27.6.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 224/45

P8_TA(2016)0439

Basel III -sopimuksen loppuun saattaminen

Euroopan parlamentin päätöslauselma 23. marraskuuta 2016 Basel III:n viimeistelystä (2016/2959(RSP))

(2018/C 224/06)

Euroopan parlamentti, joka

—

ottaa huomioon G20-huippukokousten kriisin jälkeiset päätelmät,

—

ottaa huomioon 27. helmikuuta 2016 kokoontuneiden G20-maiden valtiovarainministereiden ja keskuspankkien pääjohtajien julkilausuman,

—

ottaa huomioon 14.–15. huhtikuuta 2016 kokoontuneiden G20-maiden valtiovarainministereiden ja keskuspankkien pääjohtajien julkilausuman,

—

ottaa huomioon 23.–24. heinäkuuta 2016 kokoontuneiden G20-maiden valtiovarainministereiden ja keskuspankkien pääjohtajien julkilausuman,

—

ottaa huomioon 4.–5. syyskuuta 2016 kokoontuneiden G20-maiden johtajien julkilausuman,

—

ottaa huomioon Baselin pankkivalvontakomitean (BCBS) raportit G20-maiden johtajille sovitun uudistusohjelman täytäntöönpanon ajantasaistamisesta ja erityisesti Baselin pankkivalvontakomitean marraskuussa 2015 G20-maiden johtajille kriisin jälkeisten uudistusten viimeistelystä laatiman raportin ”Finalising post-crisis reforms: an update” (1),

—

ottaa huomioon Baselin pankkivalvontakomitean 6. huhtikuuta 2016 päivätyn tausta-asiakirjan Basel III -sääntöjen vähimmäisomavaraisuusastetta koskevan kehyksen tarkistamisesta, 24. maaliskuuta 2016 päivätyn tausta-asiakirjan luottolaitosten riskipainotettujen omaisuuserien vaihtelun vähentämisestä ja sisäiseen malliin perustuvien menetelmien käytön rajoitteista ja 10. joulukuuta 2015 päivätyn tausta-asiakirjan luottoriskin standardimenetelmän tarkistamisesta,

—

ottaa huomioon Baselin pankkivalvontakomitean lokakuussa 2016 päivätyn tilinpäätöksiä koskevan neuvottelu- ja tausta-asiakirjan ”Regulatory treatment of accounting provisions”,

—

ottaa huomioon Baselin pankkivalvontakomitean lokakuussa 2016 laatiman kokonaistappionsietokykyä koskevan standardin ”TLAC holdings – Amendments to the Basel III standard on the definition of capital” (2),

—

ottaa huomioon Euroopan järjestelmäriskikomitean (EJRK) heinäkuussa 2016 laatiman varjopankkitoimintaa koskevan julkaisun ”EU Shadow Banking Monitor”,

—

ottaa huomioon Euroopan pankkiviranomaisen (EBA) tekemien stressitestien tulokset, jotka julkaistiin 29. heinäkuuta 2016,

—

ottaa huomioon 12. heinäkuuta 2016 annetut neuvoston päätelmät kriisin jälkeisten Basel-uudistusten viimeistelystä (3),

—

ottaa huomioon Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) rahoitusvakautta koskevan vuoden 2016 raportin ”Global Financial Stability Report”,

—

ottaa huomioon 10. maaliskuuta 2016 antamansa päätöslauselman pankkiunionista – vuosikertomus 2015 (4),

—

ottaa huomioon 19. tammikuuta 2016 antamansa päätöslauselman ”Saavutukset ja haasteet rahoituspalveluja koskevan EU:n lainsäädännön alalla: vaikutukset ja eteneminen kohti tehokkaampia ja toimivampia EU:n puitteita rahoituspalvelujen sääntelylle ja pääomamarkkinaunionille” (5),

—

ottaa huomioon 12. huhtikuuta 2016 antamansa päätöslauselman EU:n roolista kansainvälisissä rahoitus-, valuutta- ja sääntelylaitoksissa ja -elimissä (6),

—

ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan teettämän tutkimuksen ”The European Union’s role in International Economic Fora, Paper 5: The BCBS”,

—

ottaa huomioon Baselin pankkivalvontakomitean pääsihteerin Bill Coenin, yhteisen valvontamekanismin valvontaelimen puheenjohtajan Danièle Nouyn, Euroopan pankkiviranomaisen puheenjohtajan Andrea Enrian ja komission varapuheenjohtajan Valdis Dombrovskisin käymän keskustelun Basel III / Basel IV -säännöstön viimeistelystä,

—

ottaa huomioon komission julkilausuman luottoriskin standardimenetelmän tarkistamisesta Baselin pankkivalvontakomiteassa ja sitä seuranneen keskustelun komission varapuheenjohtajan Jyrki Kataisen kanssa 6. heinäkuuta 2016,

—

ottaa huomioon komissiolle esitetyn kysymyksen Basel III -sopimuksen loppuun saattamisesta (O-000136/2016 – B8-1810/2016),

—

ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan päätöslauselmaesityksen,

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 128 artiklan 5 kohdan ja 123 artiklan 2 kohdan,

A.

ottaa huomioon, että kestävä ja hyvin pääomitettu pankkijärjestelmä on ennakkoehto sille, että voidaan säilyttää rahoitusvakaus, tarjota riittävästi luotonantoa reaalitaloudelle koko suhdannesyklin ajan ja tukea talouskasvua;

B.

ottaa huomioon, että G20-maiden johtajat sopivat finanssikriisin jälkimainingeissa kattavasta uudistusohjelmasta, jolla vahvistetaan kansainvälisten pankkien sääntelystandardeja, mukaan lukien vakavaraisuusvaatimusten lujittaminen;

C.

ottaa huomioon, että Baselin pankkivalvontakomitea laatii parhaillaan suuriin ja kansainvälisesti toimiviin pankkeihin sovellettavia vakavaraisuusvaatimuksia koskevia kansainvälisesti hyväksyttäviä vähimmäistason standardeja; ottaa huomioon, että Baselin pankkivalvontakomitea seuraa ja arvioi näiden maailmanlaajuisten standardien täytäntöönpanoa ja raportoi G20-ryhmälle; toteaa, että sen ohjeet ovat tärkeä väline, jolla estetään sääntelyn hajanaisuus eri puolilla maailmaa;

D.

toteaa, että unioni on ottanut käyttöön kansainvälisesti hyväksytyt standardit vakavaraisuusasetuksen (CRR) ja vakavaraisuusdirektiivin (CRD IV) puitteissa, vaikka ne onkin mukautettu unionin todellisiin rahoitustarpeisiin esimerkiksi pk-yritysten tukikertoimen osalta ja vaikka niissä sallitaan tietty joustavuus; toteaa, että unionissa on päätetty, että näitä standardeja sovelletaan kaikkiin pankkeihin eikä ainoastaan suuriin ja kansainvälisesti toimiviin pankkeihin, kun taas joillakin unionin ulkopuolisilla lainkäyttöalueilla joitakin niistä sovelletaan ainoastaan suurimpiin pankkeihin; katsoo, että edistyminen kansainvälisesti tasapuolisten toimintaedellytysten toteuttamisessa on tärkeää; toteaa, että komission on määrä esittää vakavaraisuusasetuksen tai vakavaraisuusdirektiivin uudelleentarkastelua koskeva lainsäädäntöehdotus, jolla Baselin kehykseen hyväksytyt tarkistukset pannaan täytäntöön;

E.

toteaa, että pankkien vakavaraisuusvaatimukset liittyvät toisiinsa ja täydentävät muita sääntelyvaatimuksia, kuten kokonaistappionsietokykyä (TLAC) ja johdannaisia koskevan keskusvastapuoliselvityksen pakollista käyttöä; katsoo, että unionin pankkialan sääntelypuitteita on parannettu huomattavasti viime vuosina erityisesti pankkiunionin perustamisen myötä;

F.

katsoo, että rahoitusvakauden ja kasvun vakaan kehyksen olisi oltava kokonaisvaltainen ja tasapainoinen, jotta se kattaisi dynaamiset valvontakäytännöt ja jotta siinä ei keskityttäisi pelkästään staattiseen sääntelyyn, joka koskee lähinnä määrällisiä näkökohtia;

G.

toteaa, että saatujen tietojen mukaan riskipainotuksissa ja strategisissa riskimalleissa pankkien pääomavaatimusten vähentämiseksi oli aiemmin liikaa vaihtelua ja kansallisilla valvontaviranomaisilla oli vaikeuksia arvioida sisäisiä malleja, mikä vaikutti osaltaan finanssikriisiin;

H.

ottaa huomioon, että pankkien erilaisia liiketoimintamalleja koskevien vakavaraisuusvaatimusten täytäntöönpanon laajuus ja monitahoisuus voivat vaihdella huomattavasti niin, että yhteen yleisratkaisuun perustuva toimintatapa on tehoton ja kohtuuttoman työläs erityisesti monille pienille ja kotimaan toimintoihin keskittyneille pankeille, jotka eivät ole niin monitahoisia ja yhteenliittyneitä, sekä niiden sääntely- ja valvontaviranomaisille; katsoo sen vuoksi, että asianmukainen oikeasuhteisuus ja joustavuus ovat tarpeen;

I.

ottaa huomioon, että Baselin pankkivalvontakomiteassa käsitellään parhaillaan pankkien vakavaraisuuskehykseen tehtäviä luottoriskiä ja operatiivista riskiä koskevia lisämuutoksia; ottaa huomioon, että näissä uudistuksissa keskitytään tehostamaan luottoriskiä koskevan standardimenetelmän riskiherkkyyttä ja varmuutta, lisäämään sisäiseen malliin perustuvan menetelmän rajoituksia ja viimeistelemään vähimmäisomavaraisuusaste ja standardimenetelmään perustuva mahdollinen pääomavaatimusten alaraja;

J.

ottaa huomioon, että suurin osa yhdysvaltalaisista rahoituslaitoksista käyttää standardimenetelmää luottoriskin arvioinnissa, kun taas unionissa monet suuret ja keskisuuret pankit luottavat sisäisiin malleihin;

K.

katsoo, että standardimenetelmän asianmukainen tarkistaminen ja suhteellisuusperiaatteen noudattaminen ovat ratkaisevan tärkeitä, jotta Baselin pankkivalvontakomitean standardi toimisi pienissä pankeissa, jotka pääasiassa käyttävät sitä;

L.

ottaa huomioon, että G20-ryhmä on ilmoittanut, että meneillään olevalla tarkistamisella ei pyritä saamaan aikaan merkittävää pääomavaatimusten yleistä kasvua, ja että jäsenvaltiot toistivat tämän näkemyksen Ecofin-neuvoston kokouksessa heinäkuussa 2016;

M.

ottaa huomioon, että sääntelyviranomaiset tekevät nykyisin eurooppalaisille pankeille järjestelmätasolla säännöllisiä stressitestejä ja että näiden testien tulokset asetetaan yleisön saataville;

N.

ottaa huomioon, että unionin ulkopuolisten lainkäyttöalueiden, kuten Japanin, edustajat ovat ilmaisseet huolensa kasvavasta paineesta lisätä pääomaa ja uusien standardien noudattamisesta aiheutuvista korkeammista kustannuksista;

O.

toteaa, että Baselin pankkivalvontakomitean päätökset eivät ole sitovia ja ne on saatettava osaksi lainsäädäntöä tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen, jotta niillä olisi oikeusvaikutuksia unionissa; ottaa huomioon, että kaikilla toimivaltaisilla kansallisilla viranomaisilla ei ole edustajaa Baselin pankkivalvontakomiteassa mutta Euroopan keskuspankki ja yhteinen valvontamekanismi ovat sen täysjäseniä ja komissio ja Euroopan pankkiviranomainen tarkkailijoita;

1.

 korostaa pankkien vakavaraisuussääntelyä koskevien asianmukaisten maailmanlaajuisten standardien ja periaatteiden merkitystä ja pitää myönteisenä Baselin pankkivalvontakomitean kriisin jälkeistä toimintaa tällä alalla;

2.

 toteaa, että pankkien on oltava hyvin pääomitettuja, jotta voidaan tukea reaalitaloutta, vähentää systeemistä riskiä ja välttää kriisin aikana nähtyjen valtavien tukipakettien toistuminen; korostaa, että varjopankkialan asianmukainen sääntely on tarpeen, jotta voidaan varmistaa reilu kilpailu ja rahoitusvakaus;

3.

 korostaa, että muista lainkäyttöalueista poiketen pankeilla on tärkeä rooli unionin talouden rahoituksessa ja ne ovat todennäköisesti jatkossakin tärkein rahoituslähde kotitalouksille ja yrityksille, erityisesti pk-yrityksille; korostaa, että unionin lainsäädännössä on aina pyritty vastaamaan tähän (esimerkiksi käyttämällä pk-yritysten tukikerrointa) ja tätä käytäntöä olisi jatkettava edelleen (esimerkiksi jatkamalla ja laajentamalla tukikerrointa); toteaa tästä huolimatta, että on tärkeää monipuolistaa unionin talouden rahoituslähteitä, ja pitää tässä yhteydessä myönteisenä pääomamarkkinaunioniin liittyvää käynnissä olevaa työtä;

4.

 panee merkille Baselin pankkivalvontakomitean käynnissä olevan työn sellaisen Basel III -kehyksen viimeistelemiseksi, jolla on tarkoitus lisätä riskipainotteisen pääoman kehyksen selkeyttä, vertailukelpoisuutta ja konvergenssia, jotta voidaan puuttua riskipainotettujen omaisuuserien liialliseen vaihteluun ja soveltaa samoja sääntöjä samoihin riskeihin; korostaa, että on tarpeen lisätä avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta, jotta voidaan lujittaa Baselin pankkivalvontakomitean työn legitiimiyttä ja vastuuta; pitää myönteisenä Baselin pankkivalvontakomitean pääsihteerin osallistumista talous- ja raha-asioiden valiokunnan kokouksiin ja kannustaa jatkamaan vuoropuhelua;

5.

 korostaa, että meneillään olevassa tarkistamisessa olisi noudatettava pääjohtajien ja valvontaviranomaisten johtajien ryhmän (GHOS) periaatetta, jonka mukaan tarkoitus ei ole saada aikaan merkittävää pääomavaatimusten yleistä kasvua samalla kun vahvistetaan eurooppalaisten pankkien yleistä taloudellista asemaa;

6.

 korostaa, että toinen ja yhtä tärkeä tarkistamisessa noudatettava periaate on tasapuolisten toimintaedellytysten edistäminen maailmanlaajuisesti pienentämällä – mieluummin kuin suurentamalla – lainkäyttöalueiden ja pankkitoimintamallien välisiä eroja ja pidättymällä rankaisemasta perusteettomasti unionin pankkitoimintamallia;

7.

 on huolissaan siitä, että Baselin pankkivalvontakomitean viimeaikaisista luonnoksista varhaisessa vaiheessa tehty analyysi osoittaa, että uudistuspaketti nykyisellään ei välttämättä ole molempien edellä mainittujen periaatteiden mukainen; kehottaa Baselin pankkivalvontakomiteaa tarkistamaan ehdotuksiaan vastaavasti ja Euroopan keskuspankkia ja yhteistä valvontamekanismia varmistamaan kyseisten periaatteiden noudattamisen uuden standardin viimeistelyssä ja seurannassa;

8.

 korostaa, että tämä lähestymistapa olisi olennaisen tärkeä, jotta Euroopan parlamentti voisi toisena lainsäätäjänä varmistaa uuden standardin johdonmukaisen täytäntöönpanon;

9.

 muistuttaa, että on tärkeää, ettei suhteellisuusperiaatetta arvioida ainoastaan suhteessa säänneltyjen rahoituslaitosten kokoon, vaan se on ymmärrettävä siten, että sääntelyn kustannusten ja hyötyjen on oltava oikeudenmukaisessa tasapainossa kaikkien sidosryhmien kannalta;

10.

 vaatii, että sääntelyviranomaiset käyvät vuoropuhelua ja vaihtavat suhteellisuusperiaatteen soveltamista koskevia parhaita käytäntöjä, jotka laaditaan unionin ja kansainvälisellä tasolla;

11.

 kehottaa Baselin pankkivalvontakomiteaa arvioimaan tarkasti ja kokonaisvaltaisesti uusien uudistusten laadulliset ja määrälliset vaikutukset ottamalla huomioon niiden vaikutukset eri lainkäyttöalueilla ja eri pankkitoimintamalleissa ennen standardin hyväksymistä komiteassa; katsoo, että arvioinnissa olisi otettava huomioon myös komitean aiemmin ehdottamat uudistukset; kehottaa Baselin pankkivalvontakomiteaa tekemään tarvittavat mukautukset, jos epätasapainoa ilmenee tämän analyysin aikana;

12.

 muistuttaa, että riskeihin perustuva lähestymistapa sääntelyyn on tärkeä ja että samoihin riskeihin on sovellettava samoja sääntöjä samalla kun korostetaan tarvetta vähentää sääntelyn katvealueiden laajuutta ja riskipainotettujen omaisuuserien liiallista vaihtelua; kehottaa Baselin pankkivalvontakomiteaa säilyttämään vakavaraisuussääntelyn riskiherkkyyden muun muassa varmistamalla, että standardimenetelmän ja sisäiseen luottoluokitukseen perustuvan menetelmän soveltamisalan tarkistamisen avulla päästään eroon sääntelyn katvealueiden riskeistä ja että ne vastaavat hyvin erilaisten rahoitusmuotojen, kuten kiinteistölainoituksen, infrastruktuurirahoituksen ja erityisrahoituksen, ominaispiirteitä, ja välttämällä suhteettomia vaikutuksia reaalitalouteen; ilmaisee tässä yhteydessä huolensa ehdotettujen vähimmäistasojen käyttöönoton mahdollisista vaikutuksista reaalitalouteen;

13.

 kehottaa komissiota arvioimaan tarkasti ja kokonaisvaltaisesti viimeaikaisten ja tulevien uudistusten laadulliset ja määrälliset vaikutukset muun muassa reaalitalouden rahoitukseen unionissa ja suunniteltuihin unionin lainsäädäntöhankkeisiin, kuten pääomamarkkinaunioniin; kehottaa komissiota hyödyntämään tuloksia, joita on saatu kannanottopyynnöstä ja rahoituspalveluasetusta koskevasta ensimmäisestä tilannearviosta ja jotka on määrä julkaista vuoden 2016 loppuun mennessä; kehottaa komissiota varmistamaan, että Baselin pankkivalvontakomitean uudet ehdotukset tai niiden täytäntöönpano eivät ole ristiriidassa näiden aloitteiden kanssa; korostaa, että tässä arvioinnissa ei saisi vaarantaa lainsäädännössä tähän mennessä saavutettuja tuloksia eikä sitä saisi pitää kehotuksena sääntelyn purkamiseen;

14.

 pyytää, että johdannaistuotteiden keskusvastapuoliselvitystä koskevat vaatimukset otetaan täysimääräisesti huomioon vähimmäisomavaraisuusastetta asetettaessa, jotta edistetään keskusvastapuoliselvityksen käyttöä;

15.

 muistuttaa, että on otettava asianmukaisesti huomioon unionin pankkialan erityispiirteet, markkinat, joilla ne toimivat, rahoituslaitosten vaihteleva koko ja erilaiset riskiprofiilit sekä vaikutusten arvioinnissa että standardien kalibroinnissa, jotta voidaan säilyttää unionin pankkialan tarvittava monimuotoisuus ja noudattaa suhteellisuusperiaatetta; kehottaa komissiota ottamaan kaikki nämä periaatteet huomioon määrittäessään täytäntöönpanon laajuutta ja siirtäessään Baselin pankkivalvontakomitean ehdotuksia osaksi unionin lainsäädäntöä;

16.

 korostaa unionin ja kansallisten pankkivalvontaviranomaisten keskeistä roolia valvonnan lähentämisen varmistamisessa unionissa, kun otetaan huomioon suhteellisuusperiaate ja sääntöjen tarkoituksenmukaisuus eri pankkitoimintamallien kannalta; korostaa, että luotettavat ja vertailukelpoiset tiedot valvottavien rahoituslaitosten tilanteesta ovat tarpeen, jotta valvontatyö voidaan suorittaa tehokkaasti ja luotettavasti; korostaa, että oikeus käyttää sisäisiä malleja olisi säilytettävä; kehottaa yhteistä valvontamekanismia ja Euroopan pankkiviranomaista jatkamaan valvontatyötään, jotta voidaan varmistaa sisäisten mallien johdonmukainen täytäntöönpano ja niiden asianmukainen vastaavuus pankkien liiketoimintamallien riskien kanssa, parantaa konvergenssia siten, että niiden heikkouksiin puututaan, ja ehdottaa tarvittaessa muutoksia;

17.

 muistuttaa, että pankkien vakavaraisuusvaatimukset ovat vuorovaikutuksessa muiden tärkeiden pankkitoiminnan standardien kanssa, joihin sisältyvät kokonaistappionsietokykyä koskevan standardin käyttöönotto unionissa ja sen yhdenmukaistaminen hyväksyttäviä velkoja koskevan vähimmäisvaatimuksen kanssa pankkien elvytys- ja kriisinratkaisudirektiivin nojalla, IFRS 9 -tilinpäätösstandardin soveltaminen lähitulevaisuudessa ja pankkiunionia koskeva kehys; korostaa siksi, että vakavaraisuussääntelyn uudistuksia koskevassa pohdinnassa olisi otettava huomioon kaikki nämä seikat sekä niiden vaikutukset ja yhteisvaikutukset;

18.

 muistuttaa, että useat tärkeät unionin pankit ovat viime vuosina maksaneet osinkoja osakkeenomistajille, vaikka ne ovat kärsineet huomattavasta pääomavajeesta eivätkä ole puhdistaneet taseitaan johdonmukaisesti;

19.

 kehottaa komissiota asettamaan etusijalle pieniä pankkeja koskevaan kehykseen liittyvät toimet vähiten riskialttiita pankkitoiminnan malleja varten ja laajentamaan nämä toimet koskemaan sellaisen tulevan sääntelykehyksen toteutettavuutta koskevaa arviointia, joka koostuu yksinkertaisemmista ja tarkoituksenmukaisemmista sekä oikeasuhteisemmista vakavaraisuussäännöistä, jotka on mukautettu erityisesti erityyppisiin pankkitoimintamalleihin;

20.

 pitää erityisen tärkeänä, että komissio, Euroopan keskuspankki ja Euroopan pankkiviranomainen osallistuvat Baselin pankkivalvontakomitean toimintaan ja antavat avointa ja kattavaa ajantasaista tietoa Baselin pankkivalvontakomitean keskusteluista; kehottaa lisäämään tämän roolin näkyvyyttä Ecofin-neuvoston kokouksissa ja parantamaan vastuuvelvollisuutta parlamentin talous- ja raha-asioiden valiokuntaan nähden siten, että keskusteluihin osallistuvat unionin edustajat raportoivat niistä säännöllisesti;

21.

 kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle.

(1)  http://www.bis.org/bcbs/publ/d344.pdf

(2)  https://www.bis.org/bcbs/publ/d387.htm

(3)  http://www.consilium.europa.eu/fi/press/press-releases/2016/07/12-conclusions-banking-reform/

(4)  Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0093.

(5)  Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0006.

(6)  Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0108.