EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 14.9.2016

COM(2016) 601 final

KOMISSION TIEDONANTO

Pääomamarkkinaunioni - Vauhtia uudistuksiin

Johdanto

Pääomamarkkinaunioni on osa Euroopan investointiohjelman kolmatta pilaria ja olennainen keino edistää Junckerin komission ensisijaisten tavoitteiden saavuttamista. Näitä tavoitteita ovat parempi työllisyys – myös nuorten – ja talouskasvu. Pääomamarkkinaunionissa pyritään yhdistämään säästöt ja sijoitukset nykyistä paremmin toisiinsa ja vahvistamaan Euroopan rahoitusjärjestelmää parantamalla yksityistä riskinjakoa, tarjoamalla vaihtoehtoisia rahoituslähteitä ja lisäämällä yksityis- ja yhteisösijoittajien saatavilla olevia vaihtoehtoja. Pääoman vapaan, rajat ylittävän liikkumisen tiellä olevia esteitä poistamalla vahvistetaan talous- ja rahaunionia: tuetaan talouden lähentymistä ja autetaan vaimentamaan talouden toimintahäiriöitä euroalueella ja sen ulkopuolella, mikä lujittaa Euroopan talouden häiriönsietokykyä. Tämä on entistäkin tärkeämpää nykyisessä talousympäristössä.

Syyskuussa 2015 laaditussa pääomamarkkinaunionia koskevassa toimintasuunnitelmassa 1 esitetään kattava ohjelma, johon sisältyvillä toimilla rakennetaan pääomamarkkinaunioni vuoteen 2019 mennessä. Toimintasuunnitelma sai Euroopan parlamentin, neuvoston ja sidosryhmien vahvan tuen. Sisämarkkinastrategian ja digitaalisten sisämarkkinoiden strategian ohella pääomamarkkinaunionia koskeva toimintasuunnitelma on keskeinen osa syvempiin ja oikeudenmukaisempiin sisämarkkinoihin tähtäävää eurooppalaista uudistusohjelmaa 2 . EU:n pääomamarkkinoiden vahvistaminen on nykyisessä poliittisessa ja taloudellisessa kontekstissa yhä tärkeämpää.

Näin ollen on tärkeää parantaa täytäntöönpanoa ja nopeuttaa uudistuksia. Eurooppa-neuvosto korosti 28. kesäkuuta 2016 pitämässään kokouksessa, että on tärkeää ”varmistaa yrityksille helpompi rahoituksen saanti ja tukea investointeja reaalitalouteen edistämällä pääomamarkkinaunionin tavoitteita” 3 . Pääomamarkkinaunionia koskevan toimintasuunnitelman hyväksymisestä on kulunut vuosi, ja nyt on saatettava nopeasti päätökseen pääomamarkkinaunionia koskevat ensimmäiset aloitteet, jotta niiden vaikutukset alkavat tuntua mahdollisimman pian. Myös tulevien lainsäädäntöehdotusten hyväksymisessä on tärkeää edetä nopeasti. Lisäksi talouden ja teknologian kehitys, kuten rahoitusteknologian nopea kasvu ja tarve parantaa finanssipolitiikan kestävyyttä, voi muuttaa EU:n pääomamarkkinoita. Komissio esittää toimintapoliittisen ympäristön muutokset huomioon ottaen uusia ensisijaisia aloja, jotka ovat tarpeen pääomamarkkinaunionin toteuttamiseksi valmiiksi asti, ja se aikoo suorittaa väliarvioinnin vuonna 2017.

1) Ensimmäisten pääomamarkkinaunionin toteuttamistoimien viimeistely

Ensimmäiset pääomamarkkinaunionin toteuttamistoimet on olennaista saattaa päätökseen, jotta niiden konkreettiset vaikutukset alkaisivat tuntua. Eurooppa-neuvosto esitti 28. kesäkuuta 2016 pitämässään kokouksessa, että vuoden 2016 loppuun mennessä olisi päästävä sopimukseen yksinkertaista, standardoitua ja läpinäkyvää arvopaperistamista (”YLS-arvopaperistaminen”) koskevasta ehdotuksesta 4 , jolla pyritään vapauttamaan kapasiteettia pankkien taseista ja tarjoamaan pitkän aikavälin sijoittajille sijoitusmahdollisuuksia, sekä esitteitä koskevien vaatimusten yksinkertaistamista koskevasta ehdotuksesta, jolla tehdään yrityksille helpommaksi hakea sijoituksia pääomamarkkinoilta.

Arvopaperistamispaketin nopealla täytäntöönpanolla voidaan nopeasti luoda lisärahoitusta reaalitalouteen. YLS-arvopaperistamisten pääomavaatimusten riskiherkkyyden lisääminen auttaa osaltaan vahvistamaan luottamusta markkinoilla ja vapauttamaan pankkien taseista varoja rahoitustarjonnan lisäämiseen. Jos EU:n arvopaperistamiset voitaisiin – turvallisesti – elvyttää takaisin finanssikriisiä edeltäneelle tasolle, talouteen olisi mahdollista vapauttaa lisärahoitusta jopa yli 100 miljardia euroa ja samalla vakauttaa taloutta. Neuvosto on jo hyväksynyt asiasta yleisnäkemyksen, ja nyt käsittelyn olisi edettävä kiireesti Euroopan parlamentissa.

Esitettä koskevien sääntöjen nykyaikaistaminen 5 helpottaa pääomamarkkinoille pääsyä erityisesti pienempien yritysten osalta. Esite on portti EU:n pääomamarkkinoille. Sen on oltava laatijalle yksinkertainen ja sijoittajille selkeä, ja uudet säännöt on hyväksyttävä nopeasti. Uusilla esitesäännöillä on määrä auttaa lisäämään yritysten rahoitusmahdollisuuksia ja alentamaan niiden rahoituskustannuksia. Säännöt on pantava täytäntöön niin nopeasti kuin mahdollista. Komissio tekee kaikkensa auttaakseen lainsäätäjiä pääsemään sopimukseen ennen vuoden loppua.

Riskipääomamarkkinoiden vahvistamiseen tähtäävien toimien myötä keskisuurten innovaatioyritysten on helpompi löytää rahoittajia. Komissio teki osana Euroopan investointiohjelman kolmatta pilaria ehdotukset eurooppalaisista riskipääomarahastoista annetun asetuksen ja eurooppalaisista yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneista rahastoista annetun asetuksen tarkistamisesta. Ehdotuksilla pyritään vauhdittamaan sijoituksia riskipääomaan ja yhteiskunnallisiin hankkeisiin ja tekemään sijoittajille helpommaksi sijoittaa pieniin ja keskisuuriin yrityksiin tuomalla asetus kaikenkokoisten rahastojen hoitajien ulottuville ja laajentamalla niiden sijoituskelpoisten yritysten valikoimaa. Jotta rahastojen markkinointi yli rajojen olisi halvempaa ja helpompaa, jäsenvaltioita nimenomaisesti kielletään perimästä maksuja. Jatkaakseen luottamuksen rakentamista EU:n riskipääomamarkkinoilla komissio pyytää Euroopan parlamenttia ja neuvostoa saattamaan ehdotuksen käsittelyn päätökseen vuoden 2016 loppuun mennessä. Komissio aikoo lisäksi edistää yhden tai useamman riskipääomarahastojen rahaston perustamista, jotta tuettaisiin innovatiivisia investointeja Euroopassa, ja jatkaa riskipääoman tukemiseksi myös muiden toimenpiteiden valmistelua.

Pääomamarkkinaunionin on kaikkien jäsenvaltioiden hanke. Pääomamarkkinat ovat eri jäsenvaltioissa eri kehitysvaiheessa, ja pienten yritysten on saatava rahoitusta tehokkaiden ja saavutettavissa olevien paikallisten kanavien kautta. Tukeakseen kansallisten ja alueellisten riskipääomamarkkinoiden kehitystä komissio on luonut valmiudet antaa pyynnöstä jäsenvaltioille teknistä apua. Jotta ensimmäisiä hankkeita voitaisiin käynnistää jo vuoden 2017 alussa, lainsäätäjien olisi nopeasti saatettava päätökseen neuvottelut rakenneuudistusten tukiohjelmaa vuosille 2017–2020 koskevasta komission ehdotuksesta 6 .

2) Pääomamarkkinaunionitoimien seuraavan vaiheen vauhdittaminen

Kansallisten maksukyvyttömyysjärjestelyjen tehottomuus ja järjestelyjen väliset erot luovat oikeudellista epävarmuutta sekä esteitä luotonantajien saatavien perinnälle ja elinkelpoisten yritysten tehokkaalle uudelleenjärjestelylle EU:ssa, myös rajojen yli toimivien konsernien osalta. Komissio aikoo pian tehdä ehdotuksen liiketoimien uudelleenjärjestelystä ja uuden mahdollisuuden antamisesta, jotka ovat tarkoituksenmukaisen maksukyvyttömyyskehyksen keskeisiä osatekijöitä. Uuden mahdollisuuden antaminen rehelliselle yrittäjälle konkurssista selviämisen jälkeen on ratkaiseva seikka varmistettaessa dynaamista liiketoimintaympäristöä ja edistettäessä innovointia. Komissio suorittaa myös lainaehtojen noudattamisen valvontajärjestelyjä (myös maksukyvyttömyyteen liittyviä) koskevan vertailevan tarkastelun voidakseen muodostaa yksityiskohtaisen ja luotettavan kuvan siitä, millaisia seurauksia pankeille koituu lainoihin liittyvien maksulaiminlyöntien vuoksi (viivästykset, kustannukset ja arvon takaisinsaanti). Tarkastelusta on hyötyä jäsenvaltioille, jotka pyrkivät parantamaan järjestelyjensä tehokkuutta ja avoimuutta.

Verotusjärjestelmät voivat luoda esteitä rajat ylittäville pääomamarkkinoille. Komissio ryhtyy toimiin kannustaakseen jäsenvaltioita ratkaisemaan lähdeveron palautusjärjestelyjä koskevat seikat. Se kannustaa myös noudattamaan parhaita verotuskäytäntöjä start up -yrityksiin ja innovaatioyrityksiin tehtävien riskipääoma- ja bisnesenkelisijoitusten edistämiseksi. Euroopassa suhteellisen vähän kehittynyt oman pääoman ehtoinen rahoitus edellyttää muutoksia verotuskehyksiin. Velkarahoitusta oman pääoman ehtoiseen rahoitukseen verrattuna suosivan verokohtelun lopettaminen lisäisi pääomasijoituksia ja vahvistaisi yritysten pääomapohjaa. Se hyödyttäisi myös rahoitusjärjestelmän vakautta, kun yritykset, joilla on vahvempi pääomapohja, olisivat vähemmän alttiita markkinahäiriöille. Komissio aikoo tehdä yhteistä yhtiöveropohjaa koskevan ehdotuksen 7 yhteydessä marraskuussa velkarahoituksen edullista verokohtelua verrattuna oman pääoman ehtoiseen rahoitukseen koskevan ehdotuksen, ja komissio pyytää neuvostoa hyväksymään kyseisen toimenpiteen niin nopeasti kuin mahdollista.

ESIR-rahaston toista vaihetta (EFSI 2.0) koskevalla ehdotuksella pyritään merkittävästi vahvistamaan Euroopan investointiohjelmaa. Eurooppa tarvitsee suuria, kestäviä pitkän aikavälin lisäinvestointeja, joilla tuetaan työllisyyttä, kasvua, kilpailukykyä ja vähähiilistä taloutta. Euroopan vahvistetun investointiohjelman kautta ohjattava julkinen tuki ja sen kohdentaminen markkinahäiriöihin ja epätyydyttäviin investointitilanteisiin on tässä avuksi, mutta lisätoimenpiteet ovat tarpeen yksityisten investointien vapauttamiseksi pitkällä aikavälillä. Helpottaakseen edelleen yhteisösijoittajien sijoituksia infrastruktuuriomaisuuteen komissio muuttaa Solvenssi II -direktiivin mukaista delegoitua säädöstä siten, että kevennetään infrastruktuuriyrityksiin sijoituksia tekeville vakuutusyrityksille asetettuja pääomavaatimuksia. Komissio aikoo pääomavaatimusasetuksen ja -direktiivin uudelleentarkastelun yhteydessä ennen tämän vuoden loppua ehdottaa, että laajennetaan pk-yritysten lainojen suotuisaa pääomakohtelua ja kevennetään infrastruktuuriin tehtäviin sijoituksiin liittyviä pääomavaatimuksia.

3) Jatkotoimet: uudet prioriteetit

Komissio harkitsee tekevänsä yksinkertaista, tehokasta ja kilpailukykyistä yksilöllistä EU:n eläketuotetta koskevia ehdotuksia 8 . Yksilöllisillä eläkkeillä on merkittävä rooli pitkäaikaissäästäjien yhdistämisessä pitkän aikavälin sijoitusmahdollisuuksiin. Yksilöllisillä eläkkeillä voidaan vastata väestön ikääntymisestä aiheutuviin demografisiin haasteisiin, käsitellä työvoiman muuttuvia työjärjestelyjä ja auttaa turvaamaan tulevaisuudessa riittävät korvausasteet valtion tarjoamien tai ammatillisten lisäeläkkeiden täydentämiseksi. Koska yli rajojen tapahtuvan eläkepalvelujen tarjoamisen tiellä olisi vähemmän esteitä, EU:n yksilöllinen eläketuote lisäisi eläkkeiden tarjoajien välistä kilpailua, mahdollistaisi palvelujen myynnin suuremmilla markkinoilla ja loisi säästäjiä hyödyttäviä mittakaavaetuja. Päättäessään parhaasta tavasta tukea näitä markkinoita komissio perustaa lähestymistapansa käynnissä olevan kuulemisen tuloksiin. 9 Tarkastelussa on myös se vaihtoehto, että tehdään lainsäädäntöehdotus vuonna 2017.

Pääomamarkkinaunionilla pyritään saamaan eurooppalaiset talletukset parempaan käyttöön, tehostamaan tallettajien ja lainanottajien yhteen saattamista sekä lisäämään EU:n talouden suorituskykyä. Vähittäissijoittajien saaminen mukaan on ratkaiseva haaste EU:n pääomamarkkinoiden vahvistamiselle. Tämä edellyttää luottamuksen lisäämistä vähittäissijoittajien keskuudessa sekä avoimuutta, jonka avulla sijoittajien on mahdollista tehdä oikeita sijoituspäätöksiä. Komissio aikoo esittää vähittäisrahoituspalveluja koskevan toimintasuunnitelman, jolla lujitetaan vähittäissijoittajien osallistumista pääomamarkkinoilla ja avataan Euroopan markkinat vähittäisrahoituspalveluille, jotta tulokset olisivat parempia sekä kuluttajien että yritysten kannalta.

On tarpeen uudistaa rahoitusalaa kestävästi siten, että tuetaan puhtaisiin teknologioihin ja niiden käyttöönottoon tehtäviä investointeja, varmistetaan rahoitusjärjestelmän valmiudet rahoittaa kestävää kasvua pitkällä aikavälillä ja edistetään osaltaan siirtymistä vähähiiliseen ja ilmastonmuutosta kestävään talouteen. Tällaiset uudistukset ovat olennaisia, jotta voidaan saavuttaa EU:n ilmasto- ja ympäristötavoitteet ja noudattaa kansainvälisiä sitoumuksia. Tällaisia ovat muun muassa ilmastonmuutosta koskevan Pariisin sopimuksen mukaiset EU:n sitoumukset 10 ja vuoden 2015 kiertotalouspaketissa asetetut tavoitteet 11 . Komissio tekee yhteistyötä G20:n puitteissa näiden tavoitteiden edistämiseksi 12 . Komissio tukee yksityisten investointien sovittamista ilmasto- ja resurssitehokkuustavoittaisiin ja muihin ympäristötavoitteisiin niin politiikkatoimien kuin julkisten investointien kautta. Tältä osin pyritään parhaillaan lisäämään ns. vihreiden rahastojen saatavuutta Euroopan strategisten investointien rahaston kautta osoittamalla ainakin 20 prosenttia EU:n vuosien 2014–2020 talousarviosta ilmastotoimiin ja perustamalla alusta kiertotalouden rahoitusta varten. Pääomamarkkinaunionia koskevassa toimintaohjelmassa korostettiin tarvetta tukea vihreitä joukkovelkakirjoja koskevia EU:n standardeja. Komissio aikoo tulevina kuukausina perustaa asiantuntijaryhmän laatimaan vihreää rahoitusta koskevan kattavan EU:n strategian. Yleisemmin ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintotapaan liittyvien seikkojen osalta EU:ssa on asetettu tietojen ilmoittamista koskevia pakollisia vaatimuksia tietyille suurille yrityksille ja aiotaan antaa myös ohjeellisia suuntaviivoja tällaisten tietojen toimittamisesta sijoittajille ja kuluttajille. EU myös parhaillaan arvioi pitkäaikaisia ja kestäviä investointeja koskevan hiljattain toteutetun kuulemisen jatkotoimia. Kuulemisessa painotettiin ympäristö-, yhteiskunta- ja hallintotapakysymysten tärkeyttä yritysten ja sijoittajien pitemmän aikavälin toiminnassa.

Teknologia vetää rahoitusalaa nopeaan muutokseen. Sillä on myös mahdollisuus kasvattaa pääomamarkkinoiden asemaa sekä tuoda pääomamarkkinoita lähemmäs yrityksiä ja sijoittajia. Teknologia hyödyttää myös kuluttajia tarjoamalla entistä laajemman valikoiman palveluja, joiden käyttömukavuus tai saatavuus on entistä parempi. Tämä innovaatiopotentiaali olisi hyödynnettävä. Rahoitusteknologia-alan yritykset menestyvät tarjoamalla uusia palveluja, jotka vastaavat kuluttajien tarpeisiin paremmin monilla rahoitukseen liittyvillä aloilla, esimerkiksi maksuissa ja luotoissa. Teknologia on kilpailun ajuri, ja se monipuolistaa osaltaan taloudellista toimintaympäristöä. Samanaikaisesti rahoitusteknologian nopea kehitys asettaa uusia haasteita riskienhallintaan ja kuluttajien saatavilla olevan riittävän tiedon ja suojan varmistamiseen. Sääntelyviranomaiset kehittävät useissa jäsenvaltioissa parhaillaan uusia lähestymistapoja, joilla tuetaan rahoitusteknologiayritysten kehittämistä. Tällaista tukea ovat esimerkiksi sääntelyyn liittyvää ohjausta antavat keskukset ja rahoitusteknologian toimintapoliittisiin vaikutuksiin keskittyvät ryhmät. Komissio aikoo edelleen edistää rahoitusteknologian kehitystä ja pyrkii varmistamaan, että sääntely-ympäristöllä luodaan sellainen tarkoituksenmukainen tasapaino, jossa yritysten ja sijoittajien luottamus lisääntyy, kuluttajia suojellaan ja rahoitusteknologia-alalla on tilaa kehittyä. Komissio työskentelee yhdessä Euroopan valvontaviranomaisten, Euroopan keskuspankin, muiden standardointielinten ja jäsenvaltioiden kanssa luodakseen yhteensovitetun lähestymistavan, joka tukee rahoitusteknologian kehitystä asianmukaisessa sääntely-ympäristössä.

Katettujen joukkolainojen markkinat ovat suurimpia yksityisiä velkamarkkinoita Euroopassa ja merkittävä pitkäaikaisen rahoituksen kanava. Ne ovat ratkaisevan tärkeitä sille, että luottolaitokset voivat ohjata rahoitusta tehokkaasti kiinteistömarkkinoille ja julkisyhteisöjen takaamiin instrumentteihin, kuten pk-yrityksille myönnettäviin lainoihin. Komissio aikoo hiljattain toteutetun julkisen kuulemisen tulosten ja meneillään olevan tutkimuksen pohjalta osana pääomamarkkinaunionin väliarviointia esittää, mitkä lainsäädäntömuutokset voivat olla tarpeen, jotta tuettaisiin katettujen joukkolainojen markkinoiden kehitystä koko EU:n alueella.

EU on onnistunut edistämään sijoitusrahastojen markkinointia rajojen yli, ja työtä jäljellä olevien esteiden poistamiseksi markkinoiden täydellisen yhdentymisen tieltä jatketaan. Tavoitteena on vähentää rahastojen tarjoajille koituvia kustannuksia ja saada aikaan hyötyjä vähittäissijoittajille. Komissio on julkaissut yksityiskohtaisen julkisen kuulemisen 13 , jossa haettiin näyttöä siitä, miten perusteettomien esteiden poistaminen tukisi rahastojen rajat ylittävää markkinointia, kilpailua ja valinnanvaraa sekä vähentäisi sijoittajille koituvia kustannuksia. Komissio poistaa varainhoitoalalla jäljellä olevia esteitä tarpeen vaatiessa lainsäädännöllisin muutoksin.

Komissio nopeuttaa työtään esteiden poistamiseksi kaupankäynnin jälkeisten toimien alalla. Tehokkaat ja turvalliset kaupan jälkeisten toimien infrastruktuurit ovat keskeinen osa hyvin toimivia pääomamarkkinoita. On perustettu asiantuntijaryhmä arvioimaan lainsäädäntömuutoksista, markkinakehityksestä ja uusien teknologioiden käyttöönotosta seurannutta kaupankäynnin jälkeisten toimien kehitystä EU:ssa. Työryhmä arvioi myös, missä määrin Giovanninin raportissa mainitut esteet 14 on poistettu, ja yksilöi uusia tai kehittymässä olevia esteitä. Vuonna 2017 komissio käynnistää julkisen kuulemisen, joka perustuu tämän työryhmän työskentelyn tuloksiin. Tarkoituksena on määrittää tarkoituksenmukaisin tapa edetä tällä alalla. Komissio aikoo myös ehdottaa tulevaa lainsäädäntöaloitetta siitä, kuinka voitaisiin oikeusvarmuus säilyttäen määrittää, mitä kansallista lainsäädäntöä on sovellettava arvopaperien omistuksiin ja vaikutuksiin, joita kohdistuu kolmansiin osapuoliin velkasaamisten siirtämisestä.

Tehokas ja johdonmukainen valvonta on olennaista varmistettaessa sijoittajansuojaa, edistettäessä pääomamarkkinoiden yhdentymistä ja turvattaessa rahoitusvakautta. Euroopan valvontaviranomaisilla on keskeinen asema sisämarkkinoiden syventämisessä ja yhdentämisessä. Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen (EAMV) on jo siirtänyt työnsä painopistettä valvonnan lähentämiseen, jotta varmistettaisiin pääomamarkkinasääntöjen soveltamisen ja markkinatoimijoiden valvonnan johdonmukaisuus 15 . Valvonnan eurooppalaisen ulottuvuuden lujittamiseksi on kuitenkin tehtävä lisätyötä siellä, missä voidaan saada hyötyjä aikaan. Euroopan valvontaviranomaisten hallinnoinnin ja rahoituksen alalla on jo ryhdytty toimiin, ja komissio aikoo julkaista valkoisen kirjan, jossa käsitellään näitä kysymyksiä. Elokuussa 2016 käynnistettiin lisäksi julkinen kuuleminen osana EU:n makrovakauden kehyksen uudelleentarkastelua 16 . Komissio tekee kuulemisen tulosten pohjalta lainsäädäntöehdotuksen näistä asioista vuonna 2017.

Viiden puheenjohtajan raportissa korostettiin tarvetta vahvistaa valvontakehystä, jotta varmistettaisiin kaikkien rahoitusalan toimijoiden vakaus. Tämän kehityksen tulisi lopulta johtaa siihen, että on vain yksi yhteinen Euroopan pääomamarkkinavalvoja. Komissio tarkastelee tiiviissä yhteistyössä Euroopan parlamentin ja neuvoston kanssa muita valvontakehykseen liittyviä toimenpiteitä, jotka ovat tarpeen pääomamarkkinaunionin potentiaalin hyödyntämiseksi kokonaisuudessaan.

Pääomamarkkinaunionin onnistuminen voidaan varmistaa vain, jos jäsenvaltiot ovat päättäneet purkaa perusteettomat kansalliset esteet pääomien vapaan liikkuvuuden tieltä. Kansalliset säännökset menevät usein EU:n lainsäädäntöä pidemmälle ja voivat joissakin tapauksissa haitata rajat ylittäviä investointeja. Jäsenvaltioiden asiantuntijaryhmä on edistynyt esteiden kartoittamisessa ja hyvien käytäntöjen vaihtamisessa. Komissio laatii tämän työn pohjalta vuoden 2016 loppuun mennessä kertomuksen, jossa luetellaan ryhmän yksilöimät esteet ja esitetään parhaita käytäntöjä. Kertomuksessa esitetään myös etenemissuunnitelma ehdotetuista toimista, jotka jäsenvaltioita kannustetaan toteuttamaan vuoteen 2019 mennessä. Tämän työn keskeisenä osana keskitytään lähdeveromenettelyjen tehostamista koskeviin parhaisiin käytäntöihin ja käytännesääntöihin. Lähdeveromenettelyt ovat jo kauan muodostaneet esteitä rajat ylittäville investoinneille. Menettelyjen tehostaminen kansallisella tasolla ja käytännesäännöistä sopiminen vuonna 2017 edellyttää vahvaa sitoutumista jäsenvaltioilta.

Pääomamarkkinaunionista saadaan paras mahdollinen hyöty, kun parannetaan sääntelyä, vähennetään markkinatoimijoille koituvaa hallinnollista rasitusta ja yksinkertaistetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä. Kaikki pääomamarkkinaunionia koskevat ehdotukset valmistellaan sääntelyn parantamista koskevien periaatteiden mukaisesti, ja niistä järjestetään kuulemiset ja tehdään vaikutustenarvioinnit. Osana paremman sääntelyn agendaansa komissio toteuttaa kunnianhimoista ohjelmaa, jossa kartoitetaan tarpeettomia sääntelyrajoituksia ja poistetaan niitä. Komission kannanottopyynnössä on selvinnyt, mitkä ovat keskeisiä aloja, joilla rahoituspalveluja koskevaa lainsäädäntöä voidaan parantaa. Esiin tuli tarve puuttua rahoitusvirtojen tiellä oleviin esteisiin, parantaa sääntelykehyksen oikeasuhteisuutta rahoitusvakauden ja talouskasvun tavoitteiden tasapainottamiseksi nykyistä paremmin, vähentää tarpeetonta sääntelyrasitusta ja ratkaista rahoitusjärjestelmässä jäljellä olevia riskejä. Komissio esittää jatkotoimia kannanottopyyntöön tulevina kuukausina.

Päätelmät

Pääomamarkkinaunionia koskevassa toimintasuunnitelmassa esitetään keskeiset muutokset, joita tarvitaan EU:n pääomamarkkinoiden vahvistamiseksi. Tämä suunnitelma on tärkeämpi kuin koskaan aikaisemmin, ja suunnitelmaan sisältyvien toimien täytäntöönpanoa olisi nopeutettava. Kaikkien asiaankuuluvien toimijoiden välinen yhteistyö on ratkaisevaa tähän pääsemiseksi. Yhtä tärkeää on varmistaa, että pääomamarkkinaunionin painopistealueilla edetään rinnan poliittisessa, taloudellisessa ja teknisessä toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten kanssa. Komissio aikoo seurata kehitystä ja esittää uusia toimia, jotka ovat tarpeen pääomamarkkinaunionin kehittämiseksi. Komissio pyytää Euroopan parlamenttia ja jäsenvaltioita tekemään kaikkensa, jotta pääomamarkkinaunionia koskeva toimintasuunnitelma voidaan toteuttaa mahdollisimman pian ja siten tukea työllisyyttä ja kasvua Euroopassa.

LIITE: PÄÄOMAMARKKINAUNIONIA KOSKEVASSA TOIMINTASUUNNITELMASSA ESITETTYJEN ALOITTEIDEN TILANNEKATSAUS

Tässä katsauksessa annetaan yleiskuva pääomamarkkinaunionia koskevassa toimintasuunnitelmassa esitettyjen aloitteiden tilanteesta. Edellinen vastaava katsaus julkaistiin 25. huhtikuuta 2016 17 .

Innovaatiotoiminnan, uusien yritysten ja listaamattomien yritysten rahoittaminen
Toimi		Edistyminen ja jatkotoimet
Riskipääoman ja oman pääoman ehtoisen rahoituksen tukeminen	Yleiseurooppalainen riskipääomarahasto-osuusrahasto	Kiinnostuksenilmaisupyyntö julkaistaan vuonna 2016.
	EuVECA- ja EuSEF-lainsäädännön uudelleentarkastelu	Komissio esitti heinäkuussa 2016 lainsäädäntöehdotuksen, josta käydään parhaillaan neuvotteluja Euroopan parlamentissa ja neuvostossa.
	Riskipääomaa ja bisnesenkeleitä koskevat verokannustimet	Kansallisia verokannustimia koskeva tutkimus on käynnissä. Jäsenvaltioiden asiantuntijoiden kanssa pidetään seminaari lokakuussa 2016.
Pk-yritysinvestointeja haittaavien tiedotusesteiden raivaaminen	Palaute, jota pankit antavat pk-yrityksille niiden luottohakemusten hylkäämisen yhteydessä	Euroopan pankkialan ja pienten yritysten edustajien kanssa käydään tiiviitä keskusteluja.
	Nykyisten paikallisten tai kansallisten tuki- ja neuvontavalmiuksien kartoittaminen eri puolilla EU:ta parhaiden käytäntöjen edistämiseksi	Pk-yritysten rahoituksen saantia koskevasta neuvontapalvelusta järjestetään seminaari syyskuussa 2016.
	Yleiseurooppalaisten tiedotusjärjestelmien kehittämistä ja tukemista koskeva selvitys	Nämä toimet rakentuvat kansallisten tuki- ja neuvontapalvelujärjestelmien kartoituksesta saataville tuloksille.
Innovatiivisen yritysrahoituksen edistäminen	Joukkorahoitusta koskeva kertomus	Kertomus julkaistiin toukokuussa 2016.
	Koordinoidun toimintatavan kehittäminen rahastojen lainanantoa varten ja EU:n kehyksen tarpeellisuuden arviointi	EAMV:n lausunto saatiin huhtikuussa 2016.

Toimet, joilla helpotetaan yritysten pääsyä julkisille markkinoille ja yritysten pääoman hankintaa julkisilta markkinoilta
Toimi		Edistyminen ja jatkotoimet
Julkisille markkinoille pääsyn helpottaminen	Ehdotus esitedirektiivin nykyaikaistamisesta	Asiasta keskustellaan Euroopan parlamentin täysistunnossa syyskuussa 2016. Neuvosto muodosti asiasta yleisnäkemyksen kesäkuussa 2016.
	Niiden sääntelyesteiden uudelleentarkastelu, joita pk-yritykset kohtaavat pääsyssä kaupankäynnin kohteeksi julkisilla markkinoilla ja pk-yritysten kasvumarkkinoilla	Sidosryhmien kanssa pidetään seminaarit lokakuussa ja joulukuussa 2016.
	EU:n yrityslainamarkkinoiden uudelleentarkastelu erityisesti markkinoiden likviditeetin kannalta	Tutkimus käynnistettiin heinäkuussa 2016. Syksyllä 2016 perustetaan asiantuntijaryhmä.
Oman pääoman ehtoisen rahoituksen tukeminen	Puuttuminen velkarahoituksen edulliseen verokohteluun oman pääoman ehtoiseen rahoitukseen verrattuna kansallisissa yhtiöverojärjestelmissä	Komissio tekee yhteistä yhtiöveropohjaa koskevat ehdotukset vuoden 2016 loppuun mennessä.

Pitkän aikavälin investoinnit, kestävät investoinnit ja infrastruktuuri-investoinnit
Toimi		Edistyminen ja jatkotoimet
Infrastruktuuri-investointien tukeminen	Solvenssi II:n kalibrointien mukauttaminen vakuutusyhtiöiden infrastruktuuriin, myös infrastruktuuriyrityksiin, ja eurooppalaisiin pitkäaikaissijoitusrahastoihin tekemien sijoitusten osalta	Infrastruktuurihankkeita ja eurooppalaisia pitkäaikaissijoitusrahastoja koskevat Solvenssi II -direktiivin muutokset tulivat voimaan huhtikuussa 2016. Infrastruktuuriyritysten arviointi on käynnissä.
	Kalibrointeja tehdään tarvittaessa (jatkuvasti).
	Vakavaraisuusasetuksen uudelleentarkastelu, infrastruktuurin kalibroinnin muutokset	Harkitaan vakavaraisuusasetuksen ja vakavaraisuusdirektiivin tulevan tarkistuksen yhteydessä.
EU:n finanssipalvelusäännöstön johdonmukaisuuden varmistaminen	Kannanottopyyntö finanssialan uudistuksen kumulatiivisista vaikutuksista	Toukokuussa 2016 järjestettiin julkinen kuuleminen ja julkaistiin palautetta koskeva lausunto. Jatkotoimista on tarkoitus ilmoittaa vuoden 2016 kolmannella vuosineljänneksellä.

Yksityis- ja yhteisösijoitusten edistäminen
Toimi		Edistyminen ja jatkotoimet
Vähittäiskuluttajien valinnanvaran ja kilpailun lisääminen	Vihreä kirja vähittäisrahoituspalveluista ja vakuutuksista	Toimintasuunnitelmaa seurataan.
Vähittäissijoittajien auttaminen parempien sijoituspäätösten tekemisessä	EU:n vähittäissijoitustuotteiden markkinoiden arviointi	Vähittäissijoitustuotteiden markkinointijärjestelmiä Euroopan unionissa koskeva tutkimus (”Distribution systems of retail investment products across the European Union”) käynnistetään vuoden 2016 loppuun mennessä.
Eläkesäästämisen tukeminen	Arviointi eurooppalaisia yksilöllisiä eläkkeitä koskevien toimintapuitteiden tarpeellisuudesta	Julkinen kuuleminen käynnistettiin heinäkuussa 2016, ja se päättyy 31. lokakuuta 2016. Selvitystä koskeva tarjouspyyntö käynnistettiin kesäkuussa 2016. EVLEVin lausunto toimitettiin heinäkuussa 2016.
Yhteisösijoittajien ja rahastonhoitajien valinnanvaran lisääminen	Arviointi yksityisten pääomasijoitusten ja suljetulle sijoittajajoukolle suunnattujen velkainstrumenttien vakavaraisuuskohtelusta Solvenssi II:ssa	Valmistelut ovat meneillään.
	Sijoitusrahastojen rajat ylittävän markkinoinnin merkittävimpiä esteitä koskeva kuuleminen	Julkinen kuuleminen käynnistettiin 2. kesäkuuta 2016, ja se päättyy 2. lokakuuta.

Pankkikapasiteetin valjastaminen talouselämän tueksi
Toimi		Edistyminen ja jatkotoimet
Paikallisten rahoitusverkostojen vahvistaminen	Jäsenvaltioiden mahdollisuuksien laajentaminen antaa toimilupia luotto-osuuskunnille, joihin ei sovelleta vakavaraisuusdirektiiviä eikä vakavaraisuusasetusta	Tarkastellaan mahdollisuutta muuttaa vakavaraisuusasetusta, kun vakavaraisuusdirektiiviä ja vakavaraisuusasetusta tarkastellaan uudelleen.
EU:n arvopaperistamismarkkinoiden kehittäminen	Yksinkertaisia, läpinäkyviä ja standardoituja arvopaperistamisia (YLS) koskeva ehdotus ja pankkien pääomavaatimusten kalibroinnin tarkistaminen	Neuvosto on muodostanut asiasta yleisnäkemyksen, ja sitä tarkastellaan parhaillaan Euroopan parlamentissa. Siitä äänestetään talous- ja raha-asioiden valiokunnassa marraskuussa 2016.
Pankkien talouselämälle myöntämän rahoituksen tukeminen	Katettujen joukkolainojen EU:n laajuista kehystä ja pk-yritysten lainoitusta koskevia vastaavia rakenteita koskeva kuuleminen	Kuulemismenettely on saatu päätökseen, ja on käynnistetty asiaa koskeva selvitys.

Rajat ylittävien investointien helpottaminen
Toimi		Edistyminen ja jatkotoimet
Rajat ylittäviä investointeja koskevien kansallisten esteiden poistaminen	Kertomus pääoman vapaata liikkuvuutta koskevista kansallisista esteistä	Jäsenvaltioiden edustajien asiantuntijaryhmän kokouksia järjestetään. Vuoden 2016 loppuun mennessä on määrä hyväksyä tiedonanto.
Rajat ylittävien investointien markkinainfrastruktuurin parantaminen	Arvopaperien omistusta koskevia sääntöjä ja velkasaamisten siirtämisen vaikutusta kolmansiin osapuoliin koskevat kohdennetut toimet	Selvitystä koskeva tarjouspyyntö käynnistettiin elokuussa 2016.
	Katsaus edistymiseen Giovanninin raportissa mainittujen jäljellä olevien esteiden poistamisessa	Asiantuntijaryhmän työ saadaan päätökseen vuoden 2017 alussa, minkä jälkeen komissio järjestää asiasta kuulemisen.
Maksukyvyttömyysmenettelyjen lähentäminen	Maksukyvyttömyyslainsäädäntö	Syksyllä 2016 tehdään lainsäädäntöehdotus yritysten uudelleenjärjestelyistä ja toisesta mahdollisuudesta, ja vertaillaan lainaehtojen noudattamisen valvontajärjestelyjä (myös maksukyvyttömyyteen liittyviä).
Rajat ylittävien veroesteiden poistaminen	Parhaat käytännöt ja käytännesäännöt tulon lähteellä sovellettavia lähdeverojärjestelmiä koskevia menettelyjä varten	Asiantuntijaryhmässä on vaihdettu pääomien vapaan liikkuvuuden esteisiin liittyviä parhaita käytäntöjä. TARGET2-Securities (T2S) -järjestelmän yhdenmukaistamista käsittelevän EKP:n ohjausryhmän työstä on saatu tuloksia. Pääoman esteitä koskevassa tiedonannossa käsitellään jatkotoimia.
	Selvitys syrjivistä verotuksellisista esteistä, joita eläkerahastoihin ja henkivakuutusyhtiöihin kohdistuu rajat ylittävissä sijoituksissa	Toimeksianto on valmisteilla.
Valvonnan lähentäminen ja pääomamarkkinoiden valmiuksien kehittäminen	Valvonnan lähentämistä koskeva strategia, jolla parannetaan pääoman sisämarkkinoiden toimintaa	Valvonnan lähentymistä koskevan, EAMV:n ensimmäisen vuotuisen työohjelman täytäntöönpano on käynnissä. Valvonnan lähentämistä koskevan vuoden 2017 työohjelman valmistelusta käydään keskusteluja.
	Valkoinen kirja Euroopan valvontaviranomaisten rahoituksesta ja hallinnoinnista	Valkoista kirjaa valmistellaan parhaillaan.
	Tekninen apu jäsenvaltioille pääomamarkkinoiden valmiuksien kehittämisessä	Euroopan parlamentin ja neuvoston on määrä hyväksyä rakenneuudistusten tukiohjelmaa koskeva asetus. Jäsenvaltioiden kanssa tehdään yhteistyötä ensisijaisten kohteiden yksilöimiseksi tekniselle avulle.
Rahoitusvakaus	EU:n makrovakauden kehyksen uudelleentarkastelu	Julkinen kuuleminen käynnistettiin 1. elokuuta 2016, ja sen tuloksia käytetään lainsäädäntöehdotuksen pohjana.

(1)

Pääomamarkkinaunionin luomista koskeva toimintasuunnitelma (COM(2015) 468 final, 30.9.2015).

(2)

Tiedonanto ”Työllisyyttä, kasvua ja investointia edistävän sisämarkkinaohjelman toteuttaminen”, 1.6.2016 (COM(2016) 361).

(3)

Eurooppa-neuvoston päätelmät EUCO 26/16, annettu 28. kesäkuuta 2016.

(4)

Ehdotus asetukseksi yhteisistä arvopaperistamissäännöistä ja eurooppalaisesta kehyksestä yksinkertaiselle, läpinäkyvälle ja standardoidulle arvopaperistamiselle (COM(2015) 472 final, 30.9.2015). Ehdotus asetukseksi luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista annetun asetuksen (EU) N:o 575/2013 muuttamisesta (COM(2015) 473 final, 30.9.2015).

(5)

Ehdotus asetukseksi arvopapereiden yleisölle tarjoamisen tai kaupankäynnin kohteeksi ottamisen yhteydessä julkaistavasta esitteestä (COM(2015) 583 final, 30.11.2015).

(6)

Ehdotus asetukseksi rakenneuudistusten tukiohjelman perustamisesta kaudeksi 2017–2020 (COM(2015) 701 final, 26.11.2015).

(7)

Yhteistä yhtiöveropohjaa koskevalla ehdotuksella pyritään lähentämään veropohjan kansallisia määritelmiä. Samassa yhteydessä tehdään erillinen (yhteistä yhdistettyä yhtiöveropohjaa koskeva) ehdotus, jonka mukaisesti omaksuttaisiin yhteinen lähestymistapa kahdessa tai useammassa jäsenvaltiossa toimivien yritysten yhtiöverojen konsolidointiin.

(8)

Yksilölliset eläketuotteet ovat yksilöllisiä eläkkeeseen liittyviä säästötuotteita, jotka täydentävät valtion tarjoamia tai ammatillisia lisäeläkkeitä mutta ovat niistä erillisiä. Näiden markkinoiden kehittämisellä pyritään täydentämään valtion eläkejärjestelmien tai lisäeläkejärjestelmien kautta ohjattavaa eläketarjontaa.

(9)

Pääomamarkkinaunionia koskeva kuuleminen: Mahdolliseen yksilöllisiä eläkkeitä koskevaan EU:n kehykseen liittyvät toimenpiteet, 27.7.2016.

(10)

Tämän lisänä ovat kestävän kehityksen toimintaohjelman 2030 mukaiset EU:n sitoumukset sekä EU:n ilmastotavoitteet vuodelle 2020 ja energiatavoitteet vuodelle 2030.

(11)

Tiedonanto ”Kierto kuntoon – Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma (COM(2015) 614 final, 2.12.2015).

(12)

Hangzhoussa 4.–5. syyskuuta pidetyn G20-maiden huippukokouksen tiedonannossa ilmaistaan tyytyväisyys G20-maiden ilmastorahoitusta käsittelevän tutkimusryhmän raportista Promoting Efficient and Transparent Provision and Mobilization of Climate Finance to Enhance Ambition of Mitigation and Adaptation Actions.

(13)

Rahastojen rajat ylittävään markkinointiin liittyviä pääomamarkkinaunionitoimia (yhteissijoitusyritykset, vaihtoehtoiset sijoitusrahastot, eurooppalainen pitkäaikaissijoitusrahasto, eurooppalainen riskipääomarahasto ja eurooppalainen yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistunut rahasto) kaikkialla EU:ssa koskeva kuuleminen, 2.6.2016.

(14)

Arvopapereiden rajat ylittävää selvitystä ja toimitusta koskevassa Giovanninin ryhmän ensimmäisessä raportissa Cross-border clearing and settlement arrangements in the European Union (2001) yksilöitiin 15 estettä, jotka haittaavat arvopapereiden tehokasta rajat ylittävää selvitystä ja toimitusta EU:ssa.

(15)

EAMV:n työohjelma valvontakäytäntöjen lähentämiseksi ESMA Supervisory Convergence Work Programme 2016, ESMA/2016/203, 11.2.2016.

(16)

EU:n makrovakauden kehystä koskeva kuuleminen, 1.8.2016.

(17)

Komission yksiköiden valmisteluasiakirja Capital Markets Union: First Status Report, SWD(2016)147 final, 25.4.2016, saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/finance/capital-markets-union/docs/cmu-first-status-report_en.pdf