ja komission kanssa. Markkinavalvontaviranomaisten on soveltuvissa tapauksissa sovittava työnjaosta ja erikoistumisesta.

9.Jos markkinavalvonnasta tai ulkorajatarkastuksista vastaa jäsenvaltiossa useampi kuin yksi viranomainen, kyseisten viranomaisten on toimittava keskenään yhteistyössä, muun muassa jakamalla asemansa ja tehtäviensä kannalta merkityksellisiä tietoja.

10.Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan perusteet 1 kohdassa tarkoitettujen otosten vaatimustenmukaisuuden varmennustarkastusten laajuudelle, alalle ja toteuttamistiheydelle. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 87 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

9 artikla
Komission suorittama vaatimustenmukaisuuden todentaminen ja täytäntöönpanon valvonnan koordinointi jäsenvaltioiden kanssa

1. Komissio järjestää ja tekee tai vaatii tehtäväksi jo markkinoilla saataville asetetuille ajoneuvoille, järjestelmille, komponenteille ja erillisille teknisille yksiköille riittävässä laajuudessa testejä ja tarkastuksia, joilla todennetaan, että ajoneuvot, järjestelmät, komponentit ja erilliset tekniset yksiköt vastaavat tyyppihyväksyntiä ja sovellettavaa lainsäädäntöä, ja varmistetaan tyyppihyväksyntien oikeellisuus.

Nämä testit ja tarkastukset voidaan tehdä valmistajien tai talouden toimijan 2 kohdan mukaisesti toimittamille uusille ajoneuvoille.

Testit ja tarkastukset voidaan ajoneuvon rekisteröinnin haltijan suostumuksella tehdä myös rekisteröidyille ajoneuvoille.

2.Valmistajien, joilla on tyyppihyväksyntä, tai asianomaisten talouden toimijoiden on pyynnöstä toimitettava komissiolle riittävä määrä tuotantoa edustavia komission valitsemia ajoneuvoja, järjestelmiä, komponentteja ja erillisiä teknisiä yksiköitä, jotka edustavat ajoneuvoja, järjestelmiä, komponentteja ja erillisiä teknisiä yksiköitä, jotka tyyppihyväksynnän nojalla voidaan saattaa markkinoille. Nämä ajoneuvot, järjestelmät, komponentit ja erilliset tekniset yksiköt on toimitettava testattavaksi sinä aikana ja siihen paikkaan ja sellaiseksi ajaksi, jotka komissio vaatii.

3.Jotta komissio voi tehdä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetun testauksen, jäsenvaltioiden on asetettava komission saataville kaikki tiedot, jotka liittyvät vaatimustenmukaisuuden todentamiseksi tehtävien testauksen kohteena olevien ajoneuvojen, järjestelmien, komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden tyyppihyväksyntään. Näiden tietojen on sisällettävä vähintään tyyppihyväksyntätodistukseen ja sen 26 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin liitteisiin sisältyvät tiedot.

Asteittaisella tai monivaiheisella tyyppihyväksyntämenettelyllä hyväksyttyjen ajoneuvojen osalta jäsenvaltioiden on lisäksi toimitettava komissiolle niihin liittyvien järjestelmien, komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden tyyppihyväksyntätodistus ja sen 26 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut liitteet.

4.Ajoneuvonvalmistajien on julkaistava tiedot, joita tarvitaan kolmansien osapuolten suorittamaa vaatimustenmukaisuuden todentamisen testausta varten. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joissa määritellään julkaistavat tiedot ja julkaisemisen ehdot ottaen huomioon liikesalaisuuksien suojeleminen ja henkilötietojen säilyttäminen unionin ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 87 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

5.Jos komissio havaitsee, että testatut tai tarkastetut ajoneuvot eivät täytä tässä asetuksessa tai jossain liitteessä IV luetellussa säädöksessä säädettyjä tyyppihyväksyntävaatimuksia tai että tyyppihyväksyntä on myönnetty virheellisten tietojen perusteella, se vaatii 54 artiklan 8 kohdan mukaisesti viipymättä asianomaista talouden toimijaa ryhtymään kaikkiin tarvittaviin korjaaviin toimenpiteisiin ajoneuvojen saattamiseksi vastaamaan kyseisiä vaatimuksia taikka toteuttaa rajoittavia toimenpiteitä joko vaatimalla talouden toimijaa poistamaan kyseiset ajoneuvot markkinoilta tai järjestämään niiden takaisinkutsun sellaisen kohtuullisen ajan kuluessa, joka määräytyy todetun vaatimustenvastaisuuden vakavuuden mukaan.

Jos kyseisten testien ja tarkastusten perusteella on syytä epäillä itse tyyppihyväksynnän oikeellisuutta, komissio ilmoittaa asiasta asianomaisille viranomaisille ja täytäntöönpanon valvonnan tietojenvaihtofoorumille.

Komissio julkaisee kertomuksen havainnoistaan, jotka se on tehnyt suorittamassaan vaatimustenmukaisuuden todentamistestauksessa.

10 artikla
Täytäntöönpanon valvonnan tietojenvaihtofoorumi

1.Komissio perustaa täytäntöönpanon valvonnan tietojenvaihtofoorumin, jäljempänä ’foorumi’, ja toimii sen puheenjohtajana.

Foorumi koostuu jäsenvaltioiden nimittämistä jäsenistä.

2.Foorumi koordinoi tyyppihyväksynnästä ja markkinavalvonnasta vastaavien kansallisten viranomaisten verkostoa.

Sen neuvoa-antavien tehtävien aiheisiin kuuluvat muiden muassa hyvien käytäntöjen edistäminen, tietojen vaihtaminen täytäntöönpanon valvontaan liittyvistä ongelmista, työmenetelmien ja -välineiden kehittäminen, sähköisen tiedonvaihtomenettelyn kehittäminen, yhdenmukaistettujen täytäntöönpanohankkeiden arviointi, seuraamukset ja yhteistarkastukset.

3.Siirretään komissiolle valta antaa 88 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa vahvistetaan foorumin kokoonpano, nimittämismenettely, yksityiskohtaiset tehtävät, työskentelymenetelmät ja työjärjestys.

11 artikla
Valmistajaa koskevat yleiset velvoitteet

1.Valmistajan on huolehdittava siitä, että sen valmistamat ajoneuvot, järjestelmät, komponentit tai erilliset tekniset yksiköt, jotka on saatettu markkinoille tai otettu käyttöön, on valmistettu ja hyväksytty tässä asetuksessa vahvistettujen vaatimusten mukaisesti.

2.Jos kyseessä on monivaiheinen tyyppihyväksyntä, valmistaja vastaa hyväksynnästä ja tuotannon vaatimustenmukaisuudesta niiden järjestelmien, komponenttien tai erillisten teknisten yksiköiden osalta, jotka se on lisännyt asianomaisessa ajoneuvon valmistusvaiheessa. Valmistaja, joka muuttaa aiemmissa vaiheissa jo hyväksyttyjä komponentteja, järjestelmiä tai erillisiä teknisiä yksiköitä, vastaa muutettujen komponenttien, järjestelmien tai erillisten teknisten yksiköiden hyväksynnästä ja tuotannon vaatimustenmukaisuudesta. Edellisen vaiheen valmistajan on annettava seuraavan vaiheen valmistajalle tiedot mahdollisista muutoksista, jotka voivat vaikuttaa komponentin, järjestelmän tai erillisen teknisen yksikön tyyppihyväksyntään tai kokonaisen ajoneuvon tyyppihyväksyntään. Nämä tiedot on annettava heti, kun kokonaisen ajoneuvon tyyppihyväksyntään myönnetään uusi laajennus, ja viimeistään sinä päivänä, jona keskeneräisen ajoneuvon tuotanto aloitetaan.

3.Valmistaja, joka muuttaa keskeneräistä ajoneuvoa siten, että ajoneuvon ajoneuvoluokka muuttuu ja sen myötä myös hyväksynnän aiemmassa vaiheessa arvioidut vaatimukset muuttuvat, on vastuussa myös muutetun ajoneuvon uuteen ajoneuvoluokkaan sovellettavien vaatimusten noudattamisesta.

4.Unionin ulkopuolelle sijoittautuneen valmistajan on EU-tyyppihyväksyntää varten nimettävä unioniin sijoittautunut edustaja, joka edustaa valmistajaa hyväksyntäviranomaiseen nähden. Tällaisen valmistajan on lisäksi nimettävä markkinavalvontaa varten yksi unioniin sijoittautunut edustaja, joka voi olla sama kuin EU-tyyppihyväksyntää varten nimetty edustaja.

5.Valmistaja on vastuussa hyväksyntäviranomaiselle kaikista hyväksyntämenettelyn tekijöistä sekä tuotannon vaatimustenmukaisuudesta riippumatta siitä, onko valmistaja suoraan osallistunut ajoneuvon, järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön kaikkiin valmistusvaiheisiin.

6.Valmistajan on laadittava menetelmät sen varmistamiseksi, että ajoneuvojen, järjestelmien, komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden valmistus pysyy hyväksytyn tyypin mukaisena.

7.Valmistajan on valmistamiinsa ajoneuvoihin 36 artiklan mukaisesti kiinnitettävän lakisääteisen kilven sekä komponentteihin tai erillisiin teknisiin yksiköihin saman artiklan mukaisesti kiinnitettävien tyyppihyväksyntämerkkien lisäksi ilmoitettava nimensä, rekisteröity tuotenimensä tai rekisteröity tavaramerkkinsä sekä yhteysosoitteensa unionissa markkinoilla saataville asetetussa ajoneuvossa, komponentissa tai erillisessä teknisessä yksikössä taikka, jos tämä ei ole mahdollista, komponentin tai erillisen teknisen yksikön pakkauksessa tai sen mukana olevassa asiakirjassa.

12 artikla
Valmistajaa koskevat velvoitteet, jotka koskevat sen ajoneuvoja, järjestelmiä, komponentteja, erillisiä teknisiä yksiköitä, osia tai varusteita, jotka eivät ole vaatimusten mukaisia tai aiheuttavat vakavan riskin

1.Jos valmistaja katsoo, että ajoneuvo, järjestelmä, komponentti tai erillinen tekninen yksikkö, joka on saatettu markkinoille tai otettu käyttöön, ei ole tämän asetuksen mukainen, tai että tyyppihyväksyntä on myönnetty virheellisten tietojen perusteella, valmistajan on ryhdyttävä välittömästi tarvittaviin asianmukaisiin toimenpiteisiin kyseisen ajoneuvon, järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön saattamiseksi vaatimusten mukaiseksi, sen poistamiseksi markkinoilta tai sen takaisinkutsun järjestämiseksi tapauksen mukaan.

Valmistajan on välittömästi ilmoitettava hyväksynnän myöntäneelle hyväksyntäviranomaiselle yksityiskohtaiset tiedot vaatimustenvastaisuudesta ja toteutetuista toimenpiteistä.

2.Jos ajoneuvo, järjestelmä, komponentti, erillinen tekninen yksikkö, osa tai varuste aiheuttaa vakavan riskin, valmistajan on viipymättä ilmoitettava yksityiskohtaiset tiedot vaatimustenvastaisuudesta ja toteutetuista toimenpiteistä niiden jäsenvaltioiden hyväksyntä- ja markkinavalvontaviranomaisille, joissa ajoneuvo, järjestelmä, komponentti, erillinen tekninen yksikkö, osa tai varuste on asetettu saataville markkinoilla tai otettu käyttöön.

3.Valmistajan on säilytettävä 24 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut hyväksyntäasiakirjat kymmenen vuoden ajan ajoneuvon markkinoille saattamisen jälkeen ja viiden vuoden ajan järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön markkinoille saattamisen jälkeen.

Ajoneuvon valmistajan on pidettävä hyväksyntäviranomaisten saatavilla jäljennös 34 artiklassa tarkoitetuista vaatimustenmukaisuustodistuksista.

4.Valmistajan on kansallisen viranomaisen perustellusta pyynnöstä toimitettava sille hyväksyntäviranomaisen välityksellä jäljennös EU-tyyppihyväksyntätodistuksesta tai 55 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta luvasta, joka osoittaa ajoneuvon, järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön vaatimustenmukaisuuden, kielellä, jota kansallinen viranomainen vaivattomasti ymmärtää.

Valmistajan on kansallisen viranomaisen perustellusta pyynnöstä tehtävä sen kanssa yhteistyötä kaikissa toimissa, jotka toteutetaan asetuksen (EY) N:o 765/2008 20 artiklan mukaisesti valmistajan markkinoilla saataville asettaman ajoneuvon, järjestelmän, komponentin, erillisen teknisen yksikön, osan tai varusteen aiheuttamien riskien poistamiseksi.

13 artikla
Markkinavalvontaan liittyvät valmistajan edustajaa koskevat velvoitteet

1.Valmistajan edustajan, joka on nimetty markkinavalvontaa varten, on suoritettava valmistajalta saamassaan toimeksiannossa määritellyt tehtävät. Tässä toimeksiannossa edustajalle on annettava ainakin seuraavat tehtävät:

(a)Sen on saatava käyttöönsä 22 artiklassa tarkoitetut valmistusasiakirjat ja 34 artiklassa tarkoitettu vaatimustenmukaisuustodistus jollakin unionin virallisella kielellä. Nämä asiakirjat on asetettava hyväksyntäviranomaisten saataville kymmenen vuoden ajan ajoneuvon markkinoille saattamisen jälkeen ja viiden vuoden ajan järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön markkinoille saattamisen jälkeen.

(b)Sen on toimitettava hyväksyntäviranomaisen perustellusta pyynnöstä kyseiselle viranomaiselle kaikki tiedot ja asiakirjat, jotka ovat tarpeen ajoneuvon, järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön tuotannon vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi.

(c)Sen on tehtävä hyväksyntä- tai markkinavalvontaviranomaisten kanssa niiden pyynnöstä yhteistyötä kaikissa toimissa, jotka toteutetaan toimeksiannon piiriin kuuluvien ajoneuvojen, järjestelmien, komponenttien, erillisten teknisten yksiköiden, osien tai varusteiden aiheuttamien vakavien riskien poistamiseksi.

(d)Sen on ilmoitettava valmistajalle välittömästi valituksista ja raporteista, jotka koskevat niiden toimeksiannon piiriin kuuluviin ajoneuvoihin, järjestelmiin, komponentteihin, erillisiin teknisiin yksiköihin, osiin tai varusteisiin liittyviä riskejä, vaaratilanne-epäilyjä tai vaatimustenvastaisuuskysymyksiä.

(e)Sen on päätettävä toimeksianto, jos valmistaja toimii vastoin tämän asetuksen mukaisia velvoitteitaan.

2.Valmistajan edustajan, joka päättää toimeksiannon 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetuista syistä, on välittömästi ilmoitettava siitä hyväksynnän myöntäneelle tyyppihyväksyntäviranomaiselle ja komissiolle.

3.Edustajan vaihtumista koskevissa järjestelyissä on käsiteltävä ainakin seuraavat seikat:

a)päivämäärä, jona tehtävästä poistuvan valtuutetun edustajan toimeksianto päättyy, sekä päivämäärä, jona tehtävään astuvan valmistajan edustajan toimeksianto alkaa;

b)päivämäärä, johon saakka tehtävästä poistuva valmistajan edustaja voidaan mainita valmistajan antamissa tiedoissa, myös mainosmateriaalissa;

c)asiakirjojen siirtäminen, mukaan luettuina salassapitoa koskevat seikat ja omistusoikeudet;

d)tehtävästä poistuvan valmistajan edustajan velvollisuus toimittaa toimeksiannon päättymisen jälkeen eteenpäin valmistajalle tai tehtävään astuvalle valmistajan edustajalle valitukset ja raportit, jotka koskevat niihin ajoneuvoihin, järjestelmiin, komponentteihin, erillisiin teknisiin yksiköihin, osiin tai varusteisiin liittyviä riskejä ja vaaratilanne-epäilyjä, joita valmistajan edustajaksi nimeäminen koski.

14 artikla
Maahantuojaa koskevat velvoitteet

1.Maahantuoja saa saattaa markkinoille ainoastaan sellaisia ajoneuvoja, järjestelmiä, komponentteja tai erillisiä teknisiä yksiköitä, joilla on joko EU-tyyppihyväksyntä tai kansallinen tyyppihyväksyntä, taikka osia tai varusteita, jotka ovat asetuksessa (EY) N:o 765/2008 säädettyjen vaatimusten mukaisia.

2.Maahantuojan on ennen tyyppihyväksytyn ajoneuvon, järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön markkinoille saattamista tarkistettava, että hyväksyntäviranomainen on laatinut 24 artiklan 4 kohdan mukaiset hyväksyntäasiakirjat ja että kyseisessä järjestelmässä, komponentissa tai erillisessä teknisessä yksikössä on vaadittu tyyppihyväksyntämerkki ja se on 11 artiklan 7 kohdan mukainen.

Ajoneuvon tapauksessa maahantuojan on tarkistettava, että ajoneuvon mukana on vaadittu vaatimustenmukaisuustodistus.

3.Jos maahantuoja katsoo, että ajoneuvo, järjestelmä, komponentti tai erillinen tekninen yksikkö ei ole tämän asetuksen vaatimusten mukainen ja erityisesti ettei se vastaa tyyppihyväksyntäänsä, maahantuoja ei saa saattaa ajoneuvoa, järjestelmää, komponenttia tai erillistä teknistä yksikköä markkinoille, sallia sen käyttöönottoa eikä rekisteröidä sitä ennen kuin se on saatettu vaatimusten mukaiseksi. Jos maahantuoja katsoo, että ajoneuvo, järjestelmä, komponentti, erillinen tekninen yksikkö, osa tai varuste aiheuttaa vakavan riskin, maahantuojan on tiedotettava asiasta valmistajalle ja markkinavalvontaviranomaisille. Jos ajoneuvo, järjestelmä, komponentti tai erillinen tekninen yksikkö on tyyppihyväksytty, maahantuojan on tiedotettava asiasta myös kyseisen tyyppihyväksynnän myöntäneelle hyväksyntäviranomaiselle.

4.Maahantuojan on ilmoitettava nimensä, rekisteröity tuotenimensä tai rekisteröity tavaramerkkinsä sekä yhteysosoitteensa ajoneuvossa, järjestelmässä, komponentissa, erillisessä teknisessä yksikössä, osassa tai varusteessa taikka, jos tämä ei ole mahdollista, järjestelmän, komponentin, erillisen teknisen yksikön, osan tai varusteen pakkauksessa tai sen mukana olevassa asiakirjassa.

5.Maahantuojan on varmistettava, että ajoneuvon, järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön mukana on 63 artiklassa vaaditut ohjeet ja tiedot asianomaisten jäsenvaltioiden virallisella kielellä tai virallisilla kielillä.

6.Maahantuojan on kuluttajien terveyden ja turvallisuuden suojelemiseksi tutkittava ajoneuvosta, järjestelmästä, komponentista, erillisestä teknisestä yksiköstä, osasta tai varusteesta tehdyt valitukset ja pidettävä kirjaa näistä valituksista ja niihin liittyvistä takaisinkutsuista sekä tiedotettava jakelijoille tällaisesta valvonnasta.

15 artikla
Maahantuojan velvoitteet, jotka koskevat sen ajoneuvoja, järjestelmiä, komponentteja, erillisiä teknisiä yksiköitä, osia tai varusteita, jotka eivät ole vaatimusten mukaisia tai aiheuttavat vakavan riskin

1.Jos maahantuojan markkinoille saattama ajoneuvo, järjestelmä, komponentti tai erillinen tekninen yksikkö ei ole tämän asetuksen vaatimusten mukainen, maahantuojan on ryhdyttävä välittömästi tarvittaviin asianmukaisiin toimenpiteisiin kyseisen ajoneuvon, järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön saattamiseksi vaatimusten mukaiseksi, sen poistamiseksi markkinoilta tai sen takaisinkutsun järjestämiseksi tapauksen mukaan.

2.Jos ajoneuvo, järjestelmä, komponentti, erillinen tekninen yksikkö, osa tai varuste aiheuttaa vakavan riskin, maahantuojan on viipymättä ilmoitettava yksityiskohtaiset tiedot vakavasta riskistä valmistajalle ja niiden jäsenvaltioiden hyväksyntä- ja markkinavalvontaviranomaisille, joissa ajoneuvo, järjestelmä, komponentti, erillinen tekninen yksikkö, osa tai varuste on saatettu markkinoille.

Maahantuojan on lisäksi ilmoitettava hyväksyntä- ja markkinavalvontaviranomaisille mahdollisista toteutetuista toimenpiteistä ja annettava yksityiskohtaiset tiedot etenkin vakavasta riskistä ja valmistajan toteuttamista korjaavista toimenpiteistä.

3.Maahantuojan on kymmenen vuoden ajan ajoneuvon markkinoille saattamisen jälkeen ja viiden vuoden ajan järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön markkinoille saattamisen jälkeen pidettävä jäljennös vaatimustenmukaisuustodistuksesta hyväksyntä- ja markkinavalvontaviranomaisten saatavilla ja varmistettava, että 24 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut hyväksyntäasiakirjat voidaan asettaa pyynnöstä näiden viranomaisten saataville.

4.Maahantuojan on kansallisen viranomaisen perustellusta pyynnöstä toimitettava sille kaikki tiedot ja asiakirjat, jotka ovat tarpeen ajoneuvon, järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi, kielellä, jota kyseinen viranomainen vaivattomasti ymmärtää. Maahantuojan on kansallisen viranomaisen perustellusta pyynnöstä tehtävä sen kanssa yhteistyötä kaikissa toimissa, jotka toteutetaan asetuksen (EY) N:o 765/2008 20 artiklan mukaisesti valmistajan markkinoilla saataville asettaman ajoneuvon, järjestelmän, komponentin, erillisen teknisen yksikön, osan tai varusteen aiheuttamien riskien poistamiseksi.

16 artikla
Jakelijaa koskevat velvoitteet

Jakelijan on ennen ajoneuvon, järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön asettamista saataville markkinoilla, rekisteröintiä tai käyttöönottoa tarkistettava, että ajoneuvossa, järjestelmässä, komponentissa tai erillisessä teknisessä yksikössä on vaadittu lakisääteinen kilpi tai tyyppihyväksyntämerkki, että sen mukana ovat vaaditut asiakirjat sekä 63 artiklassa vaaditut ohjeet ja turvallisuustiedot asianomaisen jäsenvaltion virallisella kielellä tai virallisilla kielillä ja että maahantuoja ja valmistaja ovat noudattaneet 11 artiklan 7 kohdassa sekä 14 artiklan 4 kohdassa säädettyjä vaatimuksia.

17 artikla
Jakelijan velvoitteet, jotka koskevat sen ajoneuvoja, järjestelmiä, komponentteja, erillisiä teknisiä yksiköitä, osia tai varusteita, jotka eivät ole vaatimusten mukaisia tai aiheuttavat vakavan riskin

1.Jos jakelija katsoo, että ajoneuvo, järjestelmä, komponentti tai erillinen tekninen yksikkö ei ole tämän asetuksen vaatimusten mukainen, jakelija ei saa asettaa ajoneuvoa, järjestelmää, komponenttia tai erillistä teknistä yksikköä saataville markkinoilla, rekisteröidä sitä eikä ottaa sitä käyttöön ennen kuin se on saatettu vaatimusten mukaiseksi.

2.Jos jakelija katsoo, että sen markkinoilla saataville asettama ajoneuvo, järjestelmä, komponentti tai erillinen tekninen yksikkö ei ole tämän asetuksen vaatimusten mukainen, jakelijan on ilmoitettava asiasta valmistajalle tai maahantuojalle sen varmistamiseksi, että tarvittavat asianmukaiset toimenpiteet kyseisen ajoneuvon, järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön saattamiseksi vaatimusten mukaiseksi tai tarvittaessa sen poistamiseksi markkinoilta tai sen takaisinkutsun järjestämiseksi toteutetaan 12 artiklan 1 kohdan tai 15 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

3.Jos ajoneuvo, järjestelmä, komponentti, erillinen tekninen yksikkö, osa tai varuste aiheuttaa vakavan riskin, jakelijan on viipymättä ilmoitettava yksityiskohtaiset tiedot vakavasta riskistä valmistajalle, maahantuojalle ja niiden jäsenvaltioiden hyväksyntä- ja markkinavalvontaviranomaisille, joissa ajoneuvo, järjestelmä, komponentti, erillinen tekninen yksikkö, osa tai varuste on asetettu saataville markkinoilla. Jakelijan on tiedotettava näille myös mahdollisista toteutetuista toimenpiteistä ja ilmoitettava yksityiskohtaiset tiedot etenkin vakavasta riskistä ja valmistajan toteuttamista korjaavista toimenpiteistä.

4.Jakelijan on kansallisen viranomaisen perustellusta pyynnöstä tehtävä sen kanssa yhteistyötä kaikissa toimissa, jotka toteutetaan asetuksen (EY) N:o 765/2008 20 artiklan mukaisesti jakelijan markkinoilla saataville asettaman ajoneuvon, järjestelmän, komponentin, erillisen teknisen yksikön, osan tai varusteen aiheuttamien riskien poistamiseksi.

18 artikla
Tapaukset, joissa valmistajan velvoitteita sovelletaan maahantuojaan ja jakelijaan

Maahantuojaa tai jakelijaa pidetään tätä asetusta sovellettaessa valmistajana ja niitä koskevat samat velvoitteet kuin valmistajaa 8, 11 ja 12 artiklan mukaisesti silloin, kun ne asettavat saataville markkinoilla tai rekisteröivät ajoneuvon, järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön tai vastaavat sen käyttöönotosta omalla nimellään tai tavaramerkillään taikka muuttavat ajoneuvoa, järjestelmää, komponenttia tai erillistä teknistä yksikköä siten, ettei se välttämättä enää ole sovellettavien vaatimusten mukainen.

19 artikla
Talouden toimijoita koskevat tiedot

Talouden toimijoiden on hyväksyntä- tai markkinavalvontaviranomaisen pyynnöstä annettava ajoneuvon osalta kymmenen vuoden ajan markkinoille saattamisen jälkeen ja järjestelmän, komponentin, erillisen teknisen yksikön, komponentin tai varusteen osalta viiden vuoden ajan markkinoille saattamisen jälkeen tiedot seuraavista:

(a)ne talouden toimijat, jotka ovat toimittaneet niille ajoneuvon, järjestelmän, komponentin, erillisen teknisen yksikön, osan tai varusteen;

(b)ne talouden toimijat, joille ne ovat toimittaneet ajoneuvon, järjestelmän, komponentin, erillisen teknisen yksikön, osan tai varusteen.

III LUKU
EU-TYYPPIHYVÄKSYNNÄSSÄ SOVELLETTAVAT MENETTELYT

20 artikla
EU-tyyppihyväksynnässä sovellettavat menettelyt

1.Hakiessaan kokonaisen ajoneuvon tyyppihyväksyntää valmistaja voi valita jonkin seuraavista menettelyistä:

(a)asteittainen tyyppihyväksyntä;

(b)yksivaiheinen tyyppihyväksyntä;

(c)yhdistetty tyyppihyväksyntä.

Keskeneräisen tai valmistuneen ajoneuvon tapauksessa valmistaja voi valita myös monivaiheisen tyyppihyväksynnän.

2.Järjestelmien, komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden tyyppihyväksynnässä sovelletaan vain yksivaiheista tyyppihyväksyntämenettelyä.

3.Monivaiheinen tyyppihyväksyntä on myönnettävä keskeneräisen tai valmistuneen ajoneuvon tyypille, joka ajoneuvon valmistusvaihe huomioon ottaen on 22 artiklassa säädettyjen valmistusasiakirjojen tietojen mukainen ja täyttää liitteessä IV luetelluissa sovellettavissa säädöksissä vahvistetut tekniset vaatimukset.

Monivaiheista tyyppihyväksyntää sovelletaan myös valmiisiin ajoneuvoihin, joita toinen valmistaja on niiden valmistumisen jälkeen muuntanut tai muuttanut.

4.Lopullisen valmistusvaiheen EU-tyyppihyväksyntä voidaan myöntää vasta, kun hyväksyntäviranomainen on varmentanut, että lopullisessa vaiheessa tyyppihyväksytty ajoneuvo täyttää hyväksyntähetkellä kaikki sovellettavat tekniset vaatimukset. Varmentamisessa tarkastetaan kaikkia niitä vaatimuksia koskevat asiakirjat, jotka monivaiheisessa menettelyssä keskeneräiselle ajoneuvolle myönnetty EU-tyyppihyväksyntä kattaa, vaikka se olisi myönnetty eri ajoneuvoluokalle.

5.Edellä 1 kohdassa tarkoitettu hyväksyntämenettelyn valinta ei vaikuta niihin sovellettaviin aineellisiin vaatimuksiin, jotka hyväksyttävän ajoneuvotyypin on täytettävä silloin, kun kokonaisen ajoneuvon tyyppihyväksyntä myönnetään.

6. Myös yksittäinen valmistaja voi käyttää monivaiheista tyyppihyväksyntää, kunhan käytön tarkoituksena ei ole kiertää vaatimuksia, joita sovelletaan yhdessä vaiheessa valmistettaviin ajoneuvoihin. Yhden valmistajan valmistamien ajoneuvojen valmistamisen ei tämän asetuksen 39, 40 ja 47 artiklaa sovellettaessa katsota olevan monivaiheista valmistusta.

21 artikla
EU-tyyppihyväksynnän hakeminen

1.Valmistajan on toimitettava hyväksyntäviranomaiselle EU-tyyppihyväksyntähakemus ja 22 artiklassa tarkoitetut valmistusasiakirjat.

2.Kustakin ajoneuvon, järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön tyypistä voidaan jättää ainoastaan yksi hakemus ja ainoastaan yhteen jäsenvaltioon.

3.Kustakin hyväksyttäväksi jätetystä ajoneuvon, järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön tyypistä on jätettävä erillinen hakemus.

22 artikla
Valmistusasiakirjat

1.Edellä 21 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen valmistusasiakirjojen on sisällettävä seuraavat:

(a)ilmoituslomake noudattaen liitteessä I yksivaiheisen tai yhdistetyn tyyppihyväksynnän tai liitteessä III asteittaisen tyyppihyväksynnän osalta vahvistettua mallia;

(b)kaikki tietoaineistot, piirustukset, valokuvat ja muut merkitykselliset tiedot;

(c)ajoneuvojen osalta ilmoitus 20 artiklan 1 kohdan mukaisesti valitusta menettelystä;

(d)kaikki muut tiedot, joita hyväksyntäviranomainen pyytää hakemusmenettelyn yhteydessä;

2.Valmistusasiakirjat on annettava komission vahvistamassa sähköisessä muodossa, ja ne voidaan antaa myös paperimuodossa.

3.Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 88 artiklan mukaisesti liitteiden I ja III muuttamiseksi siten, että otetaan huomioon tekniikan ja sääntelyn kehitys saattamalla ajan tasalle ilmoituslomakkeen malli, mukaan luettuna 2 kohdassa tarkoitettu yhdenmukaistettu sähköinen muoto.

23 artikla
Lisätiedot, jotka on toimitettava haettaessa tiettyjä EU-tyyppihyväksyntiä

1.Asteittaista tyyppihyväksyntää koskevaan hakemukseen on liitettävä 22 artiklan mukaisten valmistusasiakirjojen lisäksi kaikki EU-tyyppihyväksyntätodistukset testausselosteineen, joita liitteessä IV luetelluissa sovellettavissa säädöksissä vaaditaan.

Kun haetaan järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön tyyppihyväksyntää, joka myönnetään liitteessä IV lueteltujen sovellettavien säädösten mukaisesti, valmistusasiakirjojen on oltava hyväksyntäviranomaisen saatavilla, kunnes kokonaisen ajoneuvon tyyppihyväksyntä myönnetään tai evätään.

2.Yhdistettyä tyyppihyväksyntää koskevaan hakemukseen on liitettävä 22 artiklan mukaisten valmistusasiakirjojen lisäksi kaikki EU-tyyppihyväksyntätodistukset testausselosteineen, joita liitteessä IV luetelluissa sovellettavissa säädöksissä vaaditaan.

Kun kyse on järjestelmistä, joiden osalta ei ole esitetty EU-tyyppihyväksyntätodistusta, hakemukseen on liitettävä 22 artiklan mukaisten valmistusasiakirjojen lisäksi liitteessä I täsmennetyt tiedot, joita tällaisten järjestelmien hyväksyminen ajoneuvon hyväksymisvaiheessa edellyttää, sekä EU-tyyppihyväksyntätodistuksen asemesta testausseloste.

3.Monivaiheista tyyppihyväksyntää koskevaan hakemukseen on liitettävä seuraavat tiedot:

(a)ensimmäisessä vaiheessa valmistusasiakirjojen ja EU-tyyppihyväksyntätodistusten ne osat, jotka vastaavat perusajoneuvon valmistusvaihetta;

(b)toisessa ja seuraavissa vaiheissa valmistusasiakirjojen ja EU-tyyppihyväksyntätodistusten ne osat, jotka vastaavat senhetkistä valmistusvaihetta, sekä jäljennös ajoneuvon EU-tyyppihyväksyntätodistuksesta, joka on annettu edellisessä valmistusvaiheessa, samoin kuin täydelliset tiedot valmistajan ajoneuvoon mahdollisesti tekemistä muutoksista ja lisäyksistä.

Edellä a ja b alakohdassa tarkoitetut tiedot voidaan toimittaa 22 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

4. Tyyppihyväksyntäviranomaisella ja tutkimuslaitoksilla on oltava mahdollisuus saada käyttöönsä ajoneuvossa käytetyt ohjelmistot ja algoritmit.

Esittämällä perustellun pyynnön hyväksyntäviranomainen voi lisäksi vaatia valmistajaa toimittamaan kaikki tarvittavat lisätiedot, joita edellytetään tarvittavista testeistä päättämiseksi tai testien toteuttamisen helpottamiseksi.

IV LUKU
EU-TYYPPIHYVÄKSYNTÄMENETTELYJEN TOTEUTTAMINEN

24 artikla
EU-tyyppihyväksyntämenettelyjen toteuttamista koskevat yleiset säännökset

1.Kullekin ajoneuvon, järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön tyypille voidaan myöntää vain yksi EU-tyyppihyväksyntä.

2.Saatuaan hakemuksen 21 artiklan mukaisesti hyväksyntäviranomainen saa myöntää EU-tyyppihyväksynnän vasta varmistettuaan kaikki seuraavista:

(a)jäljempänä 29 artiklassa tarkoitetut tuotannon vaatimustenmukaisuutta koskevat järjestelyt;

(b)kyseiselle ajoneuvon, järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön tyypille ei ole vielä myönnetty tyyppihyväksyntää;

(c)ajoneuvon, järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön tyyppi täyttää siihen sovellettavat vaatimukset;

(d)kun kyse on kokonaisen ajoneuvon tyyppihyväksynnästä, jossa noudatetaan asteittaista, yhdistettyä tai monivaiheista menettelyä, hyväksyntäviranomaisen on varmennettava 20 artiklan 4 kohdan mukaisesti, että järjestelmillä, komponenteilla ja erillisillä teknisillä yksiköillä on erilliset tyyppihyväksynnät, jotka ovat koko ajoneuvon tyyppihyväksynnän myöntämishetkellä sovellettavien vaatimusten mukaiset.

3.Sovelletaan liitteessä V vahvistettuja EU-tyyppihyväksyntää koskevia menettelyjä ja liitteessä XVII vahvistettuja monivaiheista tyyppihyväksyntää koskevia menettelyjä.

Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 88 artiklan mukaisesti sääntelyn ja tekniikan kehityksen huomioon ottamiseksi muuttamalla liitettä V siten, että saatetaan ajan tasalle EU-tyyppihyväksyntää koskevat menettelyt, ja liitettä XVII siten, että saatetaan ajan tasalle monivaiheista tyyppihyväksyntää koskevat menettelyt.

4.Hyväksyntäviranomaisen on laadittava hyväksyntäasiakirjat, jotka sisältävät 22 artiklassa tarkoitetut valmistusasiakirjat ja tutkimuslaitoksen tai hyväksyntäviranomaisen toimiensa yhteydessä valmistusasiakirjoihin liittämät testausselosteet ja muut asiakirjat.

Hyväksyntäasiakirjoissa on oltava hakemisto, jossa ilmoitetaan selvästi kunkin asiakirjan kaikki sivut ja muoto ja esitetään aikajärjestyksessä EU-tyyppihyväksynnän eri hallinnolliset vaiheet.

Hyväksyntäviranomaisen on pidettävä hyväksyntäasiakirjat saatavilla kymmenen vuoden ajan kyseisen EU-tyyppihyväksynnän voimassaolon päättymisen jälkeen.

5.Jos hyväksyntäviranomainen katsoo, että ajoneuvon, järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön tyyppi täyttää sovellettavat vaatimukset mutta aiheuttaa silti vakavan riskin turvallisuudelle tai voi vahingoittaa vakavasti ympäristöä tai kansanterveyttä, sen on evättävä EU-tyyppihyväksyntä. Tällöin viranomaisen on välittömästi lähetettävä muiden jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisille ja komissiolle yksityiskohtaiset tiedot, joissa selostetaan päätöksen syyt ja esitetään näyttö, joihin käsitys perustuu.

6.Kun kyse on asteittaisesta, yhdistetystä tai monivaiheisesta tyyppihyväksyntämenettelystä, tyyppihyväksyntäviranomaisen on 20 artiklan 4 ja 5 kohdan mukaisesti kieltäydyttävä myöntämästä tyyppihyväksyntää, jos se havaitsee, etteivät järjestelmät, komponentit tai erilliset tekniset yksiköt ole tässä asetuksessa tai liitteessä IV luetelluissa säädöksissä vahvistettujen vaatimusten mukaisia.

Hyväksyntäviranomaisten on pyydettävä järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön hyväksyneitä hyväksyntäviranomaisia toteuttamaan toimia 54 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

25 artikla
Ilmoittaminen myönnetyistä, muutetuista, evätyistä ja peruutetuista EU-tyyppihyväksynnöistä

1.Hyväksyntäviranomaisen on yhden kuukauden kuluessa EU-tyyppihyväksyntätodistuksen myöntämisestä tai muuttamisesta lähetettävä muiden jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisille ja komissiolle jäljennös EU-tyyppihyväksyntätodistuksesta liitteineen, 23 artiklassa tarkoitetut testausselosteet mukaan luettuina, jokaisen hyväksymänsä ajoneuvon, järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön tyypin osalta. Jäljennös on lähetettävä yhteisen suojatun sähköisen tiedonvaihtojärjestelmän välityksellä tai suojattuna sähköisenä tiedostona.

2.Hyväksyntäviranomaisen on lähetettävä kolmen kuukauden välein muiden jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisille ja komissiolle luettelo edeltävän kauden aikana myöntämistään, muuttamistaan, epäämistään tai peruuttamistaan järjestelmien, komponenttien tai erillisten teknisten yksiköiden EU-tyyppihyväksynnöistä. Luettelossa on annettava liitteessä XIV mainitut tiedot.

3.EU-tyyppihyväksynnän myöntäneen hyväksyntäviranomaisen on toisen jäsenvaltion hyväksyntäviranomaisen tai komission pyynnöstä kuukauden kuluessa pyynnön vastaanottamisesta lähetettävä pyynnön esittäneelle hyväksyntäviranomaiselle yhteisen suojatun sähköisen tiedonvaihtojärjestelmän välityksellä jäljennös pyydetystä EU-tyyppihyväksyntätodistuksesta liitteineen.

4.Hyväksyntäviranomaisen on viipymättä ilmoitettava muiden jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisille ja komissiolle epäämistään tai peruuttamistaan EU-tyyppihyväksynnöistä ja päätöksensä syistä.

5.Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 88 artiklan mukaisesti liitteen XIV muuttamiseksi saattamalla ajan tasalle myönnetyistä, muutetuista, evätyistä tai peruutetuista järjestelmien, komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden EU-tyyppihyväksynnistä annettavan ilmoituksen malli.

26 artikla
EU-tyyppihyväksyntätodistus

1.EU-tyyppihyväksyntätodistuksessa on oltava liitteinä seuraavat:

(a)edellä 24 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut hyväksyntäasiakirjat;

(b)jäljempänä 28 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa säädöksissä edellytetyt testausselosteet, kun kyse on järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön tyyppihyväksynnästä, tai testausselostesivu, kun kyse on kokonaisen ajoneuvon tyyppihyväksynnästä;

(c)vaatimustenmukaisuustodistukset allekirjoittamaan valtuutettujen henkilöiden nimet ja nimikirjoitusnäytteet sekä asema yrityksessä;

(d)kokonaisen ajoneuvon tyyppihyväksynnän tapauksessa täytetty vaatimustenmukaisuustodistus.

2.EU-tyyppihyväksyntätodistukset on annettava liitteessä VI vahvistetun mallin mukaisesti ja numeroitava liitteessä VII vahvistetun yhdenmukaistetun järjestelmän mukaisesti. Testausselostesivu on laadittava liitteessä VIII vahvistetun mallin mukaisesti. Asiakirjojen on oltava saatavilla sähköisessä muodossa.

Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 88 artiklan mukaisesti liitteiden VI, VII ja VIII muuttamiseksi siten, että otetaan huomioon tekniikan ja sääntelyn kehitys saattamalla tyyppihyväksyntätodistuksen ja sen numerointijärjestelmän sekä testausselostesivun mallit ajan tasalle, asiaankuuluvat sähköiset muodot mukaan luettuina.

3.Hyväksyntäviranomaisen on ajoneuvon, järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön kunkin tyypin osalta

(a)täytettävä kaikki asiaankuuluvat EU-tyyppihyväksyntätodistuksen osat, myös sen liitteet;

(b)laadittava hyväksyntäasiakirjojen hakemisto;

(c)toimitettava täytetty EU-tyyppihyväksyntätodistus liitteineen valmistajalle viipymättä.

4.Jos kyse on EU-tyyppihyväksynnästä, jonka voimassaoloa on rajoitettu 37 ja 41 artiklan ja liitteessä IV olevan III osan mukaisesti tai johon ei sovelleta tiettyjä tämän asetuksen tai liitteessä IV tarkoitettujen säädösten säännöksiä, EU-tyyppihyväksynnässä on mainittava kyseiset rajoitukset tai ne säännökset, joita ei ole sovellettu.

5.Jos ajoneuvon valmistaja valitsee yhdistetyn tyyppihyväksyntämenettelyn, hyväksyntäviranomaisen on lisättävä ilmoitustietoihin viittaukset testausselosteisiin, joita vaaditaan 28 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa säädöksissä sellaisten järjestelmien, komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden osalta, joille ei ole myönnetty EU-tyyppihyväksyntätodistusta.

6.Jos ajoneuvon valmistaja valitsee yksivaiheisen tyyppihyväksyntämenettelyn, hyväksyntäviranomaisen on liitettävä EU-tyyppihyväksyntätodistukseen liitteen VI lisäyksessä vahvistetun mallin mukainen luettelo sovellettavista säädöksistä.

27 artikla
Järjestelmien, komponenttien tai erillisten teknisten yksiköiden EU-tyyppihyväksyntiä koskevat erityiset säännökset

1.Järjestelmälle, komponentille tai erilliselle tekniselle yksikölle on myönnettävä EU-tyyppihyväksyntä, jos se on 22 artiklassa säädetyissä valmistusasiakirjoissa annettujen tietojen mukainen ja täyttää liitteessä IV luetelluissa sovellettavissa säädöksissä vahvistetut tekniset vaatimukset.

2.Jos komponentit tai erilliset tekniset yksiköt, riippumatta siitä, onko ne tarkoitettu korjaus-, huolto- vai kunnossapitokäyttöön, kuuluvat ajoneuvon osalta myös järjestelmän tyyppihyväksynnän piiriin, komponentilta tai erilliseltä tekniseltä yksiköltä ei vaadita lisähyväksyntää, ellei liitteessä IV luetelluissa sovellettavissa säädöksissä sitä edellytetä.

3.Jos komponentti tai erillinen tekninen yksikkö täyttää tehtävänsä tai jos sillä on erityinen ominaisuus ainoastaan ajoneuvon muiden osien yhteydessä, jolloin vaatimustenmukaisuus voidaan tarkastaa ainoastaan komponentin tai erillisen teknisen yksikön toimiessa yhdessä ajoneuvon kyseisten muiden osien kanssa, komponentin tai erillisen teknisen yksikön EU-tyyppihyväksynnän laajuutta on rajoitettava vastaavasti.

Tällaisissa tapauksissa on EU-tyyppihyväksyntätodistuksessa mainittava komponentin tai erillisen teknisen yksikön käyttöä koskevat mahdolliset rajoitukset ja asennusta koskevat erityisedellytykset.

Jos ajoneuvoon asennetaan tällainen komponentti tai erillinen tekninen yksikkö, hyväksyntäviranomaisen on ajoneuvon hyväksynnän yhteydessä tarkastettava näiden käyttörajoitusten ja asennusedellytysten noudattaminen.

28 artikla
EU-tyyppihyväksynnässä vaaditut testit

1.Tässä asetuksessa ja liitteessä IV luetelluissa säädöksissä vahvistettujen teknisten vaatimusten noudattaminen on osoitettava asianmukaisin nimettyjen tutkimuslaitosten liitteessä IV lueteltujen säädösten mukaisesti suorittamin testein.

2.Valmistajan on toimitettava hyväksyntäviranomaiselle ajoneuvot, järjestelmät, komponentit tai erilliset tekniset yksiköt, joita vaadittavien testien suorittaminen liitteessä IV lueteltujen soveltuvien säädösten mukaisesti edellyttää.

3.Vaaditut testit on suoritettava ajoneuvoilla, järjestelmillä, komponenteilla ja erillisillä teknisillä yksiköillä, jotka edustavat hyväksyttäväksi haettua tyyppiä.

4.Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen testausmenetelmien asemesta voidaan hyväksyntäviranomaisen suostumuksella käyttää valmistajan pyynnöstä virtuaalitestausmenetelmiä liitteen XVI mukaisesti.

5.Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 88 artiklan mukaisesti liitteen XVI muuttamiseksi siten, että otetaan huomioon tekniikan ja sääntelyn kehitys saattamalla ajan tasalle säädösten luettelo siltä osin kuin kyse on niistä virtuaalitestausmenetelmistä, joita valmistaja tai tutkimuslaitos voi vaihtoehtoisesti käyttää, ja virtuaalitestausmenetelmien käyttöön sovellettavista erityisistä edellytyksistä.

29 artikla
Tuotannon vaatimustenmukaisuutta koskevat järjestelyt

1.EU-tyyppihyväksynnän myöntäneen hyväksyntäviranomaisen on toteutettava liitteen X mukaisesti tarvittavat toimenpiteet, joilla varmennetaan, tarvittaessa yhteistyössä muiden jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisten kanssa, että valmistaja valmistaa ajoneuvot, järjestelmät, komponentit tai erilliset tekniset yksiköt hyväksytyn tyypin mukaisesti.

2.Kokonaisen ajoneuvon tyyppihyväksynnän myöntäneen hyväksyntäviranomaisen on tarkastettava tilastollisesti edustavasta määrästä otannalla poimittuja ajoneuvoja ja vaatimustenmukaisuustodistuksia, että ne ovat 34 ja 35 artiklan mukaisia, ja varmennettava, että vaatimustenmukaisuustodistusten tiedot ovat oikeat.

3.EU-tyyppihyväksynnän myöntäneen hyväksyntäviranomaisen on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, joilla tarkastetaan, tarvittaessa yhteistyössä muiden jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisten kanssa, että 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut järjestelyt riittävät yhä varmistamaan, että tuotannossa olevat ajoneuvot, järjestelmät, komponentit tai erilliset tekniset yksiköt ovat edelleen hyväksytyn tyypin mukaisia ja että vaatimustenmukaisuustodistukset vastaavat edelleen 34 ja 35 artiklan vaatimuksia.

4.Varmentaakseen, että ajoneuvo, järjestelmä, komponentti tai erillinen tekninen yksikkö on hyväksytyn tyypin mukainen, EU-tyyppihyväksynnän myöntäneen hyväksyntäviranomaisen on tehtävä EU-tyyppihyväksynnän edellytyksenä olevat tarkastukset tai testit näytteille, jotka on otettu valmistajan tiloissa, tuotantolaitos mukaan luettuna.

5.Jos EU-tyyppihyväksynnän myöntänyt hyväksyntäviranomainen toteaa, ettei valmistaja enää valmista ajoneuvoja, järjestelmiä, komponentteja tai erillisiä teknisiä yksiköitä hyväksytyn tyypin mukaisesti tai etteivät vaatimustenmukaisuustodistukset enää vastaa 34 ja 35 artiklan vaatimuksia, vaikka tuotantoa jatketaan, sen on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että tuotannon vaatimustenmukaisuusmenettelyä noudatetaan asianmukaisesti, tai peruutettava tyyppihyväksyntä.

6.Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 88 artiklan mukaisesti liitteen X muuttamiseksi siten, että otetaan huomioon tekniikan ja sääntelyn kehitys saattamalla tuotannon vaatimustenmukaisuusmenettelyt ajan tasalle.

30 artikla
Tyyppihyväksyntiin ja markkinavalvontaan liittyviä kustannuksia koskeva kansallinen maksujärjestelmä

1.Jäsenvaltioiden on perustettava kansallinen maksujärjestelmä, jolla katetaan kustannukset, jotka aiheutuvat niiden tyyppihyväksyntä- ja markkinavalvontatoimista sekä niiden nimeämien tutkimuslaitosten tekemistä tyyppihyväksyntätesteistä ja tuotannon vaatimustenmukaisuutta koskevista testeistä ja tarkastuksista.

2.Nämä kansalliset maksut on perittävä valmistajilta, jotka ovat hakeneet tyyppihyväksyntää asianomaisessa jäsenvaltiossa. Tutkimuslaitokset eivät saa periä maksuja suoraan.

3.Kansallisella maksujärjestelmällä on lisäksi katettava komission 9 artiklan mukaisesti tekemien vaatimustenmukaisuuden todentamistarkastusten ja -testien kustannukset. Nämä maksut ovat Euroopan unionin yleiseen talousarvioon otettavia varainhoitoasetuksen 26 21 artiklan 4 kohdan mukaisia ulkoisia käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja.

4.Jäsenvaltioiden on ilmoitettava tiedot kansallisesta maksujärjestelmästään toisille jäsenvaltioille ja komissiolle. Ensimmäinen ilmoitus on tehtävä [date of entry into force of this Regulation + 1 year]. Seuraavat kansallista maksujärjestelmää koskevat päivitykset on ilmoitettava komissiolle ja toisille jäsenvaltioille vuosittain.

5.Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joissa määritellään 1 kohdassa tarkoitettuihin kansallisiin maksuihin sovellettava 3 kohdassa tarkoitettu lisäosuus. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 87 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

V LUKU
EU-TYYPPIHYVÄKSYNTIEN MUUTTAMINEN JA VOIMASSAOLO

31 artikla
EU-tyyppihyväksyntien muuttamista ja voimassaoloa koskevat yleiset säännökset

1.Valmistajan on viipymättä ilmoitettava EU-tyyppihyväksynnän myöntäneelle hyväksyntäviranomaiselle kaikista muutoksista hyväksyntäasiakirjojen tietoihin.

Hyväksyntäviranomainen päättää, otetaanko muutos huomioon tekemällä EU-tyyppihyväksyntään muutos tarkistamalla tai laajentamalla sitä 32 artiklassa vahvistetuilla menettelyillä vai tarvitaanko muutoksen vuoksi uusi tyyppihyväksyntä.

2.Muutosta koskeva hakemus on toimitettava yksinomaan alkuperäisen EU-tyyppihyväksynnän myöntäneelle hyväksyntäviranomaiselle.

3.Jos hyväksyntäviranomainen katsoo muutoksen edellyttävän uusia tarkastuksia tai uusia testejä, sen on ilmoitettava asiasta valmistajalle.

4.Jos hyväksyntäviranomainen 3 kohdassa tarkoitettujen tarkastusten tai testien perusteella katsoo, että EU-tyyppihyväksynnän vaatimukset täyttyvät edelleen, sovelletaan 32 artiklassa tarkoitettuja menettelyjä.

5.Jos hyväksyntäviranomainen katsoo, että hyväksyntäasiakirjoihin kirjatut tiedot ovat muuttuneet olennaisesti ja siinä määrin, ettei muutoksia voida ottaa huomioon laajentamalla voimassa olevaa tyyppihyväksyntää, sen on kieltäydyttävä muuttamasta tyyppihyväksyntää ja pyydettävä valmistajaa hakemaan uutta EU-tyyppihyväksyntää.

32 artikla
EU-tyyppihyväksynnän tarkistaminen ja laajentaminen

1.Muutosta nimitetään ’tarkistukseksi’, jos hyväksyntäviranomainen katsoo, että huolimatta siitä, että hyväksyntäasiakirjojen tiedot ovat muuttuneet, kyseinen ajoneuvon, järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön tyyppi on edelleen kyseiseen tyyppiin sovellettavien vaatimusten mukainen ja että uusia tarkastuksia tai testejä ei sen vuoksi tarvita.

Tällaisissa tapauksissa hyväksyntäviranomaisen on tarvittaessa annettava uudelleen hyväksyntäasiakirjojen tarkistetut sivut ja osoitettava selvästi jokaisella tarkistetulla sivulla muutoksen luonne ja sivun uudelleen antamisen päivämäärä, taikka annettava hyväksyntäasiakirjojen konsolidoitu päivitetty toisinto, johon on liitetty yksityiskohtainen kuvaus muutoksista.

2.Muutosta nimitetään ’laajennukseksi’, jos hyväksyntäviranomainen katsoo, että hyväksyntäasiakirjoihin kirjatut tiedot ovat muuttuneet ja jos jokin seuraavista tapauksista pätee:

(a)tarvitaan uusia tarkastuksia tai testejä, jotta voidaan tarkistaa, että voimassa olevan tyyppihyväksynnän perustana olevat vaatimukset täyttyvät edelleen;

(b)jokin EU-tyyppihyväksyntätodistuksen sisältämä tieto, lukuun ottamatta sen liitteitä, on muuttunut;

(c)jonkin liitteessä IV luetellun säädöksen nojalla aletaan soveltaa uusia vaatimuksia hyväksyttyyn ajoneuvon, järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön tyyppiin.

Laajennuksen tapauksessa hyväksyntäviranomaisen on viipymättä annettava päivitetty EU-tyyppihyväksyntätodistus, jossa on aiemmin myönnettyjen laajennusten numeroita järjestyksessä seuraava laajennusnumero. Hyväksyntätodistuksesta on käytävä selvästi ilmi laajennuksen peruste, uudelleenmyöntämispäivä ja voimassaoloaika.

3.Aina kun annetaan muutettuja sivuja tai konsolidoitu päivitetty toisinto, hyväksyntäasiakirjojen hakemistoa on muutettava niin, että siitä käy ilmi viimeisimmän laajennuksen tai tarkistuksen päivämäärä taikka päivitetyn toisinnon viimeisimmän konsolidoinnin päivämäärä.

4.Ajoneuvon tyyppihyväksyntään ei vaadita laajennusta, jos 2 kohdan c alakohdassa tarkoitetut uudet vaatimukset ovat teknisesti merkityksettömiä kyseisen ajoneuvotyypin kannalta tai koskevat muita ajoneuvoluokkia kuin sitä, johon kyseinen ajoneuvo kuuluu.

33 artikla
Voimassaolon päättyminen

1.Ajoneuvojen, järjestelmien, komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden tyyppihyväksynnät myönnetään viiden vuoden ajaksi, eikä niiden voimassaoloaikaa voida jatkaa. Voimassaolon päättymispäivä on mainittava tyyppihyväksyntätodistuksessa. Kun tyyppihyväksyntätodistuksen voimassaolo on päättynyt, se voidaan uusia valmistajan hakemuksesta ja vain siinä tapauksessa, että hyväksyntäviranomainen on varmistanut, että ajoneuvon, järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön tyyppi täyttää kaikki sovellettavissa säädöksissä saman tyypin uusille ajoneuvoille, järjestelmille, komponenteille tai erillisille teknisille yksiköille säädetyt vaatimukset.

2.Ajoneuvon EU-tyyppihyväksynnän voimassaolo lakkaa ennen voimassaolon päättymispäivää seuraavissa tapauksissa:

(a)hyväksyttyyn ajoneuvotyyppiin sovellettavat uudet vaatimukset tulevat pakollisiksi ajoneuvojen asettamisessa saataville markkinoilla, rekisteröinnissä tai käyttöönotossa, eikä tyyppihyväksyntää voida laajentaa 32 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaisesti;

(b)hyväksytyn ajoneuvotyypin mukaisten ajoneuvojen tuotanto lopetetaan vapaaehtoisesti;

(c)tyyppihyväksyntätodistuksen voimassaolo päättyy 37 artiklan 6 kohdassa tarkoitetun rajoituksen vuoksi;

(d)hyväksyntä on peruutettu 29 artiklan 5 kohdan tai 53 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

(e)tyyppihyväksynnän on havaittu perustuvan vääriin ilmoituksiin tai väärennettyihin testituloksiin tai on jätetty ilmoittamatta tietoja, jotka olisivat johtaneet tyyppihyväksynnän epäämiseen.

3. Jos tyyppihyväksynnän voimassaolon päättyminen koskee ainoastaan yhtä jonkin ajoneuvotyypin varianteista tai ainoastaan yhtä jonkin variantin versioista, kyseisen ajoneuvon EU-tyyppihyväksynnän voimassaolo päättyy ainoastaan tämän variantin tai version osalta.

4.Jos ajoneuvon, järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön tyypin tuotanto lopetetaan pysyvästi, valmistajan on viipymättä ilmoitettava siitä kyseiselle ajoneuvon, järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön tyypille EU-tyyppihyväksynnän myöntäneelle hyväksyntäviranomaiselle.

Saatuaan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun ilmoituksen ajoneuvon, järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön tyypille EU-tyyppihyväksynnän myöntäneen hyväksyntäviranomaisen on kuukauden kuluessa ilmoitettava siitä muiden jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisille.

5.Kun ajoneuvon, järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön tyypin EU-tyyppihyväksyntätodistuksen voimassaolo on päättymässä, valmistajan on ilmoitettava siitä EU-tyyppihyväksynnän myöntäneelle hyväksyntäviranomaiselle viipymättä.

6.Saatuaan valmistajan antaman ilmoituksen EU-tyyppihyväksynnän myöntäneen hyväksyntäviranomaisen on viipymättä ilmoitettava muiden jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisille ja komissiolle tapauksen mukaan kaikki tiedot, joilla on merkitystä ajoneuvojen asettamiselle saataville markkinoilla, rekisteröinnille tai käyttöönotolle.

Tässä ilmoituksessa on annettava viimeisen valmistetun ajoneuvon valmistuspäivä ja komission asetuksen (EU) 19/2011 27 2 artiklassa määritelty valmistenumero.

VI LUKU
VAATIMUSTENMUKAISUUSTODISTUS JA MERKINNÄT

34 artikla
Vaatimustenmukaisuustodistusta koskevat yleiset säännökset

1.Valmistajan on toimitettava vaatimustenmukaisuustodistus paperikopiona jokaisen sellaisen valmiin, keskeneräisen tai valmistuneen ajoneuvon mukana, joka on valmistettu hyväksytyn ajoneuvotyypin mukaisesti.

Vaatimustenmukaisuustodistus on toimitettava maksutta ajoneuvon mukana sen ostajalle. Sen toimittamisen ehdoksi ei saa asettaa nimenomaisen pyynnön esittämistä tai lisätietojen antamista valmistajalle.

Valmistajan on kymmenen vuoden ajan ajoneuvon valmistuspäivän jälkeen toimitettava ajoneuvon omistajan pyynnöstä vaatimustenmukaisuustodistuksen kaksoiskappale, eikä sen perimä toimitusmaksu saa olla suurempi kuin todistuksen antamisesta aiheutuvat kulut. Todistuksen kaksoiskappaleen etupuolella on oltava selkeästi näkyvällä tavalla merkittynä sana ”kaksoiskappale”.

2.Valmistajan on käytettävä liitteessä IX vahvistettua vaatimustenmukaisuustodistuksen mallia.

Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 88 artiklan mukaisesti liitteen IX muuttamiseksi siten, että otetaan huomioon tekniikan ja sääntelyn kehitys saattamalla vaatimustenmukaisuustodistuksen malli ajan tasalle.

3.Vaatimustenmukaisuustodistus on laadittava vähintään yhdellä unionin virallisista kielistä.

4.Vaatimustenmukaisuustodistukset allekirjoittamaan valtuutettujen henkilöiden on oltava valmistajan palveluksessa, ja heillä on oltava asianmukaiset valtuudet ottaa kannettavaksi valmistajan täysi lakisääteinen vastuu ajoneuvon suunnittelusta ja valmistamisesta tai ajoneuvon tuotannon vaatimustenmukaisuudesta.

5.Vaatimustenmukaisuustodistus on täytettävä kokonaisuudessaan, eikä siihen voida sisällyttää muita ajoneuvon käyttöä koskevia rajoituksia kuin ne, joista on säädetty tässä asetuksessa tai jossakin liitteessä IV luetellussa säädöksessä.

6.Valmistaja voi lisäksi toimittaa vaatimustenmukaisuustodistuksen sähköisesti rekisteröinnistä vastaaville kansallisille viranomaisille, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 kohdan soveltamista.

35 artikla
Vaatimustenmukaisuustodistusta koskevat erityiset säännökset

1.Keskeneräisen tai valmistuneen ajoneuvon tapauksessa valmistajan on täytettävä vaatimustenmukaisuustodistuksesta ainoastaan ne kohdat, jotka koskevat kyseisessä hyväksyntävaiheessa tehtyjä lisäyksiä tai muutoksia, ja tarvittaessa liitettävä todistukseen kaikki edellisten vaiheiden vaatimustenmukaisuustodistukset.

2.Jäljempänä olevan 37 artiklan mukaisesti tyyppihyväksytyille ajoneuvoille annettavan vaatimustenmukaisuustodistuksen otsikossa on oltava maininta ”Moottoriajoneuvojen hyväksynnästä ja markkinavalvonnasta ... annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) .../201X 37 artiklan mukaisesti hyväksytyille valmiille/valmistuneille ajoneuvoille (tilapäinen hyväksyntä)” [PO: please insert the reference].

3.Jäljempänä olevan 39 artiklan mukaisesti tyyppihyväksytyille ajoneuvoille annettavan vaatimustenmukaisuustodistuksen otsikossa on oltava maininta ”Pieninä sarjoina tyyppihyväksytyille valmiille/valmistuneille ajoneuvoille”, sen lähellä valmistusvuosi ja sen jäljessä järjestysnumero, joka sijoittuu numeron 1 ja liitteen XII taulukossa osoitetun rajan väliin ja ilmaisee kunkin valmistusvuoden osalta kyseisen ajoneuvon järjestyksen kyseisen vuoden valmistuserässä.

36 artikla
Lakisääteinen kilpi ja komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden tyyppihyväksyntämerkki

1.Ajoneuvon valmistajan on kiinnitettävä kuhunkin hyväksytyn tyypin mukaisesti valmistettuun ajoneuvoon lakisääteinen kilpi ja liitteessä IV luetelluissa sovellettavissa säädöksissä vaadittu merkintä.

2.Komponentin tai erillisen teknisen yksikön valmistajan on kiinnitettävä kuhunkin hyväksytyn tyypin mukaisesti valmistettuun komponenttiin tai erilliseen tekniseen yksikköön liitteessä IV luetelluissa sovellettavissa säädöksissä vaadittu tyyppihyväksyntämerkki riippumatta siitä, onko kyseinen komponentti tai yksikkö osa jotakin järjestelmää.

Jos tyyppihyväksyntämerkkiä ei vaadita, valmistajan on kiinnitettävä komponenttiin tai erilliseen tekniseen yksikköön vähintään kauppanimensä tai tavaramerkkinsä sekä tyyppi- ja tunnistenumero.

3.EU-tyyppihyväksyntämerkin on oltava liitteen VII mukainen.

VII LUKU
UUDET TEKNIIKAT TAI UUDET RATKAISUT

37 artikla
Uusille tekniikoille tai ratkaisuille myönnettävät vapautukset

1.Valmistaja voi hakea EU-tyyppihyväksyntää ajoneuvon, järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön tyypille, jossa käytetään uusia tekniikoita tai uusia ratkaisuja, jotka eivät ole yhteensopivia yhden tai useamman liitteessä IV luetellun säädöksen kanssa.

2.Hyväksyntäviranomaisen on myönnettävä 1 kohdassa tarkoitettu EU-tyyppihyväksyntä, kun kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

(a)EU-tyyppihyväksyntähakemuksessa esitetään perustelut sille, että kyseiset uudet tekniikat tai ratkaisut tekevät ajoneuvosta, järjestelmästä, komponentista tai erillisestä teknisestä yksiköstä yhteensopimattoman yhden tai useamman liitteessä IV luetellun säädöksen kanssa.

(b)EU-tyyppihyväksyntähakemuksessa kuvataan uuden tekniikan tai ratkaisun turvallisuus- ja ympäristövaikutukset sekä ne toimenpiteet, joilla varmistetaan, että saavutetaan vähintään vastaava turvallisuuden ja ympäristönsuojelun taso kuin vaatimuksilla, joista haetaan vapautusta.

(c)Esitetään testien kuvaukset ja testitulokset, jotka osoittavat b alakohdan edellytyksen täyttyvän.

3.Uusien tekniikoiden tai uusien ratkaisujen EU-tyyppihyväksyntää koskeva vapautus voidaan myöntää vain komission luvalla. Komissio antaa luvan täytäntöönpanosäädöksellä. Tämä täytäntöönpanosäädös hyväksytään 87 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

4.Ennen kuin komissio päättää luvasta, hyväksyntäviranomainen voi myöntää poikkeushakemuksen kohteena olevalle ajoneuvotyypille tilapäisen EU-tyyppihyväksynnän, joka on voimassa vain kyseisen hyväksyntäviranomaisen jäsenvaltion alueella. Hyväksyntäviranomaisen on ilmoitettava siitä viipymättä komissiolle ja toisille jäsenvaltioille asiakirjalla, joka sisältää 2 kohdassa tarkoitetut tiedot.

EU-tyyppihyväksynnän tilapäisyyden ja rajallisen alueellisen voimassaolon on käytävä ilmi tyyppihyväksyntätodistuksen otsikosta ja vaatimustenmukaisuustodistuksen otsikosta.

5.Toisten jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaiset voivat päättää hyväksyä 4 kohdassa tarkoitetun tilapäisen EU-tyyppihyväksynnän alueellaan sillä edellytyksellä, että ne ilmoittavat hyväksymisestään kirjallisesti sille hyväksyntäviranomaiselle, joka on myöntänyt tilapäisen EU-tyyppihyväksynnän.

6.Edellä 3 kohdassa tarkoitetussa komission luvassa on tapauksen mukaan ilmoitettava myös, liittyykö siihen rajoituksia etenkin sen suhteen, mikä on sen kattamien ajoneuvojen enimmäismäärä. EU-tyyppihyväksyntä on joka tapauksessa voimassa vähintään 36 kuukautta.

7.Jos komissio päättää evätä 3 kohdassa tarkoitetun luvan, hyväksyntäviranomaisen on välittömästi ilmoitettava 4 kohdassa tarkoitetun tilapäisen tyyppihyväksynnän haltijalle, että tilapäinen EU-tyyppihyväksyntä peruutetaan kuuden kuukauden kuluttua päivästä, jona komissio on tehnyt epäämispäätöksen.

Ajoneuvot, jotka on valmistettu tilapäisen EU-tyyppihyväksynnän mukaisesti ennen kuin sen voimassaolo päättyy, saa kuitenkin saattaa markkinoille, rekisteröidä tai ottaa käyttöön missä tahansa tilapäisen EU-tyyppihyväksynnän 5 kohdan mukaisesti hyväksyneessä jäsenvaltiossa.

38 artikla
Säädösten myöhempi mukauttaminen

1.Jos komissio antaa luvan EU-tyyppihyväksynnän myöntämiseen 37 artiklan mukaisesti, se toteuttaa välittömästi tarvittavat toimenpiteet, joilla asianomaiset säädökset mukautetaan tekniikan tuoreimpaan kehitykseen.

Jos 37 artiklan nojalla myönnettävä vapautus liittyy E-sääntöön, komissio ehdottaa asianomaiseen E-sääntöön muutosta neuvoston päätöksen 97/836/EY liitteen III mukaisesti.

2.Kun asianomaiset säädökset on muutettu, kaikki EU-tyyppihyväksynnän myöntämistä koskevassa komission lupapäätöksessä esitetyt rajoitukset poistetaan.

3. Jos tarvittavia toimenpiteitä 1 kohdassa tarkoitettujen säädösten mukauttamiseksi ei ole toteutettu, komissio voi tilapäisen EU-tyyppihyväksynnän myöntäneen jäsenvaltion pyynnöstä antaa päätöksellä luvan tilapäisen EU-tyyppihyväksynnän laajentamiseen. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 87 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

VIII LUKU
PIENINÄ SARJOINA VALMISTETTAVAT AJONEUVOT

39 artikla
Pieninä sarjoina valmistettavien ajoneuvojen EU-tyyppihyväksyntä

1.Jäsenvaltioiden on valmistajan pyynnöstä ja liitteessä XII olevassa 1 jaksossa vahvistettujen vuotuisten enimmäismäärien rajoissa myönnettävä EU-tyyppihyväksyntä pieninä sarjoina valmistettavalle ajoneuvotyypille, joka täyttää vähintään liitteessä IV olevan I osan lisäyksessä 1 vahvistetut vaatimukset.

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitettua menettelyä ei sovelleta erikoiskäyttöön tarkoitettuihin ajoneuvoihin.

3.Pieninä sarjoina valmistettavia ajoneuvoja koskevat EU-tyyppihyväksyntätodistukset on numeroitava liitteen VII mukaisesti.

40 artikla
Pieninä sarjoina valmistettavien ajoneuvojen kansallinen tyyppihyväksyntä

1.Valmistaja voi hakea kansallista tyyppihyväksyntää pieninä sarjoina valmistettaville ajoneuvoille liitteessä XII olevassa 2 jaksossa vahvistettujen vuotuisten enimmäismäärien rajoissa. Näitä enimmäismääriä on sovellettava hyväksyttyä tyyppiä olevien ajoneuvojen asettamiseen saataville markkinoilla, rekisteröintiin tai käyttöönottoon kunkin jäsenvaltion markkinoilla määrätyn vuoden aikana.

2.Jäsenvaltiot voivat päättää vapauttaa 1 kohdassa tarkoitetun ajoneuvotyypin yhdestä tai useammasta liitteessä IV lueteltujen säädösten aineellisesta vaatimuksesta edellyttäen, että kyseiset jäsenvaltiot vahvistavat soveltuvat vaihtoehtoiset vaatimukset.

3.Pieninä sarjoina valmistettavien ajoneuvojen kansallisen tyyppihyväksynnän yhteydessä hyväksyntäviranomaisen on hyväksyttävä järjestelmät, komponentit tai erilliset tekniset yksiköt, jotka on tyyppihyväksytty liitteessä IV lueteltujen säädösten mukaisesti.

4.Pieninä sarjoina valmistettavien ajoneuvojen kansallinen tyyppihyväksyntätodistus on laadittava liitteessä VI vahvistetun mallin mukaisesti, mutta sen otsikkona on oltava ”Ajoneuvon kansallinen piensarjatyyppihyväksyntätodistus”, ja siinä on ilmoitettava 2 kohdan nojalla myönnettyjen vapautusten sisältö ja luonne. Tyyppihyväksyntätodistukset on numeroitava liitteessä VII tarkoitetun yhdenmukaistetun järjestelmän mukaisesti.

41 artikla
Ajoneuvon kansallisen piensarjatyyppihyväksynnän voimassaolo

1.Ajoneuvon kansallisen piensarjatyyppihyväksynnän voimassaolo on rajattava sen jäsenvaltion alueelle, jonka hyväksyntäviranomainen on myöntänyt hyväksynnän.

2.Hyväksyntäviranomaisen on valmistajan pyynnöstä lähetettävä valmistajien osoittamien jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisille kirjattuna kirjeenä tai sähköpostitse jäljennös tyyppihyväksyntätodistuksesta ja sen liitteistä.

3.Valmistajan osoittamien jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisten on kolmen kuukauden kuluessa 2 kohdassa tarkoitettujen asiakirjojen vastaanottamisesta päätettävä, hyväksyvätkö ne kyseisen tyyppihyväksynnän.

Jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisten on hyväksyttävä kansallinen tyyppihyväksyntä, jollei niillä ole perusteltua syytä uskoa, että kansalliset tekniset vaatimukset, joiden mukaisesti ajoneuvotyyppi on hyväksytty, eivät vastaa niiden omia vaatimuksia.

4.Jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisten on kahden kuukauden kuluessa ilmoitettava päätöksestään kansallisen tyyppihyväksynnän myöntäneelle hyväksyntäviranomaiselle.

5.Jos hakija haluaa saattaa markkinoille, rekisteröidä tai ottaa käyttöön kansallisen piensarjatyyppihyväksynnän saaneen ajoneuvon toisessa jäsenvaltiossa, kansallisen piensarjatyyppihyväksynnän myöntäneen hyväksyntäviranomaisen on hakijan pyynnöstä annettava tämän toisen jäsenvaltion hyväksyntäviranomaiselle jäljennös tyyppihyväksyntätodistuksesta hyväksyntäasiakirjat mukaan luettuina.

Toisen jäsenvaltion kansallisen viranomaisen on sallittava tällaisen ajoneuvon saattaminen markkinoille, rekisteröinti tai käyttöönotto, jollei sillä ole perusteltua syytä uskoa, että kansalliset tekniset vaatimukset, joiden mukaisesti ajoneuvotyyppi on hyväksytty, eivät vastaa sen omia vaatimuksia.

IX LUKU
AJONEUVOJEN YKSITTÄISHYVÄKSYNNÄT

42 artikla
Ajoneuvojen EU-yksittäishyväksynnät

1.Jäsenvaltioiden on myönnettävä ajoneuvon EU-yksittäishyväksyntä ajoneuvolle, joka täyttää liitteessä IV olevan I osan lisäyksessä 2 taikka erikoiskäyttöön tarkoitettujen ajoneuvojen tapauksessa liitteessä IV olevassa III osassa vahvistetut vaatimukset.

2.Ajoneuvon EU-yksittäishyväksyntähakemuksen jättää valmistaja tai ajoneuvon omistaja taikka tämän edustaja, jonka on oltava sijoittautunut unioniin.

3.Jäsenvaltiot eivät saa suorittaa rikkovia testejä selvittääkseen, täyttääkö ajoneuvo 1 kohdassa vahvistetut vaatimukset, vaan niiden on käytettävä hakijan siihen tarkoitukseen toimittamia tietoja.

4.Ajoneuvon EU-yksittäishyväksyntätodistuksen on oltava liitteessä VI vahvistetun mallin mukainen. Ajoneuvojen EU-yksittäishyväksyntätodistukset on numeroitava liitteen VII mukaisesti.

5.Jäsenvaltioiden on sallittava sellaisten ajoneuvojen saattaminen markkinoille, rekisteröinti ja käyttöönotto, joilla on voimassa oleva ajoneuvon EU-yksittäishyväksyntätodistus.

43 artikla
Ajoneuvojen kansalliset yksittäishyväksynnät

1.Jäsenvaltiot voivat siitä riippumatta, onko kyseessä ajoneuvon ainoa kappale, päättää myöntää tietylle ajoneuvolle vapautuksen yhdestä tai useammasta tämän asetuksen säännöksestä tai liitteessä IV lueteltujen säädösten aineellisesta vaatimuksesta edellyttäen, että kyseiset jäsenvaltiot vahvistavat soveltuvat vaihtoehtoiset vaatimukset.

2.Ajoneuvon kansallisen yksittäishyväksyntähakemuksen jättää valmistaja tai ajoneuvon omistaja taikka tämän edustaja, jonka on oltava sijoittautunut unioniin.

3.Jäsenvaltiot eivät saa suorittaa rikkovia testejä selvittääkseen, täyttääkö ajoneuvo 1 kohdassa vahvistetut vaihtoehtoiset vaatimukset, vaan niiden on käytettävä hakijan siihen tarkoitukseen toimittamia tietoja.

4.Ajoneuvon kansallisen yksittäishyväksynnän yhteydessä hyväksyntäviranomaisen on hyväksyttävä järjestelmät, komponentit tai erilliset tekniset yksiköt, jotka on tyyppihyväksytty liitteessä IV lueteltujen säädösten mukaisesti.

5.Jäsenvaltion on viipymättä annettava kansallinen yksittäishyväksyntätodistus, jos ajoneuvo on hakemukseen liitetyn kuvauksen mukainen ja täyttää sovellettavat vaihtoehtoiset vaatimukset.

6.Kansallisen yksittäishyväksyntätodistuksen on perustuttava liitteessä VI vahvistettuun EU-tyyppihyväksyntätodistuksen malliin, ja siihen on sisällytettävä vähintään ne tiedot, joita tarvitaan neuvoston direktiivissä 1999/37/EY 28 säädetyn rekisteröinnin hakemiseen.

Ajoneuvon kansallisessa yksittäishyväksyntätodistuksessa on mainittava asianomaisen ajoneuvon valmistenumero, ja sen otsikkona on oltava ”Ajoneuvon kansallinen yksittäishyväksyntätodistus”

44 artikla
Ajoneuvojen kansallisten yksittäishyväksyntätodistusten voimassaolo

1.Ajoneuvon kansallinen yksittäishyväksyntä on voimassa vain sen myöntäneen jäsenvaltion alueella.

2.Jos hakija haluaa saattaa markkinoille, rekisteröidä tai ottaa käyttöön kansallisesti yksittäishyväksytyn ajoneuvon toisessa jäsenvaltiossa, hyväksynnän myöntäneen jäsenvaltion on pyynnöstä toimitettava hakijalle lausunto teknisistä säännöksistä, joiden mukaisesti ajoneuvo on hyväksytty.

3.Jos jokin jäsenvaltio on myöntänyt ajoneuvolle kansallisen yksittäishyväksynnän 43 artiklan mukaisesti, toisen jäsenvaltion on sallittava sen saattaminen markkinoille, rekisteröinti ja käyttöönotto, jollei tällä jäsenvaltiolla ole perusteltua syytä uskoa, että ne tekniset vaatimukset, joiden mukaisesti ajoneuvo on hyväksytty, eivät vastaa sen omia vaatimuksia.

4.Tämän artiklan säännöksiä voidaan soveltaa ajoneuvoihin, jotka on tyyppihyväksytty tämän asetuksen mukaisesti ja joita on muutettu ennen niiden ensimmäistä rekisteröintiä tai käyttöönottoa.

45 artikla
Erityiset säännökset

1.Edellä 43 ja 44 artiklassa vahvistettuja menettelyjä voidaan monivaiheisen tyyppihyväksyntämenettelyn mukaisesti soveltaa myös johonkin tiettyyn ajoneuvoon sen valmiiksi saattamisen perättäisten vaiheiden aikana.

2.Edellä 43 ja 44 artiklassa vahvistetuilla menettelyillä ei voida korvata mitään monivaiheisen tyyppihyväksyntämenettelyn tavanomaiseen kulkuun kuuluvaa välivaihetta, eikä niitä voida käyttää ensimmäisen vaiheen hyväksynnän hankkimiseen ajoneuvolle.

X LUKU
ASETTAMINEN SAATAVILLE MARKKINOILLA, REKISTERÖINTI TAI KÄYTTÖÖNOTTO

46 artikla
Muiden kuin sarjan viimeisten ajoneuvojen asettaminen saataville markkinoilla, rekisteröinti tai käyttöönotto

1.Ajoneuvot, joiden osalta kokonaisen ajoneuvon tyyppihyväksyntä on pakollinen tai joille valmistaja on hankkinut tällaisen tyyppihyväksynnän, voidaan asettaa saataville markkinoilla, rekisteröidä tai ottaa käyttöön vain, jos niiden mukana on 34 ja 35 artiklan mukaisesti annettu voimassa oleva vaatimustenmukaisuustodistus, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 49–51 artiklan soveltamista.

Keskeneräisten ajoneuvojen asettaminen saataville markkinoilla on sallittua, mutta ajoneuvojen rekisteröinnistä vastaavat kansalliset viranomaiset voivat päättää olla sallimatta tällaisen ajoneuvon rekisteröintiä ja käyttöä tieliikenteessä.

2.Ajoneuvoja, joille on myönnetty vapautus vaatimustenmukaisuustodistusta koskevasta vaatimuksesta, voidaan asettaa saataville markkinoilla, rekisteröidä tai ottaa käyttöön ainoastaan, jos ne täyttävät tämän asetuksen niitä koskevat tekniset vaatimukset.

3.Yhden vuoden aikana saataville markkinoilla asetettujen, rekisteröityjen tai käyttöön otettujen pieninä sarjoina valmistettujen ajoneuvojen lukumäärä saa olla enintään liitteessä XII vahvistettujen vuotuisten enimmäismäärien suuruinen.

47 artikla
Sarjan viimeisten ajoneuvojen asettaminen saataville markkinoilla, rekisteröinti tai käyttöönotto

1.Sarjan viimeisiä ajoneuvoja, joiden EU-tyyppihyväksynnän voimassaolo on päättynyt 33 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti, voidaan asettaa saataville markkinoilla, rekisteröidä tai ottaa käyttöön sillä edellytyksellä, että 4 kohdassa vahvistettua vaatimusta ja 2 ja 4 kohdassa vahvistettuja aikarajoituksia noudatetaan.

Ensimmäistä alakohtaa sovelletaan vain ajoneuvoihin, jotka olivat jo unionin alueella ja joita ei ollut asetettu saataville markkinoilla, rekisteröity tai otettu käyttöön ennen niiden EU-tyyppihyväksynnän voimassaolon päättymistä.

2.Edellä olevaa 1 kohtaa sovelletaan valmiisiin ajoneuvoihin 12 kuukauden ja valmistuneisiin ajoneuvoihin 18 kuukauden ajan EU-tyyppihyväksynnän voimassaolon päättymispäivästä.

3.Jos valmistaja haluaa saattaa markkinoille, rekisteröidä tai ottaa käyttöön sarjan viimeisiä ajoneuvoja 1 kohdan mukaisesti, sen on toimitettava asiaa koskeva pyyntö EU-tyyppihyväksynnän myöntäneen jäsenvaltion kansalliselle viranomaiselle. Pyynnössä on eriteltävä ne tekniset tai kaupalliset syyt, joiden vuoksi kyseiset ajoneuvot eivät ole uusien tyyppihyväksyntävaatimusten mukaisia, ja mainittava kyseisten ajoneuvojen valmistenumerot.

Kyseisen kansallisen viranomaisen on päätettävä kolmen kuukauden kuluessa pyynnön vastaanottamisesta, hyväksyykö se kyseisten ajoneuvojen asettamisen saataville markkinoilla, rekisteröinnin ja käyttöönoton alueellaan, ja määritettävä niiden ajoneuvojen lukumäärä, joiden osalta lupa voidaan myöntää.

4.Ainoastaan sellaisia sarjan viimeisiä ajoneuvoja, joiden voimassa oleva vaatimustenmukaisuustodistus on ollut voimassa vähintään kolme kuukautta sen antamisesta mutta joiden tyyppihyväksyntä on päättynyt 33 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti, voidaan asettaa saataville markkinoilla, rekisteröidä tai ottaa käyttöön unionissa.

5.Tämän artiklan mukaisesti saataville markkinoilla asetettujen, rekisteröityjen tai käyttöön otettujen ajoneuvojen vaatimustenmukaisuustodistuksessa on oltava erityinen kohta, jossa ilmoitetaan, että kyse on sarjan viimeisistä ajoneuvoista, sekä päivämäärä, johon saakka kyseisiä ajoneuvoja voidaan asettaa saataville markkinoilla, rekisteröidä tai ottaa käyttöön unionissa.

6.Jäsenvaltioiden on pidettävä kirjaa niiden ajoneuvojen valmistenumeroista, joiden asettamisen saataville markkinoilla, rekisteröinnin tai käyttöönoton ne ovat sallineet tämän artiklan mukaisesti.

48 artikla
Komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden asettaminen saataville markkinoilla tai käyttöönotto

1.Komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden, myös jälkimarkkinoille tarkoitettujen, asettaminen saataville markkinoilla tai käyttöönotto on sallittua vain, jos ne täyttävät liitteessä IV lueteltujen soveltuvien säädösten vaatimukset ja ne on merkitty 36 artiklan mukaisesti.

2.Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta komponentteihin tai erillisiin teknisiin yksiköihin, jotka on nimenomaan valmistettu tai suunniteltu uusiin ajoneuvoihin, jotka eivät kuulu tämän asetuksen soveltamisalaan.

3.Jäsenvaltiot voivat sallia sellaisten komponenttien tai erillisten teknisten yksiköiden asettamisen saataville markkinoilla tai käyttöönoton, joille on myönnetty 37 artiklan mukainen vapautus tai jotka on tarkoitettu käytettäviksi ajoneuvoissa, jotka kuuluvat 39, 40, 42 ja 43 artiklan mukaisesti myönnettyjen kyseistä komponenttia tai erillistä teknistä yksikköä koskevien hyväksyntien piiriin.

4.Jäsenvaltiot voivat lisäksi sallia sellaisten komponenttien tai erillisten teknisten yksiköiden asettamisen saataville markkinoilla tai käyttöönoton, jotka on tarkoitettu käytettäviksi ajoneuvoissa, joilta ei niiden markkinoilla saataville asettamisen tai käyttöönoton hetkellä edellytetty tyyppihyväksyntää tämän asetuksen tai direktiivin 2007/46/EY nojalla.

XI LUKU
SUOJALAUSEKKEET

49 artikla
Kansallisen tason menettely vakavan riskin aiheuttavia ajoneuvoja, järjestelmiä, komponentteja tai erillisiä teknisiä yksiköitä varten

1.Kun jonkin jäsenvaltion markkinavalvontaviranomaiset ovat ryhtyneet toimenpiteisiin asetuksen (EY) N:o 765/2008 20 artiklan ja tämän asetuksen 8 artiklan nojalla tai kun niillä on riittävä syy uskoa, että tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluva ajoneuvo, järjestelmä, komponentti tai erillinen tekninen yksikkö aiheuttaa vakavan riskin ihmisten terveydelle tai turvallisuudelle taikka muille tämän asetuksen piiriin kuuluville yleisten etujen suojeluun liittyville seikoille, näiden viranomaisten on viipymättä tiedotettava havainnoistaan hyväksynnän myöntäneelle hyväksyntäviranomaiselle.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun hyväksyntäviranomaisen on suoritettava asianomaista ajoneuvoa, järjestelmää, komponenttia tai erillistä teknistä yksikköä koskeva arviointi, joka kattaa kaikki tässä asetuksessa vahvistetut vaatimukset. Asianomaisten talouden toimijoiden on toimittava täydessä yhteistyössä hyväksyntä- ja markkinavalvontaviranomaisten kanssa.

Jos hyväksynnän myöntänyt hyväksyntäviranomainen havaitsee arvioinnin yhteydessä, että ajoneuvo, järjestelmä, komponentti tai erillinen tekninen yksikkö ei täytä tässä asetuksessa säädettyjä vaatimuksia, sen on viipymättä vaadittava asianomaista talouden toimijaa ryhtymään kaikkiin tarvittaviin korjaaviin toimenpiteisiin ajoneuvon, järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön saattamiseksi vastaamaan kyseisiä vaatimuksia taikka toteutettava rajoittavia toimenpiteitä sen poistamiseksi markkinoilta tai sen takaisinkutsun järjestämiseksi sellaisen kohtuullisen ajan kuluessa, joka määräytyy riskin luonteen mukaan.

Toisessa alakohdassa tarkoitettuihin toimenpiteisiin sovelletaan asetuksen (EY) N:o 765/2008 21 artiklaa.

3.Asianomaisen hyväksyntäviranomaisen on ilmoitettava komissiolle ja toisille jäsenvaltioille 1 kohdassa tarkoitetun arvioinnin tuloksista ja toimenpiteistä, jotka talouden toimija on velvoitettu toteuttamaan.

4.Talouden toimijan on 11–19 artiklassa tarkoitettujen velvoitteiden mukaisesti varmistettava, että kaikki asianmukaiset korjaavat toimenpiteet toteutetaan kaikkien vaatimustenvastaisten ajoneuvojen, järjestelmien, komponenttien tai erillisten teknisten yksiköiden osalta, jotka se on saattanut markkinoille, rekisteröinyt tai ottanut käyttöön unionissa.

5.Jos talouden toimija ei suorita riittäviä korjaavia toimenpiteitä 2 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetussa ajassa, kansallisten viranomaisten on ryhdyttävä tarvittaviin tilapäisiin rajoittaviin toimenpiteisiin, joilla kielletään vaatimustenvastaisten ajoneuvojen, järjestelmien, komponenttien tai erillisten teknisten yksiköiden asettaminen saataville, rekisteröinti tai käyttöönotto kyseisen maan markkinoilla taikka rajoitetaan sitä tai poistetaan kyseiset ajoneuvot, järjestelmät, komponentit tai erilliset tekniset yksiköt kyseisiltä markkinoilta tai järjestetään niiden takaisinkutsu.

50 artikla
Kansallisen tason rajoittaviin toimenpiteisiin liittyvät ilmoitus- ja vastustamismenettelyt

1.Kansallisten viranomaisten on viipymättä ilmoitettava komissiolle ja toisille jäsenvaltioille 49 artiklan 1 ja 5 kohdan mukaisesti toteutetuista rajoittavista toimenpiteistä.

Niiden on annettava kaikki saatavilla olevat yksityiskohtaiset tiedot ja erityisesti tiedot, jotka ovat tarpeen vaatimustenvastaisen ajoneuvon, järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön tunnistamiseksi ja sen alkuperän, väitetyn vaatimustenvastaisuuden ja riskin luonteen sekä toteutettujen kansallisten toimenpiteiden laadun ja keston määrittämiseksi, sekä asianomaisen talouden toimijan esittämät perusteet.

2.Edellä 49 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun hyväksyntäviranomaisen on ilmoitettava, johtuuko vaatimustenvastaisuus jommastakummasta seuraavista:

(a)ajoneuvo, järjestelmä, komponentti tai erillinen tekninen yksikkö ei täytä vaatimuksia, jotka liittyvät ihmisten terveyteen tai turvallisuuteen, ympäristönsuojeluun tai muihin tämän asetuksen piiriin kuuluviin yleisten etujen suojeluun liittyviin seikkoihin;

(b)liitteessä IV luetelluissa sovellettavissa säädöksissä on puutteita.

3.Muiden jäsenvaltioiden kuin menettelyn käynnistäneen jäsenvaltion on kuukauden kuluessa 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen vastaanottamisesta ilmoitettava komissiolle ja toisille jäsenvaltioille kaikista toteutetuista rajoittavista toimenpiteistä ja toimitettava kaikki hallussaan olevat lisätiedot, jotka liittyvät asianomaisen ajoneuvon, järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön vaatimustenvastaisuuteen, sekä vastalauseensa siinä tapauksessa, että ilmoitetusta kansallisesta toimenpiteestä on erimielisyyttä.

4.Jos jokin toinen jäsenvaltio tai komissio esittää kuukauden kuluessa 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen vastaanottamisesta vastalauseen jäsenvaltion toteuttamasta rajoittavasta toimenpiteestä, komissio arvioi kyseisen toimenpiteen 51 artiklan mukaisesti.

5.Jos kuukauden kuluessa 1 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen vastaanottamisesta mikään jäsenvaltio tai komissio ei ole esittänyt vastalausetta yhden jäsenvaltion toteuttamasta rajoittavasta toimenpiteestä, mainitun toimenpiteen katsotaan olevan oikeutettu. Muiden jäsenvaltioiden on varmistettava, että asianomaisen ajoneuvon, järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön osalta toteutetaan vastaavat rajoittavat toimenpiteet.

51 artikla
Unionin suojamenettely

1.Jos 50 artiklan 3 ja 4 kohdassa säädetyn menettelyn aikana on esitetty jonkin jäsenvaltion toteuttamaa rajoittavaa toimenpidettä koskevia vastalauseita tai jos komissio on katsonut, että kansallinen toimenpide on unionin lainsäädännön vastainen, komissio arvioi kyseisen kansallisen toimenpiteen viipymättä kuultuaan jäsenvaltioita ja asianomaista talouden toimijaa tai toimijoita. Komissio tekee tämän arvioinnin tulosten perusteella päätöksen siitä, onko kansallinen toimenpide oikeutettu. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 87 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

Komissio osoittaa päätöksensä kaikille jäsenvaltioille ja antaa sen viipymättä tiedoksi asianomaisille talouden toimijoille. Jäsenvaltioiden on pantava komission päätös täytäntöön viipymättä ja ilmoitettava siitä komissiolle.

2.Jos komissio katsoo, että kansallinen toimenpide on oikeutettu, kaikkien jäsenvaltioiden on ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että vaatimustenvastainen ajoneuvo, järjestelmä, komponentti tai erillinen tekninen yksikkö poistetaan niiden markkinoilta, ja ilmoitettava asiasta komissiolle. Jos komissio katsoo, ettei kansallinen toimenpide ole oikeutettu, asianomaisen jäsenvaltion on peruutettava se tai mukautettava sitä 1 kohdassa tarkoitetun komission päätöksen mukaisesti.

3.Jos kansallinen toimenpide katsotaan oikeutetuksi ja sen katsotaan johtuvan puutteista liitteessä IV tarkoitetuissa säädöksissä, komissio ehdottaa aiheellisia toimenpiteitä seuraavasti:

(a)jos kyse on säädöksistä, komissio ehdottaa tarvittavia muutoksia asianomaiseen säädökseen;

(b)jos on kyse E-säännöistä, komissio ehdottaa tarvittavia muutoksia soveltuviin E-sääntöihin neuvoston päätöksen 97/836/EY liitteen III mukaisesti.

52 artikla
Vaatimustenmukaiset ajoneuvot, järjestelmät, komponentit tai erilliset tekniset yksiköt, jotka aiheuttavat vakavan turvallisuusriskin tai vakavaa vahinkoa terveydelle ja ympäristölle

1.Jos jäsenvaltio havaitsee suoritettuaan 49 artiklan 1 kohdan mukaisen arvioinnin, että ajoneuvo, järjestelmä, komponentti tai erillinen tekninen yksikkö siitä huolimatta, että se on sovellettavien vaatimusten mukainen tai asianmukaisesti merkitty, aiheuttaa vakavan riskin turvallisuudelle tai voi vakavasti vahingoittaa ympäristöä tai kansanterveyttä, sen on vaadittava asianomaista talouden toimijaa ryhtymään kaikkiin tarvittaviin korjaaviin toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että asianomainen ajoneuvo, järjestelmä, komponentti tai erillinen tekninen yksikkö ei markkinoille saatettaessa, rekisteröitäessä tai käyttöönoton jälkeen enää aiheuta kyseistä riskiä, tai poistamaan ajoneuvon, järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön markkinoilta tai järjestämään sen takaisinkutsun sellaisen kohtuullisen ajan kuluessa, joka määräytyy riskin luonteen mukaan.

Jäsenvaltio voi kieltäytyä rekisteröimästä tällaista ajoneuvoa, kunnes talouden toimija on toteuttanut kaikki tarvittavat korjaavat toimenpiteet.

2.Talouden toimijan on varmistettava, että kaikkien 1 kohdassa tarkoitettujen ajoneuvojen, järjestelmien, komponenttien tai erillisten teknisten yksiköiden osalta toteutetaan asianmukaiset korjaavat toimenpiteet.

3.Kyseisen jäsenvaltion on kuukauden kuluessa 1 kohdassa tarkoitetun pyynnön vastaanottamisesta ilmoitettava komissiolle ja toisille jäsenvaltioille kaikki saatavilla olevat tiedot, erityisesti ne, jotka ovat tarpeen kyseisen ajoneuvon, järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön tunnistamista ja sen alkuperän ja toimitusketjun, siihen liittyvän riskin luonteen ja toteutettujen kansallisten korjaavien toimenpiteiden luonteen ja keston määrittämistä varten.

4.Komissio kuulee viipymättä jäsenvaltioita ja asianomaista talouden toimijaa tai toimijoita ja etenkin tyyppihyväksynnän myöntänyttä hyväksyntäviranomaista ja arvioi toteutetun kansallisen toimenpiteen. Komissio päättää tämän arvioinnin perusteella, onko 1 kohdassa tarkoitettu kansallinen toimenpide oikeutettu, ja ehdottaa tarvittaessa aiheellisia toimenpiteitä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 87 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

5.Komissio osoittaa päätöksensä kaikille jäsenvaltioille ja antaa sen viipymättä tiedoksi asianomaisille talouden toimijoille.

53 artikla
Vaatimustenvastaisiin ajoneuvoihin, järjestelmiin, komponentteihin tai erillisiin teknisiin yksiköihin liittyvät yleiset säännökset

1.Jos ajoneuvot, järjestelmät, komponentit tai erilliset tekniset yksiköt, joiden mukana on vaatimustenmukaisuustodistus tai joissa on hyväksyntämerkki, eivät vastaa hyväksyttyä tyyppiä tai tätä asetusta tai ne on hyväksytty virheellisten tietojen perusteella, tyyppihyväksyntäviranomaiset, markkinavalvontaviranomaiset tai komissio voivat toteuttaa asetuksen (EY) N:o 765/2008 21 artiklan mukaisesti tarvittavat rajoittavat toimenpiteet, joilla kielletään vaatimustenvastaisten ajoneuvojen, järjestelmien, komponenttien tai erillisten teknisten yksiköiden asettaminen saataville markkinoilla, rekisteröinti tai käyttöönotto markkinoilla taikka rajoitetaan sitä tai poistetaan ne kyseisiltä markkinoilta tai järjestetään niiden takaisinkutsu, mukaan luettuna EU-tyyppihyväksynnän myöntäneen tyyppihyväksyntäviranomaisen toteuttama tyyppihyväksynnän peruuttaminen, kunnes asianomainen talouden toimija on toteuttanut kaikki asianmukaiset korjaavat toimenpiteet, joilla varmistetaan, että kyseiset ajoneuvot, järjestelmät, komponentit tai erilliset tekniset yksiköt saatetaan vaatimusten mukaisiksi.

2.Poikkeamien EU-tyyppihyväksyntätodistuksesta tai hyväksyntäasiakirjoista on 1 kohtaa sovellettaessa katsottava merkitsevän sitä, ettei hyväksytyn tyypin mukaisuus täyty.

54 artikla
Vaatimustenvastaisiin ajoneuvoihin, järjestelmiin, komponentteihin tai erillisiin teknisiin yksiköihin liittyvät ilmoitus- ja vastustamismenettelyt

1.Jos hyväksyntäviranomainen tai markkinavalvontaviranomainen havaitsee, että ajoneuvot, järjestelmät, komponentit tai erilliset tekniset yksiköt eivät ole tämän asetuksen mukaisia tai että tyyppihyväksyntä on myönnetty virheellisten tietojen perusteella tai että ajoneuvot, järjestelmät, komponentit tai erilliset tekniset yksiköt, joiden mukana on vaatimustenmukaisuustodistus tai joissa on hyväksyntämerkki, eivät vastaa hyväksyttyä tyyppiä, se voi toteuttaa kaikki asianmukaiset rajoittavat toimenpiteet 53 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

2.Hyväksyntäviranomaisen tai markkinavalvontaviranomaisen tai komission on lisäksi kehotettava EU-tyyppihyväksynnän myöntänyttä hyväksyntäviranomaista varmentamaan, että tuotannossa olevat ajoneuvot, järjestelmät, komponentit tai erilliset tekniset yksiköt ovat edelleen hyväksytyn tyypin mukaisia tai tapauksen mukaan että markkinoille jo saatetut ajoneuvot, järjestelmät, komponentit tai erilliset tekniset yksiköt saatetaan tyypin mukaisiksi.

3.Kun kyse on kokonaisen ajoneuvon tyyppihyväksynnästä, 2 kohdassa tarkoitettu pyyntö on siinä tapauksessa, että ajoneuvon vaatimustenvastaisuus johtuu järjestelmästä, komponentista tai erillisestä teknisestä yksiköstä, osoitettava myös kyseisen järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön EU-tyyppihyväksynnän myöntäneelle hyväksyntäviranomaiselle.

4. Kun kyse on monivaiheisesta tyyppihyväksynnästä, 2 kohdassa tarkoitettu pyyntö on siinä tapauksessa, että valmistuneen ajoneuvon vaatimustenvastaisuus johtuu järjestelmästä, komponentista tai erillisestä teknisestä yksiköstä, joka on keskeneräisen ajoneuvon osa, tai itse keskeneräisestä ajoneuvosta, osoitettava myös kyseisen järjestelmän, komponentin, erillisen teknisen yksikön tai keskeneräisen ajoneuvon EU-tyyppihyväksynnän myöntäneelle hyväksyntäviranomaiselle.

5.EU-tyyppihyväksynnän myöntäneen hyväksyntäviranomaisen on 1–4 kohdassa tarkoitetun pyynnön saatuaan suoritettava asianomaisia ajoneuvoja, järjestelmiä, komponentteja tai erillisiä teknisiä yksikköjä koskeva arviointi, joka kattaa kaikki tässä asetuksessa vahvistetut vaatimukset. Hyväksyntäviranomaisen on lisäksi tarkastettava hyväksynnän myöntämisen perusteena olleet tiedot. Asianomaisten talouden toimijoiden on toimittava täydessä yhteistyössä hyväksyntäviranomaisten kanssa.

6.Jos ajoneuvolle, järjestelmälle, komponentille tai erilliselle tekniselle yksikölle EU-tyyppihyväksynnän myöntänyt hyväksyntäviranomainen havaitsee vaatimustenvastaisuuden, tämän hyväksyntäviranomaisen on viipymättä vaadittava asianomaista talouden toimijaa toteuttamaan kaikki tarvittavat korjaavat toimenpiteet kyseisen ajoneuvon, järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön saattamiseksi vaatimusten mukaiseksi, ja EU-tyyppihyväksynnän myöntäneen hyväksyntäviranomaisen on tarvittaessa toteutettava 53 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut toimenpiteet mahdollisimman pian ja joka tapauksessa kuukauden kuluessa pyynnön päivämäärästä.

7.Kun kansalliset viranomaiset toteuttavat rajoittavia toimenpiteitä 53 artiklan 1 kohdan mukaisesti, niiden on ilmoitettava asiasta välittömästi komissiolle ja toisille jäsenvaltioille.

8.Jos kuukauden kuluessa siitä, kun hyväksyntäviranomaisen tai markkinavalvontaviranomaisen 53 artiklan 1 kohdan mukaisesti toteuttamista rajoittavista toimenpiteistä on ilmoitettu, jokin toinen jäsenvaltio on esittänyt ilmoitettua rajoittavaa toimenpidettä koskevan vastalauseen tai jos komissio toteaa vaatimustenvastaisuuden 9 artiklan 5 kohdan mukaisesti, komissio kuulee viipymättä jäsenvaltioita sekä asianomaista talouden toimijaa tai asianomaisia talouden toimijoita ja erityisesti tyyppihyväksynnän myöntänyttä hyväksyntäviranomaista sekä arvioi toteutetun kansallisen toimenpiteen. Arvioinnin perusteella komissio voi päättää toteuttaa 53 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tarvittavat rajoittavat toimenpiteet täytäntöönpanosäädöksillä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 87 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

9.Jos kuukauden kuluessa siitä, kun 53 artiklan 1 kohdan mukaisesti toteutetuista rajoittavista toimenpiteistä on ilmoitettu, mikään jäsenvaltio tai komissio ei ole esittänyt vastalausetta yhden jäsenvaltion toteuttamasta rajoittavasta toimenpiteestä, mainitun toimenpiteen katsotaan olevan oikeutettu. Muiden jäsenvaltioiden on varmistettava, että asianomaisen ajoneuvon, järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön osalta toteutetaan vastaavat rajoittavat toimenpiteet.

55 artikla
Sellaisten osien tai varusteiden saattaminen markkinoille ja käyttöönotto, jotka saattavat aiheuttaa vakavan riskin keskeisten järjestelmien moitteettomalle toiminnalle

1.Osia tai varusteita, jotka saattavat aiheuttaa vakavan riskin ajoneuvon turvallisuuden tai ympäristöominaisuuksien kannalta keskeisten järjestelmien moitteettomalle toiminnalle, ei saa saattaa markkinoille tai ottaa käyttöön, ja ne on kiellettävä, paitsi jos hyväksyntäviranomainen on antanut niitä koskevan luvan 56 artiklan 1 ja 4 kohdan mukaisesti.

2.Siirretään komissiolle 88 artiklan mukaisesti valta antaa delegoituja säädöksiä, joissa vahvistetaan vaatimukset, jotka 1 kohdassa tarkoitettujen osien ja varusteiden on täytettävä.

Nämä vaatimukset voivat perustua liitteessä IV lueteltuihin säädöksiin, tai niissä voidaan velvoittaa vertailemaan osia tai varusteita alkuperäisten osien tai varusteiden ympäristöominaisuuksiin tai turvallisuuteen. Vaatimuksilla on joka tapauksessa varmistettava, etteivät osat tai varusteet heikennä ajoneuvon turvallisuuden tai ympäristöominaisuuksien kannalta keskeisten järjestelmien toimintaa.

3.Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 88 artiklan mukaisesti liitteen XIII muuttamiseksi siten, että otetaan huomioon tekniikan ja sääntelyn kehitys saattamalla osien ja varusteiden luettelo ajan tasalle seuraavia seikkoja koskevien tietojen perusteella:

(a)kuinka vakavan riskin kyseiset osat tai varusteet aiheuttavat sellaisten ajoneuvojen turvallisuudelle tai ympäristöominaisuuksille, joihin niitä on asennettu;

(b)mitä vaikutuksia osille tai varusteille 56 artiklan 1 kohdan nojalla mahdollisesti asetettavalla luvanvaraisuudella voi olla kuluttajiin ja jälkimarkkinoilla toimiviin valmistajiin.

4.Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta alkuperäisiin osiin tai varusteisiin eikä osiin tai varusteisiin, jotka ovat liitteessä IV lueteltujen säädösten mukaisesti tyyppihyväksytyn järjestelmän osa, paitsi jos hyväksyntä liittyy muihin seikkoihin kuin 1 kohdassa tarkoitettuun vakavaan riskiin.

Tätä kohtaa sovellettaessa ’alkuperäisillä osilla tai varusteilla’ tarkoitetaan osia tai varusteita, jotka valmistetaan ajoneuvon kokoonpanoa varten ajoneuvon valmistajan laatimien eritelmien ja tuotantostandardien mukaisesti.

5.Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta osiin tai varusteisiin, jotka on valmistettu yksinomaan kilpa-ajoneuvoihin. Liitteessä XIII lueteltuja osia ja varusteita, joita käytetään sekä kilpa-ajossa että tieliikenteessä, ei saa asettaa saataville käytettäväksi maantieajoneuvoissa kuin siinä tapauksessa, että ne täyttävät 2 kohdassa tarkoitetuissa delegoiduissa säädöksissä vahvistetut vaatimukset ja komissio on antanut niille luvan täytäntöönpanosäädöksillä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 87 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

56 artikla
Osat tai varusteet, jotka saattavat aiheuttaa vakavan riskin keskeisten järjestelmien moitteettomalle toiminnalle – asiaan liittyvät vaatimukset

1.Osien tai varusteiden valmistaja voi hakea 55 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua lupaa toimittamalla hyväksyntäviranomaiselle hakemuksen ja sen liitteenä nimetyn tutkimuslaitoksen laatiman testausselosteen, jolla todistetaan, että osat tai varusteet, joille lupaa haetaan, ovat 55 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen vaatimusten mukaisia. Valmistaja voi jättää kutakin osa- tai varustetyyppiä kohden vain yhden hakemuksen ainoastaan yhdelle hyväksyntäviranomaiselle.

2.Lupahakemuksessa on annettava yksityiskohtaiset tiedot osien tai varusteiden valmistajasta, osien tai varusteiden tyyppi ja tunniste- ja osanumerot sekä ajoneuvon valmistajan nimi, ajoneuvon tyyppi ja tarvittaessa valmistusvuosi tai muut tiedot, joiden avulla voidaan tunnistaa ajoneuvo, johon osa tai varuste on tarkoitettu asennettavaksi.

Hyväksyntäviranomaisen on annettava lupa osien tai varusteiden saattamiseen markkinoille ja käyttöönottoon, jos se 1 kohdassa tarkoitetun testausselosteen ja muun näytön perusteella katsoo, että kyseiset osat tai varusteet ovat 55 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen vaatimusten mukaisia.

Hyväksyntäviranomaisen on viipymättä annettava valmistajalle liitteen XI lisäyksessä 1 vahvistetun mallin mukainen lupatodistus, joka on numeroitu liitteessä XI olevan 2 kohdan mukaisesti.

Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 88 artiklan mukaisesti liitteen XI muuttamiseksi siten, että otetaan huomioon tekniikan ja sääntelyn kehitys saattamalla lupatodistuksen malli ja numerointijärjestelmä ajan tasalle.

3.Valmistajan on viipymättä ilmoitettava luvan myöntäneelle hyväksyntäviranomaiselle kaikista muutoksista, jotka vaikuttavat luvan myöntämisen perusteena olleisiin edellytyksiin. Kyseisen hyväksyntäviranomaisen on päätettävä, onko lupaa tarkasteltava uudelleen tai onko se myönnettävä uudelleen ja tarvitaanko uusia testejä.

Valmistajan on varmistettava, että osien tai varusteiden tuotannossa noudatetaan ja tullaan vastaisuudessakin noudattamaan niitä edellytyksiä, joiden nojalla lupa on myönnetty.

4.Ennen luvan myöntämistä hyväksyntäviranomaisen on tarkistettava, että käytössä on järjestelyt ja menettelyt, joilla varmistetaan tuotannon vaatimustenmukaisuuden tehokas valvonta.

Jos hyväksyntäviranomainen havaitsee, että luvan myöntämisen edellytykset eivät enää täyty, sen on pyydettävä valmistajaa toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että osat ja varusteet saatetaan vaatimusten mukaisiksi. Tarvittaessa sen on peruutettava lupa.

5.Luvan myöntäneen hyväksyntäviranomaisen on toisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä lähetettävä sille yhteisen suojatun sähköisen tiedonvaihtojärjestelmän välityksellä kuukauden kuluessa pyynnön vastaanottamisesta jäljennös myönnetystä lupatodistuksesta liitteineen. Jäljennös voidaan toimittaa myös suojattuna sähköisenä tiedostona.

6.Jos hyväksyntäviranomainen on eri mieltä toisen jäsenvaltion myöntämästä luvasta, sen on annettava erimielisyyden syyt tiedoksi komissiolle. Komissio toteuttaa asianomaisia hyväksyntäviranomaisia kuultuaan aiheelliset toimenpiteet erimielisyyksien ratkaisemiseksi ja voi tarvittaessa myös vaatia luvan peruuttamista. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 87 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

7.Ennen kuin 55 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu luettelo on laadittu, jäsenvaltiot voivat pitää voimassa kansalliset säännöksensä, jotka koskevat osia tai varusteita, jotka saattavat vaikuttaa ajoneuvon turvallisuuden tai ympäristöominaisuuksien kannalta keskeisten järjestelmien moitteettomaan toimintaan.

57 artikla
Ajoneuvojen, järjestelmien, komponenttien tai erillisten teknisten yksiköiden takaisinkutsuun liittyvät yleiset säännökset

1.Jos valmistajan, jolle on myönnetty kokonaisen ajoneuvon EU-tyyppihyväksyntä, on tämän asetuksen 12 artiklan 1 kohdan, 15 artiklan 1 kohdan, 17 artiklan 2 kohdan, 49 artiklan 1 kohdan, 49 artiklan 6 kohdan, 51 artiklan 4 kohdan, 52 artiklan 1 kohdan ja 53 artiklan 1 kohdan tai asetuksen (EY) N:o 765/2008 20 artiklan mukaisesti järjestettävä ajoneuvojen takaisinkutsu, sen on välittömästi ilmoitettava siitä kokonaisen ajoneuvon tyyppihyväksynnän myöntäneelle hyväksyntäviranomaiselle.

2.Jos järjestelmien, komponenttien tai erillisten teknisten yksiköiden valmistajan, jolle on myönnetty EU-tyyppihyväksyntä, on tämän asetuksen 12 artiklan 1 kohdan, 15 artiklan 1 kohdan, 17 artiklan 2 kohdan, 49 artiklan 1 kohdan, 49 artiklan 6 kohdan, 51 artiklan 4 kohdan, 52 artiklan 1 kohdan ja 53 artiklan 1 kohdan tai asetuksen (EY) N:o 765/2008 20 artiklan mukaisesti järjestettävä järjestelmien, komponenttien tai erillisten teknisten yksiköiden takaisinkutsu, sen on välittömästi ilmoitettava siitä EU-tyyppihyväksynnän myöntäneelle hyväksyntäviranomaiselle.

3.Valmistajan on ehdotettava tyyppihyväksynnän myöntäneelle hyväksyntäviranomaiselle asianmukaisia korjaustoimia, joilla kyseiset ajoneuvot, järjestelmät, komponentit tai erilliset tekniset yksiköt saatetaan vaatimusten mukaisiksi tai, tapauksen mukaan, joilla asetuksen (EY) N:o 765/2008 20 artiklassa tarkoitettu vakava riski voidaan poistaa.

Hyväksyntäviranomaisen on tehtävä arviointi, jolla selvitetään, ovatko ehdotetut korjaustoimet riittäviä ja riittävän nopeasti toteutettuja, ja viipymättä ilmoitettava hyväksymistään korjaustoimista muiden jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisille ja komissiolle.

58 artikla
Ajoneuvojen, järjestelmien, komponenttien tai erillisten teknisten yksiköiden takaisinkutsuun liittyvät erityiset säännökset

1.Jos hyväksyntäviranomainen tai komissio pitää 57 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja korjaustoimia riittämättöminä tai jos niitä ei toteuteta riittävän nopeasti, sen on ilmoitettava siitä EU-tyyppihyväksynnän myöntäneelle hyväksyntäviranomaiselle komissiolle viipymättä.

EU-tyyppihyväksynnän myöntäneen hyväksyntäviranomaisten on pyydettävä valmistajaa toteuttamaan korjaavia toimenpiteitä ilmoitettujen ongelmien ratkaisemiseksi. Jos valmistaja ei ehdota ja toteuta tehokkaita korjaavia toimenpiteitä, EU-tyyppihyväksynnän myöntäneen hyväksyntäviranomaisen on toteutettava kaikki tarvittavat rajoittavat toimenpiteet, jollaisia ovat myös EU-tyyppihyväksynnän peruuttaminen ja pakollinen takaisinveto, ja ilmoitettava toteutetuista rajoittavista toimenpiteistä muiden jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisille ja komissiolle. Jos EU-tyyppihyväksyntä peruutetaan, hyväksyntäviranomaisen on viipymättä ilmoitettava siitä valmistajalle kirjatulla kirjeellä tai vastaavalla sähköisellä välineellä.

2.Jos hyväksyntäviranomainen katsoo, että EU-tyyppihyväksynnän myöntäneen hyväksyntäviranomaisen 58 artiklan 1 kohdan mukaisesti toteuttamat rajoittavat toimenpiteet eivät ole riittäviä tai että niitä ei ole toteutettu riittävän nopeasti, sen on ilmoitettava asiasta komissiolle ja se voi ryhtyä aiheellisiin rajoittaviin toimenpiteisiin, joilla kielletään vaatimustenvastaisten ajoneuvojen, järjestelmien, komponenttien tai erillisten teknisten yksiköiden asettaminen saataville, rekisteröinti tai käyttöönotto kyseisen maan markkinoilla taikka rajoitetaan sitä tai poistetaan kyseiset ajoneuvot, järjestelmät, komponentit tai erilliset tekniset yksiköt kyseisiltä markkinoilta tai järjestetään niiden takaisinkutsu.

3.Komissio järjestää asianomaisten osapuolten kanssa asiaankuuluvat kuulemiset ja päättää, ovatko rajoittavat EU-tyyppihyväksynnän myöntäneen hyväksyntäviranomaisen rajoittavat toimenpiteet riittäviä ja riittävän nopeasti toteutettuja, ja ehdottaa tarvittaessa asianmukaisia toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että vaatimustenmukaisuus palautetaan ja/tai 57 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu vakava riski poistetaan. Kyseisessä päätöksessä tarkastellaan myös, ovatko niiden hyväksyntäviranomaisten toteuttamat rajoittavat toimenpiteet soveltuvia, jotka katsoivat, etteivät EU-tyyppihyväksynnän myöntäneen hyväksyntäviranomaisen toteuttamat toimenpiteet olleet riittäviä tai riittävän nopeasti toteutettuja. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 87 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

Komissio osoittaa päätöksensä asianomaisille jäsenvaltioille ja antaa sen viipymättä tiedoksi asianomaisille talouden toimijoille.

4. Jäsenvaltioiden on pantava komission päätös täytäntöön viipymättä ja ilmoitettava siitä komissiolle.

5.Jos kuukauden kuluessa 57 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja hyväksyttyjä korjaustoimia koskevan ilmoituksen vastaanottamisesta mikään jäsenvaltio tai komissio ei ole esittänyt vastalausetta näistä korjaustoimista, korjaustoimien katsotaan olevan oikeutettuja. Muiden jäsenvaltioiden on varmistettava, että kyseisiä korjaustoimia sovelletaan niiden alueella saataville markkinoilla asetettuihin, rekisteröityihin tai käyttöönotettuihin ajoneuvoihin, järjestelmiin, komponentteihin tai erillisiin teknisiin yksiköihin.

59 artikla
Talouden toimijoiden oikeus tulla kuulluksi, päätöksistä ilmoittaminen ja muutoksenhakukeinot

1.Lukuun ottamatta tapauksia, jotka edellyttävät välittömiä toimia ihmisten terveyteen, turvallisuuteen tai ympäristöön kohdistuvan vakavan riskin vuoksi, asianomaiselle talouden toimijalle on annettava tilaisuus esittää kannanottonsa kansalliselle viranomaiselle asianmukaisen ajanjakson kuluessa, ennen kuin jäsenvaltioiden kansalliset viranomaiset hyväksyvät toimenpiteitä 49–58 artiklan nojalla.

Mikäli toimenpiteitä on toteutettu talouden toimijaa kuulematta, talouden toimijalla on oltava tilaisuus esittää kannanottonsa mahdollisimman pian ja kansallisen viranomaisen on arvioitava toteutettu toimenpide viipymättä uudelleen sen jälkeen.

2.Kaikille kansallisten viranomaisten hyväksymille toimenpiteille on esitettävä täsmälliset perustelut.

Jos toimenpide kohdistuu tiettyyn talouden toimijaan, siitä on ilmoitettava viipymättä asianomaiselle talouden toimijalle, jolle on samalla ilmoitettava asianomaisen jäsenvaltion voimassa olevan lainsäädännön mukaiset muutoksenhakukeinot ja muutoksenhaun määräajat.

Jos toimenpide on luonteeltaan yleinen, se on asianmukaisesti julkaistava kansallisessa virallisessa lehdessä tai vastaavassa julkaisumuodossa.

3.Kansallisten viranomaisten hyväksymä toimenpide on välittömästi peruutettava tai sitä on muutettava, kun talouden toimija on osoittanut toteuttaneensa tehokkaat korjaavat toimenpiteet.

XII LUKU
KANSAINVÄLISET SÄÄNNÖT

60 artikla
EU-tyyppihyväksyntää varten vaaditut E-säännöt

1.E-sääntöjä tai niiden muutoksia, joiden puolesta unioni on äänestänyt tai joita unioni soveltaa ja jotka luetellaan liitteessä IV, on pidettävä ajoneuvon EU-tyyppihyväksynnälle asetettujen vaatimusten osana.

2.Jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisten on hyväksyttävä 1 kohdassa tarkoitettujen E-sääntöjen mukaisesti myönnetyt hyväksynnät ja tarvittaessa asiaankuuluvat hyväksyntämerkit tämän asetuksen ja tämän asetuksen nojalla annettavien delegoitujen säädösten mukaisesti myönnettyjen vastaavien hyväksyntien ja hyväksyntämerkkien sijasta.

3.Kun unioni on äänestänyt E-säännön tai sen muutosten puolesta ajoneuvon EU-tyyppihyväksyntää varten, komissio antaa 88 artiklan mukaisesti delegoidun säädöksen, jossa vahvistetaan E-säännön tai sen muutosten soveltamisen olevan pakollista tai jolla tapauksen mukaan muutetaan tätä asetusta.

Kyseisessä delegoidussa säädöksessä asetetaan päivämäärät E-säännön tai sen muutosten pakolliselle soveltamiselle ja vahvistetaan tarvittaessa siirtymäsäännöksiä.

61 artikla
E-sääntöjen vastaavuus EU-tyyppihyväksynnässä

1.Liitteessä IV olevassa II osassa luetellut E-säännöt katsotaan vastaavia säädöksiä vastaaviksi, jos niillä on sama soveltamisala ja kohde.

2.Jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisten on hyväksyttävä 1 kohdassa tarkoitettujen E-sääntöjen mukaisesti myönnetyt tyyppihyväksynnät ja tarvittaessa asiaankuuluvat hyväksyntämerkit tämän asetuksen ja tämän asetuksen nojalla annettavien delegoitujen säädösten mukaisesti myönnettyjen vastaavien tyyppihyväksyntien ja hyväksyntämerkkien sijasta.

62 artikla
Vastaavuus muiden sääntöjen kanssa

Neuvosto voi määräenemmistöllä komission ehdotuksesta tunnustaa unionin ja kolmansien maiden välillä tehtyjen monen- tai kahdenvälisten sopimusten puitteissa tässä asetuksessa vahvistettujen järjestelmien, komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden EU-tyyppihyväksyntää koskevien edellytysten tai säännösten vastaavuuden kansainvälisesti tai kolmansissa maissa vahvistettujen edellytysten tai sääntöjen kanssa.

XIII LUKU
TEKNISEN TIEDON TARJOAMINEN

63 artikla
Käyttäjille tarkoitetut tiedot

1.Valmistaja ei saa toimittaa mitään tässä asetuksessa eikä tämän asetuksen nojalla annettavissa delegoiduissa säädöksissä tai täytäntöönpanosäädöksissä säädettyihin ajoneuvon, järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön tyyppiä koskeviin tietoihin liittyviä teknisiä tietoja, jotka eroavat hyväksyntäviranomaisen hyväksymän tyypin tiedoista.

2.Valmistajan on asetettava käyttäjien saataville kaikki asiaan liittyvät tiedot ja tarvittavat ohjeet, joissa kuvataan kaikki ajoneuvon, järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön käyttöön liittyvät erityisehdot tai -rajoitukset.

3.Edellä 2 kohdassa tarkoitetut tiedot on annettava sen jäsenvaltion virallisella kielellä tai virallisilla kielillä, jossa ajoneuvo, järjestelmä, komponentti tai erillinen tekninen yksikkö on tarkoitus saattaa markkinoille, rekisteröidä tai ottaa käyttöön. Tiedot on annettava hyväksyntäviranomaiselta saadun hyväksynnän jälkeen ajoneuvon käyttäjän käsikirjassa.

64 artikla
Valmistajille tarkoitetut tiedot

1.Ajoneuvon valmistajan on asetettava järjestelmien, komponenttien tai erillisten teknisten yksiköiden valmistajien saataville kaikki ne tiedot, joita tarvitaan järjestelmien, komponenttien tai erillisten teknisten yksiköiden EU-tyyppihyväksyntään tai 55 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun luvan saamiseen.

Ajoneuvon valmistajalla on oikeus edellyttää järjestelmien, komponenttien tai erillisten teknisten yksiköiden valmistajilta sitovaa sopimusta, jolla turvataan muiden kuin julkisten, myös teollis- ja tekijänoikeuksiin liittyvien, tietojen luottamuksellisuus.

2.Järjestelmien, komponenttien tai erillisten teknisten yksiköiden valmistajien on annettava ajoneuvon valmistajalle kaikki yksityiskohtaiset tiedot tyyppihyväksyntiinsä sovellettavista, joko 27 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuista tai jossakin liitteessä IV luetellussa säädöksessä säädetyistä rajoituksista.

XIV LUKU
KORJAAMISEEN JA HUOLTAMISEEN TARVITTAVIEN TIETOJEN SAATAVUUS

65 artikla
Ajoneuvon korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen antamiseen liittyvät valmistajien velvoitteet

1.Valmistajien on annettava ajoneuvojen OBD-järjestelmän tiedot, vianmääritykseen käytettävät ja muut laitteet, työkalut asiaankuuluvat ohjelmistot mukaan luettuina ja ajoneuvojen korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavat tiedot riippumattomien toimijoiden käyttöön rajoittamattomasti ja vakiomuodossa.

Valmistajien on tarjottava standardoitu ja suojattu etäyhteysjärjestelmä, jonka avulla riippumattomat korjaamot voivat suorittaa toimenpiteitä, jotka edellyttävät pääsyä ajoneuvon turvajärjestelmään.

2.Kunnes komissio on vahvistanut asianmukaisen standardin Euroopan standardointikomitean (CEN) tai vastaavien standardointielinten työn pohjalta, ajoneuvon OBD-järjestelmän tiedot sekä ajoneuvon korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavat tiedot on annettava vaivattomasti saataville siten, että ne ovat kohtuullisen helposti riippumattomien toimijoiden käsiteltävissä.

Ajoneuvon OBD-järjestelmän tietojen sekä ajoneuvon korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen on oltava saatavilla valmistajien verkkosivustoilla vakiomuodossa tai, jos tämä ei ole tietojen luonteen vuoksi mahdollista, muussa sopivassa muodossa. Tiedot on erityisesti annettava käyttöön tavalla, joka ei ole syrjivä verrattuna siihen, miten tiedot annetaan tai toimitetaan valtuutetuille jälleenmyyjille ja korjaamoille.

3.Komissio vahvistaa ja ajantasaistaa asianmukaiset tekniset eritelmät siitä, miten ajoneuvon OBD-järjestelmän tiedot sekä ajoneuvon korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavat tiedot on annettava. Komissio ottaa huomioon kulloisenkin tietotekniikan, ajoneuvoteknologian ennakoitavissa olevan kehityksen, voimassa olevat ISO-standardit ja mahdollisuuden maailmanlaajuisen ISO-standardin aikaansaamiseen.

4.Liitteessä XVIII vahvistetaan yksityiskohtaiset vaatimukset korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saatavuudelle ja erityisesti tekniset eritelmät siitä, miten ajoneuvon korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavat tiedot on annettava.

5.Valmistajan on asetettava riippumattomien toimijoiden sekä valtuutettujen jälleenmyyjien ja korjaamojen käyttöön myös koulutusmateriaalia.

6.Valmistajan on varmistettava, että ajoneuvon korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavat tiedot ovat oltava aina saatavilla, jollei tietojärjestelmän ylläpito muuta vaadi.

Valmistajan on asetettava ajoneuvon korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen myöhemmät muutokset ja lisäykset saataville verkkosivustollaan samaan aikaan kuin ne annetaan valtuutettujen korjaamojen käyttöön.

7.OBD-järjestelmän kanssa yhteensopivien varaosien sekä vianmääritykseen käytettävien välineiden ja testilaitteiden valmistamista ja huoltamista varten valmistajan on annettava OBD-järjestelmän ja ajoneuvon korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavat tiedot syrjimättömästi kaikille halukkaille komponenttien, vianmääritykseen käytettävien välineiden tai testilaitteiden valmistajille tai korjaajille.

8.Vaihtoehtoisilla polttoaineilla toimivien ajoneuvojen laitteiden suunnittelua, valmistusta ja korjaamista varten valmistajan on annettava ajoneuvon OBD-järjestelmän tiedot ja ajoneuvon korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavat tiedot syrjimättömästi kaikille halukkaille vaihtoehtoisilla polttoaineilla toimivien ajoneuvojen käytössä tarvittavien laitteiden valmistajille, asentajille tai korjaajille.

9.Riippumattomien korjaamojen on saatava maksutta käyttöönsä ajoneuvon valmistajan keskustietokannassa tai valmistajan puolesta tietokannassa säilytettävä ajoneuvon korjaus- ja huoltokirjanpito.

Riippumattomien korjaamojen on voitava lisätä tietokantaan tiedot suorittamistaan korjaus- ja huoltotoimenpiteistä.

10.Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 88 artiklan mukaisesti liitteen XVIII muuttamiseksi siten, että otetaan huomioon tekniikan ja sääntelyn kehitys tai estetään väärinkäytökset ajantasaistamalla vaatimukset, jotka koskevat ajoneuvon OBD-järjestelmän tietojen ja ajoneuvon korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saatavuutta, sekä vahvistamalla ja ottamalla käyttöön 2 ja 3 kohdassa tarkoitetut standardit.

66 artikla
Velvoitteet, kun tyyppihyväksynnän haltijoita on useita

1.Kun kyse on yhdistetystä, asteittaisesta tai monivaiheisesta tyyppihyväksynnästä, kulloisestakin järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön tyyppihyväksynnästä tai ajoneuvon tietystä valmistusvaiheesta vastaava valmistaja vastaa myös asianomaiseen järjestelmään, komponenttiin, erilliseen tekniseen yksikköön tai tiettyyn vaiheeseen liittyvien korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen toimittamisesta sekä lopulliselle valmistajalle että riippumattomille toimijoille.

2.Lopullinen valmistaja vastaa koko ajoneuvoa koskevien tietojen toimittamisesta riippumattomille toimijoille.

67 artikla
Ajoneuvon korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saannista perittävä maksu

1.Valmistaja saa veloittaa kohtuullisen ja kustannuksiin nähden oikeasuhteisen maksun ajoneuvojen korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saamisesta lukuun ottamatta 65 artiklan 8 kohdassa tarkoitettua kirjanpitoa. Maksu ei saa johtaa tietojen käyttämättä jättämiseen sen vuoksi, että maksussa ei ole huomioitu sitä, kuinka paljon riippumaton toimija niiden saatavuutta hyödyntää.

2.Valmistajan on asetettava ajoneuvon korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavat tiedot, myös toimikohtaiset palvelut, kuten uudelleenohjelmointi ja tekninen tuki, käyttöön tunti-, päivä-, kuukausi- ja vuosikohtaisesti, jolloin tietojen saannista perittävät maksut vaihtelevat tietojen saatavuuden keston mukaan.

Aikaperusteisen tietojen tarjoamisen lisäksi valmistajat voivat tarjota toimikohtaista tietojen saantia, jolloin maksut peritään toimikohtaisesti eikä tietojen saatavuuden keston mukaan.

Jos valmistaja tarjoaa molempia tietojen saannin järjestelmiä, riippumattomat korjaamot valitsevat niistä joko aikaperusteisen tai toimikohtaisen.

68 artikla
Korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavia tietoja koskevien velvoitteiden noudattamista koskeva todistus

1.EU-tyyppihyväksyntää tai kansallista tyyppihyväksyntää hakeneen valmistajan on toimitettava hyväksyntäviranomaiselle todistus 65–70 artiklan noudattamisesta kuuden kuukauden kuluessa tyyppihyväksynnän päivämäärästä.

2.Jos todistusta säännösten noudattamisesta ei anneta 1 kohdassa tarkoitetussa määräajassa, hyväksyntäviranomaisen on toteutettava asianmukaiset toimenpiteet 69 artiklan mukaisesti.

69 artikla
Ajoneuvon OBD-järjestelmän sekä ajoneuvon korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saatavuutta koskevien velvoitteiden noudattaminen

1.Hyväksyntäviranomainen voi milloin tahansa joko omasta aloitteestaan, valituksen johdosta tai tutkimuslaitoksen arvioinnin perusteella tarkastaa, noudattaako valmistaja 65–70 artiklaa sekä liitteen XVIII lisäyksessä 1 vahvistettuja ajoneuvon OBD-järjestelmän tietojen ja ajoneuvon korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saatavuutta koskevan todistuksen ehtoja.

2.Jos hyväksyntäviranomainen toteaa, että valmistaja ei ole noudattanut ajoneuvon OBD-järjestelmän tietojen ja ajoneuvon korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saatavuutta koskevia velvoitteita, asianomaisen tyyppihyväksynnän myöntäneen hyväksyntäviranomaisen on ryhdyttävä aiheellisiin toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi.

Näitä toimenpiteitä voivat olla tyyppihyväksynnän peruuttaminen tai keskeyttäminen, sakkojen määrääminen tai muut 89 artiklan mukaisesti vahvistettavat toimenpiteet.

3.Jos riippumaton toimija tai riippumattomia toimijoita edustava toimialajärjestö tekee hyväksyntäviranomaiselle valituksen siitä, ettei valmistaja noudata 65–70 artiklaa, hyväksyntäviranomaisen on tehtävä tarkastus, jolla varmennetaan, että valmistaja noudattaa vaatimuksia.

4.Tarkastuksen yhteydessä hyväksyntäviranomainen voi pyytää tutkimuslaitosta tai muuta riippumatonta asiantuntijaa arvioimaan, onko ajoneuvon OBD-järjestelmän sekä ajoneuvon korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saatavuutta koskevia velvoitteita noudatettu.

70 artikla
Ajoneuvotietojen saatavuutta käsittelevä foorumi

1.Asetuksen (EY) N:o 692/2008 13 artiklan 9 kohdan mukaisesti perustetun ajoneuvotietojen saatavuutta käsittelevän foorumin on suoritettava tehtävänsä liitteen XVIII mukaisesti.

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitettu foorumi antaa komissiolle neuvoja toimenpiteistä ajoneuvon OBD-järjestelmän tietojen ja ajoneuvon korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen väärinkäytön estämiseksi.

XV LUKU
TUTKIMUSLAITOSTEN ARVIOINTI, NIMEÄMINEN, ILMOITTAMINEN JA VALVONTA

71 artikla
Tutkimuslaitoksista vastaava tyyppihyväksyntäviranomainen

1.Jäsenvaltion 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti nimeämä hyväksyntäviranomainen, jäljempänä ’tyyppihyväksyntäviranomainen’, vastaa tutkimuslaitosten, mukaan luettuina tapauksen mukaan näiden tutkimuslaitosten alihankkijoiden ja tytäryhtiöiden, arvioimisesta, nimeämisestä, ilmoittamisesta ja valvomisesta.

2.Tyyppihyväksyntäviranomaisen on oltava toteutukseltaan, organisaatioltaan ja toiminnaltaan sellainen, että sen objektiivisuus ja puolueettomuus on turvattu ja että vältetään kaikki eturistiriidat tutkimuslaitosten kanssa.

3.Tyyppihyväksyntäviranomaisen organisaation on oltava sellainen, että tutkimuslaitoksen ilmoittaa henkilöstö, joka on eri kuin tutkimuslaitoksen arvioinnin suorittanut henkilöstö.

4.Tyyppihyväksyntäviranomainen ei saa suorittaa toimintoja, joita tutkimuslaitokset suorittavat, eikä konsultointipalveluja kaupallisin tai kilpailullisin perustein.

5.Tyyppihyväksyntäviranomaisen on turvattava saamiensa tietojen luottamuksellisuus.

6.Tyyppihyväksyntäviranomaisella on oltava käytettävissään riittävästi pätevää henkilöstöä, jotta se pystyy hoitamaan tässä asetuksessa säädetyt tehtävät asianmukaisesti.

7.Jäsenvaltioiden on tiedotettava komissiolle ja toisille jäsenvaltioille menettelyistään, jotka koskevat tutkimuslaitosten arviointia, nimeämistä ja ilmoittamista sekä ilmoitettujen laitosten valvontaa, sekä mahdollisista muutoksista näihin tietoihin.

8.Tyyppihyväksyntäviranomaiselle on tehtävä joka toinen vuosi vertaisarviointi, jonka suorittaa kaksi muiden jäsenvaltioiden tyyppihyväksyntäviranomaista.

Jäsenvaltioiden on laadittava vuotuinen vertaisarviointisuunnitelma, jolla varmistetaan asianmukainen tehtäväkierto arviointia suorittavien ja arvioinnin kohteena olevien tyyppihyväksyntäviranomaisten välillä, ja toimitettava se komissiolle.

Vertaisarvioinnin yhteydessä on tehtävä käynti arvioidun viranomaisen vastuulla olevaan tutkimuslaitokseen. Komissio voi osallistua arviointiin ja päättää osallistumisestaan riskinarvioinnin perusteella.

9.Vertaisarvioinnin tulokset on ilmoitettava kaikille jäsenvaltioille ja komissiolle, ja tiivistelmä tuloksista on saatettava julkisesti saataville. Edellä olevalla 10 artiklalla perustettu foorumi käsittelee näitä tuloksia komission niistä tekemän arvion perusteella ja antaa suosituksia.

10.Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle ja toisille jäsenvaltioille tiedot siitä, miten se on toiminut vertaisarvioinnissa esitettyjen suositusten suhteen.

72 artikla
Tutkimuslaitosten nimeäminen

1.Tyyppihyväksyntäviranomaisten on nimettävä tutkimuslaitokset niiden asiantuntemuksen mukaan yhteen tai useampaan seuraavista toimintaluokista:

(a)luokka A: tässä asetuksessa ja liitteessä IV luetelluissa säädöksissä tarkoitetut testit, jotka tutkimuslaitokset tekevät omissa tiloissaan;

(b)luokka B: tässä asetuksessa ja liitteessä IV luetelluissa säädöksissä tarkoitettujen testien valvonta, jos testit tehdään valmistajan tai kolmannen osapuolen tiloissa;

(c)luokka C: tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvomiseksi toteutettujen valmistajan menettelyjen säännöllinen arviointi ja seuranta;

(d)luokka D: tuotannon vaatimustenmukaisuuden seuraamiseksi tehtävien testien tai tarkastusten valvonta tai suorittaminen.

2.Jäsenvaltio voi nimetä hyväksyntäviranomaisen tutkimuslaitokseksi yhdessä tai useammassa 1 kohdassa mainitussa toimintaluokassa. Jos hyväksyntäviranomainen nimetään tutkimuslaitokseksi ja jäsenvaltio vastaa sen rahoituksesta tai sen hallinnon ja varainhoidon valvonnasta, sovelletaan 72–85 artiklaa ja liitteen V lisäyksiä 1 ja 2.

3.Tutkimuslaitos on perustettava jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti, ja sillä on oltava oikeushenkilöllisyys, paitsi jos kyse on 76 artiklassa tarkoitetusta valmistajan akkreditoidusta tutkimuslaitoksesta.

4.Tutkimuslaitoksen on otettava sen toiminnan kattava vastuuvakuutus, jollei tällainen vastuu kuulu jäsenvaltiolle kansallisen lainsäädännön mukaisesti tai jollei jäsenvaltio itse ole suoraan vastuussa vaatimustenmukaisuuden arvioinnista.

5. Muita kuin 76 artiklan mukaisesti nimettyjä kolmansien maiden tutkimuslaitoksia voidaan ilmoittaa 78 artiklan soveltamiseksi ainoastaan, jos unionin ja kyseisen kolmannen maan kahdenvälisessä sopimuksessa määrätään mahdollisuudesta nimetä tällainen tutkimuslaitos. Tämä ei estä tutkimuslaitosta, joka on perustettu jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön nojalla 3 kohdan mukaisesti, perustamasta sivutoimipaikkoja kolmansiin maihin, kunhan sivutoimipaikat ovat suoraan nimetyn tutkimuslaitoksen johdon ja valvonnan alaisia.

73 artikla
Tutkimuslaitosten riippumattomuus

1.Tutkimuslaitoksen ja sen henkilöstön on oltava riippumattomia ja suoritettava ne toimet, joita varten laitos on nimetty, mahdollisimman suurta ammatillista luotettavuutta ja erityisalallaan vaadittavaa teknistä pätevyyttä noudattaen, ja niiden on oltava vapaat kaikesta, erityisesti taloudellisesta, painostuksesta ja johdattelusta, joka saattaisi vaikuttaa niiden suorittamaan arviointiin tai arviointitoimien tuloksiin, erityisesti sellaisten henkilöiden tai henkilöryhmien taholta, joille näiden toimien tuloksilla on merkitystä.

2.Tutkimuslaitoksen on oltava ulkopuolinen organisaatio tai laitos, joka ei ole osallisena arvioimansa ajoneuvon, järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön suunnittelu-, valmistus-, toimitus- tai huoltoprosessissa.

Organisaation tai laitoksen, joka kuuluu sellaisia yrityksiä edustavaan toimialajärjestöön tai ammatilliseen liittoon, jotka osallistuvat sen arvioimien, testaamien tai tarkastamien ajoneuvojen, järjestelmien, komponenttien tai erillisten teknisten yksiköiden suunnitteluun, valmistukseen, toimittamiseen tai huoltoon, voidaan katsoa täyttävän ensimmäisen alakohdan vaatimukset, jos sen riippumattomuus ja eturistiriitojen puuttuminen osoitetaan asianomaisen jäsenvaltion nimeävälle hyväksyntäviranomaiselle.

3.Tutkimuslaitos, sen ylin johto ja niiden toimien suorittamisesta vastaava henkilöstö, joita varten laitos on nimetty 72 artiklan 1 kohdan mukaisesti, eivät saa suunnitella, valmistaa, toimittaa tai huoltaa arvioimiaan ajoneuvoja, järjestelmiä, komponentteja tai erillisiä teknisiä yksiköitä eivätkä edustaa tällaiseen toimintaan osallistuvia osapuolia. Tämä ei sulje pois sellaisten ajoneuvojen, järjestelmien, komponenttien tai erillisten teknisten yksiköiden käyttöä, jotka ovat tutkimuslaitoksen toimien kannalta tarpeellisia, eikä sellaisten ajoneuvojen, järjestelmien, komponenttien tai erillisten teknisten yksiköiden käyttöä henkilökohtaisiin tarkoituksiin.

4.Tutkimuslaitoksen on varmistettava, että sen tytäryhtiöiden tai alihankkijoiden toimet eivät vaikuta niiden toimintaluokkien toimien luottamuksellisuuteen, objektiivisuuteen ja puolueettomuuteen, joita varten se on nimetty.

5.Tutkimuslaitoksen henkilöstöllä on vaitiolovelvollisuus kaikkien niiden tietojen suhteen, jotka se saa tietoonsa suorittaessaan tehtäviään tämän asetuksen mukaisesti; vaitiolovelvollisuutta ei sovelleta hyväksyntäviranomaiseen nähden eikä tapauksissa, joissa unionin lainsäädännössä tai kansallisessa lainsäädännössä toisin vaaditaan.

74 artikla
Tutkimuslaitosten pätevyys

1.Tutkimuslaitoksen on kyettävä suorittamaan kaikki ne toimet, joita varten se hakee nimeämistä 72 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Sen on osoitettava tyyppihyväksyntäviranomaiselle seuraavat:

(a)sen henkilöstöllä on asianmukaiset taidot, tekninen tietämys, ammatillinen koulutus sekä riittävä ja soveltuva kokemus niiden tehtävien suorittamiseksi, joita varten se hakee nimeämistä;

(b)sillä on kuvaukset menettelyistä, joita tarvitaan niiden toimien suorittamiseen, joita varten se hakee nimeämistä, ja joissa otetaan asianmukaisesti huomioon asianomaisten ajoneuvojen, järjestelmien, komponenttien tai erillisten teknisten yksiköiden tekninen monimutkaisuus sekä se, onko kyse massa- vai sarjatuotannosta; tutkimuslaitoksen on osoitettava näiden menettelyjen avoimuus ja toistettavuus;

(c)sillä on käytössään tarvittavat keinot niiden toimien suorittamiseen, joita varten se hakee nimeämistä, ja mahdollisuus käyttää kaikkia tarvittavia laitteita tai välineitä.

2.Tutkimuslaitoksen on lisäksi osoitettava, että sillä on asianmukaiset taidot, tekninen tietämys ja toteen näytetty kokemus, joita tarvitaan niiden testien ja tarkastusten suorittamiseen, joilla arvioidaan, ovatko ajoneuvot, järjestelmät, komponentit ja erilliset tekniset yksiköt tämän asetuksen, liitteessä IV lueteltujen säädösten ja liitteen V lisäyksessä 1 lueteltujen standardien mukaisia.

75 artikla
Tutkimuslaitosten tytäryhtiöt ja alihankinta

1.Tutkimuslaitos voi, jos siitä on sovittu nimeävän tyyppihyväksyntäviranomaisen kanssa, teettää alihankintana osan toimista, joita varten se on nimetty 72 artiklan 1 kohdan mukaisesti, tai teettää kyseiset toimet tytäryhtiöllään.

2.Jos tutkimuslaitos teettää tiettyjä niiden toimintaluokkien toimia, joita varten se on nimetty, alihankintana tai tytäryhtiöllä, sen on varmistettava, että alihankkija tai tytäryhtiö täyttää 73 ja 74 artiklassa säädetyt vaatimukset, ja tiedotettava asiasta tyyppihyväksyntäviranomaiselle.

3.Tutkimuslaitosten on otettava täysi vastuu alihankkijoiden tai tytäryhtiöiden suorittamista tehtävistä riippumatta siitä, mihin nämä ovat sijoittautuneet.

4.Tutkimuslaitosten on pidettävä tyyppihyväksyntäviranomaisen saatavilla asiakirjat, jotka koskevat alihankkijan tai tytäryhtiön pätevyyden arviointia ja niiden suorittamia tehtäviä.

76 artikla
Valmistajan omat tutkimuslaitokset

1.Valmistajan oma tutkimuslaitos voidaan nimetä 72 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja luokan A toimia varten vain liitteessä XV lueteltujen säädösten osalta. Valmistajan oman tutkimuslaitoksen on oltava itsenäinen ja erillinen osa valmistajan yritystä, eikä se saa osallistua arvioimiensa ajoneuvojen, järjestelmien, komponenttien tai erillisten teknisten yksiköiden suunnitteluun, valmistukseen, toimittamiseen tai huoltoon.

2.Valmistajan oman tutkimuslaitoksen on täytettävä seuraavat vaatimukset:

(a)sen on akkreditoinut asetuksen (EY) N:o 765/2008 2 artiklan 11 kohdan määritelmän mukainen kansallinen akkreditointielin tämän asetuksen liitteen V lisäysten 1 ja 2 mukaisesti;

(b)valmistajan oma tutkimuslaitos ja sen henkilöstö muodostavat organisatorisen kokonaisuuden ja käyttävät valmistajan yrityksen, jonka osa ne ovat, sisällä raportointimenetelmiä, jotka takaavat niiden puolueettomuuden ja osoittavat sen asiaankuuluvalle kansalliselle akkreditointielimelle;

(c)valmistajan oma tutkimuslaitos ja sen henkilöstö eivät osallistu toimintaan, joka voi olla ristiriidassa niiden riippumattomuuden kanssa tai vaarantaa niiden luotettavuuden niissä toimissa, joita varten ne on nimetty;

(d)laitos toimittaa palvelujaan yksinomaan valmistajan yritykselle, jonka osa se on.

3.Valmistajan omaa tutkimuslaitosta ei tarvitse ilmoittaa komissiolle 78 artiklan mukaisesti, mutta valmistajan yrityksen, jonka osa laitos on, tai kansallisen akkreditointielimen on tyyppihyväksyntäviranomaisen pyynnöstä toimitettava tutkimuslaitoksen akkreditointia koskevat tiedot kyseiselle viranomaiselle.

4.Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 88 artiklan mukaisesti liitteen XV muuttamiseksi siten, että otetaan huomioon tekniikan ja sääntelyn kehitys saattamalla säädösten ja niiden sisältämien rajoitusten luettelo ajan tasalle.

77 artikla
Tutkimuslaitosten arviointi ja nimeäminen

1.Ennen tutkimuslaitoksen nimeämistä tyyppihyväksyntäviranomaisen on arvioitava se noudattaen arviointitarkistuslistaa, joka käsittää ainakin liitteen V lisäyksessä 2 luetellut vaatimukset. Arvioinnin on sisällettävä nimeämistä hakevan tutkimuslaitoksen paikan päällä tehtävä arviointi ja tapauksen mukaan tytäryhtiön tai alihankkijan arviointi riippumatta siitä, sijaitseeko tämä unionissa vai sen ulkopuolella.

Vähintään kahden muun jäsenvaltion tyyppihyväksyntäviranomaisen edustajien on koordinoidusti sen jäsenvaltion, johon kyseinen tutkimuslaitos on sijoittautunut, tyyppihyväksyntäviranomaisen kanssa ja yhdessä komission edustajan kanssa muodostettava yhteisarviointiryhmä ja osallistuttava hakijatutkimuslaitoksen arviointiin, paikan päällä tehtävä arviointi mukaan luettuna. Sen jäsenvaltion, johon hakijatutkimuslaitos on sijoittautunut, nimeävän tyyppihyväksyntäviranomaisen on annettava ripeästi näiden edustajien käyttöön asiakirjat, joita tarvitaan hakijatutkimuslaitoksen arviointiin.

2.Yhteisarviointiryhmän on esitettävä arviointimenettelyn aikana havaintonsa, jotka koskevat sitä, ettei hakijatutkimuslaitos täytä 72–76, 84 ja 85 artiklassa sekä liitteen V lisäyksessä 2 vahvistettuja vaatimuksia. Näistä havainnoista on keskusteltava nimeävän hyväksyntäviranomaisen ja yhteisarviointiryhmän kesken tarkoituksena päästä sopimukseen hakemuksen arvioinnista.

3.Yhteisarviointiryhmän on 45 päivän kuluessa paikan päällä tehdystä arvioinnista laadittava raportti, jossa todetaan, missä määrin hakija täyttää tämän asetuksen 72–76 artiklassa, 84 ja 85 artiklassa sekä liitteen V lisäyksessä 2 vahvistetut vaatimukset.

4.Raportissa on lisäksi esitettävä tiivistelmä havaituista vaatimustenvastaisuuksista. Raportissa on otettava huomioon yhteisarviointiryhmän jäsenten eriävät mielipiteet ja esitettävä suositus siitä, olisiko hakija nimettävä tutkimuslaitokseksi.

5.Jäsenvaltioiden on annettava komissiolle tiedoksi niiden tyyppihyväksyntäviranomaisen edustajien nimet, joita voidaan kutsua kulloiseenkin yhteisarviointitehtävään.

6.Tutkimuslaitoksen pätevyys on arvioitava liitteen V lisäyksen 2 säännösten mukaisesti.

7.Tyyppihyväksyntäviranomaisen on toimitettava arviointiraportti komissiolle ja muiden jäsenvaltioiden nimeäville viranomaisille, ja sen mukana on toimitettava asiakirjatodisteita tutkimuslaitoksen pätevyydestä ja niistä järjestelyistä, joilla varmistetaan, että tutkimuslaitosta valvotaan säännöllisesti ja että se jatkossakin täyttää tämän asetuksen vaatimukset.

Ilmoittavan tyyppihyväksyntäviranomaisen on lisäksi toimitettava todisteet siitä, että käytettävissä on pätevää henkilöstöä tutkimuslaitoksen valvomiseksi 71 artiklan 6 kohdan mukaisesti.

8.Muiden jäsenvaltioiden tyyppihyväksyntäviranomaiset ja komissio voivat tarkastella arviointiraporttia ja asiakirjatodisteita, esittää kysymyksiä tai huolenaiheita ja pyytää lisää asiakirjatodisteita kuukauden kuluessa siitä, kun arviointiraportti ja asiakirjatodisteet annettiin niille tiedoksi.

9.Sen jäsenvaltion tyyppihyväksyntäviranomaisen, johon tutkimuslaitos on sijoittautunut, on vastattava kysymyksiin, huolenaiheisiin ja lisäasiakirjatodisteita koskeviin pyyntöihin neljän viikon kuluessa niiden vastaanottamisesta.

10.Muiden jäsenvaltioiden tyyppihyväksyntäviranomaiset tai komissio voivat yksinään tai yhdessä esittää suosituksia sen jäsenvaltion tyyppihyväksyntäviranomaiselle, johon hakijatutkimuslaitos on sijoittautunut, neljän viikon kuluessa 9 kohdassa tarkoitetun vastauksen vastaanottamisesta. Tämän tyyppihyväksyntäviranomaisen on otettava suositukset huomioon päättäessään tutkimuslaitoksen nimeämisestä. Jos kyseinen tyyppihyväksyntäviranomainen päättää olla noudattamatta muiden jäsenvaltioiden tai komission sille osoittamia suosituksia, sen on esitettävä päätökselleen perusteet kahden viikon kuluessa päätöksen tekemisestä.

11.Tutkimuslaitosten nimeäminen on voimassa enintään viisi vuotta.

12.Hyväksyntäviranomaisen, joka hakee nimeämistä tutkimuslaitokseksi 72 artiklan 2 kohdan mukaisesti, on dokumentoitava tämän asetusten vaatimusten täyttyminen arvioinnissa, jonka suorittavat riippumattomat tarkastajat. Tarkastajat eivät saa kuulua samaan hyväksyntäviranomaiseen, ja heidän on täytettävä liitteen V lisäyksessä 2 vahvistetut vaatimukset.

78 artikla
Tutkimuslaitosten ilmoittaminen komissiolle

1.Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kunkin nimeämänsä tutkimuslaitokseen nimi, osoite, sähköpostiosoite, vastuuhenkilöt sekä toimintaluokat. Jäsenvaltioiden on selvästi täsmennettävä nimeämisen ala, vaatimustenmukaisuuden arviointitoimet ja -menettelyt, ne liitteessä IV luetellut tuotetyypit ja kohteet, joita varten tutkimuslaitokset on nimetty, sekä näiden tietojen myöhemmät muutokset.

Ilmoitus on tehtävä ennen kuin nimetty tutkimuslaitos aloittaa 72 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun toimen.

2.Jäsenvaltio tai komissio voi 28 päivän kuluessa ilmoituksen tekemisestä esittää perusteltuja kirjallisia vastalauseita, jotka koskevat joko tutkimuslaitosta tai tyyppihyväksyntäviranomaisen suorittamaa tutkimuslaitoksen valvontaa. Mikäli jäsenvaltio tai komissio esittää vastalauseita, ilmoituksen voimaantuloa on lykättävä. Tällöin komissio kuulee asianomaisia osapuolia ja päättää täytäntöönpanosäädöksellä, voidaanko ilmoituksen voimaantulon lykkääminen keskeyttää. Tämä täytäntöönpanosäädös hyväksytään 87 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

Mikäli vastalauseita ei esitetä tai komissio katsoo, että ilmoitus voidaan hyväksyä kokonaan tai osittain, komissio julkaisee ilmoituksen 5 kohdan mukaisesti.

3.Useat tyyppihyväksyntäviranomaiset voivat nimetä ja näiden tyyppihyväksyntäviranomaisten jäsenvaltiot voivat ilmoittaa komissiolle saman tutkimuslaitoksen riippumatta siitä, minkä toimintaluokan tai -luokkien toimintoja sen on määrä suorittaa 72 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

4.Jos liitteessä IV luetellussa säädöksessä edellytetään, että tyyppihyväksyntäviranomaisen on nimettävä tietty organisaatio tai toimivaltainen elin suorittamaan toimintaa, joka ei sisälly 72 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin toimintaluokkiin, jäsenvaltion on tehtävä 1 kohdassa tarkoitettu ilmoitus.

5.Komissio julkaisee verkkosivustollaan ajantasaistetun luettelon ja yksityiskohtaiset tiedot sille tämän artiklan mukaisesti ilmoitetuista tutkimuslaitoksista, organisaatioista ja toimivaltaisista elimistä.

79 artikla
Tutkimuslaitosten nimeämisten muuttaminen ja uusiminen

1.Jos tyyppihyväksyntäviranomainen on todennut tai saanut tietää, että tutkimuslaitos ei enää täytä tässä asetuksessa säädettyjä vaatimuksia, kyseisen viranomaisen on rajoitettava nimeämistä taikka peruutettava se määräajaksi tai kokonaan sen mukaan, miten vakavaa kyseisten vaatimusten noudattamatta jättäminen on ollut.

Tyyppihyväksyntäviranomaisen on viipymättä tiedotettava komissiolle ja toisille jäsenvaltioille ilmoituksen peruuttamisesta määräajaksi, rajoittamisesta tai peruuttamisesta kokonaan.

Komissio saattaa 78 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut julkaistut tiedot ajan tasalle.

2.Jos nimeämistä rajoitetaan tai se peruutetaan tilapäisesti tai kokonaan tai jos tutkimuslaitos on lopettanut toimintansa, nimeävän hyväksyntäviranomaisen on siirrettävä kyseisen tutkimuslaitoksen asiakirja-aineistot toisen tutkimuslaitoksen jatkokäsiteltäväksi tai pidettävä ne hyväksyntäviranomaisten tai markkinavalvontaviranomaisten saatavilla.

3.Jos tutkimuslaitoksen vaatimustenvastaisuus vaikuttaa tyyppihyväksyntätodistuksiin, jotka on annettu sen tutkimuslaitoksen laatimien tarkastus- ja testausselosteiden perusteella, jota ilmoituksen muutos koskee, tyyppihyväksyntäviranomaisen on ilmoitettava siitä muille tyyppihyväksyntäviranomaisille ja komissiolle.

Tyyppihyväksyntäviranomaisen on kahden kuukauden kuluessa siitä, kun se on ilmoittanut muutoksista ilmoitukseen, toimitettava komissiolle ja muille tyyppihyväksyntäviranomaisille kertomus vaatimustenvastaisuutta koskevista havainnoistaan. Jos jo markkinoilla olevien ajoneuvojen, järjestelmien, komponenttien tai erillisten teknisten yksiköiden turvallisuuden varmistamiseksi on tarpeen, nimeävän tyyppihyväksyntäviranomaisen on kehotettava asianomaisia tyyppihyväksyntäviranomaisia peruuttamaan kohtuullisen ajan kuluessa kaikki virheellisin perustein annetut todistukset määräajaksi tai kokonaan.

4.Muut todistukset, jotka on annettu sen tutkimuslaitoksen laatimien tarkastus- ja testausselosteiden perusteella, jota koskeva ilmoitus on peruutettu määräajaksi, sitä on rajoitettu tai se on peruutettu kokonaan, pysyvät voimassa seuraavissa tapauksissa:

a)kun ilmoitus peruutetaan määräajaksi, sillä edellytyksellä, että tyyppihyväksyntätodistuksen antanut tyyppihyväksyntäviranomainen vahvistaa kolmen kuukauden kuluessa määräaikaisesta peruuttamisesta muiden jäsenvaltioiden tyyppihyväksyntäviranomaisille ja komissiolle kirjallisesti, että se ottaa hoitaakseen tutkimuslaitoksen tehtävät määräaikaisen peruuttamisen aikana;

b)kun ilmoitusta rajoitetaan tai se peruutetaan kokonaan, kolmen kuukauden ajan ilmoituksen rajoittamisesta tai peruuttamisesta. Todistukset antanut tyyppihyväksyntäviranomainen voi jatkaa todistusten voimassaoloa kolmella kuukaudella kerrallaan yhteensä enintään kahdeksitoista kuukaudeksi, kunhan se ottaa täksi ajaksi hoitaakseen sen tutkimuslaitoksen tehtävät, jota ilmoituksen rajoittaminen tai peruuttaminen kokonaan koskee.

Tyyppihyväksyntäviranomaisen, joka ottaa hoitaakseen tutkimuslaitoksen tehtävät, on viipymättä ilmoitettava asiasta muille tyyppihyväksyntäviranomaisille, muille tutkimuslaitoksille ja komissiolle.

5.Tutkimuslaitoksen nimeämisen alaa voidaan laajentaa 77 artiklassa vahvistetun menettelyn mukaisesti ja edellyttäen 78 artiklassa tarkoitettua ilmoitusta.

6.Tutkimuslaitoksen nimeäminen voidaan uusia vain sen jälkeen, kun tyyppihyväksyntäviranomainen on varmentanut, että tutkimuslaitos on edelleen tämän asetuksen vaatimusten mukainen. Arviointi on tehtävä 77 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti.

80 artikla
Tutkimuslaitosten valvonta

1.Tyyppihyväksyntäviranomaisen on jatkuvasti valvottava tutkimuslaitoksia varmistaakseen, että tämän asetuksen 72–76, 84 ja 85 artiklassa sekä liitteen V lisäyksessä 2 vahvistetut vaatimukset täyttyvät.

Tutkimuslaitosten on pyynnöstä toimitettava kaikki asiaankuuluvat tiedot ja asiakirjat, joiden perusteella kyseinen tyyppihyväksyntäviranomainen voi varmentaa, että kyseiset vaatimukset täyttyvät.

Tutkimuslaitosten on viipymättä ilmoitettava tyyppihyväksyntäviranomaiselle kaikista etenkin niiden henkilöstöön, tiloihin, tytäryhtiöihin tai alihankkijoihin liittyvistä muutoksista, jotka saattavat vaikuttaa tämän asetuksen 72–76, 84 ja 85 artiklassa sekä liitteen V lisäyksessä 2 vahvistettujen vaatimusten täyttymiseen taikka niiden kykyyn suorittaa ne ajoneuvoihin, järjestelmiin, komponentteihin ja erillisiin teknisiin yksiköihin liittyvät vaatimustenmukaisuuden arviointitehtävät, joita varten ne on nimetty.

2.Tutkimuslaitosten on viipymättä vastattava tyyppihyväksyntäviranomaisten tai komission esittämiin pyyntöihin, jotka koskevat niiden suorittamia vaatimustenmukaisuuden arviointeja.

3.Sen jäsenvaltion tyyppihyväksyntäviranomaisen, johon tutkimuslaitos on sijoittautunut, on varmistettava, että tutkimuslaitos täyttää sille 2 kohdassa asetetun velvoitteen, jollei sen täyttämättä jättämiselle ole oikeutettua perustetta.

Jos sen jäsenvaltion tyyppihyväksyntäviranomainen, johon tutkimuslaitos on sijoittautunut, vetoaa oikeutettuun perusteeseen, sen on ilmoitettava asiasta komissiolle.

Komissio kuulee jäsenvaltioita asiasta viipymättä. Komissio päättää tämän arvioinnin perusteella täytäntöönpanosäädöksellä, onko peruste oikeutettu. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 87 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

Tutkimuslaitos tai tyyppihyväksyntäviranomainen voi vaatia, että toisen jäsenvaltion viranomaisille tai komissiolle toimitettuja tietoja käsitellään luottamuksellisina.

3.Tyyppihyväksyntäviranomaisen on vähintään 30 kuukauden välein arvioitava kukin sen vastuulla oleva tutkimuslaitos sen selvittämiseksi, että laitos edelleen täyttää tämän asetuksen 72–76, 84 ja 85 artiklassa sekä liitteen V lisäyksessä 2 vahvistetut vaatimukset.

Jäsenvaltioiden on kahden kuukauden kuluessa tutkimuslaitoksen arvioinnin saattamisesta päätökseen raportoitava näistä valvontatoimista komissiolle ja toisille jäsenvaltioille. Raportissa on esitettävä arvioinnista tiivistelmä, joka on asetettava julkisesti saataville.

4.Sen jäsenvaltion tyyppihyväksyntäviranomaisen, johon tutkimuslaitos on sijoittautunut, ja 77 artiklan 1–4 kohdan mukaisesti nimetyn yhteisarviointiryhmän on viisi vuotta tutkimuslaitoksen nimeämisen jälkeen ja sitten viiden vuoden välein tehtävä arviointi sen selvittämiseksi, että tutkimuslaitos edelleen täyttää tämän asetuksen 72–76, 84 ja 85 artiklassa sekä liitteen V lisäyksessä 2 vahvistetut vaatimukset.

81 artikla
Tutkimuslaitosten pätevyyden kyseenalaistaminen

1.Komissio tutkii kaikki tapaukset, joissa sen tietoon saatetaan epäilys tutkimuslaitoksen pätevyydestä tai siitä, täyttääkö tutkimuslaitos edelleen sitä tämän asetuksen mukaisesti koskevat vaatimukset ja velvollisuudet. Se voi käynnistää tällaisia tutkimuksia myös omasta aloitteestaan.

Jos osoitetaan tai on perusteltua syytä katsoa, että tyyppihyväksyntä on myönnetty virheellisten tietojen perusteella tai että testituloksia on väärennetty tai että on jätetty ilmoittamatta tietoja tai teknisiä eritelmiä, jotka olisivat johtaneet tyyppihyväksynnän epäämiseen, komissio selvittää tutkimuslaitoksen vastuun asiassa.

2.Komissio kuulee 1 kohdassa tarkoitetun tutkimuksen yhteydessä sen jäsenvaltion tyyppihyväksyntäviranomaista, johon tutkimuslaitos on sijoittautunut. Kyseisen jäsenvaltion tyyppihyväksyntäviranomaisen on toimitettava pyynnöstä komissiolle kaikki merkitykselliset tiedot, jotka liittyvät asianomaisen tutkimuslaitoksen toimintaan ja sen riippumattomuutta ja pätevyyttä koskevien vaatimusten täyttymiseen.

3.Komissio varmistaa, että kaikkia sen tutkimusten yhteydessä saatuja arkaluontoisia tietoja käsitellään luottamuksellisesti.

4.Jos komissio toteaa, että tutkimuslaitos ei täytä tai ei enää täytä sen nimeämiselle asetettuja vaatimuksia tai että se on vastuussa jostakin 1 kohdassa tarkoitetusta väärinkäytöksestä, se ilmoittaa asiasta tyyppihyväksyntäviranomaisen jäsenvaltiolle.

Komissio pyytää kyseistä jäsenvaltiota ryhtymään rajoittaviin toimenpiteisiin, mukaan luettuna tarvittaessa nimeämisen peruuttaminen määräajaksi, sen rajoittaminen tai sen peruuttaminen kokonaan.

Jos asianomainen jäsenvaltio ei toteuta tarvittavia rajoittavia toimenpiteitä, komissio voi täytäntöönpanosäädöksillä peruuttaa tutkimuslaitoksen nimeämisen määräajaksi, rajoittaa sitä tai peruuttaa sen kokonaan. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 87 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Komissio ilmoittaa päätöksestään asianomaiselle jäsenvaltiolle ja saattaa 78 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut julkaistut tiedot ajan tasalle.

82 artikla
Tutkimuslaitoksen arviointia, nimeämistä ja valvontaa koskevien tietojen vaihto

1.Tyyppihyväksyntäviranomaisten on kuultava toisiaan ja komissiota yleisesti merkittävistä kysymyksistä, jotka koskevat tässä asetuksessa vahvistettujen vaatimusten täytäntöönpanoa siltä osin kuin kyse on tutkimuslaitosten arvioinnista, nimeämisestä ja valvonnasta.

2.Tyyppihyväksyntäviranomaisten on toimitettava toisilleen ja komissiolle viimeistään kahden vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta 77 artiklan 1 kohdan mukaisesti käytetyn arviointitarkistuslistan malli ja sen jälkeen siihen tehdyt muutokset, kunnes komissio on vahvistanut yhdenmukaistetun arviointitarkistuslistan. Siirretään komissiolle valta antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan arviointitarkistuslistan malli. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 87 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

3.Jos 77 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuista arviointiraporteista käy ilmi, että tyyppihyväksyntäviranomaisten yleisissä käytännöissä on eroja, jäsenvaltiot tai komissio voivat pyytää tietojenvaihtoa.

4.Tietojenvaihtoa koordinoi 10 artiklassa tarkoitettu foorumi.

83 artikla
Yhteistyö kansallisten akkreditointielinten kanssa

1.Jos tutkimuslaitoksen nimeäminen perustuu asetuksessa (EY) N:o 765/2008 tarkoitettuun akkreditointiin, jäsenvaltioiden on varmistettava, että tyyppihyväksyntäviranomainen tiedottaa tietyn tutkimuslaitoksen akkreditoineelle kansalliselle akkreditointielimelle poikkeuksellisia tapahtumia koskevista ilmoituksista ja muista tiedoista, jotka liittyvät tutkimuslaitoksen valvonnassa oleviin asioihin, jos tällaiset tiedot ovat merkityksellisiä kyseisen tutkimuslaitoksen toiminnan arvioinnissa.

2.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että sen jäsenvaltion tyyppihyväksyntäviranomainen, johon tutkimuslaitos on sijoittautunut, tiedottaa tietyn tutkimuslaitoksen akkreditoinnista vastaavalle kansalliselle akkreditointielimelle havainnoista, jotka ovat akkreditoinnin kannalta merkityksellisiä. Kansallisen akkreditointielimen on tiedotettava havainnoistaan sen jäsenvaltion tyyppihyväksyntäviranomaiselle, johon tutkimuslaitos on sijoittautunut.

84 artikla
Tutkimuslaitosten toimintaan liittyvät velvoitteet

1.Tutkimuslaitoksen on suoritettava ne toimet, joita varten se on nimetty 72 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

2.Tutkimuslaitoksen on aina

(a)annettava hyväksyntäviranomaisen tarkkailla tutkimuslaitoksen suorittamaa vaatimustenmukaisuuden arviointia;

(b)toimitettava hyväksyntäviranomaiselle pyynnöstä tiedot niistä toimintaluokista, joita varten se on nimetty.

3.Jos tutkimuslaitos havaitsee, ettei valmistaja noudata tässä asetuksessa vahvistettuja vaatimuksia, sen on ilmoitettava asiasta hyväksyntäviranomaiselle, jotta tämä voi vaatia valmistajaa ryhtymään aiheellisiin korjaaviin toimenpiteisiin. Hyväksyntäviranomaisen on kieltäydyttävä myöntämästä tyyppihyväksyntätodistusta, jos näitä aiheellisia korjaavia toimenpiteitä ei ole toteutettu.

85 artikla
Tutkimuslaitosten tiedotusvelvoitteet

1.Tutkimuslaitoksen on ilmoitettava nimeävälle hyväksyntäviranomaiselle

(a)havaitut vaatimustenvastaisuudet, jotka saattavat edellyttää tyyppihyväksyntätodistuksen epäämistä, rajoittamista tai peruuttamista tilapäisesti tai kokonaan;

(b)olosuhteet, jotka vaikuttavat nimeämisen soveltamisalaan ja edellytyksiin;

(c)markkinavalvontaviranomaisten esittämät tutkimuslaitoksen toimintaa koskevat tietopyynnöt.

2.Tutkimuslaitoksen on hyväksyntäviranomaisen pyynnöstä toimitettava tietoja nimeämisen soveltamisalaan kuuluvista toimista sekä muista suoritetuista toimista, rajat ylittävät toimet ja alihankinta mukaan luettuina.

86 artikla
Kansalliset maksut tyyppihyväksyntäviranomaisten suorittamiin toimiin liittyvistä kustannuksista

1.Jäsenvaltioiden on perittävä niiden alueelle sijoittautuneilta nimeämistä hakevilta tutkimuslaitoksilta maksuja, joilla katetaan kokonaan tai osittain niiden toimien kustannukset, jotka tutkimuslaitoksista vastaavat kansalliset viranomaiset suorittavat tämän asetuksen mukaisesti.

2.Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan 1 kohdassa tarkoitettujen maksujen rakenne ja taso, ottaen huomioon turvallisuutta, ihmisten terveyden ja ympäristön suojaamista, innovoinnin tukemista ja kustannustehokkuutta koskevat tavoitteet. Maksujen sopivaa tasoa vahvistettaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota niihin tutkimuslaitoksiin, jotka ovat esittäneet 83 artiklassa tarkoitetun kansallisen akkreditointielimen antaman voimassa olevan todistuksen, sekä niihin tutkimuslaitoksiin, jotka ovat komission suosituksessa 2003/361/EY 29 määriteltyjä pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 87 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

XVI LUKU
TÄYTÄNTÖÖNPANOVALTA JA SIIRRETTY TOIMIVALTA

87 artikla
Komiteamenettely

1.Komissiota avustaa tekninen komitea – moottoriajoneuvot. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

88 artikla
Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tässä artiklassa säädetyin edellytyksin.

2.Siirretään komissiolle määräämättömäksi ajaksi tämän asetuksen voimaantulopäivästä 4 artiklan 2 kohdassa, 5 artiklan 2 kohdassa, 10 artiklan 3 kohdassa, 22 artiklan 3 kohdassa, 24 artiklan 3 kohdassa, 25 artiklan 5 kohdassa, 26 artiklan 2 kohdassa, 28 artiklan 5 kohdassa, 29 artiklan 6 kohdassa, 34 artiklan 2 kohdassa, 55 artiklan 2 ja 3 kohdassa, 56 artiklan 2 kohdassa, 60 artiklan 3 kohdassa, 65 artiklan 10 kohdassa, 76 artiklan 4 kohdassa ja 90 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

3.Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 4 artiklan 2 kohdassa, 5 artiklan 2 kohdassa, 10 artiklan 3 kohdassa, 22 artiklan 3 kohdassa, 24 artiklan 3 kohdassa, 25 artiklan 5 kohdassa, 26 artiklan 2 kohdassa, 28 artiklan 5 kohdassa, 29 artiklan 6 kohdassa, 34 artiklan 2 kohdassa, 55 artiklan 2 ja 3 kohdassa, 56 artiklan 2 kohdassa, 60 artiklan 3 kohdassa, 65 artiklan 10 kohdassa, 76 artiklan 4 kohdassa ja 90 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5.Edellä olevan 4 artiklan 2 kohdan, 5 artiklan 2 kohdan, 10 artiklan 3 kohdan, 22 artiklan 3 kohdan, 24 artiklan 3 kohdan, 25 artiklan 5 kohdan, 26 artiklan 2 kohdan, 28 artiklan 5 kohdan, 29 artiklan 6 kohdan, 34 artiklan 2 kohdan, 55 artiklan 2 ja 3 kohdan, 56 artiklan 2 kohdan, 60 artiklan 3 kohdan, 65 artiklan 10 kohdan, 76 artiklan 4 kohdan tai 90 artiklan 2 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

XVII LUKU
LOPPUSÄÄNNÖKSET

89 artikla
Seuraamukset

1.Jäsenvaltioiden on vahvistettava niitä seuraamuksia koskevat säännöt, joita määrätään talouden toimijoille tai tutkimuslaitoksille, jotka ovat rikkoneet niille tässä asetuksessa ja etenkin sen 11–19, 72–76, 84 ja 85 artiklassa säädettyjä velvoitteita, ja ryhdyttävä kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin niiden täytäntöönpanon varmistamiseksi. Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

2.Seuraamus on voitava määrätä ainakin seuraavantyyppisistä talouden toimijoiden ja tutkimuslaitosten rikkomuksista:

(a)väärien tietojen antaminen hyväksyntä- tai takaisinkutsumenettelyn kuluessa;

(b)tyyppihyväksynnän testitulosten väärentäminen;

(c)sellaisten tietojen tai teknisten eritelmien ilmoittamatta jättäminen, jotka saattaisivat johtaa ajoneuvojen, järjestelmien, komponenttien tai erillisten teknisten yksiköiden takaisinkutsun järjestämiseen taikka tyyppihyväksynnän epäämiseen tai peruuttamiseen;

3.Talouden toimijoiden osalta seuraamus on määrättävä 2 kohdassa tarkoitettujen rikkomustyyppien lisäksi seuraavantyyppisten rikkomusten tapauksessa:

(a)kieltäytyminen antamasta tietoja saataville;

(b)hyväksyntää edellyttävien ajoneuvojen, järjestelmien, komponenttien tai erillisten teknisten yksiköiden asettamisen saataville markkinoilla ilman tällaista hyväksyntää taikka asiakirjojen tai merkintöjen väärentäminen tässä tarkoituksessa.

4.Jäsenvaltioiden on toimitettava 1–3 kohdan täytäntöönpanemiseksi annetut säännökset komissiolle viimeistään ... päivänä ...kuuta ... [PO: please insert the date 12 months after entry into force of this Regulation.] ja ilmoitettava komissiolle näihin säännöksiin vaikuttavista myöhemmistä muutoksista viipymättä.

5.Jäsenvaltioiden on raportoitava määräämistään seuraamuksista komissiolle vuosittain.

90 artikla
Hallinnolliset sakot

1.Jos 9 artiklan 1 ja 4 kohdassa tai 54 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa komission tekemässä vaatimustenmukaisuuden todentamisessa osoittautuu, että ajoneuvo, järjestelmä, komponentti tai erillinen tekninen yksikkö ei ole tässä asetuksessa vahvistettujen vaatimusten mukainen, komissio voi määrätä asianomaiselle talouden toimijalle hallinnollisia sakkoja tämän asetuksen rikkomisesta. Hallinnollisten sakkojen on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. Sakkojen on erityisesti oltava oikeassa suhteessa unionin markkinoilla rekisteröityjen vaatimustenvastaisten ajoneuvojen taikka unionin markkinoilla saataville asetettujen vaatimustenvastaisten järjestelmien, komponenttien tai erillisten teknisten yksiköiden lukumäärään.

Komission määräämiä hallinnollisia sakkoja ei saa määrätä niiden seuraamusten lisäksi, jotka jäsenvaltiot ovat 89 artiklan mukaisesti määränneet samasta rikkomuksesta, ja niiden määrä saa olla enintään 30 000 euroa vaatimustenvastaista ajoneuvoa, järjestelmää, komponenttia tai erillistä teknistä yksikköä kohti.

2.Komissio voi antaa 88 artiklan mukaisesti täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan menetelmät 1 kohdassa tarkoitettujen hallinnollisten sakkojen laskemista ja perimistä varten

3Hallinnollisista sakoista kertyviä määriä on pidettävä Euroopan unionin yleiseen talousarvioon otettavina tuloina.

91 artikla
Asetuksen (EY) N:o 715/2007 muuttaminen

1.Muutetaan asetus (EY) N:o 715/2007 seuraavasti:

(1) Korvataan asetuksen otsikko seuraavasti:

”Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 715/2007, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2007, moottoriajoneuvojen tyyppihyväksynnästä kevyiden henkilö- ja hyötyajoneuvojen päästöjen (Euro 5 ja Euro 6) osalta”.

(2) Korvataan 1 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2. Tässä asetuksessa vahvistetaan lisäksi säännöt, jotka koskevat käytössä olevien ajoneuvojen vaatimustenmukaisuutta, pilaantumista rajoittavien laitteiden kestävyyttä, ajoneuvon sisäisiä valvontajärjestelmiä (OBD-järjestelmiä) ja polttoaineenkulutuksen mittaamista.”

(3) Poistetaan 3 artiklan 14 ja 15 kohta.

(4) Poistetaan 6–9 artikla.

(5) Poistetaan 13 artiklan 2 kohdan e alakohta.

(6) Lisätään 11 a artikla seuraavasti:

”11 a artikla

1. Hyväksyntäviranomaisten on asianmukaisten ja edustavien näytteiden perusteella todennettava, että

a) käyttöön otetut ajoneuvot noudattavat tyyppihyväksyntätodistuksiin ja vaatimustenmukaisuustodistuksiin kirjattuja hiilidioksidipäästö- ja polttoaineenkulutusarvoja;

b) sovellettavalla testausmenettelyllä määritetyt hiilidioksidipäästö- ja polttoaineenkulutusarvot edustavat todellisissa ajo-olosuhteissa mitattuja päästöjä.

2. Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joissa määritetään 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetut todentamismenettelyt ja todentamisten tulosten huomioon ottamiseksi mahdollisesti tarvittavat toimet. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään […] artiklassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.”

2.Viittauksia asetuksen (EY) N:o 715/2007 poistettuihin säännöksiin pidetään viittauksina tähän asetukseen tämän asetuksen liitteessä XVIII olevassa 1 kohdassa vahvistetun vastaavuustaulukon mukaisesti.

92 artikla
Asetuksen (EY) N:o 595/2009 muuttaminen

1.Muutetaan asetus (EY) N:o 595/2009 seuraavasti:

(1) Korvataan 1 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2. Lisäksi tässä asetuksessa vahvistetaan säännöt, jotka koskevat käytössä olevien ajoneuvojen ja moottorien vaatimustenmukaisuutta, pilaantumista rajoittavien laitteiden kestävyyttä, ajoneuvon OBD-järjestelmiä, polttoaineenkulutuksen ja CO2- päästöjen mittausta ja ajoneuvojen OBD-järjestelmien tietojen saatavuutta.

(2) Poistetaan 3 artiklan 11 ja 13 kohta.

(3) Poistetaan 6 artikla.

(4) Poistetaan 11 artiklan 2 kohdan e alakohta.

2.Viittauksia asetuksen (EY) N:o 595/2009 poistettuihin säännöksiin pidetään viittauksina tähän asetukseen tämän asetuksen liitteessä XVIII olevassa 2 kohdassa vahvistetun vastaavuustaulukon mukaisesti.

93 artikla
Asetuksen (EY) N:o 692/2008 muuttaminen

1.Poistetaan asetuksen (EY) N:o 692/2008 liite XIV.

2.Viittauksia asetuksen (EY) N:o 692/2008 poistettuihin säännöksiin pidetään viittauksina tähän asetukseen tämän asetuksen liitteessä XVIII olevassa 3 kohdassa vahvistetun vastaavuustaulukon mukaisesti.

94 artikla
Asetuksen (EU) N:o 582/2011 muuttaminen

1. Muutetaan asetus (EY) N:o 582/2011 seuraavasti:

(1) Poistetaan 2 a –2 h artikla.

(2) Poistetaan liite XVII.

2.Viittauksia asetuksen (EY) N:o 582/2011 poistettuihin säännöksiin pidetään viittauksina tähän asetukseen tämän asetuksen liitteessä XVIII olevassa 4 kohdassa vahvistetun vastaavuustaulukon mukaisesti.

95 artikla
Direktiivin 2007/46/EY kumoaminen

Kumotaan direktiivi 2007/46/EY 1 päivästä tammikuuta 201X.

Viittauksia direktiiviin 2007/46/EY pidetään viittauksina tähän asetukseen tämän asetuksen liitteessä XVIII olevassa 5 kohdassa vahvistetun vastaavuustaulukon mukaisesti.

96 artikla
Siirtymäsäännökset

1.Tällä asetuksella ei mitätöidä kokonaisen ajoneuvon tyyppihyväksyntää tai ajoneuvolle, järjestelmälle, komponentille tai erilliselle tekniselle yksikölle myönnettyä EU-tyyppihyväksyntää, joka on myönnetty ennen [PO: please insert the date of application as mentioned in Article 98].

2.Hyväksyntäviranomaisten on myönnettävä laajennuksia ja tarkistuksia 1 kohdassa tarkoitettuihin kokonaisen ajoneuvon tyyppihyväksyntiin ja ajoneuvojen, järjestelmien, komponenttien tai erillisten teknisten yksiköiden EU-tyyppihyväksyntiin tämän asetuksen 31 ja 32 artiklan mukaisesti.

3.Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen kokonaisen ajoneuvon tyyppihyväksyntien voimassaolon on päätyttävä viimeistään [PO: please insert the date, which should be the date of application as mentioned in Article 98 + 5 years], ja hyväksyntäviranomaiset voivat uusia nämä kokonaisen ajoneuvon tyyppihyväksynnät ainoastaan tämän asetuksen 33 artiklan mukaisesti.

4.Ennen tämän asetuksen voimaantuloa nimetyille tutkimuslaitoksille on tehtävä 77 artiklassa tarkoitettu arviointi.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa nimettyjen tutkimuslaitosten nimeäminen on uusittava kahden vuoden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta, jos kyseiset tutkimuslaitokset täyttävät soveltuvat tämän asetuksen vaatimukset.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa nimettyjen tutkimuslaitosten nimeämisen voimassaolo päättyy viimeistään kahden vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta.

97 artikla
Kertomukset

1.Jäsenvaltioiden on 31 päivään joulukuuta 20xx [PO: please insert the year, which should be the year of application as mentioned in Article 98 + 5 years] mennessä tiedotettava komissiolle tässä asetuksessa vahvistettujen tyyppihyväksyntä- ja markkinavalvontamenettelyjen soveltamisesta.

2.Edellä olevan 1 kohdan mukaisesti toimitettujen tietojen perusteella komissio antaa 31 päivään joulukuuta 20yy mennessä Euroopan parlamentille ja neuvostolle arviointikertomuksen tämän asetuksen soveltamisesta, mukaan luettuna 9 artiklan mukainen vaatimustenmukaisuuden todentaminen. [PO: please insert the year, which should be the year 20xx as mentioned in paragraph 1 + 1 year]

98 artikla
Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 201X.

Kansalliset viranomaiset eivät kuitenkaan [...] [PO: please insert the date 12 months after entry into force of this Regulation.] alkaen saa evätä valmistajan pyytämää EU-tyyppihyväksyntää tai kansallista tyyppihyväksyntää uudelta ajoneuvotyypiltä eivätkä kieltää uuden ajoneuvon rekisteröintiä, markkinoille saattamista tai käyttöönottoa, jos ajoneuvo on tämän asetuksen ja sen nojalla annettujen delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten mukainen.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)

1.3.Ehdotuksen/aloitteen luonne

1.4.Tavoite (Tavoitteet)

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.6.Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

1.7.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat)

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

3.2.2.Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

3.2.3.Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

3.2.4.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

3.2.5.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)

1.3.Ehdotuksen/aloitteen luonne

1.4.Tavoite (Tavoitteet)

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.6.Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

1.7.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat)

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

3.2.2.Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

3.2.3.Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

3.2.4.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

3.2.5.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen sekä tällaisiin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden hyväksynnästä ja markkinavalvonnasta

1.2.Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB) 30

Sisämarkkinat, teollisuus, yrittäjyys ja pk-yritykset – Tavaroiden ja palvelujen sisämarkkinat

1.3.Ehdotuksen/aloitteen luonne

⌧ Ehdotus/aloite liittyy a uuteen toimeen

◻ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen 31

◻ Ehdotus/aloite liittyy käynnissä olevan toimen jatkamiseen

◻ Ehdotus/aloite liittyy toimeen, joka on suunnattu uudelleen

1.4.Tavoite (Tavoitteet)

1.4.1.Komission monivuotinen strateginen tavoite (monivuotiset strategiset tavoitteet), jonka (joiden) saavuttamista ehdotus/aloite tukee

Ehdotuksella pyritään edistämään yleistä tavoitetta, jonka mukaan varmistetaan kasvua ja työllisyyttä tukevat avoimet tavaroiden ja palvelujen sisämarkkinat.

1.4.2.Erityistavoite (erityistavoitteet) sekä toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä

Erityistavoite nro 1: Tarkastellaan säännöllisesti tietyillä aloilla voimassa olevia sisämarkkinasääntöjä ja ehdotetaan uusia aloitteita aina, kun se on aiheellista.

Erityistavoite nro 2: Varmistetaan EU:n lainsäädännön moitteeton soveltaminen.

Erityistavoite nro 3: EU:n yrityksille on hyötyä tasapuolisesta sääntely-ympäristöstä ja yhdenmukaisesta pääsystä markkinoille kansainvälisesti.

Toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä

Tavaroiden sisämarkkinat

1.4.3.Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen

– Euroopan kansalaisille (ajoneuvojen käyttäjille ja muille tielläliikkujille) olisi hyötyä toimenpiteistä, joilla pyritään välttämään moottoriajoneuvojen heikot turvallisuus- ja ympäristöominaisuudet, kun käytetään vaarallisia ja vaatimustenvastaisia autoteollisuuden tuotteita. Tällaisten tuotteiden käyttö lisää liikenneonnettomuuksia ja heikentää ilmanlaatua ja aiheuttaa sitä kautta haittaa ihmisten terveydelle.

– Autoteollisuuden toimitusketjun toimijoille olisi hyötyä toimenpiteistä, joilla pyritään poistamaan toimintaedellytysten epätasapuolisuudet ja vilpillinen kilpailu, joka johtuu niistä, jotka eivät noudata sääntöjä. Autoteollisuuden pk-yritykset ovat suurimmassa vaarassa kärsiä markkinoiden toimintaan ja sääntelyyn liittyvistä puutteista. Sen vuoksi kiinnitetäänkin erityistä huomiota siihen, miten kaavaillut toimenpiteet vaikuttaisivat niihin.

– Kansallisille täytäntöönpanoviranomaisille olisi hyötyä toimenpiteistä, joilla puututaan sääntelyn puutteisiin ja pyritään välttämään lisätaakan aiheuttamista viranomaisille niiden paikatessa puutteita korjaavilla toimilla, joita kohdistetaan niiden markkinoilla oleviin vaatimustenvastaisiin ja vaarallisiin tuotteisiin.

1.4.4.Tulos- ja vaikutusindikaattorit

Selvitys siitä, millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen toteuttamista seurataan

– muutokset kuluttajien näkemyksissä tai valvontaviranomaisten kuluttajilta saamissa valituksissa, jotka liittyvät moottoriajoneuvoihin ja ajoneuvojen komponentteihin

– muutokset EU:n markkinoilla olevien vaatimustenvastaisten ja vaarallisten autoteollisuuden tuotteiden määrässä tai prosenttiosuudessa (esim. verrattuna tehtyihin selvityksiin)

– muutokset EU:n viranomaisten toteuttamien suojatoimenpiteiden määrässä tai prosenttiosuudessa; kyse on toimenpiteistä, jotka liittyvät EU:n sisäisten ja ulkopuolisten valmistajien ja maahantuojien vaatimustenvastaisiin ja vaarallisiin tuotteisiin (huomioon otetaan autoteollisuuden tuotteiden lisääntyneet jäljitettävyysvaatimukset)

– muutokset ajoneuvoihin liittyvien RAPEX-ilmoitusten määrän kehittymisessä ja

– muutokset ajoneuvojen vapaaehtoisissa takaisinvedoissa (indikaattori mittaa valittujen toimintavaihtoehtojen tehokkuutta sellaisten markkinoilla olevien autoteollisuuden tuotteiden määrän vähentämisessä, jotka aiheuttavat turvallisuus- tai ympäristöriskejä).

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä

Nykyistä sääntelykehystä on arvosteltu siitä, ettei se riittävällä tavalla varmista luotettavia vaatimustenmukaisuuden etukäteisarviointeja eikä tehokkaita markkinoille saattamisen jälkeisiä tarkastuksia. Arvostelu on kiihtynyt sen jälkeen, kun syyskuussa 2015 kävi ilmi, että VW oli vuosikausia peukaloinut pakokaasunkäsittelylaitteiden säätöjä.

Vastauksena näihin arvosteluihin ja tyyppihyväksyntäjärjestelmän arvioinnissa havaittujen puutteiden korjaamiseksi tässä ehdotuksessa on monenlaisia toimenpiteitä, jotka liittyvät seuraaviin:

- tuotteitten jäljitettävyys sekä toimitusketjussa toimivien talouden toimijoiden roolit ja vastuualueet

- moottoriajoneuvoihin liittyvän teknistä yhdenmukaistamista koskevan lainsäädännön täytäntöönpanoon valvontaan osallistuvien eri kansallisten viranomaisten vastuualueet ja yhteistyö

- tutkimuslaitosten suorittamien tyyppihyväksyntään ja vaatimustenmukaisuuden arviointiin liittyvien tehtävien laatu

- markkinoille saattamisen jälkeiset suojamenettelyt ja ajoneuvojen takaisinvetoon liittyvät säännökset

- tuotannon vaatimustenmukaisuuden varmistamismenettelyt.

1.5.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo

Vaikka jäsenvaltiot vastaavatkin itse lainsäädännön täytäntöönpanosta alueellaan, on tasapuolisten toimintaedellytysten säilyttämiseksi koko EU:ssa tärkeää, että käytössä on koordinoitu malli, joka perustuu yhteisesti sovellettaviin kriteereihin ja jota jäsenvaltiot soveltavat yhdenmukaisesti. Sitä varten on huolehdittava, että tyyppihyväksyntävaatimuksia tulkitaan ja pannaan täytäntöön ja niiden täytäntöönpanoa valvotaan yhdenmukaisella tavalla ja että käytössä on yhdenmukaistetut markkinavalvontasäännökset, joiden ansiosta jäsenvaltiot voivat toteuttaa markkinoille saattamisen jälkeistä valvontaa ja ryhtyä tehokkaisiin ja yhteisiin korjaaviin toimiin siltä varalta, että markkinoilla on vaatimustenvastaisia ja vaarallisia tuotteita.

1.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

Moottoriajoneuvojen tyyppihyväksyntään liittyvää voimassa olevaa direktiiviä tarkasteltiin uudelleen vuonna 2007. Sen täytäntöönpanosta saatu kokemus on kuitenkin osoittanut, etteivät yhdenmukaisen täytäntöönpanon ja sen valvonnan varmistamiseen käytettävät mekanismit ole riittävän vahvoja. Sääntöjen tulkinnassa ja soveltamisessa on tullut esiin merkittäviä eroja, jotka haittaavat direktiivin päätavoitteiden toteutumista. Direktiivin tavoitteena on saada moottoriajoneuvojen turvallisuus- ja ympäristöominaisuudet asianmukaiselle tasolle.

1.5.4.Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut

Ehdotuksen odotetaan parantavan johdonmukaisuutta suhteessa muilla tyyppihyväksynnän osa-alueilla annettuun lainsäädäntöön (esim. maataloustraktorit ja moottoripyörät), jota tarkistettiin vuonna 2013.

Markkinavalvonnan alalla puolestaan odotetaan synergiaetuja, kun perustana käytetään uutta lainsäädäntökehystä koskevan asetuksen (EY) N:o 765/2008 ja päätöksen 768/2008 periaatteita ja vakiomuotoisia viittaussäännöksiä.

1.6.Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

◻ Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kesto on rajattu

–◻ Ehdotuksen/aloitteen mukainen toiminta alkaa [PP/KK]VVVV ja päättyy [PP/KK]VVVV.

–◻ Rahoitusvaikutukset alkavat vuonna VVVV ja päättyvät vuonna VVVV

⌧ Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kestoa ei ole rajattu

–Käynnistysvaihe alkaa vuonna 2017 ja päättyy vuonna 2020,

–minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.7.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat) 32

⌧ Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

–⌧ yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään

–◻ toimeenpanovirastoja

◻ Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

◻ Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty:

–◻ kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille

–◻ kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)

–◻ Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle

–◻ varainhoitoasetuksen 208 ja 209 artiklassa tarkoitetuille elimille

–◻ julkisoikeudellisille yhteisöille

–◻ sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, jotka antavat riittävät rahoitustakuut

–◻ sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja jotka antavat riittävät rahoitustakuut

–◻ henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä.

–Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, huomautuksille varatussa kohdassa olisi annettava lisätietoja.

Huomautukset

Komission tarkoituksena on, että sen omat yksiköt huolehtivat keskitetyn suoran hallinnoinnin piiriin kuuluvien toimenpiteitten täytäntöönpanosta. Keskeisessä asemassa on yhteinen tutkimuskeskus, joka huolehtii teknisestä ja tieteellisestä tuesta. Tätä säännellään hallinnollisella sopimuksella.

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset.

Tällä asetuksella perustettu moottoriajoneuvoja käsittelevä tekninen komitea ja 10 artiklalla perustettu foorumi muodostavat areenan, jolla voidaan käydä säännöllisiä keskusteluja siitä, miten moottoriajoneuvojen tyyppihyväksyntää ja markkinavalvontaa koskevat vahvistetut sääntelypuitteet pannaan täytäntöön.

Jäsenvaltioiden on raportoitava määräämistään seuraamuksista komissiolle vuosittain.

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle tässä asetuksessa säädettyjen tyyppihyväksyntämenettelyjen soveltamisesta, kun asetuksen voimaantulosta on kulunut viisi vuotta. Komissio antaa näiden tietojen perusteella kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle uuden asetuksen täytäntöönpanosta.

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

2.2.1.Todetut riskit

Ehdotetuilla toimenpiteillä rajoitettaisiin tutkimuslaitosten nimeämisen voimassaoloaikaa, mikä saattaisi johtaa tilapäiseen pulaan tutkimuslaitoksista ja aiheuttaa viivästyksiä tuotteiden tyyppihyväksyntää hakeville valmistajille.

2.2.2.Tiedot käyttöön otetusta sisäisen valvonnan järjestelmästä

Tutkimuslaitosten koordinoidun valvonnan käyttöönottoon liittyy asianmukaisia siirtymäsäännöksiä, joiden ansiosta direktiivin 2007/46/EY mukaisesti nimettyjen tutkimuslaitosten nimeäminen voidaan uusia uuden asetuksen mukaisesti kahden vuoden ajan asetuksen voimaantulosta. Komissio laatii ohjeet, joiden avulla varmistetaan uuden valvontamenettelyn oikeasuhteinen ja sujuva toiminta.

2.2.3.Arvio tarkastusten kustannustehokkuudesta ja odotettavissa olevasta virheriskin tasosta

Valvontamekanismin kustannukset syntyvät EU:n jäsenvaltioiden asiantuntijoiden ja komission edustajan osallistumisesta tutkimuslaitoksiin kohdistuviin yhteistarkastuksiin. Hyötynä puolestaan on, että tutkimuslaitosten suorittamien vaatimustenmukaisuuden arviointitoimien toteuttaminen on erittäin luotettavaa.

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut torjunta- ja suojatoimenpiteet

Kaikkien viranomaisvalvontamekanismien soveltamisen lisäksi komission yksiköt laativat petostentorjuntastrategian, joka noudattelee 24. kesäkuuta 2011 hyväksyttyä komission petostentorjuntastrategiaa. Tavoitteena on varmistaa muun muassa, että yksiköiden petoksentorjunnan valvontatoimet ovat kokonaisuudessaan komission strategian mukaisia ja että sen riskinhallintamallissa suuntaudutaan petoksille alttiiden osa-alueiden kartoittamiseen etenkin siltä osin kuin kyse on tämän asetuksen täytäntöönpanotoimien rahoittamisesta. Täytäntöön pannaan erityisesti seuraavia toimenpiteitä:

– asetuksen täytäntöönpanon rahoittamisesta johtuvissa päätöksissä ja sopimuksissa määrätään erikseen komission, OLAF mukaan luettuna, ja tilintarkastustuomioistuimen valtuudesta suorittaa tilintarkastuksia sekä paikan päällä tehtäviä tarkastuksia ja todentamisia

– tarjous-/ehdotuspyynnön arviointivaiheessa ehdottajat ja tarjoajat tarkastetaan ilmoituksiin ja varhaisvaroitusjärjestelmään perustuvien julkaistujen poissulkemisperusteiden perusteella.

Lisäksi komissio valvoo, että tämän asetuksen täytäntöönpanotoimissa sovelletaan tiukasti eturistiriitasääntöjä.

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

Talousarviossa jo olevat budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

Budjettikohta

Määrärahalaji

Rahoitusosuudet

Luku 02.03
Tavaroiden ja palvelujen sisämarkkinat

JM/EI-JM 33 .

EFTA-mailta 34

ehdokasmailta 35

kolmansilta mailta

varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet

1 a

02.03.01 Tavaroiden ja palvelujen sisämarkkinoiden toiminta ja kehittäminen

Jaks.

KYLLÄ

3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin

3.2.1.Tässä asetusehdotusluonnoksessa suunnitelluilla toimilla ei ole vaikutuksia EU:n talousarvioon niiden määrärahojen lisäksi, jotka on jo sisällytetty komission viralliseen rahoitussuunnitelmaan, koska mahdolliset lisärahoitustarpeet olisi katettava käyttötarkoituksiinsa sidotuilla tuloilla ja siirroilla.

3.2.2.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky

PO: GROW			Vuosi 2017	Vuosi 2018	Vuosi 2019	Vuosi 2020	Vuodet 2017–2020 YHTEENSÄ	Seuraavat vuodet 36
• Toimintamäärärahat
Budjettikohdan numero: 02.03.01	Sitoumukset	(1)	9,450	9,285	9,020	6,557	34,312	6,594
	Maksut	(2)	5,600	9,835	9,170	9,707	34,312

Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat 37
Budjettikohdan numero		(3)
PO GROW:n määrärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset	= 1 + 1a +3	9,450	9,285	9,020	6,557	34,312	6,594
	Maksut	= 2 + 2a +3	5,600	9,835	9,170	9,707	34,312

• Toimintamäärärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset	(4)	9,450	9,285	9,020	6,557	34,312	6,594
	Maksut	(5)	5,600	9,835	9,170	9,707	34,312
• Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ		(6)
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 1a kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset	=4+ 6	9,450	9,285	9,020	6,557	34,312	6,594
	Maksut	=5+ 6	5,600	9,835	9,170	9,707	34,312

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

”Hallintomenot”

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

		Vuosi 2017	Vuosi 2018	Vuosi 2019	Vuosi 2020	Vuodet 2017–2020 YHTEENSÄ	Seuraavat vuodet 38
PO: GROW
• Henkilöresurssit		1,206	1,206	1,206	1,206	4,824	1,206
• Muut hallintomenot		0,235	0,240	0,244	0,249	0,968	0,254
YHTEENSÄ PO GROW	Määrärahat	1,441	1,446	1,450	1,455	5,792	1,460

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ

(Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä)

1,441

1,446

1,450

1,455

5,792

1,460

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

		Vuosi 2017	Vuosi 2018	Vuosi 2019	Vuosi 2020	Vuodet 2017–2020 YHTEENSÄ	Seuraavat vuodet
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1–5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset	10,891	10,731	10,470	8,012	40,104	8,054
	Maksut	7,041	11,281	10,620	11,262	40,104	1,460

3.2.3.Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

–◻ Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

–⌧ Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

Maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tavoitteet ja tuotokset ⇩				Vuosi 2017			Vuosi 2018		Vuosi 2019		Vuosi 2020		Vuodet 2017–2020 YHTEENSÄ	Seuraavat vuodet
			TUOTOKSET
	Tyyppi 39	Keskimäär. kustannukset		Lukumäärä		Kustannus	Lukumäärä	Kustannus	Lukumäärä	Kustannus	Lukumäärä	Kustannus	Lukumäärä yhteensä	Kustannukset yhteensä	Kustannus
ERITYISTAVOITE 1 40 …					Perustetaan menettelyt, joilla varmistetaan tyyppihyväksyntä- ja markkinavalvontasääntöjen yhdenmukainen täytäntöönpano ja sen valvonta kaikissa jäsenvaltioissa, kestävä, tehokas ja uskottava hallinnointi EU:n tasolla, sisäisen ja ulkoisen teknisen ja tieteellisen asiantuntemuksen käyttömahdollisuus sekä parempi koordinointi, yhteistyö ja resurssienjako jäsenvaltioiden täytäntöönpanoviranomaisten kesken.
– Tuotos	Moottoriajoneuvoja käsittelevän teknisen komitean ja täytäntöönpanofoorumin kokoukset			20 kokouspäivää		0,500	20 kokouspäivää	0,510	20 kokouspäivää	0,520	20 kokouspäivää	0,530	2.06	20 kokouspäivää	0,541
– Tuotos	Tekninen ja tieteellinen tuki (JRC)					7,700		7,500		7,200		4,700	27,100		4,700
– Tuotos	Tutkimuslaitosten tarkastukset / yhteisarvioinnit					1,250		1,275		1,300		1,327	5,152		1,353
Välisumma erityistavoite 1						9,450		9,285		9,020		6,557	34,312		6,594
KUSTANNUKSET YHTEENSÄ						9,450		9,285		9,020		6,557	34,312		6,594

3.2.4.Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

3.2.4.1.Yhteenveto

–◻ Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

–⌧ Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

	Vuosi 2017	Vuosi 2018	Vuosi 2019	Vuosi 2020	Vuodet 2017–2020 yhteensä	Seuraavat vuodet
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5
Henkilöresurssit (PO GROW)	1,206	1,206	1,206	1,206	4,824	1,206
Muut hallintomenot (PO GROW)	0,235	0,240	0,244	0,249	0,968	0,254
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5, välisumma	1,441	1,446	1,450	1,455	5,792	1,460

YHTEENSÄ

1,441

1,446

1,450

1,455

5,792

1,460

Henkilöresursseihin ja muihin hallintomenoihin käytettävien määrärahojen tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla PO GROW:n määrärahoilla ja/tai pääosastossa toteutetuilla määrärahojen uudelleenjärjestelyillä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

3.2.4.2.Henkilöresurssien arvioitu tarve

–◻ Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

–⌧ Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna

		Vuosi 2017	Vuosi 2018	Vuosi 2019	Vuosi 2020	Seuraavat vuodet 42
• Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt)
02 01 01 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa)		9 (GROW)	9 (GROW)	9 (GROW)	9 (GROW)	9 (GROW)
XX 01 01 02 (edustustot EU:n ulkopuolella)
XX 01 05 01 (epäsuora tutkimustoiminta)
10 01 05 01 (suora tutkimustoiminta)
• Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna) 43
XX 01 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö)
XX 01 02 02 (sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat, vuokrahenkilöstö ja nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa)
XX 01 04 yy 44	– päätoimipaikassa
	– EU:n ulkop. edustustoissa
XX 01 05 02 (epäsuora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö)
10 01 05 02 (suora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö)
Muu budjettikohta (mikä?)
YHTEENSÄ		9	9	9	9	9

XX viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon.

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla PO GROW:n henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä (arvioitu tarve: 6 AD/FTE ja 3 AST/FTE).

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt	Tämän asetuksen asianmukaisen täytäntöönpanon ja noudattamisen valvonta, delegoitujen/täytäntöönpanosäädösten kehittäminen ja säädöksiä koskeva opastus, tutkimuslaitosten yhteisarviointien järjestäminen ja valvonta sekä jäsenvaltioiden suorittaman nimeämisen ja valvonnan valvonta, markkinavalvontatoimien koordinointi EU:n tasolla.
Ulkopuolinen henkilöstö

3.2.5.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

–⌧ Ehdotus/aloite on nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen mukainen.

–◻ Ehdotus/aloite edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen asianomaisen otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista.

Selvitys rahoitussuunnitelmaan tarvittavista muutoksista, mainittava myös kyseeseen tulevat budjettikohdat ja määrät

–◻ Ehdotus/aloite edellyttää joustovälineen varojen käyttöön ottamista tai monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista.

Selvitys tarvittavista toimenpiteistä, mainittava myös kyseeseen tulevat rahoituskehyksen otsakkeet, budjettikohdat ja määrät

3.2.6.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

–Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja.

–⌧Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

	Vuosi 2017	Vuosi 2018	Vuosi 2019	Vuosi 2020	Yhteensä	Seuraavat vuodet
Rahoitukseen osallistuva taho: Jäsenvaltioiden kansallisen maksujärjestelmänsä kautta osoittama rahoitus niiden tyyppihyväksyntä- ja markkinavalvontatoimiinsa sekä komission tekemien riippumattomien vaatimustenmukaisuuden todentamistestausten kustannuksiin.
Yhteisrahoituksella katettavat määrärahat YHTEENSÄ	7,700	7,500	7,200	4,700	27,100	xx

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

–◻ Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

–⌧ Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

–◻ vaikutukset omiin varoihin

–⌧ vaikutukset sekalaisiin tuloihin (jäsenvaltioiden rahoitusosuudet 3.2.5 kohdan mukaisesti)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tulopuolen budjettikohta	Käytettävissä olevat määrärahat kuluvana varainhoitovuonna	Ehdotuksen/aloitteen vaikutus 45
		Vuosi 2017	Vuosi 2018	Vuosi 2019	Vuosi 2020
Momentti 6600		7,700	7,500	7,200	4,700

Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen sekalaisten tulojen tapauksessa:

02.0301 Tavaroiden ja palvelujen sisämarkkinoiden toiminta ja kehittäminen

Selvitys tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmästä

(1) EUVL L 263, 9.10.2007, s. 1.

(2) COM(2012) 0636 final.

(3) EUVL L 218, 13.8.2008, s. 30.

(4) EUVL L 218, 13.8.2008, s. 82.

(5) http://ec.europa.eu/enterprise/sectors/automotive/documents/consultations/2010-internal-market/index_en.htm

(6) http://ec.europa.eu/enterprise/sectors/automotive/files/projects/report-internal-market-legislation_en.pdf

(7) http://ec.europa.eu/enterprise/sectors/automotive/files/projects/impact-assessment-internal-market-legislation_en.pdf

(8) SWD(2013) 466 final.

(9) EUVL C , , s. .

(10) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/46/EY, annettu 5 päivänä syyskuuta 2007, puitteiden luomisesta moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen sekä tällaisiin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden hyväksymiselle (Puitedirektiivi) (EUVL L 263, 9.10.2007, s. 1).

(11) Komission yksiköiden valmisteluasiakirja Fitness Check of the EU legal framework for the type-approval of motor vehicles (SWD(2013) 466 final).

(12) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 765/2008, annettu 9 päivänä heinäkuuta 2008, tuotteiden kaupan pitämiseen liittyvää akkreditointia ja markkinavalvontaa koskevista vaatimuksista ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 339/93 kumoamisesta (EUVL L 218, 13.8.2008, s. 30).

(13) Neuvoston päätös 97/836/EY, tehty 27 päivänä marraskuuta 1997, Euroopan yhteisön liittymisestä Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission sopimukseen pyörillä varustettuihin ajoneuvoihin ja niihin asennettaviin tai niissä käytettäviin varusteisiin ja osiin sovellettavien yhdenmukaisten teknisten vaatimusten hyväksymisestä sekä näiden vaatimusten mukaisesti annettujen hyväksymisien vastavuoroista tunnustamista koskevista ehdoista (vuoden 1958 tarkistettu sopimus) (EYVL L 346, 17.12.1997, s. 81).

(14) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 661/2009, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009 moottoriajoneuvojen, niiden perävaunujen sekä niihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden yleiseen turvallisuuteen liittyvistä tyyppihyväksyntävaatimuksista (EUVL L 200, 31.7.2009, s. 1).

(15) Neuvoston päätös 97/836/EY, tehty 27 päivänä marraskuuta 1997 (EYVL L 346, 17.12.1997, s. 78).

(16) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 715/2007, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2007, moottoriajoneuvojen tyyppihyväksynnästä kevyiden henkilö- ja hyötyajoneuvojen päästöjen (Euro 5 ja Euro 6) osalta ja ajoneuvojen korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saatavuudesta (EUVL L 171, 29.6.2007, s. 1).

(17) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 595/2009, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2009, moottoriajoneuvojen ja moottorien tyyppihyväksynnästä raskaiden hyötyajoneuvojen päästöjen osalta (Euro VI) ja ajoneuvojen korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saatavuudesta ja asetuksen (EY) N:o 715/2007 ja direktiivin 2007/46/EY muuttamisesta sekä direktiivien 80/1269/ETY, 2005/55/EY ja 2005/78/EY kumoamisesta (EUVL L 188, 18.7.2009, s. 1).

(18) Komission asetus (EY) N:o 692/2008, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2008, moottoriajoneuvojen tyyppihyväksynnästä kevyiden henkilö- ja hyötyajoneuvojen päästöjen (Euro 5 ja Euro 6) osalta ja ajoneuvojen korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saatavuudesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 715/2007 täytäntöönpanosta ja muuttamisesta (EUVL L 199, 28.7.2008, s. 1).

(19) Komission asetus (EU) N:o 582/2011, annettu 25 päivänä toukokuuta 2011, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 595/2009 täytäntöönpanosta ja muuttamisesta raskaiden hyötyajoneuvojen päästöjen osalta (Euro VI) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/46/EY liitteiden I ja III muuttamisesta (EUVL L 167, 25.6.2011, s. 1).

(20) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(21) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 95/46/EY, annettu 24 päivänä lokakuuta 1995, yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31).

(22) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 45/2001, annettu 18 päivänä joulukuuta 2000, yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1).

(23) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 167/2013, annettu 5 päivänä helmikuuta 2013, maa- ja metsätaloudessa käytettävien ajoneuvojen hyväksynnästä ja markkinavalvonnasta (EUVL L 60, 2.3.2013, s. 1).

(24) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 168/2013, annettu 15 päivänä tammikuuta 2013, kaksi- ja kolmipyöräisten ajoneuvojen ja nelipyörien hyväksynnästä ja markkinavalvonnasta (EUVL L 60, 2.3.2013, s. 52).

(25) Neuvoston direktiivi 96/53/EY, annettu 25 päivänä heinäkuuta 1996, tiettyjen yhteisössä liikkuvien tieliikenteen ajoneuvojen suurimmista kansallisessa ja kansainvälisessä liikenteessä sallituista mitoista ja suurimmista kansainvälisessä liikenteessä sallituista painoista (EYVL L 235, 17.9.1996, s. 59).

(26) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 966/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta (EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1–96).

(27) Komission asetus (EU) N:o 19/2011 valmistajan lakisääteisten kilpien tyyppihyväksyntävaatimuksista ja moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen valmistenumeroista ja moottoriajoneuvojen, niiden perävaunujen sekä niihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden yleiseen turvallisuuteen liittyvistä tyyppihyväksyntävaatimuksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 661/2009 täytäntöönpanosta (EUVL L 8, 12.1.2011, s. 1).

(28) Neuvoston direktiivi 1999/37/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 1999, ajoneuvojen rekisteröintiasiakirjoista (EYVL L 138, 1.6.1999, s. 57).

(29) Komission suositus, annettu 6 päivänä toukokuuta 2003, mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä (EUVL L 124, 20.5.2003, s. 36).

(30) ABM: toimintoperusteinen johtaminen; ABB: toimintoperusteinen budjetointi.

(31) Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 54 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa.

(32) Kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa http://www.cc.cec/budg/man/budgmanag/budgmanag_en.html.

(33) JM = jaksotetut määrärahat / EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.

(34) EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.

(35) Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.

(36) Joulukuun 31. päivän 2020 jälkeisenä ajanjaksona määrään sovelletaan vuonna 2012 alkavana kautena voimassa olevaa monivuotista rahoituskehystä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 312 artiklan mukaisesti.

(37) Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

(38) Joulukuun 31. päivän 2020 jälkeisenä ajanjaksona määrään sovelletaan vuonna 2012 alkavana kautena voimassa olevaa monivuotista rahoituskehystä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 312 artiklan mukaisesti.

(39) Tuotokset ovat tuloksena olevia tuotteita ja palveluita (esim. rahoitettujen opiskelijavaihtojen määrä tai rakennetut tiekilometrit).

(40) Kuten kuvattu kohdassa 1.4.2 ”Erityistavoitteet”.

(41) Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

(42) Ks. alaviite 38.

(43) Sopimussuhteiset toimihenkilöt, paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat, vuokrahenkilöstö, nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa.

(44) Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).

(45) Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 25 prosentin osuus.

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät 41

Henkilöresurssit

Muut hallintomenot

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät, välisumma