EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 9.8.2016

COM(2016) 499 final

KOMISSION KERTOMUS

sopimussuhteisten toimihenkilöiden palkkaamisesta vuonna 2014

SISÄLLYSLUETTELO

1.Johdanto

2.Sopimussuhteisten toimihenkilöiden määrän kehitys komissiossa vuodesta 2004

3.Komission sopimussuhteisten toimihenkilöiden jakauma sukupuolen ja tehtäväryhmän perusteella

4.Komission sopimussuhteisten toimihenkilöiden jakauma kansalaisuuden mukaan

5.Komission sopimussuhteisten toimihenkilöiden jakauma pääosaston mukaan

5.1.Sukupuolijakauma pääosastoittain

5.2.Jakauma sopimustyypin perusteella

5.2.1.Palvelussuhteen ehtojen 3a artiklassa tarkoitetut sopimussuhteiset toimihenkilöt

5.2.2.Palvelussuhteen ehtojen 3b artiklassa tarkoitetut avustavia tehtäviä hoitavat sopimussuhteiset toimihenkilöt

6.Sopimussuhteisten toimihenkilöiden jakauma muissa toimielimissä ja virastoissa

6.1.Sopimussuhteisten toimihenkilöiden jakauma muissa toimielimissä

6.1.1.Jakauma sukupuolen ja tehtäväryhmän mukaan muissa toimielimissä

6.1.2.Jakauma kansalaisuuden mukaan muissa toimielimissä

6.2.Sopimussuhteisten toimihenkilöiden jakauma virastoissa

6.2.1.Jakauma sukupuolen ja tehtäväryhmän mukaan virastoissa

6.2.2.Kansalaisuusjakauma virastoissa

1.Johdanto

Tämän kertomuksen antaminen perustuu henkilöstösäännöissä asetettuun velvoitteeseen. Muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 79 artiklan 3 kohdassa säädetään, että ”komissio laatii sopimussuhteisten toimihenkilöiden palkkauksesta vuosittain kertomuksen, joka sisältää toimihenkilöiden määrän, tehtäväryhmän tason ja tyypin, maantieteellisen edustuksen ja budjettivarat kunkin tehtäväryhmän osalta”. Tässä kertomuksessa kuvataan yksityiskohtaisesti 31. joulukuuta 2014 palveluksessa olleiden sopimussuhteisten toimihenkilöiden tilannetta.

Talousarviota koskevissa tiedoissa, jotka toimitetaan vuosittain budjettivallan käyttäjälle talousarvioesityksen yhteydessä (valmisteluasiakirja, osat II ja III), puolestaan esitetään tiedot talousarvioesityksen esittämisajankohtana työskentelevien sopimussuhteisten toimihenkilöiden lukumäärästä (mukaan lukien sopimussuhteiset toimihenkilöt, jotka on otettu palvelukseen käyttötarkoitukseensa sidotuilla tuloilla). Toisin sanoen kyseisissä tiedoissa esitetään tilanne 1. huhtikuuta vuonna n–1 (jolloin n on talousarvioesityksen vuosi), talousarvion täytäntöönpano vuonna n–2 ja määrärahapyynnöt vuodeksi n yhdessä kokoaikavastaavia koskevan arvion kanssa. Tämä selittää sen, että eri tietolähteissä esitetyt sopimussuhteisten toimihenkilöiden määrää koskevat tiedot saattavat poiketa toisistaan.

Tähän kertomukseen sisältyvät kaikki henkilöstösäännöissä tarkoitettuja EU:n toimielimiä (1.1.2011 lähtien toiminnassa ollut Euroopan ulkosuhdehallinto (EUH) mukaan luettuna) ja henkilöstösääntöjen 1 a artiklassa tarkoitettuja erillisvirastoja koskevat tiedot. Komissiota koskevat tiedot esitetään yksityiskohtaisemmin, ja ne kattavat toimintamäärärahoista ja tutkimusta koskevista budjettikohdista rahoitettavan henkilöstön lisäksi laitoksissa, edustustoissa ja Yhteisessä tutkimuskeskuksessa (YTK) työskentelevän henkilöstön.

Muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 80 artiklassa säädetään, että sopimussuhteisen toimihenkilön tehtäväryhmän ja tehtävien välillä on seuraava yhteys:

Tehtäväryhmä	Palkkaluokka	Tehtävät
IV	13–18	Hallinnolliset, avustavat, lingvistiset ja muut vastaavat tekniset tehtävät, jotka suoritetaan virkamiesten tai väliaikaisten toimihenkilöiden valvonnassa.
III	8–12	Toimeenpanevat, luonnostelevat, kirjanpidolliset ja muut vastaavat tekniset tehtävät, jotka suoritetaan virkamiesten tai väliaikaisten toimihenkilöiden valvonnassa.
II	4–7	Avustavat ja sihteerin tehtävät, toimiston hoitoon liittyvät ja muut vastaavat tekniset tehtävät, jotka suoritetaan virkamiesten tai väliaikaisten toimihenkilöiden valvonnassa.
I	1–3	Ruumiillisen työn ja hallinnollisen tuen yksikön tehtävät, jotka suoritetaan virkamiesten tai väliaikaisten toimihenkilöiden valvonnassa.

Sopimussuhteisten toimihenkilöiden ura-alue perustettiin vuonna 2004 henkilöstösääntöjen uudistuksen yhteydessä. Siitä lähtien sopimussuhteiset toimihenkilöt ovat osoittautuneet toimielimille hyödyllisiksi, koska he hoitavat vähäisemmin kustannuksin hallinnollisia tukitehtäviä ja tuovat mukanaan osaamista, jota toimielimessä ei välttämättä aikaisemmin ole ollut.

Tämä pätee erityisesti tehtäväryhmään I, joka on vuodesta 2004 alkaen korvannut virkamiesten ura-alueen D. Siitä lähtien virkamieskilpailuja ei parlamenttia lukuun ottamatta ole järjestetty vahtimestareille tai autonkuljettajille tai muihin tyypillisiin tehtäväryhmän I tehtäviin.

2.Sopimussuhteisten toimihenkilöiden määrän kehitys komissiossa vuodesta 2004

Vuoden 2014 lopussa sopimussuhteisten toimihenkilöiden määrä kaikissa toimielimissä ja virastoissa oli yhteensä 11 100 henkilön luokkaa. Komissio työllistää näistä toimihenkilöistä arviolta 58 prosenttia (60 prosenttia vuonna 2012). Koska sopimussuhteisen henkilöstön määrä pysyi komissiossa vakaana vuoteen 2013 ennen vuonna 2014 tapahtunutta kasvua, henkilöstön määrän suhteellinen pieneneminen johtuu siitä, että sopimussuhteisten toimihenkilöiden määrä muissa toimielimissä ja virastoissa on kasvanut.

Jäljempänä analysoidaan sopimussuhteisten toimihenkilöiden jakautumista toimielinten ja virastojen välillä.

Sopimussuhteisen henkilöstön määrän kehitys komissiossa vuodesta 2004 1 :

Taulukko 1

Vuosi	2004	2005	2006	2007	2008	2009	2010	2011	2012	2013	2014
Henkilöstö	514	2787	4966	5494	5756	6018	5979	5977	5921	5807	6440

Sopimussuhteisten toimihenkilöiden määrän kasvu ja sittemmin vakiintuminen noin 6 400 henkilöön vuonna 2014 selittyy yhtäältä sillä, että ylimääräiset toimihenkilöt (lähes 3 000 vuonna 2003) on asteittain korvattu avustavia tehtäviä hoitavilla sopimussuhteisilla toimihenkilöillä (muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 3b artikla), ja toisaalta sillä, että aikaisempi ura-alue D on lakkautettu ja korvattu sopimussuhteisilla toimihenkilöillä (muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 3a artikla). Tämän lisäksi hallintovirastoissa ja toimistoissa virkoja on muutettu määrärahoiksi, joilla palkataan sopimussuhteisia toimihenkilöitä. Sopimussuhteista henkilöstöä otettiin palvelukseen myös korvaamaan vakinaista henkilöstöä väliaikaisesti (muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 3b artikla).

Määrä kasvoi vuosittain aina vuoteen 2009 saakka, mutta kääntyi vuonna 2010 hienoiseen laskuun, mikä selittyy sillä, että CAST 2010 valintamenettely oli tuolloin vielä kesken.

Vuoden 2011 osalta komission luvut näyttävät viittaavan vakiintumiseen, mutta kyseessä on itse asiassa kahden vastakkaisen vaikutuksen tulos. Yhtäältä komission palveluksesta poistui EUH:n perustamisen myötä 277 sopimussuhteista toimihenkilöä (jotka työskentelivät ulkosuhteiden pääosaston palveluksessa edustustoissa ja päätoimipaikassa) ja jotka siirtyivät EUH:n palvelukseen. Toisaalta komissio palkkasi 275 toimihenkilöä vuosina 2010–2011. Jos toimihenkilöitä ei olisi siirtynyt EUH:n palvelukseen, lisäys olisi vuosina 2010–2011 ollut 4,6 prosenttia ja mahtunut näin ollen vuosina 2008–2009 todetun kehityksen keskiarvon piiriin.

Vuosina 2012 ja 2013 sopimussuhteisten toimihenkilöiden määrä supistui lievästi (yhdellä prosentilla vuonna 2012 ja kahdella prosentilla vuonna 2013), mikä selittyy henkilöstön määrän yleisellä vähentämisellä ja tammikuussa 2014 voimaan tulleilla uusilla henkilöstösäännöillä.

Syyskuussa 2013 komissio julkaisi 3b artiklassa tarkoitettuja sopimussuhteisia toimihenkilöitä koskevan kiinnostuksenilmaisupyynnön, jonka myötä pääosastot saivat käyttöönsä uusien ehdokkaiden tietokannan. 2 Tämän kiinnostuksenilmaisupyynnön todellinen vaikutus on näkynyt erilaisten valinta- ja palvelukseenottomääräaikojen vuoksi vuodesta 2014 alkaen.

Lisäksi 1. tammikuuta 2014 voimaan tulleiden uusien henkilöstösääntöjen nojalla 3b artiklassa tarkoitettujen sopimussuhteisten toimihenkilöiden sopimusta voidaan jatkaa siten, että sen kokonaiskesto on enintään kuusi vuotta. Monet kolme vuotta jo palvelleet sopimussuhteiset toimihenkilöt, jotka jatkoivat työskentelyä komissiossa tilapäistyöntekijöinä, on voitu palkata uudelleen uudeksi sopimuskaudeksi, minkä ansiosta komissio on saanut jo koulutettuja ja heti toimintakykyisiä sopimussuhteisia toimihenkilöitä, ja tilapäistyöntekijöiden määrä on vähentynyt. 3

3.Komission sopimussuhteisten toimihenkilöiden jakauma sukupuolen ja tehtäväryhmän perusteella

Sopimussuhteisten toimihenkilöiden jakauma tehtäväryhmän perusteella esitetään seuraavassa taulukossa.

Jakauma sukupuolen ja tehtäväryhmän mukaan vuonna 2014 4

Taulukko 2

Komission palveluksessa oli 6 440 sopimussuhteista toimihenkilöä 31. joulukuuta 2014. Tehtäväryhmä II oli edelleen suurin. Siihen kuului vuonna 2014 noin 40 prosenttia sopimussuhteisesta henkilöstöstä, ja sen määrä on kasvanut edellisistä vuosista. Tämän tehtäväryhmän toimihenkilöt toimivat sihteereinä ja muissa vastaavissa tehtävissä sekä myös esimerkiksi lastenhoitajina. Seuraavaksi suurimmat ovat tehtäväryhmät IV ja III.

Sukupuolijakaumassa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Sopimussuhteisten toimihenkilöiden kokonaismäärästä 62,8 prosenttia oli naisia vuonna 2013 ja 63,4 prosenttia vuonna 2014.

Tehtäväryhmässä IV naisia ja miehiä oli lähes yhtä paljon vuonna 2014. Muiden tehtäväryhmien sukupuolijakaumassa ei ole vuodesta 2011 tapahtunut merkittäviä muutoksia. Tehtäväryhmässä II naisten osuus on huomattavasti suurempi kuin miesten (83,5 prosenttia vuonna 2014). Tehtäväryhmässä III sukupuolijakauma on hieman tasaisempi (naisten osuus oli 59,8 prosenttia vuonna 2014). Miesten osuus sen sijaan on suurempi tehtäväryhmässä I (63,5 prosenttia vuonna 2014).

Luvut ilmentävät työtehtävien luonteen perinteistä sukupuolijakaumaa: sihteerin ja lastenhoitajan tehtävät kuuluvat tehtäväryhmään II, kun taas suurin osa tehtäväryhmään I kuuluvasta henkilöstöstä työskentelee vahtimestareina.

4.Komission sopimussuhteisten toimihenkilöiden jakauma kansalaisuuden mukaan

Sopimussuhteisten toimihenkilöiden joukossa on eniten (alenevassa järjestyksessä) seuraavien jäsenvaltioiden kansalaisia: Belgia, Italia, Ranska, Espanja, Romania, Puola ja Kreikka. Neljän suurimman kansalaisuusryhmän osalta tilanne on ollut samanlainen vuodesta 2005. Yhdistynyt kuningaskunta, Saksa, Puola ja Alankomaat ovat väkilukuun nähden heikosti edustettuja. Belgia ja Italia sitä vastoin ovat yliedustettuja väkilukuun nähden.

Kroatialaisia sopimussuhteisia toimihenkilöitä oli komission palveluksessa 31. joulukuuta 2014 mennessä 59 maan liityttyä EU:hun 1. heinäkuuta 2013.

Komission sopimussuhteisten toimihenkilöiden jakauma kansalaisuuden ja sukupuolen mukaan 2014 5

Taulukko 3

 

Komission palveluksessa olevien sopimussuhteisten toimihenkilöiden kansalaisuusjakaumaan vaikuttaa moni asia, eritoten EU:n toimielinten sijainti ja työsopimusten kesto.

Koska suurin osa sopimuksista on määräaikaisia, työsuhde on helpompi aloittaa, jos työntekijä asuu toimielimen sijaintimaassa tai naapurivaltiossa. Hakijan saattaa toisinaan olla vaikeaa jättää kotimaataan (varsinkin, jos hän on perheellinen) ja muuttaa rajoitetuksi ajaksi toimielimen päätoimipaikkaan.

Sopimussuhteiset toimihenkilöt otetaan palvelukseen muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 3b artiklan mukaisilla sopimuksilla, jotka tehdään ensin vuodeksi ja joita voidaan jatkaa kahdella vuodella. Vuonna 2014 voimaan tulleiden uusien henkilöstösääntöjen mukaan sopimusten kokonaiskesto voi olla enintään kuusi vuotta.

Maantieteellinen läheisyys näkyy myös komission käytössä oleviin tietokantoihin kirjattujen ehdokkaiden kotipaikoissa. Kansalaisuuskiintiöitä ei kuitenkaan ole, vaan palvelukseen ottaminen tapahtuu hakijaprofiilin, pätevyyden ja kielitaidon perusteella.

Sama asuinpaikkaa koskeva suuntaus käy ilmi myös muiden toimielinten ja virastojen työntekijöiden kansalaisuusjakaumaa kuvaavasta taulukosta.

Sopimussuhteisten toimihenkilöiden jakauma sukupuolen ja tehtäväryhmän mukaan 6

Näiden taulukoiden perusteella on mahdollista analysoida tehtäväryhmää, kansalaisuutta ja sukupuolta koskevaa jakaumaa. Vuonna 2014 tehtäväryhmissä II ja IV oli edellisten vuosien tapaan kaikkien jäsenvaltioiden kansalaisia. Vuonna 2014 tehtäväryhmässä III ei kuitenkaan ollut luxemburgilaisia. Tehtäväryhmässä I ei ollut ainuttakaan itävaltalaista.

Taulukko 4

Tehtäväryhmä IV

 

Tehtäväryhmä III

Tehtäväryhmä II

Tehtäväryhmä I

5.Komission sopimussuhteisten toimihenkilöiden jakauma pääosaston mukaan

Tässä osiossa sopimussuhteisia toimihenkilöitä koskevat tiedot on luokiteltu pääosastoittain. Pääosastojen välillä on eroja, jotka selittyvät niissä hoidettavien työtehtävien luonteella. Kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosasto (DEVCO) esimerkiksi työllistää pääasiallisesti tehtäväryhmän IV sopimussuhteisia toimihenkilöitä, jotka hoitavat kansainväliseen apuun ja yhteistyöhön liittyviä tehtäviä ja johtavat hankkeita edustustoissa ja päätoimipaikassa. Infrastruktuuri- ja logistiikkatoimisto (OIB) sen sijaan työllistää pääasiassa tehtäväryhmään II kuuluvia hallintoavustajia ja lastenhoitajia.

Voidaan päätellä, että poissaolevan henkilöstön korvaamiseen osoitetut määrärahat mahdollistavat toiminnan jatkuvuuden, jota ei pystyttäisi toteuttamaan yhtä onnistuneesti ilman mahdollisuutta henkilöstön väliaikaiseen korvaamiseen.

5.1.Sukupuolijakauma pääosastoittain 7

Taulukko 5

5.2.Jakauma sopimustyypin perusteella 8

5.2.1.Palvelussuhteen ehtojen 3a artiklassa tarkoitetut sopimussuhteiset toimihenkilöt

Taulukko 6

5.2.2.Palvelussuhteen ehtojen 3b artiklassa tarkoitetut avustavia tehtäviä hoitavat sopimussuhteiset toimihenkilöt

Taulukko 7

6.Sopimussuhteisten toimihenkilöiden jakauma muissa toimielimissä ja virastoissa

Sopimussuhteisten toimihenkilöiden määrä muissa toimielimissä ja virastoissa oli kaikkiaan 4 624 vuonna 2014. Vuonna 2013 vastaava luku oli 4 179. Määrä on siis kasvanut 10,6 prosenttia vuosina 2013–2014.

Taulukko 8

Sopimussuhteisten toimihenkilöiden jakauman kehitys muissa toimielimissä ja virastoissa vuodesta 2010 9

* EUH:n perustaminen 1. tammikuuta 2011 ja 313 sopimussuhteisen toimihenkilön siirtyminen tuolloin komissiosta EUH:n palvelukseen selittää suurelta osin sopimussuhteisten toimihenkilöiden määrän selkeän kasvun vuosina 2010—2011. Yksityiskohtaisempia tietoja löytyy komission kertomuksesta neuvostolle sopimussuhteisten toimihenkilöiden palkkaamisesta vuonna 2011.

6.1.Sopimussuhteisten toimihenkilöiden jakauma muissa toimielimissä 10

Sopimussuhteisten toimihenkilöiden määrä on kasvanut muissa toimielimissä 17,7 prosenttia vuosina 2013–2014. Kasvu selittyy suurelta osin sopimussuhteisten toimihenkilöiden palkkauksella Euroopan parlamenttiin vuosina 2013–2014. Määrä kasvoi 874 sopimussuhteisesta toimihenkilöstä 1 210:een eli 38,4 prosenttia kyseisellä ajanjaksolla. Tämä Euroopan parlamentin sopimussuhteisten toimihenkilöiden määrän kasvu vuonna 2014 selittyy päätöksellä siirtää turvallisuuspalvelut takaisin parlamentille ja tehtäväluokan I sopimussuhteisten toimihenkilöiden palkkaamisella tätä tehtävää varten.

Taulukko 9

Sopimussuhteisten toimihenkilöiden jakauma muissa toimielimissä vuonna 2014

6.1.1.Jakauma sukupuolen ja tehtäväryhmän mukaan muissa toimielimissä 11

Taulukko 10

6.1.2.Jakauma kansalaisuuden mukaan muissa toimielimissä 12

Taulukko 11

6.2.Sopimussuhteisten toimihenkilöiden jakauma virastoissa

Sopimussuhteisten toimihenkilöiden määrä virastoissa on jatkuvassa kasvussa. Heidän määränsä kasvoi 1 933 henkilöstä 2 214:ään vuosina 2010–2011 ja 2 408 henkilöstä 2 522:een vuonna 2013 ja 2 582:een vuonna 2014.

Saatavilla olevien tietojen perusteella virastot voidaan jakaa kolmeen ryhmään budjettipääosaston luokituksen mukaisesti: erillisvirastot, yhteisyritykset ja Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti sekä toimeenpanovirastot.

Sopimussuhteisten toimihenkilöiden jakauma virastoissa 13

Taulukko 12

Sopimussuhteisista toimihenkilöistä 45 prosenttia työskentelee toimeenpanovirastoissa ja noin 48 prosenttia erillisvirastoissa. Loput (seitsemän prosenttia) työskentelevät yhteisyrityksissä sekä innovaatio- ja teknologiainstituutissa.

Sopimussuhteisten toimihenkilöiden määrän kasvu vuosina 2010–2014 kuvastaa virastojen ja niiden tehtävien määrän kasvua.

Vuonna 2014 perustettiin myös monia uusia yhteisyrityksiä: 1) ECSEL (elektroniset komponentit ja järjestelmät Euroopan johtoasemaa varten), joka vastaa ARTEMIS- ja ENIAC-yhteisyritysten toimista, 2) BBI (biopohjaisten teollisuusalojen yhteisyritys) ja 3) S2R (Shift2Rail).

6.2.1.Jakauma sukupuolen ja tehtäväryhmän mukaan virastoissa

Tehtäväryhmien jakaumassa ei ole suuria eroja kolmen virastotyypin kesken, ja se on pysynyt samanlaisena vuodesta 2012 lähtien.

Jakauma tehtäväryhmän mukaan virastoissa vuonna 2014 14

Taulukko 13

 Taulukko 14

6.2.2.Kansalaisuusjakauma virastoissa

Vaikuttaa siltä, että viraston sijaintipaikka määrittää siellä työskentelevien sopimussuhteisten toimihenkilöiden kansalaisuuden.

Toimeenpanovirastoissa, jotka sijaitsevat samalla paikkakunnalla kuin komissio, on havaittavissa sama maantieteellinen jakauma kuin komissiossa, jossa suurimmat kansalaisuusryhmät ovat belgialaiset, italialaiset, ranskalaiset ja espanjalaiset.

Myös muiden virastojen ja yhteisyritysten sijainti vaikuttaa niissä työskentelevien sopimussuhteisten toimihenkilöiden kansalaisuusjakaumaan.

Kansalaisuusjakauma virastoissa vuonna 2014 15

Taulukko 15

Taulukko 16

(1)  Lähde: komission henkilöstötietojen analyysialusta.

(2) Pääosastoilla oli vuonna 2013 vaikeuksia hyödyntää ehdokastietokantoja, ja tiettyjen profiilien osalta oli pulaa ehdokkaista.

(3) Tilapäistyöntekijöiden määrä on supistunut seuraavasti: 1.7.2013 heitä oli 415 mutta 1.7.2014 enää 188.

(4)  Lähde: komission henkilöstötietojen analyysialusta.

(5)  Lähde: komission henkilöstötietojen analyysialusta.

(6)  Lähde: komission henkilöstötietojen analyysialusta.

(7)  Lähde: komission henkilöstötietojen analyysialusta.

(8)  Lähde: komission henkilöstötietojen analyysialusta.

(9)  Lähde: Eurostat.

(10)  Lähde: Eurostat.

(11)  Lähde: Eurostat.

(12)  Lähde: Eurostat.

(13)  Lähde: Eurostat.

(14)  Lähde: Eurostat.

(15)  Lähde: Eurostat.