9.6.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 185/29

1.

korostaa, että kysymyksellä uudesta osaamisohjelmasta on erittäin suuri merkitys Euroopan tulevalle kehitykselle. Taloudellisilla, sosiaalisilla ja kulttuurialan investoinneilla on pitkäaikainen vaikutus, ja ne ovat äärimmäisen tärkeitä. AK suhtautuu sen vuoksi myönteisesti uuteen osaamisohjelmaan ja katsoo, että sen nopea ja tehokas täytäntöönpano on pyrittävä varmistamaan kaikin keinoin. Nämä kysymykset ovat EU:n alue- ja paikallistason kannalta erittäin merkityksellisiä.

2.

korostaa, että työmarkkinat ovat muuttumassa yhä epävakaammiksi. Ihmisten täytyy olla monipuolisia ja joustavia voidakseen mukautua odottamattomiin muutoksiin ja hyödyntää uudet tilaisuudet. Työnantajat kaipaavat ammattitaidon lisäksi yhä useammin myös monialaista tai ”pehmeää” osaamista. Tämä on modernin elämäntavan ja yhteiskunnan vaatimusten mukaista: moniosaajat pärjäävät muita paremmin työmarkkinoilla mutta ovat samalla myös valistuneempia yksilöitä, sitoutuneempia kansalaisia ja älykkäämpiä kuluttajia.

3.

huomauttaa, että on tarpeen huolehtia siitä, että niille EU:n kansalaisille, joilla on puutteita perustaidoissa, tarjotaan taitojen parantamistoimien avulla edellytykset osallistua aktiivisesti työelämään ja mahdollisuus tulla omillaan toimeen. Tällä on merkitystä sekä yksilölle että yhteiskunnalle laajemmin. Euroopassa on viime aikoina nähty merkkejä yhteiskunnallisesta levottomuudesta. Se osoittaa aivan ilmeisesti, että sosiaalinen osallistaminen on perustason yleissivistävien ja ammatillisten koulutustoimien välttämätön tavoite, sillä se on keino torjua syrjäytymistä. Aktiivisen kansalaisuuden – joka tarkoittaa sitä, että ihminen ymmärtää demokraattiset arvot ja on tietoinen siitä, mitä aktiivinen vastuunkanto näiden arvojen ylläpitämisestä tarkoittaa – tulee koskea kaikkia. Integroitumisen kannalta onkin tärkeää, että taitotakuu kattaa asianmukaisella tavalla myös muuttajat, turvapaikanhakijat ja pakolaiset mukaan luettuina.

4.

tähdentää kuitenkin, että on tärkeää pitää kiinni siitä, että perustaidot opitaan koulutuksen varhaisimmissa vaiheissa ja joka tapauksessa oppivelvollisuuden aikana.

5.

pitää uutta osaamisohjelmaa tärkeänä aloitteena, jonka avulla voidaan paikata osaamisvajetta Euroopassa ja joka kattaa kaikenlaiset taitotarpeet perustaidoista huippuosaamiseen ja monialaisista taidoista erikoisalojen osaamiseen. Laaja-alaisten taitojen kehittäminen on tärkeää varhaisesta iästä alkaen, mutta osaamisohjelma on merkityksellinen myös aikuisten eri ryhmille: se on tärkeä niille, joiden on parannettava ammattitaitoaan työmarkkinoille pääsemiseksi tai työpaikkansa säilyttämiseksi, niille, jotka tarvitsevat mahdollisuuksia pätevöityä muilla toimialoilla työskentelyä varten, niille, jotka haluavat liikkua rajojen yli, sekä niille, jotka tarvitsevat pohjaa jatko-opinnoille ja -koulutukselle. Komitea pitää lisäksi tärkeänä, että yleissivistävässä ja ammatillisessa koulutuksessa ylipäätään sekä sen – ja erityisesti ammatillisen koulutuksen – ja työhön perustuvan koulutuksen välillä huolehditaan yhtenäisyydestä ja täydentävyydestä toteutettaessa taitotasojen kohottamiseen tähtääviä toimenpiteitä.

6.

kannattaa komission ehdotusta taitotakuusta, jonka tavoitteena on matalan pätevyystason aikuisten työllistymismahdollisuuksien parantaminen ja täysivaltaisen yhteiskunnallisen osallistumisen edistäminen Euroopassa. Taitotakuuseen osallistumista koskevan tarjonnan tulee sisältää selvät tavoitteet hankittavan osaamis- tai pätevyystason osalta sekä velvoitteet, jotka osallistuvien matalan pätevyystason aikuisten tulee täyttää. Tarjonnassa tulisi ottaa huomioon sen tasoinen ja luonteinen osaaminen, josta työmarkkinoilla on kysyntää, ja siinä olisi mahdollisuuksien mukaan hyödynnettävä näiden henkilöiden jo ennestään hankkimaa ammatillista pätevyyttä. Nämä kysymykset vaikuttavat voimakkaasti paikallis- ja aluetason viranomaistahoihin, sillä niillä on toimivaltaa yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen sekä työllisyyden alalla.

7.

katsoo, että osaamisen kartoittamistoimet ja niitä seuraavat koulutustoimet on kytkettävä toisiinsa selvästi henkilökohtaisen oppimissuunnitelman avulla. Huolellisesti valmistellussa henkilökohtaisessa oppimissuunnitelmassa asianomaiselle on pyrittävä antamaan konkreettista tietoa opintojen rakenteesta, tarkoituksesta ja tavoitteista.

8.

katsoo lisäksi, että henkilökohtaisten oppimissuunnitelmien laadintaa varten on oltava elämän eri vaiheissa käytettävissä laadukkaita ja tehokkaita tieto- ja ammatinvalinnanohjauspalveluja. Näiden palvelujen ansiosta asianomaiselle henkilölle tiedotetaan oppimismahdollisuuksista, jotka soveltuvat hänen tarpeisiinsa ja joiden avulla hän voi hankkia tarvittavat taidot työmarkkinoille päästäkseen. Tällaisia palveluita voivat olla esimerkiksi opinnonohjaus, opintokäynnit ja kokeilumahdollisuudet, opintojen rahoitusta koskeva neuvonta sekä tiedottaminen koulutusmahdollisuuksista ja pääsystä erilaisiin koulutusmuotoihin ja koulutuslaitoksiin.

9.

korostaa, että koulutustoimilla tulee pyrkiä siihen, että yksilö saavuttaa sellaisen osaamistason, jota aikuinen tarvitsee saadakseen jalansijan tai pysyäkseen mukana työ- ja yhteiskuntaelämässä. Komitea pitää tärkeänä, että osallistujilla on siten myös mahdollisuus yhdistellä opintoja koulutusjärjestelmän eri tasoilla ja itselleen soveltuvissa eri opiskeluympäristössä. Tarkoituksena on saavuttaa nopeasti työmarkkinoilla ja yhteiskuntaelämässä tarvittavat ja etenkin turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten asettautumisen edellyttämät taidot. Kyse voi olla esimerkiksi perustason kieliopetuksesta yhdistettynä perus-, keskiasteen tai korkea-asteen koulutukseen. Myös työntekoon yhdistettävää opiskelua on helpotettava.

10.

tähdentää, että kohderyhmään kuuluville henkilöille tulee turvata mahdollisuus oppimisen eri muotoihin siten, että otetaan huomioon yksilölle sopiva aika ja paikka esimerkiksi maantieteellisten tai sosiaalisten tekijöiden mukaan, sekä mahdollisuus yhdistää opinnot muuhun toimintaan ihmisten erilaiset oppimistavat huomioiden. Komitea korostaa, että on tärkeää käyttää hyväksi – asiaankuuluvaan ohjaukseen yhdistettynä – uusia oppimismahdollisuuksia, joita tarjoavat erilaiset tietotekniikkaa hyödyntävät opetusmuodot, kuten (reaaliaikainen) etäopetus, ja sulautuva opetus sekä muut avoimet koulutusmuodot. On syytä olettaa, että tekniset mahdollisuudet kehittyvät tulevina vuosina hyvin nopeasti. Haasteena on varmistaa, että pedagoginen toiminta pysyy tämän kehityksen tahdissa.

11.

tähdentää, että tällaiseen järjestelmään tulee sisältyä myös etsivää toimintaa, jotta tavoitetaan ne heikossa asemassa olevat ryhmät, joiden on tarve parantaa taitojaan mutta jotka eivät oma-aloitteisesti hakeudu koulutukseen. Tällaiset toimet olisi hyvä laatia yhdistämällä valtiotason ja paikallis- tai aluetason välineitä. Paikallis- tai alueviranomaiset voivat esimerkiksi saada tehtäväkseen toimenpiteiden kohderyhmien määrittelemisen ja motivoimisen etsivän toiminnan avulla, minkä jälkeen osallistumaan valikoituneille henkilöille avautuu mahdollisuus valtiotasolla määriteltyihin tukimuotoihin, joita voivat olla esimerkiksi vahvistettu opintotuki, verohelpotukset tai opintovapaa. Komitea huomauttaa, että kansalaisyhteiskunnan toimijat, kuten nuorisojärjestöt, voivat olla merkittävässä roolissa kohderyhmien etsinnässä.

12.

yhtyy komission tiedonannossa esitettyyn toteamukseen, jonka mukaan työnantajat eivät enää hae ammattisidonnaisia taitoja samassa määrin kuin ennen vaan heitä kiinnostavat yhä enemmän myös muualla tarvittavat taidot, kuten kyky työskennellä ryhmässä, luova ajattelu ja ongelmanratkaisutaidot sekä kyky työskennellä eri toimialoilla. Nämä uudet edellytykset tulee ottaa huomioon koulutustoimien suunnittelussa ja toteutuksessa. Komitea pitää kuitenkin tarpeellisena kehittää erityisiä koulutussisältöjä vihreän ja sinisen talouden kaltaisia uusia taloudenaloja varten.

13.

kaipaa pitkälle kehitettyä kumppanuuspohjalta toteutettavaa yhteistyötä valtio-, alue- ja paikallistason viranomaisten, yritysten, työntekijöiden ja heidän organisaatioidensa sekä kansalaisyhteiskunnan toimijoiden välillä, jotta voidaan entistä paremmin hyödyntää epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen kautta hankitut taidot ja pätevyydet. Virallisten koulujärjestelmien ulkopuolella hankittujen taitojen validointi voi huomattavasti vahvistaa tietoisuutta uusien valmiuksien ja pätevyyksien tarpeesta.

14.

korostaa, että koska jäsenvaltiot ovat vastuussa yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen sisällöstä ja järjestämisestä, taitotakuun suunnittelussa on otettava huomioon kansalliset, alueelliset ja paikalliset olosuhteet ja käytettävissä olevat resurssit, mutta samalla on huomioitava, että investointeja inhimilliseen pääomaan on pidettävä sosiaalisina investointeina. Komitea painottaa, että mahdollisuus EU:n osarahoitukseen – nykyisistä tai tulevista rahoitusohjelmista – muodostuu tärkeäksi tekijäksi, kun jäsenvaltioissa pannaan täytäntöön taitotakuuta.

15.

ilmaisee tyytyväisyytensä siihen, että komissio aikoo jatkaa työskentelyä yhteisymmärryksen saavuttamiseksi avaintaidoista, jotta ne ilmenevät selvästi kansallisista toimintaohjeista ja otetaan huomioon opetuksessa ja jotta niitä arvioidaan koulutustoimen hallintoketjun eri tasoilla. Kysymykset avaintaitojen – joilla pyritään myös antamaan ihmisille valmiudet vastata työmarkkinoiden nopeasti muuttuviin vaatimuksiin – merkityksestä on otettava esiin eri foorumeilla EU-, jäsenvaltio-, alue- ja paikallistasolla. Tämän tulisi näin ollen tapahtua yhteiskunnallisten organisaatioiden, työelämän, koulutusalan, tutkimusalan ja kansalaisyhteiskunnan edustajien välisessä tiiviissä vuoropuhelussa.

16.

pitää tärkeänä, että paikallis- ja alueviranomaiset – mm. yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen tarjoajina – ja opettajankoulutuslaitokset kutsutaan osallistumaan tähän toimintaan jo suunnitellun kehittämisvaiheen aikana, jotta pätevyydet voidaan mahdollisimman nopeasti siirtää käytäntöön. Komitea korostaa, että komission esittämät digitaalisia taitoja sekä yrittäjyystaitoja koskevat viitekehykset ovat hyvin tärkeä askel tässä kehitystyössä. Komitea ehdottaa sen vuoksi, että myös perustavien taloustaitojen kaltaisia muita avaintaitoja varten kehitetään vastaavanlaisia ohjeita ja avaintaitojen täytäntöönpanoa ja arviointia tukevaa aineistoa.

17.

pitää tärkeänä, että komissio jatkaa teemaviikkotoimintaa sekä yhteistyötä World Skills Organisation -järjestön kanssa. Tämän toiminnan tulee puolestaan kannustaa panostuksiin jäsenvaltio, alue- ja paikallistasolla ja tukea niitä. Tarkoituksena on edistää ammatillista koulutusta tiedotustapahtumien ja ammattikilpailujen sekä kokeilutoiminnan avulla.

18.

suhtautuu myönteisesti EU:n toimiin, joilla pyritään paikkaamaan usein erityisesti pienille paikallisille ja alueellisille maaseutuyhteisöille ongelmallista osaamisvajetta. Komitea odottaa tässä yhteydessä, että uusi ehdotus suunnitelmaksi alakohtaisesta osaamisyhteistyöstä pannaan täytäntöön, jotta nähdään, voiko uusi järjestelmä antaa panoksen alue- ja paikallisyhteisöjen monialaiselle yhteistyölle. Tällainen monialainen yhteistyöfoorumi voisi tulevaisuudessa olla hyödyllinen paikalliselle taloudelle, työvoimalle ja julkisille palveluille.

19.

tukee komission aikomusta kehottaa jäsenvaltioita rakentamaan koulutusjärjestelmänsä siten, että ne mahdollistavat asteittaiset siirtymiset yleisopetuksesta eri ammattialoille suuntaaviin koulutuksiin.

20.

kannattaa aikomusta kehottaa jäsenvaltioita huolehtimaan siitä, että kohdennettujen toimien ansiosta nopeasti työelämään päässeillä tulokkailla on mahdollisuus täydennyskoulutukseen, jotta ehkäistään heidän myöhempi syrjäytymisensä työmarkkinoilta.

21.

kannattaa komission pyrkimystä edistää korkeamman tason ammatillisen koulutuksen tarjonnan lisäämistä, kun otetaan huomioon, että ammatillisen koulutuksen taso nousee. Tällaisten koulutussuunnitelmien runkona tulee olla koulutuksen tarjoajien, tutkijoiden, yritysten sekä paikallis- tai alueviranomaisten välinen pitkälle kehitetty kumppanuus.

22.

muistuttaa, että komission tulee jatkossakin työskennellä sen hyväksi, että ammatillinen koulutus tukee koko eliniän jatkuvaa oppimista ja tarjoaa mahdollisuudet korkeamman tason täydennyskoulutukseen.

23.

kannattaa komission ehdotusta kannustaa jäsenvaltioita laatimaan kattavia kansallisia digitaalitaitojen strategioita.

24.

huomauttaa, että digitaalista sisältöä käsittävät korkealaatuiset ja innovatiiviset opetusmenetelmät ja oppimismuodot asettavat seuraavanlaisia vaatimuksia:

25.

katsoo, että digitalisointi tarjoaa mahdollisuuden ratkaista useita koulujen haasteita. Esimerkkeinä mainittakoon

26.

tähdentää, että digitaalisten taitojen kehittämiseen tähtäävien toimien onnistuminen edellyttää pedagogisen johtamisen vahvistamista kouluissa eri tasoilla. Komitea katsoo, että digitaalisiin taitoihin panostaminen kouluissa voi auttaa parantamaan työympäristön houkuttavuutta ja vahvistamaan opettajien halua ja kykyä kehittää taitojaan.

27.

huomauttaa, että on tehtävä ero digitaalisten perustaitojen – jotka kaikkien on omaksuttava – ja erityisiin aihepiireihin tai osaamisalueisiin liittyvän digitaalisen erityisosaamisen välillä.

28.

odottaa eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen tarkistamista, jotta voidaan varmistaa kansallisten tutkintokehysten ajantasaistaminen tarvittaessa ja selontekojen antaminen yhteisen mallin mukaisesti. Komitea toistaa kuitenkin, että jäsenvaltiot ovat vastuussa periaatteiden määrittelystä omien tutkintokehystensä laadun varmistamiseksi.

29.

pitää tärkeänä, että jäsenvaltiot jatkavat laadunvarmistamista koskevaa yhteistyötään, ja on samaa mieltä Euroopan komission kanssa siitä, että EU:n ja kolmansien maiden välillä on sovellettava vaiheittaista lähestymistapaa tutkintojen vertailtavuuteen nähden.

30.

korostaa, että valtaosa ammateista ja ammattialoista on voimakkaan muutoksen kourissa ja että uusia ammatteja syntyy samalla kun toiset jäävät ajastaan jälkeen. Sen vuoksi on tärkeää, että tulevaisuuden osaamista koskevat kuvaukset ja kartoitukset pystyvät heijastamaan nopeasti muuttuvia ja uudistuvia työmarkkinoita. Tässä yhteydessä on otettava huomioon erityisesti avaintaitojen merkitys.

31.

toteaa, että Euroopan parlamentin mietinnön (2016) (1) mukaan on erittäin tärkeää tukea pakolaisten, turvapaikanhakijoiden ja muiden vastaavassa tilanteessa olevien ihmisten osallisuutta ja integroitumista. Sen vuoksi on tärkeää antaa jäsenvaltioille mahdollisimman nopeasti tukea, jotta ne järjestävät mahdollisuudet kartoittamistoimiin, kielten alkeisopetukseen, taitojen parantamiseen ja muihin toimenpiteisiin, jotka tukevat sijoittautumista työelämään ja asettumista yhteiskuntaan. On myös tärkeää, että maahanmuuttajan kotimaassaan hankkima koulutus tai tutkinto voidaan arvioida viipymättä.

32.

on tyytyväinen komission lupaukseen kiinnittää osaamisohjelmassa erityistä huomiota pedagogiikan alan innovaatioihin ja odottaa, että näin helpotetaan myös avaintaitojen hankkimista, joka on yleissivistävien ja ammatillisten koulutusjärjestelmien keskeinen osa Euroopassa.

33.

katsoo, että komission tulee edistää oppijakeskeisen opettamisen kehittämistä edelleen niiden digitaalista oppimista koskevien näkökohtien pohjalta, jotka komitea toi esiin avointa koulutusta koskevaa komission tiedonantoa käsittelevässä lausunnossaan (2014) (2).

34.

korostaa, että uuden osaamisohjelman onnistuminen edellyttää jatkokoulutuksen tarjoamista kaikille opettajille ja erityisesti aikuiskoulutuksen ja yhteisöoppimisen parissa toimiville opettajille. Opetushenkilöstön tukeminen olisi otettava asianmukaisesti huomioon jäsenvaltioiden täytäntöönpanosuunnitelmissa, ja aikuiskoulutuksen eurooppalaisesta foorumista (Electronic Platform for Adult Learning in Europe, EPALE) voitaisiin jakaa tietoa.

35.

on komission kanssa samaa mieltä siitä, että jäsenvaltioiden on tarpeen vahvistaa opettajien ja muiden taitotakuun toteuttamiseen osallistuvien henkilöiden peruskoulutusta ja jatkuvaa täydennyskoulutusta.

36.

ilmaisee tyytyväisyytensä komission aikomukseen tehdä yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa näiden pyrkiessä ajanmukaistamaan korkeakoulutusta etenkin pätevyyden arviointiin liittyvien kysymysten osalta. Tässä työssä olisi otettava huomioon jäsenvaltioiden kansalliset koulutuskehykset sekä paikalliset ja alueelliset vahvuudet ja haasteet, myös työmarkkinoiden erilaiset paikalliset ja alueelliset tarpeet. Komitea korostaa tässä yhteydessä, että on otettava opiksi aiemmista onnistumisista ja epäonnistumisista samantyyppisissä toimissa, jotta varmistetaan tarvittava sitoutuminen pyrkimykseen päästä yhteisymmärrykseen korkea-asteen koulutuksen ajanmukaistamisen edistämisestä.

37.

korostaa komission suunnittelemaan korkeakoulututkinnon suorittaneiden jatkosijoittautumisen kartoittamista koskevaan aloitteeseen liittyen, että tällaisella aloitteella ei saa aiheuttaa hallinnollisia lisärasitteita valtiollisille ja alueellisille viranomaisille tai korkeakouluille eikä myöskään taakkoja opiskelijoille. Komitea muistuttaa myös tietosuojalainsäädännön noudattamisen tarpeesta. Ajatus verotus- ja sosiaalivakuutustietojen hyödyntämisestä hankkeessa onkin syytä kyseenalaistaa.

38.

suhtautuu myönteisesti komission aikomukseen tarkistaa nykyistä Europass-kehystä. Osaamisen kysyntää ja tarjontaa koskevien täsmällisten ja reaaliaikaisten tietojen varmistamiseksi tarkistetun Europass-kehyksen on perustuttava nykyisiin paikallisiin ja alueellisiin kokemuksiin. Paikallis- ja alueviranomaiset voivat näin ollen hyödyllisellä tavalla edistää osaamista koskevan tiedon hankintaa ja ehdotetun verkkopalvelualustan toimintaa.