EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 28.11.2016
COM(2016) 743 final
KOMISSION KERTOMUS NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE
Euroopan energia-alan elvytysohjelman ja Euroopan energiatehokkuusrahaston täytäntöönpanosta
{SWD(2016) 374 final}
KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE
Euroopan energia-alan elvytysohjelman ja Euroopan energiatehokkuusrahaston täytäntöönpanosta
I EDISTYMINEN OHJELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANOSSA
Energiainfrastruktuurit ja innovointi ovat Euroopan energia-alan elvytysohjelman (EEPR) liikkeelle panevia voimia, ja ne ovat edelleen yhtä tärkeitä kuin vuonna 2009, jolloin elvytysohjelma perustettiin. Kaikki EEPR-hankkeet hyväksyttiin vuonna 2010.
Tässä kertomuksessa kuvataan edistystä, jota on saavutettu hankkeiden toteuttamisessa EEPR:n kullakin osa-alueella sekä Euroopan energiatehokkuusrahaston (EEEF) toteuttamisessa. Se on jatkoa vuonna 2015 hyväksytylle kertomukselle
ja kattaa hankkeiden toteuttamisen 31. elokuuta 2015 ja 30. kesäkuuta 2016 välisenä aikana sekä samana ajanjaksona suoritetut maksut.
II HANKKEIDEN YLEINEN TOTEUTUS
Kesäkuun 2016 lopussa oli saatettu päätökseen 37 hanketta 59:stä, ja tuensaajille maksettiin yhteensä 2 122 297 449 euroa (yhteensä 144 188 902,94 euron perintämääräysten vähentämisen jälkeen).
Kaasu- ja sähköinfrastruktuurien osalta tilanne on nyt täysin selvitetty; jäljellä olevat kuusi hanketta etenevät suunnitellusti, ja yksi hanke on tällä hetkellä keskeytetty. Useimmat hankkeet ovat valmistuneet, ja niiden toteuttajien odotetaan esittävän loppumaksupyynnön ennen tämän vuoden loppua.
Toteuttajat ovat edistyneet merkittävästi merituulivoiman verkkointegroinnissa, ja tilanne on selkiytynyt jäljellä olevissa CCS-hankkeissa.
Komissio on päättänyt jatkaa investoijille myöntämäänsä taloudellista tukea, kunnes on selvää, että lopullinen investointipäätös on mahdollinen.
1.
Kaasu- ja sähköinfrastruktuuri
Elvytysohjelman infrastruktuuri-alaohjelmasta annetaan tukea 44 hankkeelle kolmella keskeisellä toiminta-alalla.
Hankkeiden täytäntöönpanosta vastaavat kunkin jäsenvaltion siirtoverkonhaltijat tai muut hankkeiden toteuttajat. Hankkeisiin on osoitettu yhteensä 2 267 574 462 euron määrärahat, joista 1 366 479 618 euroa on maksettu tuensaajille 30. kesäkuuta 2016 mennessä. Maksujen ehtona on, että tuensaajat sitoutuvat vahvasti lopullisella investointipäätöksellä panemaan hankkeet täytäntöön.
Hankkeet kattavat seuraavat kolme alaa:
- Kaasuinfrastruktuureja ja kaasun varastointia koskevat hankkeet:
Kaasuinfrastruktuuri muodostaa tuottajalta loppukuluttajille ulottuvan energiantoimitusketjun selkärangan. Siirtoputkistot, varastointijärjestelmät ja nesteytetyn maakaasun jälleenhöyrystysterminaalit ovat fyysisiä komponentteja, joilla varmistetaan aina ja kaikkialla kaasutoimitukset asiakkaille. Kaasuinfrastruktuuria on edelleen kehitettävä ja tehostettava tulevina vuosina. Puuttuvien yhteyksien rakentaminen jäsenvaltioiden välille auttaa turvaamaan toimitusvarmuuden ja vastaamaan yhä lisääntyviin uusiin joustavuusvaatimuksiin.
- Kaasun vastakkaisvirtaushankkeet:
Venäjän ja Ukrainan välisen vuoden 2009 kaasuntoimituskriisin aikana toimitukset useimpiin Keski- ja Itä-Euroopan jäsenvaltioihin katkaistiin, eikä kaikkea tuontikysyntää voitu täyttää. Tämä ei johtunut siitä, ettei Euroopassa olisi ollut kaasua, vaan siitä, ettei silloisissa infrastruktuureissa ollut teknisiä ominaisuuksia ja valmiuksia kääntää kaasuvirtausta itä–länsi-suunnasta länsi–itä-suuntaiseksi. Elvytysohjelmalla tuettiin tämän puutteen korjaamista, ja vastakkaisvirtaus on nyt käytössä Keski- ja Itä-Euroopassa.
- Sähköinfrastruktuurihankkeet:
Kasvava sähköntuotanto erilaisista uusiutuvista energianlähteistä edellyttää huomattavia investointeja uuteen infrastruktuuriin. Lisäksi useat jäsenvaltiot ovat edelleen käytännössä energiasaarekkeita, koska niillä ei juuri ole yhteyksiä naapurimaihin ja energian sisämarkkinoihin.
1.1
edistyminen tähän mennessä
Kaikkiaan 44 infrastruktuurihankkeesta on tähän mennessä saatu päätökseen 33. Kuusi hanketta on käynnissä ja yksi on keskeytetty.
Sähköalalla kaikkiaan 12 hankkeesta on saatu päätökseen kymmenen. Loput kaksi hanketta edistyvät hyvin, ja toisen niistä odotetaan valmistuvan vuoden 2016 ja toisen vuoden 2017 loppuun mennessä.
Kaasualalla kaikkiaan 32 hankkeesta on saatu päätökseen 23. Neljä hanketta etenee aikataulun mukaan, yksi on keskeytetty ja neljä on lakkautettu. Kaikki Keski- ja Itä-Euroopan vastakkaisvirtaus- ja yhteenliitäntähankkeet on saatu päätökseen lukuun ottamatta Romanian vastakkaisvirtaushanketta, jonka komissio lakkautti syyskuussa 2014.
EEPR-ohjelman vuoden 2015 täytäntöönpanokertomuksen jälkeen sähkö- ja kaasuinfrastruktuurihankkeissa on tapahtunut merkittävää edistymistä.
Esimerkiksi Halle/Saale–Schweinfurt-hankkeessa rakennetaan siirtojohto Saksan koillisosan ja kaakkoisosan välille. Hanke on melkein valmis ja sillä mahdollistetaan Pohjois-Saksassa ja Pohjanmeren alueella uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön siirto Saksan muiden alueiden sähköverkkoon. Ensimmäinen 400 kV:n kaksoisvirtapiirisen ilmajohdon sähköjärjestelmä on nyt toiminnassa ja toimet ympäristölle aiheutuneiden ja erityisesti metsiin liittyvien haittojen korvaamiseksi ovat käynnissä.
Lounais-Euroopassa avattiin Ranskan ja Espanjan välinen siirtoyhteys (Baixas – Santa Llogaia) helmikuussa 2015. Sillä liitetään uusiutuvat energialähteet verkkoon ja edistetään Ranskan ja Espanjan sähkömarkkinoiden yhdentymistä sekä lisätään sähkön toimitusvarmuutta alueellisella, kansallisella ja Euroopan tasolla.
Toinen päätökseen saatu hanke on siirtoyhteys Sisilian ja manner-Italian välillä (Sorgente – Rizziconi). Elvytysohjelman rahoituksella tuettiin sähköasemien, 380 kV:n ilmajohtojen ja 150 kV:n maanalaisten johtojen sekä 380 kV:n kaapelien (maanalaisten kaapelien ja 38 km pitkän merenalaisen kaapelin) ja tunnelin rakentamista. Hankkeella parannetaan toimitusvarmuutta ja edistetään uusiutuvien energiamuotojen käyttöä Sisiliassa sekä parannetaan verkon luotettavuutta sekä Sisiliassa että manner-Italiassa (Calabriassa).
Nordbalt 01 -hanke (Liettuan ja Ruotsin välinen siirtoyhteys) on edistynyt hyvin ja siirtoyhteys otettiin käyttöön 14. joulukuuta 2015. Elvytysohjelmalla tuettiin merenalaisen kaapelin ja muuttaja-aseman rakentamista, asentamista ja käyttöönottoa Ruotsissa ja Liettuassa. Muuttajien koekäyttö on saatu päätökseen hyvin tuloksin. Vain muutamia testejä on vielä tehtävä ja hyväksytettävä. Hankkeen tavoitteena on lisäksi luoda Baltian maille yhteys energian sisämarkkinoille ja ottaa nämä maat täysimääräisesti mukaan Nord Poolin energiamarkkinoihin.
EU:n laajuisen energiainfrastruktuurijärjestelmän toteuttaminen etenee, koska pullonkauloja on voitu poistaa ja energiasaarekkeet, kuten kolme Baltian maata, Iberian niemimaa, Irlanti, Sisilia ja Malta, on voitu yhdentää tiiviimmin järjestelmään.
Tällä hetkellä ennakoidaan, että käynnissä olevista kuudesta hankkeesta kolme saadaan päätökseen vuonna 2016, kaksi otetaan käyttöön vuonna 2017 ja yksi vuonna 2018.
Elvytysohjelmalla tuetaan tärkeiden eurooppalaisten energiainfrastruktuurihankkeiden kehittämistä osana nykyisen energiapolitiikan tärkeimmistä painopisteistä. Euroopan laajuisten energiainfrastruktuurien suuntaviivoissa
esitetään toimenpiteitä yhteistä etua koskevien hankkeiden toteuttamiseksi viipymättä kahdeksalla määritellyllä ensisijaisella käytävällä, jotka kattavat kaasu- ja sähköinfrastruktuurit. Yhteistä etua koskeviin hankkeisiin sovelletaan erityisesti yksinkertaistettuja lupamenettelyjä (enintään kolme ja puoli vuotta) ja sääntelyllisiä kannustimia rajatylittävien hankkeiden toteuttamisen helpottamiseksi, ja ne voivat saada rahoitusta Verkkojen Eurooppa -välineestä
.
Energian osuus 30,44 miljardin euron kokonaistalousarviosta kaudelle 2014–2020, joka kattaa liikenne-, energia- ja televiestintäalat, on 5,35 miljardia euroa. Euroopan energiainfrastruktuurin uudistaminen ja laajentaminen edellyttää komission arvion mukaan noin 200 miljardin euron investointeja sähkön ja kaasun siirtoon sekä varastointi-infrastruktuuriin vuoteen 2020 mennessä. Noin kolme neljäsosaa investoinneista olisi kohdistettava sähköön ja älykkäiden verkkojen infrastruktuuriin.
2. Merituulivoimahankkeet
2.1
Edistyminen tähän mennessä
Euroopan energia-alan elvytysohjelman merituulivoiman alaohjelma käsittää yhdeksän hanketta, joille annetaan 565 miljoonaa euroa tukea kahdella päätoiminta-alalla:
innovatiivisten turbiinien ja merituulivoimaloiden perustusten laajamittainen testaaminen, valmistus ja käyttöönotto (kuusi hanketta); ja
moduulipohjaisten verkkointegrointiratkaisujen kehittäminen laajamittaisen tuulisähkötuotannon liittämiseksi verkkoon (kolme hanketta).
Näistä yhdeksästä hankkeesta kolme on saatettu loppuun ja kaksi on lopetettu kesken. Hankkeille on maksettu 221 985 224 euroa (yhteensä 26 186 766 euron perintämääräysten vähentämisen jälkeen).
2.2 Alakohtainen edistyminen tähän mennessä
2.2.1 Edistyminen innovatiivisten turbiinien ja offshore-rakenteiden alalla
Nordsee Ost -hanke on viivästynyt jossakin määrin, mutta offshore-osuudet on kuitenkin saatettu teknisesti päätökseen. Käyttöönotto on viivästynyt epäsuotuisten sääolojen ja verkkoliitäntään ja tuuliturbiineihin liittyvien teknisten ongelmien vuoksi.
Aberdeen Offshore Wind Farm -hankkeessa tuomioistuin antoi myönteisen päätöksen, joka koski sekä merelle että maalle annettavaa (riitautettua) rakennuslupaa. Sen jälkeen tehtiin lopullinen investointipäätös heinäkuussa 2016.
Global Tech I -hankkeeseen ei ole löydetty toista investoijaa, minkä vuoksi komissio vahvisti huhtikuussa 2015 takautuvasti, että hanke oli lakkautettu 1. tammikuuta 2014.
2.2.2 Edistyminen tuulivoiman integroinnissa verkkoon
Yksi hanke, HVDC-keskittymä, on lopetettu. Kaksi muuta hanketta, Kriegers Flak ja Cobra Cable, edistyvät hyvin. Niissä tullaan tänä vuonna saavuttamaan tärkeitä virstanpylväitä.
Syyskuussa 2015 Euroopan komissio hyväksyi uutta teknistä ratkaisua koskevan muutoksen Kriegers Flakin avustussopimukseen. Tuensaajat 50Hertz ja Energinet.dk ovat tehneet lopullisen rakentamispäätöksen, ja EU:n tarjouspyyntömenettelyt ovat käynnissä. Ensimmäiset tärkeimmät komponentit yhdistetyn verkkoratkaisun infrastruktuuria varten (tasasähkömuuttaja ja offshore-lautta) on tilattu. Siirtoverkonhaltijat, Energinet ja 50Hertz, ovat sopineet prosessista, jota käytetään vaadittujen lupien saamiseksi kummankin osalta kyseeseen tulevilta sääntelyviranomaisilta. Kriegers Flakin yhdistetyn verkkoratkaisun infrastruktuurin yhdysjohto on määrä ottaa käyttöön vuoden 2018 loppuun mennessä.
Cobra Cable -hankkeessa lopullinen investointipäätös tehtiin joulukuussa 2015 eli kuusi kuukautta etuajassa. Myös muuttajia ja tasavirtakaapeleita koskevat sopimukset tehtiin suunniteltua aiemmin. Kaikki eri rakennusvaiheita varten tarvittavat luvat on saatu. Näillä edellytyksillä kaapelin on määrä olla käytössä vuoden 2019 alussa.
3. Hiilidioksidin talteenotto ja varastointi
Elvytysohjelman CCS-alaohjelma käsittää kuusi hanketta. Siinä annetaan 1 miljardi euroa tukea hankkeille, joiden tavoitteena on demonstroida koko hiilidioksidin talteenotto-, siirto- ja varastointiprosessia.
Yksi hanke on saatettu päätökseen, ja sen tuloksena on saatu operatiiviset pilottisuunnitelmat talteenottoa, siirtoa ja varastointia varten. Kolme hanketta on lopetettu kesken, ja yksi hanke päättyi valmistumatta. Yksi hanke on edelleen käynnissä. Näille hankkeille on maksettu 432 227 825 euroa.
CCS-hankkeiden edistyminen
Don Valley -hankkeen (Yhdistynyt kuningaskunta) tapauksessa komissio ei pitänyt mahdollisena, että hankkeessa tehtäisiin ajoissa myönteinen lopullinen investointipäätös, koska hankkeelle ei tähän mennessä ole pystytty varmistamaan lisärahoitusta, joka tarvitaan CCS-laitoksen rakentamiseen ja hankkeen toteuttamisen huomattavan viivästymisen vuoksi. Elvytysohjelman toimi päättyi sen vuoksi vuoden 2015 lopussa valmistumatta.
Komissio on sen sijaan edistynyt hyvin keskusteluissa, joita se käy ROAD-hankkeen kanssa rahoituksen muista lähteistä, hankkeen rakenneuudistuksesta ja vaihdoksesta halvempiin varastotiloihin, ja on nyt saamassa valmiiksi neuvottelut avustussopimuksen jatkamisesta 31. joulukuuta 2019 saakka. Aiempien teknisten ja kustannuksiin ja lupiin liittyvien toimien valmiiksi saattamisen ja tarpeellisen päivityksen jälkeen lopullinen investointipäätös on suunniteltu tehtäväksi alkuvuonna 2017 ja laitosten on määrä olla käytössä vuonna 2020. ROAD olisi ensimmäinen eurooppalainen hanke, jossa esiteltäisiin jälkipolttoon perustuvan CCS-teknologian soveltamista kaupallisessa mittakaavassa toimivaan hiilivoimalaan. Tämä merkitsisi samalla sellaisen teknologian onnistunutta demonstrointia, jolla voidaan toteuttaa jälkiasennustyöt olemassa olevissa hiilivoimaloissa.
III
EUROOPAN ENERGIATEHOKKUUSRAHASTO (EEEF)
Joulukuussa 2010 Euroopan energia-alan elvytysohjelmasta (EEPR) osoitettiin 146,3 miljoonaa euroa kestäviä energiahankkeita koskevaan rahoitusvälineeseen. Tästä 125 miljoonaa euroa käytettiin EU:n rahoitusosuuteen heinäkuussa 2011 perustetussa Euroopan energiatehokkuusrahastossa (EEEF), jonka suuruus on kaikkiaan 265 miljoonaa euroa
. Rahastoa tukee teknisen avun avustusväline, jonka budjetti on 20 miljoonaa euroa, ja lisäksi 1,3 miljoonaa euroa on osoitettu tiedotustoimiin.
Euroopan energiatehokkuusrahastosta myönnetään kohdennettua rahoitusta (velkainstrumenttien ja oman pääoman ehtoisien välineiden muodossa) energiatehokkuuden, uusiutuvan energian ja puhtaan kaupunkiliikenteen hankkeiden tukemiseksi. Edunsaajia ovat paikalliset tai alueelliset julkisyhteisöt taikka niiden puolesta toimivat yksityiset yhteisöt.
Edistyminen tähän mennessä
EEEF antoi vuonna 2015 taloudellista tukea 32 rakennuksen energiatehokkuuden parantamiseen Madridin Universidad Politécnicassa Espanjassa energiahuoltoyritys ESCOn kautta, joka toimi yliopiston puolesta. Hankkeeseen kuuluu nykyisten lämmintä vettä ja lämmitystä tuottavien varaajien korvaaminen uusilla. Kaasukäyttöisten kattiloiden, lämpöventtiilien ja lämpöä tuottavien aurinkosähköratkaisujen jälkiasennus toteutetaan yliopiston 32 rakennuksessa. Hankkeella säästetään vuosittain 27 prosenttia primaarienergiaa 45 prosenttia hiilidioksidipäästöjä perusskenaarioon verrattuna.
Perustamisestaan lähtien EEEF on tehnyt 31. joulukuuta 2015 mennessä sopimukset kymmenestä hankkeesta; niiden arvo on 117 miljoonaa euroa ja ne ovat tuottaneet 219 miljoonan euron lopulliset investoinnit.
EEEF:n hiilidioksidiekvivalenttia ja primäärienergian säästöjä koskevien hankkeiden arviointi- ja raportointipuitteiden perusteella EEEF:n investointien avulla oli vuoden 2015 lopussa saavutettu lähes 223 300 hiilidioksiditonnin säästöt ja 102 790 MWh:n primäärienergian säästöt.
Teknisen avun väline
Vuonna 2015 ei myönnetty lisärahoitusta hankkeiden kehittämiseen liittyvien toimintojen rahoittamiseen.
Kaiken kaikkiaan komission rahoittaman teknisen avun välineen avulla on tuettu 16 hankkeen rakennesuunnittelua yhteensä 16 miljoonan euron edestä. Kohdentamatta jääneet määrät voivat selittyä usealla eri tekijällä. Ensinnäkin rahaston käynnistämisvaiheessa yksilöityjen hankkeiden edistymisvaihe/kypsyysaste oli korkea, minkä vuoksi ne eivät edellyttäneet teknistä apua. Lisäksi teknisen avun välineestä saatu kokemus on osoittanut, että energiatehokkuuden alalla toteutettavien hankkeiden rahoittamiseen liittyy monia haasteita. Avustuspyynnöt on esimerkiksi valmisteltu EEEF:n perustamisvaiheessa oletettua puutteellisemmin (harvat saaduista teknistä apua koskevista hakemuksista täyttivät kaikki niiden jättämiselle asetetut edellytykset), hankkeisiin oli tehty muutoksia poliittisten voimasuhteiden vaihduttua tai niitä oli jouduttu mukauttamaan ensimmäisten toteutettavuustutkimusten perusteella.
Tärkeimmät päätelmät ja näkymät
EEEF on tähän mennessä saavuttanut vakuuttavia tuloksia kannattavista investoinneista, ja se hakee aktiivisesti uusia merkittäviä sijoittajia, jotta EU:n rahoituksella saadaan aikaan entistä suurempi vipuvaikutus.
Vuonna 2016 hankesuunnitelmassa on yhdeksän hanketta, joiden arvo on yhteensä 253 miljoonaa euroa. EEEF:n rahoitusosuuden on määrä olla 92 miljoonaa euroa. EEEF pyrkii edelleen laajentamaan maantieteellistä kattavuuttaan hanke- ja markkinatilanteen sallimissa rajoissa.
IV Yleiset päätelmät
Euroopan energia-alan elvytysohjelma on tuottanut hyviä tuloksia. Useimmat hankkeet on saatu päätökseen, erityisesti kaasu- ja sähköinfrastruktuureiden alalla. Euroopan komissio valvoo tarkasti hankkeiden toteuttamista ja seurantaa, mikä on osaltaan parantanut välineen tehokkuutta.
Vaikka merituulivoimahankkeet ovat osoittautuneet odotettua monimutkaisemmiksi, toteuttajat ja rakentajat ovat onnistuneet ratkaisemaan ongelmia ja viiden viimeksi kuluneen vuoden aikana on saatu uutta teknistä tietoa.
Komissio on edelleen sitoutunut CCS:n demonstrointiin, vaikka tarvittavan täydentävän rahoituksen löytämisessä on ollut ongelmia, jotka ovat johtaneet joidenkin elvytysohjelman hankkeiden lakkauttamiseen.
Myös EEEF on ollut menestys: se perustettiin kaupalliselta pohjalta toimivaksi rahastoksi, joka kasvaa edelleen ja tarjoaa rahoitusratkaisuja ja tuottaa voittoa, joka kattaa hallintokustannukset, osakkaiden osingot ja perustamiskustannusten takaisinmaksun. EEEF on myös erinomainen esimerkki innovatiivisesta rahoitusvälineestä, josta tehdään investointeja kestävää energiaa koskeviin kustannustehokkaisiin ja kehittyneisiin hankkeisiin (joissa takaisinmaksuaika on enintään 18 vuotta) ja jolla voidaan houkutella yksityistä pääomaa, mutta jossa myös osoitetaan investointien liiketaloudellinen kannattavuus ja saadaan uskottavia tuloksia.