28.12.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 487/30

Esittelijä:

Philippe DE BUCK

Toinen esittelijä:

Tanja BUZEK

1.1

Vuosi 2016 on ratkaiseva transatlanttisesta kauppa- ja investointikumppanuudesta (TTIP) käytävien neuvottelujen kannalta. EU:n ja Yhdysvaltojen pääneuvottelijat ovat vakuuttaneet sitoutuneensa vauhdittamaan neuvotteluja tavoitteenaan päästä ennen Yhdysvaltojen nykyisen hallituskauden päättymistä kunnianhimoiseen ja kattavaan poliittiseen sopimukseen, jossa määritetään mahdolliset ”laskeutumisvyöhykkeet” kaikilla aloilla. Niinpä Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) päätti laatia oma-aloitteisen lausunnon TTIP:n tietyistä avainkysymyksistä.

1.2

Lausunnossa ei oteta kantaa EU:n ja Yhdysvaltojen käymien neuvottelujen tuloksena mahdollisesti syntyvään lopulliseen sopimukseen. Siitä huolimatta on tärkeää arvioida, missä määrin tällä hetkellä julkisuudessa olevissa EU:n ehdotuksissa on otettu huomioon eurooppalaisen järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan näkökannat, jotka on ilmaistu varsinkin aikaisemmissa ETSK:n lausunnoissa. Näin muodoin on mahdollista laskea perusta Euroopan komission ja eurooppalaisen kansalaisyhteiskunnan vahvemmalle kumppanuudelle EU:n kauppapolitiikan kehittämisessä.

1.3

ETSK korostaa institutionaalista rooliaan ja esittää näin ollen seuraavat suositukset.

1.4.1

TTIP-neuvottelut luovat koko ajan uutta pontta lisätä sääntely-yhteistyötä, johon kohdistuu entistä suurempia toiveita. Komitea paneekin tyytyväisenä merkille, että esitettyyn sopimuksen kyseiseen lukuun sisältyy julkisen politiikan tavoitteiden edistäminen ja korkea suojelun taso useilla erikseen yksilöidyillä aloilla. ETSK on myös hyvillään selkeästä toteamuksesta, että sääntely-yhteistyön institutionaalisen rakenteen tehtävä ja tarkoitus on päätöksentekijöiden tukeminen ja neuvominen demokraattisen valvonnan alaisena ja että tällä rakenteella ei ole valtuuksia antaa säädöksiä, eikä tämä voi korvata mitään osapuolten omia sääntelymenettelyjä.

1.4.2

Komitea perää kuitenkin selkeämpää määritelmää ”kuormittaville” säädöksille ja korostaa, että kuluttajien ja työntekijöiden oikeuksia ja ympäristöä koskevia oikeuksia suojaavia säädöksiä ei sinällään voida pitää ”kuormittavina”.

1.4.3

ETSK edellyttää myös, että hyviä sääntelykäytänteitä käsittelevässä luvussa ei rajoitetta sopimuspuolten oikeutta sääntelyyn tai näiden oikeutta ottaa käyttöön Yhdysvaltojen soveltamaa julkistamis- ja kuulemisprosessia (notice-and-comment) vastaavia menettelyjä.

1.4.4

ETSK pyytää lisäksi Euroopan komissiota selkeyttämään edustavien sidosryhmien osallistumisen mahdollistavia järjestelyjä. Tämä koskee varsinkin työmarkkinaosapuolia ja kansalaisyhteiskunnan edustajia.

1.5.1

ETSK katsoo, että standardointia, teknisiä määräyksiä, tuotemerkintää ja etiketöintiä koskevia ehdotuksia on pidettävä Euroopan unionin tärkeinä offensiivisina etuina. Komitea toteaa avoimuuteen liittyvät merkittävät määräykset. Se kehottaa kuitenkin

1.5.2

ETSK panee merkille, että terveys- ja kasvinsuojelutoimia käsittelevä luku perustuu WTO:n SPS-sopimukseen, joka käsittää ennalta varautumisen periaatteen. ETSK perää kuitenkin lisää vakuuksia siitä, että EU:n elintarvikelainsäädäntöä ei muuteta ja että EU tulee säilyttämään asettamansa hormoneja, kasvunedistäjiä ja muuntogeenisiä organismeja koskevat rajoitukset.

1.6.1

ETSK toteaa kaupan helpottamisen olevan tärkeä asia erityisesti pienille yrityksille. Se pitää Euroopan komission ehdottamaa sopimuslukua tervetulleena. Komitea kehottaa kuitenkin jatkamaan tullimenettelyjen yksinkertaistamista ja selkeyttämään määräyksiä tullilainsäädännön rikkomisesta koituvista seuraamuksista ja siihen liittyvistä vastuukysymyksistä.

1.7.1

ETSK on tyytyväinen merkittäviin sitoumuksiin, joita EU on tehnyt palveluja käsittelevässä luvussa, ja toistaa kehotuksensa laajentaa markkinoillepääsyä liittovaltion ja osavaltioiden tasolla ja tehostaa säätely-yhteistyötä – tietoisena, että markkinoillepääsy riippuu osaltaan tuosta seikasta. Komitea edellyttää lisäksi, että julkiset palvelut säilytetään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaisina. ETSK toteaa samalla uudelleen, että audiovisuaaliset palvelut eivät kuulu neuvotteluvaltuuksiin eikä niitä siis pidä sisällyttää mihinkään sitoumuksiin. Komitea tukee lisäksi Euroopan komission päätöstä keskeyttää neuvottelut rahoituspalvelumarkkinoille pääsystä siihen asti, kunnes Yhdysvaltain neuvottelijat myöntyvät selkeästi neuvottelujen käynnistämiseen sääntely-yhteistyöstä, tavoitteena suojelutason kohottaminen ja rahoitusvakauden lisääminen alalla. ETSK kehottaa myös muotoilemaan maininnan laajasti määriteltyjä julkisia palveluja koskevasta poikkeuksesta selväsanaisesti ja yksityiskohtaisesti, jotta varmistetaan, että sopimuksen ulkopuolelle suljetaan kaikki palvelut, jotka ovat ulkoistettavia tai joiden rahoittajina toimivat julkinen valta, yksityiset voittoa tavoittelevat tai voittoa tavoittelemattomat organisaatiot.

1.8.1

ETSK on tyytyväinen siihen, että kauppaa ja kestävää kehitystä koskeva komission ehdotus on kattava ja yksityiskohtainen. Se muistuttaa kuitenkin, että näiden määräysten tosiasiallinen arvo riippuu viime kädessä mahdollisuuksista panna ne tehokkaasti täytäntöön. ETSK perää tehokasta täytäntöönpanomekanismia ja vahvaa seurantamekanismia, johon kansalaisyhteiskunta myötävaikuttaa. ETSK ei pysty kommentoimaan TTIP-sopimukseen sisältyvän kestävää kehitystä käsittelevän luvun täytäntöönpanotoimenpiteitä, koska täytäntöönpanoa koskevien tekstiehdotusten laatiminen on viivästynyt. Komission on tärkeää vaihtaa kansalaisyhteiskunnan ja työmarkkinaosapuolien kanssa näkemyksiä näistä ehdotuksista voidakseen varmistaa, että ne tuottavat käytännössä tulosta. ETSK pidättää itsellään mahdollisuuden ottaa kantaa näihin näkökohtiin, kunhan ne tuodaan julkisuuteen.

1.9.1

ETSK ottaa tyytyväisenä vastaan investointisuojajärjestelmän uudistamiseen tähtäävän ehdotuksen ja tavoitteen luoda pysyvä monenvälinen investointituomioistuin korvaamaan yksityiset välimiestuomioistuimet. ETSK näkee kuitenkin vielä tiettyjä huolta herättäviä, olennaisen tärkeitä kohtia, joihin tulisi paneutua. Ne on lueteltu lausunnon kohdassa 8.8. Se kehottaa lisäksi Euroopan komissiota laatimaan vaikutustenarvioinnin, joka kattaa sekä uuden investointituomioistuinjärjestelmän kustannukset että sen toiminnan.

2.1

Aina siitä asti, kun TTIP-neuvottelut käynnistettiin kesäkuussa 2013, ETSK on ollut tärkeässä roolissa muotoiltaessa EU:n järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan näkökantoja. Sitä varten komitea on laatinut lausuntoja TTIP-neuvottelujen erityiskysymyksistä (1), investointisuojasta ja sijoittajan ja valtion välisestä riitojenratkaisusta (investor-to-state dispute settlement, ISDS) (2) sekä TTIP:n vaikutuksista pk-yritysten kannalta (3). Tällä välin komissio on julkaissut otsikolla ”Kaikkien kauppa” tärkeän tiedonannon (4), jossa esitetään valmisteilla olevien kauppa- ja investointisopimusten edellytykset. ETSK asettuu tukemaan tiedonannossa hahmoteltua toimintamallia kyseisestä aiheesta antamassaan lausunnossa (5). Komitea pyrkii lisäksi yhteistuumin EU:n muiden toimielinten kanssa antamaan panoksensa kansalaisyhteiskunnassa käytävään, asialliseen tietoon perustuvaan keskusteluun TTIP:stä lukuisten TTIP:hen liittyvien toimintojen myötä. Niihin kuuluvat kuulemistilaisuuksien järjestäminen ja ETSK:n jäsenten vierailut Yhdysvaltoihin.

2.2

ETSK panee merkille, että TTIP-neuvotteluja käydään avoimemmin kuin aikaisempia kauppa- ja investointineuvotteluja: kyseessä on ensimmäinen kerta, jolloin neuvoston neuvotteluvaltuudet ja EU:n näkökannat sekä lukuisia tekstiehdotuksia on julkistettu. On perustettu neuvoa-antava ryhmä, johon kuuluvat asiantuntijat edustavat laajaa eri intressiryhmien kirjoa: kuluttajia, ammattiliittoja, elinkeinoelämää, ympäristö- ja kansanterveysalaa. Sen tehtävänä on tarjota EU:n kauppaneuvottelijoille laadukasta neuvontaa aloilla, jotka ovat neuvottelujen kohteena. ETSK toteaa kuitenkin institutionaaliseen rooliinsa viitaten olevansa pettynyt siihen, että sitä ei ole virallisesti otettu mukaan tähän nimenomaisesti transatlanttista kauppa- ja investointikumppanuutta käsittelevään neuvoa-antavaan ryhmään (6). Euroopan komissio on perustanut erityisen TTIP-aihepiirille omistetun verkkosivuston, josta löytyy tietopaketteja, lukuoppaita, EU:n kannanottoja (joissa esitellään ja kuvataan Euroopan unionin yleistä lähestymistapaa kulloiseenkin aiheeseen nähden), EU:n tekstiehdotuksia (jotka ovat Euroopan unionin alustavia ehdotuksia oikeudellisiksi teksteiksi TTIP:n käsittämistä aiheista) ja palvelumarkkinoille pääsyä koskeva EU:n tarjous. ETSK arvostaa Euroopan komission ehdotusta perustaa kansalaisyhteiskunnan foorumi, joka koostuu riippumattomien kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden edustajista, mm. niistä, jotka osallistuvat EU:n sisäisiin neuvoa-antaviin ryhmiin, ja jonka puitteissa käytäisiin vuoropuhelua sopimuksen täytäntöönpanosta ja soveltamisesta.

2.3

Käsillä oleva lausunto perustuu aikaisempien lausuntojen antiin. Niissä kehotetaan jakamaan TTIP:n tuomat hyödyt tasapuolisesti elinkeinoelämän (pk-yritykset mukaan luettuina), työntekijöiden, kuluttajien ja kansalaisten kesken ja asettamaan sopimuksen hyväksymisen ennakkoehdoksi sen, että EU:ssa voimassa olevat korkeatasoiset normit turvataan. ETSK pitää tärkeänä kommentoida jo julkistettuja EU:n näkökantoja ja tiettyjen lukujen tekstiehdotuksia selvittääkseen, missä määrin ne ovat yhdenmukaiset mainittujen ennakkoehtojen kanssa, ja yksilöidäkseen eurooppalaista kansalaisyhteiskuntaa pääasiallisesti kiinnostavat ja sitä huolettavat seikat. ETSK on päättänyt keskittyä analyysissään erityisesti ehdotuksiin, jotka koskevat sääntely-yhteistyötä, hyvät sääntelykäytänteet mukaan luettuina (julkistettu 21. maaliskuuta 2016), kaupan teknisiä esteitä (TBT) ja terveys- ja kasvinsuojelutoimia (SPS) (joista molemmat julkistettiin tammikuussa 2015), tullimenettelyjen ja kaupan helpottamista (asetettiin käytettäväksi tammikuussa 2015 ja tarkistettiin maaliskuussa 2016), palveluja (julkistettiin heinäkuussa 2016), kestävää kehitystä (julkistettiin marraskuussa 2015) ja investointeja (julkistettiin marraskuussa 2015). Tämänkertaisessa lausunnossa käsitellään asiakirjoja, jotka oli julkaistu vuoden 2016 heinäkuun 14. päivään mennessä.

2.4

Todettakoon, että Euroopan komissio julkisti 14. heinäkuuta 2016 sopimukseen liittyvää institutionaalista rakennetta koskevan ehdotuksen (7), johon sisältyy kansalaisyhteiskunnan edustajista koostuvien sisäisten neuvoa-antavien ryhmien perustaminen osapuolten neuvonantajiksi sopimuksen täytäntöönpanoon liittyvissä asioissa. Komitea on tyytyväinen siitä, että sisäisten neuvoa-antavien ryhmien toimeksiantoa on laajennettu siten, että se kattaa kaikki sopimukseen liittyvät intressikysymykset. Komitea pitää kuitenkin valitettavana, ettei EU:n ehdotuksessa nimenomaisesti mainita molempien sisäisten neuvoa-antavien ryhmien yhteiskokousta, jonka ne voivat kutsua koolle omasta aloitteestaan, ja että kansalaisyhteiskuntafoorumin voi kutsua koolle vain sekakomitea. Sisäisten neuvoa-antavien ryhmien jäsenet voivat työstää kansalaisyhteiskuntafoorumien kokouksissa sopimusosapuolille osoitettavia yhteisiä suosituksia.

2.5

Tähän liittyen ETSK pahoittelee syvästi, että kun neuvotteluja ryhdytään lopulta käymään konsolidoitujen tekstien pohjalta, tähän mennessä saavutettu korkea avoimuuden taso joutuu vakavasti uhatuksi, ellei Yhdysvallat suostu siihen, että nämä tekstit asetetaan suuren yleisön tai ainakin EU:n neuvoa-antavan ryhmän saataville. ETSK kehottaakin komissiota pyrkimään edelleen parhaansa mukaan käymään asiasta keskusteluja neuvottelukumppaninsa kanssa.

3.1

Sääntely-yhteistyö on yksi TTIP:n kolmesta pilarista – muut kaksi ovat markkinoillepääsy ja sääntökysymykset. Se koostuu neljästä elementistä: horisontaaliset näkökohdat (johon kuuluu yhtäältä osio ”sääntelyn yhdenmukaisuus” eli ”hyvät sääntelykäytänteet” ja toisaalta osio sääntelijöiden välisestä ”sääntely-yhteistyöstä”), tekniset kaupan esteet (TBT), elintarviketurvallisuus sekä eläinten ja kasvien terveys (SPS) sekä alakohtaisia liitteitä. Tässä käsillä olevan lausunnon tekstijaksossa on tarkoitus kommentoida ensimmäistä näistä elementeistä: horisontaalisia näkökohtia. Sitä seuraavassa tekstijaksossa käsitellään puolestaan teknisiä kaupan esteitä ja elintarviketurvallisuutta sekä eläinten ja kasvien terveyttä.

3.2

Sääntely-yhteistyö on määritetty yhdeksi TTIP:n keskeisistä tavoitteista, koska sillä saattaa olla merkittävä kauppaa ja investointeja helpottava vaikutus ja koska se voi parantaa eritoten pienten yritysten kilpailukykyä. Varsinkin pienet ja keskisuuret yritykset odottavat uusien mahdollisuuksien avautumista, sillä niillä ei ole samanlaisia voimavaroja toimia erilaisissa sääntely-ympäristöissä Atlantin molemmin puolin kuin suurilla yrityksillä. Sääntelyjärjestelmien tekeminen yhdenmukaisemmiksi synnyttäisi samanaikaisesti suurille yrityksille mahdollisuuksia käyttää Euroopan ja Yhdysvaltojen välisiä mittakaavaetuja hyödykseen.

3.3

Pyrkimykset sääntely-yhteistyön aikaansaamiseen eivät ole uusi asia (8). TTIP-neuvottelut luovat koko ajan uutta pontta lisätä sääntely-yhteistyötä, johon kohdistuu entistä suurempia toiveita. ETSK katsoo, että sääntely-yhteistyön lisäämisestä kertyvien etujen arvioiminen ei ole helppoa lähinnä siksi, että ne vaihtelevat riippuen siitä, miten pitkälle menevästä yhteistyöstä neuvotteluissa päästään sopimukseen. Euroopan komission laatimassa luonnoksessa tekniseksi väliraportiksi kestävään kehitykseen kohdistuvien vaikutusten arvioinnista päätellään, että 76 % TTIP:n vaikutuksesta olisi sääntely-yhteistyöstä johtuvaa, kun taas 24 % sen vaikutuksesta juontuisi tullien alentamisesta (9).

3.4

ETSK pitää kuitenkin tärkeänä, että ryhdytään suojatoimiin, joilla varmistetaan, ettei sääntely-yhteistyön prosessia käytetä sosiaali-, työ-, kuluttaja- ja ympäristönormien heikentämiseen vaan että niitä pyritään ennemminkin parantamaan sen avulla. Mikäli nuo ehdot täyttyvät, ei tästä kertyisi ainoastaan taloudellisia hyötyjä, vaan voitaisiin myös helpottaa sääntelijöiden tehtävää julkisen vallan politiikan tavoitteiden saavuttamisessa.

3.5

Korkeatasoisen suojelun varmistaminen EU:ssa oli perustava kysymys ETSK:lle. Nykymuotoinen ehdotus sääntely-yhteistyötä käsittelevän luvun x1 b artiklaksi kattaa pyrkimykset julkisen politiikan tavoitteisiin ja korkeatasoisen suojelun muun muassa seuraavilla aloilla: kansanterveys; ihmisten, eläinten tai kasvien elämän tai terveyden suojeleminen; työterveys- ja työturvallisuus; työolot ja -ehdot; eläinten hyvinvointi; ympäristö; kuluttajat; sosiaalinen suojelu ja sosiaaliturva; henkilötietojen suoja ja kyberturvallisuus; kulttuurinen monimuotoisuus; rahoitusvakaus.

3.6

ETSK on kuitenkin huolissaan, että tämä saatetaan kyseenalaistaa x1 d artiklalla, jossa tavoitteeksi mainitaan liiallisesti kuormittavien sääntelyvaatimusten vähentäminen (10). ETSK pelkää, että tuollainen muotoilu saattaisi johtaa tulkintaan, että kuluttajien ja työntekijöiden oikeuksia ja ympäristöä koskevia oikeuksia suojaavia säädöksiä sinällään pidettäisiin ”kuormittavina”.

3.7

Niinpä ETSK uudistaa painokkaasti lausumansa, että olemassa olevien korkealuokkaisten normien turvaaminen on perusvaatimus ja että parempien kaupankäyntimahdollisuuksien tavoittelemisen ohella sääntely-yhteistyön tulisi lisäksi parantaa ihmisten turvallisuutta, terveyttä ja taloudellista ja sosiaalista hyvinvointia Atlantin molemmin puolin. Sen vuoksi tämä sitoumus tulisi vahvistaa hyvin selväsanaisesti ja yksityiskohtaisesti lopullisessa sopimuksessa. ETSK on huolissaan hyviä sääntelykäytänteitä koskevasta EU:n ehdotuksesta. Sääntely-yhteistyössä tulisi pyrkiä sääntelyviranomaisten vuoropuhelun parantamiseen, ei toisen osapuolen sääntelyprosesseihin vaikuttamiseen. ETSK kehottaa Euroopan komissiota selventämään ehdotuksensa hyviä sääntelykäytänteitä koskevaa osuutta.

3.8

Tässä mielessä ETSK katsoo, että nykymuotoista ehdotusta luvuksi hyvistä sääntelykäytänteistä, jossa todetaan, että sopimuspuolten tulee harkita muita kuin sääntelyvaihtoehtoja (mukaan luettuna mahdollisuus olla sääntelemättä) säädöksen tavoitteen saavuttamiseksi, ei tulisi pitää rajoittavana sopimuspuolten sääntelyoikeuden kannalta. Jotta asiasta luotaisiin suurempi varmuus, sopimustekstissä tulisi täsmentää, että tämä määräys ei saa rajoittaa sopimuspuolten oikeutta säännellä. Komitea toteaa lisäksi, että ehdotuksen 6 artiklaa sidosryhmien kuulemisesta ei tulisi pitää Yhdysvaltojen soveltamaa julkistamis- ja kuulemisprosessia vastaavana.

3.9

ETSK:n näkökulmasta kaupankäynnin kehittäminen tulisikin säilyttää asemaltaan keskeisenä tavoitteena. On tärkeää, että TTIP-neuvottelut tukevat tarpeettomien kaupan esteiden poistamista (11).

3.10

ETSK on hyvillään, että komission nykymuotoisessa ehdotuksessa todetaan yksiselitteisesti, että sääntely-yhteistyön institutionaalisen rakenteen tehtävä ja tarkoitus on päätöksentekijöiden tukeminen ja neuvominen Euroopan parlamentin ja EU:n neuvoston harjoittaman demokraattisen valvonnan alaisena (12). Tavanmukaista lainsäädäntäprosessia ei saa häiritä ja viipeet ja sääntelyn jähmeneminen on estettävä. ETSK on tyytyväinen ehdotettuun 1 artiklaan, jossa vahvistetaan paitsi oikeus säännellä myös oikeus määrittää suojelun taso. On kuitenkin erittäin tärkeää, että ehdotuksessa määritellään eri komiteoiden ja ryhmien kokoonpano ja työskentelyn järjestämistä koskevat säännöt. ETSK kehottaa Euroopan komissiota varmistamaan horisontaalista sääntely-yhteistyötä käsittelevien lukujen, kaupan teknisiä esteitä ja terveys- ja kasvinsuojelutoimia käsittelevien lukujen sekä alakohtaisten liitteiden yhtenäisyyden ja johdonmukaisuuden.

3.11

Sääntelyprosessin alussa käytävä vuoropuhelu lisää mahdollisuuksia löytää toimintapoliittisia ratkaisuja, joihin sisältyy rajatylittävä näkökulma, ja sitä tullaan edellyttämään. Komission ehdotuksessa on selkeästi ja yksityiskohtaisesti mainittava sidosryhmien osallistuminen avoimen prosessin avulla, joka on hyvän sääntelymenettelyn keskeisiä periaatteita Euroopan unionissa. Jotta sääntely-yhteistyö tuottaisi osallistavia tuloksia ja ehdotuksia sääntelijöiden näkökulmasta, tarvitaan sidosryhmien, ja eritoten liikeyritysten, kuluttajien ja ympäristöjärjestöjen, sekä työntekijöiden järjestelmällistä ja tasapainoista sitouttamista.

3.12

Jotta saavutetaan konkreettisia edistysaskeleita, on määrä järjestää sääntelytoimia koskevia varhaisvaiheen konsultaatioita EU:n ja Yhdysvaltojen sääntelijätahojen välillä. Poliittisen päätöksentekoprosessin alkuvaiheessa järjestettävien keskustelujen odotetaan kasvattavan mahdollisuuksia aikaansaada vastaisuudessa yhteentoimivia säännöksiä ja suovan markkinaosapuolille tilaisuuden noudattaa samanaikaisesti molempia järjestelmiä. Sääntelijöiden tulee kuitenkin käsittää vuoropuhelu ja neuvottelukumppaniensa tai asianosaisten henkilöiden vastaukset kommentteihin vapaaehtoisuuteen perustuviksi, jotta vältetään sääntelyn jähmeneminen.

3.13

ETSK pyytää Euroopan komissiota selkeyttämään sekä edellä mainitun vuoropuhelun että edustavien sidosryhmien osallistumisen mahdollistavia järjestelyjä. Tämä koskee varsinkin työmarkkinaosapuolia ja kansalaisyhteiskunnan edustajia. On saatava selkeät takuut, että asiaankuuluvat sidosryhmät kykenevät antamaan panoksensa avoimeen vuoropuheluun tarkkaan määritellyssä menettelyssä, jossa edellytetään yhdenvertaista kohtelua ja vältetään sääntelyprosessin viivästyminen. EU:ssa tulisi harkita avoimuusrekisteriä, kun määritellään sidosryhmien merkittävyyttä ja edustavuutta.

4.1

ETSK on hyvillään, että kaupan teknisiä esteitä koskeva WTO:n sopimus on sisällytetty ehdotukseen sellaisenaan. Sen lisäksi ehdotetussa luvussa kaupan teknisistä esteistä käsitellään teknisiä vaatimuksia (teknisiä määräyksiä ja standardeja) ja vaatimustenmukaisuuden arviointia koskevia vaatimuksia. ETSK katsoo, että standardointia, teknisiä määräyksiä, tuotemerkintää ja etiketöintiä koskevia ehdotuksia on pidettävä Euroopan unionin tärkeinä offensiivisina etuina. On tärkeää, että näitä ehdotuksia ei käytetä välttämättömien terveyttä ja turvallisuutta sekä sosiaalista suojelua koskevien määräysten kyseenalaistamiseen.

4.2

ETSK panee merkille avoimuutta koskevat tärkeät määräykset: asetetaan velvoite ilmoittaa toimenpiteistä WTO:lle, antaa tietoja toiselle osapuolelle, tarjota mahdollisuus kirjalliseen kommentointiin ja vastata tällaisiin kommentteihin. Lisäksi edellytetään, että kaikki asiaankuuluvat tekniset määräykset, uudet tai olemassa olevat, julkaistaan rekisterin avulla. Sama koskee standardeja, joihin teknisissä määräyksissä viitataan (koska valtaosaa standardeista käytetään teollisuudessa, mutta sääntelijät eivät ”viittaa” niihin – käytä niitä – teknisissä määräyksissä).

4.3

Standardoinnin osalta ETSK on tyytyväinen siihen, että standardointielimet tekevät yhteistyötä, sekä siihen, että vastavuoroisen hyväksynnän periaatteita rajoitetaan. ETSK on kuitenkin pannut merkille, että Euroopan standardointikomitea (CEN) ja Euroopan sähkötekniikan standardointikomitean (Cenelec) ovat tuoneet julki huolensa vapaaehtoisten standardien keskinäiseen tunnustamiseen liittyvistä riskeistä. ETSK kehottaa komissiota huomioimaan EU:n standardointielinten ehdotukset ja huolehtimaan siitä, että EU:n intressit turvataan. Lisäksi on tärkeää saada takeet siitä, että kaikki asiaankuuluvat sidosryhmät saisivat mahdollisuuden osallistua uusien standardien kehittämiseen.

4.4

Yhdysvaltojen ja EU:n standardointijärjestelmät poikkeavat suuresti toisistaan. Todettakoon ennen kaikkea, että EU:n sisämarkkinoille olennainen periaate ”yksi tuote, yksi standardi, pätevä kaikkialla” puuttuu kokonaan Yhdysvalloista. Kun EU:ssa hyväksytään uusi standardi, sen kanssa ristiriidassa olevat jäsenvaltiokohtaiset standardit kumotaan. Yhdysvalloissa puolestaan markkinoilla vaikuttaa rinnakkain erilaisia standardeja, mikä tekee pk-yrityksille vaikeaksi ymmärtää, mitä standardia olisi paras soveltaa niiden tuotevalikoimaan. Avoimuuden lisäämiseksi ja pienten yritysten tilanteen helpottamiseksi on olennaisen tärkeää perustaa Yhdysvaltojen puolelle palvelutaho, joka tarjoaisi tukipalveluita EU:sta peräisin oleville yrityksille, jotka haluavat viedä tuotteitaan Yhdysvaltojen markkinoille. Kyse on useissa tapauksissa pienistä yrityksistä, joiden resurssit ovat niukat mutta jotka ovat erikoistuneet hyvin pitkälle ja suuntautuneet erikoismarkkinoille, joihin niiden kilpailukyky perustuu.

4.5

ETSK pahoittelee, että sellaiset keskeiset alat kuin sähköturvallisuus, sähkömagneettinen yhteensopivuus, laitteistot ja televiestintälaitteet, missä EU:lla on selkeä offensiivinen etu, on määritetty ensisijaisina tulevaisuudessa tarkasteltaviksi. Näiden alojen tulisi kuitenkin kuulua neuvottelujen myötä tehtävän vaatimustenmukaisuuden arvioinnin nimenomaisiin viitattuihin tuloksiin.

4.6

ETSK pahoittelee myös sitä, että tuotemerkintää ja etiketöintiä käsittelevässä osiossa ei yksilöidä tulevaisuudessa ensisijaisina tarkasteltavia aloja eikä siinä ole varauduttu tuotemerkintää ja etiketöintiä koskevien määräysten tulevan uudelleentarkastelun aikatauluun sen paremmin kuin neuvottelutulosten toimeenpanemiseen yksittäisillä aloilla.

4.7

Lähtökohta ehdotettuun lukuun terveys- ja kasvinsuojelutoimista on terveys- ja kasvinsuojelutoimia koskeva WTO:n SPS-sopimus. Luvussa otetaan kantaa EU:n 29. syyskuuta – 3. lokakuuta 2014 pidetyllä neuvottelukierroksella Yhdysvalloille keskustelua varten esittämään tekstiehdotukseen, joka julkistettiin 7. tammikuuta 2015.

4.8

Terveys- ja kasvinsuojelutoimia koskeva WTO:n sopimus, jonka soveltamisala käsittää määräykset elintarviketurvallisuudesta sekä eläinten ja kasvien terveydestä, sisältää ennalta varautumisen periaatteen (5 artiklan 7 kohta), joka on nykyisin kirjattu myös Lissabonin sopimukseen. Tämän ei tule olla neuvottelukysymys, eikä sen näin ollen tulisi kuulua sopimusasioihin. ETSK onkin erittäin tyytyväinen EU:n vakuutuksiin, että TTIP ei muuta voimassa olevaa elintarvikelainsäädäntöä, että EU säilyttää lihatuotteita koskevat hormonien ja kasvunedistäjien rajoituksensa ja että TTIP ei muuta geenimuunneltuja organismeja koskevaa EU:n lainsäädäntöä.

5.1

Koska tavarakaupan osuus transatlanttisesta kauppavaihdosta on merkittävä, toimet tullimenettelyjen kehittämiseksi vaikuttavat kahdenvälisen kauppaan voimakkaasti varsinkin pienyritysten kannalta.

5.2

ETSK on hyvillään lisäehdotuksista, jotka tähtäävät tullimenettelyjen helpottamiseen. Niitä ovat varsinkin seuraavat: yhden yhteyspisteen perustaminen Atlantin molemmille rannoille; kansainvälisten standardien koordinoinnin parantaminen ja kaupan helpottamista koskevan kumppanuusohjelman kehittäminen; tietojen yhdenmukaistaminen ja yhtenäistäminen; sitoutuminen yhtenäistämistä kaipaavien tietojen seulontaan; tulliyhteistyösekakomitean vastuualueen laajentaminen siten, että se toimii ”tullitoimen asiantuntijakomiteana” monilla aloilla, jotka ovat vielä määrittämättä, ja antaa ennakkopäätöksiä.

5.3

ETSK kehottaa Euroopan komissiota selkiyttämään osatekijöitä, jotka ovat erityisen tärkeitä EU:sta peräisin oleville yrityksille mutta joita ei nyt käytettävässä olevassa tekstissä ole esitetty selkeästi. Esimerkkeinä mainittakoon vähimmäistason arvo, lisämaksujen poistaminen ja kysymys tullilainsäädännön rikkomisesta koituvista seuraamuksista ja siihen liittyvästä vastuusta.

6.1

EU on tehnyt palvelujen osalta tarjouksen, jossa se lupaa merkittäviä sitoumuksia aloilla, jotka ovat keskeisiä vaalittaessa EU:n kilpailukykyä ja työllisyyttä (digitaali- ja televiestintäalat), vauhditettaessa globaalien arvoketjujen integraatiota (liikenne, kuriiripalvelut, yrityspalvelut ja asiantuntijapalvelut) tai jotka nivoutuvat talouden ydinsektoreihin (rakentaminen, vähittäiskauppa, energia).

6.2

ETSK panee myös tyytyväisenä merkille, että EU:n ehdotuksessa tuodaan esiin kehys, joka edistää oikeudenmukaista, läpinäkyvää ja johdonmukaista ammatillisten pätevyyksien keskinäisen tunnustamisen järjestelmää sopimuspuolten käyttöön, ja jossa määritetään keskinäistä tunnustamista koskevista sopimuksista käytävien neuvottelujen yleiset ehdot. Sopimusten merkitys on suuri EU:sta peräisin olevien palveluntuottajien markkinoillepääsyn sujuvoittamista ajatellen.

6.3

ETSK palautta mieliin kolme tärkeää palveluihin liittyvää näkökohtaa: tarve parantaa markkinoillepääsyä niin liittovaltion kuin osavaltioiden tasolla; sen tiedostaminen, että markkinoillepääsy riippuu myös sääntely-yhteistyön tehostamisesta; pyyntö julkisten palvelujen erikoisluonteen säilyttämisestä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaisena.

6.4

ETSK painottaa, että komission tulisi varmistaa, että TTIP menee palvelujen osalta pidemmälle kuin palvelukaupan yleissopimuksen (GATS) ja palvelukauppasopimuksen (TiSA) kaltaiset voimassa olevat sopimukset, ja että tulisi solmia erityisiä sopimuksia, joilla eliminoidaan Yhdysvalloissa olevat monet syrjivät esteet.

6.5

ETSK korostaa erityisesti yhtä seikkaa, joka komission tulisi ottaa huomioon. Se koskee epätasapainoa markkinoille pääsyssä: yhdysvaltalaiset yritykset pystyvät hyötymään EU:n sisämarkkinoista, kun taas EU:sta peräisin olevilla yrityksillä on vastassaan pilkkoutuneet Yhdysvaltojen markkinat, koska lukuisia palvelualoja säännellään osavaltiotasolla. ETSK toteaa, että se, että Yhdysvallat soveltaa edelleen viisumipakkoa eräiden EU:n jäsenvaltioiden kansalaisiin, kun taas Yhdysvaltojen kansalaisilta ei vaadita viisumia EU:hun matkustamiseen, on EU:n kansalaisia syrjivää kohtelua, joka haittaa kyseistä kahdenvälistä suhdetta.

6.6

ETSK esittää tietyistä aloista seuraavat kommentit:

6.7

ETSK:n aiheesta ”Kaikkien kauppa” antamassa lausunnossa todetaan julkisista palveluista, että ne voidaan suojata parhaiten kauppasopimuksissa ”käyttämällä positiivista luetteloa sekä markkinoille pääsyä että kansallista kohtelua koskien.” Nykyisessä palveluja koskevassa TTIP-neuvottelutarjouksessaan EU kuitenkin omaksuu ennen kokemattoman ”hybridimallin” palvelujen luettelointiin. Se voi aikaansaada tuntuvaa epävarmuutta.

6.8

Markkinoillepääsyä koskevassa liitteessä III on positiivinen luettelo, joka on sanamuodoltaan sama kuin EU:n GATS-sitoumusluettelo. Siinä todetaan, että ”yleishyödylliset palvelut liittyvät muun muassa seuraaviin aloihin: tieteelliset ja tekniset konsultointipalvelut, yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden tutkimus- ja kehittämispalvelut, tekniset testaus- ja analysointipalvelut, ympäristöön liittyvät palvelut, terveyspalvelut, liikennepalvelut ja eri liikennemuotoihin liittyvät liitännäispalvelut. Yksinoikeudet tällaisiin palveluihin annetaan usein yksityisille operaattoreille, kuten viranomaisilta toimiluvan saaneille operaattoreille, sisällyttämällä niihin erityisiä palveluvelvoitteita. Koska yleishyödyllisiä palveluja tarjotaan usein myös kansallista tasoa suppeammalla tasolla, yksityiskohtainen ja tyhjentävä toimialakohtainen luettelo ei ole käytännöllinen (13).” Yleishyödyllisiä palveluja koskevassa lausekkeessa – joka mahdollistaa monopolististen rakenteiden säilyttämisen – on kuitenkin useita heikkouksia, mm. se, ettei soveltamisala kata rajoituksia, kuten taloudellista tarveharkintaa tai kiintiöitä. ETSK tähdentää, että yleishyödyllisiä palveluja koskevaa poikkeusta tulee soveltaa kaikkiin tarjonnan malleihin.

6.9

ETSK kehottaa myös muotoilemaan maininnan yleishyödyllisiä palveluja koskevasta poikkeuksesta selväsanaisesti ja yksityiskohtaisesti liitteessä III, jotta varmistetaan, että sopimuksen ulkopuolelle suljetaan kaikki palvelut, jotka ovat ulkoistettavia tai joiden rahoittajina toimivat julkinen valta tai yksityiset voittoa tavoittelevat tai voittoa tavoittelemattomat organisaatiot.

6.10

Vaikka vallitsevan tilanteen säilyttäviä ja salpalausekkeita ei sovelleta liitteeseen II, ETSK:ta huolettaa se, että kyseiseen liitteeseen nykyisellään kirjatut EU:n varaumat siirretään liitteeseen I, jolloin mahdollisuus vapauttamisen peruuttamiseen estyy. ETSK tukee tältä osin Alankomaiden sosiaali- ja talousneuvoston toteamusta, että valtioilla täytyy olla vapaat kädet määrittää tietyt palvelut – harkintansa mukaan – yleishyödyllisiksi (14).

6.11

ETSK on myös huolissaan siitä, että julkisen vallan harjoittama sääntely jokaisen sellaisen palvelun suhteen, jota ei ole asianmukaisesti luetteloitu liitteessä I ja liitteessä II, voi mahdollisesti antaa Yhdysvaltojen hallitukselle aiheen ryhtyä valtioidenväliseen riitojenratkaisumenettelyyn kansallisen kohtelun tai suosituimmuuskohtelun periaatteiden rikkomisen takia tai viedä asia investointituomioistuinjärjestelmän käsiteltäväksi.

6.12

ETSK pahoittelee, että palvelumarkkinoille pääsyä on laiminlyöty muihin lukuihin verrattuna, ja kehottaa komissiota tehostamaan työskentelyään jäljellä olevien markkinoillepääsyn esteiden poistamiseksi Yhdysvalloissa. Yhdysvallat soveltaa edelleen täyskieltoa merikuljetusten alalla. Lisäksi sovelletaan osakekattoja – mm. 25 % ilmaliikenteessä ja 20 % televiestinnässä –, ja on olemassa merkittäviä maansisäisiä esteitä esimerkiksi televiestinnässä ja satelliittiteknologiassa. Kansalaisuusvaatimusten lista on hyvin pitkä ja käsittää esim. pankki-, vakuutus- ja kirjanpitoalat. Asuinpaikkavaatimuksia sovelletaan oikeus-, kirjanpito-, insinööri- ja vakuutuspalvelujen aloilla. Vaatimusta paikallisesta läsnäolosta sovelletaan esim. oikeus-, kirjanpito- ja vakuutuspalveluissa, ja viimeksi mainitussa sovelletaan myös oikeudellista muotoa koskevaa vaatimusta jne.

7.1

TTIP tarjoaa sopimuspuolille mahdollisuuden edistää kestävää kehitystä kaupan avulla ja edetä kaikkia kummankin osapuolen solmimia kauppasopimuksia pidemmälle kestävyystavoitteiden suhteen. Lausunnoissaan (asiakokonaisuudet REX/390 ja REX/449 (15)) ETSK kehottaa sisällyttämään sopimukseen vankan kauppaa ja kestävää kehitystä käsittelevän luvun ja määrittelemään sen sopimuksen olennaiseksi osaksi. Niinpä komitea on tyytyväinen komission ehdotuksen kattavuuteen ja yksityiskohtaisuuteen. ETSK katsoo kuitenkin, että näiden määräysten tosiasiallinen arvo riippuu viime kädessä mahdollisuuksista panna ne lopulta tehokkaasti täytäntöön.

7.2

Asiakokonaisuuteen REX/390 kuuluvassa lausunnossa komitea toteaa, että kansalaisyhteiskunnan vahvan ja yhteisen seurantamekanismin on oltava olennainen osa sopimusta. Niinpä ETSK tukee varauksetta komission jäsen Cecilia Malmströmin lausuntoa, jonka mukaan kestävää kehitystä käsittelevään lukuun on sisällytettävä tehokkaat toimeenpanomekanismit (16). ETSK kannattaa lisäksi Alankomaiden sosiaali- ja talousneuvoston ja Ranskan talous- ja sosiaalineuvoston suosituksia ”asettaa sopimuspuolille vaikuttavia seuraamuksia tarvittaessa” (17).

7.3

ETSK antaa Euroopan komissiolle kiitosta sen pitkälle menevästä sitoutumisesta korkeatasoisiin työ- ja ympäristönormeihin. ETSK on tyytyväinen siihen, että oikeus säännellä ja määrittää korkea suojelun taso vahvistetaan uudelleen sopimuksen johdanto-osassa ja kestävää kehitystä käsittelevän luvun erityisessä artiklassa.

7.4

ETSK oli kehottanut sopimuspuolia vahvistamaan sitoutumisensa panemaan työlainsäädäntönsä ja niille ILO:n jäsenyydestä seuraavat velvoitteet tehokkaasti täytäntöön ja valvomaan niiden noudattamista. Niinpä ETSK on tyytyväinen siihen, että sopimukseen otetaan sitovat määräykset työelämän perusnormien suojelemisesta. Niitä ovat yhdistymisvapaus ja kollektiivinen neuvotteluoikeus perustamalla ammattiliittoja ja liittymällä niihin, pakkotyön tai pakollisen työn poistaminen, lapsityövoiman tosiasiallinen poistaminen sekä yhdenvertainen kohtelu ja syrjimättömyys työssä ja ammatissa. Tämän lisäksi ETSK on tyytyväinen sopimuspuolten lisäämään sitoumukseen taata ihmisarvoiset työolot ja -ehdot ja näiden sitoutumiseen työterveyteen ja -turvallisuuteen. Jotta näistä kestävää kehitystä koskevista määräyksistä tulisi sitovia, on noudatettava ”kolmivaiheista” toimintamallia, joka käsittää hallitusvallan kuulemiset, maakohtaiset neuvoa-antavat ryhmät ja asiantuntijapaneelit ILO:n myötävaikutuksella sekä sopimuksen yleiset määräykset riitojenratkaisusta.

7.5

Ympäristönäkökohdista todettakoon, että on kansalaisyhteiskunnan näkökantojen mukaista, että ympäristön kannalta hyväksyttävän kemikaali- ja jätehuollon yhteyteen on liitetty kauppaa koskeva määräys. Näin ollen ETSK pitää hyvänä, että sopimukseen sisällytetään määräykset, joiden tavoitteena on estää tai supistaa mahdollisimman vähiin kemikaaleihin ja jätteisiin liittyvät haitalliset vaikutukset ihmisten terveyteen ja ympäristöön. ETSK on tyytyväinen myös siihen, että sopimuspuolet ovat sitoutuneet kestävyysajattelun mukaiseen metsätalouteen ja että ne toteavat yhteisesti laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen merkittävät kielteiset vaikutukset.

7.6

Sopimuspuolten yhteistoiminta työ- ja ympäristöpolitiikan kauppapoliittisten näkökohtien tiimoilta on tervetullut määräys sopimusehdotuksessa. ETSK tukee yhteistoiminnan toteamista tärkeäksi seikaksi edistettäessä ihmisarvoista työtä globaaleissa toimitusketjuissa ja kehiteltäessä strategioita ja toimintalinjoja tarkoituksena tehdä tunnetuksi kaupan panosta resurssitehokkuuteen, vihreään talouteen ja kiertotalouteen (18).

7.7

ETSK tukee tavoitetta suojella työelämän oikeuksia ja ympäristöä käytännesääntöjen, standardointiohjelmien, merkintöjen, sertifioinnin, tarkastusten ja muiden vastaavien yritystoimintaa koskevien toimintalinjojen avulla.

7.8

Yritysten yhteiskunnallisen vastuun kaltaiset vastuullisen yritystoiminnan periaatteet voivat entisestään vahvistaa kestävän kehityksen tavoitteita. ETSK kannattaa sitä, että kestävää kehitystä käsittelevään sopimuslukuun kirjataan nimenomaiset viittaukset OECD:n toimintaohjeisiin monikansallisille yrityksille, Yhdistyneiden kansakuntien Global Compact -aloitteeseen, ISO 26000 -standardiin, ILO:n kolmikantaiseen periaatejulistukseen, joka koskee monikansallisia yrityksiä ja sosiaalipolitiikkaa (MNE-julistus), ja yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskeviin Yhdistyneiden kansakuntien ohjaaviin periaatteisiin.

7.9

ETSK panee merkille, että EU:n tekstiehdotuksesta puuttuvat riitojenratkaisuun liittyvät elementit. Niitä on määrä kehitellä myöhemmin. Komitea pidättää itsellään mahdollisuuden ottaa kantaa näihin näkökohtiin, kunhan ne tuodaan julkisuuteen.

7.10

ETSK kannattaa työmarkkinavuoropuheluun perustuvaa valvontamekanismia, kun tarkoituksena on tukea sopimuspuolten sitoumusta edistää kansainvälistä kauppaa tavalla, joka hyödyttää kestävän kehityksen eteenpäinviemistä. ETSK on tyytyväinen komission ehdotukseen perustaa sisäisiä neuvoa-antavia ryhmiä, jotka koostuvat tasapuolisesti yrityksiä, työntekijöitä ja kuluttajia sekä ympäristö- ja kansanterveysalaa edustavista kansalaisyhteiskunnan ryhmistä ja jotka voivat esittää näkemyksiä tai suosituksia TTIP:n täytäntöönpanosta (19). Voimassa olevista sopimuksista saadut kokemukset ovat osoittaneet, että tällaisten seurantamekanismien toimivuuden varmistaminen edellyttää, että seurantaelinten suosituksia tutkitaan EU:n toimielimissä ja että ne nivotaan täytäntöönpanoprosessiin.

8.1

ETSK panee merkille, että komissio on esittänyt tekstiehdotuksen investointituomioistuinjärjestelmästä. Ehdotus tarkoittaa menettelyllistä reformia, jonka myötä otetaan käyttöön uusi järjestelmä, joka korvaa sijoittajan ja valtion välisen riitojenratkaisun. Se koostuu kahdesta osasta, aineellisista sijoittajansuojamääräyksistä ja järjestelmän toiminnasta, jonka avulla ratkaistaan sijoittajien ja valtioiden väliset riidat. Ehdotus käsittää lisäksi johdantojakson, jossa annetaan sijoittajansuojalle tyypillisten kysymysten määritelmiä.

8.2

Kuten komitea pyysi asiakokonaisuuteen REX/390 sisältyvässä lausunnossa, ehdotus sisältää yksityiskohtaisemmat määritelmät käsitteille ”oikeus säännellä”, ”epäsuora pakkolunastus” ja ”kohtuullinen ja oikeudenmukainen kohtelu”. Näiden ehtojen on täytyttävä, jotta pystytään säätelemään menettelyä valtion ja sijoittajan välisen riidan ratkaisemiseksi. Nämä selvennykset palvelevat sopimuspuolen oikeutta säännellä yleisen edun nimissä, ja se on ensisijainen sijoittajan suojeluun nähden.

8.3

ETSK painottaa, että sopimuksessa olevien määritelmien, eritoten oikeutta säännellä koskevan määritelmän, tulisi olla selkeitä ja niiden tulisi taata valtion oikeus asettaa ja pitää yllä korkeatasoiset normit, varsinkin sosiaalisen suojelun, ympäristönsuojelun ja kuluttajansuojan alalla, ja taata samalla sijoittajien asianmukainen ja oikeutettu suojelu protektionismia ja syrjintää vastaan. ETSK on hyvillään siitä, että itse sopimustekstiin on otettu erityinen asiaa koskeva artikla johdannossa olevan maininnan lisäksi. Sosiaalisen suojelun osalta sääntelyoikeuden yhteydessä olisi nimenomaisesti mainittava työehtosopimukset, myös kolmikanta- ja/tai yleissitovat (kaikkia koskevat) sopimukset, jotta niiden ei voida tulkita loukkaavan sijoittajan oikeutettuja odotuksia. Työoloja ja palkkaehtoja, jotka vahvistetaan työehtosopimuksissa, ei kuitenkaan voida pitää tullien ulkopuolisena kaupan esteenä.

8.4

ETSK toteaa kuitenkin, että merkittävimmät muutokset on tehty riitojenratkaisun menettelyllisiin näkökohtiin. Sovittelumenettelyyn perustuvasta järjestelmästä on muokattu tuomioistuimen käsittävä oikeusjärjestelmä. Siinä riitapuolten tapauskohtaisesti nimeämät välimiehet korvataan pysyvään vuoroluetteloon kirjatuilla tuomareilla, jotka sopimuspuolet nimittävät. Näiden muutosten myötä järjestelmästä tulee institutionalisoituneempi. ETSK kehottaa osapuolia varmistamaan, että investointioikeusjärjestelmä on täydessä toimintavalmiudessa heti, kun sopimus on ratifioitu, ja että tuomareilla on demokraattinen legitimiteetti ja nämä nimitetään siten, että politisoituneen tuomioistuinjärjestelmän riski suljetaan pois, samoin kuin riski eturistiriidoista.

8.5

ETSK on tyytyväinen voidessaan korostaa, että puolueettomuuden takaamiseksi ja eturistiriitojen estämiseksi on otettu käyttöön tiukat toimintasäännöt. Lisäksi on perustettu ”muutoksenhakutuomioistuin” arvioimaan tuomioistuimen määräämiä vahingonkorvauksia. Näin reagoidaan sijoittajan ja valtion väliseen riitojenratkaisuun kohdistettuun perusteltuun kritiikkiin. Myös avoimuudesta huolehditaan, sillä riitatapauksiin on määrä soveltaa Yhdistyneiden kansakuntien kansainvälisen kauppaoikeuden komitean (UNCITRAL) sääntöjä.

8.6

Vaikka ETSK on tyytyväinen parannuksiin, jotka on tehty järjestelmän uudistamiseksi, komitean mielestä on kuitenkin yhä eräitä olennaisen tärkeitä, huolestuttavia seikkoja, joihin on tarpeellista puuttua.

8.7

ETSK toteaa lisäksi, että uuden järjestelmän täytäntöönpanoon liittyy edelleen huolia ja että ne vaihtelevat sidosryhmittäin. ETSK kehottaa komissiota kiinnittämään lisää huomiota näihin huoliin, kun se pyrkii jatkuvasti parantamaan investointiriitojen ratkaisemiseen tarkoitettua järjestelmää.

8.8

Eräät näistä huolista voidaan tiivistää seuraavasti:

ETSK kehottaa komissiota kutsumaan kansalaisyhteiskunta ja eurooppalainen juristikunta mukaan pohtimaan näitä huolta aiheuttavia kysymyksiä.

8.9

Sen lisäksi eräät sidosryhmät asettavat kyseenalaiseksi tarpeen perustaa erillinen välimiesoikeudellinen järjestelmä investointeja varten, kun valtioilla on omat, asianmukaisesti toimivat ja erittäin pitkälle kehittyneet oikeusjärjestelmänsä (21).

8.10

ETSK toteaa kaiken kaikkiaan, että Euroopan komission ehdotus investointituomioistuinjärjestelmäksi on askel oikeaan suuntaan mutta että järjestelmä kaipaa parannuksia useilla aloilla kyetäkseen toimimaan riippumattomana kansainvälisenä tuomiovaltaa käyttävänä elimenä. Komitea pahoittelee, että järjestelmää ehdotettiin järjestämättä täysimittaista ja asianmukaista kuulemismenettelyä ja ennen kuin oli suoritettu sekä järjestelmän kustannuksia että sen toimintaa koskeva vaikutustenarviointi. ETSK kehottaa komissiota laatimaan mainitun kaltaisen vaikutustenarvioinnin.