30.6.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 207/51

1.

korostaa, että monet sen EU:n sopeutumisstrategiasta esittämistä alkuperäisistä suosituksista (ks. CDR3752-2013) ovat edelleen ajankohtaisia ja niitä olisi tarkasteltava nyt käsillä olevan lausunnon yhteydessä. Komitea kiinnittää erityisesti huomiota ehdotuksiin kytkeä sopeutumisstrategia nykyistä suoremmin käsitteeseen ”kyky sietää ilmastonmuutoksen vaikutuksia” ja kehittää edelleen eri alueiden ”haavoittuvuuden” käsitettä tai arviointia, ehdotukseen antaa enemmän painoarvoa vihreään infrastruktuuriin sekä biodiversiteetti- ja ekosysteeminäkökohtiin perustuville sopeutumisratkaisuille ja varoitukseen, että saattaa olla tarpeen kehittää sopeutumissuunnitelmia myös siltä varalta, että lämpötilan nousu ei rajoitu 2 celsiusasteeseen, jos Pariisin sopimuksen puitteissa toteutettavat globaalit ponnistelut eivät onnistu.

2.

toteaa, että ilmastonmuutokseen sopeutumista käsittelevän EU:n strategian kaikkia kahdeksaa toimenpidettä koskeva työ on käynnissä ja että tulokset alkavat näkyä (esim. 75 prosenttia EU:n jäsenvaltioista on hyväksynyt kansallisen sopeutumisstrategian ja Mayors Adapt -aloite on käynnistetty ja yhdistetty nyt kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimukseen). Komitea odottaakin kiinnostuneena, että Euroopan komissio arvioi ja tarkastelee uudelleen EU:n sopeutumisstrategiaa. AK korostaa, että tämä on jatkuva prosessi, jonka yhteydessä myös jäsenvaltioiden olisi ajantasaistettava omia strategioitaan koko ajan, jotta nämä vastaisivat tietopohjan kehitystä ja asiaa koskevia oikeudellisia puitteita ja kansainvälisiä sopimuksia.

3.

toteaa, että Euroopan komissio ja jäsenvaltiot ovat keskeisiä toimijoita laadittaessa poliittisia ja sääntelykehyksiä, kun taas paikallis- ja alueviranomaiset on etulinjassa vähennettäessä konkreettisten sopeutumistoimien avulla alueiden haavoittuvuutta ilmastonmuutoksen erilaisille vaikutuksille. Komitea painottaakin, että hyvin toimiva monitasoinen hallintojärjestelmä on ratkaisevan tärkeä asia.

4.

kehottaa Euroopan komissiota edistämään eri hallintotasojen (EU, jäsenvaltiot, alue- ja paikallisviranomaiset) tiiviimpää yhteistyötä, jotta voidaan yhdenmukaistaa prioriteetteja, minimoida ristiriitaiset tai rinnakkaiset erilliset prosessit, maksimoida EU:n ja jäsenvaltioiden tasoilla sekä alue- ja paikallistasoilla laadittujen strategioiden ja suunnitelmien väliset yhteisvaikutukset sekä varmistaa näin paitsi politiikan parempi johdonmukaisuus myös koordinoidut ja täydentävät toimet.

5.

kannattaa EU:n aloitteita, kuten kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimus ja kaupunkeja koskevaan EU:n toimintaohjelmaan liittyvät uudet kumppanuudet, joilla edistetään koordinoitujen monitasoisten hallintojärjestelmien ja yhteistyöfoorumien luomista. Näiden aloitteiden puitteissa voitaisiin pohtia kaupunkien ja alueiden tarpeita ja parantaa yhteistyötä. Lisäksi komitea odottaa kiinnostuneena kaupunkeja koskevan toimintaohjelman keskeiseen temaattiseen painopisteeseen eli ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja myös sen taloudelliseen, sosiaaliseen ja ympäristöulottuvuuteen liittyvän kumppanuuden oikea-aikaista käynnistämistä.

6.

korostaa tässä yhteydessä, että kaupunkien ja alueiden on osallistuttava nykyistä enemmän kansallisten sopeutumisstrategioiden ja -suunnitelmien laatimiseen ja toteuttamiseen. Komitea kehottaakin EU:n jäsenvaltioita luomaan asianmukaiset institutionaaliset rakenteet tai foorumit, joilla edistetään jatkuvaa kuulemista ja tiiviimpää yhteistyötä (esim. työryhmien avulla) jäsenvaltioiden erityispiirteet huomioon ottaen, ja pyytää Euroopan komissiota tukemaan ja edistämään tätä kehitystä.

7.

katsoo, että alueiden keskeisen roolin olisi tultava paremmin esiin ilmastonmuutokseen sopeutumista käsittelevän EU:n strategian uudelleentarkastelussa (esim. erillisessä luvussa) ja että niiden toimia olisi tuettava enemmän. Alueilla on sopeutumisprosessissa koordinoijan tai välittäjän rooli, jotta varmistetaan, että jäsenvaltioiden määrittelemät painopisteet vastaavat ruohonjuuritasolla esiin tulleita tarpeita ja odotuksia ja päinvastoin. Ne voivat myös toimia katalysaattoreina ja tukea paikallisviranomaisten pyrkimyksiä vahvistaa kykyään selviytyä uhkaavista ilmastovaaroista ja katastrofeista, parantaa valmiuksiaan ja hyödyntää käytettävissä olevaa rahoitusta, mistä ovat osoituksena alueet, jotka ovat jo koordinaattoreina mukana kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksessa. AK kehottaa Euroopan komissiota edelleen tunnustamaan velvoitteet, joihin paitsi paikallis- myös alueviranomaiset ovat sitoutuneet, ja toimet, joita ne ovat toteuttaneet kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen puitteissa (vaikkapa samoin kuin Regions Adapt -aloitteen pohjalta parhaillaan tapahtuu).

8.

muistuttaa, että paikallis- ja alueviranomaiset pitävät sitovien säännösten puuttumista toimien esteenä tietyissä jäsenvaltioissa. Ne olisivatkin tyytyväisiä, jos EU ja kansalliset viranomaiset antaisivat selvemmän toimeksiannon sopeutumistoimien toteuttamisesta. Jäsenvaltiotasolla AK suhtautuu myönteisesti eräiden jäsenvaltioiden äskettäisiin toimiin tarkoituksena ottaa ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvät näkökohdat huomioon erityisessä lainsäädännössä (esim. vesipuitedirektiivin ja tulvadirektiivin mukaisesti).

9.

kehottaa Euroopan komissiota selvittämään jäsenvaltioittain, miten monella paikallis- ja alueviranomaisella EU:ssa on sopeutumisstrategia tai -suunnitelma. Tämän pohjalta ja yhteistyössä paikallis- ja alueviranomaisten kanssa komissio voisi ehdottaa EU:n laajuisia ja jäsenvaltiotason tavoitteita edistääkseen paikallis- ja alueviranomaisten toimintaa paikallisten ja alueellisten sopeutumisstrategioiden tai -suunnitelmien kehittämiseksi.

10.

painottaa, että hyvin toimivan monitasoisen hallintojärjestelmän lisäksi ilmastonmuutokseen sopeutumista käsittelevän EU:n strategian uudelleentarkastelussa olisi korostettava eri sidosryhmien osallistumisen tarvetta sekä monialaista (eikä siiloperusteista) lähestymistapaa, jotta voidaan edistää tehokkaampia ja integroidumpia paikallisia sopeutumistoimia. Uudelleentarkasteluun voitaisiin sisällyttää (tai suunnata) muutamia konkreettisia esimerkkejä, joiden avulla osoitetaan, että yhteistyö on erillistä toimintaa hyödyllisempää pyrittäessä luomaan yhdessä ratkaisuja alue- tai paikallistasolla. Tällaista osallistavaa lähestymistapaa olisi edistettävä ja tuettava painokkaasti muun muassa EU-rahoitteisilla hankkeilla (esim. Life-ohjelman tai Horisontti 2020 -puiteohjelman tulevien ehdotuspyyntöjen yhteydessä).

11.

korostaa, että on tärkeää tutkia perusteellisesti tieteentekijöiden, alan toimijoiden sekä paikallis- tai aluetason poliittisten päättäjien välisten erilaisten yhteistyömuotojen menestystekijöitä ja esteitä. Saadun tiedon pohjalta olisi annettava (eri sidosryhmien tai julkisen ja yksityisen sektorin) kumppanuutta koskeviin konkreettisiin esimerkkeihin perustuvia käytännön suosituksia, joista olisi tiedotettava laajalti esim. Euroopan ilmastonmuutosportaalin kautta (Climate-ADAPT).

12.

muistuttaa tarpeesta lisätä kaikkia mahdollisia viestintäkanavia hyödyntäen tietoisuutta yhdennettyjen sopeutumis- ja hillitsemistoimien toteuttamisen tarpeesta, jotta näiden ilmastopolitiikan kahden osatekijän yhteisvaikutukset saataisiin mahdollisimman suuriksi ja voitaisiin välttää epäasianmukaisia sopeutumistoimia. Tätä varten AK kehottaa Euroopan komissiota tutkimaan uudelleentarkastelun yhteydessä innovatiivisia menetelmiä, joilla edistetään valveuttamista, lisätään hyväksyntää paikallisten ja alueellisten toimijoiden (myös kansalaisten ja yritysten) parissa sekä kannustetaan käyttäytymismuutoksiin.

13.

painottaa, että on tärkeää parantaa lisävalmiuksia ja korjata tiedonpuutteita Euroopan kaupungeissa ja alueilla. Komitean mielestä ilmastonmuutosportaali – ja siihen liittyvä kaupunkien sopeutumisen tukiväline (Urban Adaptation Support Tool) – tarjoaa tätä varten hyvän perustan. Sitä on kuitenkin jatkuvasti vahvistettava ja täydennettävä, sitä on edistettävä ja se on nivottava paremmin kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimukseen, ja sen käyttäjäystävällisyyttä on parannettava. AK kehottaa komissiota kuulemaan kaupunkeja ja alueita, jotta voidaan yhdessä määritellä, miten ilmastonmuutosportaalia voidaan parhaiten muokata niiden tarpeita vastaavaksi, ja päättää, olisiko väline sisällytettävä kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen verkkosivustoon.

14.

korostaa, että on kerättävä jatkuvasti paikallistasolla saatuja esimerkkejä hyvistä käytänteistä. Kaupunkien ja alueiden kartoittamat hyvät käytänteet on tallennettava yhteen, julkisesti saatavilla olevaan tietokantaan (kuten ilmastonmuutosportaaliin ja/tai kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen verkkosivuston vertailuesimerkkiluetteloon), josta on vaivatonta tehdä hakuja, jotta helpotetaan vertaisryhmien välistä kokemustenvaihtoa. Tällaisessa tietokannassa olisi erityisesti oltava asianmukaiset toiminnot, joiden avulla voitaisiin yksilöidä samanlaisiin olosuhteisiin (esim. ilmastonmuutoksesta johtuvat onnettomuusriskit, väestötiheys) tai samanlaisiin maantieteellisiin ominaisuuksiin (esim. vuorialueet tai niiden läheisyys, joki tai meri) pohjautuvia esimerkkejä sopeutumistypologioiden kehittämistä silmällä pitäen. AK on valmis antamaan panoksensa kartoitettaessa onnistuneita alueellisia käytänteitä ja mobilisoitaessa edelläkävijäalueita käyttäen lähtökohtana ENVE-valiokunnan jäsenten ja AK:n ilmastosopimuslähettiläiden ryhmän tekemää työtä, jota tulisi vielä laajentaa ja edistää.

15.

korostaa, että osaamisen siirtoa olisi myös helpotettava kaupunkien välisellä yhteistyöllä. Euroopan komission tulee asianmukaisesti kartoittaa, edistää ja rahoittaa soveltuvaa vertaisperiaatteella tapahtuvaa ja mentorointitoimintaa. Kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen yhteydessä jo ehdotetut ystävyyskaupunkiohjelmat ovat osoittautuneet onnistuneiksi ja arvokkaiksi, ja niitä olisi toistettava ja levitettävä tulevaisuudessa (esim. vuotuisten hakumenettelyjen kautta).

16.

kehottaa Euroopan komissiota vahvistamaan pyrkimyksiä luoda suotuisat puitteet valmiuksien parantamiselle kaupungeissa ja alueilla. Kaupungeille ja alueille erilaisia valmiuksien parantamismahdollisuuksia jo tarjoavat EU:n aloitteet, välineet ja ohjelmat (esim. seminaarit, verkkoseminaarit, ohjemateriaalit) luovat nykyisellään hämmennystä käyttäjäkunnassaan.

17.

toteaa, että tähänastisista ponnistuksista huolimatta – mainittakoon etenkin uuden keskitetyn asiointipisteen portaalin käyttöönotto kaupunkeja koskevan EU:n toimintaohjelman puitteissa – komission olisi selvennettävä kaupungeille ja alueille ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja siihen liittyvien alojen yhteydessä tarjottujen erilaisten palvelujen erityispiirteitä ja keskinäistä täydentävyyttä sekä pyrittävä täyttämään tiedoissa olevia aukkoja, jotka ovat syntyneet kartoitus- ja keräystoimien aikana. Tässä yhteydessä AK kehottaa komissiota

18.

toteaa, että kaikki hallintotasot – myös kaupungit ja alueet – tarvitsevat vahvaa ymmärrystä ilmastoriskeistä ja alueensa haavoittuvuuksista, jotta ne voivat ohjata päätöksentekoaan ja politiikan muotoiluaan. AK kehottaa tässä yhteydessä komissiota tukemaan alue- ja paikallistason riskien ja haavoittuvuuden arviointijärjestelmiä, sillä ne ovat kaikkien sopeutumisstrategioiden ja näyttöön perustuvien toimien lähtökohta.

19.

korostaa, että paikallis- ja alueviranomaiset tuovat säännöllisesti esiin, että sopeutumistoimien esteinä ovat 1) hyödyllisen ja ymmärrettävän ilmastotiedon puute (tai puutteellinen saatavuus) ja 2) asiantuntemuksen ja kokemuksen puute tällaista tietoa tulkittaessa. Ne tarvitsevatkin lisäapua dokumentoinnin ja hyvien käytänteiden jakamisen muodossa, jotta niitä ensin ohjataan jo olemassa olevan tiedon ääreen ja sen jälkeen autetaan tulkitsemaan ja vähentämään vaikutuksia kaupungeissa tai alueilla.

20.

kehottaa komissiota tukemaan edelleen ilmastoennusteita ja riskinarviointia koskevia kaupunkien ja alueiden meneillään olevia toimia vahvistamalla (tutkimus)toimiaan, joiden avulla pyritään kartoittamaan asianmukaisia (riskimallinnuksen) työkaluja ja menetelmiä, kehittämään (makro)alueellisia ilmastonvaikutusskenaarioita ja luomaan (Horisontti 2020 -puiteohjelman yhteydessä) ilmastopalveluverkostoja kansainväliselle, unioni- ja jäsenvaltiotasolle (sekä valtiotasoa alemmille tasoille). Tällaiset ilmastopalveluverkostot työllistävät asiantuntijoita ja tiedon tarjoajia (esim. tiedeyhteisö) sekä asettavat olemassa olevaa tietoa ja osaamista paikallisten ja alueellisten poliittisten päättäjien saataville ja tekevät siitä näille selkoa.

21.

painottaa, että on tärkeää tukea ilmastoriskien julkistamista, jotta edistetään sopeutumistoimia ja investointeja. Useita uusia vapaaehtoisia ja/tai yksityisten tahojen johtamia aloitteita ilmastoriskien julkistamiseksi on muotoutumassa, ja komissio voisi tukea ja edistää niitä.

22.

suhtautuu tässä yhteydessä myönteisesti komission aloitteeseen tutkia yhteistyömahdollisuuksia keskeisenä tiedon tarjoajana ja tärkeänä mahdollisten investointien lähteenä toimivan vakuutusalan kanssa. AK kannustaa komissiota arvioimaan vakuutusmekanismeja, joilla voitaisiin kannustaa riskin ehkäisemiseen ja tukea vahinkojen vähentämistä, ja tekemään yhteistyötä vakuutusyhtiöiden kanssa sen varmistamiseksi, että ne jakavat osaamistaan ja asiantuntemustaan riskimallinnuksessa ja katastrofiriskin hallinnassa julkissektorin kanssa. Nykyisiä onnistuneita kumppanuuksia olisi edistettävä, jotta voidaan inspiroida ja motivoida muita. Lisäksi komitea korostaa tässä yhteydessä, että vakuutuslaitosten erittäin riskialttiina pitämät kaupungit tai alueet saattavat toisaalta myös kohdata erityisiä kehitystä ja investointeja haittaavia esteitä, ja kehottaa komissiota selvittämään uudelleentarkastelun yhteydessä, miten tällaisiin ongelmiin voitaisiin puuttua.

23.

on sitä mieltä, että uudelleentarkastelussa olisi tuotava esiin sopeutumisen sosioekonomisten vaikutusten arvioinnin hyötyjä. Tällainen sosioekonominen analyysi ohjaa päätöksentekijöitä tarjoamalla näille selkeämmän katsauksen sopeutumistoimien mahdollisista kustannuksista ja hyödyistä toimimatta jättämiseen nähden ja auttaa näin ollen parantamaan tietoisuutta, ymmärtämään kapasiteettirajoituksia ja kartoittamaan taloudellisesti toteutuskelpoisimpia toimintavaihtoehtoja.

24.

painottaa, että kaupungit ja alueet tarvitsevat lisätietoja tällaisessa arvioinnissa nykyisin sovellettavista erilaisista menetelmistä (esim. kustannus–hyöty-suhde, monikriteerianalyysi, sidosryhmien päätökset, kokemukset ja havainnot) ja niiden merkityksestä erilaisissa yhteyksissä. Komitea ehdottaakin, että komissio tarjoaa soveltuvaa tukea asianomaisten foorumiensa, ilmastonmuutosportaalin ja kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen, kautta.

25.

painottaa, että paikallis- ja alueviranomaisten käyttöön on asetettava asianmukaisia seuranta-, raportointi- ja arviointivälineitä ja indikaattoreita, jotta voidaan tukea tietoon perustuvia paikallisia sopeutumissuunnitelmia. Tässä yhteydessä voitaisiin myös hyödyntää asianomaisia ilmastonmuutokseen sopeutumisen foorumeita (ilmastonmuutosportaali ja kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimus).

26.

pitää tärkeänä varmistaa, että kansainväliset, eurooppalaiset, kansalliset ja alueelliset tai paikalliset seuranta-, raportointi- ja arviointijärjestelmät ovat keskenään yhteensopivia ja täydentävät toisiaan. Näin varmistetaan yhtenäisyys ja minimoidaan kaupunkien ja alueiden taakka.

27.

on tyytyväinen ilmastonmuutokseen sopeutumista käsittelevän EU:n strategian julkaisemisen jälkeen saavutettuun edistykseen ja sopeutumisvalmiuden tulostaulun laatimiseen EU:n jäsenvaltioita varten sekä kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen seuranta- ja raportointimalliin sopimuksen allekirjoittaneita kaupunkeja varten. Komitea suhtautuu myönteisesti näiden kahden välineen välisiin vahvoihin kytköksiin mutta katsoo, että niiden käyttö edellyttää vielä lisätietoja ja -ohjausta (esim. kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen verkkosivuston kautta).

28.

korostaa, että olisi vielä tutkittava yhteisvaikutusta kansainvälisellä tai unionin tasolla samanaikaisesti esitettyjen sellaisten muiden kumppanialoitteiden kanssa (esim. Regions Adapt, CRAFT, kaupunkien selviytymiskykyä käsittelevä kampanja), joilla on omat seuranta-, raportointi- ja arviointijärjestelmänsä. Komitea toteaa kuitenkin, että yhtenäistämiseen tai yhteistyöhön tähtääviä lisätoimia ei tulisi toteuttaa kaupunkien tai alueiden tarpeiden ja intressien kustannuksella.

29.

suhtautuu myönteisesti EU:n nykyisiin rahoitusvälineisiin paikallisten ja alueellisten ilmastotoimien tukemiseksi (esim. Euroopan rakenne- ja investointirahastot, Horisontti 2020 -puiteohjelma, Euroopan unionin solidaarisuusrahasto ja luonnonpääoman rahoitusjärjestely) mutta korostaa, että näiden varojen saatavuus on edelleen kaupunkien ja alueiden suurin haaste. Tämän vuoksi AK kehottaa komissiota asettamaan Euroopan paikallis- ja alueviranomaisten käyttöön 1) helposti saatavaa ja ymmärrettävää tietoa toimintasuunnitelmien laatimiseen ja toteuttamiseen saatavilla olevista varoista ja rahoitusvälineistä ja 2) ohjausta ja tukea (esim. räätälöidyllä koulutuksella) siitä, miten olemassa olevia välineitä saadaan käyttöön ja miten niitä sovelletaan sekä mahdollisesti myös yhdistetään.

30.

muistuttaa ehdotuksestaan soveltaa koko elinkaaren käsittävää lähestymistapaa arvioitaessa pääomainvestointien kustannuksia ja hyötyjä, jotta varmistetaan ilmastokestävyyteen tehtyjen investointien takaisinmaksu pitkällä aikavälillä. Olisi vaadittava, että kirjanpitoon ja riskirekistereihin sisällytetään toimimatta jättämisen tai niiden toimien ja pääomainvestointien taloudelliset, ekologiset ja sosiaaliset vaikutukset, joissa ei oteta huomioon ilmastonmuutosta.

31.

toivoo, että uudelleentarkastelussa painotetaan aiempaa enemmän alueiden mahdollista roolia helpotettaessa tiettyjen rahoitusjärjestelyjen käyttömahdollisuutta. Eräät alueet avustavat jo EU:n rakennerahastovarojen hallinnoissa ja uudelleenjakamisessa sekä alueensa kuntien pienempien hankkeiden yhdistämisessä ja yhteen kokoamisessa tai tarjoavat suoraan rahoitusta. AK korostaa kuitenkin, että tarvitaan vielä lisäohjausta, jotta hallinnointiviranomaisia autetaan hyödyntämään käytettävissä olevien EU:n varojen ja innovatiivisten rahoitusvälineiden potentiaalia täysimääräisesti.

32.

kehottaa komissiota tutkimaan edelleen ajatusta tarjota tietyille paikallis- ja alueviranomaisille mahdollisuuksia saada rahoitusvälineitä nopeasti käyttöönsä esimerkiksi sellaisten tekijöiden perusteella, että ne ovat jo julkisesti sitoutuneet kattaviin sopeutumistoimiin (esim. liittymällä kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimukseen), laatineet kattavan riski- ja haavoittuvuusanalyysin ja kehittäneet sopeutumista koskevan toimintasuunnitelman. Jos komissio tarkistaisi tiettyjen varojen saamisen ennakkoedellytyksiä tai eri ohjelmissa (esim. Horisontti 2020 -puiteohjelma ja Life-ohjelma) myönnettävien avustusten valinta- ja myöntämiskriteereitä, se mahdollistaisi tällaisen nopean käyttömahdollisuuden ja edistäisi sitä. Tällaista toimintatapaa tulisi tutkia tarkemmin myös Euroopan rakenne- ja investointirahastojen yhteydessä, ja komitea suosittaa, että kaikki hallintoviranomaiset sitoutuisivat jo eräissä alueellisissa toimenpideohjelmissa valittuun vaihtoehtoon asettaa etusijalle toimet, jotka kuuluvat kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimukseen sitoutuneiden kuntien hyväksymiin kestävän energian toimintasuunnitelmiin ja kestävää energiaa ja ilmastoa koskeviin toimintasuunnitelmiin.

33.

on tyytyväinen Euroopan komission aloitteeseen luoda seuraavaa monivuotista rahoituskehystä valmisteltaessa tilannekatsaus EU:n erilaisten rahastojen soveltamisessa sekä tukien ja muiden rahoitusvälineiden käytössä saavutettuun edistykseen (esim. kokemukset Life-ohjelmasta ja ilmastotoimien yleisestä huomioon ottamisesta ERI-rahastojen yhteydessä). Tämän pitäisi auttaa 1) ehdottamaan oikeanlaista yleisten ja erityisesti sopeutumiseen tarkoitettujen rahoitusvälineiden yhdistelmää supistamatta ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tarvittavia määrärahoja ja 2) laatimaan suosituksia tulevia hanke-ehdotuspyyntöjä varten (esim. Life-ohjelman tai Horisontti 2020 -puiteohjelman yhteydessä). Näin voitaisiin korjata puutteet, joita paikallisten sopeutumistoimien rahoituksessa vielä on.

34.

korostaa, että kaupungit ja alueet pitävät Life-ohjelmaa – ja erityisesti Life-ohjelman ilmastotoimien alaohjelman integroituja hankkeita – yhtenä keskeisistä rahoitusvälineistä sopeutumistoimien testaamiseksi, kokeilemiseksi ja esittelemiseksi monialaista lähestymistapaa soveltaen ja alueellisesti laajassa mittakaavassa (aluekohtaisesti, monella eri alueella, valtakunnallisesti tai kansainvälisesti), ja kehottaakin komissiota laajentamaan ohjelmaa ja jatkamaan sen tukemista.

35.

panee merkille, että monilla Euroopan kaupungeilla ja alueilla on runsaasti käyttämätöntä potentiaalia uusien investointien houkuttelemiseksi ja että monilla niistä on myös vakavia omien investointien käynnistämisen esteitä.

36.

katsoo, että komission olisikin jatkettava sellaisten innovatiivisten keinojen tutkimista, joiden avulla investointeja voidaan kanavoida paikallis- ja alueviranomaisille sopeutumistoimia varten, ja kehottaa komissiota tarjoamaan niille asianmukaista asiantuntevaa neuvontaa, ohjausta ja tukea toteutuskelpoisten investointien valmistelussa (esim. Euroopan investointineuvontakeskuksen tai muiden kohdennettujen, valmiuksien parantamiseen tähtäävien toimien kautta) ja rahoituksen varmistamisessa. Uudelleentarkastelussa voitaisiin antaa esimerkkejä järjestelyistä, joiden avulla toimitaan yksityissijoittajien kanssa ja tehdään yhteistyötä vakuutusyhtiöiden kanssa. Komission olisi myös tuettava tämänsuuntaisia kokeiluhankkeita.

37.

korostaa, että kaupunkeja ja alueita olisi autettava löytämään sellainen – kansainvälisistä, EU-, jäsenvaltio- ja paikallistason rahoituslähteistä saatavien – julkisten ja yksityisten varojen yhdistelmä, joka soveltuu parhaiten sopeutumistoimien rahoittamiseen niiden omissa paikallisissa olosuhteissa. Kuten monivuotisen rahoituskehyksen 2014–2020 väliarvioinnissa korostetaan, komissio tutkii edelleen mahdollisuuksia vastata jäljellä oleviin investointitarpeisiin yhdistämällä EU:n myöntämää, jäsenvaltiokohtaista ja yksityistä rahoitusta.

38.

toteaa, että ilmastokysymyksistä on viime vuosina käyty yhä tiiviimpää kansainvälistä vuoropuhelua, mikä on johtanut uusiin kansainvälisiin sopimuksiin, kuten Sendain kehykseen katastrofiriskien vähentämiseksi 2015–2030, kestävän kehityksen toimintaohjelmaan 2030 ja Pariisin ilmastosopimukseen. Komitea kehottaakin komissiota nivomaan toimintansa entistä tiiviimmin osaksi näitä maailmanlaajuisia puitteita, vahvistamaan rooliaan esimerkin näyttäjänä sekä edistämään synergian luomista näiden aloitteiden välillä.

39.

korostaa, että uudelleentarkastelussa on otettava paremmin huomioon ilmastoriskien hallintakysymyksen rajatylittävä ulottuvuus. Makroalueyhteistyö vaikuttaa tässä suhteessa asianmukaiselta tavalta helpottaa tiedonvaihtoa ja yhdistää voimavaroja yli hallinnollisten rajojen ja siten edistää EU:n sopeutumista ilmastonmuutokseen. Komission tuleekin harkita esim. Tonavan, Itämeren, Alppien, Adrian- ja Joonianmeren alueilla toteuttamiensa kokeiluluonteisten valtiorajat ylittävien aloitteiden tukemisen jatkamista ja niiden laajentamista muille makroalueille Euroopassa ja muualla.

40.

kehottaa komissiota painottamaan nykyistä enemmän alueidenvälisen (ja kaupunkienvälisen) yhteistyön hyötyjä. Uusi, maailmanlaajuinen kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimus antaa maailman muille alueille uusia mahdollisuuksia hyödyntää Euroopassa saatuja kokemuksia ja eurooppalaisia esimerkkejä mutta tarjoaa myös Euroopan paikallis- ja alueviranomaisille tilaisuuden ottaa oppia muiden maanosien vastaavien tahojen toiminnasta.

41.

toteaa, että – ottaen huomioon UNFCCC:n tuoreet ennusteet tulevista muuttovirroista – uudelleentarkastelun yhteydessä on perehdyttävä ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja muuttoliikkeen väliseen yhteyteen ja strategiaan on siis sisällytettävä uusi, ilmastosyistä johtuvan muuttoliikkeen tuomia haasteita ja mahdollisuuksia käsittelevä luku. Komission tulee tältä osin tutkia mahdollisuuksia jatkaa niiden kaupunkien ja alueiden tukemista, joita muuttajien ja pakolaisten liikkuvuus ja mahdollisesti kotouttaminen koskevat.

42.

toteaa lopuksi, että alueiden komitea on valmis osallistumaan ilmastonmuutokseen sopeutumista käsittelevän EU:n strategian uudelleentarkastelua koskevaan sidosryhmien kuulemismenettelyyn, joka Euroopan komission on määrä toteuttaa vuoden 2017 alussa. Komitea katsoo, että käsillä olevassa lausunnossa – mutta myös muissa ilmastonmuutokseen sopeutumista käsitelleissä lausunnoissa (1) – esitetyt suositukset ovat hyvä perusta tulevalle keskustelulle.