6.3.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 86/95

—

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen XIX osaston 189 artiklan,

—

ottaa huomioon 28. helmikuuta 2013 annetun komission tiedonannon ”EU:n avaruusteollisuuspolitiikka” (COM(2013)0108),

—

ottaa huomioon 4. huhtikuuta 2011 annetun komission tiedonannon ”Kohti kansalaista hyödyttävää Euroopan unionin avaruusstrategiaa” (COM(2011)0152),

—

ottaa huomioon 19. huhtikuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Eurooppalainen pilvipalvelualoite – Kilpailukykyisen tieto- ja osaamistalouden rakentaminen Euroopassa” (COM(2016)0178),

—

ottaa huomioon 14. kesäkuuta 2010 annetun komission tiedonannon maailmanlaajuisen satelliittinavigointijärjestelmän (GNSS) sovelluksia koskevasta toimintasuunnitelmasta (COM(2010)0308),

—

ottaa huomioon Euroopan GNSS-viraston perustamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 912/2010 muuttamisesta 16. huhtikuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 512/2014 (1),

—

ottaa huomioon Copernicus-ohjelman perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 911/2010 kumoamisesta 3. huhtikuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 377/2014 (2),

—

ottaa huomioon Euroopan GNSS-viraston perustamisesta, eurooppalaisten satelliittinavigointiohjelmien hallintorakenteista annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1321/2004 kumoamisesta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 683/2008 muuttamisesta 22. syyskuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 912/2010 (3),

—

ottaa huomioon Euroopan satelliittinavigointijärjestelmien toteuttamisesta ja käytöstä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 876/2002 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 683/2008 kumoamisesta 11. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1285/2013 (4),

—

ottaa huomioon hätänumeroon 112 perustuvan ajoneuvoon asennettavan eCall-järjestelmän käyttöönottoa koskevista tyyppihyväksyntävaatimuksista ja direktiivin 2007/46/EY muuttamisesta 29. huhtikuuta 2015 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/758 (5),

—

ottaa huomioon tieliikenteessä käytettävistä ajopiirtureista, tieliikenteen valvontalaitteista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3821/85 kumoamisesta sekä tieliikenteen sosiaalilainsäädännön yhdenmukaistamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 561/2006 muuttamisesta 4. helmikuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 165/2014 (6),

—

ottaa huomioon asiaa koskevat neuvoston päätelmät sekä itseohjautuvia ajoneuvoja koskevasta yhteistyöstä 14. huhtikuuta 2016 annetun Amsterdamin julistuksen,

—

ottaa huomioon 8. kesäkuuta 2016 antamansa päätöslauselman avaruusvoimavaroista Euroopan turvallisuudessa ja puolustuksessa (7),

—

ottaa huomioon 10. joulukuuta 2013 antamansa päätöslauselman EU:n avaruusteollisuuspolitiikasta ja talouskasvun mahdollisuuksien hyödyntämisestä avaruusalalla (8),

—

ottaa huomioon 19. tammikuuta 2012 antamansa päätöslauselman kansalaista hyödyttävästä Euroopan unionin avaruusstrategiasta (9),

—

ottaa huomioon 7. kesäkuuta 2011 antamansa päätöslauselman maailmanlaajuisten satelliittinavigointijärjestelmien liikennesovelluksista – EU:n politiikka lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä (10),

—

ottaa huomioon tammikuussa 2016 julkaistun tutkimuksen avaruusmarkkinoille pääsystä Euroopassa (11),

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan,

A.

toteaa, että EU:n avaruustoiminnalla on suuri merkitys tieteen ja tekniikan kehitykselle, innovaatioille, talouskasvulle, teollisuuden kilpailukyvylle, sosiaaliselle yhteenkuuluvuudelle, korkeatasoisten työpakkojen ja yritysten luomiselle ja uusien mahdollisuuksien kehittämiselle sekä aikaisemmassa että myöhemmässä markkinavaiheessa;

B.

katsoo, että satelliittinavigointi, maanhavainnointi ja satelliittiviestintäpalvelut voisivat ratkaisevasti edistää unionin politiikkojen laajan kirjon täytäntöönpanoa; toteaa, että EU:n kansalaiset voisivat hyötyä merkittävästi satelliittinavigointi- ja maanhavainnointipalveluista;

C.

toteaa, että avaruutta koskevien lippulaivaohjelmien täytäntöönpano osoittaa, että yhteistyö EU:n tasolla tuottaa lisäarvoa; ottaa huomioon, että EU:lla ei edelleenkään ole yhdennettyä ja johdonmukaista avaruuspolitiikkaa;

D.

katsoo, että itsenäinen pääsy avaruuteen on strategisesti tärkeää EU:lle; katsoo, että sijaintia ja ajoitusta koskevat luotettavat ja tarkat tiedot sekä maanhavainnointitiedot ovat ratkaisevan tärkeitä EU:n riippumattomuuden vahvistamiseksi ja että eurooppalaisessa satelliittinavigointijärjestelmässä ja Copernicus-ohjelmassa sovelletaan innovatiivista lähestymistapaa teknologian täytäntöönpanoon; ottaa huomioon, että unioni aikoo investoida yli 11 miljardia euroa GNSS- ja Copernicus-infrastruktuuriin vuoteen 2020 mennessä;

E.

ottaa huomioon, että Euroopan geostationaarinen navigointilisäjärjestelmä (EGNOS), joka vahvistaa GPS-signaalia, toimii jo ja että Galileo-ohjelmassa aloitetaan pian ensimmäiset palvelut; ottaa huomioon, että Copernicus toimii ja sen tarjoamat tärkeimmät palvelut ovat jo käyttäjien saatavilla ja tiedot vapaasti käytettävissä maailmanlaajuisesti;

F.

toteaa, että avaruustutkimuksen puitteissa kehitetyllä teknologialla on erittäin hyödyllisiä ristiin- ja oheisvaikutuksia muihin politiikan aloihin;

G.

katsoo, että tietojen taltiointiin, verkostoitumiseen ja suurteholaskentaan Euroopassa nykyisin käytetyn infrastruktuurin yhdistäminen on välttämätöntä kapasiteetin kehittämiseksi suurien satelliittitietomäärien käsittelyyn ja että siksi on tärkeää edistää voimakasta ja kilpailukykyistä eurooppalaista toimintaketjun loppupään maanhavainnointia;

H.

ottaa huomioon, että EU:n GNSS-järjestelmän odotetaan tuottavan kahden tulevan vuosikymmenen aikana taloudellista ja sosiaalista hyötyä noin 60–90 miljardin edestä; ottaa huomioon, että maanhavainnointiin perustuvien toimintaketjun loppupään palvelujen markkinoiden vuotuisen potentiaalisen liikevaihdon arvioidaan vuonna 2030 yltävän noin 2,8 miljardiin euroon, josta yli 90 prosenttia on peräisin Copernicus-ohjelmasta;

I.

toteaa, että avaruusdataan perustuvien toimintaketjun loppupään sovellusten ja palvelujen käyttöönotto ei ole toistaiseksi vastannut odotuksia; toteaa, että avaruusdatamarkkinoiden tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi täysimääräisesti on elvytettävä sekä julkista että yksityistä kysyntää ja poistettava markkinoiden pirstaleisuus ja kaikki tekniset, oikeudelliset ja muut esteet sisämarkkinoiden toiminnalta avaruusperusteisten tuotteiden ja palvelujen alalla;

J.

ottaa huomioon, että komissio ilmoitti vuoden 2016 työohjelmassaan aikovansa esittää ”avaruusstrategian Euroopalle” ja aloitti asiaa koskevan julkisen kuulemisen huhtikuussa 2016; toteaa, että tässä päätöslauselmassa esitetään strategiaa koskevia näkökohtia;

1.

kannustaa komissiota esittämään kokonaisvaltaisen, kunnianhimoisen ja tulevaisuuteen suuntautuneen strategian, jolla varmistetaan lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä EU:n johtava asema avaruusteknologiassa ja palveluissa maailmanlaajuisilla markkinoilla sekä EU:n riippumaton pääsy avaruuteen ja Euroopan avaruusteollisuuden yhtäläiset mahdollisuudet;

2.

katsoo, että yhden strategian pääkohdista olisi oltava avaruusdatan, -palvelujen ja -sovellusten markkinoillepääsy, jotta voidaan maksimoida EU:n avaruusohjelmien sosioekonomiset hyödyt;

3.

kehottaa komissiota sisällyttämään tulevaan strategiaan selkeää eurooppalaista avaruusteollisuuspolitiikkaa koskevan ehdotuksen;

4.

korostaa, että EU:n avaruusohjelmia olisi tulevaisuudessa kehitettävä käyttäjille suunnatuiksi ja niiden olisi perustuttava julkisten, yksityisten ja tieteellisiin tarkoituksiin niitä käyttävien käyttäjien tarpeisiin;

5.

toteaa, että EU:n avaruuspolitiikan täytäntöönpanoon osallistuu laaja joukko sidosryhmiä, joita ovat erityisesti komissio, Euroopan GNSS-virasto (GSA), Euroopan avaruusjärjestö (ESA), Copernicus-palvelujen tuottajat (Euroopan sääsatelliittijärjestö Eumetsat, Euroopan ympäristökeskus EYK, Euroopan meriturvallisuusvirasto EMSA, Frontex, Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskus, Yhteinen tutkimuskeskus JRC, Mercator Ocean) jäsenvaltiot ja teollisuus; kannustaa niitä edistämään keskinäistä yhteistyötään ja erityisesti EU:n ja ESA:n välistä yhteistyötä; kehottaa komissiota ottamaan merkittävän roolin Euroopan teollisuuden mahdollisuuksien kehittämisessä tietojen saatavuuden, markkinoille pääsyn ja kilpailukyvyn parantamiseksi maailmanlaajuisilla markkinoilla;

6.

korostaa tarvetta yksinkertaistaa EU:n avaruustoiminnan institutionaalista rakennetta, jotta helpotetaan sekä julkisten että yksityisten käyttäjien markkinoillepääsyä; pyytää komissiota ottamaan tämän huomioon strategiassa ja ehdottamaan selkeitä määritelmiä eri toimijoiden rooleille;

7.

korostaa alueellisen ulottuvuuden merkitystä; kannattaa alue- ja paikallisviranomaisten aktiivisempaa osallistumista menestyksekkääseen EU:n avaruuspolitiikkaan; vaatii, että paikallisia aloitteita on koordinoitava kansallisella tasolle, jotta vältytään komission ja jäsenvaltioiden välisiltä päällekkäisyyksiltä;

8.

suhtautuu myönteisesti molemmissa avarauusalan lippulaivaohjelmissa (Galileossa ja Copernicuksessa) saavutettuun edistykseen; katsoo, että niitä olisi pidettävä täydentävinä ohjelmina ja että kaikenlaisiin lisäsynergioihin olisi kannustettava; kehottaa komissiota noudattamaan aikataulua ja varmistamaan molempien lippulaivaohjelmien tarjoamien avaruus- ja maainfrastruktuurin sekä palvelujen toimintavalmiuden nopeasti ja täysimääräisesti; katsoo, että lisäviivästysten välttäminen on keskeistä yksityisen sektorin luottamisen säilyttämiseksi; muistuttaa eurooppalaisen satelliittinavigointijärjestelmän globaaleista markkinointimahdollisuuksista, jotka liittyvät EGNOSin kattavuuden laajentamiseen Kaakkois- ja Itä-Eurooppaan, Afrikkaan ja Lähi-itään;

9.

kannattaa sellaisten integroitujen sovellusten kehittämistä, joissa käytetään sekä EGNOS/Galileoa että Copernicusta;

10.

katsoo, että Copernicuksesta saatujen tietojen jakaminen on liian hajanaista ja että EU:n lähestymistapa on erittäin tärkeä, jotta Euroopan teollisuus voi hyötyä siitä; korostaa, että Copernicuksen maanhavainnointitietojen saatavuuden parantaminen on vahvan toimintaketjun loppupään teollisuussektorin kehittämisen ennakkoedellytys; korostaa erityisesti tarvetta saada entistä nopeammin suuria määriä aikasarjojen kaltaisia maanhavainnointitietoja;

11.

kehottaa komissiota varmistamaan, että Copernicuksen tiedot annetaan riippumattomien tieto- ja viestintäteknisten alustojen käyttöön, koska ne mahdollistaisivat massadatan varastoinnin, hallinnoinnin, prosessoinnin ja helpon saatavuuden sekä helpottaisivat mahdollisimman monista lähteistä saatavien tietokokonaisuuksien yhdistämistä ja niiden toimittamista käyttäjälle; katsoo, että tällaisten foorumien olisi

12.

suosittelee myös, että komissio työskentelee tiiviisti jäsenvaltioiden ja ESA:n kanssa riittävällä tietosuojalla varustetun asianmukaisesti integroidun infrastruktuurijärjestelmän luomiseksi;

13.

korostaa, että ilman Galileo-järjestelmää tukevia piirisarjoja ja vastaanottimia Galileon markkinoille pääsy vaikeutuu huomattavasti; suhtautuu myönteisesti siihen, että eurooppalaisen satelliittinavigointijärjestelmän talousarviossa on varattu määräraha ”peruselementtejä” koskevaan rahoitusohjelmaan, jota GSA hallinnoi ja jolla tuetaan niiden kehittämistä; kehottaa komissiota tutkimaan väliarvioinnin yhteydessä, onko määrärahaa lisättävä;

14.

kehottaa GSA:ta jatkamaan työtään piirisarjojen ja vastaanottimien valmistajien kanssa voidakseen ymmärtää heidän tarpeitaan ja antaa heille tarvittavat tekniset tiedot ja eritelmät, jotta varmistetaan, että mahdollisimman suuri määrä käyttäjien laitteita on Galileon kanssa yhteensopivia; katsoo, että teollisuuden tarpeet olisi sisällytettävä ohjelman kehittämisprosessiin, jotta järjestelmä tyydyttää edelleen markkinoiden tarpeet; kehottaa komissiota varmistamaan, että teollisuus ottaa Galileon yhdeksi viitekonstellaatioksi monen konstellaation vastaanottimia varten;

15.

palauttaa mieliin, että Galileossa on ”eriyttäviä” tekijöitä, toisin sanoen tiettyjä etuja, joita muut GNSS-konstellaatiot eivät tarjoa, kuten avoin todentamispalvelu ja kaupallisen palvelun hyvin suuri tarkkuus ja luotettavuus; korostaa, että nämä eriyttävät tekijät on otettava käyttöön mahdollisimman nopeasti, jotta varmistetaan, että Galileosta tulee viitekonstellaatio ja että sen etuja kilpailijoihin nähden voidaan edistää;

16.

korostaa, että on tärkeää varmistaa, että tarvittavat tekniset standardit ovat käytössä, jotta voidaan mahdollistaa avaruusdatan ja palvelujen käyttö; kehottaa komissiota perustamaan jäsenvaltioiden kanssa temaattisia työryhmiä tällaisten standardien laatimiseksi;

17.

katsoo, että julkisen sektorin toimien, asiasta vastaavien unionin virastojen toimet mukaan luettuina, olisi oltava ennustettavissa yksityisen sektorin investointien edistämiseksi; uskoo periaatteeseen, että pääasiassa kaupallisten yritysten olisi tarjottava ja hankittava avaruusteknologiapalveluja, ellei ole hyvää syytä, miksi näin ei tehtäisi esimerkiksi konkreettisten turvallisuusriskien vuoksi; ehdottaa, että Copernicus- ja Galileo-asetusten väliarviointia olisi käytettävä sen varmistamiseen, että yksityinen sektori osallistuu entistä enemmän palveluiden hankintaan;

18.

kehottaa komissiota määrittelemään Copernicus-datan osalta selvästi ja mahdollisimman nopeasti julkisten ydinpalveluiden roolin (mitä tuotteita ne tarjoavat avointa ja vapaata käyttöoikeutta koskevan toimintapolitiikan puitteissa, uusien tuotteiden lisäämistä koskevat menettelyt) ja mitä olisi jätettävä toimintaketjun loppupään sektorille; kehottaa komissiota arvioimaan erittäin laadukkaan maanhavainnointitietojen tarvetta EU:n sisäisiä operatiivisia tarkoituksia varten; katsoo, että eurooppalaisten kaupallisten toimittajien olisi hankittavat tällaisia tietoja, jotta Euroopan teollisuudelle saadaan hankittua vahva asema, jonka turvin se voi harjoittaa myyntitoimintaa kaupallisilla markkinoilla kaikkialla maailmassa; kehottaa komissiota myös toteuttamaan toimenpiteitä, joilla helpotetaan viranomaisten avaruusperusteisten palveluiden hankintaa, myös esikaupallista hankintaa kannustamalla, erityisesti innovatiivisten pk-yritysten tukemiseksi;

19.

kehottaa tehostamaan toimia, joilla lisätään kansalaisten, yksityisen sektorin ja loppukäyttäjien tietoisuutta unionin avaruusohjelmien potentiaalista, ja kannustamaan avaruusdatan käyttöä julkisella sektorilla ja yritysmaailmassa; katsoo, että käyttäjälähtöinen ratkaisukeskeinen lähestymistapa, jonka mukaisesti toimintapoliittiset tarpeet sovitetaan asianmukaisiin operatiivisiin satelliittiperusteisiin palveluihin, voi olla tehokas; suosittelee, että komissio edistää Yhdistyneen kuningaskunnan Space for Smarter Government Programme -ohjelman kaltaisia parhaiden käytäntöjen vaihtoa; katsoo, että komissiolla voi olla tärkeä rooli julkisen sektorin tarpeiden yhteen kokoamisessa ja käyttäjäkysynnän luomisen avustamisessa;

20.

arvostaa erilaisia tietoisuuden lisäämistä koskevia toimia, joita komissio, GSA, ESA, Copernicus-palvelujen tarjoajat, kansalliset avaruusvirastot ja muut sidosryhmät ovat toteuttaneet; korostaa onnistuneina esimerkkeinä parhaasta käytännöstä eurooppalaista avaruuspolitiikkaa käsitteleviä vuotuisia konferensseja, European Space Solutions -konferensseja, Space Days -tilaisuuksia, European Space Expo -näyttelyä, European Satellite Navigation Competition -kilpailua ja Copernicus Masters -foorumia;

21.

katsoo, että olisi toteutettava lisää toimia Copernicus-ohjelman edistämiseksi ja markkinoimiseksi;

22.

kannustaa GSA:ta jatkamaan toimiaan Galileon ja EGNOSin edistämiseksi ja markkinoimiseksi sekä antamaan tietoja käyttäjien tarpeista ja satelliittinavigointimarkkinoiden kehityksestä;

23.

katsoo, että komission olisi otettava jäsenvaltioiden alueelliset Europe Direct -keskukset mukaan Copernicus- ja Galileo-järjestelmistä saatavaa avaruusdatan etuja koskevan tietämyksen levittämiseen ja myös tuettava viranomaisia niiden tarpeiden määrittämisessä;

24.

suosittelee, että komissio ja jäsenvaltiot varmistavat, että unionin avaruusohjelmien infrastruktuuria ja niiden palveluja hyödynnetään asiaan liittyvissä toimintapolitiikoissa ja ohjelmissa; katsoo, että komission olisi vahvistettava EU:n avaruusresurssien sekä sisämarkkinoiden, teollisen perustan, työpaikkojen, kasvun, investointien, energian, ilmaston, ympäristön, terveydenhuollon, maatalouden, metsätalouden, kalastuksen, liikenteen, matkailun, digitaalisten sisämarkkinoiden, aluepolitiikan ja paikallisen suunnittelun kaltaisten politiikan alojen välisiä yhteyksiä; katsoo, että on olemassa huomattavia mahdollisuuksia vastata muuttoliikkeen, rajavalvonnan ja kestävän kehityksen kaltaisiin haasteisiin;

25.

kehottaa sen vuoksi komissiota tekemään ”avaruustarkastuksen” kaikista nykyisistä ja uusista politiikka-aloitteista, jotta varmistetaan, että EU:n avaruusresursseja hyödynnetään parhaalla tavalla; kehottaa komissiota tarkistamaan olemassa olevaa EU:n lainsäädäntöä ja arvioimaan, ovatko muutokset tarpeellisia satelliittidatan ja -palvelujen (GNSS, maanhavainnointi, televiestintä) käytön edistämiseksi, tarjoamaan sosioekonomisia ja muita etuja sekä tekemään ”avaruustarkastuksen” kaikesta uudesta lainsäädännöstä;

26.

kehottaa komissiota tutkimaan mahdollisuuksia ottaa eurooppalainen satelliittinavigointijärjestelmä käyttöön unionin naapurimaissa, kehityspolitiikassa sekä EU:n ulkopuolisten maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa käytävissä yhteistyötä koskevissa neuvotteluissa;

27.

korostaa eurooppalaisen satelliittinavigointijärjestelmän tietojen hyvin suurta merkitystä älykkäiden liikennejärjestelmien ja liikenteen hallintajärjestelmien turvallisuuden lisäämisen ja tehokkaan käytön kannalta; korostaa eCall-asetusta ja digitaalista ajopiirturia koskevaa asetusta, jotka auttavat edistämään Galileon ja EGNOSin käyttöönottoa; kannustaa komissiota käsittelemään muita tärkeitä EU:n kansalaisten turvallisuutta ja turvatoimia hyödyttäviä sovellusaloja kuten hätäpuhelujen ja -viestien paikannusta; kehottaa komissiota toteuttamaan tätä koskevia lainsäädäntötoimia, joilla varmistetaan satelliittinavigointijärjestelmien piirisarjojen yhteensopivuus Galileon ja EGNOSin kanssa erityisesti siviili-ilmailun ja kriittisten infrastruktuurien alalla;

28.

korostaa, että avaruusdatalla ja -palveluilla voi olla tärkeä rooli, joka vaikuttaa merkittävästi siihen, että Eurooppa voi ottaa johtoaseman esineiden internetin, älykkäiden kaupunkien, massadatan sekä verkkoon liitettyjen tai autonomisten ajoneuvojen kaltaisissa tärkeimmissä tekniikan suuntauksissa; suhtautuu tässä mielessä myönteisesti Amsterdamin julistukseen, jossa korostetaan Galileon ja EGNOSin roolia;

29.

korostaa tarvetta lisätä toimintaketjun loppupään sovellusten ja palvelujen kehittämisen sekä yleensä toimintaketjun loppupään markkinoiden rahoitusta; kehottaa komissiota selvittämään seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen aikana halukkuutta varata tätä tarkoitusta varten entistä suurempi osuus EU:n avaruusbudjetista;

30.

korostaa, että EU:lla on käytössään lukuisia rahoitusmahdollisuuksia, jolla voidaan tukea avaruusalaa toimintaketjun loppupäässä (Horisontti 2020, ERI-rahastot, COSME, ESIR jne.); kehottaa komissiota käyttämään näitä välineitä koordinoidusti ja keskitetysti myös neuvonta- ja tukipalveluja edistämällä; kannustaa komissiota myös ottamaan käyttöön innovatiivisia ja joustavia rahoitusmekanismeja ja puuttumaan riskipääoman riittämättömään saatavuuteen; korostaa, että on kiinnitettävä erityistä huomiota eurooppalaisten startup-, mikro- ja pk-yritysten rahoituksen saannin yksinkertaistamiseen erityisesti siksi, että niitä autetaan menestymään kaupallistamisen varhaisessa vaiheessa;

31.

kehottaa komissiota edistämään avaruusalan yritysten, myös pk-yritysten, kansainvälistymistä parantamalla rahoitusmahdollisuuksia ja tukemalla asianmukaisesti unionin avaruusteollisuuden kilpailukykyä sekä myös kohdennetuilla unionin toimilla, jotka mahdollistavat Euroopan itsenäisen pääsyn avaruuteen;

32.

suosittelee, että tutkimuksen ja kehittämisen sekä liiketoiminnan kehittämistä koskevien ohjelmien välistä yhteyttä lujitetaan; katsoo erityisesti, että Horisontti 2020 -ohjelman innovaatiopotentiaalia olisi hyödynnettävä paremmin avaruusalalla; kehottaa laatimaan Horisontti 2020 -ohjelman avaruuteen liittyvien tutkimustulosten yritysmaailmaan levittämistä koskevan strategian ja katsoo, että on edistettävä entistä tiiviimpää yliopistojen ja yksityisten yritysten välistä yhteistyötä sovellusten ja palvelujen kehittämisessä;

33.

on vakuuttunut, että avaruusalan yritysten klusterit, yrityshautomot ja vastaavat aloitteet auttavat tukemaan markkinoille saattamista, kannustamaan innovointia ja edistämään avaruusalan sekä tieto- ja viestintätekniikan alan ja muiden talouden alojen välisiä synergioita; suhtautuu myönteisesti joidenkin jäsenvaltioiden tällä alalla toteuttamiin toimiin ja myös ESA:n yrityshautomoihin; katsoo, että komission olisi hyödynnettävä näitä toimia ja kehitettävä johdonmukainen EU:n strategia, jolla tuetaan avaruusalan yrittäjyyttä ja kehitetään menetelmiä niiden yhdistämiseksi laajemmin talouteen; kehottaa komissiota auttamaan korjaamaan maantieteellistä epätasapainoa toimissa, joissa Keski- ja Itä-Euroopan maat ovat jääneet jälkeen; korostaa, että on tehostettava yhteistyötä sekä tietojen ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa ja infrastruktuurivalmiuksien jakamista;

34.

katsoo, että EU:n ja jäsenvaltioiden olisi yhteistyössä yksityisen sektorin kanssa vauhditettava taitoja ja yrittäjyyttä edistäviä toimiaan ja houkuteltava teknillisten korkeakoulujen opiskelijoita, nuoria tieteenharjoittajia ja yrittäjiä avaruusalalle; katsoo, että tämä auttaa säilyttämään johtoaseman avaruustieteen alalla ja estää korkeasti koulutettujen ja osaavien asiantuntijoiden maailman muihin osiin suuntautuvan aivovuodon;

35.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.