9.2.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 50/35

—

ottaa huomioon Philip Morris Internationalin (PMI) ja sen tytäryhtiöiden sekä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden välillä 9. heinäkuuta 2004 tehdyn salakuljetuksen ja tuoteväärennösten vastaisen sopimuksen ja yleisen vapautuksen,

—

ottaa huomioon tupakkatuotteiden ja vastaavien tuotteiden valmistamista, esittämistapaa ja myyntiä koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä sekä direktiivin 2001/37/EY kumoamisesta 3. huhtikuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/40/EU (1),

—

ottaa huomioon tupakoinnin torjuntaa koskevan Maailman terveysjärjestön (WHO) puitesopimuksen ja tupakkatuotteiden laittoman kaupan estämiseksi tehdyn lisäpöytäkirjan, jonka sopimuspuolet hyväksyivät sopimuspuolikokouksen viidennessä istunnossa 12. marraskuuta 2012 tehdyllä päätöksellä FCTC/COP5(1),

—

ottaa huomioon 4. toukokuuta 2015 esitetyn komission ehdotuksen neuvoston päätökseksi Maailman terveysjärjestön tupakoinnin torjuntaa koskevaan puitesopimukseen liitetyn, tupakkatuotteiden laittoman kaupan estämistä koskevan lisäpöytäkirjan tekemisestä Euroopan unionin puolesta lisäpöytäkirjan niiden määräysten osalta, jotka kuuluvat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen kolmannen osan V osaston soveltamisalaan (COM(2015)0193),

—

ottaa huomioon 24. helmikuuta 2016 päivätyn komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ”Technical assessment of the experience made with the Anti-Contraband and Anti Counterfeit Agreement and General Release of 9 July 2004 among Philip Morris International and affiliates, the Union and its Member States” (tekninen arviointi, joka koskee Philip Morris Internationalin ja sen tytäryhtiöiden sekä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden välillä 9. heinäkuuta 2004 tehdystä salakuljetuksen ja tuoteväärennösten vastaisesta sopimuksesta ja yleisestä vapautuksesta saatuja kokemuksia) (SWD(2016)0044),

—

ottaa huomioon 11. lokakuuta 2007 antamansa päätöslauselman Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden ja Philip Morrisin välisen, savukkeiden salakuljetuksen torjumiseen tähtäävän sopimuksen seurauksista ja yhteisön passitusjärjestelmän tutkintavaliokunnan suositusten täytäntöönpanossa saavutetusta edistymisestä (2),

—

ottaa huomioon komissiolle tupakkasopimuksesta (PMI-sopimus) esitetyn kysymyksen (O-000010/2016 – B8-0109/2016),

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 128 artiklan 5 kohdan ja 123 artiklan 4 kohdan,

A.

ottaa huomioon, että EU:n taloudellisten etujen suojaaminen on yksi komission keskeisistä painopisteistä, ja toteaa, että tupakkatuotteiden laiton kauppa ja etenkin savukkeiden salakuljetus ja väärentäminen aiheuttavat maltillistenkin arvioiden mukaan jäsenvaltioiden ja EU:n talousarvioille tulonmenetyksiä yli 10 miljardia euroa vuodessa;

B.

huomauttaa, että laiton kauppa on vakava rikos, jonka tuotolla rahoitetaan muuta kansainvälistä järjestäytynyttä rikollisuutta, kuten ihmiskauppaa sekä huumausaine- ja asekauppaa, ja joissakin tapauksissa myös terroristiryhmiä;

C.

toteaa, että PMI-sopimuksen keskeisenä tavoitteena on vähentää salakuljetettujen PMI-tuotteiden esiintymistä laittomilla tupakkatuotemarkkinoilla EU:ssa;

D.

toteaa, että PMI-sopimuksen voimassaolon on määrä päättyä 9. heinäkuuta 2016;

E.

panee merkille, että PMI-sopimusta koskevassa komission teknisessä arvioinnissa todetaan, että tämä keskeinen tavoite on tosiasiassa saavutettu, mutta siinä kyseenalaistetaan tämän tuloksen syy-yhteys ja huomautetaan, että salakuljetettujen PMI-tuotteiden väheneminen ei ole johtanut laittomien tuotteiden määrän yleiseen vähenemiseen EU:n markkinoilla;

F.

toteaa, että PMI-sopimus on kasvattanut julkisia tuloja noin miljardilla dollarilla vuotuisten maksujen ja 68,2 miljoonalla eurolla takavarikointimaksujen ansiosta ja että nämä tulot jakautuvat komission (noin 10 prosenttia) ja jäsenvaltioiden (noin 90 prosenttia) kesken; huomauttaa, ettei ole tiedossa, miten jäsenvaltiot ovat käyttäneet sopimuksen puitteissa saamansa tulot;

G.

toteaa, että paitsi laittoman tupakkakaupan oikeudellinen kehys myös sen markkinaympäristö ovat muuttuneet huomattavasti sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen etenkin siltä osin, että kaupan on entistä enemmän tuotemerkittömiä savukkeita, joita kutsutaan usein nimellä ”cheap whites”, ja että on kehitetty uusi toiminta-alue, nimittäin sähkösavukkeissa käytettävän nestemäisen nikotiinin myynti;

H.

toteaa, että asiat C-358/14, Puola v. parlamentti ja neuvosto, C-477/14, Pillbox 38 (UK) Limited ja C-547/14, Philip Morris Brands SARL ym., joissa vastustetaan direktiiviä 2014/40/EU, ovat parhaillaan käsiteltävinä Euroopan unionin tuomioistuimessa ja että kyseisten tupakanvalmistajien olisi peruutettava nämä kanteet mahdollisimman pian;

I.

toteaa, että komissio on sitoutunut ratifioimaan puitesopimukseen liitetyn, tupakkatuotteiden laittoman kaupan estämiseksi tehdyn lisäpöytäkirjan, mikä on merkittävä edistysaskel tupakkatuotteiden laittoman kaupan torjuntaa koskevan oikeudellisen kehyksen lujittamisessa; ottaa huomioon, että komissio on päättänyt kehottaa kolmansia maita ratifioimaan lisäpöytäkirjan;

J.

huomauttaa, että tupakkatuotteiden salakuljetus vaarantaa EU:n kansanterveyspolitiikan ja merkitsee sitä, että laittomia tupakkatuotteita on saatavilla – myös nuorille – laittomasti huomattavasti halvempaan hintaan monissa paikoissa; huomauttaa, että sen lisäksi, että väärennetyt savukkeet valmistetaan ja tuodaan maahan laittomasti, ne sisältävät tuntemattomia ainesosia, minkä vuoksi ne ovat vakava terveysriski;

1.

pitää puitesopimukseen liitettyä, tupakkatuotteiden laittoman kaupan estämiseksi tehtyä lisäpöytäkirjaa tervetulleena ja kehottaa saattamaan ratifiointiprosessin päätökseen mahdollisimman pian;

2.

pitää myönteisenä, että komissio on esittänyt ehdotuksen lisäpöytäkirjan ratifioimiseksi ja luvannut pyytää jäsenvaltioita ja kolmansia maita ratifioimaan sen; toteaa, että tähän mennessä lisäpöytäkirjan on ratifioinut 15 maata, joiden joukkoon kuuluu viisi EU:n jäsenvaltiota, ja että EU valmistautuu parhaillaan sen ratifioimiseen;

3.

kehottaa komissiota edistämään lisäpöytäkirjan pikaista ratifiointia; katsoo kuitenkin, että sopimuksen uusimisella lähetettäisiin kolmansille maille vahingollinen ja haitallinen viesti, että EU:lla on sopimattomia yhteyksiä tupakkateollisuuteen, vaikka lisäpöytäkirjassa nimenomaisesti kielletään kyseiset yhteydet;

4.

katsoo, että PMI-sopimuksen uusiminen voi olla ristiriidassa puitesopimuksen 5 artiklan 3 kohdassa määrättyjen EU:n velvoitteiden kanssa, mikä voisi vahingoittaa EU:n mainetta maailmanlaajuisesti johtavana toimijana tupakoinnin torjunnan alalla;

5.

huomauttaa, että puitesopimuksen 5 artiklan 3 kohdan soveltamisohjeissa todetaan, että tupakkateollisuuden etujen ja kansanterveyspolitiikan etujen välillä on perusluonteinen ja sovittamaton ristiriita;

6.

pitää myönteisenä tupakkatuotteiden ja vastaavien tuotteiden valmistamista, esittämistapaa ja myyntiä koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä sekä direktiivin 2001/37/EY kumoamisesta 3. huhtikuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/40/EU, jäljempänä ”tupakkatuotedirektiivi”, hyväksymistä; korostaa, että tupakkatuotedirektiivissä säädetään jo tupakkayhtiöiden oikeudellisesta velvoitteesta ottaa käyttöön ja pitää toiminnassa jäljitysjärjestelmä, jonka on oltava toimintavalmiudessa savukkeiden ja irtotupakan osalta 20. toukokuuta 2019 alkaen ja muiden tupakkatuotteiden osalta 20. toukokuuta 2024 alkaen;

7.

painottaa, että komission on ryhdyttävä viipymättä toimiin varmistaakseen, että kaikki jäsenvaltiot saattavat tupakkatuotedirektiivin täysimääräisesti osaksi kansallista lainsäädäntöä; toteaa, että useat jäsenvaltiot ovat epävirallisesti ilmoittaneet komissiolle niiden toimenpiteiden loppuunsaattamisesta, joilla direktiivi saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä; kehottaa komissiota toimittamaan täydelliset tiedot direktiivin täytäntöönpanotilanteesta määräajan umpeuduttua 20. toukokuuta 2016;

8.

muistuttaa, että toukokuussa 2015 komissio lupasi antaa arviointinsa PMI-sopimuksesta mahdollisimman pikaisesti; korostaa, että komissio siirsi arvioinnin julkaisemista useita kertoja ja että se julkaistiin lopulta vasta 24. helmikuuta 2016, päivää ennen sen täysistuntokäsittelyä parlamentissa; katsoo ilman muuta, että julkaisemisen viivästyminen tällä tavalla merkitsee komission avoimuusvelvoitteiden vakavaa laiminlyöntiä sekä parlamenttia että kansalaisia kohtaan ja että siten heikennettiin parlamentin mahdollisuuksia ilmaista ajoissa näkemyksensä tästä monitahoisesta ja arkaluonteisesta aiheesta;

9.

panee merkille komission tekemästä arvioinnista, että PMI-sopimuksella on tosiasiassa saavutettu sen tavoite, joka oli salakuljetettujen PMI-tuotteiden esiintymisen vähentäminen laittomilla tupakkatuotemarkkinoilla EU:ssa, mistä on osoituksena se, että jäsenvaltioissa takavarikoitujen aitojen PMI-savukkeiden määrä väheni noin 85 prosenttia vuosien 2006 ja 2014 välillä; panee kuitenkin merkille, että komissio kyseenalaistaa tämän tuloksen syy-yhteyden, ja korostaa myös, että salakuljetettujen PMI-tuotteiden väheneminen ei ole johtanut laittomien tuotteiden määrän yleiseen vähenemiseen EU:n markkinoilla; panee merkille, että suurten tupakkayhtiöiden salakuljetettujen tuotteiden sijasta kaupataan yhä enemmän muita tuotteita, muun muassa tuotemerkittömiä savukkeita (”cheap whites”), jotka yleensä valmistetaan kolmansissa maissa;

10.

kantaa suurta huolta siitä, että Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) talousarvio rahoitetaan osaksi tupakkateollisuuden vuosittaisilla maksuilla, kuten tupakkasopimuksissa mainitaan, koska tämä saattaa johtaa tiettyihin eturistiriitoihin;

11.

korostaa, että kun PMI-sopimus tehtiin vuonna 2004, se oli innovatiivinen väline tupakkatuotteiden laittoman kaupan torjumisessa, mutta painottaa, että markkina- ja sääntely-ympäristö ovat sittemmin muuttuneet merkittävästi; painottaa, että sopimuksessa ei käsitellä nykyisen laittoman tupakkakaupan tärkeitä ominaispiirteitä eikä erityisesti tuotemerkittömien savukkeiden kaupan nykyisin suurta osuutta; katsoo sen vuoksi, että kaikki PMI:n kanssa tehdyn sopimuksen soveltamisalaan kuuluvat seikat kuuluvat tupakkatuotedirektiivistä ja lisäpöytäkirjasta koostuvan uuden oikeudellisen kehyksen piiriin;

12.

toteaa sen vuoksi, että PMI:n kanssa tehtyä sopimusta ei saisi uusia, jatkaa tai neuvotella uudelleen; pyytää komissiota olemaan uusimatta, jatkamatta tai neuvottelematta uudelleen sopimusta sen voimassaolon nykyisen päättymispäivän jälkeen;

13.

kehottaa komissiota toteuttamaan EU:n tasolla PMI-sopimuksen voimassaolon päättymispäivään mennessä kaikki tarvittavat toimenpiteet PMI-tupakkatuotteiden jäljittämiseksi ja ryhtymään oikeustoimiin kaikissa tämän valmistajan tuotteiden laittomissa takavarikointitapauksissa, kunnes kaikki tupakkatuotedirektiivin säännökset ovat täysin täytäntöönpanokelpoisia, jotta PMI-sopimuksen voimassaolon päättymisen ja tupakkatuotedirektiivin ja lisäpöytäkirjan voimaantulon väliin ei jää sääntelyvajetta;

14.

kehottaa Philip Morris Internationalia soveltamaan edelleen jäljitysjärjestelmää ja due diligence -prosessia (asiakkaan tunteminen) koskevia nykyisen sopimuksen määräyksiä riippumatta siitä, jatketaanko sopimusta vai ei;

15.

on huolissaan siitä, ettei tupakanvalmistajien kanssa tehdyissä neljässä sopimuksessa käsitellä tuotemerkittömiä savukkeita koskevaa kysymystä; kehottaa komissiota näin ollen esittämään toimintasuunnitelman, jossa määritellään uusia toimia tämän ongelman ratkaisemiseksi kiireellisesti;

16.

kehottaa komissiota esittämään uuden lisäsäädöksen, jolla vahvistetaan riippumaton jäljitysjärjestelmä ja sovelletaan due diligence -prosessia (asiakkaan tuntemista) koskevia sääntöjä leikattuun raakatupakkaan sekä tupakkateollisuuden käyttämiin filttereihin ja papereihin, jolloin se toimisi lisävälineenä salakuljetuksen ja tuoteväärennösten torjunnassa;

17.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä tupakoinnin torjuntaa koskevan Maailman terveysjärjestön puitesopimuksen sihteeristölle.