12.1.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 11/118

—

ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Etiopian tilanteesta ja erityisesti viimeisimmän täysistuntokeskustelunsa tästä aiheesta keskiviikkona 20. toukokuuta 2015,

—

ottaa huomioon Euroopan ulkosuhdehallinnon tiedottajan 23. joulukuuta 2015 Etiopian viimeaikaisista kahakoista antaman lausunnon,

—

ottaa huomioon unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan / Euroopan komission varapuheenjohtajan Federica Mogherinin ja Etiopian liittotasavallan ulkoasiainministerin Tedros Adhanomin 20. lokakuuta 2015 antaman yhteisen lausunnon,

—

ottaa huomioon korkean edustajan / varapuheenjohtajan Federica Mogherinin ja Etiopian liittotasavallan ulkoasiainministerin Tedros Adhanomin välisestä, 13. tammikuuta 2016 järjestetystä kokouksesta annetun lehdistötiedotteen,

—

ottaa huomioon Euroopan ulkosuhdehallinnon tiedottajan 27. toukokuuta 2015 Etiopian vaaleista antaman lausunnon,

—

ottaa huomioon mielipiteen- ja sananvapauden edistämisestä ja suojelusta vastaavan YK:n erityisraportoijan David Kayen 10. heinäkuuta 2015 antaman julkilausuman etiopialaisten toimittajien vapauttamisesta,

—

ottaa huomioon YK:n ihmisoikeusneuvoston antaman viimeisimmän Etiopiaa koskevan yleisen määräaikaisarvioinnin,

—

ottaa huomioon Cotonoun sopimuksen,

—

ottaa huomioon 8. joulukuuta 1994 hyväksytyn Etiopian liittotasavallan perustuslain ja erityisesti perusoikeuksia ja -vapauksia, ihmisoikeuksia ja demokraattisia oikeuksia koskevan III luvun säännökset,

—

ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen,

—

ottaa huomioon kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastaisen yleissopimuksen, jonka Etiopia ratifioi vuonna 1994,

—

ottaa huomioon Afrikan ihmisoikeuksien ja kansojen oikeuksien peruskirjan,

—

ottaa huomioon kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan YK:n kansainvälisen yleissopimuksen,

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 135 artiklan 5 kohdan ja 123 artiklan 4 kohdan,

A.

ottaa huomioon, että viimeisimmät parlamenttivaalit pidettiin 24. toukokuuta 2015 ja niissä EPRDF-puolue (Ethiopian People’s Revolutionary Democratic Front) pysyi valtaa pitävänä puolueena ja sai kaikki paikat kansallisessa parlamentissa, osittain sen vuoksi, ettei kriittisille tai eriäville näkemyksille ollut tilaa vaaliprosessissa; ottaa huomioon, että liittovaltion vaalit järjestettiin toukokuussa ilmapiirissä, jota leimasi yleisesti pelottelu ja huoli valtakunnallisen keskusvaalilautakunnan riippumattomuudesta; toteaa, että EPRDF on ollut vallassa kaksikymmentäneljä vuotta sen jälkeen, kun sotilashallitus kaadettiin vuonna 1991;

B.

toteaa, että viimeksi kuluneiden kahden kuukauden aikana Etiopian suurimmalla alueella Oromiassa, joka on Etiopian suurimman etnisen ryhmän kotiseutu, on esiintynyt lukuisia pääkaupunki Addis Abeban rajojen laajentamisen vastaisia joukkomielenosoituksia, koska tämä laajentaminen on saattanut maanviljelijät vaaraan joutua häädetyiksi mailtaan;

C.

toteaa, että kansainvälisten ihmisoikeusjärjestöjen mukaan turvallisuusjoukot ovat vastanneet yleisesti ottaen rauhanomaisiin mielenosoituksiin surmaamalla ainakin 140 mielenosoittajaa ja haavoittamalla lukuisia muita tässä kriisissä, joka saattaa olla Etiopian suurin vuoden 2005 vaalien aikana esiintyneiden väkivaltaisuuksien jälkeen; toteaa, että hallitus sitä vastoin on ainoastaan myöntänyt, että kymmeniä ihmisiä sekä kaksitoista turvallisuusjoukkojen jäsentä on kuollut;

D.

toteaa, että 14. tammikuuta 2016 hallitus päätti perua kiistanalaisen laajamittaisen yleiskaavasuunnitelman; toteaa, että jos kyseinen suunnitelma pantaisiin täytäntöön, se laajentaisi kaupungin alueen kaksikymmenkertaiseksi; toteaa, että Addis Abeban laajentaminen on jo nyt pakottanut miljoonia Oromon viljelijöitä siirtymään asuinseudultaan ja ajanut heidät köyhyysloukkuun;

E.

toteaa, että Etiopia on uskonnollisesti ja kulttuurisesti erittäin monimuotoinen maa; toteaa, että jotkin suurimmista etnisistä yhteisöistä, erityisesti oromo- ja somaliyhteisö (ogaden-yhteisö), ovat joutuneet väistymään amhara- ja tigray-yhteisöjen aseman vahvistuessa ja että ne ovat tuskin lainkaan poliittisesti edustettuina;

F.

toteaa, että Etiopian viranomaiset pidättivät mielivaltaisesti monia rauhanomaisia mielenosoittajia, toimittajia ja oppositiopuolueiden johtajia mielenosoittajiin Oromian alueella kohdistetuissa brutaaleissa tehoiskuissa; toteaa, että pidätetyt ovat vaarassa joutua kidutetuiksi ja pahoinpidellyiksi;

G.

toteaa, että hallitus on leimannut nämä enimmäkseen rauhalliset mielenosoittajat ”terroristeiksi” ja soveltanut terrorismin vastaista julistusta (laki n:o 652/2009) sekä käyttänyt armeijaa heitä vastaan;

H.

toteaa, että 23. joulukuuta 2015 viranomaiset pidättivät Oromian suurimman laillisesti rekisteröidyn poliittisen puolueen OFC:n (Oromo Federalist Congress) varapuheenjohtajan Bekele Gerban; toteaa, että Bekele Gerba vietiin vankilaan ja pian sen jälkeen hänen kerrotaan joutuneen sairaalaan; toteaa, ettei hänen olinpaikastaan ole nyt tietoa;

I.

toteaa, että muitakin OFC:n johtajia on pidätetty mielivaltaisesti viime viikkojen aikana tai heidän sanotaan olevan tosiasiallisesti kotiarestissa;

J.

toteaa, ettei tämä ole ensimmäinen kerta, kun Etiopian turvallisuusjoukot ovat sekaantuneet vakaviin ihmisoikeusrikkomuksiin vastauksena rauhanomaisiin mielenosoituksiin, ja että Etiopian hallituksen tiedetään järjestelmällisesti tukahduttavan ilmaisun- ja yhdistymisvapautta sekä kieltävän henkilöitä ilmaisemasta eriäviä mielipiteitä tai vastustusta hallituksen politiikkaa kohtaan ja siten rajoittavan kansalaistoiminnan ja poliittisen toiminnan mahdollisuuksia muun muassa toteuttamalla poliittisin perustein syytteeseenpanotoimia terrorismin vastaisen ankaran lain nojalla, hävittämällä riippumattomat tiedotusvälineet, lopettamalla merkittävän kansalaisyhteiskunnan aktiivisen toiminnan ja tukahduttamalla oppositiopuolueiden toiminnan;

K.

toteaa, että joulukuussa 2015 johtavia aktivisteja kuten Getachew Shiferaw (Negere Ethiopia -lehden päätoimittaja), Yonathan Teressa (verkkoaktivisti) ja Fikadu Mirkana (Oromian radio- ja televisioyhtiö) pidätettiin mielivaltaisesti, eivätkä Etiopian viranomaiset ole vielä nostaneet syytteitä heitä vastaan;

L.

toteaa, että Etiopian hallitus määrää kaikkialle tunkeutuvia riippumattomaan kansalaisyhteiskuntaan ja riippumattomiin tiedotusvälineisiin kohdistuvia rajoituksia; toteaa, että toimittajien suojelukomitean (CPJ) vuonna 2014 suorittamassa vankilaväestön laskennassa Etiopia oli neljänneksi pahin toimittajien vankiloissa pitäjä maailmassa, sillä ainakin 17 toimittajaa oli vankeudessa, 57 tiedotusalan ammattilaista oli paennut Etiopiasta edellisten viiden vuoden aikana ja useita riippumattomia julkaisuja oli suljettu viralliselta taholta tulleen painostuksen seurauksena; toteaa, että Etiopia oli neljännellä sijalla myös CPJ:n vuonna 2015 laatimalla ankarimman sensuurin alaisena olevien kymmenen maan listalla;

M.

toteaa, että lukuisat mielipidevangit, joita on viime vuosina suljettu vankiloihin pelkästään sillä perusteella, että he ovat oikeutetusti käyttäneet ilmaisun- ja mielipiteenvapauttaan, ja joiden joukossa on toimittajia sekä oppositiopuolueiden jäseniä, ovat edelleen vangittuina; toteaa, että jotkut heistä on tuomittu epäoikeudenmukaisissa oikeudenkäynneissä, joidenkin oikeudenkäynnit ovat edelleen kesken ja jotkut ovat edelleen vangittuina ilman että heitä vastaan on nostettu syytettä, muun muassa Eskinder Nega, Temesghen Desalegn, Solomon Kebede, Yesuf Getachew, Woubshet Taye, Saleh Edris ja Tesfalidet Kidane;

N.

toteaa, että Andargachew Tsege, Britannian ja Etiopian kansalainen ja maanpaossa elävä oppositiopuolueen johtaja, pidätettiin kesäkuussa 2014; toteaa, että Andargachew Tsege oli joitakin vuosia aikaisemmin tuomittu poissaolevana kuolemaan ja että hän on ollut kuolemantuomittujen osastolla käytännössä eristysvankeudessa pidätyksestään lähtien;

O.

toteaa, että Etiopian hyväntekeväisyysjärjestöistä ja yhdistyksistä annettu julistus on laki, joka edellyttää asianajotoimintaa harjoittavilta järjestöiltä, että ne hankkivat 90 prosenttia toimintansa rahoituksesta paikallisista lähteistä, mikä on johtanut siihen, että kansalaisyhteiskuntaa edustavien järjestöjen toiminta on vähentynyt ja että monet niistä ovat lopettaneet toimintansa; toteaa, että kun Etiopian oikeuksien tilannetta tarkasteltiin YK:n ihmisoikeusneuvoston yleisen määräaikaisarvioinnin yhteydessä toukokuussa 2014, Etiopia torjui monen maan esittämät suositukset hyväntekeväisyysjärjestöistä ja yhdistyksistä annetun julistuksen ja terrorismin vastaisen julistuksen muuttamisesta;

P.

toteaa, että Etiopian hallitus on tosiasiassa asettanut Etiopian Ogadenin alueen, jolla on runsaat öljy- ja kaasuesiintymät, laajaan saartoon; toteaa, että kansainvälisten tiedotusvälineiden ja humanitaaristen ryhmien yritykset työskennellä alueella ja raportoida sieltä katsotaan terrorismin vastaisen julistuksen nojalla rangaistaviksi rikollisiksi teoiksi; toteaa, että on raportoitu sotarikoksista ja vakavista ihmisoikeusloukkauksista, joihin armeija ja hallituksen puolisotilaalliset joukot ovat syyllistyneet Ogadenin väestöä vastaan;

Q.

toteaa, että Etiopia, väestöltään Afrikan toiseksi suurin maa, kuuluu saatujen tietojen mukaan Afrikan nopeimmin kasvaviin talouksiin ja sen talous kasvoi keskimäärin 10 prosentin vauhtia viime vuosikymmenellä; toteaa, että se kuuluu kuitenkin edelleen köyhimpiin maihin ja että sen BKTL henkeä kohdan on 632 Yhdysvaltain dollaria; toteaa, että se oli 173. sijalla 187 maan joukossa YK:n vuoden 2014 inhimillisen kehityksen indeksissä;

R.

toteaa, että Etiopialla on keskeinen rooli alueella ja että se saa poliittista tukea länsimaisilta avunantajilta sekä useimmilta alueellisilta naapureiltaan pääasiassa siksi, että se on Afrikan unionin (AU) isäntämaa, ja koska se osallistuu YK:n rauhanturvaamista, turvallisuutta ja avunantoa koskeviin kumppanuuksiin länsimaiden kanssa;

S.

toteaa, että samalla kun talouskasvu jatkuu edelleen vauhdilla (samoin myös merkittävät ulkomaiset investoinnit muun muassa maatalouteen, rakentamiseen ja valmistusteollisuuteen, laajamittaiset kehityshankkeet, kuten voimalaitospatojen rakentaminen sekä suurviljelmät, ja laajalle levinnyt maanvuokraus usein ulkomaisille yhtiöille), monia ihmisiä, muun muassa maanviljelijöitä sekä paimentolaisia, on ajettu kodeistaan;

T.

toteaa, että Etiopian perustuslain 40 artiklan 5 kohdassa taataan Etiopian paimentolaisille oikeus käyttää vapaata maata laiduntamiseen ja viljelyyn sekä oikeus olla joutumatta siirtymään omilta mailtaan;

U.

ottaa huomioon, että Etiopia on allekirjoittanut Cotonoun sopimuksen, jonka 96 artiklassa määrätään, että ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittaminen on EU:n ja AKT-maiden välisen yhteistyön olennainen osa;

V.

toteaa, että Etiopia kärsii parhaillaan pahimmasta kuivuudesta kymeniin vuosiin, mikä on johtanut elintarviketurvan heikkenemiseen, vakavaan nälkiintymiseen sekä karjan poikkeukselliseen kuolleisuuteen; toteaa, että lähes 560 000 ihmistä on joutunut siirtymään asuinseuduiltaan Etiopian sisällä tulvien, niukoista resursseista käytävien väkivaltaisten kahakoiden ja kuivuuden vuoksi; toteaa, että Etiopian hallituksen arvion mukaan 10,1 miljoonaa ihmistä, joista puolet on lapsia, tarvitsee elintarvikehätäapua kuivuuden takia;

W.

toteaa, että Etiopiaan suuntautuu jatkuva maahanmuuttajien virta ja se toimii isäntämaana noin 700 000:lle pääasiassa Etelä-Sudanista, Eritreasta ja Somaliasta tulleelle pakolaiselle; toteaa, että 11. marraskuuta 2015 EU ja Etiopia allekirjoittivat maahanmuuttoa ja liikkuvuutta koskevan yhteisen toimintasuunnitelman vahvistaakseen keskinäistä yhteistyötään ja vuoropuheluaan maahanmuuton alalla;

1.

tuomitsee jyrkästi turvallisuusjoukkojen viimeaikaisen kohtuuttoman voimankäytön Oromiassa ja kaikilla Etiopian alueilla sekä ihmisoikeusloukkaustapausten määrän kasvun; ilmaisee osanottonsa uhrien omaisille ja kehottaa välittömästi vapauttamaan kaikki ne, jotka on vangittu sen vuoksi, että he ovat käyttäneet oikeuttaan rauhanomaiseen kokoontumiseen ja ilmaisunvapauteen;

2.

muistuttaa Etiopian hallitusta sen velvoitteista taata perusoikeudet, mukaan luettuna oikeus saattaa asia tuomioistuimen käsiteltäväksi sekä oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin, sellaisina kuin niistä on määrätty Afrikan peruskirjassa ja muissa kansainvälisissä ja alueellisissa ihmisoikeusvälineissä, muun muassa Cotonoun sopimuksessa ja erityisesti sen 8 ja 96 artiklassa;

3.

vaatii tutkimaan mielenosoittajien surmat ja muut väitetyt protestiliikkeeseen liittyvät ihmisoikeusloukkaukset uskottavasti, avoimesti ja riippumattomasti, ja kehottaa hallitusta asettamaan vastuussa olevat henkilöt oikeudenmukaisesti syytteeseen toimivaltaisissa tuomioistuimissa;

4.

kehottaa Etiopian hallitusta kunnioittamaan ihmisoikeuksien yleismaailmallista julistusta ja Afrikan peruskirjaa, mukaan luettuna oikeus rauhanomaiseen kokoontumiseen, ilmaisunvapauteen ja yhdistymisvapauteen; kehottaa hallitusta välittömästi pyytämään oikeutta rauhanomaiseen kokoontumisvapauteen ja oikeutta yhdistymisvapauteen käsittelevää YK:n eritysraportoijaa sekä muita YK:n ihmisoikeusasiantuntijoita vierailemaan Etiopiassa raportoidakseen tilanteesta;

5.

pitää myönteisenä, että hallitus on päättänyt olla viemättä eteenpäin Addis Abeban ja Oromian erityisaluetta koskevaa yleissuunnitelmaa; kehottaa käymään välitöntä, osallistavaa ja avointa poliittista vuoropuhelua, jossa ovat osallisina hallitus, oppositiopuolueet, kansalaisyhteiskunnan edustajat ja paikallisväestö, jotta estetään uudet väkivaltaisuudet ja väestön radikalisoituminen;

6.

korostaa, että vapaat ja riippumattomat tiedotusvälineet ovat olennaisia sen takaamiseksi, että väestö on perehtynyt asioihin, aktiivinen ja osallistuva, ja kehottaa Etiopian viranomaisia lopettamaan vapaan tiedonvälityksen tukahduttamisen muun muassa lähetyksiä häiritsemällä ja tiedotusvälineitä uhkailemalla, takaamaan paikallisen kansalaisyhteiskunnan sekä tiedotusvälineiden oikeudet ja helpottamaan riippumattomien toimittajien ja ihmisoikeustarkkailijoiden pääsyä kaikkialle Etiopiaan; pitää myönteisenä äskettäistä Zone 9 -blogin kirjoittajien ja kuuden toimittajan vapauttamista;

7.

pyytää, että Etiopian viranomaiset lakkaavat käyttämästä terrorismin vastaista lainsäädäntöä (terrorismin vastainen julistus n:o 652/2009) poliittisten vastustajien, toisinajattelijoiden, ihmisoikeuksien puolustajien, muiden kansalaisyhteiskunnan toimijoiden ja riippumattomien toimittajien toiminnan tukahduttamiseen; kehottaa myös Etiopian hallitusta tarkastelemaan uudelleen terrorismin vastaista lainsäädäntöään saattaakseen sen kansainvälisten ihmisoikeussäännösten ja -periaatteiden mukaiseksi;

8.

tuomitsee sen, että ihmisoikeustyötä rajoitetaan kohtuuttomasti hyväntekeväisyysjärjestöistä ja yhdistyksistä annetussa julistuksessa, jossa ihmisoikeusjärjestöiltä evätään välttämättömän rahoituksen saanti, jossa hyväntekeväisyysjärjestöjen ja yhdistysten virastolle annetaan kohtuuttomat valtuudet puuttua ihmisoikeusjärjestöjen toimintaan ja asetetaan ihmisoikeusloukkausten uhrit entistä suurempaan vaaraan luottamuksellisuutta koskevien periaatteiden rikkomisen kautta;

9.

kehottaa Etiopian viranomaisia estämään kaiken etniseen alkuperään tai uskontoon perustuvan syrjinnän sekä edistämään rauhanomaista ja rakentavaa vuoropuhelua kaikkien yhteisöjen välillä sekä toteuttamaan toimia tämän hyväksi;

10.

pitää myönteisenä Etiopian vuoden 2013 ihmisoikeuksia koskevaa toimintasuunnitelmaa ja kehottaa panemaan sen nopeasti ja kaikilta osin täytäntöön;

11.

kehottaa viranomaisia panemaan täytäntöön erityisesti YK:n ihmisoikeusneuvoston mielivaltaista vangitsemista käsittelevän työryhmän suosituksen sekä vapauttamaan Britannian kansalaisen ja poliittisen aktivistin Andargachew Tsegen välittömästi;

12.

toteaa, että ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen ovat ratkaisevan tärkeitä EU:n politiikoille, joilla pyritään edistämään kehitystä Etiopiassa ja kaikkialla Afrikan sarvessa; kehottaa Afrikan unionia kiinnittämään huomiota poliittiseen, taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen tilanteeseen sen isäntämaassa Etiopiassa;

13.

kehottaa EU:ta suurimpana yksittäisenä avunantajana seuraamaan ohjelmia ja toimintalinjoja tehokkaasti sen varmistamiseksi, että EU:n kehitysapu ei edistä ihmisoikeusloukkauksia Etiopiassa erityisesti sellaisten ohjelmien kautta, joihin liittyy viljelijöiden ja paimentolaisten pakottaminen siirtymään mailtaan, sekä kehittämään strategioita, joilla minimoidaan siirtymään joutumisen kielteiset vaikutukset EU:n rahoittamissa kehityshankkeissa; korostaa, että EU:n olisi harkittava taloudellista tukeaan maan ihmisoikeustilanteen perusteella ja sen perusteella, missä määrin Etiopian hallitus edistää demokratiakehitystä eteenpäin vieviä uudistuksia;

14.

kehottaa hallitusta ottamaan paikallisyhteisöt mukaan vuoropuheluun, jota käydään laajamittaisten kehityshankkeiden täytäntöönpanosta; on huolissaan hallituksen pakkosiirto-ohjelmista;

15.

on syvästi huolissaan Etiopiassa vallitsevista nykyisistä tuhoisista ilmasto-olosuhteista, jotka ovat heikentäneet humanitaarista tilannetta maassa; kehottaa EU:ta yhdessä kansainvälisten kumppaneidensa kanssa lisäämään tukeaan Etiopian hallitukselle ja kansalle; pitää myönteisenä EU:n äskettäin antamaa ilmoitusta avusta ja kehottaa komissiota varmistamaan, että tätä lisärahoitusta tarjotaan kiireellisesti;

16.

muistuttaa, että Etiopia on maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden tärkeä kohdemaa, kauttakulkumaa ja lähtömaa ja että se toimii suurimman pakolaisväestön isäntämaana Afrikassa; panee näin ollen merkille EU:n ja Etiopian välisen maahanmuuttoa ja liikkuvuutta koskevan yhteisen toimintasuunnitelman, jossa käsitellään pakolaiskysymystä, rajavalvontaa ja ihmiskaupan torjumista; kehottaa myös komissiota seuraamaan tiiviisti kaikkia hankkeita, joita äskettäin on pantu alulle EU:n Afrikka-hätärahaston puitteissa;

17.

on äärimmäisen huolestunut Etiopian väestön (erityisesti naiset, vähemmistöt, pakolaiset ja asuinseudultaan siirtymään joutuneet henkilöt, joiden määrä jatkuvasti kasvaa) taloudellisesta ja sosiaalisesta tilanteesta, kun otetaan huomioon aluetta koetteleva kriisi ja alueen epävakaus; ilmaisee jälleen kerran tukensa kaikille paikan päällä toimiville humanitaarisille järjestöille sekä pakolaisia vastaanottaville naapurimaille; tukee kansainvälisen yhteisön ja humanitaaristen järjestöjen esittämiä kehotuksia lisätä pakolaisille ja siirtymään joutuneille henkilöille annettavaa apua;

18.

korostaa, että tarvitaan suuria julkisia investointeja koskevia suunnitelmia erityisesti koulutuksen ja terveydenhuollon alalla, jos kestävän kehityksen tavoitteet halutaan saavuttaa; pyytää Etiopian viranomaisia todella sitoutumaan näiden tavoitteiden saavuttamiseen;

19.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman Etiopian hallitukselle ja parlamentille, komissiolle, neuvostolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, AKT–EU-ministerineuvostolle, Afrikan unionin toimielimille, YK:n pääsihteerille sekä yleisafrikkalaiselle parlamentille.