31.1.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/125

—

ottaa huomioon Euroopan oikeusasiamiehen vuosikertomuksen 2014,

—

ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 228 artiklan,

—

ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 11, 19, 41, 42 ja 43 artiklan,

—

ottaa huomioon oikeusasiamiehen ohjesäännöstä ja hänen tehtäviensä hoitamista koskevista yleisistä ehdoista 9. maaliskuuta 1994 tehdyn Euroopan parlamentin päätöksen 94/262/EHTY, EY, Euratom (1),

—

ottaa huomioon aikaisemmat Euroopan oikeusasiamiehen toiminnasta antamansa päätöslauselmat,

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 220 artiklan 2 kohdan toisen ja kolmannen virkkeen,

—

ottaa huomioon vetoomusvaliokunnan mietinnön (A8-0020/2016),

A.

ottaa huomioon, että oikeusasiamiehen vuosikertomus 2014 luovutettiin virallisesti Euroopan parlamentin puhemiehelle 26. toukokuuta 2015 ja että oikeusasiamies Emily O’Reilly esitteli kertomuksen vetoomusvaliokunnalle Brysselissä 23. kesäkuuta 2015;

B.

ottaa huomioon, että Euroopan parlamentti valitsi Emily O’Reillyn uudelleen Euroopan oikeusasiamieheksi täysistunnossaan Strasbourgissa 16. joulukuuta 2014;

C.

ottaa huomioon, että Euroopan oikeusasiamiehen tärkein prioriteetti on varmistaa, että kansalaisten oikeuksia kunnioitetaan täysimittaisesti ja että oikeus hyvään hallintotapaan ilmentää unionin toimielimiltä, elimiltä ja laitoksilta odotettujen vaatimusten korkeaa tasoa; ottaa huomioon, että oikeusasiamiehellä on keskeinen rooli EU:n toimielinten avoimuuden, tehokkuuden ja helppotajuisuuden lisäämisessä, jotta kansalaisten luottamus unionia kohtaan lujittuisi;

D.

toteaa, että toukokuussa 2015 tehdyn eurobarometritutkimuksen mukaan 40 prosenttia kansalaisista luottaa Euroopan unioniin ja 46 prosenttia ei luota; toteaa, että toimielinten kyky valvoa toistensa toimintaa on oleellisen tärkeä, jos Euroopan kansalaisten tyytyväisyyttä halutaan lisätä;

E.

ottaa huomioon, että SEUT 24 artiklassa määrätään, että ”jokainen unionin kansalainen voi kääntyä 228 artiklan mukaisesti asetettavan oikeusasiamiehen puoleen”;

F.

ottaa huomioon, että SEUT 228 artiklalla Euroopan oikeusasiamiehelle annetaan valtuudet tutkia unionin toimielinten, elinten ja laitosten ja virastojen toiminnassa ilmenneitä epäkohtia, lukuun ottamatta Euroopan unionin tuomioistuimen toimintaa lainkäyttöelimenä; ottaa huomioon, että perusoikeuskirjan 41 artiklan mukaan ”jokaisella on oikeus siihen, että unionin toimielimet ja laitokset käsittelevät hänen asiansa puolueettomasti, oikeudenmukaisesti ja kohtuullisessa ajassa”;

G.

ottaa huomioon, että peruskirjan 43 artiklassa määrätään seuraavaa: ”jokaisella unionin kansalaisella sekä jokaisella luonnollisella henkilöllä ja oikeushenkilöllä, jonka asuinpaikka tai sääntömääräinen kotipaikka on jäsenvaltiossa, on oikeus tehdä Euroopan oikeusasiamiehelle kantelu, joka koskee unionin toimielinten, elinten tai laitosten toiminnassa ilmenneitä epäkohtia, lukuun ottamatta Euroopan unionin tuomioistuimen toimintaa lainkäyttöelimenä”;

H.

ottaa huomioon, että oikeusasiamiehen näkemyksen mukaan ”hallinnollisesta epäkohdasta” on kyse silloin, kun julkinen elin ei toimi sitä sitovan määräyksen tai periaatteen mukaisesti (2); ottaa huomioon, että tämän nojalla edellytetään, että unionin toimielimet täyttävät oikeudelliset velvoitteensa ja ovat myös palveluhenkisiä ja että ne varmistavat, että yleisöä kohdellaan asianmukaisesti ja siten, että se voi käyttää oikeuksiaan kaikilta osin; katsoo, että hyvän hallintotavan käsitettä olisi pidettävä koko ajan jatkuvana prosessina hallintotavan parantamiseksi;

I.

toteaa, että 23 072 kansalaista kääntyi oikeusasiamiehen puoleen vuonna 2014; toteaa, että 19 170 kansalaista sai apua oikeusasiamiehen verkkosivustolla olevan interaktiivisen oppaan välityksellä; toteaa, että vuonna 2014 oikeusasiamies kirjasi 2 079 kantelua ja vastaanotti 1 823 tietopyyntöä;

J.

toteaa, että kaikkiaan 2 163:sta oikeusasiamiehen käsittelemästä kantelusta 736 kuului ja 1 427 ei kuulunut hänen toimivaltaansa;

K.

toteaa, että 2 163 käsitellystä kantelusta 1 217 tapauksessa oikeusasiamies antoi kantelijalle neuvoja tai siirsi tapauksen eteenpäin, 621 tapauksessa kantelijalle ilmoitettiin, ettei lisäneuvoja voitu antaa, ja 325 tapauksessa käynnistettiin tutkimus;

L.

toteaa, että oikeusasiamies käynnisti 342 tutkimusta, joista 325 käynnistettiin kantelun perusteella ja 17 oli oma-aloitteisia; toteaa, että hän saattoi päätökseen 400 tutkimusta, joista 13 oli oma-aloitteisia; toteaa, että päätökseen saatetuista tutkimuksista 335 oli yksityishenkilöiden ja 52 yritysten, yhdistysten ja muiden oikeushenkilöiden tekemiä;

M.

toteaa, että oikeusasiamies siirsi 772 kantelua Euroopan oikeusasiamiesten verkoston jäsenille ja näistä 86 vetoomusvaliokunnalle, 144 komissiolle ja 524 muille toimielimille ja elimille; toteaa, että suurin osa tutkimuksista koski komissiota (59,6 prosenttia) ja loput unionin erillisvirastoja (13,7 prosenttia), EU:n henkilöstövalintatoimistoa (9,4 prosenttia), muita toimielimiä (8,5 prosenttia), Euroopan ulkosuhdehallintoa (3,8 prosenttia), parlamenttia (3,5 prosenttia) ja Euroopan petostentorjuntavirastoa (3,2 prosenttia);

N.

toteaa, että oikeusasiamiehen päätökseen saattamien tutkimusten aihepiiri oli seuraava: 21,5 prosenttia koski tietopyyntöjä ja oikeutta tutustua asiakirjoihin, 19,3 prosenttia komission roolia perussopimusten valvojana, 19,3 prosenttia kilpailu- ja valintamenettelyjä, 16 prosenttia toimielimiin ja politiikkaan liittyviä asioita, 11,3 prosenttia hallintoa ja henkilöstösääntöjä, 8,3 prosenttia tarjouskilpailujen tai apurahojen myöntämistä sekä 6 prosenttia sopimusten toimeenpanoa;

O.

toteaa, että oikeusasiamiehen päätökseen saattamista tutkimuksista 133 tapauksessa toimielin sopi asian tai asiassa päästiin muuten sovintoratkaisuun ja 163 tapauksessa oikeusasiamies katsoi, että lisätutkimuksiin ei ollut perusteita;

P.

toteaa, että 76 tapauksessa epäkohtia ei havaittu; toteaa, että 39 tapauksessa epäkohta havaittiin ja 13 tapauksessa asia saatettiin päätökseen toisella tavalla; toteaa, että tapauksissa, joissa havaittiin epäkohta, oikeusasiamies antoi kriittisen huomautuksen 27 tapauksessa ja suositusluonnoksen 12 tapauksessa;

Q.

toteaa, että oikeusasiamiehen päätökseen saattamien tutkimusten kesto vuonna 2014 oli 3–18 kuukautta; toteaa, että keskimääräinen aika tutkimuksen päätökseen saattamiseksi oli 11 kuukautta;

R.

toteaa, että toimielimet ovat noudattaneet 80:tä prosenttia oikeusasiamiehen ehdotuksista; toteaa, että jäljelle jäi vielä 20 prosenttia ehdotuksista, joita ei ole noudatettu;

S.

toteaa, että vetoomusvaliokunta, joka vastaanotti 2 714 vetoomusta pelkästään vuonna 2014, on tärkeä osa Euroopan unionin institutionaalista koneistoa, joka tuo parlamentin lähemmäksi kansalaisia; toteaa, että oikeusasiamiehen ja vetoomusvaliokunnan läheinen suhde parantaisi Euroopan unionin toimielinten toiminnan demokraattisen valvonnan tasoa;

1.

hyväksyy Euroopan oikeusasiamiehen antaman vuoden 2014 vuosikertomuksen;

2.

onnittelee Emily O’Reillyä hänen valitsemisestaan uudelleen Euroopan oikeusasiamieheksi ja hänen erinomaisesta toiminnastaan; tukee häntä hänen tavoitteessaan auttaa EU:n toimielimiä niiden pyrkimyksissä tarjota parasta mahdollista palvelua Euroopan unionin kansalaisille ja asukkaille; katsoo, että oikeusasiamiehen keskittyminen avoimuuteen hyvän hallintotavan takaamiseksi on ollut ratkaisevan tärkeää;

3.

pitää myönteisenä ja tukemisen arvoisena sitä, että oikeusasiamies on käyttänyt enemmän valtaansa käynnistää strategisia tutkimuksia omasta aloitteestaan; pitää myönteisenä, että oma-aloitteisille tutkimuksille on nimitetty koordinaattori ja että väärinkäytöksistä ilmoittajia koskevat uudet sisäiset säännöt on otettu käyttöön; kiittää oikeusasiamiestä toimiston uudelleenorganisoinnista, joka on jo merkittävästi tehostanut toimintaa; pitää myönteisenä ja tukee oikeusasiamiehen ennakoivaa lähestymistapaa ja uuden viiden vuoden strategian (Kohti vuotta 2019) käyttöönottoa, jossa omaksutaan strategisempi lähestymistapa systeemisten ongelmien torjumiseen ja hyvän hallintotavan edistämiseen;

4.

suhtautuu myönteisesti oikeusasiamiehen vuonna 2014 käynnistämiin tutkimuksiin, joissa käsiteltiin seuraavia aiheita: EU:n toimielinten avoimuus, edunvalvonnan ja kliinisten lääketutkimusten avoimuus, perusoikeudet, eettiset kysymykset, kansalaisten osallistuminen EU:n päätöksentekoon, EU:n rahoittamat hankkeet ja ohjelmat ja EU:n kilpailupolitiikka;

5.

muistuttaa, että kuluneiden vuosien aikana 20–30 prosenttia kanteluista on koskenut avoimuutta ja että yleisimmät avoimuutta koskevat asiat koskevat toimielinten kieltäytymistä antamasta asiakirjoja ja/tai tietoja; katsoo, että avoimuus ja yleisön oikeus tutustua asiakirjoihin ovat olennainen osa julkisen vallankäytön valvontaa SEUT 15 artiklan ja perusoikeuskirjan 42 artiklan mukaisesti; tukee komission ja muiden EU:n toimielinten aloitetta kaikkien EU:n asiakirjojen oikeudenmukaisen, nopean ja yksinkertaisen saatavuuden varmistamiseksi; panee tyytyväisenä merkille julkisen asiantuntijarekisterin ansiosta tehostuneen avoimuuden; kehottaa oikeusasiamiestä tutkimaan avoimuuskysymyksiä, jotka koskevat parlamentin oikea-aikaista pääsyä väärinkäytöksiä ja EU:n pilottihankkeita koskeviin komission asiakirjoihin erityisesti, kun ne liittyvät olemassa oleviin vetoomuksiin; katsoo, että on päätettävä mitkä mekanismit ovat oikeita ja pantava ne täytäntöön, jolloin varmistetaan toimielinten välinen vuoropuhelu;

6.

varoittaa, että Århusin yleissopimukseen ja siihen liittyviin asetuksiin ((EY) N:o 1367/2006 ja (EY) N:o 1049/2001) sisältyviä määräyksiä noudatetaan, mutta katsoo, että avoimuuden suhteen komissiolla on vielä paljon parannettavaa erityisesti sellaisen tiedon määrällisen ja laadullisen saatavuuden kannalta, jota pyynnöstä tarjotaan kansalaisille ja kansalaisjärjestöille; pyytää oikeusasiamiestä tekemään tutkimuksen näitä kysymyksiä koskevan vetoomuksen 0134/2012 perusteella sen selvittämiseksi, ovatko EU:n toimielimet syyllistyneet väärinkäytöksiin näiden asetusten täytäntöönpanossa;

7.

pitää myönteisenä oikeusasiamiehen tutkimusta korkeiden EU:n virkamiesten ”pyöröovi-tapauksista”; toteaa, että oikeusasiamies on tutkinut valituksia viideltä kansalaisjärjestöltä ja perehtynyt 54:ään komission asiakirjakokonaisuuteen; kannustaa oikeusasiamiestä auttamaan, kehittämään ja ottamaan käyttöön sellaisia selkeitä ja yksityiskohtaisia kriteerejä ja täytäntöönpanon valvontamekanismeja, joilla havaitaan, tutkitaan ja jos mahdollista estetään eturistiriitoja EU:n toimielinten, elinten ja virastojen kaikilla tasoilla;

8.

katsoo, että eturistiriitojen käsite ei koske pelkästään avoimuutta, ja että Euroopan julkishallinnon vapauttaminen kyseisistä ristiriidoista on ensiarvoisen tärkeää, kun pyritään rakentamaan todellista eurooppalaista demokratiaa ja varmistamaan EU:n kansalaisten luottamus virkamiehiin ja toimielimiin; suosittelee, että oikeusasiamies ottaa tutkimuksissaan huomioon YK:n korruption vastaisen yleissopimuksen määräykset, OECD:n eturistiriitatilanteiden hallitsemista julkisissa palveluissa koskevat toimintaohjeet ja Transparency Internationalin erityissuositukset;

9.

panee merkille, että oikeusasiamiehen tutkimusten tuloksena komissio julkisti asiakirjat Kreikan liittymisestä euroalueeseen, Euroopan keskuspankki julkisti Irlannin hallitukselle lähettämänsä kirjeen rahoituskriisistä ja komissio noudatti oikeusasiamiehen suositusta luovuttaa asiakirjat yhteistä kalastuspolitiikkaa koskevasta uudistuksesta, vaikkakin vasta sen jälkeen, kun uudistusta koskeva sopimus oli tehty;

10.

pitää myönteisenä, että meneillään olevissa TTIP-neuvotteluissa on edistytty avoimuudessa sen jälkeen, kun oikeusasiamies tutki neuvottelujen avoimuutta; panee merkille, että neuvosto on sittemmin julkistanut suuntaviivat, joita EU käyttää TTIP-neuvotteluissa, ja että komissio on ilmoittanut suunnitelmista lisätä edunvalvonnan avoimuutta ja TTIP-asiakirjojen saatavuutta; toteaa, että kansalaiset kantavat huolta TTIP-neuvottelujen avoimuudesta;

11.

palauttaa mieliin, että vetoomusvaliokunta vastaanottaa ryhmiltä ja kansalaisilta monia nimettömiä valituksia TTIP-neuvottelujen avoimuuden puutteesta, mikä osoittaa, että tästä kysymyksestä kannetaan suurta huolta kaikkialla Euroopassa;

12.

kummeksuu, muodostavatko kuusi vuotta keskeytyksissä olleen horisontaalisen syrjinnän torjuntaa koskevan direktiivin tai julkaistujen teosten saatavuuden helpottamisesta sokeiden, heikkonäköisten tai muulla tavoin lukemisesteisten hyväksi koskevan Marrakeshin sopimuksen kaltaisten lainsäädäntöaloitteiden käsittelyssä neuvostossa ilmenneet pitkät viivytykset hallinnollisen epäkohdan, sillä ne aiheuttavat kansalaisille paljon tuskastumista EU:n toimielimiä kohtaan; kehottaa neuvostoa ja etenkin sen sisällä jarruttavaa vähemmistöä ryhtymään toimiin näiden kestämättömien tilanteiden ratkaisemiseksi; ehdottaa, että oikeusasiamies tutkisi asiaa toimivaltansa puitteissa;

13.

suhtautuu myönteisesti siihen, että oikeusasiamies keskittyy tarpeellisesti edunvalvonnan avoimuuteen, sekä hänen työhönsä, jolla pyritään pakolliseen avoimuusrekisteriin, jonka avulla kansalaiset saavat tietoonsa, kuka yrittää vaikuttaa unionin päätöksentekijöihin; on tyytyväinen oikeusasiamiehen tutkimukseen, joka koski asiantuntijaryhmien kokoonpanoa ja avoimuutta komissiossa, etenkin niiden ryhmien, jotka antavat neuvoja yhteisestä maatalouspolitiikasta, johon EU käyttää yli kolmanneksen talousarviostaan; tukee oikeusasiamiehen toimintaa näiden ryhmien suhteen ja kannustaa häntä seuraamaan avoimuuden toteutumista niiden kokoonpanossa, jotta taataan kaikkien näiden ryhmien tasapainoinen edustus ja sukupuolten yhdenvertaisuus kaikilla politiikanaloilla toimivissa taloudellisissa ja muissa kuin taloudellisissa sidosryhmissä;

14.

toteaa, että yli 7 000 organisaatiota on vapaaehtoisesti rekisteröitynyt avoimuusrekisteriin, mikä heijastaa Euroopan toimielinten kanssa työskentelevien eurooppalaisten julkisten ja yksityisten sidosryhmien vaihtelevuutta; kannattaa, että oikeusasiamies tukee varapuheenjohtaja Timmermansin suunnitelmaa pakollisesta rekisteristä; pitää myönteisenä komission 1. joulukuuta 2014 tekemää päätöstä kaikkien komission jäsenten ja johtotehtävissä olevan henkilöstön velvoittamisesta julkistamaan kaikki yhteydet sidosryhmiin ja edunvalvojiin; pitää myönteisenä, että rekisteriin olisi sisällyttävä tietoja edunvalvontajärjestöjen saatavilla olevista henkilö- ja rahoitusresursseista, jotta EU:n toimielinten avoimuutta ja hyvää hallintotapaa koskevia sääntöjä ja määräyksiä noudatettaisiin paremmin;

15.

kannustaa oikeusasiamiestä olemaan tarkkaavainen ja määrätietoinen ja kehottamaan edelleen, että komissio julistaisi täyden avoimuuden kaikkien jäsenten ja asiantuntijakokousten, teknologia-alustojen ja virastojen suhteen; palauttaa mieleen vuonna 2012 määritellyt ehdot, jolloin asiantuntijaryhmien talousarviot jäädytettiin;

16.

toteaa, että vuonna 2014 oikeusasiamiehellä oli merkittävä rooli kliinisiä lääketutkimuksia koskevien tietojen avoimuuden kannalta, sillä hän auttoi muokkaamaan Euroopan lääkeviraston ennakoivaa avoimuuspolitiikkaa; toteaa, että lokakuussa 2014 Euroopan lääkevirasto päätti julkaista kliiniset tutkimusraporttinsa ennakoivasti; kannustaa oikeusasiamiestä jatkamaan sen seurantaa, kuinka Euroopan lääkevirasto antaa kliinisiä lääketutkimuksia koskevia tietoja saataville, ja varmistamaan, että se noudattaa tiukimpia avoimuusvaatimuksia;

17.

kehottaa jäsenvaltioita olemaan tarkkaavaisempia oikeusasiamiehen kanssa pakollisesti tehtävän yhteistyön suhteen;

18.

kehottaa oikeusasiamiestä jatkamaan kliinisiä lääketutkimuksia koskevan laajemman avoimuuden edistämistä, etenkin mitä tulee Euroopan lääkeviraston tekemään tutkimustulosten arviointiin; muistuttaa, että arvioinnin olisi perustuttava innovatiivisten lääkkeiden lisäarvoon ja tutkimusten tosiasiallisiin kustannuksiin, jotta helpotettaisiin jäsenvaltioiden hinnoittelu- ja rahoitusmalleja;

19.

kehottaa oikeusasiamiestä virkansa suomien mahdollisuuksien puitteissa tukemaan tutkimuksen ja kehittämisen suurempaa avoimuutta niin, että terveydenhuolto olisi saatavilla kaikille;

20.

on tyytyväinen uuteen kliinisiä lääketutkimuksia koskevaan EU:n asetukseen, jossa edellytetään, että tiivistelmä tutkimusten tuloksista on asetettava saataville; toteaa, että oikeusasiamiehen vuonna 2014 järjestämä kansainvälinen ”oikeus tietää” -päivä oli omistettu kliinisiä lääketutkimuksia koskevien tietojen avoimuudelle;

21.

pitää myönteisenä, että oikeusasiamies käynnisti tutkimuksen perusoikeuksien suojelusta EU:n koheesiopolitiikassa, joka luotiin kasvun ja työpaikkojen lisäämiseksi, ilmastonmuutoksen ja energiariippuvuuden torjumiseksi sekä köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vähentämiseksi;

22.

toteaa, että Horisontti 2020 -puiteohjelma on kolmanneksi suurin talousarviosta rahoitettava paketti YMP:n ja rakennerahastojen jälkeen ja sen budjetti on lähes 80 000 miljoonaa euroa, ja katsoo että kyseinen ohjelma on avainasemassa tulevaisuuden taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen kannalta; kehottaa oikeusasiamiestä jatkamaan Horisontti 2020 -puiteohjelmaan kuuluvien hankkeiden koko analysointi- ja myöntämisprosessin avoimuuden takaamista;

23.

kehottaa Frontexia varmistamaan, että palautettavien henkilöiden hyvinvoinnista palautuslennoilla huolehditaan ja että se soveltaa käytännesääntöjään yhteisten palauttamisoperaatioiden aikana; suhtautuu myönteisesti oikeusasiamiehen Frontexille esittämään pyyntöön luoda valitusmekanismi mahdollisten perusoikeusloukkausten varalta; kehottaa oikeusasiamiestä tutkimaan asiaa lisää ottaen huomioon nykyisen tilanteen, jossa EU:n rajoille tulee yhä enemmän pakolaisia;

24.

pitää myönteisenä oikeusasiamiehen tutkimusta siitä, onko EU:n toimielimillä velvollisuutta ottaa käyttöön väärinkäytösten paljastajia koskevia sisäisiä sääntöjä; muistuttaa EU:n yhdeksää toimielintä, komissio, parlamentti ja neuvosto mukaan luettuna, että oikeusasiamiehelle on ilmoitettava voimassa olevista tai suunnitelmissa olevista säännöistä;

25.

antaa tunnustusta oikeusasiamiehelle tutkimuksista, jotka koskevat kansalaisten oikeutta osallistua EU:n päätöksentekoprosessiin ja etenkin Euroopan kansalaisaloitteen toimivuutta; toteaa, että vuonna 2014 hän pyysi kansalaisaloitteen järjestäjiä, kansalaisjärjestöjä ja muita asianosaisia antamaan palautetta Euroopan kansalaisaloitteesta sen parantamista ajatellen; panee huolestuneena merkille, että vetoomuksia tehneiden järjestöjen edustajat pyytävät yhdenmukaistamisen lisäämistä ja allekirjoituksien keräämiseen liittyvien keräys- ja rekisteröintimenetelmien parantamista; odottaa lisää parannusehdotuksia etenkin allekirjoitusten keräämistä koskevien nykyisten teknisten ja tietosuojaan liittyvien rajoitteiden suhteen; kutsuu oikeusasiamiehen kertomaan kokemuksistaan ja osallistumaan kansalaisaloitteen uudelleentarkasteluun;

26.

on tyytyväinen siihen, että EU:n toimielimet ovat noudattaneet 80:tä prosenttia oikeusasiamiehen suosituksista; on huolestunut siitä, että 20:tä prosenttia suosituksista ei ole noudatettu; ymmärtää, että oikeusasiamiehen ehdotukset eivät ole oikeudellisesti sitovia; vaatii toimielimiä, elimiä ja virastoja reagoimaan oikea-aikaisesti, tehokkaasti ja vastuullisesti oikeusasiamiehen kriittisiin huomautuksiin ja suositusluonnoksiin; tukee oikeusasiamiehen toimivaltaan kuuluvia tulevia tutkimuksia, joilla selvitetään mahdollisia avoimuuteen liittyviä porsaanreikiä EU:n talousarvion täytäntöönpanossa siten, että tehdään tarvittaessa yhteistyötä tilintarkastustuomioistuimen, OLAFin ja parlamentin talousarvion valvontavaliokunnan kanssa;

27.

muistuttaa, että oikeusasiamiehellä on myös valmius ja siten velvollisuus valvoa, että parlamentti toteuttaa EU:n kansalaisten kannalta hyvää hallintoa;

28.

kiittää oikeusasiamiestä aloitteesta, jonka hän teki Euroopan parlamentin vaalien lähestyessä ja jonka yhteydessä hän järjesti interaktiivisen ”Your wish list for Europe” -tapahtuman, ja toteaa, että tarkoituksena oli saattaa kansalaiset unionin päätöksenteon ytimeen;

29.

kannustaa oikeusasiamiestä jatkamaan Euroopan oikeusasiamiesten verkoston tukemista siinä tarkoituksessa, että EU:n kansalaisille tiedotetaan paremmin vastuunjaosta Euroopan oikeusasiamiehen, kansallisten ja alueellisten oikeusasiamiesten ja parlamentin vetoomusvaliokunnan välillä; ymmärtää, että verkostolla on tärkeä rooli parhaiden käytäntöjen ja sen jäsenten toimivaltaa ja valmiuksia koskevien tietojen jakamisen suhteen; toteaa, että vuonna 2014 käsitellyistä kanteluista 59,3 prosenttia kuului verkoston jäsenten toimivaltaan; kehottaa vetoomusvaliokuntaa olemaan aktiivisempi verkoston toiminnan suhteen ja vahvistamaan yhteistyötään verkoston kanssa niiden toimien osalta, jotka kuuluvat Euroopan unionin toimivaltaan; huomauttaa, että vuonna 2014 oikeusasiamies siirsi 86 kantelua tälle valiokunnalle;

30.

kannustaa oikeusasiamiestä tutkimaan yhdessä Euroopan tilintarkastustuomioistuimen kanssa Euroopan unionin rahoittamia ohjelmia ja hankkeita ja ennen kaikkea kehityserojen vähentämiseen tarkoitettujen hankkeiden rahoitusta;

31.

on yhtä mieltä oikeusasiamiehen kanssa siitä, että EU:n toimielinten olisi varmistettava, että niiden palvelut ovat esteettömiä vammaisille henkilöille ja että heillä on mahdollisuus saada tietoja ja käyttää viestintävälineitä; kehottaa toimielimiä varmistamaan, että työympäristöt ovat avoimia, osallistavia ja vammaisten henkilöiden saavutettavissa, jotta he voivat osallistua tehokkaasti ja täysipainoisesti poliittiseen ja julkiseen elämään;

32.

kehottaa lisäämään oikeusasiamiehen talousarviota;

33.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman ja mietinnön neuvostolle, komissiolle, Euroopan oikeusasiamiehelle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille ja oikeusasiamiehille tai vastaaville toimivaltaisille elimille.