EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 8.12.2016

COM(2016) 792 final

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA-NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE

Neljäs kertomus EU:n ja Turkin julkilausuman täytäntöönpanon edistymisestä

Neljäs kertomus EU:n ja Turkin julkilausuman täytäntöönpanon edistymisestä

Johdanto

Tämän EU:n ja Turkin julkilausuman 1 täytäntöönpanoa koskevan neljännen kertomuksen 2 kattamalla ajanjaksolla vahvistui se suuntaus, että tuloksia saavutetaan monista haasteista huolimatta tasaisesti.

Rajanylitysten määrä on vähentynyt huomattavasti julkilausuman antamisen jälkeen. Väheneminen jatkui tämän kertomuksen kattamalla ajanjaksolla. Henkien menetyksiä tapahtuu vähemmän. Turkista saapuu Kreikan saarille edelleen päivittäin keskimäärin noin 81 henkilöä, mikä on paljon vähemmän kuin huippumäärät samaan aikaan viime vuonna. Palautustahti Kreikasta Turkkiin on kuitenkin liian hidas. Tämän vuoksi Kreikan saarten jo ennestään ylikuormitettuihin vastaanottotiloihin kohdistuu lisäpainetta, mikä on johtanut viime aikoina järjestyshäiriöihin. Vaikka tulijoiden virta Kreikkaan on yleisesti paljon vähäisempi kuin ennen julkilausumaa, tilanne vaatii huolellisen seurannan lisäksi ennen kaikkea lisäponnisteluja tilanteen parantamiseksi Kreikan saarilla.

Myös muiden julkilausumassa käsiteltyjen tekijöiden osalta on tapahtunut edistystä. Turkista tulevien syyrialaispakolaisten uudelleensijoittaminen on jatkuvasti nopeutunut. EU on myöntänyt yli 2,2 miljardia euroa Turkin-pakolaisavun koordinointivälineen 3 miljardista eurosta, ja 677 miljoonaa euroa on nyt maksettu.

Tässä neljännessä kertomuksessa kuvataan jatkunutta edistystä sekä toimenpiteitä, joita vielä tarvitaan, jotta julkilausuman täytäntöönpano olisi vakaalla pohjalla ja kestävä tuki EU:n politiikalle. Lokakuun 20. päivänä kokoontunut Eurooppa-neuvosto 3 totesi, että itäisen Välimeren reitin tilanteen kestävä vakauttaminen edellyttää etenemistä EU:n ja Turkin julkilausuman täytäntöönpanossa. Sen päätelmissä kehotettiin nopeuttamaan palautuksia Kreikan saarilta Turkkiin; nimeämään pikaisesti pysyvät koordinaattorit Kreikan järjestelykeskuksiin; jäsenvaltioita vastaamaan täysimääräisesti asiaankuuluvien EU:n virastojen määrittelemiin, Kreikan auttamisen edellyttämiin resurssitarpeisiin; ja jatkamaan edistymistä kaikkien EU:n ja Turkin julkilausumaan sisältyvien kaikille jäsenvaltioille annettujen sitoumusten, myös viisumipakon poistamisen, täyttämiseksi. Tämä kertomus vahvistaa, että kaikissa näissä kysymyksissä on aiheellista edetä pikaisesti.

1.Nykytilanne

Syyskuun 28. päivänä 2016 annetun kolmannen kertomuksen jälkeen Turkista Kreikan saarille tulleiden henkilöiden kokonaismäärä oli 5 687 4 . Näin ollen tulijoita oli keskimäärin 81 päivässä. 5 Vaikka päivittäin saapuvien määrä on edelleen suurempi kuin ennen kesää, luvut ovat paljon pienempiä kuin samaan aikaan viime vuonna (28. syyskuuta ja 4. joulukuuta 2015 välisenä aikana yhteensä noin 390 000) ja julkilausumaa edeltäneenä kuukautena (päivittäin keskimäärin yli 1 700 ihmistä). EU:n ja Turkin julkilausuman jälkeen Egeanmerellä on kirjattu hukkuneeksi tai kadonneeksi 63 ihmistä. Vaikka jokainen kuolemantapaus on erittäin valitettava, tapausten määrä on vähentynyt huomattavasti, kun otetaan huomioon, että samaan aikaan vuonna 2015 kuoli yli 592 ihmistä. 6

Koordinoinnin ja yhteistyön lisääminen

EU:n ja Turkin julkilausuman täytäntöönpanoa varten nimitetty EU:n koordinaattori 7 huolehti julkilausuman päivittäisestä seurannasta Kreikan ja Turkin viranomaisten, EU:n virastojen, kansainvälisten järjestöjen ja muiden jäsenvaltioiden kanssa. Ensisijaista oli vauhdittaa turvapaikkamenettelyjä, lisätä Kreikan saarilta Turkkiin palautettavien määrää ja perustaa järjestelykeskuksiin asianmukaiset turvajärjestelyt. Jotta julkilausuma saadaan pantua täytäntöön kokonaisuudessaan ja jotta voidaan lievittää Kreikan saariin kohdistuvia paineita, täytäntöönpanoa on tehostettava ja nopeutettava. Tämän vuoksi ja ottaen huomioon EU:n toimet EU:n koordinaattori on laatinut yhdessä Kreikan viranomaisten kanssa yhteisen toimintasuunnitelman, joka julkaistaan tänään. Sitä laadittaessa on otettu huomioon, että lisätoimia vaaditaan kaikilta – Kreikalta, jäsenvaltioilta, eurooppalaiselta raja- ja merivartiostolta, Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirastolta, komissiolta ja kansainvälisiltä järjestöiltä (Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö ja YK:n pakolaisasiain päävaltuutettu) – jotta julkilausuma saadaan pantua täytäntöön kokonaisuudessaan ja etenkin jotta Kreikan saariin kohdistuvaa painetta saadaan lievennettyä. Tällä tavalla yhdessä toimimalla pyritään etenkin purkamaan turvapaikkahakemusten kertymää Kreikan saarilla huhtikuuhun 2017 mennessä. Komissio vahvistaa omasta puolestaan yhteisen toimintasuunnitelman keskeiset kohdat, jotka on esitetty liitteessä 1.

Jäsenvaltioiden osallistuminen on välttämätöntä, jotta EU:n virastojen antama tuki julkilausuman täytäntöönpanolle olisi tuloksellista. Lokakuun 20. päivänä kokoontunut Eurooppa-neuvosto korosti, miten tärkeää on täyttää kaikki EU:n virastojen henkilöstötarpeet sekä Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston tarpeet turvapaikkavalmiushenkilöistä, jotta etulinjassa olevia jäsenvaltioita voidaan tukea milloin tahansa riittävällä henkilöstöllä. Sen helpottamiseksi, että Eurooppa-neuvoston esittämään lisähenkilöstöpyyntöön voitaisiin reagoida nopeasti, Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto on kehittänyt kattavan pilottikoulutusohjelman, jotta Kreikan viranomaisten avuksi voitaisiin lähettää hakemusten käsittelijöitä, joilla on vain rajallista kansallista kokemusta. Edellisissä kertomuksissa esitettyjä henkilöstövajeita ei ole kuitenkaan saatu vielä kaikilta osin täytettyä.

Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirastolla oli 5. joulukuuta Kreikassa 93 tulkkia ja 74 jäsenvaltioiden asiantuntijaa, joista 52 on järjestelykeskuksissa ja 39 toimii tapauskäsittelijöinä. Tämänhetkinen vaje on 61 tapauskäsittelijää. Lisähenkilöstön tarpeesta johtuen Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto esitti 11. marraskuuta uuden pyynnön, jossa se pyysi jäsenvaltioilta 150 turvapaikka-asiantuntijaa, mukaan lukien 100 tapauskäsittelijää saarille, mutta 5. joulukuuta mennessä tehtyjen nimitysten perusteella vaikuttaa siltä, että lähetettyjen asiantuntijoiden kokonaismäärä itse asiassa laskee vuoden loppua kohti. Jos tilannetta ei pikaisesti korjata, tällä on huomattava kielteinen vaikutus tapausten käsittelyvauhtiin ja saarten ylikuormituksen kasvun riski suurenee.

Rajoilla tarjottavan tuen osalta eurooppalaisella raja- ja merivartiostolla oli 5. joulukuuta Kreikassa 682 virkamiestä, joista yhteensä 54 oli mukana EU:n ja Turkin julkilausuman täytäntöönpanossa. Tämän perusteella vierailevista virkamiehistä on 13 henkilön vaje 14. joulukuuta saakka, ja sen jälkeen vaje kasvaa 57:ään. Europolin osalta niiden järjestelykeskuksiin sijoitettujen vierailevien virkamiesten, jotka tekevät toisen linjan tarkastuksia, määrä on kasvanut 24:ään (mukaan lukien 21 vierailevaa virkamiestä ja kolme virkamiestä Europolin omasta henkilöstöstä). Viidelle saarelle toisen linjan tarkastuksia tekemään lähetetyn Europolin henkilöstön lisäksi Euroopan unionin alueelliseen toimintayksikköön Pireuksessa on toistaiseksi sijoitettuna neljä ylimääräistä virkamiestä koordinointitehtäviin. Apuvoimien lähettäminen Europolin kautta jatkuu ilmeisesti riittävänä, mutta mukautustarvetta on seurattava tiiviisti muuttovirtojen tulevan kehityksen varalta.

Ottaen huomioon nämä seikat ja etenkin riskit, joita liittyy saarten vastaanottokapasiteetin ylikuormituksen kasvuun, ja tähän liittyviin järjestyshäiriöiden riskiin (ks. jäljempänä), jäsenvaltioiden olisi kiireesti luvattava lisää apuvoimia Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirastolle. Jäsenvaltioiden olisi myös pidettävä lupauksensa lähettää eurooppalaiseen raja- ja merivartiostoon pyydettyjä virkamiehiä, joiden määrä ja profiilit vastaavat pyydettyä. Eurooppalaisen raja- ja merivartioston koordinoimien toimien tehokkaan toteutuksen edellyttämien vierailevien virkamiesten ja kaluston jatkuvan saatavuuden varmistaminen on ratkaisevaa operatiivisuuden kannalta, jotta Euroopan raja- ja merivartiovirasto ja jäsenvaltioiden rajavalvontaviranomaiset kykenevät käsittelemään sääntelemätöntä muuttovirtaa itäisellä Välimerellä.

Turkin yhteyshenkilöt, jotka oli kutsuttu takaisin vallankaappausyrityksen jälkeen, palasivat Kreikan saarille 25. lokakuuta. Turkin rannikkovartiosto partioi aktiivisesti itäisellä Egeanmerellä ja estää viikoittain suuren määrän lähtöjä Turkista (noin 450–500 kiinniottoa).

Yhteistyö Egeanmerellä on syventynyt sen myötä, kun eurooppalaisen raja- ja merivartioston yhteyshenkilö lähetettiin huhtikuussa 2016 Naton lippulaivalle ja eurooppalainen raja- ja rannikkovartiosto allekirjoitti heinäkuussa Naton merivoimaesikunnan kanssa menettelytapaohjeet. Näillä toimijoilla on nyt yhteinen tilannekuva ja varhaisvaroitusjärjestelmä, yhteisiä valvontatoimia ja ne jakavat operatiivista tietoa Kreikan ja Turkin rannikkovartiostojen kanssa. Yhteistyön tavoitteena on jatkuvasti nostaa jo ennestään korkeaa havaitsemisastetta ja nopeuttaa siirtolaisten salakuljetusta koskevaa tiedonvaihtoa. Nato on hiljattain antanut eurooppalaiselle raja- ja merivartiostolle välineet, jotta se pääsee Naton alueelliseen rajoitettuun verkkoon. Tämä on yksi tiedonvaihtokanava lisää operaatioiden välillä.

Tiedotusaloitteet

Korkean profiilin media-alan yhteenliittymä valmistelee maahantulotiedottamisen strategiatyöryhmän työn pohjalta verkkoon perustettavaa maahanmuuttajien tietoportaalia yhteistyössä komission kanssa. Se avattaneen vuoden 2017 alkupuolella. Sen kautta tiedotetaan miljoonille muuttoa harkitseville maailmassa matkan vaaroista ja oikeudellisista esteistä, joita EU:n alueelle pyrkimiseen liittyy.

Kaikilla hotspot-alueiksi luokitelluilla saarilla järjestettiin heinä-elokuussa tiedotuskampanja, jossa tulijoille tiedotettiin heidän oikeuksistaan ja vaihtoehdoistaan. Sen jatkoksi komissio auttaa Kreikan viranomaisia perustamaan pysyviä tiedotuspisteitä kaikille hotspot-alueille. Niiden henkilöstö muodostuu Kreikan viranomaisten sekä eurooppalaisten ja kansainvälisten järjestöjen asiantuntijoista, ja ne antavat maahantulijoille luotettavaa tietoa. Chiokselle on jo perustettu tällainen tiedotuspiste, ja sellainen on tekeillä myös Lesbokselle. Komissio valmistelee tausta-asiakirjoja ja tiedotusmateriaalia yhteistyössä Kreikan viranomaisten, EU:n virastojen, Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön sekä YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun (UNHCR) kanssa.

Keskeiset haasteet ja jatkotoimet     Ottaen huomioon riskit, joita liittyy vastaanottokapasiteetin ylikuormituksen kasvuun, ja tähän liittyvät järjestyshäiriöiden riskit jäsenvaltioiden on kiireesti toimitettava Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirastolle tarvittavat asiantuntijat lokakuun Eurooppa-neuvostossa tehdyn sitoumuksen mukaisesti, jotta turvapaikkahakemusten käsittelyä Kreikan saarilla voitaisiin nopeuttaa. Tarvittaessa voidaan hyödyntää Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston kehittämää kattavaa koulutusta, jotta voidaan lähettää kokemattomampia virkamiehiä. Jäsenvaltioiden on jatkettava asiantuntijoiden lähettämistä eurooppalaiseen raja- ja merivartiostoon tarvittavien lukumäärien ja profiilien mukaisesti. Asiaa valmisteleva media-alan yhteenliittymä avaa vuoden 2017 alkupuolella maahanmuuttajien tietoportaalin. Perustetaan kaikille hotspot-alueiksi luokitelluille saarille mahdollisimman nopeasti tiedotuspiste antamaan tietoa suoraan maahantulijoille.

2.Kaikkien uusien sääntöjenvastaisesti Kreikkaan saapuneiden maahantulijoiden palauttaminen Turkkiin

Julkilausuman mukaan kaikki Turkista Kreikan saarille 20. maaliskuuta jälkeen sääntöjenvastaisesti tulevat uudet maahantulijat ja turvapaikanhakijat, joiden hakemuksilta on todettu puuttuvan tutkittavaksi ottamisen edellytykset tai joiden hakemukset on todettu perusteettomiksi, palautetaan Turkkiin. Nämä toimenpiteet toteutetaan noudattaen tiukasti EU:n ja kansainvälistä oikeutta sekä palauttamiskiellon periaatetta.

Palauttamisten tilanne

Syyskuun 28. päivänä 2016 annetun kolmannen kertomuksen jälkeen ja Turkin yhteyshenkilöiden palattua saarille ja palautusten käynnistyttyä uudelleen syyskuun alussa Turkkiin on palautettu julkilausuman puitteissa 170 sääntöjenvastaisesti Turkin kautta Kreikkaan saapunutta henkilöä, mukaan lukien 42 syyrialaista. Näin Turkkiin EU:n ja Turkin julkilausuman jälkeen palautettujen kokonaismäärä nousee 748 henkilöön. Palautettavien joukossa oli muun muassa 394 pakistanilaista, 61 afgaania, 68 algerialaista, 17 irakilaista, 26 bangladeshilaista, 18 iranilaista, 16 srilankalaista ja 15 marokkolaista. Palautetut henkilöt olivat saaneet kielteiset turvapaikkapäätökset (mukaan lukien kielteiset päätökset valitusasteessa), olivat peruuttaneet turvapaikkahakemuksensa tai eivät olleet hakeneet turvapaikkaa. Kaikkiaan Kreikasta on palautettu vuoden 2016 aikana Turkkiin joko EU:n ja Turkin julkilausuman tai Kreikan ja Turkin kahdenvälisen takaisinottopöytäkirjan perusteella 1 187 sääntöjenvastaisesti Kreikkaan saapunutta, joista 95 oli syyrialaisia.

Palautusten määrä on ollut kaiken kaikkiaan vähäinen ja vieläpä vähäisempi kuin saapuvien määrä. Palautusten määrä kasvoi hieman lokakuussa, jolloin niitä toteutettiin viikoittain, mutta marraskuun ensimmäisellä puoliskolla (jolloin palautettiin ainoastaan neljä pakistanilaista) oli havaittavissa, että Turkin viranomaiset eivät vastanneet EU:n ja Turkin julkilausuman mukaisiin palautusta koskeviin Kreikan viranomaisten pyyntöihin tai vastasivat niihin viiveellä. 8 Vaikka Kreikan turvapaikkavirasto on kaksinkertaistanut saarilla työskentelevien asiantuntijoiden määrän ja lisää asiantuntijoita palkattaneen vuoden loppuun mennessä, tarvitaan lisätoimia, kuten lisää jäsenvaltioiden asiantuntijoita Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston välityksellä, jotta turvapaikkahakemusten ensimmäisen vaiheen käsittelyä voidaan vauhdittaa ja jotta palautusten määrää saadaan lisättyä ja pidettyä tasaisena. 9  

Muut kuin syyrialaiset palautetaan Turkkiin laivalla ja siirretään Kirklarelin säilöönottoyksikköön, jossa heille annetaan tietoa heidän oikeuksistaan, kuten mahdollisuudesta hakea suojeluasemaa Turkissa. Tietojen mukaan tähän mennessä Turkin viranomaisille on jättänyt hakemuksen 47 henkilöä, joista yhdelle on myönnetty pakolaisasema ja 46 on vapautettu säilöönottoyksiköstä hakemustensa käsittelyn ajaksi. Tähän mennessä alkuperämaihinsa on palautettu 417 henkilöä, jotka eivät hakeneet pakolaisasemaa Turkissa. Syyrialaiset palautetaan Kreikan saarilta lentokoneella ja sijoitetaan Duzicin pakolaisleirille. Heillä on oikeus hakea tilapäistä suojelua, ja tilapäistä suojelua varten suoritettavan nopean ennakkorekisteröinnin jälkeen he saavat vapaasti joko asettua valitsemaansa maakuntaan tai jäädä leirille. Tähän mennessä kaikki palautetut syyrialaiset ovat suorittaneet ennakkorekisteröinnin lukuun ottamatta kymmentä henkilöä, jotka päättivät palata vapaaehtoisesti Syyriaan. UNHCR ja EU:n Turkin-edustusto vierailivat hiljattain Kirklarelin säilöönottokeskuksessa ja Duzicin pakolaisleirillä.

Turkissa on myönnetty vuonna 2016 tähän mennessä (15. marraskuuta) työlupa 11 102 Syyrian kansalaiselle.

Syyskuun 28. päivänä 2016 annetun kolmannen kertomuksen jälkeen alkuperämaahansa on palannut vapaaehtoisesti 869 henkilöä Manner-Kreikasta ja 163 henkilöä saarilta. Heitä on tuettu vapaaehtoisen paluun ja uudelleenkotouttamisen tukiohjelmasta. Yhteensä 5 710 henkilöä on osallistunut kyseiseen ohjelmaan Kreikasta 1. tammikuuta 2016 lähtien. Toimien tehostamiseksi ohjelmaa on mukautettu. Nyt kaikkien saarilta ohjelmaan osallistuvien pitäisi saada kaikki uudelleenkotouttamisavun hyödyt. Kaikkea palauttamiseen liittyvää toimintaa tukisi, jos Kreikka osallistuisi täysimääräisesti EU:n rahoittamiin palauttamisohjelmiin (etenkin eurooppalaisten uudelleenkotouttamisvälineiden verkosto) ja hyödyntäisi mahdollisimman täysimääräisesti näiden ohjelmien tarjoamaa taloudellista ja teknistä tukea.

Oikeudelliset toimet

Hiljattain perustettu muutoksenhakuviranomainen ja sen kuusi pysyvää valituslautakuntaa ovat nyt toiminnassa (samoin kuin pysyvien lautakuntien varalautakunta). Ne käsittelevät 20. heinäkuuta jälkeen tehdyt valitukset Kreikan turvapaikkaviraston ensimmäisessä käsittelyasteessa tekemistä päätöksistä hakemuksen tutkittavaksi ottamista ja niiden hakemuksen perusteiden tutkimista koskevien menettelyjen mukaisesti, joita sovelletaan sellaisten maiden kansalaisiin, joiden turvapaikkahakemusten hyväksymisaste on matala. Uuden muutoksenhakuviranomaisen tehokkuuden parantamiseksi ja toisen asteen päätösten määrän kasvattamiseksi Kreikan hallitus päätti 10 25. lokakuuta perustaa seitsemän uutta valituslautakuntaa, jolloin niitä on yhteensä 13. Valituslautakuntien määrä on tarkoitus nostaa 20:een helmikuun 2017 loppuun mennessä. Tavoitteena on saada nostettua kuukausittain tehtävien päätösten määrää. Oikeusministeriö ja UNHCR ovat saattaneet päätökseen seitsemän uuden valituslautakunnan jäsenten valinnan, ja komiteoiden odotetaan olevan toimintavalmiita joulukuun loppuun mennessä. Komissio jatkaa Kreikan viranomaisten tukemista turvapaikkahakemusten ensimmäisen ja toisen käsittelyvaiheen nopeuttamisessa sekä turvapaikkaviraston ja muutoksenhakuviranomaisen tuottavuuden parantamisessa.

Turvapaikkaviraston Kreikan saarilla sovellettavien menettelyjen mukaisesti tähän mennessä tekemistä 6 040 päätöksestä 11 , jotka koskevat hakemuksen tutkittavaksi ottamista ja perusteita, on tehty yhteensä 2 014 valitusta 12 . Näistä 2 014 valituksesta on tehty 838 päätöstä (eli valituksista on käsitelty 42 prosenttia). Tutkittavaksi ottamisesta tähän mennessä tehdyistä 407:stä toisen asteen päätöksestä 17:ssä vahvistettiin ja 390:ssä kumottiin ensimmäisen asteen päätös olla ottamatta hakemusta tutkittavaksi. 13 Perusteita koskevista 431:stä toisen asteen päätöksestä 369:ssä vahvistettiin ja 62:ssa kumottiin ensimmäisen asteen kielteinen päätös.

Uusien valituslautakuntien olennaisena tehtävänä on varmistaa, että kaikilla on mahdollisuus käyttää laillisia oikeuksiaan. Päätöksenteko on kuitenkin ollut hidasta, millä on suora vaikutus julkilausuman täytäntöönpanoon. Uudet valituslautakunnat ovat tehneet tähän mennessä 366 EU:n ja Turkin julkilausumaan liittyvää päätöstä, joista 14 koski hakemuksen tutkittavaksi ottamista ja 352 14 perusteita. Kreikan korkeimmassa hallinto-oikeudessa käsiteltiin 29. marraskuuta uusien valituslautakuntien kokoonpanon perustuslainmukaisuutta, ja korkein hallinto-oikeus antanee tuomionsa vuoden loppuun mennessä. Tuomiolla on suuri merkitys päätettäessä etenemisestä monissa muissa tapauksissa.

Operatiiviset toimet

Vastaanottokapasiteetin ylikuormituksen kasvu järjestelykeskuksissa ja maahantulijoiden ja paikallisen väestön saarilla hiljattain aiheuttamat järjestyshäiriöt 15 ovat vaikeuttaneet jo ennestään vaikeita työskentely- ja elinoloja saarilla. Saarilla on 16 295 16 tulokasta mutta virallisia vastaanottopaikkoja on vain 7 450. UNHCR:n vuokrajärjestelyn avulla on saatu 754 lisäpaikkaa. Tilanteen hallintaa hotspot-alueilla vaikeuttaa Kreikan viranomaisiin mantereella kohdistuva suuri paine: Kreikan viranomaisten mukaan mantereella ja saarilla oli 6. joulukuuta yhteensä noin 62 000 tulokasta.

Sen lisäksi, että Kreikka on yrittänyt nopeuttaa turvapaikkahakemusten käsittelyä ja sääntöjenvastaisesti saapuneiden palauttamista Turkkiin, se on toteuttanut useita toimenpiteitä helpottaakseen järjestelykeskusten ylikuormitusta. Haavoittuvassa asemassa olevia maahanmuuttajia ja perheitä on siirretty UNHCR:n vuokrajärjestelyyn tai saarilla sijaitseviin hotelleihin. Henkilöitä, joita ei voida palauttaa EU:n ja Turkin julkilausuman nojalla Turkkiin, haavoittuvia ryhmiä ja ilman huoltajaa olevia alaikäisiä siirretään myös mantereelle. Mantereelle oli siirretty 1. joulukuuta mennessä yhteensä 2 675 tällaista henkilöä. Heidät on siirretty UNHCR:n vuokrajärjestelyyn tai mantereella sijaitseviin majoituspaikkoihin tai he ovat hankkineet mantereelta majoituksen omin avuin. Sopivan majoituksen järjestäminen ilman huoltajaa oleville alaikäisille on edelleen komission tärkeysjärjestyksen kärjessä, ja se on myöntänyt rahoitusta vastaanottovalmiuksien lisäämiseen. Se on myös kannustanut jäsenvaltioita ottamaan Kreikasta ja Italiasta sisäisenä siirtona enemmän ilman huoltajaa olevia alaikäisiä.

Lesboksella on otettu käyttöön nopeutettu menettely tulijoille Maghreb-maista, Pakistanista ja Bangladeshista. Siinä rekisteröinti 17 , haastattelu ja tiedoksianto tapahtuvat muutamassa päivässä. Kreikan viranomaiset tekevät myös paikallisten viranomaisten kanssa yhteistyötä lisätäkseen säilöönottokapasiteettia tai laajentaakseen saarilla jo sijaitsevia tiloja, jotta maasta poistamista edeltävään säilöönottoon saataisiin enemmän paikkoja. On edelleen tarpeen varmistaa, että saarilla on riittävästi talvioloihin soveltuvaa majoitusta, ja majoitustiloja ollaankin parantamassa. Humanitaarisen alan kumppanit ovat jakaneet saarilla talvioloja varten EU:n tuella vaatteita ja taloustarvikkeita.

Tiettyjen turvallisuusriskien torjumiseksi ja yleisen järjestyksen parantamiseksi saarilla Kreikan poliisi on laatinut turvallisuus- ja evakuointisuunnitelmat, jotka kattavat kaikki järjestelykeskuksissa olevat henkilöt ja organisaatiot. Hätätilanteiden varalta on laadittu järjestelykeskuksissa työskentelevien EU:n virastojen henkilöstön ja jäsenvaltioiden asiantuntijoiden evakuointiohjeet. Kreikan poliisi on lähettänyt saarille lisää poliisivoimia ja muun muassa sijoittanut erikoiskoulutettuja mellakkaryhmiä lähelle paikkoja, joissa käsitellään turvapaikkahakemuksia. Se aikoo lähettää poliisivoimia vielä lisää. Myös Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto on kohentanut turvapaikka-asioiden käsittelytilojen turvallisuutta järjestelykeskuksissa.

Tähänastisista parannuksista huolimatta tilanne saarilla edellyttää vielä lisätoimia. Menettelyjen parantamiseksi rekisteröinti- ja tunnistusyksikön olisi saatava pikaisesti valmiiksi ja käyttöön järjestelykeskusten viralliset menettelytapaohjeet, joissa otetaan täysimääräisesti huomioon EU:n ja Turkin julkilausuma. Hakemuksen tekemisen ja jättämisen välistä aikaa olisi lyhennettävä, jotta turvapaikkahakemuksen tehneellä henkilöillä olisi mahdollisuus jättää hakemus mahdollisimman pian, kuten turvapaikkamenettelydirektiivin 6 artiklan 2 kohdassa edellytetään. Järjestelykeskusten kreikkalaiset pysyvät koordinaattorit eivät ole vielä aloittaneet tehtävissään, vaikka kuuden viime kuukauden aikana on toistuvasti ilmoitettu, että heidät nimitetään pian. Heitä tarvitaan kiireesti huolehtimaan järjestelykeskusten yleisestä hallinnoinnista, myös turvallisuuden varmistamiseksi. Poliisivoimia tarvitaan myös paljon lisää. 18 Arvion mukaan nykyisenlaisten järjestelykeskusten turvallisuuden ja yleisen järjestyksen tyydyttävään turvaamiseen riittävä poliisivoima olisi saarten erilaisista tarpeista riippuen kolme tai jopa neljä kertaa suurempi kuin niihin tällä hetkellä lähettyjen poliisien määrä.

EU:n rahoitustuki Kreikalle

Vaikka EU:n rahoitustuki Kreikalle on keskitetty pääasiassa järjestelykeskuksiin, joihin kohdistuu suurin paine, myös Manner-Kreikalle annetulla tuella on positiivinen kerrannaisvaikutus julkilausuman toteutukseen. Toimenpiteitä toteutetaan sen varmistamiseksi, että turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta ja sisäisen turvallisuuden rahastosta vuosina 2014–2020 Kreikan kansallisiin ohjelmiin käytettävissä olevia 509 miljoonaa euroa aletaan hyödyntää täysimääräisesti mahdollisimman pian. Vastuu kansallisten ohjelmien hallinnoinnista siirrettiin lokakuussa kokonaan talous-, kehitys- ja matkailuministeriölle. Kumpaakin kansallista ohjelmaa oli välttämätöntä tarkistaa niiden mukauttamiseksi paremmin nykyisiin tarpeisiin. Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoon liittyvän ohjelman tarkistus on hiljattain hyväksytty. Sisäisen turvallisuuden rahastoon liittyvän ohjelman tarkistusta viimeistellään, ja se hyväksyttäneen pian. Komissio kehottaa edelleen Kreikan viranomaisia hyödyntämään kansallisia ohjelmiaan tehokkaalla ja tuloksellisella tavalla. Se tekee Kreikan viranomaisten kanssa tiivistä yhteistyötä parantaakseen toteutusta siten, että käytettävissä olevia resursseja voidaan käyttää kiireellisiin tarpeisiin, etenkin vastaanottoon ja rajavalvontaan liittyviin tarpeisiin (kuten rekisteröinti, tunnistaminen ja sormenjälkien ottaminen). Edellä mainituista kahdesta rahastosta on myönnetty Kreikalle 352,8 miljoonaa euroa hätäapua, josta noin 70 miljoonalla eurolla on suoraan tuettu EU:n ja Turkin julkilausuman täytäntöönpanoa myöntämällä rahoitusta suoraan Kreikan viranomaisille tai EU:n virastojen ja kansainvälisten järjestöjen kautta. 19  

Lisäksi neuvoston 15. maaliskuuta 2016 hyväksymästä EU:n hätätilanteen tukivälineestä on käytettävissä 199 miljoonaa euroa. Joulukuussa tulee käyttöön 50 miljoonan euron lisämääräraha, jolla on tarkoitus kattaa elintarvikkeisiin ja majoitukseen liittyviä puutteita Kreikassa ja mahdollistaa nopeat toimet ennakoimattomissa tilanteissa. Hätätilanteen tukivälineestä rahoitusta saavat humanitaarisen alan kumppanit toteuttavat sekä mantereella että saarilla tarpeisiin perustuvia toimia. Saarilla apua annetaan etenkin käteisapuna, rakentamalla lisää epävirallisia vastaanottotiloja sekä järjestämällä terveydenhuoltoa, ruokaa, vettä, puhtaanapito- ja muita peruspalveluja.

Keskeiset haasteet ja jatkotoimet Turvapaikkahakemusten käsittelyä hakemuksen tekemisestä valitukseen ja lopulliseen päätökseen on kiireesti nopeutettava – etenkin saarilla – noudattaen EU:n ja kansainvälistä oikeutta. Valituslautakuntien ja kunkin lautakunnan tekemien päätösten määrää on kasvatettava asettaen etusijalle saaret. EU:n ja Turkin julkilausuman mukaisia palautuksia Turkkiin on nopeutettava kiireesti. Turvajärjestelyjä saarilla on parannettava etenkin nimittämällä järjestelykeskuksiin pysyvät koordinaattorit ja lähettämällä lisää kreikkalaisia poliiseja. Saarilla on huolehdittava talvioloihin soveltuvista vastaanottotiloista. On varmistettava, että ilman huoltajaa olevat alaikäiset siirretään heitä varten tarkoitettuihin tiloihin. Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoon ja sisäisen turvallisuuden rahastoon liittyvistä Kreikan kansallisista ohjelmista vastaava hiljattain nimitetty vastuuviranomainen on saatava täyteen toimintavalmiuteen, jotta näistä ohjelmista käytettävissä olevia varoja voidaan nopeasti ryhtyä hyödyntämään tehokkaalla ja tuloksellisella tavalla.

3.”Yksi yhteen” -periaatteen mukainen uudelleensijoittaminen Turkista EU:hun

Nykytilanne

Turkista oli uudelleensijoitettu 5. joulukuuta yksi yhteen -periaatteen mukaisesti EU:hun ja Norjaan 2 761 syyrialaista. Syyskuun 28. päivänä 2016 annetun kolmannen kertomuksen jälkeen oli 5. joulukuuta mennessä uudelleensijoitettu 1 147 syyrialaista kahdeksaan jäsenvaltioon (Alankomaat, Belgia, Italia, Luxemburg, Ranska, Ruotsi, Saksa ja Suomi). Uudelleensijoittamista odottavia hyväksyttyjä henkilöitä on tällä hetkellä 340. Tämän vuoksi uudelleensijoittamisvauhti on huomattavasti nopeampi verrattuna palautuksiin Kreikan saarilta, kuten edellisenkin raportointijakson aikana. Tätä kehitystä on pidettävä yllä.

Jäsenvaltioiden ja Turkin välinen viestintä suunnitelluista valintamatkoista Ankaraan ja uudelleensijoituksista Ankarasta on parantunut, mikä on auttanut uudelleensijoittamisen koordinoinnin ja suunnittelun parantamisessa ja parantanut resurssien käyttöä. Uudelleensijoitustahti on nyt tasaisempi. 20 Useat jäsenvaltiot ovat saaneet UNHCR:ltä hiljattain lisää ehdotuksia uudelleensijoitusehdokkaista. Jotkut jäsenvaltiot taas ovat jo suunnitelleet lähikuukausille uusia valintamatkoja ja toteutettavia uudelleensijoituksia.

Niiden 5 700 syyrialaispakolaisen lisäksi, jotka on kirjattu 2. syyskuuta annettuun luetteloon mahdollisesti uudelleensijoitettavista henkilöistä, Turkin viranomaiset toimittivat UNHCR:lle 7. lokakuuta uuden luettelon, jossa on 5 000 henkilöä, ja 18. marraskuuta luettelon, jossa on 2 000 henkilöä. Seuraava, noin 2 000 syyrialaisen luettelo, on tarkoitus antaa joulukuussa. Lisäksi UNHCR odottaa Turkin viranomaisten tarkistavan vanhemmat luettelot, joissa on noin 4 000 syyrialaista. Kun tämä on tehty, ehdokkaita on UNHCR:n mukaan riittävästi vuoden 2017 ensimmäisten kuukausien uudelleensijoituksia varten. UNHCR kuitenkin arvioi, että sen on saatava Turkin viranomaisilta kuukaudessa 10 000 henkilön asiakirjat vuoden 2017 kolmen ensimmäisen kuukauden aikana (pelkästään eurooppalaisia uudelleensijoitusohjelmia varten). EU:n jäsenvaltiot ovat alkaneet ilmoittaa UNHCR:lle ensi vuoden uudelleensijoituskiintiöitään.

Operatiiviset toimet

EU:n uudelleensijoittamisryhmä jatkaa jäsenvaltioiden operaatioiden koordinointia ja niissä avustamista sekä hoitaa yhteyksiä Kansainväliseen siirtolaisuusjärjestöön, UNHCR:ään ja Turkin maahanmuuton hallintayksikköön. UNHCR on tehnyt Turkin viranomaisten kanssa läheistä yhteistyötä rekisteröinnin laadun parantamiseksi ehdokasluetteloita laadittaessa, ja se tukee Turkin viranomaisia, jotta kaikkien maassa olevien tilapäistä suojelua saavien syyrialaisten rekisteröintiä varten saataisiin perustettua jatkuva mekanismi. Hanke käynnistettiin lokakuun lopussa. Se kattoi aluksi 30 maakuntaa (81:stä), joissa on pienehkö syyrialaisväestö, ja sen pitäisi tuottaa välittömiä tuloksia ehdokastarjonnassa.

Hiljattain annettujen uudelleensijoittamislupausten johdosta komissio on nyt lisäämässä turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoon liittyviin kyseisten jäsenvaltioiden kansallisiin ohjelmiin yhteensä noin 213 miljoonaa euroa Turkissa olevien syyrialaispakolaisten vastaanottoa varten. 21  

Keskeiset haasteet ja jatkotoimet Uudelleensijoittamistahtia on pidettävä yllä. Komission on saatettava valmiiksi rahoitus turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoon liittyville kansallisille ohjelmille Turkissa olevien Syyrian kansalaisten vastaanottoa varten.

4.Sääntöjenvastaiseen maahantuloon käytettävien uusien meri- ja maareittien syntymisen estäminen

Toimet itäisen Välimeren reitin muuttovirtojen hallitsemiseksi eivät ole johtaneet merkittävään uusien reittien syntymiseen Turkista, vaikka jonkin verran on ollut pienimuotoista kuljetustoimintaa Italiaan ja Kyprokselle. Raportointijaksolla saapui Turkista Italiaan 18 venettä, joissa oli yhteensä 1 500 ihmistä, ja Kyprokselle kaksi venettä, joissa oli yhteensä 212 ihmistä (kaikki syyrialaisia). 22

Maalla on havaittu säännöllisesti laittomia rajanylityksiä Turkin Bulgarian ja Kreikan vastaisilla maarajoilla, vaikkakin havaintojen määrä näyttää laskeneen 28. syyskuuta 2016 annetun kolmannen kertomuksen jälkeen. Tällä hetkellä havaitaan päivittäin keskimäärin noin kymmenen laitonta maitse tapahtuvaa rajanylitystä Turkista Kreikkaan ja alle neljä Turkista Bulgariaan. 23  Bulgarian tukemiseksi rajavalvonnassa ja muuttoliikkeen hallinnassa komissio on asettanut saataville 160 miljoonaa euroa hätärahoitusta. Sitä on jo myönnetty 101 miljoonaa euroa, josta on jo maksettu ennakkomaksut, ja lopuista 59 miljoonasta eurosta on hiljattain jätetty rahoitushakemukset kiireellisiä tarpeita varten. Uuden Euroopan raja- ja merivartioviraston virallinen käynnistystilaisuus järjestettiin 6. lokakuuta Bulgarian Turkin vastaisella rajalla. Eurooppalainen raja- ja merivartiosto on lähettänyt tälle rajaosuudelle 5. joulukuuta mennessä 68 virkamiestä.

5.Vapaaehtoisen humanitaarisen maahanpääsyn järjestelmä

Kuten aiemmin on raportoitu, neuvostossa ovat käynnissä keskustelut vapaaehtoisen humanitaarisen maahanpääsyn järjestelmää koskevista menettelytapaohjeista tiiviissä yhteistyössä komission, Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston, UNHCR:n ja Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön kanssa. Kun menettelytapaohjeista on sovittu, olisi arvioitava, onko ehdot järjestelmän täytäntöönpanemiseksi täytetty. EU:n ja Turkin julkilausuman mukaan järjestelmä aktivoidaan, kun laittomat rajanylitykset Turkin ja EU:n välillä ovat loppumassa tai kun ne ovat ainakin vähentyneet huomattavasti ja kestävällä tavalla. Järjestelmän käyttöönotto edistäisi julkilausuman täytäntöönpanoa ja antaisi syyrialaisille turvallisen ja laillisen vaihtoehdon laittomalle maahanmuutolle EU:hun.

6.Viisumivapaus

Viisumivapautta koskevan etenemissuunnitelman täytäntöönpanon osalta on edelleen täyttämättä seitsemän vaatimusta, kuten 28. syyskuuta 2016 annetussa kolmannessa kertomuksessa todettiin:

täysin EU:n vaatimusten mukaisten biometristen matkustusasiakirjojen myöntäminen;

etenemissuunnitelmassa ehdotetun korruptiota estävän toimenpiteen käyttöönotto;

operatiivisen yhteistyösopimuksen tekeminen Europolin kanssa;

terrorismia koskevan lainsäädännön ja käytäntöjen tarkistaminen eurooppalaisten normien mukaisesti;

henkilötietojen suojaa koskevan lainsäädännön yhdenmukaistaminen EU:n vaatimusten kanssa;

tuloksellisen rikosoikeudellisen yhteistyön tekeminen kaikkien EU:n jäsenvaltioiden kanssa;

EU:n ja Turkin takaisinottosopimuksen kaikkien määräysten täytäntöönpano.    

Kuten aiemmin on raportoitu, komissio on kannustanut Turkkia täyttämään kaikki jäljellä olevat viisumivapautta koskevan etenemissuunnitelman vaatimukset mahdollisimman pian. 24 Komissio ja Turkki ovat jatkaneet sitoutunutta vuoropuhelua ratkaisujen löytämiseksi, mukaan lukien jäljellä olevien vaatimusten täyttämiseksi tarvittavat lainsäädännölliset ja menettelyjä koskevat muutokset.

Biometrisiä matkustusasiakirjoja koskevan vaatimuksen osalta Turkki alkoi 1. marraskuuta myöntää toisen sukupolven passeja, joissa on sekä passinhaltijan kasvokuva että sormenjäljet. Näitä passeja, joissa käytetään ICAO:n nykyisten normien ja EU:n vuoden 2014 normien mukaista EAC-salausjärjestelmää (Extended Access Control), myönnetään tilapäisesti siihen asti, kunnes aletaan myöntää kolmannen sukupolven passeja, jotka ovat täysin EU:n vaatimusten ja viisumivapautta koskevassa etenemissuunnitelmassa esitettyjen vaatimusten mukaisia. EU osallistuu kolmannen sukupolven passien rahoittamiseen, ja niiden käyttöönotto tapahtuu todennäköisesti vuoden 2017 ensimmäisen neljänneksen lopulla.

Komissio on toistuvasti pyytänyt Turkkia jatkamaan tämän Kreikan, Bulgarian ja Romanian kanssa tekemien kahdenvälisten takaisinottosopimusten täytäntöönpanoa. Turkin viranomaiset sopivat syyskuussa kahdenvälisesti Bulgarian kanssa käytännön järjestelyistä kolmansien maiden kansalaisten takaisinottamiseksi Bulgariasta. Bulgaria on pyytänyt näiden järjestelyjen puitteissa Turkkia ottamaan takaisin 543 henkilöä, joista on Turkki on tähän mennessä hyväksynyt 19. Turkin kansalaisten takaisinoton osalta Turkki vastasi tammi- ja lokakuun 2016 välisenä aikana myönteisesti 148:aan sen vastaanottamasta 301 hakemuksesta, ja EU:n ja Turkin takaisinottosopimuksen nojalla otettiin takaisin 117 Turkin kansalaista. Käytännön yhteistyöhön liittyy vielä ongelmia esimerkiksi sopimuksen mukaisten määräaikojen noudattamisessa. 25

Samaan aikaan lainsäädäntövallan käyttäjät jatkoivat kompromissiin tähtääviä keskusteluja komission ehdotuksesta 26 vahvistaa olemassa olevaa keskeyttämismekanismia. Ehdotuksessa esitetään ne olosuhteet, joissa kaikkien viisumivapauden piiriin kuuluvien maiden kansalaisten viisumivapaa matkustaminen voidaan keskeyttää.

7.Turkin-pakolaisavun koordinointiväline

Komissio on jatkanut 28. syyskuuta 2016 annetun kolmannen kertomuksen jälkeen pyrkimyksiään vastata pakolaisten ja heitä vastaanottavien yhteisöjen tärkeimpiin tarpeisiin Turkissa. Koordinointivälineestä humanitaariseen ja muuhun apuun myönnetty summa on noussut 2,2 miljardiin euroon kaudella 2016–2017. Tämä on suuri osuus 3 miljardin euron kokonaissummasta. Se osuus myönnetyistä varoista, joista on tehty sopimus, on kasvanut 1,3 miljardiin euroon. Sopimusten kattamista rahoista on maksettu 677 miljoonaa euroa. 27 Näillä varoilla on jatkuvasti suora vaikutus kentällä, sillä ne vähentävät varoja saavien todennäköisyyttä matkustaa edelleen EU:hun.

Humanitaarinen apu

Komissio on jatkanut koordinointivälineeseen liittyvän humanitaarisen strategiansa täytäntöönpanoa 28 , jonka yhteydessä on tähän mennessä kohdennettu 595 miljoonaa euroa. Tästä summasta 512 miljoonalla eurolla on tehty 19 kumppanin kanssa sopimukset 26 humanitaarisesta hankkeesta perustarpeisiin (suojelu, koulutus, terveydenhuolto, ruoka ja majoitus) vastaamiseksi. Näistä 512 miljoonasta eurosta, joista on jo tehty sopimukset, on tähän mennessä maksettu 407 miljoonaa euroa.

Komissio käynnisti Turkissa 26. syyskuuta yhdessä Turkin viranomaisten ja täytäntöönpanosta vastaavien kumppaniorganisaatioiden kanssa humanitaarisen strategian lippulaivahankkeen, hätätilanteiden sosiaalisen turvaverkon, jonka edunsaajia alettiin rekisteröidä 28. marraskuuta. Se on EU:n kaikkien aikojen suurin humanitaarinen ohjelma, jonka talousarvio on 348 miljoonaa euroa 29 , ja sillä on tarkoitus auttaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevia pakolaisia kuukausittaisella rahansiirrolla pankkikortille, jota he voivat käyttää perustarpeidensa, kuten ruuan, majoituksen tai koulutuksen, maksamiseen. Ensimmäiset rahansiirrot tehtäneen joulukuun 2016 lopussa, ja hätätilanteiden sosiaalisen turvaverkon on tarkoitus saavuttaa vuoden 2017 puoliväliin mennessä asteittain miljoona kaikkein heikoimmassa asemassa olevaa pakolaista.

Suojelun alalla viimeistellään kattavaa toimintasuunnitelmaa. Monenlaisia suojelutoimia on jo käynnissä, mukaan lukien heinäkuussa 2016 allekirjoitettu 9 miljoonan euron hanke, jonka toteutuksesta vastaa YK:n väestörahasto. Hanke laajentaa komission aiemmin rahoittamia YK:n väestörahaston toimia. Sillä tuetaan 20:tä turvakotia naisille ja tytöille, järjestetään lisääntymisterveyteen liittyvää terveydenhuoltoa ja toteutetaan toimia sukupuoleen perustuvan väkivallan torjumiseksi. Hankkeella pyritään myös helpottamaan pakolaisten joukossa heikoimmassa asemassa olevien naisten ja lasten terveydenhuoltopalvelujen saantia.

Muu kuin humanitaarinen apu

Sellaiseen apuun tarkoitetut koordinointivälineen varat (noin 1,6 miljardia euroa), jota ei luokitella humanitaariseksi avuksi, on kohdennettu lähes kokonaan. Sopimukset on tehty 790 miljoonasta eurosta, ja 270 miljoonaa euroa on maksettu.

Heinäkuussa 2016 hyväksytystä erityistoimenpiteestä, joka koskee koulutusta, terveydenhuoltoa, kunnallista infrastruktuuria ja sosioekonomista tukea pakolaisille Turkissa, allekirjoitettiin syyskuussa kaksi merkittävää suoraa avustussopimusta kahdeksi vuodeksi. Ensimmäinen sopimus (300 miljoonaa euroa) Turkin opetusministeriön kanssa tarjoaa lähes puolelle miljoonalle syyrialaislapselle pääsyn viralliseen koulutukseen, ja sillä saavutetaan 15 000 opettajaa ja 2 000 muuta ministeriön alaisuuteen kuuluvaa henkilöstön jäsentä. Toinen sopimus (300 miljoonaa euroa) terveysministeriön kanssa tarjoaa noin kahdelle miljoonalle pakolaiselle perusterveydenhuoltopalvelut, sillä sen avulla perustetaan yli 500 terveydenhuoltopistettä ja kuntouttavia mielenterveyspalveluja jopa miljoonalle pakolaiselle Turkissa. Lisäksi tarjotaan perhesuunnitteluun ja tartuntatautien ehkäisyyn liittyviä palveluja, rekrytoidaan ja koulutetaan terveydenhuollon työntekijöitä ja tehdään kenttätyötä.

Lisäksi 28. marraskuuta allekirjoitettiin 50 miljoonan euron sopimus 15 uuden koulun rakentamisesta ja varustamisesta maakunnissa, joihin on kertynyt paljon syyrialaispakolaisia. Jokaiseen rakennettavaan kouluun tulee 24 luokkahuonetta, mukaan lukien huoneet henkilöstölle ja 10 erityishuonetta vammaisille ja traumatisoituneille lapsille. Näiden koulujen rakentamisesta ja varustamisesta hyötyy 11 000 syyrialaislasta. Sopimukseen kuuluu myös opetusministeriön täytäntöönpano- ja hallinnointivalmiuksien lisääminen. 30  

Uusia hankkeita, joilla autetaan rakentamaan koulutusinfrastruktuuria, sairaaloita ja yleishyödyllisiä palveluja, on tarkoitus allekirjoittaa kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa lähikuukausina.

Syyrian kriisin johdosta perustetusta Euroopan unionin alueellisesta erityisrahastosta on tarkoitus allekirjoittaa kaksi sopimusta vuoden loppuun mennessä. Ensimmäisellä hankkeella (33 miljoonaa euroa) lisätään osallistavien ja laadukkaiden terveydenhuoltopalvelujen saantia syyrialaispakolaisten keskuudessa ja vastaanottavissa yhteisöissä, ja hankkeeseen osallistuvat Tanskan Punainen Risti ja Turkin Punainen Puolikuu. Toisen hankkeen (5 miljoonaa euroa) toteuttaa hollantilainen kansalaisjärjestö Spark, ja sillä pyritään lisäämään aiemmat opintonsa keskeyttäneiden, haavoittuvassa asemassa olevien syyrialaisnuorten osallistumista ja tasapuolista pääsyä jatko- ja korkeakouluopintoihin. Muita ruohonjuuritason hankkeita Syyrian kriisin johdosta perustetun EU:n alueellisen erityisrahaston puitteissa valmistellaan.

Koordinointivälineen tuloskehys 31 viimeistellään seuraavaa, tammikuussa 2017 järjestettävää ohjauskomitean kokousta varten. Tuloskehys on osa koordinointivälineen seuranta- ja arviointijärjestelmää, ja siinä esitetään koordinointivälineen tuotokset ja tulokset ja todetaan sen saavutusten vaikutukset. Koordinointivälinettä varten ollaan myös viimeistelemässä tiedotusstrategiaa.

Keskeiset haasteet ja jatkotoimet On tehtävä nopeasti sopimukset kaikista suunnitelluista toimista ja niiden tuloksellisesta ja taloudellisesti moitteettomasta toteutuksesta täydessä yhteistyössä Turkin viranomaisten kanssa. Lähikuukausina allekirjoitetaan Syyrian kriisin johdosta perustetun EU:n alueellisen erityisrahaston kautta rahoitettavia sopimuksia uusista terveys- ja koulutusalan humanitaarisista hankkeista kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa. Turkkia koskevaa vuoden 2017 humanitaarisen avun toteutussuunnitelmaa valmistellaan. Koordinointivälineen tuloskehys viimeistellään, ja valvonta- ja arviointijärjestelmä otetaan käyttöön. Koordinointivälineen tiedotusstrategia viimeistellään. Seuraava ohjauskomitean kokous järjestetään 12. tammikuuta 2017.

8.Tulliliiton kehittäminen

Marraskuussa 2015 järjestetyssä EU:n ja Turkin huippukokouksessa sitouduttiin kehittämään tulliliittoa. Komissio on tehnyt nykyisen tulliliiton menestyksen, huhtikuussa 2016 järjestetyn ensimmäisen EU:n ja Turkin korkean tason taloudellisen vuoropuhelun, julkisen kuulemisen ja ulkopuolisen selvityksen pohjalta vaikutustenarvioinnin neuvottelujen aloittamisesta Turkin kanssa tavoitteena nykyaikaistaa tulliliittoa ja laajentaa kahdenvälinen etuuskohtelu palveluihin, julkisiin hankintoihin ja maatalouteen. Vaikutustenarvioinnissa korostuvat laajennetun tulliliiton taloudelliset ja sosiaaliset hyödyt sekä EU:lle että Turkille. Komission valmistelutyön pohjalta neuvostolle aiotaan esittää luonnos neuvotteluohjeiksi.

9.Liittymisprosessi

Liittymisneuvotteluissa on tähän mennessä avattu 16 neuvottelulukua, ja niistä yksi on suljettu toistaiseksi.

Valmistelutyö on jatkunut keskeisillä aloilla: oikeuslaitos ja perusoikeudet (neuvotteluluku 23) sekä oikeus, vapaus ja turvallisuus (neuvotteluluku 24). Komissio on saamassa valmiiksi asiakirjojen päivityksen viimeisimmän kehityksen huomioon ottamiseksi. Näissä neuvotteluluvuissa käsitellään monia ratkaisevan tärkeitä kysymyksiä, joita ovat muun muassa perusoikeudet (kuten sananvapaus), oikeuslaitos, korruption torjunta, maahanmuutto- ja turvapaikka-asiat, viisumisäännöt, rajaturvallisuus, poliisiyhteistyö sekä järjestäytyneen rikollisuuden ja terrorismin torjunta. EU odottaa Turkin noudattavan tiukimpia mahdollisia normeja, kun on kyse demokratiasta, oikeusvaltiosta ja perusvapauksien, kuten sananvapauden, kunnioittamisesta.

Neuvostolle toimitettiin jo viime keväänä, jäsenvaltioiden kantoja rajoittamatta, valmisteluasiakirjat energiasta (luku 15), koulutuksesta ja kulttuurista (luku 26) sekä ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta (luku 31).

Komissio raportoi yleisesti Turkin tilanteesta 9. marraskuuta 2016 antamassaan kertomuksessa 32 .

10.Syyrian humanitaarinen tilanne

Syyrian humanitaarinen tilanne on edelleen äärimmäisen huolestuttava, etenkin Itä-Aleppossa, jossa on ollut heinäkuusta lähtien loukussa 250 000–300 000 ihmistä ilman apua ja jossa terveydenhuoltojärjestelmä on romahtamispisteessä, ruoka on nopeasti loppumassa ja vähäisten jäljellä olevien hyödykkeiden hinnat ovat rajussa nousussa. Tuloksellinen ja ripeä reagointi Itä-Aleppon ja muiden Pohjois-Syyrian alueiden ihmisten humanitaarisiin tarpeisiin riippuu vahvasti EU:n ja Turkin yhteisistä toimista, mukaan lukien paikalle pääsyn helpottamisesta kaikilla mahdollisilla reiteillä ja varsinkin avun toimittamisesta rajan yli naapurimaista, kuten Turkista ja Jordaniasta.

Vuonna 2016 on myönnetty 140 miljoonaa euroa Turkista käsin toteutettaviin, ihmishenkiä pelastaviin kumppaniorganisaatioiden toimiin, joiden kohteena ovat piiritetyt ja vaikeasti saavutettavat alueet Pohjois-Syyriassa. 33 EU käynnisti 2. lokakuuta Itä-Aleppon ahdingon vuoksi humanitaarisen aloitteen, jolla tuetaan lääkinnällisiä evakuointeja Itä-Alepposta ja ruuan ja lääkkeiden toimittamista sinne, kunhan pääsy ja turvallisuus on saatu varmistettua. Komissio on osoittanut tähän aloitteeseen 25 miljoonaa euroa myönnettäväksi humanitaarisille kumppaneille. Rahoitusta on tarkoitus tarjota myös muissa hätätilanteissa eri puolilla Syyriaa, jotta kumppanit voivat ottaa nopeasti käyttöön valmiusvarastoja avun toimittamiseksi muun muassa avustussaattueilla alueille, joille pääsy on äskettäin tullut mahdolliseksi, tai vastatakseen äkillisiin väestönsiirtymiin.

Ottaen huomioon väkivaltaisuuksien kiihtymisen ja humanitaaristen tarpeiden kasvun EU vaatii jatkuvasti kaikkia osapuolia noudattamaan kansainväliseen humanitaariseen oikeuteen perustuvia velvoitteitaan ja varmistamaan, että siviiliväestön suojelu asetetaan etusijalle.

11.Päätelmät

Haastavista olosuhteista huolimatta EU:n ja Turkin julkilausuman täytäntöönpano on edelleen vakautunut 28. syyskuuta 2016 annetun kolmannen kertomuksen jälkeen. Egeanmeren ylitysyritysten ja merellä tapahtuneiden kuolemantapausten huomattava vähenemissuuntaus EU:n ja Turkin julkilausuman jälkeen on antanut vahvistuksen sille ydinstrategialle, jonka perusteella EU ja Turkki päättivät allekirjoittaa julkilausuman.

Edistystä on tapahtunut myös muissa asioissa. Etenkin Turkin-pakolaisavun koordinointivälineestä tehdään sopimuksia aiempaa nopeammassa tahdissa ja pakolaisia auttavien hankkeiden toteutus kentällä on edennyt samoin kuin syyrialaispakolaisten uudelleensijoittaminen Turkista.

Vaikka EU ja jäsenvaltiot ovat koko ajan pyrkineet parantamaan Kreikan hallinnon valmiuksia hallita muuttoliikettä ja käsitellä turvapaikkahakemuksia, edellisessä kertomuksessa esitettyjen suurimpien puutteiden korjaamisessa on vielä paljon tekemistä. Kuten ensimmäisessä kertomuksessa todettiin, liikaan tyytyväisyyteen ei ole varaa, etenkin koska yksi suurimmista haasteista – palauttamisten päivittäinen toteuttaminen kaikkien EU:n ja kansainvälisten sääntöjen mukaisesti – edellyttää vielä lisätoimia. Julkilausuman onnistunut täytäntöönpano edellyttää kaikilta osapuolilta lähinnä poliittista määrätietoisuutta tarvittavien toimien toteuttamiseksi. Olosuhteet Kreikan saarilla ovat heikkenemässä, koska palautukset sujuvat liian hitaasti ja niitä on vähemmän kuin uusia tulokkaita. Tämä edellyttää yhteensopivia toimia Kreikan viranomaisilta, EU:n virastoilta ja jäsenvaltioilta, jotta tähän liittyvien EU:n ja Turkin julkilausuman osien täytäntöönpanoa saadaan nopeutettua ja jotta saarilla saavutetaan käytännön tuloksia. Kreikan saarille on olennaista sada välittömästä resursseja, jotta turvapaikkahakemuksia voidaan käsitellä tehokkaasti. Tämä edellyttää sitä, että jäsenvaltiot vastaavat kaikkiin Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston pyyntöihin ja Kreikat viranomaiset varmistavat, että turvapaikkapäätökset tehdään nopeasti ja että palautuksia vauhditetaan.

Turkin olisi toteutettava tarvittavat toimenpiteet täyttääkseen jäljellä olevat viisumivapautta koskevat edellytykset mahdollisimman nopeasti, jotta EU voi poistaa viisumipakon Turkin kansalaisilta.

Komissio aikoo jatkossakin edistää tätä työtä. Se esittää viidennen kertomuksen tapahtuneesta edistymisestä maaliskuun 2017 alkupuolella.

(1)

   http://www.consilium.europa.eu/fi/press/press-releases/2016/03/07-eu-turkey-meeting-statement/

(2)

   Aiemmat kertomukset: COM(2016) 231 final, 20.4.2016 (ensimmäinen kertomus), COM(2016) 349 final, 15.6.2016 (toinen kertomus) ja COM(2016) 634, 28.9.2016 (kolmas kertomus).

(3)

   http://www.consilium.europa.eu/fi/press/press-releases/2016/10/21-european-council-conclusions/

(4)

   Eurooppalaiselta raja- ja merivartiostolta saatu tieto aikaväliltä 26.9.–4.12.2016.

(5)

   Kaikkiaan EU:n ja Turkin julkilausumaa edeltäneiden kahdeksan kuukauden aikana saapui 865 425 ihmistä. Julkilausumaa seuranneiden kahdeksan kuukauden aikana luku oli 22 838.

(6)

   Kuolleiden määrää koskevat tiedot ovat Kansainväliseltä siirtolaisuusjärjestöltä ajanjaksolta huhtikuusta marraskuun loppuun. Kolmannessa kertomuksessa käsiteltiin ainoastaan Kreikan Egeanmeren aluetta mutta tämä kertomus kattaa koko Egeanmeren.

(7)

   Euroopan komission puheenjohtaja nimitti EU:n koordinaattorin (http://europa.eu/rapid/press-release_IP-16-942_en.htm) maaliskuussa 2016 annettujen Eurooppa-neuvoston päätelmien johdosta (http://www.consilium.europa.eu/en/press/press-releases/2016/03/18-european-council-conclusions/).

(8)

   Kreikan poliisin mukaan tämä johti yhden operaation, jossa oli tarkoitus palauttaa 69 henkilöä, peruuttamiseen, ja kahden 68 henkilön palauttamiseksi toteutettavan operaation lykkäämiseen.

(9)

   Tällaisia toimia ovat erityisesti hallinnollisten menettelyjen koordinoinnin parantaminen, käytännön yhteistyö Kreikan turvapaikkaviraston (turvapaikka-asiat) ja Kreikan poliisin (palautukset) välillä ja siihen liittyvän tiedonvaihdon parantaminen menettelyn kaikissa vaiheissa sekä turvapaikka- ja palautus-/takaisinottomenettelyjen sovittaminen paremmin yhteen. Erityisesti olisi toteutettava toimia, jotta palautusmenettely saataisiin alulle mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

(10)

   Yhteinen ministeripäätös 6373/2016.

(11)

   Kreikan saarilla on jätetty julkilausuman ja 27. marraskuuta välisenä aikana yhteensä 9 304 turvapaikkahakemusta. Kreikan turvapaikkavirasto on tehnyt niistä saarilla 20. maaliskuuta alkaen sovellettavien menettelyjen mukaisesti 6 040 päätöstä, joista 4 506 koski hakemuksen tutkittavaksi ottamista ja 1 534 perusteita.

(12)

   Tilanne 27. marraskuuta 2016.

(13) Kokonaismäärä sisältää toisen asteen päätökset, joilla kumotaan ensimmäisen asteen päätös jättää hakemus tutkimatta sekä joilla myönnetään pakolaisasema.

(14)

   Päätöksissä vahvistettiin ensimmäisen asteen kielteinen päätös 350 tapauksessa ja kumottiin se kahdessa tapauksessa.

(15)

   Esimerkiksi Lesboksella vahingoitettiin lokakuun lopussa Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston toimitiloja sytyttämällä sen kontteja tuleen, ja Chioksella sytytettiin marraskuun puolivälissä tuleen Soudan leirin majoitustiloja.

(16)

   Tilanne 5. joulukuuta.

(17)

   Henkilöillä, jotka ovat tehneet kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen, on mahdollisuus jättää se mahdollisimman pian, kuten turvapaikkamenettelydirektiivin 6 artiklan 2 kohdassa edellytetään.

(18)

   Saarille on lähetetty eurooppalaisen raja- ja merivartioston yhteisrahoituksen avulla 180 poliisia, jotka jakautuvat seuraavasti: Lesbos 40, Chios 40, Samos 40, Leros 30 ja Kos 30. He ovat osa saarille lähetettyjen 247 poliisin vahvuutta.

(19)

   Tätä merkittävää EU:n tukea on käytetty majoitukseen, terveydenhuoltoon, kuljetuksiin ja muihin palveluihin järjestelykeskuksissa ja muualla saarilla antamalla rahoitusta puolustusministeriölle ja UNHCR:lle. Sillä on parannettu sisäministeriön valmiuksia ja tuettu turvapaikkahakemusten käsittelyn hallinnollista uudistusta sekä järjestetty palveluja kolmansien maiden kansalaisille. Sillä on myös lisätty ensivaiheen vastaanottokeskusten henkilöstöä, parannettu Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston valmiuksia turvapaikka-asioiden käsittelyssä ja sormenjälkien ottamisessa sekä rahoitettu tuetun vapaaehtoisen Turkkiin paluun pilottihanketta.

(20)

   COM(2016) 791 final.

(21)

   Syyskuun 28. päivänä annettiin neuvoston päätös (EU) 2016/1754, jotta jäsenvaltiot voisivat täyttää päätöksen (EU) 2015/1601 mukaiset velvoitteensa käyttämällä täyttämättä olevat sisäisiin siirtoihin varatut 54 000 paikkaa joko siirtämällä kansainvälistä suojelua hakevia henkilöitä Italiasta ja Kreikasta tai päästämällä alueelleen Turkissa olevia selvästi kansainvälisen suojelun tarpeessa olevia Syyrian kansalaisia uudelleensijoittamisen tai muun laillisen maahanpääsyperusteen nojalla.

(22)

   EU:n ja Turkin julkilausuman antamisen jälkeen Turkista on saapunut Kyprokselle sääntöjenvastaisesti kaikkiaan 324 ihmistä.

(23)

   Samalla ajanjaksolla vuonna 2015 luvut olivat Kreikan osalta 14 ja Bulgarian osalta 13.

(24)

   Varsinkin korkean tason kokouksissa, kuten 30. kesäkuuta ensimmäisen varapuheenjohtajan Frans Timmermansin kanssa, 1. syyskuuta komissaari Dimitris Avramopoulosin kanssa, 9. syyskuuta osana EU:n ja Turkin välistä korkean tason poliittista vuoropuhelua, jota johtivat unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja, varapuheenjohtaja Federica Mogherini ja komissaari Johannes Hahn, sekä 30. marraskuuta ja 6. joulukuuta ensimmäisen varapuheenjohtajan Frans Timmermansin ja komissaari Dimitris Avramopoulosin kanssa.

(25)

   Jäsenvaltioiden Turkin kansalaisten takaisinotosta antamien tietojen mukaan.

(26)

   COM(2016) 279 final, 4.5.2016.

(27)

   Koordinointivälineen näkyvyyden lisäämiseksi on laadittu interaktiivinen kartta, joka näyttää suoraan eri hankkeiden sijaintipaikat ja odotetut tulokset: http://ec.europa.eu/enlargement/news_corner/migration/index_en.htm  

(28)

   Koordinointivälineen piiriin kuuluvaa humanitaarista apua annetaan edelleen humanitaariseen apuun sovellettavan EU:n oikeuden ja humanitaarista apua koskevassa eurooppalaisessa konsensuksessa esitettyjen periaatteiden mukaisesti.

(29)

   Sopimus on tehty Maailman ruokaohjelman (WFP) ja sen täytäntöönpanokumppanin Turkin Punaisen Puolikuun kanssa. Turkin Punainen Puolikuu tekee tiivistä yhteistyötä sosiaali- ja perhepolitiikasta vastaavan ministeriön sekä suoraan pääministerin alaisuudessa toimivan ja Turkin toimia pakolaiskriisissä koordinoivan AFAD:n (katastrofien ja hätätilanteiden hallinnasta vastaava viranomainen) kanssa.

(30)

   Tämän hankkeen lisäksi koordinointivälineen ulkopuolella toteutetaan toinen, 70 miljoonan euron hanke, jossa rakennetaan ja kalustetaan 26 uutta koulua.

(31)

   Tuloskehyksen pitäisi olla päivitettävä asiakirja, jossa on mahdollista jatkuvasti tarkistaa koordinointivälineen toimien asianmukaisuutta ja tuloksia. Koordinointivälineen seuranta- ja arviointijärjestelmällä on kolme tehtävää: tuloskehys palvelee samaan aikaan vastuuvelvollisuuden tarkoitusta ja se on toiminnan seurannan ja tiedonhallinnan väline.

(32)

   SWD(2016) 366 final.

(33)

   Esimerkiksi terveydenhuollon, suojelun, koulutuksen ja ensivaiheen toimien alalla. Toimissa keskitytään kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin alueisiin.

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 8.12.2016

COM(2016) 792 final

LIITE

asiakirjaan

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA-NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE

Neljäs kertomus EU:n ja Turkin julkilausuman täytäntöönpanon edistymisestä

EU:n koordinaattorin yhteinen toimintasuunnitelma EU:n ja Turkin julkilausuman tiettyjen kohtien täytäntöönpanosta

Turvapaikkahakemusten ensimmäinen käsittely

1.Turvapaikkahakemuksia käsittelevän henkilöstön lisääminen saarilla:

EASO lisää jäsenvaltioiden lähettämien tapauskäsittelijöiden määrää saarilla ja Korintissa nykyisestä 39:stä 100:an tammikuun puoliväliin mennessä.

EASO lisää tulkkien määrää nykyisestä 66:sta 100:an tammikuun puoliväliin mennessä.

Jäsenvaltiot reagoivat nopeasti tapauskäsittelijöitä ja tulkkeja koskevaan lisäyspyyntöön.

Kreikan turvapaikkavirasto lisää henkilöstöään saarilla nykyisestä 65:stä 100:an tammikuun puoliväliin mennessä.

2.Dublin-asetuksen mukaisten perheenyhdistämishakemusten käsittely:

Kreikan turvapaikkavirasto tutkii tapauskohtaisesti ja noudattaen täysin EU:n perusoikeuskirjan 7 artiklaa, voidaanko lain 4375/2016 55 ja 56 §:ssä (direktiivin 2013/32 33 artiklassa) tarkoitettua hakemusten tutkimatta jättämistä koskevaa menettelyä soveltaa Dublin-asetuksen mukaisten perheenyhdistämishakemusten käsittelyyn hakijoiden mahdollisesti palauttamiseksi Turkkiin, jos EASOlta ja jäsenvaltioilta on saatu tarvittavat tiedot, jotka

a) antavat riittävän oikeusvarmuuden siitä, että perheenyhdistäminen on mahdollista Turkista käsin / Turkissa; sekä

b) mahdollistavat edellä mainitun tutkinnan.

Erityisesti tarvitaan tietoja oikeudesta perheenyhdistämiseen Turkista käsin tai Turkissa jäsenvaltioiden kansallisten lakien nojalla siltä osin kuin asia ei kuulu perheenyhdistämisdirektiivin soveltamisalaan (perheenjäsenet, joille jokin jäsenvaltio on myöntänyt toissijaisen suojelun) sekä Turkin kansallisen lainsäädännön nojalla.

Kreikan viranomaisten on annettava tarvittavat säännökset, jotta lain 4375/2016 60 §:n 4 momentin f kohtaa voidaan soveltaa Dublin-asetuksen mukaisiin perheenyhdistämishakemuksiin.

3.Haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden hakemusten käsittely:

Kreikan turvapaikkavirasto tutkii tapauskohtaisesti ja noudattaen täysin EU:n perusoikeuskirjan 6 ja 7 artiklaa, voidaanko lain 4375/2016 55 ja 56 §:ssä (direktiivin 2013/32 33 artiklassa) tarkoitettua hakemusten tutkimatta jättämistä koskevaa menettelyä soveltaa haavoittuvassa asemassa olevien hakijoiden hakemusten käsittelyyn hakijoiden mahdollisesti palauttamiseksi Turkkiin.

Kreikan viranomaisten on selvitettävä, voidaanko lain 4375/2016 60 §:n 4 momentin f kohtaa soveltaa haavoittuvassa asemassa olevien hakijoiden hakemuksiin turvapaikkamenettelydirektiivin 24 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

EASO toimittaa Kreikan turvapaikkavirastolle tarvittavat tiedot etenkin haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden kohtelusta Turkissa, jotta edellä mainittu selvitys voidaan tehdä.

4.Haastattelujen ja menettelyjen nopeuttaminen turvapaikkahakemusten arvioinnissa:

Käsittelyn nopeuttamiseksi ja laadun parantamiseksi Kreikan turvapaikkavirasto ottaa EASOn tuella käyttöön hakemusten lajittelun (esim. uudet tulijat ja aiempi kertymä; kansalaisuuksien mukaan sen perusteella, mikä on hakemusten käsittelyyn ottamisen ja hyväksymisen todennäköisyyden aste).

Kreikan turvapaikkavirasto ottaa EASOn tuella käyttöön tukivälineitä haastatteluja ja päätöksiä varten, kuten alkuperämaakohtaisia ohjeita tai tekstielementtejä.

Kreikan vastaanotosta ja henkilöllisyyden todentamisesta vastaava virasto jatkaa EASOn täydellä tuella tulijoiden informoimista heidän oikeuksistaan, velvollisuuksistaan ja mahdollisuuksistaan, ohjaa heidät asianmukaiseen menettelyyn, etenkin turvapaikkamenettelyyn, ja huolehtii tarvittavista jatkotoimista.

Viranomaiset tehostavat edelleen niiden toimenpiteiden toteuttamista, joita seuraa siitä, jos turvapaikkamenettelyssä kieltäytyy yhteistyöstä, huolehtivat siitä, että turvapaikanhakijoiden olinpaikka on tiedossa koko hakemuksen käsittelyn ajan (mukaan lukien käyttämällä mahdollisesti suljettuja keskuksia), ja lopettavat turvapaikkahakemuksen käsittelyn, jos henkilö ei tule paikalle (hakemuksen implisiittinen peruuttaminen).

Kreikan viranomaiset lyhentävät EASOn tuella aikaa siitä, kun henkilö ilmaisee haluavansa hakea turvapaikkaa, siihen kun turvapaikkahakemus tosiasiallisesti jätetään, turvapaikkamenettelydirektiivin 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti (”mahdollisimman pian”).

5.Hakemusten perusteiden tutkimista koskevan menettelyn käytön jatkaminen ja nopeuttaminen sellaisten maiden kansalaisten osalta, joiden turvapaikkahakemusten hyväksymisaste on matala:

Kreikan turvapaikkavirasto jatkaa EASOn tuella hakemusten perusteiden tutkimista koskevan menettelyn käyttöä ja nopeuttaa sitä soveltuvissa tapauksissa.

Koordinoinnin, hallinnoinnin ja turvallisuuden parantaminen saarilla

6. Saarten turvajärjestelyjen parantaminen

Kreikan poliisi lisää eurooppalaisen raja- ja merivartioston taloudellisella tuella poliisivoimien ympärivuorokautista läsnäoloa vastaanotosta ja henkilöllisyyden todentamisesta vastaavissa keskuksissa olosuhteiden edellyttämällä tavalla.

Vastaanotosta ja henkilöllisyyden todentamisesta vastaava virasto tehostaa Kreikan poliisin tuella valvontaa vastaanotosta ja henkilöllisyyden todentamisesta vastaavien keskusten sisäänkäynnillä ja partiointia järjestelykeskusten majoituspaikoissa.

Kreikan poliisi tehostaa valvontaa säilöönottokeskuksissa.

Kreikan poliisi laatii yhteistyössä vastaanotosta ja henkilöllisyyden todentamisesta vastaavan viraston kanssa ja kaikkien järjestelykeskuksissa olevien toimijoiden, erityisesti EU:n organisaatioiden, myötävaikutuksella turvallisuus- ja evakuointisuunnitelmat ja testaa niitä.

Vastaanotosta ja henkilöllisyyden todentamisesta vastaava virasto parantaa Kreikan poliisin tuella turvallisuusinfrastruktuuria (aitoja, kansallisuuksien pitämistä erillään jne.) helpottaakseen yleisen järjestyksen ylläpitoa ja pysyäkseen täysin selvillä leireillä olevista ihmisistä ja tavaroista.

Kreikan viranomaiset järjestävät haavoittuvassa asemassa oleville henkilöille, erityisesti ilman huoltajaa oleville alaikäisille, jatkossakin turva-alueita, ja nimittävät lastensuojeluvirkailijoita.

Kreikan viranomaiset selvittävät eurooppalaisen raja- ja merivartioston kanssa, miten vartioston tukea voitaisiin sen toimeksiannon puitteissa vielä laajentaa.

7.Pysyvien koordinaattoreiden nimittäminen järjestelykeskuksiin:

Kreikan viranomaiset nimittävät järjestelykeskuksiin pysyvät koordinaattorit, jotka aloittavat järjestelykeskusten yleisen koordinoinnin ja hallinnoinnin tehtävissään mahdollisimman pian (viimeistään joulukuun 2016 puolivälissä).

Kreikan viranomaiset hyväksyvät järjestelykeskusten menettelytapaohjeet mahdollisimman pian (viimeistään tammikuun 2017 puoliväliin mennessä).

Turvapaikkapäätösten muutoshakemusten käsittely

8.Valituslautakuntien lisääminen:

Kreikan viranomaiset nostavat valituslautakuntien määrän nykyisestä 6:sta 13:een joulukuun 2016 loppuun mennessä ja 20:een helmikuuhun mennessä.

9.Valituslautakuntien tekemien päätösten lisääminen:

Rajoittamatta valituslautakuntien riippumattomuutta niiden on lisättävä tekemiensä päätösten määrää seuraavin keinoin:

a) oikeudellisen avun käyttö päätösten laadinnassa, b) valituslautakuntien erikoistuminen ja c) sen mahdollisuuden selvittäminen, voitaisiinko lautakunnan jäsenet nimittää kokoaikaisiksi.

Kreikan viranomaiset antavat tarvittavat säännökset mahdollisimman pian.

Muutoksenhakuvaiheiden rajoittaminen turvapaikkamenettelyssä

10.Kreikan viranomaiset selvittävät mahdollisuuden rajoittaa muutoksenhakuvaiheiden määrää turvapaikkamenettelyssä noudattaen kaikilta osin Kreikan perustuslakia ja direktiivin 2013/32 46 artiklaa.

Tehokas palauttaminen Turkkiin ja alkuperämaihin

11.Eurooppalaiseen raja- ja merivartiostoon lähetettyjen virkamiesten määrän pitäminen tarvittavalla tasolla:

Jäsenvaltioiden ja eurooppalaisen raja- ja merivartioston on reagoitava nopeasti lisäpyyntöihin, jotka koskevat virkamiesten ja kuljetuskaluston lähettämistä palauttamisten tai palautettavien määrän kasvun vuoksi.

Kreikan viranomaiset tekevät tarkat kuljetuksia koskevat tarvearviot, jos mahdollista.

Kreikan viranomaiset selvittävät eurooppalaisen raja- ja merivartioston kanssa, miten vartioston tukea voitaisiin sen toimeksiannon puitteissa vielä laajentaa.

12.Pakenemisriskin vähentäminen:

Välittömänä prioriteettina palauttamismenettelyjen suunnittelun ja toteuttamisen helpottamiseksi Kreikan viranomaiset pitävät selkeää ja tarkkaa rekisteriä ja käyttävät seurantajärjestelmää (etenkin tarkasta olinpaikasta ja vireillä olevista menettelyistä) kaikista vastaanotto- ja säilöönottokeskuksissa olevista sääntöjenvastaisesti maahan tulleista henkilöistä.

Kreikan viranomaiset ottavat EU:n taloudellisella ja teknisellä tuella käyttöön sähköisen tapauskohtaisen seurantajärjestelmän, jota kaikki asiaankuuluvat viranomaiset voivat hyödyntää.

Kreikan viranomaiset soveltavat jatkossakin aktiivisesti saarilla oleviin tulokkaisiin sovellettavaa maantieteellistä rajoitusta, mahdollisesti eurooppalaisen raja- ja merivartioston tuella.

13.Laajennetaan vapaaehtoisen paluun ja uudelleenkotouttamisen tukiohjelmaa saarilla.

IOM tehostaa EU:n tuella tukiohjelmaa koskevaa kampanjointia siirtolaisten keskuudessa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Kreikan viranomaiset poistavat hallinnollisia esteitä nopealta vapaaehtoiselta paluulta saarilta (etenkin Turkkiin palaamista koskevien vapaaehtoisen paluun pyyntöjen osalta).

Kreikka hyödyntää täysimääräisesti EU:n rahoittamien palauttamista koskevien ohjelmien tarjoamia mahdollisuuksia taloudelliseen ja tekniseen apuun olosuhteiden mukaan.

14.Palauttamispäätösten tiedoksiantaminen palauttamismenettelyn varhaisemmassa vaiheessa:

Kreikan poliisin on annettava palauttamispäätökset samaan aikaan kuin kielteiset ensimmäisen käsittelyn päätökset turvapaikkahakemuksesta rajoittamatta kuitenkaan sitä, että palauttamispäätös tulee voimaan vasta kun turvapaikkamenettely on päättynyt ja hakijalla ei ole enää oikeutta oleskella Kreikassa.

15.Palauttamista koskevan EU:n yhteistyön tehostaminen:

Kreikan, komission, eurooppalaisen raja- ja merivartioston sekä palauttamista koskevien EU:n ohjelmien on tehtävä aktiivista yhteistyötä lisätäkseen muita kuin vapaaehtoisia palautuksia alkuperämaihin.

Kreikka perustaa kansallisen järjestelmän EU:n yhdennetyn palauttamisen hallintajärjestelmän (Integrated Return Management Application, IRMA) sisälle.

Komissio ja jäsenvaltiot jatkavat diplomaattisen tuen antamista, jotta voidaan helpottaa palauttamista alkuperämaihin, kuten Pakistaniin, Bangladeshiin ja Maghreb-maihin.

16.Voimassaolevien takaisinottosopimusten ja -järjestelyjen täysimääräinen hyödyntäminen

Kreikka tehostaa Euroopan komission ja EU:n jäsenvaltioiden aktiivisella tuella takaisinottamiseen tähtääviä toimia vakiintuneiden takaisinottosopimusten ja muiden samankaltaisten järjestelyjen puitteissa, jotta sääntöjenvastaisesti saapuneita siirtolaisia voitaisiin palauttaa erityisesti Pakistaniin (EU:n takaisinottosopimus) ja Afganistaniin (yhteinen etenemissuunnitelma). Eurooppalainen raja- ja merivartiosto tukee tästä seuraavia palauttamisoperaatioita.

Vastaanotto- ja säilöönottovalmiuksien riittävä lisääminen saarilla

17.Kreikan viranomaiset järjestävät EU:n tuella komission ehdotuksen mukaisesti lisää vastaanottokapasiteettia ja parantavat nykyisiä tiloja, joko laajentamalla nykyisiä tiloja, perustamalla uusia tiloja tai vuokraamalla niitä, mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä paikallisviranomaisten kanssa.

18.Kreikan viranomaiset järjestävät EU:n tuella komission ehdotuksen mukaisesti saarille mahdollisimman pian riittävän säilöönottokapasiteetin mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä paikallisviranomaisten kanssa.

Laittomien rajanylitysten ehkäiseminen pohjoisrajoilla

19.Eurooppalaisen raja- ja merivartioston virkamiesten lähettäminen pohjoisille Albanian ja entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian vastaisille rajoille:

Eurooppalainen raja- ja merivartiosto vastaa myönteisesti ja lähettää virkamiehiä pohjoisrajoille mahdollisimman pian. Jos edelleen esiintyy vajetta eurooppalaisen raja- ja merivartioston pyyntöihin nähden, käytetään uuden Euroopan raja- ja merivartioviraston nopean toiminnan reserviä ja interventioryhmiä heti kun ne ovat toimintavalmiita.

Eurooppalainen raja- ja merivartiosto rahoittaa Kreikan poliisin poliisivoimien lähettämistä pohjoisrajoille Kreikan viranomaisten pyynnöstä.

Sisäisten siirtojen nopeuttaminen

20.Sisäisiä siirtoja koskevien jäsenvaltioiden lupausten kasvattaminen:

Jäsenvaltioiden on kasvatettava lupauksiaan vastaanottaa sisäisesti siirrettäviä henkilöitä osuutensa mukaisesti ja pyrittävä antamaan lupauksia kuukausittain joulukuusta 2016 alkaen. Tavoitteeksi on asetettava vähintään 2 000 sisäisen siirron lupaus kuukaudessa joulukuuhun 2016 mennessä ja lupausten asteittainen kasvattaminen niin, että huhtikuuhun 2017 mennessä sisäisesti siirrettäviä luvataan vastaanottaa tavoitteen mukaisesti kuukausittain 3 000.

21.Sisäisten siirtojen tosiasiallisen täytäntöönpanon lisääminen:

Jäsenvaltioiden on vastaanotettava sisäisesti siirrettäviä henkilöitä kuukausittain ja kasvatettava Kreikasta sisäisesti siirrettävien henkilöiden kuukausittainen vastaanotto vähintään 2 000 siirtoon joulukuuhun 2016 mennessä ja vähintään 3 000 siirtoon huhtikuuhun 2017 mennessä sekä jatkettava kuukausittaisten siirtomäärien asteittaista kasvattamista.

Jäsenvaltioiden on sitouduttava sisäisiä siirtoja koskevassa päätöksessä (neuvoston päätös 2015/1523) vahvistettuihin määräaikoihin ja menettelyihin sekä siirtoja koskeviin käytänteisiin, etenkin 10 työpäivän vastausaikaan, lähetettävä hyväksynnät enintään 50 hengen ryhmiä varten, osoitettava joustavuutta lentojen järjestämisen suhteen, vältettävä viivytyksiä hyväksyttyjen henkilöiden siirtämisessä, lisättävä yhteyshenkilöiden osallistumista kulttuuriin sopeuttavaan toimintaan ja tiedottamiseen sekä varmistettava, että kielteiset päätökset perustellaan asianmukaisesti Kreikan poliisin tarjoaman suojatun yhteyden kautta.

Jäsenvaltioiden on kehitettävä tarvittavaa vastaanottokapasiteettia, myös ilman huoltajaa olevia alaikäisiä varten, jotta siirtoa odottavia henkilöitä voidaan siirtää jäsenvaltioiden osuuksien mukaisesti.

Kreikan viranomaiset perustavat lisää siirtokeskuksia (tai muuntavat olemassa olevia tiloja tähän tarkoitukseen), jotta tilat vastaisivat Kreikan turvapaikkaviraston kasvanutta käsittelykapasiteettia ja jäsenvaltioiden antamien vastaanottolupausten vähittäistä kasvua.

IOM jatkaa käsittelykapasiteettinsa kasvattamista uusien kuukausittaisten siirtotavoitteiden mukaisesti.

Rahoituksen antaminen ja asianmukainen tekninen tuki

22.Muuttoliikeasioihin käytettävissä olevan rahoituksen vastaanottokyvyn maksimointi ja tarkka seuranta:

Kreikan viranomaiset toteuttavat viipymättä komission tuella kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että sisäasioiden rahastoihin (AMIF ja ISF) liittyvistä Kreikan kansallisista ohjelmista käytettävissä olevat varat käytetään kokonaan ja tehokkaasti.

Kreikan viranomaiset antavat kansallisesta talousarviosta tarvittavan yhteisrahoituksen.

Kreikan viranomaiset lähettävät komissiolle mahdollisimman pian toimintasuunnitelman kansallisten ohjelmien täytäntöönpanosta.  

Kreikan viranomaiset ja komissio viimeistelevät pian AMIF- ja ISF-rahastoihin liittyvien kansallisten ohjelmien tarkistuksen, jossa otetaan huomioon Kreikan uudet haasteet, mukaan lukien EU:n ja Turkin julkilausuman täytäntöönpano.

23.AMIF- ja ISF-rahastoihin liittyvien kansallisten ohjelmien täydentäminen tarpeen mukaan:

Komissio jatkaa tarpeen mukaan lisärahoituksen (hätäapu, humanitaarinen tuki jne.) ja teknisen tuen antamista Kreikalle EU:n ja Turkin julkilausuman täytäntöönpanemiseksi Kreikassa.