27.6.2018

Euroopan unionin virallinen lehti

C 224/145

P8_TA(2016)0476

Tilanne Italiassa maanjäristysten jälkeen

Euroopan parlamentin päätöslauselma 1. joulukuuta 2016 tilanteesta Italiassa maanjäristysten jälkeen (2016/2988(RSP))

(2018/C 224/23)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 3 artiklan,

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 174 artiklan, 175 artiklan kolmannen kohdan ja 212 artiklan,

—

ottaa huomioon Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013 (1),

—	ottaa huomioon hätätilanteen tuen antamisesta unionin sisällä 15. maaliskuuta 2016 annetun neuvoston asetuksen (EU) 2016/369 (2),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin solidaarisuusrahaston perustamisesta 11. marraskuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2012/2002 (3) ja tämän asetuksen muuttamisesta 15. toukokuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 661/2014 (4),

—	ottaa huomioon Euroopan humanitaarisen avun vapaaehtoisjoukkojen perustamisesta (”EU:n vapaaehtoisapua koskeva aloite”) 3. huhtikuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 375/2014 (5),

—	ottaa huomioon humanitaarisesta avusta 20. kesäkuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1257/96 (6),

—	ottaa huomioon 11. huhtikuuta 2011 annetut neuvoston päätelmät katastrofinhallintaan liittyvän riskinarvioinnin edelleenkehittämisestä Euroopan unionissa,

—	ottaa huomioon 28. marraskuuta 2008 annetut neuvoston päätelmät pelastuspalveluvalmiuksien vahvistamisesta pelastuspalveluyksikkömalliin perustuvalla Euroopan keskinäisen avun järjestelmällä (16474/08),

—	ottaa huomioon komission kertomuksen ”Euroopan unionin solidaarisuusrahaston vuosikertomus 2014” (COM(2015)0502),

—	ottaa huomioon 14. marraskuuta 2007 antamansa päätöslauselman maanjäristysten alueellisista vaikutuksista (7),

—	ottaa huomioon 19. kesäkuuta 2008 antamansa päätöslauselman Euroopan unionin katastrofivalmiuksien lujittamisesta (8),

—	ottaa huomioon 8. lokakuuta 2009 (9) antamansa päätöslauselman ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotosta: Italia, Abruzzon maanjäristys,

—	ottaa huomioon 15. tammikuuta 2013 antamansa päätöslauselman Euroopan unionin solidaarisuusrahastosta, sen täytäntöönpanosta ja soveltamisesta (10),

—	ottaa huomioon 28. marraskuuta 2013 annetun alueiden komitean lausunnon Euroopan unionin solidaarisuusrahastosta (11),

—	ottaa huomioon komissiolle esitetyt kysymykset tilanteesta Italiassa maanjäristysten jälkeen (O-000139/2016 – B8-1812/2016, O-000140/2016 – B8-1813/2016 ja O-000141/2016 – B8-1814/2016),

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 24/2012 aiheesta ”Euroopan unionin solidaarisuusrahaston toiminta Abruzzossa vuonna 2009 tapahtuneen maanjäristyksen jälkeen: Toiminnan hyödyllisyys ja kulut”,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 128 artiklan 5 kohdan ja 123 artiklan 4 kohdan,

A.	ottaa huomioon, että Keski-Italiaa 24. elokuuta 2016 koetelleen tuhoisan maanjäristyksen jälkeen maan keskiosaa ravisteli lukuisten jälkijäristysten ohella vielä kolme suurta järistystä, joiden voimakkuudet olivat 26. lokakuuta 20165,5 ja 6,1 ja 30. lokakuuta 20166,5;

toteaa, että maanjäristykset ja jälkijäristykset ovat koetelleet Keski-Italiaa viime kuukausina; toteaa, että viimeisin, 30. lokakuuta 2016 tapahtunut maanjäristys oli voimakkain Italiassa yli kolmeen vuosikymmeneen ja tuhosi maan tasalle kokonaisia kyliä, saattoi monet järistysalueiden asukkaat epätoivon partaalle ja aiheutti monenlaista epäsuoraa vahinkoa ympäröivillä alueilla;

C.	toteaa, että saatujen tietojen mukaan uusimmissa maanjäristyksissä loukkaantui yli 400 ihmistä ja kuolonuhreja oli 290;

D.	ottaa huomioon, että tuhoisat maanjäristykset saavat aikaan ketjureaktion ja ovat johtaneet siihen, että 100 000 ihmistä on joutunut siirtymään asuinseuduiltaan;

toteaa, että viimeisimmät järistykset ovat tuhonneet kaupunkeja, vahingoittaneet vakavasti paikallista ja alueellista infrastruktuuria, raunioittaneet historiallisia ja kulttuuriperinnön kannalta arvokkaita kohteita ja aiheuttaneet vahinkoa taloudelliselle toiminnalle, erityisesti pk-yritysten taloudelliselle toiminnalle, maataloudelle, maisemalle sekä matkailu- ja majoitusalalle;

toteaa, että kyseiset alueet kärsivät muodonmuutoksesta, joka kattaa noin 130 neliökilometrin suuruisen alueen ja jonka enimmäissiirtymä on vähintään 70 senttimetriä; toteaa, että arvaamattomat hydrogeologiset vaikutukset voisivat talven ankarissa sääoloissa johtaa muihinkin luonnonkatastrofeihin, kuten tulviin ja maanvyörymiin sekä kumulatiivisiin vahinkoihin;

toteaa, että jotkin Euroopan unionin alueet ovat muita haavoittuvampia ja niillä seisminen riski on korkea; toteaa, että ne saattavat jopa olla alttiita erilaisille toistuville luonnonkatastrofeille, joita voi aiheutua alle vuoden aikana, kuten äskettäin on tapahtunut Italiassa, Portugalissa, Kreikassa ja Kyproksessa;

toteaa, että kestävän jälleenrakentamiseen toimia on koordinoitava asianmukaisesti, jotta taloudelliset ja sosiaaliset menetykset voidaan korvata; katsoo, että erityistä huomiota olisi kiinnitettävä myös Italian mittaamattoman arvokkaaseen kulttuuriperintöön edistettäessä historiallisten rakennusten ja kohteiden suojelemiseen kohdennettuja kansainvälisiä ja eurooppalaisia hankkeita;

I.	toteaa, että Euroopan unionin solidaarisuusrahasto (EUSR) perustettiin asetuksella (EY) N:o 2012/2002 vastauksena Keski-Eurooppaa kesällä 2002 koetelleisiin tuhoisiin tulviin;

J.	toteaa, että unionin eri välineitä, kuten Euroopan rakenne- ja investointirahastoja (ERI-rahastot) tai pelastuspalvelumekanismia ja pelastuspalvelun rahoitusvälinettä, voidaan käyttää tehostamaan maanjäristystä koskevia ehkäiseviä toimenpiteitä ja kunnostustoimenpiteitä;

toteaa, että vuonna 2014 toteutetussa solidaarisuusrahaston uudistuksessa jäsenvaltioille annettiin mahdollisuus pyytää ennakkomaksua, jonka myöntämisestä komissio päättää, jos varoja on käytettävissä riittävästi; ottaa kuitenkin huomioon, että ennakkomaksun määrä saa olla enintään 10 prosenttia solidaarisuusrahaston ennakoidun rahoitusosuuden kokonaismäärästä, ja sen enimmäismäärä on 30 miljoonaa euroa;

toteaa, että asianomaisen jäsenvaltion on toimitettava solidaarisuusrahaston tukea koskeva hakemus komissiolle viimeistään 12 viikon kuluttua katastrofin aiheuttaman vahingon havaitsemisesta; toteaa, että edunsaajavaltio on vastuussa tuen käytöstä ja käytön tarkastamisesta mutta komissio voi kuitenkin tehdä solidaarisuusrahastosta rahoitettujen toimien tarkastuksia paikan päällä;

katsoo, että jälleenrakentamisessa on otettava huomioon aiemmat kokemukset ja kestävä jälleenrakentaminen olisi toteutettava äärimmäisen nopeasti, asianmukaisin resurssein, byrokratiaa yksinkertaistamalla ja avoimesti ja sen olisi perustuttava tarpeeseen tarjota turvaa ja vakautta kärsimään joutuneille asukkaille, jotta voidaan varmistaa, että he voivat edelleen asua kyseisillä alueilla;

N.	katsoo, että ennaltaehkäisyn olisi oltava yhä tärkeämpi osa katastrofihallintaa, sille olisi annettava keskeisempi asema yhteiskunnassa ja se edellyttää myös tiedonjakelua, valistusta ja koulutusta koskevaa tarkkaa toimintaohjelmaa;

O.	katsoo, että käytössä olevia katastrofien ehkäisytoimia on tehostettava parlamentin aiempien ehdotusten mukaisesti, jotta voidaan lujittaa luonnonkatastrofien ja ihmisen aiheuttamien katastrofien ehkäisemistä koskevaa unionin strategiaa;

ilmaisee mitä suurimman solidaarisuutensa ja myötätuntonsa kaikille maanjäristyksistä kärsineille ihmisille ja heidän perheilleen sekä Italian kansallisille, alueellisille ja paikallisille viranomaisille, jotka osallistuvat katastrofin jälkeisiin avustustoimiin;

on huolissaan siitä, että suuri joukko asuinseuduiltaan siirtymään joutuneita jää tulevan talvikauden ankarien sääolojen armoille; kehottaa siksi komissiota kartoittamaan kaikki mahdollisuudet auttaa Italian viranomaisia, jotta kotinsa menettäneille voidaan taata ihmisarvoiset elinolot;

arvostaa pelastusyksiköiden, pelastuspalvelun työntekijöiden, vapaaehtoisten, kansalaisjärjestöjen sekä alueellisten, paikallisten ja kansallisten viranomaisten keskeytymätöntä uurastusta tuhoutuneilla alueilla ihmishenkien pelastamiseksi, vahinkojen rajaamiseksi ja kohtuullisen elintason säilyttämiseen tarvittavien yhteisten perustoimintojen takaamiseksi;

painottaa perättäisten maanjäristysten vakavia taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia ja niiden jälkeensä jättämää tuhoa;

painottaa, että tilanne maanjäristysalueella on vaikea, mikä aiheuttaa huomattavaa ja voimakasta taloudellista painetta Italian kansallisille, alueellisille ja paikallisille viranomaisille;

pitää myönteisenä, että Italialle on myönnetty perussopimusten mukaisesti lisää joustovaraa maanjäristyksiin liittyviä menoja koskevan alijäämän laskemiseen, jotta nykyiseen hätätilanteeseen voidaan puuttua tehokkaasti ja nopeasti ja tulevat toimet maanjäristysalueen turvaamiseksi voidaan toteuttaa; kehottaa lisäksi Italian hallitusta varmistamaan, että kaikki myönnetyt lisäresurssit tosiasiallisesti käytetään tähän nimenomaiseen tarkoitukseen;

kehottaa komissiota harkitsemaan tässä poikkeuksellisessa ja erittäin vakavassa tilanteessa, voidaanko kestävää jälleenrakentamista ja kaikki maanjäristyksiin varautumista koskevat investoinnit, myös ERI-rahastojen kautta yhteisrahoitetut ja temaattisen tavoitteen 5 (”ilmastonmuutokseen sopeutumisen, riskien ehkäisemisen ja riskinhallinnan edistäminen”) edistämiseen osoitetut investoinnit, jättää vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisesti tehtävien kansallisia alijäämiä koskevien laskelmien ulkopuolelle;

pitää myönteisenä unionin toimielinten, muiden jäsenvaltioiden, Euroopan alueiden ja kansainvälisten toimijoiden osoittamaa solidaarisuutta, joka ilmenee vastavuoroisena apuna hätätilanteissa;

kehottaa komissiota harkitsemaan tällä hetkellä yksittäisestä katastrofista aiheutuneen vahingon vaikutuksiin perustuvien solidaarisuusrahaston laskelmien laajentamista kumulatiiviseen laskentamalliin, jossa otetaan huomioon useista luonnonkatastrofeista samalla alueella vuoden aikana aiheutuneet vahingot;

10.

korostaa ongelmia, jotka liittyvät maanjäristysten ennustamiseen käytettyihin järjestelmiin, sekä Välimeren alueen ja Kaakkois-Euroopan suurta seismistä aktiivisuutta; kehottaa jäsenvaltioita lisäämään Horisontti 2020 -puiteohjelman toimien yhteydessä tutkimustoimia vahinkojen ennaltaehkäisemiseksi, kriisien saamiseksi hallintaan ja katastrofien vaikutusten laajuuden minimoimiseksi; panee huolestuneena merkille, että Eurooppaa koetelleissa tuhoisissa maanjäristyksissä on viidentoista viime vuoden aikana kuollut tuhansia ihmisiä ja sadat tuhannet ovat menettäneet kotinsa;

11.

muistuttaa, että on tärkeää noudattaa maanjäristyksiä kestävien rakennusten ja infrastruktuurin rakennusmääräyksiä; kehottaa kansallisia, alueellisia ja paikallisia viranomaisia tehostamaan toimia, jotta rakenteet vastaisivat voimassa olevia maanjäristystilanteita koskevia kestävyysvaatimuksia, ja kiinnittämään tähän asianmukaista huomiota rakennuslupia myöntäessään;

12.

korostaa unionin pelastuspalvelumekanismin merkitystä edistettäessä Euroopan maiden pelastuspalveluviranomaisten välistä yhteistyötä vaikeissa tilanteissa ja pyrittäessä pitämään poikkeuksellisten tapahtumien vaikutukset mahdollisimman vähäisinä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita yksinkertaistamaan edelleen mekanismin käyttöönottomenettelyä, jotta se olisi käytettävissä nopeasti ja tehokkaasti välittömästi katastrofien jälkeen;

13.

panee merkille Italian hallituksen esittämän solidaarisuusrahastosta myönnettävää tukea koskevan hakemuksen ja kehottaa komissiota toteuttamaan kaikki tarvittavat toimet, jotta solidaarisuusrahastosta myönnettävää tukea koskevat hakemukset voidaan käsitellä ripeästi varojen saamiseksi nopeasti käyttöön; korostaa tässä yhteydessä, että ennakkomaksut olisi saatava kansallisille viranomaisille mahdollisimman pian, jotta ne voivat reagoida tilanteesta aiheutuviin kiireellisiin tarpeisiin;

14.

katsoo, että ehdotetussa koontiasetuksessa esitetty solidaarisuusrahaston vuotuisten määrärahojen osittainen sisällyttäminen unionin talousarvioon voisi nopeuttaa tulevaisuudessa varojen käyttöönottomenettelyä, jotta katastrofista kärsiviä ihmisiä voitaisiin auttaa nopeammin ja tehokkaammin; pyytää lisäksi komissiota analysoimaan mahdollisissa tulevissa uudistuksissa, voidaanko ennakkomaksuja koskevaa kynnysarvoa korottaa ja hakemusten käsittelyn määräaikoja lyhentää;

15.

korostaa, että on tärkeää luoda kaikkien käytettävissä olevien välineiden, myös ERI-rahastojen, välisiä synergioita ja varmistaa, että resursseja käytetään tehokkaasti jälleenrakentamiseen ja kaikkiin muihin tarvittaviin toimiin yhteistyössä Italian kansallisten ja alueellisten viranomaisten kanssa; kehottaa komissiota valmistautumaan ohjelmien ja toimenpideohjelmien tarkistamiseen mahdollisimman pian sen jälkeen, kun jokin jäsenvaltio on esittänyt tarkistuspyynnön; korostaa vastaavasti mahdollisuutta käyttää Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa maaseutualueiden ja maataloustoiminnan tukemiseen maanjäristysten koettelemilla alueilla;

16.

korostaa lisäksi, että on tärkeää optimoida unionin nykyisen rahoituksen käyttö investointeihin, jotka kohdennetaan luonnonkatastrofien ehkäisemiseen ja jälleenrakennushankkeiden yhdistämisen ja pitkäaikaisen kestävän kehittämisen takaamiseen; muistuttaa, että rahastojen koordinointia koskevia hallintomenettelyjä on yksinkertaistettava; tähdentää, että solidaarisuusrahastosta tukea saaneiden jäsenvaltioiden olisi tehostettava toimiaan asianmukaisten riskinhallintastrategioiden kehittämiseksi ja hätätilanteiden ehkäisymekanismien vahvistamiseksi;

17.

panee merkille, että Italian hallituksen pyynnöstä EU:n Copernicus-ohjelman hätätilanteiden hallintapalvelu on otettu käyttöön katastrofialueiden vahinkojen satelliittipohjaisen arvioimisen mahdollistamiseksi; kannustaa kansainvälisiä tutkimuskeskuksia tekemään yhteistyötä ja pitää myönteisenä synteettisen apertuurin tutkan (SAR-tutka) käyttöä, koska se mahdollistaa maanpinnan liikkeiden arvioimisen ja mittaamisen senttimetrin tarkkuudella pilvipeitteen läpi päiväs- ja yöaikaan, myös ennaltaehkäisemistä ja riskinhallintaa varten;

18.

painottaa julkisen tutkimuksen ja kehittämisen merkitystä katastrofien ehkäisemisessä ja hallinnassa ja kehottaa lisäämään koordinointia ja yhteistyötä etenkin samankaltaisille riskeille altistuvien jäsenvaltioiden tutkimus- ja kehittämislaitosten välillä; kehottaa vahvistamaan varhaisvaroitusjärjestelmiä jäsenvaltioissa sekä luomaan uusia ja vahvistamaan olemassa olevia yhteyksiä eri varhaisvaroitusjärjestelmien välillä;

19.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Italian hallitukselle ja maanjäristysalueiden alue- ja paikallisviranomaisille.

(1) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 320.

(2) EUVL L 70, 16.3.2016, s. 1.

(3) EYVL L 311, 14.11.2002, s. 3.

(4) EUVL L 189, 27.6.2014, s. 143.

(5) EUVL L 122, 24.4.2014, s. 1.

(6) EYVL L 163, 2.7.1996, s. 1.

(7) EUVL C 282 E, 6.11.2008, s. 269.

(8) EUVL C 286 E, 27.11.2009, s. 15.

(9) EUVL C 230 E, 26.8.2010, s. 13.

(10) EUVL C 440, 30.12.2015, s. 13.

(11) EUVL C 114, 15.4.2014, s. 48.