EKR:N TILINPÄÄTÖSLASKELMAT

On huomattava, että osa taloudellisia tietoja sisältävien taulukoiden luvuista ei näytä täsmäävän, koska numerotiedot on pyöristetty miljooniin euroihin.

KONSOLIDOITU TASE

			miljoonaa euroa
	Liitetieto	31.12.2015	31.12.2014
PITKÄAIKAISET VARAT
Ennakkomaksut	2.1	516	472
Rahoitusosuudet erityisrahastoon	2.2	34	39
		550	511
LYHYTAIKAISET VARAT
Ennakkomaksut	2.3	1 145	1 403
Saamiset	2.4	171	84
Käteisvarat ja muut rahavarat	2.6	504	391
		1 820	1 879
VARAT YHTEENSÄ		2 370	2 389

PITKÄAIKAISET VELAT
Varaukset	2.7	(4)	–
Velat	2.8	(10)	(34)
		(14)	(34)
LYHYTAIKAISET VELAT
Velat	2.9	(1 376)	(1 423)
		(1 376)	(1 423)
VELAT YHTEENSÄ		(1 390)	(1 457)

NETTOVARAT		980	932

RAHASTON VARAT JA VARANNOT
Rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty – toiminnassa olevat EKR:t	2.10	38 873	35 673
Seuraaville varainhoitovuosille siirretty rahastojen pääoma, jonka maksamista on pyydetty – EKR:t, joiden toiminta on päättynyt	2.11	2 252	2 252
Aiemmilta vuosilta siirretty taloudellinen tulos		(36 994)	(33 468)
Varainhoitovuoden taloudellinen tulos		(3 152)	(3 526)
NETTOVARAT		980	932

EKR:N TUOTTO- JA KULULASKELMA

miljoonaa euroa
	Liitetieto	2015	2014
TOIMINNAN TUOTOT	3.2	132	132

TOIMINNAN KULUT
Toimintakulut	3.3	(3 179)	(3 650)
Hallintokulut	3.4	(113)	(22)
		(3 291)	(3 671)

TOIMINNAN YLIJÄÄMÄ/(ALIJÄÄMÄ)		(3 160)	(3 539)

Rahoitustuotot	3.5	8	13
Rahoituskulut		(0)	(0)
RAHOITUSTOIMINNAN YLIJÄÄMÄ/(ALIJÄÄMÄ)		8	13

VARAINHOITOVUODEN TALOUDELLINEN TULOS		(3 152)	(3 526)

EKR:N RAHAVIRTALASKELMA

			miljoonaa euroa
	Liitetieto	2015	2014
Varainhoitovuoden taloudellinen tulos		(3 152)	(3 526)
TOIMINNAN RAHAVIRTA
Jäsenvaltioiden varsinaiset rahoitusosuudet		3 232	3 068
Saamisten arvonalentumistappio (arvonalentumistappion peruuttaminen)		1	14
Ennakkomaksujen (lisäys)/väheneminen		214	(165)
Erityisrahastoihin osoitettujen rahoitusosuuksien (lisäys)/väheneminen		5	(39)
Lyhytaikaisten saamisten (lisäys)/väheneminen*		(88)	(15)
Pitkäaikaisten velkojen lisäys/(väheneminen)		(20)	9
Lyhytaikaisten velkojen lisäys/(väheneminen)**		(211)	152
Siirtovelkojen ja tuloennakoiden lisäys/(väheneminen)		132	134

NETTORAHAVIRTA		113	(368)

Käteisvarojen ja muiden rahavarojen nettolisäys/(-vähennys)		113	(368)
Käteisvarat ja muut rahavarat varainhoitovuoden alussa	2.6	391	759
Käteisvarat ja muut rahavarat varainhoitovuoden lopussa	2.6	504	391

* Lyhytaikaiset saamiset ilman varsinaisiin rahoitusosuuksiin liittyviä saamisia.

** Lyhytaikaiset velat ilman varsinaisiin rahoitusosuuksiin liittyviä velkoja.

LASKELMA EKR:N NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA

						miljoonaa euroa
	Rahastojen pääoma – toiminnassa olevat EKR:t (A)	Rahastojen pääoma, jonka maksamista ei ole pyydetty – toiminnassa olevat EKR:t (B)	Rahastojen pääoma, jonka maksamista on pyydetty – toiminnassa olevat EKR:t (C) = (A) – (B)	Kertyneet varannot (D)	Seuraaville varainhoitovuosille siirretty rahastojen pääoma, jonka maksamista on pyydetty – EKR:t, joiden toiminta on päättynyt (E)	Nettovarat yhteensä (C) + (D) + (E)
SALDO 31.12.2013	45 691	13 162	32 529	(33 468)	2 252	1 313
Pääoman lisäys – varsinaiset rahoitusosuudet	–	(3 144)	3 144	–	–	3 144
Varainhoitovuoden taloudellinen tulos	–	–	–	(3 526)	–	(3 526)
SALDO 31.12.2014	45 691	10 018	35 673	(36 994)	2 252	932
Pääoman lisäys – rahoitusosuudet		(4 795)	4 795	–	–	4 795
Pääoman vähennys – siirtymävaiheen rahoitusjärjestelyn mukaisesti sidotut varat	(1 595)		(1 595)			(1 595)
11. EKR:n pääoman kirjaaminen	29 367	29 367	–			–
Varainhoitovuoden taloudellinen tulos	–	–	–	(3 152)	–	(3 152)
SALDO 31.12.2015	73 464	34 590	38 873	(40 146)	2 252	980

EKR:N TASE

									miljoonaa euroa
		31.12.2015				31.12.2014
	Liitetieto	8. EKR	9. EKR	10. EKR	11. EKR	8. EKR	9. EKR	10. EKR	11. EKR
PITKÄAIKAISET VARAT
Ennakkomaksut	2.1	–	63	368	84	–	17	411	44
Rahoitusosuudet erityisrahastoon	2.2	–	–	–	34				39
		–	63	368	118	–	17	411	83
LYHYTAIKAISET VARAT
Ennakkomaksut	2.3	3	67	879	195	5	142	1 178	77
Saamiset	2.4	1	65	103	2	3	66	15	0
Yhdystilit	2.5	214	657	1 190	–	216	810	–	607
Käteisvarat ja muut rahavarat	2.6	–	–	–	504	–	–	–	391
		218	790	2 172	701	224	1 018	1 193	1 076
VARAT YHTEENSÄ		218	853	2 541	819	224	1 035	1 604	1 159

PITKÄAIKAISET VELAT
Varaukset	2.7	–	–	–	(4)	–	–	–	–
Velat	2.8	–	–	(10)	–	–	–	(34)	–
		–	–	(10)	(4)	–	–	(34)	–
LYHYTAIKAISET VELAT
Velat	2.9	(3)	(128)	(1 174)	(71)	(10)	(175)	(1 195)	(43)
Yhdystilit	2.5	–	–	–	(2 062)	–	–	(1 633)	–
		(3)	(128)	(1 174)	(2 132)	(10)	(175)	(2 828)	(43)
VELAT YHTEENSÄ		(3)	(128)	(1 184)	(2 136)	(10)	(175)	(2 862)	(43)

NETTOVARAT		214	726	1 357	(1 317)	214	860	(1 258)	1 116

RAHASTON VARAT JA VARANNOT
Rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty – toiminnassa olevat EKR:t	2.10	12 164	10 973	15 737	–	12 840	11 699	11 134	–
Seuraaville varainhoitovuosille siirretty rahastojen pääoma, jonka maksamista on pyydetty – EKR:t, joiden toiminta on päättynyt	2.11	627	1 625	–	–	627	1 625	–	–
Rahastojen pääoma, jonka maksamista on pyydetty – siirrot toiminnassa olevien EKR:jen välillä	2.12	(2 476)	2 376	35	65	(3 147)	1 758	(209)	1 597
Aiemmilta vuosilta siirretty taloudellinen tulos		(10 107)	(14 223)	(12 183)	(482)	(10 114)	(13 988)	(9 356)	(10)
Varainhoitovuoden taloudellinen tulos		6	(26)	(2 232)	(901)	8	(235)	(2 828)	(472)
		214	726	1 357	(1 317)	214	860	(1 258)	1 116
NETTOVARAT		214	726	1 357	(1 317)	214	860	(1 258)	1 116

EKR:N TUOTTO- JA KULULASKELMA

								miljoonaa euroa
		2015				2014
	Liitetieto	8. EKR	9. EKR	10. EKR	11. EKR	8. EKR	9. EKR	10. EKR	11. EKR

TOIMINNAN TUOTOT	3.2	4	24	99	5	9	43	79	1

TOIMINNAN KULUT
Toimintakulut	3.3	2	(56)	(2 297)	(828)	(1)	(293)	(2 881)	(475)
Hallintokulut	3.4	(0)	–	(34)	(79)	–	0	(22)	–
		2	(56)	(2 331)	(907)	(1)	(293)	(2 903)	(475)
TOIMINNAN YLIJÄÄMÄ/(ALIJÄÄMÄ)		6	(32)	(2 232)	(902)	8	(249)	(2 824)	(474)

Rahoitustuotot	3.5	(0)	6	0	2	0	15	(3)	2
Rahoituskulut		–	–	0	(0)	–	–	(0)	–
RAHOITUSTOIMINNAN YLIJÄÄMÄ/(ALIJÄÄMÄ)		(0)	6	1	2	0	15	(4)	2

VARAINHOITOVUODEN TALOUDELLINEN TULOS		6	(26)	(2 232)	(901)	8	(235)	(2 828)	(472)

LASKELMA EKR:N NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA

							miljoonaa euroa
8. EKR	Rahastojen pääoma – toiminnassa olevat EKR:t (A)	Rahastojen pääoma, jonka maksamista ei ole pyydetty – toiminnassa olevat EKR:t (B)	Rahastojen pääoma, jonka maksamista on pyydetty – toiminnassa olevat EKR:t (C) = (A) – (B)	Kertyneet varannot (D)	Seuraaville varainhoitovuosille siirretty rahastojen pääoma, jonka maksamista on pyydetty – EKR:t, joiden toiminta on päättynyt (E)	Rahastojen pääoma, jonka maksamista on pyydetty – siirrot toiminnassa olevien EKR:jen välillä (F)	Nettovarat yhteensä (C) + (D) + (E) + (F)
SALDO 31.12.2013	12 840	–	12 840	(10 114)	627	(3 083)	270
Siirrot 10. EKR:oon / 10. EKR:sta			–			(64)	(64)
Varainhoitovuoden taloudellinen tulos			–	8			8
SALDO 31.12.2014	12 840	–	12 840	(10 107)	627	(3 147)	214
Pääoman vähennys – siirtymävaiheen rahoitusjärjestelyn mukaisesti sidotut varat	(676)		(676)				(676)
Siirrot 10. EKR:oon / 10. EKR:sta			–			(6)	(6)
Siirrot 11. EKR:oon / 11. EKR:sta			–			676	676
Varainhoitovuoden taloudellinen tulos			–	6			6
SALDO 31.12.2015	12 164		12 164	(10 100)	627	(2 476)	214

							miljoonaa euroa
9. EKR	Rahastojen pääoma – toiminnassa olevat EKR:t (A)	Rahastojen pääoma, jonka maksamista ei ole pyydetty – toiminnassa olevat EKR:t (B)	Rahastojen pääoma, jonka maksamista on pyydetty – toiminnassa olevat EKR:t (C) = (A) – (B)	Kertyneet varannot (D)	Seuraaville varainhoitovuosille siirretty rahastojen pääoma, jonka maksamista on pyydetty – EKR:t, joiden toiminta on päättynyt (E)	Rahastojen pääoma, jonka maksamista on pyydetty – siirrot toiminnassa olevien EKR:jen välillä (F)	Nettovarat yhteensä (C) + (D) + (E) + (F)
SALDO 31.12.2013	11 699	–	11 699	(13 988)	1 625	2 130	1 467
Siirrot 10. EKR:oon / 10. EKR:sta			–			(372)	(372)
Varainhoitovuoden taloudellinen tulos			–	(235)			(235)
SALDO 31.12.2014	11 699	–	11 699	(14 223)	1 625	1 758	860
Pääoman vähennys – siirtymävaiheen rahoitusjärjestelyn mukaisesti sidotut varat	(727)		(727)				(727)
Siirrot 10. EKR:oon / 10. EKR:sta			–			(109)	(109)
Siirrot 11. EKR:oon / 11. EKR:sta			–			727	727
Varainhoitovuoden taloudellinen tulos			–	(26)			(26)
SALDO 31.12.2015	10 973		10 973	(14 249)	1 625	2 376	726

							miljoonaa euroa
10. EKR	Rahastojen pääoma – toiminnassa olevat EKR:t (A)	Rahastojen pääoma, jonka maksamista ei ole pyydetty – toiminnassa olevat EKR:t (B)	Rahastojen pääoma, jonka maksamista on pyydetty – toiminnassa olevat EKR:t (C) = (A) – (B)	Kertyneet varannot (D)	Seuraaville varainhoitovuosille siirretty rahastojen pääoma, jonka maksamista on pyydetty – EKR:t, joiden toiminta on päättynyt (E)	Rahastojen pääoma, jonka maksamista on pyydetty – siirrot toiminnassa olevien EKR:jen välillä (F)	Nettovarat yhteensä (C) + (D) + (E) + (F)
SALDO 31.12.2013	21 152	13 162	7 990	(9 365)	–	952	(423)
Pääoman lisäys – rahoitusosuudet	–	(3 144)	3 144				3 144
Siirrot 8. ja 9. EKR:oon / 8. ja 9. EKR:sta			–			(936)	(936)
Siirrot 11. EKR:oon / 11. EKR:sta						(225)	(225)
Seuraaville varainhoitovuosille siirretty taloudellinen tulos – kassavarat – siirrot 10. EKR:sta 11. EKR:oon				10			10
Varainhoitovuoden taloudellinen tulos			–	(2 828)			(2 828)
SALDO 31.12.2014	21 152	10 018	11 134	(12 183)	–	(209)	(1 258)
Pääoman lisäys – rahoitusosuudet		(4 795)	4 795				4 795
Pääoman vähennys – siirtymävaiheen rahoitusjärjestelyn mukaisesti sidotut varat	(192)		(192)				(192)
Siirrot 8. ja 9. EKR:oon / 8. ja 9. EKR:sta			–			84	84
Siirrot 11. EKR:oon / 11. EKR:sta			–			160	160
Varainhoitovuoden taloudellinen tulos			–	(2 232)			(2 232)
SALDO 31.12.2015	20 960	5 223	15 737	(14 415)	–	35	1 357

							miljoonaa euroa
11. EKR	Rahastojen pääoma – toiminnassa olevat EKR:t (A)	Rahastojen pääoma, jonka maksamista ei ole pyydetty – toiminnassa olevat EKR:t (B)	Rahastojen pääoma, jonka maksamista on pyydetty – toiminnassa olevat EKR:t (C) = (A) – (B)	Kertyneet varannot (D)	Seuraaville varainhoitovuosille siirretty rahastojen pääoma, jonka maksamista on pyydetty – EKR:t, joiden toiminta on päättynyt (E)	Rahastojen pääoma, jonka maksamista on pyydetty – siirrot toiminnassa olevien EKR:jen välillä (F)	Nettovarat yhteensä (C) + (D) + (E) + (F)
SALDO 31.12.2013	–	–	–	–	–		–
Pääoman lisäys – varsinaiset rahoitusosuudet	–	–	–				–
Siirrot 8., 9. ja 10. EKR:oon / 8., 9. ja 10. EKR:sta			–		–	1 597	1 597
Seuraaville varainhoitovuosille siirretty taloudellinen tulos – kassavarat – siirrot 10. EKR:sta 11. EKR:oon				(10)			(10)
Varainhoitovuoden taloudellinen tulos			–	(472)			(472)
SALDO 31.12.2014	–	–	–	(482)		1 597	1 116
11. EKR:n pääoman kirjaaminen sisäisen sopimuksen mukaisesti	29 301	29 301	–				–
Siirrot 8., 9. ja 10. EKR:oon / 8., 9. ja 10. EKR:sta			–			(1 532)	(1 532)
Varainhoitovuoden taloudellinen tulos			–	(901)			(901)
SALDO 31.12.2015	29 301	29 301	–	(1 382)		65	(1 317)

EKR:N TILINPÄÄTÖSLASKELMIEN LIITETIEDOT

1.TILINPÄÄTÖKSEN KESKEISET LAATIMISPERIAATTEET

1.1.OIKEUSPERUSTA JA TILINPÄÄTÖSSÄÄNNÖT

EKR:n tilinpäätös laaditaan varainhoitoasetuksen 46 artiklan mukaisesti suoriteperusteisena. Laadintasäännöt perustuvat julkisen sektorin kansainvälisiin tilinpäätösstandardeihin (International Public Sector Accounting Standards, IPSAS). Komission tilinpitäjän antamia kirjanpito- ja tilinpäätössääntöjä noudatetaan kaikissa EU:n toimielimissä ja elimissä. Tavoitteena on luoda kirjanpitoa, arvostamista sekä tilinpäätöksen laadintaa ja esittämistä koskevat yhdenmukaiset säännöt, jotta voitaisiin varmistaa, että tilinpäätökset laaditaan ja konsolidointi suoritetaan yhdenmukaisella tavalla, kuten unionin varainhoitoasetuksen 152 artiklassa edellytetään. Näitä sääntöjä sovelletaan myös EKR:oon siten, että samalla otetaan huomioon EKR:n toiminnan erityispiirteet.

1.2.TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET

Yleiset periaatteet (tilinpäätösperiaatteet), joita noudatetaan tilinpäätöstä laadittaessa, määritetään tilinpäätöslaskelmia koskevassa EU:n kirjanpitosäännössä nro 1, ja ne ovat samat kuin IPSAS 1 -standardissa. Nämä periaatteet ovat oikean kuvan antaminen, suoriteperuste, toiminnan jatkuvuus, esittämistavan johdonmukaisuus, erien yhdistäminen, bruttoperiaate ja tietojen vertailtavuus. Unionin varainhoitoasetuksen 144 artiklan mukaan tilinpäätösraportoinnin laadulliset ominaisuudet ovat merkityksellisyys, luotettavuus, ymmärrettävyys ja vertailukelpoisuus.

1.3.LAATIMISPERUSTA

1.3.1.Valuuttojen muuntaminen euroiksi

Tilinpäätös laaditaan miljoonina euroina, koska euro on EU:n toiminta- ja raportointivaluutta. Ulkomaan rahan määräiset transaktiot muunnetaan euroiksi transaktiopäivän valuuttakurssiin. Ulkomaan rahan määräisten monetaaristen varojen ja velkojen saldot vuoden lopussa muunnetaan euroiksi käyttäen seuraavia 31. joulukuuta voimassa olleita valuuttakursseja:

Euron vaihtokurssit

Valuutta	31.12.2015	31.12.2014	Valuutta	31.12.2015	31.12.2014
BGN	1,9558	1,9558	LTL	-	3,4528
CZK	27,0230	27,7350	PLN	4,2639	4,2732
DKK	7,4626	7,4453	RON	4,5240	4,4828
GBP	0,7340	0,7789	SEK	9,1895	9,3930
HRK	7,6380	7,6580	CHF	1,0835	1,2024
HUF	315,9800	315,5400	JPY	131,0700	145,2300
			USD	1,0887	1,2141

1.3.2.Arvioiden käyttäminen

IPSAS-standardien ja yleisesti hyväksyttyjen tilinpäätösperiaatteiden mukaisesti tilinpäätöslaskelmiin sisältyy väistämättä määriä, jotka perustuvat johdon tekemiin arvioihin ja oletuksiin, jotka puolestaan perustuvat luotettavimpiin käytettävissä oleviin tietoihin. Merkittäviin arvioihin kuuluvat muun muassa työsuhde-etuuksiin liittyvät velat, varaukset, vaihto-omaisuuteen ja muihin lyhytaikaisiin saamisiin liittyvä taloudellinen riski, tulo- ja menojäämät, ehdolliset varat ja velat sekä aineettomien hyödykkeiden ja aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden arvon alentuminen. Kyseisten erien todellinen arvo voi poiketa arvioista. Arvioiden muutokset otetaan huomioon kirjanpidossa sinä varainhoitovuonna, jonka aikana ne tulevat tietoon.

1.4.TASE

1.4.1. Aineettomat hyödykkeet

Hankitut tietokoneohjelmistojen lisenssit kirjataan alkuperäiseen hankintamenoon, josta on vähennetty kertyneet poistot ja arvonalentumistappiot. Kyseisistä omaisuuseristä tehdään poistot tasapoistomenetelmällä omaisuuserien arvioituna taloudellisena vaikutusaikana. Aineettomien hyödykkeiden arvioitu taloudellinen vaikutusaika riippuu niiden sopimuksessa määritellystä taloudellisesta tai oikeudellisesta käyttöajasta. Sisäisesti tuotetut aineettomat hyödykkeet aktivoidaan, kun EU:n kirjanpito- ja tilinpäätössääntöjen mukaiset kriteerit täyttyvät. Aktivoitaviin menoihin kuuluvat kaikki välittömät menot, jotka ovat välttämättömiä hyödykkeen luomiseksi, tuottamiseksi ja saattamiseksi valmiiksi toimimaan johdon tarkoittamalla tavalla. Tutkimustoimintaan liittyvät menot, aktivointikelvottomat kehitysmenot ja ylläpitomenot kirjataan kuluiksi, kun ne syntyvät.

1.4.2. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Kaikki aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet kirjataan alkuperäiseen hankintamenoon, josta on vähennetty kertyneet poistot ja arvonalentumistappiot. Alkuperäiseen hankintamenoon sisältyvät kustannukset, jotka voidaan suoraan kohdistaa omaisuuserän hankintaan tai rakentamiseen. Myöhemmin syntyvät menot sisällytetään omaisuuserän kirjanpitoarvoon tai kirjataan erillisenä omaisuuseränä ainoastaan silloin, kun on todennäköistä, että yhteisö saa omaisuuserästä tulevaisuudessa taloudellista hyötyä tai suorituspotentiaalia, ja kun omaisuuserään liittyvät menot voidaan määrittää luotettavasti. Korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan kuluiksi tuotto- ja kululaskelmaan sinä varainhoitovuotena, jonka aikana ne syntyvät. Maa-alueista ja taideteoksista ei tehdä poistoja, koska niiden taloudellisen vaikutusajan katsotaan olevan rajoittamaton. Myöskään keskeneräisistä hankinnoista ei tehdä poistoja, koska tällaiset omaisuuserät eivät ole vielä käytettävissä. Muista omaisuuseristä tehdään tasapoistot, jotta niiden jäännösarvo voidaan vähentää arvioituna taloudellisena vaikutusaikana seuraavasti:

Omaisuuserän laji	Tasapoisto prosentteina
Rakennukset	4–10 %
Laitteistot ja kalusto	10–25 %
Kalusteet ja ajoneuvot	10–25 %
Kiinteät kalusteet	10–33 %
Tietokonelaitteet	25–33 %
Muut	10–33 %

Omaisuuserien luovutuksesta saatavat voitot ja tappiot määritetään vertaamalla luovutustuloa, josta on vähennetty myyntikustannukset, luovutetun omaisuuserän kirjanpitoarvoon. Kyseiset voitot ja tappiot kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan.

Vuokrasopimukset

Aineellisten hyödykkeiden vuokraus luokitellaan rahoitusleasingtoiminnaksi silloin, kun omistamiseen liittyvät riskit ja edut kuuluvat olennaisilta osin yhteisölle. Rahoitusleasingilla hankitut omaisuuserät aktivoidaan leasingsopimuksen alkamisajankohtana joko omaisuuserän käypään arvoon tai leasingmaksujen vähimmäismäärän nykyarvoon sen mukaan, kumpi näistä on pienempi. Koron osuus rahoitusleasingmaksusta kirjataan kuluksi leasingsopimuksen voimassaoloaikana siten, että jäljellä olevalle velalle tulee kullakin kaudella samansuuruinen korkoprosentti. Vuokravelvoitteet, joista on vähennetty rahoitusmenot, sisällytetään velkoihin. Rahoitusleasingilla hallussa pidettävistä omaisuuseristä tehdään poistot joko omaisuuserän taloudellisena vaikutusaikana tai leasingsopimuksen voimassaoloaikana sen mukaan kumpi näistä on lyhyempi.

Leasingsopimukset, joissa omistajuuteen liittyvät riskit ja edut säilyvät olennaisilta osin vuokralleantajalla, luokitellaan muiksi leasingsopimuksiksi. Muihin leasingsopimuksiin liittyvät maksut kirjataan kuluiksi tuotto- ja kululaskelmaan tasaerinä leasingsopimuksen voimassaoloaikana.

1.4.3. Muiden kuin rahoitusvarojen arvon alentuminen

Omaisuuseristä, joiden taloudellista vaikutusaikaa ei ole rajoitettu, ei tehdä poistoja / hankintamenon jaksotuksia vaan niiden arvon alentumista testataan vuosittain. Kyseisten omaisuuserien arvon mahdollinen alentuminen selvitetään aina, kun on viitteitä siitä, että kirjanpitoarvoa vastaava rahamäärä ei ole enää kerrytettävissä tapahtumien tai olosuhteiden muuttumisen vuoksi. Arvonalentumistappioksi kirjataan määrä, jolla omaisuuserän kirjanpitoarvo ylittää siitä kerrytettävissä olevan rahamäärän. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo, josta on vähennetty luovutuksesta aiheutuvat menot, tai omaisuuserän käyttöarvo, sen mukaan kumpi näistä on suurempi.

Aineettomien hyödykkeiden ja aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden jäännösarvoa ja taloudellista vaikutusaikaa tarkistetaan vähintään kerran vuodessa ja muutetaan tarvittaessa. Omaisuuserän kirjanpitoarvoa alennetaan välittömästi vastaamaan siihen liittyvää kerrytettävissä olevaa rahamäärää, jos kirjanpitoarvon havaitaan olevan kerrytettävissä olevaa rahamäärää suurempi. Jos aiempina vuosina kirjattujen arvonalennusten perusteet eivät enää päde, arvonalentumistappiot peruutetaan.

1.4.4. Rahoitusvarat

Rahoitusvarat luokitellaan seuraavasti: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat; lainat ja muut saamiset; eräpäivään asti pidettävät sijoitukset ja myytävissä olevat rahoitusvarat. Rahoitusinstrumenttien luokka määritellään alkuperäisen kirjaamisen ajankohtana ja sitä tarkastellaan vuosittain tilinpäätöspäivänä.

I)Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat

Rahoitusvaroihin kuuluva erä sijoitetaan tähän luokkaan, jos se on ensisijaisesti hankittu myytäväksi lyhyellä aikavälillä tai jos yhteisö on nimennyt sen myytäväksi lyhyellä aikavälillä. Myös johdannaiset sijoitetaan tähän luokkaan. Tähän luokkaan kuuluvat omaisuuserät sisällytetään lyhytaikaisiin varoihin, jos ne todennäköisesti realisoidaan kahdentoista kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä. Yhteisöllä ei ollut tähän luokkaan kuuluvia sijoituksia varainhoitovuonna 2015.

II)Lainat ja muut saamiset

Lainat ja muut saamiset ovat muita kuin johdannaisiin kuuluvia rahoitusvaroja, joihin liittyvät maksusuoritukset ovat kiinteitä tai muuten määritettävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla. Nämä saamiset syntyvät silloin, kun yhteisö antaa velalliselle suoraan rahaa, tavaroita tai palveluita ilman aikomusta käydä saamisella kauppaa. Ne luokitellaan pitkäaikaisiin varoihin lukuun ottamatta niitä omaisuuseriä, joiden eräpäivä on 12 kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä.

III)Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset

Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset ovat muita kuin johdannaisiin kuuluvia rahoitusvaroja, joihin liittyvät maksusuoritukset ovat kiinteitä tai muuten määritettävissä, jotka erääntyvät tiettyyn aikaan ja jotka yhteisö aikoo pitää ja pystyy pitämään eräpäivään asti. Yhteisöllä ei ollut tähän luokkaan kuuluvia sijoituksia varainhoitovuonna 2015.

IV)Myytävissä olevat rahoitusvarat

Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat muita kuin johdannaisia, ja ne on joko nimetty tähän luokkaan kuuluviksi tai niitä ei ole sijoitettu mihinkään muuhun luokkaan. Ne luokitellaan joko lyhyt- tai pitkäaikaisiin varoihin sen mukaan, milloin yhteisö aikoo luovuttaa ne. Kyseinen ajanjakso on tavallisesti tilinpäätöspäivänä jäljellä oleva maturiteetti.

1.4.5. Ennakkomaksut

Ennakkomaksun tarkoituksena on tarjota tuensaajalle käteisvaroja. Ennakkomaksu voidaan suorittaa useammassa erässä asianomaisessa sopimuksessa, päätöksessä tai perussäädöksessä kulloinkin määrätyllä ajanjaksolla. Ennakkomaksu joko käytetään tiettyyn tarkoitukseen sopimuksessa määrättynä ajanjaksona tai maksetaan takaisin. Jos tuensaajalle ei aiheudu tukikelpoisia menoja, tuensaajan on palautettava ennakkomaksu yhteisölle. Tukikelpoisten kustannusten hyväksyminen (jolloin ne kirjataan kuluksi) ja rahamäärien palauttaminen johtavat ennakkomaksun määrän vähentämiseen tai poistamiseen kokonaan.

Vuoden lopussa avoinna olevat ennakkomaksut arvostetaan taseeseen alun perin kirjattuihin määriin, joista on vähennetty kyseiselle jaksolle kuuluvat palautetut määrät ja tukikelpoiset menot, tapauksen mukaan myös tällaisten menojen arvioidut määrät.

1.4.6. Saamiset ja kerrytettävissä olevat rahamäärät

Saamiset ja kerrytettävissä olevat rahamäärät kirjataan alkuperäisiin määriin, joista on vähennetty mahdollinen arvon alentuminen. Saamisten arvon alentuminen todetaan silloin, kun on objektiivista näyttöä siitä, ettei yhteisö pysty perimään kaikkia määriä saamisten alkuperäisten ehtojen mukaisesti. Arvon alentumisena kirjattava määrä on omaisuuserän kirjanpitoarvon ja kerrytettävissä olevan rahamäärän erotus. Arvon alentumista vastaava määrä kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan.

1.4.7. Käteisvarat ja muut rahavarat

Käteisvarat ja muut rahavarat ovat rahoitusinstrumentteja, jotka luokitellaan myytävissä oleviksi rahoitusvaroiksi. Niihin kuuluvat muun muassa käteinen raha, pankeissa olevat vaadittaessa tai lyhyellä määräajalla maksettavat talletukset ja muut lyhytaikaiset erittäin likvidit sijoitukset, joiden alkuperäinen erääntymisaika on enintään kolme kuukautta.

1.4.8. Varaukset

Varaus kirjataan silloin, kun yhteisöllä on aikaisempien tapahtumien seurauksena olemassa oleva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite kolmansia kohtaan, kun on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää resurssien siirtymistä pois yhteisöstä ja kun velvoitteen määrä on arvioitavissa luotettavasti. Vastaisia toiminnan tappioita varten ei tehdä varauksia. Kirjattava varaus on paras arvio olemassa olevan velvoitteen täyttämisen edellyttämistä menoista tilinpäätöspäivänä. Jos varaukseen liittyy suuri määrä eriä, velvoite arvioidaan painottamalla mahdolliset tulemat niihin liittyvillä todennäköisyyksillä (ns. odotusarvomenetelmä).

1.4.9. Velat

Huomattava osa yhteisön veloista ei liity tavaroiden tai palvelujen ostamiseen, vaan ne ovat maksamattomia maksupyyntöjä tuensaajilta, joille on myönnetty avustuksia tai muuta EU:n rahoitusta. Ne kirjataan maksupyynnössä esitetyn määrän suuruisiksi veloiksi, kun maksupyyntö vastaanotetaan. Rahoituksen hallinnoinnista vastaavat virkamiehet hyväksyvät tarkastuksen jälkeen kyseisten menojen tukikelpoisuuden, ja velka arvostetaan hyväksyttyyn tukikelpoiseen määrään.

Tavaroiden ja palvelujen ostamisesta johtuvat velat kirjataan alkuperäiseen määrään laskun saapuessa ja vastaavat menot kirjataan, kun yhteisö on vastaanottanut ja hyväksynyt tavara- tai palvelutoimituksen.

1.4.10. Tulo- ja menojäämät sekä tulo- ja menoennakot

Tilikauden päättyessä menojäämät kirjataan sen määrän mukaisesti, jonka arvioidaan vastaavan siirtovelvoitetta kyseisellä kaudella. Myös tulot kirjataan sille tilikaudelle, jolle ne kuuluvat. Jos yhteisön toimittamia tavaroita tai palveluita ei vuoden lopussa ole vielä laskutettu tai jos sopimusvelvoite on olemassa vaikka laskua ei vielä ole tehty, tilinpäätöksen merkitään vastaava tulojäämä. Vastaavasti jos vielä toimittamatta olevat tavarat tai palvelut on vuoden loppuun mennessä jo laskutettu, vastaavat tulot merkitään tilinpäätökseen siirtovelaksi ja kirjataan vasta seuraavalla tilikaudella.

1.5.TUOTTO- JA KULULASKELMA

1.5.1. Tuotot

Tuotot muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista ovat veroja ja siirtoja, koska siirtäjä antaa vastaanottavalle yhteisölle varoja ilman, että kyseinen yhteisö antaa siirtäjälle likimäärin vastaavan arvoisen vastikkeen suoraan vaihdossa. Siirrot ovat muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista tulevaisuudessa saatavaa taloudellista hyötyä tai suorituspotentiaalia veroja lukuun ottamatta.

Tavaroiden ja palvelujen myynnistä saatavat tuotot kirjataan silloin, kun niiden omistajuuteen liittyvät riskit ja edut siirtyvät olennaisilta osin ostajalle. Palvelujen tarjoamista koskevaan liiketoimeen liittyviä tuottoja kirjattaessa otetaan huomioon se, missä vaiheessa liiketoimi on tilinpäätöspäivänä.

1.5.2. Kulut

Tavaroiden ja palvelujen ostamisesta aiheutuvat menot kirjataan silloin, kun yhteisö vastaanottaa ja hyväksyy kyseiset tavarat ja palvelut. Ne arvostetaan laskun osoittamaan alkuperäiseen määrään. Lisäksi sellaisiin jakson aikana toimitettuihin palveluihin liittyvät menot, joita koskevaa laskua ei ole vielä saatu tai hyväksytty, kirjataan tilinpäätöspäivänä tuotto- ja kululaskelmaan.

Muut kuin vaihtoon perustuvat menot liittyvät varojen siirtoon tuensaajille, ja ne voidaan jakaa seuraaviin kolmeen ryhmään: saamiset; sopimuksen mukaiset siirrot ja harkinnanvaraiset avustukset; rahoitusosuudet ja lahjoitukset. Siirrot kirjataan kuluiksi sille jaksolle, jonka aikana siirron perustana oleva tapahtuma toteutuu, edellyttäen, että siirto tapahtuu säännösten mukaisesti tai että siirron valtuuttava sopimus on allekirjoitettu. Lisäksi tuensaajan on täytettävä kaikki tukikelpoisuuskriteerit, ja velvoitteen määrä on voitava arvioida riittävän luotettavasti.

Kun kirjausperusteet täyttävä maksupyyntö vastaanotetaan, tukikelpoinen määrä kirjataan kuluksi. Vuoden lopussa tuensaajien tukikelpoiset menot, joita nämä eivät ole vielä ilmoittaneet, arvioidaan ja kirjataan menojäämäksi.

1.6.EHDOLLISET VARAT JA VELAT

1.6.1. Ehdolliset varat

Ehdollinen omaisuuserä on mahdollinen omaisuuserä, joka on syntynyt aikaisempien tapahtumien seurauksena ja jonka olemassaolo varmistuu vasta, kun yksi tai useampi epävarma tapahtuma, joka ei ole kokonaan yhteisön määräysvallassa, toteutuu tai jää toteutumatta tulevaisuudessa. Ehdollinen omaisuuserä ilmoitetaan tilinpäätöksessä silloin kun se todennäköisesti tuottaa taloudellista hyötyä tai suorituspotentiaalia.

1.6.2. Ehdolliset velat

Ehdollinen velka on mahdollinen velvoite, joka on syntynyt aikaisempien tapahtumien seurauksena ja jonka olemassaolo varmistuu vasta kun yksi tai useampi epävarma tapahtuma, joka ei ole kokonaan yhteisön määräysvallassa, toteutuu tai jää toteutumatta tulevaisuudessa. Se voi olla myös olemassa oleva velvoite, joka on syntynyt aikaisempien tapahtumien seurauksena mutta jota ei merkitä taseeseen, koska ei ole todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää taloudellista hyötyä tai suorituspotentiaalia ilmentävien resurssien siirtymistä pois yhteisöstä tai (poikkeuksellisissa tapauksissa) velvoitteen suuruus ei ole määritettävissä riittävän luotettavasti.

1.7.YHTEISRAHOITUS

Saadut yhteisrahoitusosuudet täyttävät edellytykset, joiden mukaan ne voidaan katsoa muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista saaduiksi tuloiksi sillä ehdolla, että ne esitetään velkoina jäsenvaltioille, kolmansille maille ja muille tahoille. EKR:n on käytettävä rahoitusosuudet palvelujen tarjoamiseen kolmansille, ja käyttämättä jääneet määrät (saadut rahoitusosuudet) on palautettava. Yhteisrahoitussopimuksiin liittyvät maksamattomat velat vastaavat saatuja yhteisrahoitusosuuksia, joista on vähennetty hankkeeseen liittyvät menot. Ne eivät vaikuta nettovarojen määrään.

Yhteisrahoitushankkeisiin liittyvät kulut kirjataan, kun ne ovat toteutuneet. Vastaava rahoitusosuuksien määrä kirjataan toiminnan tuotoiksi, joten näillä erillä ei ole vaikutusta varainhoitovuoden taloudelliseen tulokseen.

2.TASEEN LIITETIEDOT

PITKÄAIKAISET VARAT

2.1.ENNAKKOMAKSUT

						miljoonaa euroa
	8. EKR	9. EKR	10. EKR	11. EKR	31.12.2015	31.12.2014
Ennakkomaksut	–	63	368	84	516	472
Yhteensä	–	63	368	84	516	472

		miljoonaa euroa
	31.12.2015	31.12.2014
Suora hallinnointi	65	72
Toteuttajana:
komissio	43	47
EU:n toimeenpanovirastot	1	3
EU:n edustustot	21	22
Välillinen hallinnointi	451	400
Toteuttajana:
kolmannet maat	25	22
kansainväliset järjestöt	90	127
EIP ja EIR	323	223
julkisoikeudelliset yhteisöt	10	24
julkisen palvelun tehtäviä hoitavat yksityisoikeudelliset yhteisöt	3	4

Yhteensä	516	472

Monissa sopimuksissa määrätään, että ennen kuin työt aloitetaan tai tavarat ja palvelut toimitetaan, on maksettava ennakkomaksu. Maksuaikataulua koskevassa sopimusosuudessa voidaan myös määrätä, että maksuja suoritetaan toimeksiannon edistymisestä annettavien selvitysten perusteella. Ennakkomaksut maksetaan yleensä hankkeen toteuttamismaan tai -alueen valuutassa.

Ennakkomaksun takaisinperinnälle tai käytölle asetettu määräaika ratkaisee sen, kirjataanko se lyhyt- vai pitkäaikaiseksi ennakkomaksuksi. Ennakkomaksun käyttö määritellään hankkeesta tehdyssä sopimuksessa. Jos ennakkomaksun palauttamiselle tai käytölle asetettu määräaika on 12 kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä, maksu kirjataan lyhytaikaiseksi ennakkomaksuksi. Koska monet EKR:n hankkeista ovat luonteeltaan pitkäaikaisia, niihin liittyvien ennakkomaksujen on oltava käytettävissä yli vuoden ajan. Tämän vuoksi jotkin ennakkomaksut esitetään pitkäaikaisissa varoissa. Koska kahdeksannen ja yhdeksännen EKR:n toiminta on päättymässä, suurin osa ennakkomaksuista on kuitenkin lyhytaikaisia.

Pitkäaikaisten ennakkomaksujen määrä on kasvanut 44 miljoonaa euroa vuoden 2014 joulukuun 31. päivän tilanteeseen verrattuna. Kasvu johtuu pääasiassa 11. EKR:n piiriin kuuluvien uusien sopimusten täytäntöönpanosta ja kahden 9. EKR:n piiriin kuuluvan suuren sopimuksen jatkamisesta.

2.2.RAHOITUSOSUUDET ERITYISRAHASTOIHIN

Tässä kohdassa esitetään EU:n Bêkou-erityisrahastoon maksettujen rahoitusosuuksien määrä, josta on vähennetty rahaston arvioitujen kustannusten osuus.

EKR hallinnoi rahoitusosuuksia suoraan ja huolehtii niiden käyttämisestä.

LYHYTAIKAISET VARAT

2.3.ENNAKKOMAKSUT

						miljoonaa euroa
	8. EKR	9. EKR	10. EKR	11. EKR	31.12.2015	31.12.2014
Ennakkomaksut, brutto	14	265	3 032	939	4 250	4 335
Kuitattu tilikausien erottamisen yhteydessä	(11)	(198)	(2 153)	(744)	(3 105)	(2 932)
Yhteensä	3	67	879	195	1 145	1 403

		miljoonaa euroa
	31.12.2015	31.12.2014
Suora hallinnointi	284	227
Toteuttajana:
komissio	123	116
EU:n toimeenpanovirastot	1	4
EU:n edustustot	159	106
Välillinen hallinnointi	861	1 176
Toteuttajana:
kolmannet maat	229	257
kansainväliset järjestöt	336	494
EIP ja EIR	235	357
julkisoikeudelliset yhteisöt	56	41
julkisen palvelun tehtäviä hoitavat yksityisoikeudelliset yhteisöt	5	24
julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien toteuttamisesta vastaavat yksityisoikeudelliset yhteisöt	0	2
Yhteensä	1 145	1 403

Lyhytaikaisten ennakkomaksujen määrä on vähentynyt 298 miljoonaa euroa vuoden 2014 joulukuun 31. päivän tilanteeseen verrattuna. Vähennys johtuu pääasiassa useiden 9. ja 10. EKR:n piiriin kuuluvien ennakkomaksujen kuittaamisesta.

3.Ennakkomaksujen osalta saadut vakuudet

Vakuuksilla suojataan ennakkomaksuja. Vakuudet raukeavat, kun viimeinen hankkeeseen liittyvä maksu on suoritettu. EKR:lle ennakkomaksujen kattamiseksi annettujen vakuuksien nimellisarvo 31. joulukuuta 2015 oli 198 miljoonaa euroa. Vuoden lopussa vakuuksista tehtiin perusteellinen arviointi tilinpäätösstandardien noudattamiseksi. Arvioinnin seurauksena EKR:n tileistä poistettiin 444 miljoonan euron arvosta (nimellisarvo) ennakkomaksuihin liittyviä vakuuksia, koska kyseiset vakuudet eivät kuuluneet EKR:oon vaan hankintaviranomaiselle.

3.1.SAAMISET

								miljoonaa euroa
	Liitetieto	8. EKR		9. EKR	10. EKR	11. EKR	31.12.2015	31.12.2014
Saamiset tuensaajilta, julkisyhteisöiltä, EFTA-valtioilta ja kolmansilta mailta	2.4.1	1	5		6	2	13	21
Saamiset jäsenvaltioilta	2.4.2	–	–		90	–	90	0
Tulojäämät ja menoennakot	2.4.3	–	60		7	–	67	63
Yhteensä		1	65		103	2	171	84

		miljoonaa euroa
	31.12.2015	31.12.2014
Kerrytettävissä olevat rahamäärät muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista	104	21
Saamiset vaihtoon perustuvista transaktioista	67	63
Yhteensä	171	84

4.Saamiset tuensaajilta, julkisyhteisöiltä, EFTA-valtioilta ja kolmansilta mailta

									miljoonaa euroa
	8. EKR	9. EKR	10. EKR	11. EKR		31.12.2015		31.12.2014
Saamiset tuensaajilta, julkisyhteisöiltä ja kolmansilta mailta	4	22	15		2		42		49
Arvon alentuminen	(3)	(17)	(10)		–		(29)		(28)
Yhteensä	1	5	6		2		13		21

2.4.2 Saamiset jäsenvaltioilta

Saamiset jäsenvaltioilta sisältävät sekä jäsenvaltioilta saatavat määrät että jäsenvaltioiden tulevista rahoitusosuuksista tehtävät vähennykset. Tämä johtuu siirtymävaiheen rahoitusjärjestelyyn liittyvistä oikaisuista (ks. liitetieto 2.10 – Rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty – toiminnassa olevat EKR:t).

			miljoonaa euroa
Jäsenvaltiot	Jäsenvaltioilta saatavat määrät	Jäsenvaltioiden rahoitusosuuksista vähennettävät määrät	Nettomäärä 31.12.2015
Belgia	1	(5)
Tanska		(2)
Kreikka	3
Irlanti	2
Luxemburg		–
Portugali	3
Espanja	28
Yhdistynyt kuningaskunta	16
Itävalta		(3)
Suomi		–
Kypros	1
Tšekki	7
Viro	1
Unkari	8
Liettua	1
Latvia	1
Malta	–
Puola	18
Slovenia	3
Slovakia	3
Romania	5
Yhteensä	101	(11)	90

2.4.3. Tulojäämät ja menoennakot

Tulojäämät ja menoennakot koostuvat pääasiassa ennakkomaksuille kertyneistä koroista.

4.1.YHDYSTILIT

					miljoonaa euroa
	8. EKR	9. EKR	10. EKR	11. EKR	31.12.2015
Yhdystilit	214	657	1 190	(2 062)	-
Yhteensä	214	657	1 190	(2 062)	-

Kaikkien EKR:jen kassavarat on tehokkuussyistä otettu yhdenteentoista EKR:oon 8 . Tämä edellyttää EKR:jen välisiä siirtoja, joiden vaikutukset tasoitetaan EKR:jen taseiden välisillä yhdystileillä. Yhdystilit esitetään ainoastaan yksittäisten EKR:jen osalta.

4.2.KÄTEISVARAT JA MUUT RAHAVARAT 9

							miljoonaa euroa
	8. EKR		9. EKR	10. EKR	11. EKR	31.12.2015	31.12.2014
Erityistilit: Jäsenvaltioiden rahoituslaitokset	–	–		–	489	489	378
Käyttötilit: Liikepankit	–	–		–	14	14	13
Kongo-erityisrahasto*	–	–		–	1	1	1
Yhteensä	–	–		–	504	504	391

* Tähän kohtaan sisältyvät määrät, jotka on osoitettu Kongon demokraattiselle tasavallalle neuvoston päätöksen 2003/583/EY mukaisesti.

Käteisvarojen ja muiden rahavarojen määrässä tapahtunut kokonaislisäys johtuu pääasiassa siitä, että jotkin jäsenvaltiot maksoivat vuoden 2016 ensimmäiset rahoitusosuudet etuajassa joulukuussa 2015.

Tässä yhteydessä olisi otettava huomioon, että AKT-tuensaajavaltioilla on hallussaan Stabex-varoja, jotka eivät sisälly EKR:n taseeseen. Lyhenne Stabex tarkoittaa EU:n kompensoivaa rahoitusjärjestelmää, jolla tasoitetaan AKT-valtioiden vientitulojen vaihtelua. Kun komissio ja AKT-tuensaajavaltio ovat sopineet siitä, miten Stabex-varat käytetään, ne allekirjoittavat siirtosopimuksen. Neljännen Lomén sopimuksen 10 (sellaisena kuin se on tarkistettuna) 211 artiklan mukaan varat siirretään AKT-valtion nimissä avatulle korolliselle tilille, jota varten edellytetään sekä AKT-valtion että komission edustajan allekirjoitusten esittämistä. Varoja säilytetään näillä kahta allekirjoitusta edellyttävillä tileillä, kunnes ne voidaan siirtää hankkeen käyttöön keskinäisistä velvoitteista tehdyn sopimuksen mukaisesti. Tiliin liittyvä allekirjoitusoikeus säilyy komission tulojen ja menojen hyväksyjällä, joka pystyy näin varmistamaan, että varat maksetaan suunnitellulla tavalla. Kahta allekirjoitusta edellyttävällä tilillä olevat varat ovat AKT-valtion omaisuutta, joten niitä ei kirjata varoiksi EKR:n tileihin. Näille tileille tehtävät siirrot kirjataan Stabex-maksuiksi. Lisätietoja on liitetiedossa 3.2.1.

Vuoden 2015 tilinpäätöksen esittämistavan parantamiseksi rahoituslaitosten ja pankkien luokittelua on tarkistettu. Vuodelta 2014 on annettu uuden esitystavan mukaiset vertailutiedot.

PITKÄAIKAISET VELAT

4.3.VARAUKSET

miljoonaa euroa
	8. EKR	9. EKR	10. EKR	11. EKR	31.12.2015	31.12.2014
Varaukset	–	–	–	4	4	–
Yhteensä	–	–	–	4	4	–

Tämä sisältää arvion sellaisista yritysten kehittämiskeskuksen (YKK) purkamisvaiheeseen liittyvistä määristä, jotka todennäköisesti tulevat maksettaviksi yli 12 kuukautta vuoden lopun jälkeen, sekä määrästä, joka liittyy keskusta koskevaan todennäköiseen oikeustapaukseen.

Selvittäjän hallinnoima purkamisvaihe kattaa ainoastaan viimeiset hallinnolliset tehtävät, kuten YKK:n arkistojen ylläpidon, hallinnollisten muodollisuuksien täyttämisen ja sellaisten riita-asioiden käsittelyn, joita ei ole saatu ratkaistua 31. joulukuuta 2016 mennessä. Tämä vaihe rahoitetaan EKR:sta, ja sen kaikkien kustannusten kattamiseen tarvittava budjetti on karkeasti arvioituna 2,6 miljoonaa euroa EKR:n tilinpäätöksen laatimispäivänä. Lisäksi tarvitaan noin 1,2 miljoonaa euroa siinä tapauksessa, että Kansainvälisen työjärjestön tuomioistuin määrää YKK:n maksamaan korvauksia kolmelle sitä vastaan kanteen nostaneelle henkilölle. Lisätietoja on liitetiedossa 4.2.1.

4.4.VELAT

miljoonaa euroa
	8. EKR	9. EKR	10. EKR	11. EKR	31.12.2015	31.12.2014
Yhteisrahoitusosuuksiin liittyvät velat	–	–	10	–	10	34
Yhteensä	–	–	10	–	10	34

Yhteisrahoitusosuuksiin liittyvän kokonaisvelan muutoksen syistä on tarkempaa tietoa liitetiedossa 2.9.1.2.

LYHYTAIKAISET VELAT

4.5.VELAT

							miljoonaa euroa
	Liitetieto	8. EKR	9. EKR	10. EKR	11. EKR	31.12.2015	31.12.2014
Lyhytaikaiset velat	2.9.1	0	13	184	17	215	474
Siirtovelat	2.9.2	3	114	684	54	854	722
Rahaston pääomaosuuksiin liittyvät siirtovelat	2.9.3	–	–	307	–	307	228
Yhteensä		3	128	1 174	71	1 376	1 423

2.9.1. Lyhytaikaiset velat

							miljoonaa euroa
	Liitetieto	8. EKR	9. EKR	10. EKR	11. EKR	31.12.2015	31.12.2014
Tuensaajat ja toimittajat	2.9.1.1	0	14	153	14	181	403
Yhteisrahoitusosuuksiin liittyvät velat	2.9.1.2	–	(0)	31	(0)	31	67
Muut velat	2.9.1.3	(0)	(1)	(0)	4	3	4
Yhteensä		0	13	184	17	215	474

Lyhytaikaisiin velkoihin kirjataan EKR:n saamat sen avustuksiin liittyvät menoilmoitukset. Menoilmoituksessa ilmoitettu määrä kirjataan velkoihin, kun menoilmoitus on vastaanotettu. Hankintoihin liittyvät veloitus- ja hyvityslaskut käsitellään tätä samaa menettelyä noudattaen. Tilikaudelle kuuluvat menoilmoitukset on otettu huomioon tilikautta päätettäessä. Nämä siirtyvät erät on arvioitu ja arvioiden mukaiset tukikelpoiset määrät kirjattu tuotto- ja kululaskelmaan.

2.9.1.1. Tuensaajat ja toimittajat

Tähän kohtaan sisältyvät tuensaajille ja toimittajille maksettavien määrien lisäksi julkisyhteisöille ja kolmansille maille maksettavat määrät.

Yhteensä 222 miljoonan euron vähennys edelliseen tilikauteen verrattuna johtuu pääasiassa siitä, että kolmansille maille maksettavat määrät vähenivät 224 miljoonaa euroa.

2.9.1.2. Yhteisrahoitusosuuksiin liittyvät velat

Yhteisrahoitusosuuksiin liittyvät pitkä- ja lyhytaikaiset velat vähenivät 60 miljoonaa euroa edelliseen tilikauteen verrattuna.

Vuonna 2015 saatiin uusia yhteisrahoitusosuuksia Ranskalta (5 miljoonaa euroa), Yhdistyneeltä kuningaskunnalta (1,5 miljoonaa euroa) ja eräiltä muilta mailta.

Yhteisrahoitusosuuksiin liittyvät pitkä- ja lyhytaikaiset velat supistuivat yhteisrahoitushankkeisiin liittyvien tulojen ja menojen kirjaamisen ansiosta 69 miljoonalla eurolla (ks. liitetiedot 3.2.2 ja 3.3.2).

2.9.1.3. Muut velat

Muut velat sisältävät lähinnä kohdentamattomia saatuja maksuja ja palautettuja maksuja.

2.9.2. Siirtovelat

						miljoonaa euroa
	8. EKR	9. EKR	10. EKR	11. EKR	31.12.2015	31.12.2014
Siirtovelat	3	114	684	54	854	722
Yhteensä	3	114	684	54	854	722

Vuoden lopussa arvioidaan EKR:sta rahoitusta saaneiden sellaiset tukikelpoiset menot, jotka ovat toteutuneet mutta joita ei ole vielä ilmoitettu. Kun nämä kyseiselle tilikaudelle kuuluvat erät on arvioitu, arvioiden mukaiset tukikelpoiset määrät kirjataan siirtovelkoihin.

Komissio tarkensi vuonna 2015 menetelmää, jonka avulla se arvioi talousarviotukea koskeviin sopimuksiin liittyvät siirtovelat. Tarkentamattomalla menetelmällä arvioituna toiminnan kulut olisivat olleet 3 545 miljoonaa euroa (tarkennetulla menetelmällä arvioituna ne olivat 3 671 miljoonaa euroa) ja siirtovelkojen määrä olisi ollut 126 miljoonaa euroa pienempi.

2.9.3. Rahaston pääomaosuuksiin liittyvät siirtovelat

						miljoonaa euroa
	8. EKR	9. EKR	10. EKR	11. EKR	31.12.2015	31.12.2014
Yhdistynyt kuningaskunta	–	–	259	–	259	222
Ruotsi	–	–	48	–	48	–
Tšekki	–	–	–	–	–	4
Liettua	–	–	–	–	–	1
Yhteensä	–	–	307	–	307	228

Erä sisältää jäsenvaltioiden etukäteen maksamat rahoitusosuudet.

NETTOVARAT

4.6.RAHASTON PÄÄOMA, JONKA MAKSAMISTA ON PYYDETTY – TOIMINNASSA OLEVAT EKR:T

					miljoonaa euroa
	8. EKR	9. EKR	10. EKR	11. EKR	Yhteensä
Rahaston pääoma	12 840	11 699	21 152	–	45 691
Rahaston pääoma, jonka maksamista ei ole pyydetty	–	–	(10 018)	–	(10 018)
Rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty, 31.12.2014	12 840	11 699	11 134	–	35 673

Rahaston pääoma	12 164	10 973	20 960	29 367	73 464
Rahaston pääoma, jonka maksamista ei ole pyydetty	–	–	(5 223)	(29 367)	(34 590)
Rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty, 31.12.2015	12 164	10 973	15 737	–	38 873

Rahaston pääomalla tarkoitetaan jäsenvaltioiden rahoitusosuuksia kuhunkin EKR:oon. Määrät perustuvat jäsenvaltioiden välisiin sisäisiin sopimuksiin. Rahaston pääoma, jonka maksamista ei ole pyydetty, tarkoittaa alkuperäistä määrärahaa, jota jäsenvaltioita ei ole vielä pyydetty maksamaan.

Rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty, tarkoittaa alkuperäisiä määrärahoja, joiden siirtämistä kassatileille on pyydetty jäsenvaltioilta.

Kahdeksannen ja yhdeksännen EKR:n koko pääoman maksamista on pyydetty, ja se on maksettu kokonaisuudessaan.

Siirtymävaiheen rahoitusjärjestelyn toimet rahoitettiin aiemmista EKR:ista vapautetuista määristä (ks. liitetieto 2.13 – Rahastojen pääoma, jonka maksamista on pyydetty – siirrot toiminnassa olevien EKR:jen välillä).

Siirtymävaiheen rahoitusjärjestelystä annetussa neuvoston päätöksessä säädetään, että kyseisestä järjestelystä sidotut määrät olisi vähennettävä kahdeksannesta, yhdeksännestä ja kymmenennestä EKR:sta tehtyjen sisäisten sopimusten 1 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisista jäsenvaltioiden rahoitusuuksista yhdennentoista Euroopan kehitysrahaston sisäisen sopimuksen voimaantulon jälkeen 11 . Yhdennentoista EKR:n sisäinen sopimus tuli voimaan 1. maaliskuuta 2015, ja rahastojen kokonaispääomaa on vähennetty 1 595 miljoonaa euroa (8. EKR: 676 miljoonaa euroa; 9. EKR: 727 miljoonaa euroa; 10. EKR: 192 miljoonaa euroa).

Koska yhdennentoista EKR:n sisäinen sopimus on tullut voimaan, 11. EKR:n kohdalla on esitetty sopimuksen mukaisesti kirjattu rahaston pääoma.

4.7.JÄSENVALTIOKOHTAINEN ERITTELY RAHASTON PÄÄOMASTA, JONKA MAKSAMISTA ON PYYDETTY, JA RAHASTON PÄÄOMASTA, JONKA MAKSAMISTA EI OLE PYYDETTY

					miljoonaa euroa
Rahoitusosuudet	%	Maksua ei pyydetty, 10. EKR 31.12.2014	Maksua pyydetty vuonna 2015	10. EKR:n pääomaan tehty vähennys	Maksua ei pyydetty, 10. EKR 31.12.2015
Itävalta	2,41	(241)	111	5	(126)
Belgia	3,53	(354)	162	7	(184)
Bulgaria	0,14	(14)	6	0	(7)
Kypros	0,09	(9)	4	0	(5)
Tšekki	0,51	(51)	23	1	(27)
Tanska	2,00	(200)	92	4	(104)
Viro	0,05	(5)	2	0	(3)
Suomi	1,47	(147)	68	3	(77)
Ranska	19,55	(1 958)	900	38	(1 021)
Saksa	20,50	(2 053)	944	39	(1 070)
Kreikka	1,47	(147)	68	3	(77)
Unkari	0,55	(55)	25	1	(29)
Irlanti	0,91	(91)	42	2	(48)
Italia	12,86	(1 288)	592	25	(672)
Latvia	0,07	(7)	3	0	(4)
Liettua	0,12	(12)	6	0	(6)
Luxemburg	0,27	(27)	12	1	(14)
Malta	0,03	(3)	1	0	(2)
Alankomaat	4,85	(486)	223	9	(253)
Puola	1,30	(130)	60	2	(68)
Portugali	1,15	(115)	53	2	(60)
Romania	0,37	(37)	17	1	(19)
Slovakia	0,21	(21)	10	0	(11)
Slovenia	0,18	(18)	8	0	(9)
Espanja	7,85	(786)	361	15	(410)
Ruotsi	2,74	(274)	126	5	(143)
Yhdistynyt kuningaskunta	14,82	(1 485)	682	28	(774)
Yhteensä	100,00	(10 018)	4 603	192	(5 223)

Pääoma, jonka maksamista on pyydetty vuonna 2015, muodostuu tavanomaisesta pääomasta (3 200 miljoonaa euroa) ja erityispääomasta (1 403 miljoonaa euroa). Erityispääoman maksamista pyydettiin kahdeksannen ja yhdeksännen EKR:n pääomaan tehtävän vähennyksen kattamiseksi.

4.8.SEURAAVILLE VARAINHOITOVUOSILLE SIIRRETTY RAHASTOJEN PÄÄOMA, JONKA MAKSAMISTA ON PYYDETTY – EKR:T, JOIDEN TOIMINTA ON PÄÄTTYNYT

miljoonaa euroa
	8. EKRR	9. EKR		10. EKR		11. EKR		Yhteensä
Toimintansa päättäneistä EKR:ista siirretyt varat	627	1 625	-		-		2 252
Saldo 31.12.2015	627	1 625	–		–		2 252

Tähän kohtaan sisältyvät toimintansa päättäneistä EKR:ista kahdeksanteen ja yhdeksänteen EKR:oon siirretyt varat.

4.9.RAHASTOJEN PÄÄOMA, JONKA MAKSAMISTA ON PYYDETTY – SIIRROT TOIMINNASSA OLEVIEN EKR:JEN VÄLILLÄ

miljoonaa euroa
	8. EKR	9. EKR	10. EKR	11. EKR	Yhteensä
Saldo 31.12.2013	(3 083)	2 130	952	–	0
Purettuja sitoumuksia vastaavien varojen siirrot aiemmista EKR:ista 10. EKR:n suoritusvaraukseen	(64)	(372)	436		0
Purettuja sitoumuksia vastaavien varojen siirrot aiemmista EKR:ista 11. EKR:n suoritusvaraukseen			(225)	225	0
Siirto 10. ja 11. EKR:n suoritusvarauksista siirtymävaiheen rahoitusjärjestelyyn			(1 372)	1 372	0
Saldo 31.12.2014	(3 147)	1 758	(209)	1 597	0
Purettuja sitoumuksia vastaavien varojen siirrot aiemmista EKR:ista 10. EKR:n suoritusvaraukseen	(6)	(109)	114		0
Purettuja sitoumuksia vastaavien varojen siirrot aiemmista EKR:ista 11. EKR:n suoritusvaraukseen			(32)	32	0
Siirto 10. ja 11. EKR:n suoritusvarauksista siirtymävaiheen rahoitusjärjestelyyn			(41)	41	0
Siirrot siirtymävaiheen rahoitusjärjestelystä 10. ja 11. EKR:n suoritusvarauksiin			11	(11)	0
Siirtymävaiheen rahoitusjärjestelyn mukaisesti sidottujen varojen palauttaminen	676	727	192	(1 595)	0
Saldo 31.12.2015	(2 476)	2 376	35	65	0

Tähän kohtaan sisältyvät toiminnassa olevien EKR:jen välillä siirretyt varat.

Cotonoun sopimuksen tultua voimaan kaikki aikaisempien, toiminnassa olevien EKR:jen käyttämättä jääneet varat on siirretty viimeksi avattuun EKR:oon sitoumusten vapauttamisen jälkeen. Euroopan kehitysrahastojen välillä siirrettävät varat kasvattavat kohderahaston määrärahoja ja vähentävät alkuperärahaston määrärahoja. Kymmenennen ja yhdennentoista EKR:n suoritusvarauksiin siirrettyjä varoja voidaan sitoa ainoastaan tietyin edellytyksin sisäisten sopimusten mukaisesti.

Siirtymävaiheen rahoitusjärjestelyn mukaisesti sidotut 1 595 miljoonaa euroa palautettiin vuonna 2015 kymmenennen EKR:n suoritusvaraukseen ja käytettiin kahdeksannen, yhdeksännen ja kymmenennen EKR:n pääoman rahoittamiseen (ks. liitetieto 2.10 – Rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty – toiminnassa olevat EKR:t).

Kymmenennen EKR:n suoritusvaraus, joka ei ole käytettävissä, oli vuoden lopussa 84 miljoonaa euroa ja vastaava yhdennentoista EKR:n suoritusvaraus 65 miljoonaa euroa.

5.TUOTTO- JA KULULASKELMAN LIITETIEDOT

5.1.TUOTOT VAIHTOON PERUSTUVISTA JA MUISTA KUIN VAIHTOON PERUSTUVISTA TRANSAKTIOISTA

		miljoonaa euroa
	2015	2014
Tuotot muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista	89	87
Tuotot vaihtoon perustuvista transaktioista	51	59
Yhteensä	140	145

Muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista saadut 89 miljoonan euron tuotot muodostuvat kokonaisuudessaan toiminnan tuotoista, kun taas vaihtoon perustuvista transaktioista saadut 51 miljoonan euron tuotot muodostuvat sekä toiminnan tuotoista (43 miljoonaa euroa) että rahoitustuotoista (8 miljoonaa euroa – ks. liitetieto 3.5).

5.2.TOIMINNAN TUOTOT

miljoonaa euroa
	Liitetieto	8. EKR	9. EKR	10. EKR	11. EKR	2015	2014
Varojen takaisinperintä	3.2.1	1	10	9	1	20	26
Stabex-varojen takaisinperintä	3.2.2	1	–	–	–	1	4
Kurssivoitot		3	15	22	2	42	45
Yhteisrahoitustoiminnan tuotot	3.2.3	–	–	68	1	69	57
Yhteensä		4	24	99	5	132	132

		miljoonaa euroa
	2015	2014
Suora hallinnointi	61	17
Toteuttajana:
komissio	3	0
EU:n edustustot	58	17
Välillinen hallinnointi	29	70
Toteuttajana:
kolmannet maat	14	68
kansainväliset järjestöt	14	1
julkisoikeudelliset yhteisöt	0	–
julkisen palvelun tehtäviä hoitavat yksityisoikeudelliset yhteisöt	1	–
Toiminnan tuotot yhteensä ilman kurssivoittoja	90	86

3.2.1. Stabex-varojen takaisinperintä

Kahta allekirjoitusta edellyttäviltä AKT-maissa olevilta tileiltä siirrettiin vuonna 2015 takaisin EKR:oon 1 miljoona euroa. Nämä tulot sisältyvät toiminnan tuottoihin (Stabex-varojen takaisinperintä) kahdeksannen EKR:n tuotto- ja kululaskelmassa.

3.2.2 Yhteisrahoitustoiminnan tuotot

Yhteisrahoitustoiminnan tuotot vastaavat käytettyjä rahoitusosuuksia (ks. liitetieto 3.3.2).

5.3.TOIMINNAN KULUT

miljoonaa euroa
	Liitetieto	8. EKR	9. EKR	10. EKR	11. EKR	2015	2014
Toiminnan kulut – tukivälineet	3.3.1	(5)	47	2 197	820	3 059	3 545
Yhteisrahoitustoiminnan kulut	3.3.2	–	–	68	1	69	57
Kurssitappiot		3	14	24	3	44	33
Saamisten arvon alentuminen & riski- ja kuluvaraukset		(0)	(5)	8	4	7	14
Yhteensä		(2)	56	2 297	828	3 179	3 650

		miljoonaa euroa
	2015	2014
Suora hallinnointi	1 106	933
Toteuttajana:
komissio	99	114
EU:n toimeenpanovirastot	2	2
EU:n edustustot	1 000	817
Erityisrahastot	5	–
Välillinen hallinnointi	2 023	2 670
Toteuttajana:
kolmannet maat	900	1 111
kansainväliset järjestöt	990	1 148
EIP ja EIR	31	179
julkisoikeudelliset yhteisöt	70	144
julkisen palvelun tehtäviä hoitavat yksityisoikeudelliset yhteisöt	31	46
julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien toteuttamisesta vastaavat yksityisoikeudelliset yhteisöt	1	41
YUTP:n toimintoja toteuttava henkilöstö	0	–
Toiminnan kulut yhteensä: tukivälineet ja yhteisrahoitus	3 128	3 603

6.Toiminnan kulut – tukivälineet

miljoonaa euroa
	8. EKR	9. EKR		10. EKR	11. EKR	2015	2014
Ohjelmoitava apu	1	18	1 557		394	1 971	2 159
Makrotaloudellinen tuki	–	51	–		–	51	42
Alakohtaiset politiikat	0	(25)	–		–	(24)	10
Korkotuet	(6)	–	–		–	(6)	3
AKT-valtioiden väliset hankkeet	–	5	459		282	746	979
Hätäapu	–	1	167		117	285	335
Pakolaisapu	0	–	–		–	0	(0)
Riskipääoma	–	–	–		–	–	0
Stabex	–	–	–		–	–	2
Sysmin	(0)	–	–		–	(0)	0
Aiempiin Euroopan kehitysrahastoihin liittyvät muut tukiohjelmat	–	0	–		–	0	2
Institutionaalinen tuki	–	–	13		20	34	19
Vientitulojen vaihtelun kompensaatio	0	(3)	–		–	(3)	(5)
Rahoitusosuudet erityisrahastoihin	–	–	–		5	5	–
Yhteensä	(5)	47	2 197		820	3 059	3 545

EKR:n toimintamenot liittyvät eri välineisiin ja menon tyyppi määräytyy sen mukaan, miten maksut suoritetaan ja miten varoja hallinnoidaan.

7.Yhteisrahoitustoiminnan kulut

Nämä ovat yhteisrahoitushankkeisiin vuonna 2015 liittyneitä kuluja. Saadut yhteisrahoitusosuudet täyttävät edellytykset, joiden mukaan ne voidaan katsoa sellaisiksi muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista saaduiksi tuloiksi, joihin on liitetty ehtoja. Yhteisrahoitusosuuksia vastaava määrä on tämän vuoksi kirjattu toiminnan tuottoihin (ks. liitetieto 3.2.2).

7.1.HALLINTOKULUT

miljoonaa euroa
	8. EKR	9. EKR	10. EKR	11. EKR	2015	2014
Hallintokulut	0	(0)	34	79	113	22
Yhteensä	0	(0)	34	79	113	22

Tämä erä sisältää tukimenot, jotka ovat EKR:jen ohjelmasuunnitteluun ja niiden varojen käyttöön liittyviä hallintokuluja. Tällaisiin kuluihin kuuluvat hankkeiden valmisteluun, seurantaan ja arviointiin liittyvät kustannukset sekä tietotekniikkaan ja tekniseen apuun liittyvät kustannukset.

Vuosien 2014 ja 2015 välisenä aikana tapahtunut hallintokulujen muutos (91 miljoonaa euroa) johtuu kirjanpitomenetelmän muuttumisesta vuonna 2014. Uudella menetelmällä oli kertaluonteinen hallintokuluja supistava vaikutus.

7.2.RAHOITUSTUOTOT

miljoonaa euroa
	8. EKR	9. EKR	10. EKR	11. EKR	2015	2014
Korkotuotot – eurooppalaiset pankit	(0)	(0)	(0)	2	1	(1)
Ennakkomaksuista kertyneet korot	–	6	0	0	7	15
kertynyt korko	–	4	0	–	4	11
peritty korko	–	2	0	0	3	3
Yhteensä	(0)	6	0	2	8	13

Ennakkomaksujen tuottamat korot kirjataan yhdenteentoista EKR:oon sovellettavan varainhoitoasetuksen 9 artiklan 2 kohdan d alakohdan mukaisesti.

Rahoitustuotot katsotaan tuotoiksi vaihtoon perustuvista transaktioista.

8.EHDOLLISET VARAT JA VELAT JA MUUT TILINPÄÄTÖKSESSÄ ESITETTÄVÄT TIEDOT

8.1.EHDOLLISET VARAT

miljoonaa euroa
	8. EKR	9. EKR	10. EKR	11. EKR	31.12.2015	31.12.2014
Suoritustakuut	0	7	7	(0)	13	101
Määrien pidättämiseen perustuvat vakuudet	–	3	3	–	6	50
Yhteensä	0	10	10	(0)	20	150

Hankkeisiin liittyviä EKR:n varoja turvaavien vakuuksien määrä on kasvanut vuonna 2015. Vakuuksista kuitenkin aiempaa suurempi osuus on vuonna 2015 liittynyt välillisen hallinnoinnin alaan kuuluviin sopimuksiin. Tällaisessa tapauksessa vakuuden edunsaajana ei ole EKR vaan hankintaviranomainen. Vertailun vuoksi voidaan todeta, että EKR:n ulkopuolisille hankintaviranomaisille kuuluvat vakuudet olivat vuonna 2014 yhteensä 273 miljoonaa euroa, kun vastaava määrä vuonna 2015 oli 723 miljoonaa euroa.

9.Suoritustakuut

EKR:n rahoitusta saavilta tuensaajilta vaaditaan toisinaan suoritustakuu, jolla varmistetaan, että ne noudattavat EKR:n kanssa tekemäänsä sopimukseen sisältyviä ehtoja.

10.Määrien pidättämiseen perustuvat vakuudet

Määrien pidättämiseen perustuvat vakuudet koskevat ainoastaan urakkasopimuksia. Toimeksisaajille suoritettavista välimaksuista pidätetään yleensä 10 prosenttia sen varmistamiseksi, että toimeksisaaja täyttää sopimusvelvoitteensa. Tällaiset pidätetyt määrät esitetään velkoina. Toimeksisaaja voi hankintaviranomaisen suostumuksella kuitenkin asettaa sopimusvakuuden, jolla korvataan välimaksuista tehtävä pidätys. Tällaiset vakuudet esitetään ehdollisina varoina.

10.1.EHDOLLISET VELAT

11.Yritysten kehittämiskeskus (YKK)

Kesäkuussa 2014 pidetyssä AKT–EU-ministerineuvostossa sovittiin YKK:n toiminnan hallitusta lopettamisesta siten, että samalla varmistetaan, että YKK:n AKT-maissa ja -alueilla toteuttamat yksityissektorin tukemiseen tähtäävät hankkeet saatetaan kaikilta osin päätökseen. Tätä varten AKT-EU-ministerineuvosto antoi AKT–EU-suurlähettiläskomitealle valtuudet hyväksyä päätöksiä, jotka ovat tarpeen YKK:n toiminnan hallituksi lopettamiseksi.

AKT-EU-suurlähettiläskomitea valtuutti 23. lokakuuta 2014 antamallaan päätöksellä N:o 4/2014 YKK:n hallintoneuvoston toteuttamaan välittömästi kaikki YKK:n toiminnan lopettamiseksi tarvittavat toimenpiteet. Hallintoneuvostolle annettiin päätöksen 2 artiklan mukaisesti tehtäväksi nimetä selvittäjä valmistelemaan ja toteuttamaan sulkemissuunnitelmaa. Sulkemissuunnitelman avulla on tarkoitus lopettaa YKK:n toiminta hallitusti noudattaen kaikkien asianomaisten kolmansien osapuolten oikeuksia ja varmistaen, että meneillään olevat yksityissektorin tukemiseen tähtäävät hankkeet saattaa päätökseen joko YKK itse tai yhteisö, jolle voidaan antaa tehtäväksi niiden hallinnointi. Sulkemissuunnitelman mukaan YKK:n toiminta päättyy 31. joulukuuta 2016 mennessä.

Selvittäjä toimitti kesäkuun 2015 lopussa YKK:n hallintoneuvostolle lopullisen strategiasuunnitelman, joka sisältää talousarvion ja työohjelman. Strategiasuunnitelmassa on otettu huomioon työmarkkinaosapuolten välisen vuoropuhelun tulokset. Lopulliseen strategiasuunnitelmaan sisältynyt YKK:n hallintoneuvoston hyväksymä talousarvio muodosti perustan komission yhteensä 18,2 miljoonan euron rahoituspäätösesitykselle, joka hyväksyttiin sen jälkeen, kun EKR-komitea oli antanut esityksestä lausuntonsa. Rahoituspäätöksen hyväksymisen jälkeen YKK:n ja komission välillä tehtiin joulukuussa 2015 avustussopimus, joka tarjoaa YKK:lle sen omaisuuserien realisointia ja kaikkien sen velkojen maksua varten tarvittavan rahoituksen. Lopullisen strategiasuunnitelman toteuttaminen aloitettiin 1. tammikuuta 2016. EU:n neuvosto ja AKT-maat neuvottelevat parhaillaan Cotonoun sopimuksen liitteen III tarkistamisesta. Tarkistuksen hyväksymisen jälkeen YKK ei enää toimi aktiivisesti, vaan sen toiminnan ainoana tarkoituksena on sen purkaminen. Tämä vaihe alkaa 1. tammikuuta 2017 ja kestää enintään 5 vuotta. Lisätietoja on liitetiedossa 2.7.

11.1.MUUT MERKITTÄVÄT TILINPÄÄTÖKSESSÄ ESITETTÄVÄT TIEDOT

12.Talousarviositoumukset, joita ei ole vielä kirjattu kuluiksi

Jäljempänä esitetty määrä saadaan vähentämällä maksattamatta olevien sitoumusten määrästä niihin liittyvät, vuoden 2015 tuotto- ja kululaskelmaan kuluiksi kirjatut määrät. Talousarviosta maksattamatta olevat sitoumukset ovat avoimia sitoumuksia, joita vastaavia maksuja ei vielä ole suoritettu ja/tai joita ei vielä ole purettu. Maksattamatta olevia määriä syntyy aina monivuotisten ohjelmien yhteydessä.

miljoonaa euroa
	8. EKR	9. EKR	10. EKR	11. EKR	31.12.2015	31.12.2014
Talousarviositoumukset, joita ei ole vielä kirjattu kuluiksi	5	303	3 174	2 338	5 821	5 291
Yhteensä	5	303	3 174	2 338	5 821	5 291

Näitä sitoumuksia oli 31. joulukuuta 2015 yhteensä 6 809 miljoonaa euroa (vuonna 2014 vastaava määrä oli 5 889 miljoonaa euroa). Joulukuussa 2015 sidottiin 1 316 miljoonaa euroa, joilla on tarkoitus rahoittaa uutta Afrikka-hätärahastoa vakauden lisäämiseksi sekä sääntelemättömän muuttoliikkeen ja pakkomuuton perimmäisten syiden ehkäisemiseksi (EU:n Afrikka-hätärahasto). Jos tätä poikkeuksellista määrää ei oteta huomioon, maksattamatta olevien sitoumusten määrä oli 5 493 miljoonaa euroa eli 396 miljoonaa euroa pienempi kuin edellisvuonna.

13.RAHOITUSRISKIN HALLINTA

Seuraavat EKR:n rahoitusriskin hallintaa koskevat tiedot liittyvät kassanhallintatoimiin, jotka komissio on toteuttanut EKR:n puolesta sen varojen hallinnoimiseksi.

13.1.RISKINHALLINTAPOLITIIKKA JA SUOJAUS

EKR:n kassanhallintasäännöt ja -periaatteet vahvistetaan yhdenteentoista Euroopan kehitysrahastoon sovellettavassa varainhoitoasetuksessa ja sisäisessä sopimuksessa.

Varainhoitoasetuksen mukaisesti noudatetaan seuraavia perusperiaatteita:

Jäsenvaltiot maksavat EKR:n rahoitusosuudet jäsenvaltion keskuspankissa tai jäsenvaltion nimeämässä rahoituslaitoksessa oleville erityistileille. Rahoitusosuudet pidetään kyseisillä tileillä siihen asti, kun maksu EKR:lle tulee suoritettavaksi.

Jäsenvaltiot maksavat EKR:n rahoitusosuudet euroina. Maksut EKR:sta suoritetaan euroina ja muina valuuttoina, joihin kuuluu myös vähemmän tunnettuja valuuttoja.

Komission EKR:n nimissä avaamilla pankkitileillä ei saa tapahtua tilinylityksiä.

Erityistilien lisäksi komissio on avannut EKR:n nimissä muita pankkitilejä rahoituslaitoksissa (keskuspankeissa ja liikepankeissa) suorittaakseen ja vastaanottaakseen sellaisia maksuja, jotka eivät liity jäsenvaltioiden rahoitusosuuksiin.

Kassanhallinta- ja maksutoiminnot ovat pitkälle automatisoituja ja perustuvat ajanmukaisiin tietotekniikkajärjestelmiin. Käytössä on lisäksi erityismenettelyjä, joilla taataan järjestelmän turvallisuus ja varmistetaan tehtävien eriyttäminen varainhoitoasetuksen säännösten, komission noudattamien sisäistä valvontaa koskevien standardien ja tilintarkastusperiaatteiden mukaisesti.

Kassanhallinta- ja maksutoimintojen hallinnointi perustuu kirjallisiin ohjeisiin ja menettelyihin, joiden tavoitteena on vähentää operatiivisia ja rahoitusriskejä sekä varmistaa valvonnan riittävyys. Ohjeet ja menettelyt kattavat eri toiminnot, ja niiden noudattamista valvotaan säännöllisesti.

13.2.VALUUTTARISKI

EKR:oon kohdistuva valuuttariski vuoden lopussa – nettopositio

miljoonaa euroa
	31.12.2015							31.12.2014
	USD	GBP	DKK	SEK	EUR	Muut	Yhteensä	USD	GBP	DKK	SEK	EUR	Muut	Yhteensä
Rahoitusvarat
Saamiset ja kerrytettävissä olevat rahamäärät	–	–	–	–	171	1	171	0	–	–	–	76	8	84
Käteisvarat ja muut rahavarat	4	0	–	–	500	–	504	6	0	–	–	386	–	391
Yhteensä	4	0	–	–	671	1	675	6	0	–	–	462	8	475
Rahoitusvelat
Velat	0	–	–	–	(485)	(47)	(532)	0	–	–	–	(691)	(45)	(736)
Yhteensä	0	–	–	–	(485)	(47)	(532)	0	–	–	–	(691)	(45)	(736)
Yhteensä	4	0	–	–	186	(46)	143	6	0	–	–	(229)	(37)	(261)

Kaikki rahoitusosuudet pidetään euromääräisinä ja muita valuuttoja ostetaan vain silloin kun niitä tarvitaan maksujen suorittamiseksi. Tämän vuoksi EKR:n kassanhallintatoimintoihin ei kohdistu valuuttariskiä.

13.3.KORKORISKI

EKR ei ota lainaa, joten siihen ei kohdistu korkoriskiä.

EKR:n pankkitileillä oleville varoille kertyy kuitenkin korkoa. Komissio on sen vuoksi ottanut EKR:n puolesta käyttöön toimenpiteet varmistaakseen, että kertynyt korko vastaa markkinakorkoja ja niiden vaihteluja.

Korko maksetaan liikepankeissa olevien tilien yliyön-saldoille päivittäin. Tällaisten tilien saldoille saatava korko perustuu vaihtuviin markkinakorkoihin, joihin sovelletaan (positiivista tai negatiivista) sopimusmarginaalia. Useimmille pankkitileille maksetaan korkoa, joka perustuu markkinoiden viitekorkoon ja jossa on otettu huomioon kyseisen koron vaihtelut. EKR:oon ei sen vuoksi kohdistu riskiä siitä, että sen tileillä oleville varoille maksettaisiin markkinakorkoa alhaisempaa korkoa.

13.4.LUOTTORISKI (VASTAPUOLIRISKI)

Rahoitusvarat, joihin liittyvä suoritus ei ole myöhästynyt ja joiden arvo ei ole alentunut

					miljoonaa euroa
	Yhteensä	Määrä, joka ei ole myöhässä ja johon ei ole tehty arvonalennusta	Myöhässä oleva määrä, johon ei ole tehty arvonalennusta
			< 1 vuosi	1–5 vuotta	> 5 vuotta
Saamiset ja kerrytettävissä olevat rahamäärät	171	50	120	1	–
Yhteensä 31.12.2015	171	50	120	1	–
Saamiset ja kerrytettävissä olevat rahamäärät	84	75	5	4
Yhteensä 31.12.2014	84	75	5	4	–

Rahoitusvarat riskiluokittain:

					miljoonaa euroa
	31.12.2015			31.12.2014
	Saamiset	Maksettu	Yht.	Saamiset		Maksettu	Yht.
Vastapuolet, joilla on ulkopuolisen tahon antama luottoluokitus
Paras tai erittäin hyvä luottoluokitus	6	167	173	0		318	318
Parempi keskitason luottoluokitus	34	16	50	-		39	39
Heikompi keskitason luottoluokitus	36	312	348	-		7	7
Spekulatiiviluokka	14	9	23	-		27	27
Yhteensä	90	503	593	0		391	391
Vastapuolet, joilla ei ole ulkopuolisen tahon antamaa luottoluokitusta
Velalliset, joilla ei ole aikaisempia maksulaiminlyöntejä	81	1	98	83			83
Velalliset, joilla on aikaisempia maksulaiminlyöntejä	–	–	–	1			1
Yhteensä	97	1	98	84			84
Yhteensä	171	504	692	84		391	475

Spekulatiiviluokkaan ja heikompaan keskitason luottoluokitusluokkaan kuuluvat rahoitusvarat ovat pääasiassa EKR-rahoitusosuuksia, jotka jäsenvaltiot ovat maksaneet avaamilleen erityistileille EKR:n varainhoitoasetuksen 22 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Kyseisen asetuksen mukaan nämä määrät on pidettävä erityistileillä siihen asti, kun maksut tulevat suoritettaviksi.

Suurin osa EKR:n kassavaroista on talletettu EKR:n varainhoitoasetuksen mukaisesti erityistileille, jotka jäsenvaltiot ovat avanneet rahoitusosuuksiensa maksamista varten. Suurin osa näistä tileistä on jäsenvaltioiden valtiokonttoreissa tai keskuspankeissa. EKR:oon kohdistuu näiden laitosten osalta erittäin vähäinen vastapuoliriski (riski liittyy EKR:n toimintaan osallistuviin jäsenvaltioihin).

Kun kyse on liikepankeissa olevista EKR:n kassavaroista, joilla katetaan suoritettavat maksut, näille tileille siirretään varoja vain tarpeen mukaan, ja kyseisiä kassavaroja hallinnoidaan automaattisesti komission kassanhallintajärjestelmällä. Kullakin tilillä pidetään käteisvaroja vähimmäismäärä, joka on suhteessa tililtä päivittäin suoritettavien maksujen keskimäärään. Näiden tilien yliyön-saldo on tämän vuoksi jatkuvasti hyvin alhainen, joten EKR:oon kohdistuva riski on pieni.

EKR:oon kohdistuva vastapuoliriski pyritään lisäksi minimoimaan valitsemalla liikepankit erityisohjeiden mukaisesti.

Liikepankit valitaan aina tarjouskilpailulla. Liikepankin lyhytaikaisen luottoluokituksen on oltava vähintään P-1 (Moody’s) tai vastaava (S&P A-1 tai Fitch F1), jotta se voi osallistua tarjouskilpailuun. Tietyissä asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa voidaan hyväksyä heikompikin luokitus.

13.5.LIKVIDITEETTIRISKI

Analyysi rahoitusvastuista sopimuksen jäljellä olevan voimassaoloajan mukaan

				miljoonaa euroa
	< 1 vuosi	1–5 vuotta	> 5 vuotta	Yhteensä
Velat	522	10		532
Yhteensä 31.12.2015	522	10	–	532
Velat	702	34		736
Yhteensä 31.12.2014	702	34	–	736

EKR:oon sovellettavilla budjettiperiaatteilla varmistetaan, että budjettikauden kassavarojen kokonaismäärä riittää aina kauden kaikkien maksujen suorittamiseen. Jäsenvaltioilta saatavien rahoitusosuuksien kokonaismäärä on näin aina yhtä suuri kuin vastaavan budjettikauden maksumäärärahojen määrä.

Jäsenvaltiot maksavat rahoitusosuutensa EKR:lle kuitenkin kolmena vuosieränä, minkä lisäksi EKR:sta suoritettaviin maksuihin liittyy tiettyä kausittaisuutta.

Jotta voitaisiin varmistaa, että kassavarat riittävät jokaisena kuukautena maksujen suorittamiseen, komission kassanhallintayksikkö ja varoja käyttävät yksiköt vaihtavat säännöllisesti tietoja kassatilanteesta varmistaakseen, että tiettynä ajanjaksona suoritettavat maksut eivät ylitä käytettävissä olevia kassavaroja.

Edellä mainitun lisäksi EKR:n päivittäisessä kassanhallinnassa käytetään automaattisia kassanhallintatyökaluja, joilla varmistetaan päivittäin, että jokaisella EKR:n pankkitilillä on riittävästi käteisvaroja.

14.LÄHIPIIRIÄ KOSKEVAT TIEDOT

EKR:n lähipiiriksi katsotaan EU:n Bêkou-erityisrahasto ja EU:n Afrikka-hätärahasto. Näiden yhteisöjen väliset liiketoimet ovat osa EKR:n normaalia toimintaa, joten niistä ei EU:n kirjanpito- ja tilinpäätössääntöjen mukaan tarvitse antaa tietoja erikseen.

EKR on komission hallinnoima rahasto, joten sillä ei ole omaa erillistä hallintoa. EU:n, myös komission, johtoon kuuluvien avainhenkilöiden etuudet on ilmoitettu Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen kohdassa 8.2 ”Johtoon kuuluvien avainhenkilöiden etuudet”.

15.TILINPÄÄTÖSPÄIVÄN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

EKR:n tilinpitäjän tietoon ei tilinpäätöksen toimittamispäivään mennessä ollut tullut sellaisia olennaisia tapahtumia, jotka olisi ilmoitettava erikseen tässä kohdassa. Tilinpäätös ja sen liitetiedot on laadittu tuoreimpien käytettävissä olevien tietojen perusteella, ja edellä esitetyt tiedot perustuvat tällaisiin tietoihin.

16.VARAINHOITOVUODEN TALOUDELLISEN TULOKSEN JA TALOUSARVION TOTEUTUMAN TÄSMÄYTYS

Varainhoitovuoden taloudellinen tulos on laskettu suoriteperusteisen kirjanpidon periaatteiden mukaisesti. Talousarvion toteutuma sen sijaan perustuu maksuperusteisen kirjanpidon sääntöihin. Koska taloudellinen tulos ja talousarvion toteutuma kuitenkin kattavat samat operatiiviset tapahtumat, ne on syytä täsmäyttää. Seuraavassa taulukossa esitetään nämä täsmäytykset ja erityisesti tärkeimmät tulo- ja menopuolen täsmäytyserät.

		miljoonaa euroa
	2015	2014
VARAINHOITOVUODEN TALOUDELLINEN TULOS	(3 152)	(3 526)

Tulot
Saamiset, jotka eivät vaikuta talousarvion toteutumaan	(1)	(10)
Varainhoitovuoden aikana vahvistetut saamiset, joita vastaavia tuloja ei ole vielä saatu	(11)	(19)
Aiempina vuosina vahvistettujen saamisten perusteella saadut tulot	19	12
Ennakkomaksujen nettovaikutus	28	41
Siirtosaamiset (netto)	29	(71)
Menot
Maksamatta olevat varainhoitovuoden menot	61	165
Varainhoitovuonna maksetut aikaisempien vuosien menot	(221)	(28)
Maksujen peruutukset	12	65
Ennakkomaksujen nettovaikutus	(53)	(562)
Siirtovelat (netto)	200	417

VARAINHOITOVUODEN TALOUSARVION TOTEUTUMA	(3 088)	(3 516)

16.1.TÄSMÄYTYSERÄT – TULOT

Varainhoitovuoden talousarviotulot muodostuvat kyseisen vuoden aikana vahvistettujen saamisten perusteella saaduista tuloista sekä tuloista, jotka on saatu aiempina varainhoitovuosina vahvistettujen saamisten perusteella.

Saamiset, jotka eivät vaikuta talousarvion toteutumaan, kirjataan taloudelliseen tulokseen, mutta niitä ei voida lukea tuloiksi talousarviossa, sillä maksuja vastaava määrä siirretään varantoihin eikä sitä voida sitoa uudelleen ilman neuvoston päätöstä.

Varainhoitovuoden aikana vahvistetut saamiset, joita vastaavia tuloja ei ole vielä saatu, vähennetään täsmäytystä tehtäessä taloudellisesta tuloksesta, koska ne eivät kuulu talousarviotuloihin. Sen sijaan aiempina vuosina vahvistettujen saamisten perusteella saadut tulot on täsmäytettäessä sisällytettävä varainhoitovuoden taloudelliseen tulokseen.

Ennakkomaksujen nettovaikutus muodostuu kuitatuista ennakkomaksuista. Kyseessä on tuloihin kuuluva maksu, jolla ei ole vaikutusta taloudelliseen tulokseen.

Siirtosaamisten nettomäärä muodostuu pääasiassa tilikausien erottamiseen liittyvistä siirtosaamisista. Laskelmassa otetaan huomioon ainoastaan nettovaikutus, eli varainhoitovuoden siirtosaamisista vähennetään edellisen vuoden peruutetut siirtosaamiset.

16.2.TÄSMÄYTYSERÄT – MENOT

Maksamatta olevat varainhoitovuoden menot on täsmäytystä tehtäessä otettava huomioon, koska ne sisältyvät taloudelliseen tulokseen mutta eivät kuulu talousarviomenoihin. Varainhoitovuonna maksetut aiempien vuosien menot on sen sijaan täsmäytystä tehtäessä vähennettävä taloudellisesta tuloksesta, sillä ne kuuluvat varainhoitovuoden talousarviomenoihin mutta eivät vaikuta taloudelliseen tulokseen tai vähentävät oikaisujen tapauksessa kuluja.

Maksujen peruutuksista saatavat määrät eivät vaikuta taloudelliseen tulokseen, mutta ne vaikuttavat talousarvion toteutumaan.

Ennakkomaksujen nettovaikutus muodostuu varainhoitovuoden aikana suoritetuista uusista ennakkomaksuista (jotka kirjataan kyseisen vuoden talousarviomenoiksi) sekä sellaisista varainhoitovuoden tai aiempien vuosien aikana suoritetuista ennakkomaksuista, jotka on kuitattu hyväksyttyjä tukikelpoisia menoja vastaan. Viimeksi mainitut ovat suoriteperustetta sovellettaessa kuluja, mutta niitä ei merkitä talousarviokirjanpitoon, koska alkuperäinen ennakkomaksu on kirjattu talousarviomenoksi jo ennakkomaksun suoritusajankohtana.

Siirtovelkojen nettomäärä muodostuu pääasiassa tilikausien erottamiseen liittyvistä eristä eli sellaisista EKR:n varojen saajille aiheutuneista tukikelpoisista menoista, joita ei ole vielä ilmoitettu EKR:lle. Laskelmassa otetaan huomioon ainoastaan nettovaikutus eli varainhoitovuoden siirtoveloista vähennetään edellisen vuoden peruutetut siirtovelat.

BÊKOU-ERITYISRAHASTON TILINPÄÄTÖS

On huomattava, että osa taloudellisia tietoja sisältävien taulukoiden luvuista ei näytä täsmäävän, koska numerotiedot on pyöristetty miljooniin euroihin.

VARMENNUSLAUSUMA

EU:n Bêkou-erityisrahaston vuoden 2015 tilinpäätös on laadittu noudattaen Euroopan unionin yleiseen talousarvioon sovellettavaa varainhoitoasetusta ja niitä tilinpäätössääntöjä, jotka olen tilinpitäjän ominaisuudessa antanut, sellaisina kuin kaikkien toimielinten ja unionin elinten on niitä noudatettava.

Ilmoitan olevani vastuussa Bêkou-erityisrahaston tilinpäätöksen laatimisesta ja esittämisestä varainhoitoasetuksen 68 artiklan mukaisesti.

Olen saanut tulojen ja menojen hyväksyjiltä kaikki näiden oikeiksi vakuuttamat tiedot, jotka tarvitaan laadittaessa tilinpäätöstä, josta käyvät ilmi Bêkou-erityisrahaston varat ja velat sekä sen talousarvion toteuttaminen.

Edellä mainittujen tietojen perusteella ja tehtyäni tarpeellisiksi katsomani tarkistukset ennen kuin varmensin tilinpäätöksen allekirjoituksellani, vakuutan olevani riittävän varma siitä, että tilinpäätös antaa kaikilta olennaisilta osiltaan oikean ja riittävän kuvan Bêkou-erityisrahaston taloudellisesta asemasta, sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.

[allekirjoitus]

Manfred Kraff

Tilinpitäjä

TAUSTATIETOA EU:N BÊKOU-ERITYISRAHASTOSTA

Unionin yleiseen talousarvioon sovellettavan varainhoitoasetuksen (jäljempänä ”unionin varainhoitoasetus”) 187 artiklan 1 kohdan ja yhdenteentoista Euroopan kehitysrahastoon sovellettavan varainhoitoasetuksen 42 artiklan mukaan komissio voi perustaa unionin erityisrahastoja ulkoisia toimia varten muiden rahoittajien kanssa tehtyjen sopimusten nojalla. Tällaisia rahastoja voidaan perustaa hätätoimia, hätätilan jälkeisiä toimia ja temaattisia toimia varten. Kunkin erityisrahaston tavoitteet määritellään sen perustamisasiakirjassa.

EU:n ensimmäinen monenvälinen erityisrahasto eli Bêkou-erityisrahasto (sangonkielinen sana ”bêkou” tarkoittaa toivoa) perustettiin 15. heinäkuuta 2014. Sen perustajina olivat EU (jota edustivat kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosasto, humanitaarisen avun ja pelastuspalveluasioiden pääosasto sekä Euroopan ulkosuhdehallinto ) ja sen kolme jäsenvaltiota (Saksa, Ranska ja Alankomaat ). Erityisrahaston tavoitteena on edistää Keski-Afrikan tasavallan tilanteen vakauttamista ja maan jälleenrakentamista. Rahaston toiminta-aika on enintään 60 kuukautta, sillä sen toimet ovat keskipitkän aikavälin toimia. Vuoden 2015 lopussa Bêkou-erityisrahastolla oli seitsemän rahoittajaa: EKR, Euroopan komissio EU:n talousarviosta, neljä jäsenvaltiota ja yksi EU:n ulkopuolinen valtio.

Ulkoisia toimia varten perustettujen unionin erityisrahastojen on laadittava ja hyväksyttävä omat tilinpäätöksensä. Koska EU:n Bêkou-erityisrahasto perustettiin EKR:n yhteyteen, sen tilinpäätös konsolidoidaan EKR:n tilinpäätökseen. Tilinpäätöksen laatiminen annetaan EU:n varainhoitoasetuksen 187 artiklan 6 kohdan mukaisesti tehtäväksi Bêkou-erityisrahaston tilinpitäjälle, jona toimii komission tilinpitäjä.

BÊKOU-ERITYISRAHASTON TASE

			tuhatta euroa
	Liitetieto	31.12.2015	31.12.2014
PITKÄAIKAISET VARAT
Ennakkomaksut	1.1	3 446	–
LYHYTAIKAISET VARAT
Ennakkomaksut	1.2	6 047	–
Vaihtoon perustuvat saamiset ja muut kuin vaihtoon perustuvat kerrytettävissä olevat rahamäärät	1.3	1 364	–
Käteisvarat ja muut rahavarat	1.4	52 461	45 000
		59 873	45 000
VARAT YHTEENSÄ		63 319	45 000

PITKÄAIKAISET VELAT
Rahoitusvelat	1.5	(63 125)	(45 000)
		(63 125)	(45 000)
LYHYTAIKAISET VELAT
Menojäämät ja tuloennakot		(193)	–
		(193)	–
VELAT YHTEENSÄ		(63 319)	(45 000)

NETTOVARAT		–	–

RAHASTON VARAT JA VARANNOT
Varainhoitovuoden taloudellinen tulos		–	–
NETTOVARAT		–	–

BÊKOU-ERITYISRAHASTON TUOTTO- JA KULULASKELMA

			tuhatta euroa
	Liitetieto	2015	2014
TUOTOT
Tuotot muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista
Tuotot lahjoituksista	2.1	9 354	–
Tuotot vaihtoon perustuvista transaktioista
Rahoitustuotot		101	–
Yhteensä		9 455	–
KULUT
Toimintakulut	2.2	(8 824)	–
Muut kulut	2.3	(631)	–
Yhteensä		(9 455)	–
VARAINHOITOVUODEN TALOUDELLINEN TULOS		–	–

BÊKOU-ERITYISRAHASTON RAHAVIRTALASKELMA

			tuhatta euroa
	Liitetieto	2015	2014
Varainhoitovuoden taloudellinen tulos		–	–
TOIMINNAN RAHAVIRTA
Ennakkomaksujen (lisäys)/väheneminen		(9 493)	–
Vaihtoon perustuvien saamisten ja muiden kuin vaihtoon perustuvien kerrytettävissä olevien rahamäärien (lisäys)/väheneminen		(1 364)	–
Pitkäaikaisten velkojen lisäys/(väheneminen)		18 125	45 000
Lyhytaikaisten velkojen lisäys/(väheneminen)		193	–

NETTORAHAVIRTA		7 461	45 000

Käteisvarojen ja muiden rahavarojen nettolisäys/(-vähennys)		7 461	45 000
Käteisvarat ja muut rahavarat varainhoitovuoden alussa		45 000	–
Käteisvarat ja muut rahavarat varainhoitovuoden lopussa	1.4	52 461	45 000

LASKELMA BÊKOU-ERITYISRAHASTON NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA

			tuhatta euroa
	Kertynyt ylijäämä/ (alijäämä)	Varainhoitovuoden taloudellinen tulos	Nettovarat
SALDO 31.12.2014	–	–	–
Varainhoitovuoden taloudellinen tulos	–	–	–
SALDO 31.12.2015	–	–	–

BÊKOU-ERITYISRAHASTON TILINPÄÄTÖSLASKELMIEN LIITETIEDOT

1.TASEEN LIITETIEDOT

PITKÄAIKAISET VARAT

1.1.ENNAKKOMAKSUT

		tuhatta euroa
	Yhteensä 31.12.2015	Yhteensä 31.12.2014
Ennakkomaksut	3 446	–
Yhteensä	3 446	–

		tuhatta euroa
	Yhteensä 31.12.2015	Yhteensä 31.12.2014
Suora hallinnointi	1 078	-
Toteuttajana:
komissio	1 078	–
Välillinen hallinnointi	2 368	-
Toteuttajana:
julkisoikeudelliset yhteisöt	1 155	–
julkisen palvelun tehtäviä hoitavat yksityisoikeudelliset yhteisöt	1 213	–
Yhteensä	3 446	-

LYHYTAIKAISET VARAT

1.2.ENNAKKOMAKSUT

		tuhatta euroa
	Yhteensä 31.12.2015	Yhteensä 31.12.2014
Ennakkomaksut	14 860	–
Kuitattu tilikausien erottamisen yhteydessä	(8 813)	–
Yhteensä	6 047	–

		tuhatta euroa
	Yhteensä 31.12.2015	Yhteensä 31.12.2014
Suora hallinnointi	4 046	-
Toteuttajana:
komissio	4 046	–
Välillinen hallinnointi	2 002	-
Toteuttajana:
julkisoikeudelliset yhteisöt	806	–
julkisen palvelun tehtäviä hoitavat yksityisoikeudelliset yhteisöt	1 196	–
Yhteensä	6 047	-

1.3.VAIHTOON PERUSTUVAT SAAMISET JA MUUT KUIN VAIHTOON PERUSTUVAT KERRYTETTÄVISSÄ OLEVAT RAHAMÄÄRÄT

Tässä kohdassa esitetään hallinnointikuluihin liittyvät menoennakot (1,3 miljoonaa euroa) ja tulojäämät (45 000 euroa lähimpään tuhanteen pyöristettynä)

1.4.KÄTEISVARAT JA MUUT RAHAVARAT

Bêkou-erityisrahaston hallinnoimat varat esitettiin vuoden 2014 tilinpäätöksessä saamisina yhteiseltä kassanhallintajärjestelmältä. Vuoden 2015 tilinpäätöksen esittämistavan parantamiseksi nämä varat esitetään nyt käteisvaroissa ja muissa rahavaroissa. Vuodelta 2014 on annettu uuden esitystavan mukaiset vertailutiedot.

PITKÄAIKAISET VELAT

1.5.RAHOITUSVELAT

				tuhatta euroa
Rahoitusosuudet	%	Maksetut rahoitusosuudet	Nettotuloksen jakaminen	Rahoitusvelat
Euroopan komissio	6	4 554	(588)	3 966
EKR	54	39 000	(5 033)	33 967
Jäsenvaltiot:	39	28 000	(3 614)	24 386
Saksa		15 000	(1 936)	13 064
Ranska		10 000	(1 291)	8 709
Alankomaat		2 000	(258)	1 742
Italia		1 000	(129)	871
EU:n ulkopuoliset valtiot:	1	925	(119)	806
Sveitsi		925	(119)	806
Yhteensä	100	72 480	(9 354)	63 125

Pitkäaikaiset rahoitusvelat liittyvät EKR:sta maksettuun 34 miljoonan euron rahoitusosuuteen, Euroopan komission EU:n talousarviosta maksamaan 4 miljoonan euron rahoitusosuuteen, eräiden jäsenvaltioiden maksamaan 24 miljoonan euron rahoitusosuuteen ja yhden EU:n ulkopuolisen valtion maksamaan 1 miljoonan euron rahoitusosuuteen.

Nettotuloksen jako on alustava, ja se on tehty ainoastaan tilinpäätöksen tarpeisiin. Jos Bêkou-erityisrahasto puretaan, lopullisen päätöksen jäljellä olevien varojen palauttamisesta tekee erityisrahaston johtokunta.

2.TUOTTO- JA KULULASKELMAN LIITETIEDOT

2.1.TUOTOT MUISTA KUIN VAIHTOON PERUSTUVISTA TRANSAKTIOISTA

Tässä kohdassa esitetään rahoittajien rahoitusosuudet, jotka on kirjattu toiminnan tuotoiksi nettokuluja vastaavasti 12 . Tämän seurauksena tilikauden taloudellinen tulos on nolla.

2.2.TOIMINNAN KULUT

		tuhatta euroa
	2015	2014
Elintarvikeapu-/elintarviketurvaohjelmat	460	–
Sukupuolten tasa-arvoa edistävät järjestöt ja instituutiot	389	–
Perusterveydenhuolto	6 678	–
Kaupunkikehitys ja -suunnittelu	539	–
Jälleenrakennusapu ja kunnostus	758	–
Yhteensä	8 824	–

		tuhatta euroa
	2015	2014
Suora hallinnointi	7 527	–
Toteuttajana:
komissio	7 527	–
Välillinen hallinnointi	1 297	–
Toteuttajana:
julkisoikeudelliset yhteisöt	539	–
julkisen palvelun tehtäviä hoitavat yksityisoikeudelliset yhteisöt	758	–
Yhteensä	8 824	–

2.3.MUUT KULUT

		tuhatta euroa
	2015	2014
Muut kulut	615	-
Kurssitappiot	16	-
Yhteensä	631	–

Tämä kohta sisältää komission hallinnointikulut (0,4 miljoonaa euroa), teknisen avun (0,15 miljoonaa euroa), tarkastusten kulut (0,05 miljoonaa euroa) ja muut kulut.

3.MUUT MERKITTÄVÄT TILINPÄÄTÖKSESSÄ ESITETTÄVÄT TIEDOT

3.1.Talousarviositoumukset, joita ei ole vielä kirjattu kuluiksi

Vielä kuluiksi kirjaamatta olevat talousarviositoumukset olivat 31. joulukuuta 2015 yhteensä 12 miljoonaa euroa. Tämä määrä vastaa maksattamatta olevien sitoumusten määrää, josta on vähennetty niihin liittyvät, vuoden 2015 tuotto- ja kululaskelmaan kuluiksi kirjatut määrät. Talousarviosta maksattamatta olevat sitoumukset ovat avoimia sitoumuksia, joita vastaavia maksuja ei vielä ole suoritettu ja/tai joita ei vielä ole purettu. Maksattamatta olevia määriä syntyy aina monivuotisten ohjelmien yhteydessä.

3.2.Lähipiiri

EU:n Bêkou-erityisrahaston lähipiiri muodostuu Euroopan kehitysrahastosta. Näiden kahden yhteisön väliset liiketoimet ovat osa EU:n Bêkou-erityisrahaston normaalia toimintaa, joten niistä ei EU:n kirjanpito- ja tilinpäätössääntöjen mukaan tarvitse antaa tietoja erikseen.

3.3.Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat

EU:n Bêkou-erityisrahaston tilinpitäjän tietoon ei tilinpäätöksen toimittamispäivään mennessä ollut tullut sellaisia olennaisia tapahtumia, jotka olisi ilmoitettava erikseen tässä kohdassa. Tilinpäätös ja sen liitetiedot on laadittu tuoreimpien käytettävissä olevien tietojen perusteella, ja edellä esitetyt tiedot perustuvat tällaisiin tietoihin.

4.RAHOITUSINSTRUMENTTEJA KOSKEVAT TIEDOT

4.1.VALUUTTARISKI

EU:n Bêkou-erityisrahaston valuuttariski vuoden lopussa

Rahoitusvarojen ja -velkojen vuoden lopun saldoissa ei 31. joulukuuta 2015 ollut muina valuuttoina kuin euroina ilmaistuja olennaisia määriä.

4.2.LUOTTORISKI

Rahoitusvarat muodostuvat käteisvaroista ja muista rahavaroista, joiden määrä 31. joulukuuta 2015 oli 52 miljoonaa euroa, sekä saamisista ja kerrytettävissä olevista rahamääristä, joiden määrä 31. joulukuuta 2015 oli yhteensä 1,4 miljoonaa euroa.

Rahoitusvarat, joihin liittyvä suoritus ei ole viivästynyt ja joiden arvo ei ole alentunut

Sellaisia saamisia tai kerrytettävissä olevia rahamääriä, joihin liittyvä suoritus on viivästynyt tai joiden arvo on alentunut, ei ole.

Rahoitusvarat riskiluokittain

Käteisvarojen ja muiden rahavarojen 52 miljoonan euron kokonaismäärä on pankissa, jolla on ylemmän tason luottoluokitus.

4.3.LIKVIDITEETTIRISKI

Analyysi rahoitusvastuista sopimuksen jäljellä olevan voimassaoloajan mukaan

Kaikki rahoitusvelat ovat velkoja rahoittajille. Ne maksetaan EU:n Bêkou-erityisrahaston toiminnan päättyessä.

5.VARAINHOITOVUODEN TALOUDELLISEN TULOKSEN JA TALOUSARVION TOTEUTUMAN TÄSMÄYTYS

		tuhatta euroa
		2015
VARAINHOITOVUODEN TALOUDELLINEN TULOS		-

Tulot
Saamiset, jotka eivät vaikuta talousarvion toteutumaan		(9 455)
Saamisten perusteella saadut tulot		45 595
Siirtosaamiset (netto)		40
Menot
Ennakkomaksujen nettovaikutus		(18 306)
Siirtovelat (netto)		7 703

VARAINHOITOVUODEN TALOUSARVION TOTEUTUMA		25 577

EKR:N JA BÊKOU-ERITYISRAHASTON KONSOLIDOIDUT TILINPÄÄTÖSLASKELMAT

On huomattava, että osa taloudellisia tietoja sisältävien taulukoiden luvuista ei näytä täsmäävän, koska numerotiedot on pyöristetty miljooniin euroihin.

KONSOLIDOITU TASE

		miljoonaa euroa
	31.12.2015	31.12.2014
PITKÄAIKAISET VARAT
Ennakkomaksut	520	472
	520	472
LYHYTAIKAISET VARAT
Ennakkomaksut	1 151	1 403
Saamiset	172	84
Käteisvarat ja muut rahavarat	556	436
	1 879	1 923
VARAT YHTEENSÄ	2 399	2 395

PITKÄAIKAISET VELAT
Varaukset	(4)
Velat	(39)	(40)
	(43)	(40)
LYHYTAIKAISET VELAT
Velat	(1 376)	(1 423)
	(1 376)	(1 423)
VELAT YHTEENSÄ	(1 419)	(1 463)

NETTOVARAT	980	932

RAHASTON VARAT JA VARANNOT
Rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty – toiminnassa olevat EKR:t	38 873	35 673
Seuraaville varainhoitovuosille siirretty rahastojen pääoma, jonka maksamista on pyydetty – EKR:t, joiden toiminta on päättynyt	2 252	2 252
Aiemmilta vuosilta siirretty taloudellinen tulos	(36 994)	(33 468)
Varainhoitovuoden taloudellinen tulos	(3 152)	(3 526)
NETTOVARAT	980	932

KONSOLIDOITU TUOTTO- JA KULULASKELMA

		miljoonaa euroa
	2015	2014
TOIMINNAN TUOTOT	136	132

TOIMINNAN KULUT
Toimintakulut	(3 182)	(3 650)
Hallintokulut	(114)	(22)
	(3 296)	(3 671)

TOIMINNAN YLIJÄÄMÄ/(ALIJÄÄMÄ)	(3 160)	(3 539)

Rahoitustuotot	8	13
Rahoituskulut	(0)	(0)
RAHOITUSTOIMINNAN YLIJÄÄMÄ/(ALIJÄÄMÄ)	8	13

VARAINHOITOVUODEN TALOUDELLINEN TULOS	(3 152)	(3 526)

KONSOLIDOITU RAHAVIRTALASKELMA

	miljoonaa euroa
	2015
Varainhoitovuoden taloudellinen tulos	(3 152)
TOIMINNAN RAHAVIRTA
Jäsenvaltioiden varsinaiset rahoitusosuudet	3 232
Saamisten arvonalentumistappio (arvonalentumistappion peruuttaminen)	1
Ennakkomaksujen (lisäys)/väheneminen	204
Lyhytaikaisten saamisten (lisäys)/väheneminen	(89)
Pitkäaikaisten velkojen (lisäys)/väheneminen	2
Lyhytaikaisten velkojen lisäys/(väheneminen)	(211)
Siirtovelkojen ja tuloennakoiden lisäys/(väheneminen)	132

NETTORAHAVIRTA	120

Käteisvarojen ja muiden rahavarojen nettolisäys/(-vähennys)	120
Käteisvarat ja muut rahavarat varainhoitovuoden alussa	436
Käteisvarat ja muut rahavarat varainhoitovuoden lopussa	556

KONSOLIDOITU LASKELMA NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA

						miljoonaa euroa
	Rahaston pääoma (A)	Rahaston pääoma, jonka maksamista ei ole pyydetty (B)	Rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty (C) = (A) – (B)	Kertyneet varannot (D)	Muut varannot (E)	Nettovarat yhteensä (C) + (D) + (E)
SALDO 31.12.2013	45 691	13 162	32 529	(33 468)	2 252	1 313
Pääoman muutokset	–	(3 144)	3 144	–	–	3 144
Varainhoitovuoden taloudellinen tulos	–	–	–	(3 526)	–	(3 526)
SALDO 31.12.2014	45 691	10 018	35 673	(36 994)	2 252	932
Pääoman muutokset	27 772	24 572	3 200	–	–	3 200
Varainhoitovuoden taloudellinen tulos	–	–	–	(3 152)	–	(3 152)
SALDO 31.12.2015	73 464	34 590	38 873	(40 146)	2 252	980

EKR:N RAHOITUKSEN TOTEUTUMISTA KOSKEVA KERTOMUS

RAHOITUKSEN TOTEUTUMISTA KOSKEVA KERTOMUS – VUOSI 2015

JOHDANTO

Aiemmat EKR:t

Koska 6. EKR:n tilit päätettiin vuonna 2006 ja 7. EKR:n tilit vuonna 2008, tilinpäätös ei enää sisällä kyseisten EKR:jen rahoituksen toteutumiseen liittyviä taulukoita. Siirrettyjen varojen toteutusta koskevat tiedot ilmoitetaan kuitenkin 9. EKR:n yhteydessä.

Jotta varainhoitovuoden 2015 tilinpäätöstiedot voitaisiin esittää mahdollisimman läpinäkyvällä tavalla, jäljempänä olevissa taulukoissa on edellisten vuosien tapaan esitetty 8. EKR:n osalta erikseen Lomén sopimuksen ja Cotonoun sopimuksen mukaisiin ohjelmiin käytetyt varat.

Sellaiset jäljellä olevat varat ja purettuja sitoumuksia vastaavat varat, jotka ovat peräisin aiemmista kehitysrahastoista, on 9. EKR:a koskevan sisäisen sopimuksen 1 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti siirretty 9. EKR:oon ja sidottu sen voimassaoloaikana 9. EKR:n varoina.

10. EKR

AKT–EY-kumppanuussopimus, jonka Euroopan yhteisön jäsenvaltiot sekä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtiot (AKT-valtiot) allekirjoittivat Cotonoussa 23. kesäkuuta 2000, tuli voimaan 1. huhtikuuta 2003. Cotonoun sopimusta on tämän jälkeen muutettu kahdesti, ensin 25. kesäkuuta 2005 Luxemburgissa allekirjoitetulla sopimuksella ja tämän jälkeen 22. kesäkuuta 2010 Ouagadougoussa allekirjoitetulla sopimuksella.

Merentakaisten maiden ja alueiden (MMA) assosiaatiosta Euroopan yhteisöön 27. marraskuuta 2001 tehty Euroopan unionin neuvoston päätös (2001/822/EY) tuli voimaan 2. joulukuuta 2001. Kyseistä päätöstä muutettiin 19. maaliskuuta 2007 (päätös 2007/249/EY).

Tarkistetun Cotonoun sopimuksen ja vuosia 2008–2013 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen mukaisesta yhteisön tukien rahoituksesta tehty sisäinen sopimus, jonka Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden hallitusten edustajat hyväksyivät 17. heinäkuuta 2006, tuli voimaan 1. heinäkuuta 2008.

Cotonoun sopimuksen mukaan yhteisön tuki AKT-valtioille ja merentakaisille maille ja alueille rahoitetaan toisella kaudella (2008–2013) 10. EKR:sta. Varojen yhteismäärä on 22 682 miljoonaa euroa, ja se jakautuu seuraavasti:

AKT-valtioille on osoitettu 21 966 miljoonaa euroa tarkistetun Cotonoun sopimuksen liitteessä I b olevan monivuotisen rahoituskehyksen mukaisesti; komission hallinnoimien varojen osuus tästä summasta on 20 466 miljoonaa euroa

merentakaisille maille ja alueille on osoitettu 286 miljoonaa euroa merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta tehdyssä tarkistetussa neuvoston päätöksessä olevan liitteen II Aa mukaisesti; komission hallinnoimien varojen osuus tästä summasta on 256 miljoonaa euroa

komissiolle on osoitettu 430 miljoonaa euroa 10. EKR:n varoihin liittyvästä ohjelmasuunnittelusta ja toteutuksesta aiheutuvien kustannusten rahoittamiseen sisäisen sopimuksen 6 artiklan mukaisesti.

10. EKR:oon sovellettavan päättymislausekkeen (10. EKR:a koskevan sisäisen sopimuksen 1 artiklan 4 ja 5 kohta) mukaan varoja ei enää voida sitoa 31. joulukuuta 2013 jälkeen. Sitomattomat varat on siirretty 11. EKR:n suoritusvaraukseen.

- Siirtymävaiheen rahoitusjärjestely

Neuvostossa kokoontuneet jäsenvaltioiden edustajat allekirjoittivat 11. EKR:a koskevan sisäisen sopimuksen kesäkuussa 2013. Se tuli voimaan 1. maaliskuuta 2015.

Jotta varmistetaan jatkuvuus siirryttäessä 10. EKR:sta 11. EKR:oon, komissio ehdotti siirtymätoimenpiteitä eli ns. siirtymävaiheen rahoitusjärjestelyä varmistaakseen, että käytettävissä on varoja Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alueen maiden ja merentakaisten maiden ja alueiden kanssa tehtävää yhteistyötä ja tukimenoja varten.

Siirtymävaiheen rahoitusjärjestely hyväksyttiin 12. joulukuuta 2013 (päätös 2013/759/EU), ja se tuli voimaan 1. tammikuuta 2014. Siirtymävaiheen rahoitusjärjestely rahoitetaan seuraavista lähteistä:

-8. EKR:sta ja 9. EKR:sta 31.12.2013 mennessä sitoumusten purkamisen seurauksena vapautuneet varat

-10. EKR:n käyttämättä olevat varat, jotka ovat edelleen sitomatta 31.12.2013

-varat, jotka ovat vapautuneet sitoumusten purkamisen seurauksena 10. EKR:sta ja sitä edeltävistä EKR:ista 1.1.2014–28.2.2015.

Aikaisemmista EKR:ista oli 11. EKR:n voimaantuloon mennessä vapautunut sitoumusten purkamisen seurauksena yhteensä 1 630 miljoonaa euroa, jotka olivat näin käytettävissä siirtymävaiheen järjestelyyn. Tästä summasta 1 595 miljoonaa euroa on kohdennettu kyseiseen järjestelyyn, ja tämä määrä esitetään 11. EKR:n kehitysrahaston yhteydessä. Summasta 4 miljoonaa euroa jäi kohdentamatta, ja tämä määrä palautettiin alkuperäiseen suoritusvaraukseen.

11. EKR

Tarkistetun Cotonoun sopimuksen ja vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen mukaisesta yhteisön tukien rahoituksesta tehty sisäinen sopimus, jonka Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden hallitusten edustajat hyväksyivät elokuussa 2013, tuli voimaan maaliskuussa 2015.

Cotonoun sopimuksen mukaan yhteisön tuki AKT-valtioille ja merentakaisille maille ja alueille rahoitetaan kolmannella kaudella (2014–2020) 11. EKR:sta. Varojen yhteismäärä on 30 506 miljoonaa euroa, ja se jakautuu seuraavasti:

AKT-valtioille on osoitettu 29 089 miljoonaa euroa sisäisen sopimuksen 1 artiklan 2 kohdan a alakohdan ja 2 artiklan d alakohdan mukaisesti; komission hallinnoimien varojen osuus tästä summasta on 27 955 miljoonaa euroa

merentakaisille maille ja alueille on osoitettu 364,5 miljoonaa euroa sisäisen sopimuksen 1 artiklan 2 kohdan a alakohdan ja 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti; komission hallinnoimien varojen osuus tästä summasta on 359,5 miljoonaa euroa

komissiolle on osoitettu 1 052,5 miljoonaa euroa 11. EKR:n varoihin liittyvästä ohjelmasuunnittelusta ja toteutuksesta aiheutuvien kustannusten rahoittamiseen sisäisen sopimuksen 1 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti.

- Suoritusvaraukset, jotka eivät ole käytettävissä; jäljellä olevat varat 31.12.2015

Ennen kuin siirtymävaiheen rahoitusjärjestely tuli voimaan 1. tammikuuta 2014, 9. EKR:n ja aikaisempien EKR:jen hankkeisiin liittyviä purettuja sitoumuksia vastaavat varat siirrettiin 10. EKR:n suoritusvaraukseen. Kymmenennen EKR:n suoritusvarauksen sitomatta olevat varat siirrettiin Stabex-varoja ja hallintomäärärahoja lukuun ottamatta 11. EKR:n suoritusvaraukseen 1. tammikuuta 2014.

Kaikki aiempien EKR:jen purettuja sitoumuksia vastaavat varat siirrettiin vuonna 2015 kyseisten rahastojen vastaaviin varauksiin.

Nämä varat osoitettiin 10. EKR:a koskevan sisäisen sopimuksen 1 artiklan 4 kohdan ja 12. joulukuuta 2013 annetun neuvoston päätöksen (2013/759/EU) mukaisesti siirtymävaiheen järjestelyyn.

miljoonaa euroa

Suoritusvaraukset, jotka eivät ole käytettävissä; jäljellä olevat varat yhteensä 31.12.2013	938
Suoritusvaraukset, jotka eivät ole käytettävissä; vuonna 2014 käyttöön otetut varat	661
Vähennettyinä siirtymävaiheen rahoitusjärjestelyyn siirrettyjen varojen kokonaismäärällä	(1 597)
Suoritusvaraus, joka ei ole käytettävissä; siirtymävaiheen rahoitusjärjestelyyn siirtämättä olevat varat 31.12.2014	2

- 11. EKR:n Stabex-varanto

Stabex-tilien sulkemisen jälkeen käyttämättömät/vapautuneet varat siirretään 11. EKR:n Amäärärahojen Stabex-varantoon (10. EKR:oon sovellettavan sisäisen sopimuksen 1 artiklan 4 kohta) ja sieltä kyseisten maiden maaohjelmien tarpeisiin.

- 10. EKR:n yhteisrahoitus

10. ja 11. EKR:oon liittyviä, jäsenvaltioilta saatavan yhteisrahoituksen maksamista koskevia sopimuksia allekirjoitettiin yhteensä 204,6 miljoonan euron arvosta. Maksusitoumusmäärärahoja otettiin käyttöön vastaava määrä ja maksumäärärahoja 184,9 miljoonan euron saatuja maksusuorituksia vastaava määrä.

Yhteisrahoitusmäärärahojen tilanne 31.12.2015 on esitetty seuraavassa taulukossa:

miljoonaa euroa

	Maksusitoumusmäärärahat	Maksumäärärahat
Yhteisrahoitus – A-määrärahat	186,1	166,8
Yhteisrahoitus – AKT-valtioiden sisäinen	13,4	13,4
Yhteisrahoitus – Hallintomenot	5,1	4,7
	204,6	184,9

Seuraavat taulukot, joissa ilmoitetaan päätöksellä vahvistetut, sidotut ja maksetut määrät, perustuvat nettomääräisiin lukuihin.
Tilanne välineittäin esitetään liitteessä olevissa taulukoissa.

TILINPÄÄTÖSLASKELMAT JA LIITETIEDOT – EUROOPAN INVESTOINTIPANKIN HALLINNOIMAT VARAT

EUROOPAN INVESTOINTIPANKKI		CA/491/16
		10. maaliskuuta 2016
		Asiakirja 16/119


HALLINTONEUVOSTO
Investointikehyksen
tilinpäätöslaskelmat
31. joulukuuta 2015

	Tase Yli- tai alijäämää ja muita laajan tuloksen eriä osoittava laskelma Laskelma rahoittajien varojen muutoksista Rahavirtalaskelma Tilinpäätöslaskelmien liitetiedot Riippumattoman tilintarkastajan kertomus



ORG.: E

TASE

	Liitetieto	31.12.2015	31.12.2014

VARAT
Käteisvarat ja muut rahavarat	5	448 995	545 399
Johdannaissopimukset	6	311	448
Lainat ja muut saamiset	7	1 460 057	1 331 918
Myytävissä olevat rahoitusvarat	8	419 353	403 085
Saamiset rahoitusosuuksista	9/15	–	42 590
Eräpäivään asti pidettävät rahoitusvarat	10	228 521	99 988
Muut varat	11	27	5 522

Varat yhteensä		2 557 264	2 428 950


VELAT JA RAHOITTAJIEN VARAT

VELAT
Johdannaissopimukset	6	8 219	14 632
Tuloennakot	12	29 325	31 310
Velat kolmansille	13	101 202	68 824
Muut velat	14	2 364	2 591

Velat yhteensä		141 110	117 357

RAHOITTAJIEN VARAT
Jäsenvaltioiden rahoitusosuudet joiden maksamista on pyydetty	15	2 157 000	2 057 000
Käyvän arvon rahasto		163 993	156 122
Kertynyt ylijäämä		95 161	98 471

Rahoittajien varat yhteensä		2 416 154	2 311 593

Velat ja rahoittajien varat yhteensä		2 557 264	2 428 950

Yli- tai alijäämää ja muita LAAJAN TULOKSEN eriä osoittava LASKELMA

	Liitetieto	1.1.2015–	1.1.2014–
		31.12.2015	31.12.2014

Korkotuotot ja vastaavat tuotot	17	90 385	77 240
Korkokulut ja vastaavat kulut	17	–1 556	–1 522

Korkotuotot ja vastaavat tuotot, netto		88 829	75 718

Palkkiotuotot	18	932	1 163
Palkkiokulut	18	–63	–37

Palkkiotuotot, netto		869	1 126

Johdannaissopimusten käyvän arvon muutos		6 276	–11 663
Myytävissä olevien rahoitusvarojen realisoituneet nettovoitot	19	33 878	8 109
Valuuttaoperaatioihin liittyvät nettotappiot		–52 483	–222

Rahoitustoiminnan nettotulos		–12 329	–3 776

Lainojen ja muiden saamisten arvon alentumisen nettomuutos	7	–33 988	–75 756
Myytävissä olevien rahoitusvarojen arvon alentuminen	8	–3 646	–6 262
Muut tuotot	21	–	337
Yleiset hallintokulut	20	–43 045	–38 128

Varainhoitovuoden alijäämä		–3 310	–46 741

Muut laajan tuloksen erät:

Erät, jotka siirretään tai voidaan siirtää yli- tai alijäämään:
Myytävissä olevat rahoitusvarat – käyvän arvon rahasto	8
1. Myytävissä olevat rahoitusvarat – käyvän arvon rahaston nettomuutos		43 394	87 230
2. Yli- tai alijäämään siirretty nettomäärä		–35 523	–9 299
Myytävissä olevat rahoitusvarat yhteensä		7 871	77 931

Muut laajan tuloksen erät yhteensä		7 871	77 931

Varainhoitovuoden laaja tulos yhteensä		4 561	31 190

LASKELMA RAHOITTAJIEN VAROJEN MUUTOKSISTA

		Rahoitusosuudet, joiden maksamista on pyydetty	Käyvän arvon rahasto	Kertynyt ylijäämä	Yhteensä
Tilanne 1. tammikuuta 2015	Liitetieto	2 057 000	156 122	98 471	2 311 593

Vuoden aikana maksettavaksi pyydetty jäsenvaltioiden rahoitusosuus	15	100 000	–	–	100 000

Varainhoitovuoden 2015 alijäämä		–	–	–3 310	–3 310

Varainhoitovuoden laajaan tulokseen kuuluvat muut erät yhteensä		–	7 871	–	7 871

Rahoittajien varojen muutokset		100 000	7 871	–3 310	104 561

Tilanne 31. joulukuuta 2015		2 157 000	163 993	95 161	2 416 154

		Rahoitusosuudet, joiden maksamista on pyydetty	Käyvän arvon rahasto	Kertynyt ylijäämä	Yhteensä
Tilanne 1. tammikuuta 2014		1 661 309	78 191	145 212	1 884 712

Vuoden aikana maksettavaksi pyydetty jäsenvaltioiden rahoitusosuus	15	105 691	–	–	105 691

Käyttämättömät korkotuet ja tekninen apu	15	290 000	–	–	290 000

Varainhoitovuoden 2014 alijäämä		–	–	–46 741	–46 741

Varainhoitovuoden laajaan tulokseen kuuluvat muut erät yhteensä		–	77 931	–	77 931

Rahoittajien varojen muutokset		395 691	77 931	–46 741	426 881

Tilanne 31. joulukuuta 2014		2 057 000	156 122	98 471	2 311 593

RAHAVIRTALASKELMA

31. joulukuuta 2015 PÄÄTTYNEELTÄ VARAINHOITOVUODELTA

	Liitetieto	1.1.2015–31.12.2015	1.1.2014–31.12.2014
TOIMINNAN RAHAVIRTA
Varainhoitovuoden alijäämä		–3 310	–46 741
Oikaisut:
Myytävissä olevien rahoitusvarojen arvon alentuminen	8	3 646	6 262
Muut tulot	21	–	–337
Lainojen ja muiden saamisten arvon alentumisen nettomuutos	7	33 988	75 756
Lainoista ja muista saamisista kertyneet aktivoidut korot	7	–13 262	–11 915
Lainojen ja muiden saamisten korkojen ja jaksotetun hankintamenon muutos		1 594	895
Eräpäivään asti pidettävien rahoitusvarojen korkojen ja jaksotetun hankintamenon muutos	10	12	12
Tuloennakoiden muutos		–1 985	–3 773
Valuuttakurssimuutosten vaikutukset lainoihin	7	–73 447	–92 707
Valuuttakurssimuutosten vaikutukset myytävissä oleviin rahoitusvaroihin		–9 385	–449
Valuuttakurssimuutosten vaikutukset hallussa oleviin käteisvaroihin		–12 216	–9 362
Toiminnan alijäämä ennen toiminnan varojen ja velkojen muutoksia		–74 365	–82 359
Lainojen nostot	7	–282 784	–248 326
Lainojen lyhennykset	7	205 772	166 578
Käteisvaroista ja muista rahavaroista kertyneiden korkojen muutos	5	4	7
Johdannaissopimusten käyvän arvon muutokset		–6 276	11 663
Eräpäivään asti pidettävien rahoitusvarojen lisäys	10	–1 545 550	–1 610 057
Eräpäivään asti pidettävät rahoitusvarat, erääntyneet	10	1 417 005	1 612 619
Myytävissä olevien rahoitusvarojen lisäys	8	–67 449	–42 646
Myytävissä olevien rahoitusvarojen lyhennykset/myynti	8	64 791	43 378
Muiden varojen vähennys/(lisäys)		5 495	–5 374
Muiden velkojen (vähennys)/lisäys		–227	19
Euroopan investointipankille maksettavien määrien lisäys/(vähennys)		4 668	–175
Toiminnan nettorahavirta		–278 916	–154 673
RAHOITUSTOIMINTA
Jäsenvaltioiden maksamat rahoitusosuudet	15	100 000	105 691
Jäsenvaltioilta korkotukien ja teknisen avun rahoittamiseksi saadut määrät		92 590	7 410
Jäsenvaltioiden lukuun maksetut korkotuet ja tekninen apu		–22 290	–21 899
Rahoitustoiminnan nettorahavirta		170 300	91 202
Käteisvarojen ja muiden rahavarojen nettovähennys		–108 616	–63 471

Yhteenveto rahavirtalaskelmasta:
Käteisvarat ja muut rahavarat varainhoitovuoden alussa		545 398	599 507
Nettorahavirta:
Toiminnasta		–278 916	–154 673
Rahoitustoiminnasta		170 300	91 202
Valuuttakurssimuutosten vaikutuksista käteisvaroihin ja muihin rahavaroihin		12 216	9 362
Käteisvarat ja muut rahavarat varainhoitovuoden lopussa		448 998	545 398
Käteisvarat ja muut rahavarat muodostuvat seuraavista eristä:
Käteisvarat	5	71 405	9 642
Määräaikaistalletukset (lukuun ottamatta kertyneitä korkoja)		290 576	415 756
Yritystodistukset	5	87 017	120 000
		448 998	545 398

Joulukuun 31. päivänä 2015 päättyneeltä varainhoitovuodelta laadittujen tilinpäätöslaskelmien liitetiedot

1 Yleiset tiedot

Investointikehys on luotu yhteistyöstä ja kehitysavusta tehdyn Cotonoun sopimuksen mukaisesti. Cotonoun sopimus tehtiin Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden, jäljempänä ”AKT-valtiot”, ja Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden välillä 23. kesäkuuta 2000 ja sitä on tarkistettu 25. kesäkuuta 2005 ja 22. kesäkuuta 2010.

Investointikehys ei ole erillinen oikeushenkilö. Kehyksen rahoitusosuuksia hallinnoi jäsenvaltioiden (rahoittajien) puolesta Euroopan investointipankki, jäljempänä ”EIP”, Cotonoun sopimuksen mukaisesti. EIP myös vastaa kehyksen hallinnosta.

Cotonoun sopimuksen mukaisesti myönnettävä rahoitus saadaan EU:n jäsenvaltioiden talousarvioista. Jäsenvaltioiden myöntämä rahoitus muodostuu investointikehykseen osoitetusta rahoituksesta ja korkotukien kattamiseen tarkoitetuista avustuksista, kuten monivuotisissa rahoituskehyksissä määrätään (vuodet 2000–2007 kattava ensimmäinen rahoituspöytäkirja eli 9. Euroopan kehitysrahasto (EKR), vuodet 2008–2013 kattava toinen rahoituspöytäkirja eli 10. EKR, ajanjakson 1. tammikuuta 2014 – 28. helmikuuta 2015 kattava siirtymävaiheen rahoitusjärjestely sekä vuodet 2014–2020 kattava kolmas rahoituspöytäkirja eli 11. EKR). EIP:lle on annettu tehtäväksi hallinnoida seuraavia välineitä:

-investointikehys eli 3 685,5 miljoonan euron suuruinen uudistuva riskirahasto, josta tuetaan yksityisen sektorin investointeja AKT-valtioissa; investointikehyksen varoista 48,5 miljoonaa euroa on osoitettu merentakaisille maille ja alueille, jäljempänä ”MMA-maat”;

-korkotukien rahoittamiseen tarkoitetut avustukset, joista enintään 1 220,85 miljoonaa euroa on varattu AKT-valtioille ja enintään 8,5 miljoonaa euroa MMA-maille; näistä korkotuista enintään 15 prosenttia voidaan käyttää hankkeisiin liittyvän teknisen avun rahoittamiseen;

-siirtymävaiheen rahoitusjärjestely (1. tammikuuta 2014 – 28. helmikuuta 2015), joka kattaa korkotukien ja hankkeisiin liittyvän teknisen avun rahoittamiseksi myönnettävät avustukset ja joka muodostuu edellisistä EKR:ista peräisin olevista määristä, joita ei ole sidottu tai jotka on vapautettu.

Tässä tarkasteltavat tilinpäätöslaskelmat kattavat ajanjakson 1. tammikuuta 2015 – 31. joulukuuta 2015.

EIP:n hallintoneuvosto hyväksyi EIP:n hallituksen ehdotuksesta tilinpäätöslaskelmat 10. maaliskuuta 2016 ja antoi luvan toimittaa ne EIP:n valtuustolle hyväksyttäväksi 26. huhtikuuta 2016 mennessä.

2 Tilinpäätöksen keskeiset laatimisperiaatteet

Laatimisperusteet – Lausuma IFRS-standardien noudattamisesta

Investointikehyksen tilinpäätöslaskelmien laadinnassa on noudatettu kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS) sellaisina kuin Euroopan unioni on ne hyväksynyt.

2.2Merkittävät kirjanpidolliset arviot

Tilinpäätöslaskelmien laatimisessa tarvitaan kirjanpidollisia arvioita. Lisäksi on tarpeen, että EIP:n johto käyttää harkintaa soveltaessaan investointikehyksen tilinpäätöslaskelmien laadinnassa noudatettavia menetelmiä. Tässä kohdassa käsitellään sellaisia osa-alueita, joilla harkintaa käytetään keskimääräistä enemmän, jotka ovat keskimääräistä monimutkaisempia tai joilla tehdään tilinpäätöslaskelmien kannalta tärkeitä oletuksia ja arvioita.

Harkintaa ja arvioita käytetään etenkin seuraavilla osa-alueilla:

Rahoitusinstrumenttien käyvän arvon määrittäminen

Sellaisten rahoitusvarojen ja -velkojen käypä arvo, joilla käydään kauppaa toimivilla markkinoilla, perustuu noteerattuihin markkinahintoihin tai pörssivälittäjien hintanoteerauksiin. Jos käypiä arvoja ei saada toimivilta markkinoilta, ne määritetään erilaisilla arvostusmenetelmillä, kuten matemaattisilla malleilla. Malleja sovellettaessa käytetään mahdollisuuksien mukaan todettavissa olevia markkinatietoja, muussa tapauksessa käyvät arvot on määritettävä osin arvioiden perusteella. Arviot luokitellaan käyvän arvon hierarkiassa eri tasoille sen mukaan, millaisia tietoja arvostusmenetelmissä käytetään, kuten liitetiedoissa 2.4.3 ja 4 kuvataan.

Arvostusmenetelmänä voidaan käyttää nettonykyarvoa, diskontattuun rahavirtaan perustuvia malleja, vertailua samankaltaisiin instrumentteihin, joille on saatavissa todettavissa olevia markkinahintoja, Black-Scholes-optiohinnoittelumallia, polynomeihin perustuvia optiohinnoittelumalleja ja muita arvostusmalleja. Arvostusmenetelmissä käytettäviin oletuksiin ja tietoihin kuuluvat muun muassa riskittömät korot ja vertailukorot, diskonttokorkojen arvioinnissa käytettävät luottoriskimarginaalit, joukkovelkakirjojen ja osakkeiden hinnat, valuuttakurssit, osakkeiden ja osakeindeksien hinnat ja odotettavissa oleva hintojen volatiliteetti ja korrelaatio.

Arvostusmenetelmien tarkoituksena on tuottaa arvio käyvästä arvosta, joka saataisiin omaisuuserän myynnistä tai maksettaisiin velan siirtämisestä markkinaosapuolten välillä arvostuspäivänä toteutuvassa tavanmukaisessa liiketoimessa.

Yleisten ja suhteellisen yksinkertaisten rahoitusinstrumenttien tapauksessa investointikehyksessä käytetään laajalti hyväksyttyjä arvostusmalleja. Näin esimerkiksi koron- ja valuutanvaihtosopimusten käyvän arvon määrittämisessä käytetään ainoastaan todettavissa olevia markkinatietoja ja johdon harkinnan ja arvioinnin osuus arvostuksessa on vähäistä. Todettavissa olevia hintoja ja malleja varten tarvittavia syöttötietoja on yleensä saatavilla markkinoilta silloin kun on kyse noteeratuista vieraan tai oman pääoman ehtoisista arvopapereista, pörssinoteeratuista johdannaisista ja yksinkertaisista OTC-johdannaisista, kuten koronvaihtosopimuksista. Todettavissa olevien markkinahintojen ja mallien syöttötietojen saatavuus vähentää johdon suorittaman harkinnan ja arvioinnin tarvetta ja käyvän arvon määritykseen liittyvää epävarmuutta. Todettavissa olevien markkinahintojen ja mallien syöttötietojen saatavuus vaihtelee tuotteittain ja markkinoittain, ja saatavuuteen vaikuttavat yksittäisistä tapahtumista johtuvat muutokset ja rahoitusmarkkinoilla yleisesti vallitsevat olosuhteet.

Monimutkaisempien instrumenttien tapauksessa investointikehyksessä käytetään sen omia arvostusmalleja, jotka perustuvat yleisesti hyväksyttyihin arvostusmalleihin. Osa tai kaikki näiden mallien merkittävistä syöttötiedoista voivat olla sellaisia, etteivät ne ole todettavissa markkinoilta, vaan ne johdetaan markkinahinnoista tai -koroista tai arvioidaan oletusten perusteella. Sellaisia instrumentteja, joiden arvostuksessa käytetään merkittäviä muita kuin todettavissa olevia syöttötietoja, ovat muun muassa eräät lainat ja vakuudet, joilla ei ole toimivia markkinoita. Arvostusmalleissa, joissa käytetään merkittäviä muita kuin todettavissa olevia syöttötietoja, tarvitaan käyvän arvon määrittämisessä enemmän johdon harkintaa ja arviointia. Johdon harkintaa ja arviointia tarvitaan yleensä soveltuvan mallin valinnassa, arvioitavan rahoitusinstrumentin odotettujen vastaisten rahavirtojen määrittämisessä, vastapuolen velvoitteen laiminlyönnin tai ennenaikaisen takaisinmaksun todennäköisyyden arvioinnissa sekä soveltuvien diskonttokorkojen valinnassa.

Investointikehyksessä on käytössä vakiintunut valvontajärjestelmä käyvän arvon määritystä varten. Tähän valvontajärjestelmään kuuluvat EIP:n riskienhallintatoiminto ja markkinatietojen hallintatoiminto. Nämä toiminnot ovat front office -toiminnoista riippumattomia toimintoja, ja niiden tehtävänä on tarkistaa merkittävät käyvän arvon määritykset. Nämä tarkistukset kattavat seuraavat osa-alueet:

-todettavissa olevien hintojen tarkistaminen

-uusien arvostusmallien ja jo käytössä oleviin malleihin tehtyjen muutosten arviointi ja hyväksyminen

-mallien kalibrointi ja toteutumatestaus todettavissa olevien markkinatransaktioiden perusteella

-merkittävien arvostuksessa tapahtuneiden muutosten analyysi ja tutkiminen

-merkittävien muiden kuin todettavissa olevien syöttötietojen ja arvonoikaisujen arviointi.

Silloin kun käyvän arvon määrityksessä käytetään kolmannelta osapuolelta peräisin olevia tietoja, kuten pörssivälittäjän hintanoteerauksia tai hinnoittelupalveluja, investointikehyksessä tarkistetaan, että kyseiset arviot vastaavat IFRS-standardeja. Tässä yhteydessä

-määritetään, onko pörssivälittäjän hintanoteeraus tai hinnoittelupalvelun tuottama hinta asianmukainen

-arvioidaan, onko pörssivälittäjän hintanoteeraus tai hinnoittelupalvelu luotettava

-selvitetään, miten käypä arvo on määritetty ja missä määrin se vastaa todellisia markkinatransaktioita

-kun käyvän arvon määrityksessä käytetään samankaltaisten instrumenttien hintoja, selvitetään, miten näitä hintoja on mukautettu arvonmäärityksen kohteena olevan instrumentin ominaispiirteiden mukaan.

Arvonalentumistappio lainoista ja muista saamisista

Investointikehyksestä myönnettyjä lainoja ja sen muita saamisia arvioidaan jokaisena tilinpäätöspäivänä sen määrittämiseksi, onko arvonalennuksen vuoksi tehtävä varaus yli- tai alijäämää ja muita laajan tuloksen eriä osoittavaan laskelmaan. Varausta määritettäessä EIP:n johdon on käytettävä harkintaansa erityisesti arvioidessaan vastaisten rahavirtojen määrää ja ajankohtaa. Nämä arviot perustuvat useita tekijöitä koskeviin oletuksiin, ja todelliset määrät voivat poiketa arvioista, minkä vuoksi varauksen määrää voidaan tulevaisuudessa joutua muuttamaan. Yksittäisiä huomattavia lainoja ja saamisia koskevien erillisten varausten lisäksi investointikehyksen kirjanpitoon voidaan tehdä myös yleinen arvonalentumisvaraus. Tällainen varaus koskee sellaisia vastuita, joista ei ole tehty erillistä arvonalentumiskirjausta mutta joihin liittyvä laiminlyöntiriski on ajan mittaan kasvanut.

Laina katsotaan periaatteessa järjestämättömäksi luotoksi, jos korkojen ja pääoman maksu on vähintään 90 päivää myöhässä ja jos EIP:n johto katsoo, että arvon alentumisesta on objektiivista näyttöä.

Noteeraamattomien, myytävissä olevien oman pääoman ehtoisten sijoitusten arvostaminen

Noteeraamattomien, myytävissä olevien oman pääoman ehtoisten sijoitusten arvostaminen perustuu yleensä johonkin seuraavista:

-toisistaan riippumattomien osapuolten väliset viimeaikaiset markkinatransaktiot

-keskeisiltä ominaisuuksiltaan samanlaisten muiden instrumenttien käypä arvo

-voimassaoloajaltaan ja riskiominaisuuksiltaan vastaavien tase-erien käyvällä korkokannalla diskontatut odotetut rahavirrat

-mukautettu nettoarvomenetelmä tai

-muut arvostusmallit.

Noteeraamattomien, myytävissä olevien oman pääoman ehtoisten sijoitusten rahavirtojen ja diskonttokorkojen määrittäminen edellyttää mittavaa arvioiden tekemistä. Investointikehyksen kirjanpidossa sovellettavia arvostusmenetelmiä tarkistetaan säännöllisesti ja niiden käyttökelpoisuutta testataan saman instrumentin viimeaikaisten markkinatransaktioiden hintatietojen tai muiden todettavissa olevien markkinatietojen avulla.

Myytävissä olevien rahoitusvarojen arvon alentuminen

Myytävissä oleviin oman pääoman ehtoisiin sijoituksiin tehdään investointikehyksen kirjanpidossa arvonalennus silloin, kun käyvässä arvossa on tapahtunut merkittävä tai pitkäaikainen aleneminen, jonka seurauksena sijoituksen arvo on alentunut alle hankintamenon, tai jos arvon alentumisesta on muuta objektiivista näyttöä. Päätös siitä, mikä on ”merkittävä” tai ”pitkäaikainen” arvonalennus, perustuu harkintaan. Investointikehyksen tapauksessa arvonalennuksen katsotaan yleensä olevan merkittävä, jos se on vähintään 30 prosenttia, ja pitkäaikainen, jos sen kesto on yli 12 kuukautta. Investointikehyksen tapauksessa arvioidaan myös muita tekijöitä, joihin kuuluvat noteerattujen osakkeiden normaali hintavolatiliteetti sekä noteeraamattomien osakkeiden tulevat rahavirrat ja diskonttaustekijät.

Sellaisten yhteisöjen konsolidointi, joissa investointikehyksellä on omistusosuus

Investointikehyksen tapauksessa tehtiin merkittävä päätelmä, jonka mukaan yksikään sellaisista yhteisöistä, joissa investointikehyksellä on omistusosuus, ei ole sen määräysvallassa. Tämä johtuu siitä, että kaikissa tällaisissa yhteisöissä vastuunalainen osakas, rahaston hoitaja tai rahaston hallintoneuvosto on yksin vastuussa kumppanuuteen liittyvien toimien ja asioiden hallinnoinnista ja valvonnasta ja niillä on valtuudet toteuttaa kaikki toimenpiteet kumppanuuden tarkoituksen ja tavoitteiden toteuttamiseksi rahaston investointi- ja politiikkasuuntaviivojen mukaisesti.

2.3Tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden muutokset

Jäljempänä kuvattuja muutoksia lukuun ottamatta tässä esitettyjen investointikehyksen tilinpäätöslaskelmien laadinnassa on kaikkien ajanjaksojen osalta johdonmukaisesti noudatettu liitetiedossa 2.4 esitettyjä tilinpäätöksen laatimisperiaatteita. Investointikehyksen osalta on hyväksytty seuraavat uudet standardit ja standardien muutokset

Hyväksytyt standardit

Tässä esitettyjen tilinpäätöslaskelmien laadinnassa on noudatettu seuraavia standardeja, standardien muutoksia ja standardien tulkintoja.

-IFRS-standardien vuosittaiset parannukset 2010–2012 – useita standardeja

-IFRS-standardien vuosittaiset parannukset 2011–2013 – useita standardeja

Näillä muutoksilla ei ollut olennaista vaikutusta investointikehyksen tilinpäätöslaskelmiin.

Julkaistut standardit, jotka eivät ole vielä voimassa

Seuraavassa luetellut standardit, standardien muutokset ja standardien tulkinnat ovat voimassa 1. tammikuuta 2015 jälkeen alkaneiden tilikausien osalta. Niitä ei kuitenkaan ole sovellettu tässä esitettyjen tilinpäätöslaskelmien laadinnassa. Ne standardit, joilla on merkitystä investointikehyksen kannalta, on lueteltu seuraavassa.

IFRS 9 Rahoitusinstrumentit

Tämän standardin jälkimmäinen osa julkaistiin 24. heinäkuuta 2014. Standardi korvaa IAS 39:ssä (”Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen”) annetun nykyisen ohjeistuksen. IFRS 9 sisältää tarkistetut ohjeet rahoitusinstrumenttien luokittelusta ja arvostamisesta, myös odotettavissa olevia luottotappioita koskevan uuden mallin, jota käytetään laskettaessa rahoitusvarojen arvon alentumista, sekä uudet suojauslaskentaa koskevat yleisvaatimukset. Siihen on myös otettu aikaisemmat IAS 39:n ohjeet rahoitusinstrumenttien merkitsemisestä taseeseen ja kirjaamisesta pois taseesta. IFRS 9:ää sovelletaan 1. tammikuuta 2018 tai sen jälkeen alkaneisiin tilikausiin, ja sitä voidaan soveltaa aikaistetusti. Euroopan unioni ei ole vielä hyväksynyt IFRS 9:ää. Standardia ei aiota ottaa investointikehyksessä käyttöön aikaistetusti. Sitä koskeva vaikutustenarviointi on parhaillaan käynnissä.

IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista

IFRS 15:ssä vahvistetaan kattavat puitteet sen määrittämiseksi, milloin ja missä määrin nämä tuotot kirjataan. Se korvaa näiden tuottojen kirjaamista koskevat nykyiset ohjeet, joita on muun muassa seuraavissa standardeissa: IAS 18 ”Tuotot”, IAS 11 ”Pitkäaikaishankkeet” ja IFRIC 13 ”Kanta-asiakasohjelmat”. IFRS 15:tä sovelletaan 1. tammikuuta 2018 tai sen jälkeen alkaneisiin tilikausiin, ja sitä voidaan soveltaa aikaistetusti. Euroopan unioni ei ole vielä hyväksynyt IFRS 15:tä, eikä standardin vaikutuksia investointikehyksen tillinpäätöslaskelmiin ole vielä määritetty.

2.4Yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista

Varat ja velat merkitään taseeseen alenevassa likviditeettijärjestyksessä. Taseessa ei eritellä lyhyt- eikä pitkäaikaisia eriä.

2.4.1 Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen

Investointikehyksen tilinpäätöslaskelmat laaditaan euroina, joka on myös kehyksen toimintavaluutta. Euroina ilmoitetut määrät on pyöristetty lähimpään tuhanteen, ellei toisin mainita.

Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat muunnetaan euroiksi käyttäen liiketoimien toteutuspäivän valuuttakurssia.

Muut kuin euromääräiset monetaariset varat ja velat muunnetaan euromääräisiksi tilinpäätöspäivänä voimassa olleeseen kurssiin. Valuuttojen muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot kirjataan yli- tai alijäämää ja muita laajan tuloksen eriä osoittavaan laskelmaan.

Ei-monetaariset erät, jotka arvostetaan ulkomaan valuutan määräiseen alkuperäiseen hankintamenoon, muunnetaan käyttäen alkuperäisen liiketoimen toteuttamispäivänä voimassa ollutta kurssia. Ei-monetaariset erät, jotka arvostetaan ulkomaan valuutan määräiseen käypään arvoon, muunnetaan käyttäen valuuttakurssia, joka oli voimassa käyvän arvon määrityspäivänä.

Kurssierot, jotka syntyvät liiketapahtumien selvittämisestä niiden toteutuspäivän kurssista poikkeavalla kurssilla, sekä selvittämättömistä ulkomaan rahan määräisistä monetaarisista varoista ja veloista syntyvät realisoitumattomat kurssierot kirjataan yli- tai alijäämää ja muita laajan tuloksen eriä osoittavaan laskelmaan.

Yli- tai alijäämää ja muita laajan tuloksen eriä osoittavan laskelman erät on muunnettu euroiksi käyttäen toteutuspäivän valuuttakurssia.

2.4.2 Käteisvarat ja muut rahavarat

Investointikehyksen käteisvarat ja muut rahavarat sisältävät käyttötilit ja sellaiset lyhytaikaiset talletukset ja yritystodistukset, joiden alkuperäinen maturiteetti on enintään kolme kuukautta.

2.4.3 Rahoitusvarat (muut kuin johdannaissopimukset)

Rahoitusvarat kirjataan selvityspäivän perusteella.

Rahoitusinstrumenttien käypä arvo

Käypä arvo on hinta, joka saataisiin omaisuuserän myynnistä tai maksettaisiin velan siirtämisestä markkinaosapuolten välillä arvostuspäivänä toteutuvassa tavanmukaisessa liiketoimessa tai tällaisen mahdollisuuden puuttuessa sellaisilla suotuisimmilla markkinoilla, joille investointikehyksellä on pääsy kyseisenä päivänä.

Tarvittaessa EIP määrittää investointikehyksen puolesta instrumentin käyvän arvon käyttämällä toimivilla markkinoilla noteerattua instrumentin hintaa. Markkinoita pidetään toimivina markkinoina, jos omaisuuserää tai velkainstrumenttia koskevia liiketoimia toteutuu niillä riittävän usein ja näiden liiketoimien volyymi on riittävän suuri, jotta hinnoittelutietoa saadaan jatkuvasti.

Jos taseeseen kirjattavien rahoitusvarojen ja -velkojen käypiä arvoja ei saada toimivilta markkinoilta, ne määritetään erilaisilla arvostusmenetelmillä, kuten matemaattisilla malleilla. Malleja sovellettaessa käytetään mahdollisuuksien mukaan todettavissa olevia markkinatietoja, muussa tapauksessa käyvät arvot on määritettävä osin arvioiden perusteella. Valitussa arvostusmenetelmässä otetaan huomioon kaikki sellaiset tekijät, jotka markkinaosapuolet ottaisivat huomioon liiketoimea hinnoitellessaan.

EIP määrittää käyvät arvot käyttämällä seuraavassa esitettyä käyvän arvon hierarkiaa, joka kuvaa sitä, miten merkityksellisiä tiedot ovat arvonmäärityksen kannalta:

-Taso 1: identtisten instrumenttien mukauttamattomat noteeratut markkinahinnat sellaisilta toimivilta markkinoilta, joille investointikehyksellä on pääsy.

-Taso 2: muut omaisuuserästä saatavilla olevat tiedot kuin tason 1 kattamat hintanoteeraukset; nämä tiedot voidaan saada suoraan (hinnat) tai välillisesti (hinnoista johdetut tiedot). Tämä luokka sisältää sellaiset instrumentit, joiden arvo on määritetty käyttämällä toimivilla markkinoilla noteerattuja samankaltaisten instrumenttien markkinahintoja, tai identtisten tai samankaltaisten instrumenttien hintoja, jotka on noteerattu markkinoilla, joita ei pidetä täysin toimivina, tai muita arvonmääritysmenetelmiä, joissa kaikki merkittävät syöttötiedot saadaan suoraan tai välillisesti markkinatiedoista.

-Taso 3: muut kuin todettavissa olevat tiedot. Tämä luokka sisältää kaikki sellaiset instrumentit, joiden arvostusmenetelmä sisältää sellaisia syöttötietoja, jotka eivät perustu todettavissa oleviin tietoihin, ja joiden tapauksessa tällaisilla tiedoilla on merkittävä vaikutus instrumentin arvostuksessa. Tämä luokka sisältää sellaiset instrumentit, joiden arvo on määritetty samankaltaisten instrumenttien noteerattujen hintojen perusteella mutta joiden tapauksessa on instrumenttien välisten erojen huomioon ottamiseksi jouduttu tekemään sellaisia merkittäviä mukautuksia tai oletuksia, jotka eivät ole todettavissa.

Käyvän arvon luokitushierarkian tasolta toiselle tehdyt siirrot kirjataan investointikehyksessä tilikauden lopun tilanteen mukaisesti sille tilikaudelle, jonka aikana muutos on tapahtunut.

Eräpäivään asti pidettävät rahoitusvarat

Eräpäivään asti pidettävät rahoitusvarat muodostuvat noteeratuista joukkovelkakirjoista, jotka on tarkoitus pitää eräpäivään asti, ja yritystodistuksista, joiden alkuperäinen maturiteetti on yli kolme kuukautta.

Tällaiset joukkovelkakirjat ja yritystodistukset kirjataan alun perin niiden käypään arvoon, johon on lisätty kaikki suoraan omaisuuserään kohdistettavissa olevat transaktiokulut. Hankinta-arvon ja lunastusarvon erotus jaksotetaan instrumentin jäljellä olevalle juoksuajalle käyttämällä efektiivisen koron menetelmää.

Investointikehyksen kirjanpidossa arvioidaan jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko objektiivista näyttöä siitä, että rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvo on alentunut. Rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvon katsotaan alentuneen ainoastaan silloin, jos arvonalentumisesta on objektiivista näyttöä yhden tai useamman, omaisuuserän alkuperäisen kirjaamisen jälkeen toteutuneen tapahtuman seurauksena ja tappion synnyttävällä tapahtumalla (tai tapahtumalla) on luotettavasti arvioitavissa oleva vaikutus rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvioituihin vastaisiin rahavirtoihin. Arvonalentumistappio kirjataan tulosvaikutteisesti ja tappion suuruus määritetään kyseisen rahoitusinstrumentin kirjanpitoarvon ja sen alkuperäisellä efektiivisellä korolla diskontattujen arvioitujen vastaisten rahavirtojen nykyarvon erotuksena.

Lainat

Investointikehyksestä myönnetyt lainat kirjataan investointikehyksen varoiksi, kun raha siirretään velalliselle. Lainat kirjataan alun perin hankintamenon määräisinä (kehyksestä maksettu nettomäärä) eli lainaa vastaavien rahavarojen käypään arvoon, johon sisältyvät kaikki transaktiokulut. Tämän jälkeen lainat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttämällä efektiivisen tuoton menetelmää ja vähentämällä kaikki arvonalentumista ja maksun saamatta jäämistä varten tehdyt varaukset.

Myytävissä olevat rahoitusvarat

Myytävissä olevat rahoitusvarat on joko nimetty sellaisiksi tai niitä ei voida luokitella tulosvaikutteisesti käypään arvoon kirjattaviksi eriksi, eräpäivään asti pidettäviksi rahoitusvaroiksi tai lainoiksi ja muiksi saamisiksi. Niihin kuuluvat muun muassa suorat oman pääoman ehtoiset sijoitukset sekä pääomasijoitusrahastoihin tehdyt sijoitukset.

Myytävissä olevat rahoitusvarat kirjataan alkuperäisen arvostamisen jälkeen käypään arvoon. Oman pääoman ehtoisten sijoitusten käypä arvo määritetään seuraavasti, kun sitä ei ole saatavilla toimivilta markkinoilta:

a.Pääomasijoitusrahastot

Kunkin pääomasijoitusrahaston käypä arvo perustuu rahaston ilmoittamaan tuoreimpaan käytettävissä olevaan nettoarvoon (net asset value) silloin kun tämä arvo on laskettu noudattamalla IFRS-standardien mukaisia kansainvälisiä arvostussääntöjä, esimerkiksi Euroopan pääomasijoitusyhdistyksen (European Venture Capital Association) julkaisemia IPEV-sääntöjä (International Private Equity and Venture Capital Valuation Guidelines). Pääomasijoitusrahaston ilmoittamaa nettoarvoa voidaan kuitenkin päättää oikaista, jos esille tulee seikkoja, jotka voivat vaikuttaa arvostukseen.

b.Suorat oman pääoman ehtoiset sijoitukset

Sijoituksen käypä arvo perustuu tuoreimpiin käytettävissä oleviin tilinpäätöslaskelmiin. Arvostuksessa käytetään soveltuvin osin samaa arvostusmallia kuin pääomaosuuden hankinnan yhteydessä.

Pääomasijoitusrahastoista ja suorista oman pääoman ehtoisista sijoituksista syntyneet realisoitumattomat voitot ja tappiot kirjataan rahoittajien varoihin siihen asti, kunnes sijoitus myydään, peritään tai muutoin luovutetaan tai kunnes sen arvon todetaan alentuneen. Jos myytävissä olevan sijoituksen arvon katsotaan alentuneen, aiemmin omaan pääomaan merkitty kumulatiivinen realisoitumaton voitto tai tappio kirjataan yli- tai alijäämää ja muita laajan tuloksen eriä osoittavaan laskelmaan.

Noteeraamattomien sijoitusten käypä arvo määritetään käyttämällä yleisesti tunnustettuja arvostusmenetelmiä (kuten mukautettua nettoarvoa, diskontattua rahavirtaa tai kertoimiin perustuvia menetelmiä). Tällaiset sijoitukset arvostetaan hankintamenoon silloin, kun niiden käypää arvoa ei voida luotettavasti määrittää. Ensimmäisen kahden vuoden aikana sijoitukset kirjataan hankintamenoon.

Investointikehyksen hankkimat pääomaosuudet ovat pääasiassa sijoituksia pääomasijoitusrahastoihin. Alalla noudatettavan käytännön mukaisesti tällaiset sijoitukset ovat yleensä useiden sijoittajien yhdessä tekemiä sijoituksia, joten yksikään sijoittajista ei voi yksin vaikuttaa rahaston päivittäisiin toimintoihin tai sen sijoitustoimintaan. Tämän vuoksi sijoittajan jäsenyys tällaisen rahaston hallintoelimessä ei periaatteessa merkitse sitä, että kyseinen sijoittaja voi vaikuttaa rahaston jokapäiväisiin toimintoihin. Lisäksi pääomasijoitusrahastoon sijoittavat yksittäiset sijoittajat eivät määrää rahaston toimintapolitiikasta, johon kuuluu mm. osinkojen tai muiden varojen jakopolitiikka. Tällaiset päätökset tekee yleensä rahaston johto osuudenomistajien kanssa tehdyn sopimuksen perusteella. Kyseisessä sopimuksessa määrätään rahaston johdon ja kaikkien osuudenomistajien oikeuksista ja velvollisuuksista. Sopimus myös yleensä estää yksittäisiä sijoittajia toteuttamasta rahaston kanssa luonteeltaan olennaisia kahdenvälisiä liiketoimia, vaihtamasta rahaston kanssa johtohenkilöitä tai saamasta erityisoikeutta käyttää olennaisen tärkeitä teknisiä tietoja. Investointikehyksen sijoitukset tehdään edellä kuvatun alan yleisen käytännön mukaisesti. Näin varmistetaan, ettei investointikehyksellä ole standardeissa IFRS 10 ja IAS 28 tarkoitetussa merkityksessä määräysvaltaa tai huomattavaa vaikutusvaltaa kyseisiin sijoituksiin, myöskään silloin kun on kyse sijoituksista, joiden äänioikeuksista investointikehyksellä on yli 20 prosenttia.

Vakuudet

Alkuperäisen kirjaamisen ajankohtana vakuudet kirjataan käypään arvoon, joka vastaa vakuuksista saatavien palkkioiden nettonykyarvoa (NPV). Nettonykyarvo lasketaan kunkin liiketoimen aloituspäivänä ja kirjataan taseessa muihin varoihin tai muihin velkoihin kuuluviin vakuuksiin.

Vakuuksia koskevat investointikehyksen vastuut merkitään alkuperäisen kirjaamisen jälkeen kirjanpitoon käyttäen suurempaa seuraavista:

-paras arvio määrästä, joka on maksettava vakuuteen perustuvan taloudellisen velvoitteen täyttämiseksi; arvio perustuu kaikkiin tilinpäätöspäivänä käytettävissä oleviin tekijöihin ja tietoihin;

-alun perin kirjattu määrä, josta on vähennetty kertyneet jaksotukset; alun perin kirjattu määrä jaksotetaan käyttämällä vakuutusmatemaattista menetelmää.

Vakuuksiin liittyvän vastuun lisääntyminen tai väheneminen kirjataan yli- tai alijäämää ja muita laajan tuloksen eriä osoittavan laskelman kohtaan ”palkkiotuotot”.

Tällaisten vakuuksien kohteena olevien investointikehyksen varojen hankintameno jaksotetaan sen jälkeen käyttämällä vakuutusmatemaattista menetelmää, ja niille tehdään arvonalentumistesti.

Lisäksi kun vakuussopimus allekirjoitetaan, se esitetään investointikehyksen ehdollisena velkana, ja kun vakuus otetaan käyttöön, se esitetään investointikehyksen sitoumuksena.

2.4.4 Rahoitusvarojen arvon alentuminen

Investointikehyksen kirjanpidossa arvioidaan jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko objektiivista näyttöä siitä, että rahoitusvaroihin kuuluvan erän arvo on alentunut. Rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvon katsotaan alentuneen ainoastaan silloin, jos arvonalentumisesta on objektiivista näyttöä yhden tai useamman, omaisuuserän alkuperäisen kirjaamisen jälkeen toteutuneen tapahtuman seurauksena ja tappion synnyttävällä tapahtumalla on luotettavasti arvioitavissa oleva vaikutus rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvioituihin vastaisiin rahavirtoihin. Näytöksi arvon alentumisesta voidaan katsoa muun muassa seuraavat: tiedot velallista tai velallisten ryhmää kohdanneista merkittävistä talousvaikeuksista tai korkojen tai pääoman takaisinmaksun laiminlyönnistä tai konkurssin tai muun taloudellisen uudelleenjärjestelyn todennäköisyyden kasvu. Arvon alentumista voidaan epäillä myös silloin kun arvioidut vastaiset rahavirrat pienentyvät käytettävissä olevien tietojen mukaan huomattavasti esimerkiksi maksurästien kasvun tai maksulaiminlyönteihin yhteydessä olevien taloudellisten olosuhteiden vuoksi.

Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavaan lainakantaan tehdään varainhoitovuoden lopussa arvonalennus, kun voidaan objektiivisesti osoittaa, että on olemassa riski siitä, että lainattuja tai arvoltaan vastaavia varoja ei osittain tai kokonaisuudessaan saada takaisin alkuperäisten sopimusehtojen mukaisesti. Jos voidaan objektiivisesti osoittaa, että omaisuuserän arvo on alentunut, tappion määrä lasketaan vähentämällä omaisuuserän kirjanpitoarvosta arvioitujen vastaisten rahavirtojen nykyarvo. Omaisuuserän kirjanpitoarvoa alennetaan varaustilin kautta, ja tappion määrä kirjataan yli- tai alijäämää ja muita laajan tuloksen eriä osoittavaan laskelmaan. Alennetulle kirjanpitoarvolle kertyy edelleen korkoa omaisuuserän efektiivisen korkokannan mukaan. Lainan määrä sekä siihen liittyvä varaus poistetaan kirjanpidosta, kun takaisinperinnän ei oleteta enää olevan käytännössä mahdollista. Jos alkuperäisen arvonalentumistappion määrä kasvaa tai pienenee arvonalentumiskirjauksen jälkeisinä vuosina jonkin tapahtuman seurauksena, aiemmin kirjattua arvonalentumistappiota suurennetaan tai pienennetään varaustilin kautta.

Investointikehyksen kirjanpidossa luottoriskiarviot tehdään operaatiokohtaisesti, minkä vuoksi yleistä arvonalennusta ei ole tarpeen tehdä.

Myytävissä olevien rahoitusvarojen osalta arvioidaan jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko objektiivista näyttöä siitä, että sijoituksen arvo on alentunut. Objektiivisena näyttönä voidaan pitää esimerkiksi sijoituksen käyvän arvon huomattavaa tai pitkäaikaista alentumista alle hankintamenon. Jos arvon alentumisesta on objektiivista näyttöä, kumulatiivinen tappio (joka määritetään vähentämällä hankintamenosta käypä arvo ja mahdollinen sijoituksesta yli- tai alijäämää ja muita laajan tuloksen eriä osoittavaan laskelmaan aiemmin kirjattu arvonalentumistappio) poistetaan rahoittajien varoista ja kirjataan yli- tai alijäämää ja muita laajan tuloksen eriä osoittavaan laskelmaan. Myytävissä olevien rahoitusvarojen arvonalentumistappioita ei peruuteta yli- tai alijäämää ja muita laajan tuloksen eriä osoittavan laskelman kautta; niiden käyvän arvon kasvu, joka tapahtuu arvonalentumiskirjauksen jälkeen, merkitään suoraan rahoittajien varoihin.

EIP:n riskienhallintatoiminto tarkistaa vähintään kerran vuodessa, onko rahoitusvarojen arvo alentunut. Tarkistuksen perusteella tehdään oikaisuja, joihin kuuluvat mm. diskonttauksen purkaminen yli- tai alijäämää ja muita laajan tuloksen eriä osoittavassa laskelmassa omaisuuserän vaikutusaikana sekä kaikki alkuperäisen arvonalennuksen uudelleenarviointiin liittyvät oikaisut.

2.4.5 Johdannaissopimukset

Johdannaissopimuksiin kuuluu valuutanvaihtosopimuksia, valuuttojen välisiä koronvaihtosopimuksia, lyhytaikaisia valuutanvaihtosopimuksia (valuuttaswapit) ja koronvaihtosopimuksia.

Investointikehyksessä ei käytetä IAS 39:n tarjoamia suojausmahdollisuuksia. Kaikki johdannaissopimukset arvostetaan tulosvaikutteisesti käypään arvoon ja esitetään tilinpäätöksessä johdannaissopimuksissa. Käyvän arvon määrittäminen perustuu lähinnä diskontattua kassavirtaa koskeviin malleihin, optioiden hinnoittelumalleihin sekä kolmansien antamiin hintatarjouksiin.

Johdannaissopimukset kirjataan käypään arvoon varoiksi silloin, kun niiden käypä arvo on positiivinen, ja veloiksi silloin, kun niiden käypä arvo on negatiivinen. Johdannaissopimusten käyvän arvon muutokset kirjataan yli- tai alijäämää ja muita laajan tuloksen eriä osoittavan laskelman kohtaan ”Johdannaissopimusten käyvän arvon muutos”.

Johdannaissopimukset kirjataan alun perin kaupantekopäivän arvon mukaan.

2.4.6 Rahoitusosuudet

Jäsenvaltioiden rahoitusosuudet kirjataan taseessa saamisiksi. Kirjauspäivä on sen neuvoston päätöksen antamispäivä, jossa vahvistetaan investointikehyksen osalta jäsenvaltioiden maksettavaksi tulevat rahoitusosuudet.

Jäsenvaltioiden rahoitusosuudet täyttävät seuraavat edellytykset, ja ne luokitellaan sen vuoksi omaksi pääomaksi:

-rahoitusosuuksia koskevan sopimuksen mukaan jäsenvaltioilla on valtuudet päättää investointikehyksen nettovarojen käytöstä, jos investointikehys likvidoidaan;

-rahoitusosuudet kuuluvat instrumenttiluokkaan, joka on kaikkia muita instrumenttiluokkia huonommassa etuoikeusasemassa;

-kaikilla rahoitusinstrumenteilla luokassa, joka on kaikkia muita instrumenttiluokkia huonommassa etuoikeusasemassa, on samanlaiset ominaisuudet;

-rahoitusinstrumentti ei sisällä ominaisuuksia, jotka edellyttäisivät sen luokittelemista velaksi; ja

-instrumentista aiheutuvat instrumentin voimassaoloaikana odotettavissa olevat kokonaisrahavirrat perustuvat olennaisilta osin investointikehyksen voittoon tai tappioon, taseeseen merkityn nettovarallisuuden muutokseen tai investointikehyksen tilinpäätökseen merkityn tai merkitsemättömän nettovarallisuuden käyvän arvon muutokseen instrumentin voimassaoloaikana.

2.4.7 Lainoista saatavat korkotuotot

Investointikehyksen varoista myönnettävistä lainoista saatavat korot kirjataan yli- tai alijäämää ja muita laajan tuloksen eriä osoittavaan laskelmaan (”Korkotuotot ja vastaavat tuotot”) ja taseeseen (”Lainat ja muut saamiset”) suoriteperusteisesti soveltaen efektiivistä korkokantaa. Efektiivinen korko on se korkokanta, jota käyttäen lainan odotettavissa olevana juoksuaikana saataviksi tai suoritettaviksi arvioidut vastaiset maksut tulevat diskontatuiksi täsmälleen lainan nettokirjanpitoarvon suuruisiksi. Jos lainan kirjanpitoarvoa on alennettu arvonalentumisen takia, korkotuotot kirjataan soveltamalla alkuperäistä efektiivistä korkokantaa uuteen kirjanpitoarvoon.

Luotonvarauspalkkiot kirjataan tulosvaikutteisesti lainan noston ja sen takaisinmaksun välisellä ajanjaksolla käyttämällä efektiivisen koron menetelmää ja ne esitetään yli- tai alijäämää ja muita laajan tuloksen eriä osoittavassa laskelmassa korkotuotoissa ja vastaavissa tuotoissa.

2.4.8 Korkotuet ja tekninen apu

Investointikehyksen toimintaan kuuluu myös korkotukien ja teknisen avun hallinnointi jäsenvaltioiden lukuun.

Se osuus jäsenvaltioiden rahoitusosuuksista, joka osoitetaan korkotukien ja teknisen avun maksamiseen, ei sisälly investointikehyksessä rahoittajien varoihin, vaan se katsotaan velaksi kolmansille. Varat maksetaan investointikehyksestä lopullisille tuensaajille, minkä jälkeen ne vähennetään veloista kolmansille.

Jos kaikkia korkotukiin ja tekniseen apuun maksettuja määriä ei ole myönnetty kokonaan, ne luokitellaan uudelleen rahoitusosuuksiksi investointikehykseen.

2.4.9 Käteisvarojen ja muiden rahavarojen korkotuotot

Käteisvarojen ja muiden rahavarojen tuottamat korot kirjataan investointikehyksen yli- tai alijäämää ja muita laajan tuloksen eriä osoittavaan laskelmaan suoriteperusteisesti.

2.4.10Palkkiot ja osingot

Palkkiot, jotka saadaan tiettynä ajanjaksona suoritetuista palveluista, kirjataan tuloksi palvelun toimitushetkellä, kun taas palkkiot, jotka saadaan merkittävän toimenpiteen toteutushetkellä, kirjataan tuloksi kun merkittävä toimenpide on toteutettu. Palkkiot esitetään yli- tai alijäämää ja muita laajan tuloksen eriä osoittavassa laskelmassa kohdassa ”Palkkiotuotot”.

Myytävissä olevien rahoitusvarojen tuottamat osingot kirjataan niiden saantihetkellä ja ne esitetään yli- tai alijäämää ja muita laajan tuloksen eriä osoittavassa laskelmassa kohdassa ”Myytävissä olevien rahoitusvarojen realisoituneet nettovoitot”.

2.4.11Verotus

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa määrätään, että varat, tulot ja muu unionin toimielinten omaisuus on vapautettu kaikista välittömistä veroista.

3 Riskienhallinta

Tässä liitetiedossa esitetään tiedot investointikehykseen kohdistuvista luotto- ja rahoitusriskeistä ja etenkin rahoitusinstrumenttien käyttöön liittyvistä ensisijaisista riskeistä sekä siitä, miten investointikehyksessä hallitaan ja valvotaan näitä riskejä. Investointikehyksen luotto- ja rahoitusriskeihin kuuluvat seuraavat:

-luottoriski – asiakkaan tai vastapuolen velvoitteen laiminlyönnistä johtuva tappioriski, joka liittyy kaikentyyppisiin luottovastuisiin; sisältää myös selvitysriskin

-likviditeettiriski – riski siitä, että yhteisö ei pysty rahoittamaan varojen lisääntymistä ja suorittamaan velvoitteitaan sitä mukaa kuin ne erääntyvät ilman, että tästä aiheutuu kestämättömiä tappioita

-markkinariski – riski siitä, että markkinahintojen, kuten korkojen, osakehintojen tai valuuttakurssien, muutos vaikuttaa yhteisön hallussa pitämistään rahoitusinstrumenteista saamiin tuloihin tai kyseisten rahoitusinstrumenttien arvoon.

Riskienhallinnan järjestäminen

EIP mukauttaa riskienhallintaansa jatkuvasti.

Riippumattomana yksikkönä toimiva EIP:n riskienhallinta määrittää investointikehykseen kohdistuvat riskit, arvioi ja seuraa niitä sekä raportoi niistä. Toimintamallissa, joka perustuu tehtävien eriyttämisen periaatteeseen, riskienhallinta on front office -toiminnoista riippumaton toiminto. EIP:ssä riskienhallinnasta vastaava pääjohtaja raportoi riskienhallinnasta vastaavalle varapääjohtajalle, joka valvoo EIP:n hallitukselle ja hallintoneuvostolle tarkoitettua riskejä koskevaa raportointia.

Luottoriski

Luottoriski on asiakkaan tai vastapuolen velvoitteen laiminlyönnistä johtuva tappion mahdollisuus, joka liittyy kaikentyyppisiin luottovastuisiin. Se sisältää myös selvitysriskin.

3.2.1Luottoriskipolitiikka

Lainojen vastapuolten luottokelpoisuusanalyysia tehdessään EIP arvioi luottoriskin ja odotetun tappion määrittääkseen riskin määrän ja hinnoitellakseen sen. EIP on kehittänyt sisäisen luottoluokitusmenetelmän, jonka avulla se voi antaa luotonantonsa kannalta merkityksellisille vastapuolina oleville lainansaajille ja vakuuden antajille sisäisen luottoluokituksen. Menetelmä perustuu kutakin pääasiallista vastapuolityyppiä (yritykset, pankit, julkisyhteisöt jne.) varten erikseen suunniteltuihin pisteytyslomakkeisiin. Kaikki sellaiset vastapuolet, joilla on olennaista merkitystä tietyn transaktion luottoprofiilin kannalta, luokitellaan sisäisiin luottoluokkiin käyttämällä asianomaiseen vastapuolityyppiin sovellettavaa sisäistä luottoluokitusmenetelmää. Luokittelussa otetaan huomioon pankkialan paras käytäntö ja Basel II -sääntelyssä (International Capital Accord) vahvistetut periaatteet. Kullekin vastapuolelle annetaan sisäinen luottoluokitus, joka vastaa sen velvoitteiden laiminlyöntitodennäköisyyttä kuvaavaa ulkomaanvaluuttaista luottoluokitusta, sen jälkeen kun vastapuolen liiketoiminta- ja rahoitusriskiprofiili ja toimintaolosuhteisiin liittyvä maariski on arvioitu perusteellisesti.

Hankerahoituksen ja muiden strukturoitujen osittain vakuudellisten operaatioiden luottoluokittelussa käytetään kulloinkin kyseeseen tulevan alan tarpeisiin soveltuvia luottoriskin arviointivälineitä, joissa keskitytään saatavilla olevaan rahavirtaan ja velanhoitokykyyn. Näihin välineisiin kuuluvat muun muassa hankkeiden sopimuspuitteiden analysointi, vastapuolten analysointi ja rahavirtasimulaatiot. Kullekin hankkeelle annetaan sisäinen riskiluokitus samaan tapaan kuin yrityksille ja rahoituslaitoksille.

Kaikkia sisäisiä luokituksia seurataan laina-aikana ja niitä päivitetään säännöllisesti.

Kaikkiin muihin kuin valtion operaatioihin (tai tällaisiin rinnastettavissa oleviin tai muihin kuin valtion takaamiin operaatioihin) sovelletaan transaktion suuruuteen ja vastapuolen kokoon liittyviä rajoja. Vastapuolia koskevat riskirajat asetetaan tarvittaessa konsernitasolla. Tällaiset rajat perustuvat yleensä esimerkiksi vastapuolten omiin varoihin.

Vähentääkseen luottoriskiä EIP käyttää tarvittaessa ja tapauskohtaisesti seuraavia lisävakuusjärjestelyjä:

-vastapuoliin tai hankkeisiin liittyvät esinevakuudet (kuten osakepantti, omaisuuserää koskeva pantti, oikeuksien luovutus, saamisia koskeva pantti) ja/tai

-takuut, joiden antajina ovat yleensä rahoitettavan hankkeen toteuttajat (suoritustakuu, first demand -takuu), tai pankkitakuut.

Investointikehyksessä ei käytetä luottojohdannaisia luottoriskin vähentämiseen.

3.2.2Luottoriskille alttiina oleva enimmäismäärä ilman vakuuksia ja lisävakuusjärjestelyjä

Seuraavassa taulukossa esitetään tase-eristä luottoriskille alttiina oleva enimmäismäärä johdannaiset mukaan luettuina. Enimmäismäärä on ilmoitettu bruttomääränä, jossa ei ole otettu huomioon vakuuksien luottoriskiä vähentävää vaikutusta.

Luottoriskille alttiina oleva enimmäismäärä (tuhansina euroina)	31.12.2015	31.12.2014
VARAT
Käteisvarat ja muut rahavarat	448 995	545 399
Johdannaissopimukset	311	448
Lainat ja muut saamiset	1 460 057	1 331 918
Saamiset rahoitusosuuksista	–	42 590
Eräpäivään asti pidettävät rahoitusvarat	228 521	99 988
Muut varat	27	5 522
Varat yhteensä	2 137 911	2 025 865

TASEEN ULKOPUOLISET ERÄT
Ehdolliset velat
– allekirjoitetut vakuussitoumukset, joiden mukaista vakuutta ei ole vielä otettu käyttöön	10 000	25 000
Sitoumukset
– nostamattomat lainat	1 189 564	1 161 859
– käyttöön otetut vakuudet	798	2 298
Taseen ulkopuoliset erät yhteensä	1 200 362	1 189 157

Luottoriskille alttiina oleva määrä yhteensä	3 338 273	3 215 022

3.2.3Lainoihin ja muihin saamisiin liittyvä luottoriski

3.2.3.1Lainoihin ja muihin saamisiin liittyvän luottoriskin määrittäminen

Jokaiselle investointikehyksen puitteissa toteutettavalle lainaoperaatiolle tehdään kattava riskinarviointi ja lainaan liittyvän odotetun tappion määrä arvioidaan. Näiden toimenpiteiden perusteella kullekin lainalle annetaan luottoluokitus. Lainojen luottoluokitukset määritetään käyttämällä yleisesti hyväksyttyjä kriteereitä, jotka perustuvat lainanottajan laatuun, lainan maturiteettiin, vakuuteen ja soveltuvin osin vakuuden antajaan.

Lainojen luottoluokitusjärjestelmä muodostuu menettelyistä, prosesseista, tietokannoista ja tietojärjestelmistä, joilla tuetaan lainanantoon liittyvää luottoriskin arviointia ja odotetun tappion määrää koskevien arvioiden laatimista. Se sisältää tiivistettynä runsaasti tietoa, ja sen tarkoituksena on mahdollistaa luottoriskiin perustuva lainojen keskinäinen paremmuusjärjestykseen asettaminen. Lainojen luottoluokitukset heijastavat ”odotetun tappion” arvioidun määrän nykyarvoa, joka perustuu tärkeimpien velallisten ja vakuuden antajien velvoitteiden laiminlyönnin todennäköisyyteen, riskin kohteena olevaan vastuuseen sekä laiminlyönnin seurauksena olevan tappion vakavuuteen. Lainojen luottoluokituksia käytetään seuraaviin tarkoituksiin:

-tukemaan lainanantoon liittyvien riskien tarkempaa ja kvantitatiivisempaa arviointia

-helpottamaan valvontatoimien kohdentamista

-kuvaamaan lainasalkun laatua tiettynä ajankohtana

-tekijänä, jota hyödynnetään odotettuun tappioon perustuvassa riskienhinnoittelussa.

Lainan luottoluokitusta määritettäessä otetaan huomioon seuraavat seikat:

I)Lainanottajan luottokelpoisuus: Riskienhallintayksikkö tekee lainanottajista riippumattoman selvityksen ja arvioi niiden luottokelpoisuuden käyttämällä sisäisiä menetelmiään ja ulkopuolisia tietoja. EIP on luonut sisäisen luottoluokitusjärjestelmän valitsemansa Basel II -sääntelyyn perustuvan edistyneen lähestymistavan mukaisesti määrittääkseen lainanottajien ja vakuuden antajien sisäiset luottoluokitukset. Järjestelmä perustuu kutakin vastapuolityyppiä varten erikseen laadittuihin pisteytyslomakkeisiin.

II)Peruskorrelaatio: Peruskorrelaation avulla kvantifioidaan mahdollisuus siitä, että sekä lainanottaja että vakuuden antaja joutuvat samanaikaisesti taloudellisiin vaikeuksiin. Mitä suurempi korrelaatio lainanottajan ja vakuuden antajan velvoitteiden laiminlyöntiriskien välillä on, sitä vähäisempi on vakuuden arvo ja sitä heikompi on lainan luottoluokitus.

III)Vakuuksien ja arvopaperien arvo: tämä arvo saadaan liikkeeseenlaskijan luottokelpoisuuden ja käytetyn instrumenttityypin yhdistelmää koskevasta arviosta.

IV)Sopimuspuitteet: moitteettomat sopimuspuitteet parantavat lainan laatua ja sen sisäistä luottoluokitusta.

V)Laina-aika: mitä pitempi laina-aika on, sitä suurempi on riski siitä, että lainanhoidossa esiintyy vaikeuksia muiden tekijöiden säilyessä ennallaan.

Lainaan liittyvä odotettu tappio lasketaan edellä mainittujen viiden tekijän yhdistelmän perusteella. Lainalle annetaan tämän jälkeen jokin seuraavassa luetelluista luottoluokituksista sen mukaan, miten suuri odotettu tappio on:

A Parhaan laatuluokan lainat: Tässä luokassa on kolme alaluokkaa. A sisältää kaikki EU:n valtiolliset riskit eli lainat, jotka on myönnetty jäsenvaltioille tai joilla on jäsenvaltioiden antama nimenomainen, täysimääräinen ja ehdoton vakuus. Tällaisten lainojen takaisinmaksuun ei odoteta liittyvän maksuvaikeuksia ja odotetuksi tappioksi on niiden osalta määritetty 0 prosenttia. A+ sisältää lainat, jotka on myönnetty muille yhteisöille kuin jäsenvaltioille (tai joissa vakuuden antajina ovat muut yhteisöt kuin jäsenvaltiot) ja joiden laadun ei odoteta heikkenevän laina-aikana. A– sisältää sellaiset lainat, joiden laadun säilymisen osalta on olemassa jonkin verran epävarmuutta (esimerkiksi siksi, että laina-aika on pitkä tai että muutoin erinomaisen vakuuden tulevaan hintaan liittyy huomattavaa vaihtelua) mutta joiden tapauksessa kielteisten vaikutusten odotetaan olevan hyvin vähäisiä.

B Erittäin hyvälaatuiset lainat: tämä on omaisuusluokka, jota EIP pitää ongelmattomana, vaikka lainan laadun vähäistä heikkenemistä tulevaisuudessa ei voida sulkea pois. B+ ja B– ovat alaluokkia, jotka kuvaavat tällaisen heikkenemisen suhteellista todennäköisyyttä.

C Hyvälaatuiset lainat: esimerkkejä tällaisista lainoista ovat vakaille pankeille tai yrityksille myönnetyt vakuudettomat seitsemän vuoden kertamaksulainat tai vastaavat kuoletuslainat.

D Tämän luottoluokitusluokan lainat luetaan vielä ”laadultaan hyväksyttäviin” lainoihin; seuraavaksi alemmassa luottoluokassa olevat lainat ovat jo sellaisia, että niihin on liittynyt maksuvaikeuksia. Tätä rajanvetoa tarkennetaan alaluokilla D+ ja D–. Luottoluokitusluokkaan D– kuuluvat lainat edellyttävät tehostettua seurantaa.

E Tämä luottoluokitusluokka sisältää lainat, joihin liittyy yleisesti hyväksyttyä suurempi riski. Se sisältää lisäksi lainat, joihin on laina-aikana liittynyt vakavia ongelmia ja joiden osalta ei voida sulkea pois lainan laadun heikkenemistä tappiolliseksi. Tämän vuoksi näitä lainoja seurataan tiivisti ja tehostetusti. Alaluokkien E+ ja E– avulla lainat jaetaan kahteen alaryhmään sen mukaan, miten tehostettua seuranta on. Alaluokan E– lainojen tapauksessa on olemassa suuri todennäköisyys siitä, että lainaa ei pystytä maksamaan takaisin aikataulussa, minkä vuoksi tarvitaan jonkinlaista lainan uudelleenjärjestelyä, josta on mahdollisesti seurauksena arvonalentumistappio.

F F (velvoitteet laiminlyöty) tarkoittaa, että lainaan liittyvää riskiä ei voida hyväksyä. Kaikki luottoluokitusluokan F lainat ovat sellaisiin avoinna oleviin transaktioihin liittyviä lainoja, joihin on allekirjoittamisen jälkeen vaikuttanut odottamaton, poikkeuksellinen ja hyvin jyrkkä olosuhteiden heikkeneminen. Kaikki lainaoperaatiot, joissa menetetään investointikehyksen pääomaa, kuuluvat luottoluokitusluokkaan F, ja niihin sovelletaan erityistä varausta.

Lainat, joiden sisäinen luottoluokitus on D– tai sitä heikompi, otetaan tarkkailuun. Jos laina on kuitenkin alun perin hyväksytty sellaisena, että sen riskiprofiili on D– tai tätä heikompi, se otetaan tarkkailuun vain, jos sen alkuperäinen luottoluokitus heikkenee olennaisen luottotapahtuman seurauksena.

Kohdassa 3.2.3.3 olevassa taulukossa on esitetty investointikehyksen lainasalkun laatuanalyysi, joka perustuu edellä kuvattuihin luottoluokitusluokkiin.

3.2.3.2Luottoriskianalyysi (antolainaus)

Seuraavassa taulukossa on esitetty allekirjoitettuihin ja nostettuihin lainoihin liittyvän luottoriskin enimmäismäärät lainanottajatyypeittäin. Riskianalyysissa on otettu huomioon vakuuksien antajien myöntämät vakuudet.

Tilanne 31.12.2015	Vakuudellinen	Lisävakuus-järjestelyt	Vakuudeton	Yhteensä	% kokonaismäärästä
(tuhansina euroina)
Pankit	18 964	73 670	758 412	851 046	58 %
Yritykset	37 431	89 170	272 186	398 787	27 %
Julkiset laitokset	37 112	–	14	37 126	3 %
Valtiot	–	4 295	168 803	173 098	12 %
Nostettu yhteensä	93 507	167 135	1 199 415	1 460 057	100 %
Allekirjoitettu, nostamatta	135 821	-	1 053 743	1 189 564

Tilanne 31.12.2014	Vakuudellinen	Lisävakuus-järjestelyt	Vakuudeton	Yhteensä	% kokonaismäärästä
(tuhansina euroina)
Pankit	16 457	106 667	571 609	694 733	52 %
Yritykset	23 494	93 731	310 396	427 621	32 %
Julkiset laitokset	33 279	–	31	33 310	3 %
Valtiot	–	4 815	171 439	176 254	13 %
Nostettu yhteensä	73 230	205 213	1 053 475	1 331 918	100 %
Allekirjoitettu, nostamatta	121 826	117 758	922 275	1 161 859

3.2.3.3Lainojen laatuanalyysi lainanottajatyypeittäin

Jäljempänä olevissa taulukoissa on esitetty investointikehyksen lainasalkun laatuanalyysi (tilanne 31. joulukuuta 2015 ja 31. joulukuuta 2014) allekirjoitettujen lainojen (sekä nostettujen että nostamattomien) osalta luottoluokitusluokittain.

Tilanne 31.12.2015		Erinomainen laatu	Normaali laatu	Suurin hyväksyttävä riski	Suuririskinen	Ei luokitusta	Yhteensä	% kokonaismäärästä
(tuhansina euroina)
		Luokasta A luokkaan B–	C	D+	D– ja sitä alhaisempi
Lainanottaja	Pankit	92 260	31 558	326 635	990 971	245 160	1 686 584	64 %
	Yritykset	125 963	–	12 493	450 045	–	588 501	22 %
	Julkiset laitokset	–	–	37 112	40 014	–	77 126	3 %
	Valtiot	–	–	9 277	288 133	–	297 410	11 %
Yhteensä		218 223	31 558	385 517	1 769 163	245 160	2 649 621	100 %

Tilanne 31.12.2014		Erinomainen laatu	Normaali laatu	Suurin hyväksyttävä riski	Suuririskinen	Ei luokitusta	Yhteensä	% kokonaismäärästä
(tuhansina euroina)
		Luokasta A luokkaan B–	C	D+	D– ja sitä alhaisempi
Lainanottaja	Pankit	75 268	7 074	307 049	879 420	336 318	1 605 129	65 %
	Yritykset	102 974	7 964	16 713	456 210	–	583 861	23 %
	Julkiset laitokset	–	–	33 279	40 031	–	73 310	3 %
	Valtiot	–	–	4 815	226 662	–	231 477	9 %
Yhteensä		178 242	15 038	361 856	1 602 323	336 318	2 493 777	100 %

3.2.3.4Lainojen ja saamisten riskikeskittymät

3.2.3.4.1Maantieteellinen analyysi

Investointikehyksen lainasalkkuun kuuluvat lainat jakautuvat lainanottajan valtion mukaan seuraavasti (määrät tuhansina euroina):

Lainanottajan valtio	31.12.2015	31.12.2014
Nigeria	195 290	137 832
Kenia	192 945	155 168
Uganda	178 515	161 657
Alueellinen – AKT	111 103	136 182
Mauritania	94 123	95 319
Jamaika	85 278	77 272
Togo	75 387	45 780
Dominikaaninen tasavalta	72 474	64 614
Etiopia	67 589	68 614
Tansania	56 367	62 916
Kamerun	51 930	61 067
Ghana	40 439	16 130
Kongon demokraattinen tasavalta	39 766	39 786
Mosambik	25 124	29 139
Kap Verde	24 623	26 101
Ranskan Polynesia	22 095	14 622
Ruanda	20 466	14 854
Mauritius	18 882	35 811
Malawi	13 030	9 945
Senegal	10 991	12 046
Sambia	8 733	5 761
Haiti	7 071	7 379
Mali	6 688	7 207
Botswana	6 605	-
Samoa	6 267	7 595
Burkina Faso	5 967	7 456
Kongo	5 189	6 919
Vanuatu	2 772	3 835
Uusi-Kaledonia	2 705	3 211
Saint Lucia	2 671	2 363
Palau	2 197	2 254
Grenada	1 735	1 996
Niger	1 372	2 581
Mikronesia	1 169	1 141
Trinidad ja Tobago	1 010	1 180
Liberia	921	821
Seychellit	468	-
Tonga	54	681
Burundi	40	40
Sint Maarten	6	-
Angola	-	3 623
Gabon	-	528
Fidži	-	474
Tšad	-	18
Yhteensä	1 460 057	1 331 918

3.2.3.4.2Analyysi toimialoittain

Jäljempänä olevassa taulukossa on esitetty investointikehyksen lainasalkun analyysi lainanottajan toimialan mukaan. Määrät, jotka maksetaan ensin rahoituksenvälittäjälle ja vasta tämän jälkeen lopulliselle tuensaajalle, on ilmoitettu globaalilainoissa (tuhansina euroina).

Lainanottajan toimiala	31.12.2015	31.12.2014
Globaalilainat ja edustussopimukset	658 098	541 600
Kaupunkikehitys, kunnostus ja liikenne	207 773	209 849
Palvelut ja muut	201 361	168 689
Sähkö, hiili ja muut	197 547	198 604
Perusmateriaalit ja kaivostoiminta	88 615	108 367
Tiet ja moottoritiet	48 165	43 993
Lentokentät ja ilmaliikenteen hallintajärjestelmät	37 126	33 310
Materiaalien käsittely, rakentaminen	13 719	16 243
Elintarvikeketju	7 643	18
Televiestintä	6	6 089
Jätteen talteenotto	4	–
Paperiteollisuus	–	5 156
Yhteensä	1 460 057	1 331 918

3.2.3.5Maksurästit lainoista ja lainojen arvonalentuminen

Lainoihin liittyvien maksurästien toteamisessa ja seuraamisessa sekä niistä raportoimisessa noudatetaan EIP:ssä yleisesti käytössä olevia menettelyjä, jotka on määritelty rahoitusseurantaa koskevissa ohjeissa ja menettelyissä (Finance Monitoring Guidelines and Procedures). Nämä menettelyt ovat parhaiden pankkikäytänteiden mukaisia, ja niitä sovelletaan kaikkiin EIP:n hallinnoimiin lainoihin.

Seurantaprosessi on suunniteltu siten, että sillä voidaan varmistaa, i) että maksurästit havaitaan ja että niistä raportoidaan vastuuyksiköille mahdollisimman pian; ii) että kriittiset tapaukset saatetaan viipymättä oikealle operatiiviselle ja päätöksentekotasolle ja iii) että maksurästien yleistilanteesta ja jo toteutetuista tai toteutettavista perintätoimista raportoidaan säännöllisesti EIP:n johdolle ja jäsenvaltioille.

Seuraavassa taulukossa on esitetty analyysi lainoihin liittyvistä maksurästeistä ja arvonalentumisista (tuhansina euroina):

		Lainat ja muut saamiset	Lainat ja muut saamiset
	Liitetieto	31.12.2015	31.12.2014
Kirjanpitoarvo		1 460 057	1 331 918

Omaisuuseräkohtainen arvonalennus
Bruttomäärä		214 232	210 338
Arvonalennusta koskeva varaus	7	–191 046	–152 137
Määrä, johon on tehty omaisuuseräkohtaiset arvonalennukset, kirjanpitoarvo		23 186	58 201

Yleinen arvonalennus
Bruttomäärä		–	–
Arvonalennusta koskeva varaus		–	–
Määrä, johon on tehty yleinen arvonalennus, kirjanpitoarvo		–	–

Myöhässä oleva määrä, johon ei ole tehty arvonalennusta

Myöhässä oleva määrä kattaa seuraavat erät:
0–30 päivää		1 521	2 558
30–60 päivää		15	528
60–90 päivää		–	5
90–180 päivää		–	–
yli 180 päivää		13	–
Myöhässä oleva määrä, johon ei ole tehty arvonalennusta, kirjanpitoarvo		1 549	3 091

Määrä, joka ei ole myöhässä ja johon ei ole tehty arvonalennusta, kirjanpitoarvo		1 435 322	1 270 626

Lainojen ja muiden saamisten kirjanpitoarvo yhteensä		1 460 057	1 331 918

3.2.4Käteisvaroihin ja muihin rahavaroihin liittyvä luottoriski

Käytettävissä olevat varat sijoitetaan investointikehyksen sopimusperusteisten maksuvelvoitteiden aikataulun mukaisesti. Sijoituksia oli 31. joulukuuta 2015 ja 31. joulukuuta 2014 pankkitalletusten, talletustodistusten ja yritystodistusten muodossa.

Hyväksytyillä yhteisöillä on luottoluokitus, joka vastaa EIP:n omista rahoitusvaroista tehtyjen sijoitusten osalta edellytettyä lyhyen ja keskipitkän aikavälin luottoluokitusta. Hyväksytyiltä yhteisöiltä edellytetään lyhyen aikavälin luottoluokitusta, joka on vähintään P-1/A-1/F1 (Moody’s, S&P, Fitch). Jos jokin pankki on saanut eri luottoluokituslaitoksilta toisistaan poikkeavia luottoluokituksia, luokittelussa käytetään alhaisinta näistä luokituksista. Jokaiseen yksittäiseen hyväksyttyyn pankkiin (lukuun ottamatta investointikehyksen toimintaa varten avattuja käteistilejä) sovelletaan enimmäismäärää, joka on tällä hetkellä 50 000 000 euroa.

Kaikki sijoitukset on tehty hyväksyttyihin yhteisöihin, ja niiden maturiteetti on enintään kolme kuukautta kaupantekopäivästä, eivätkä sijoitetut määrät ylitä luottoriskille alttiina olevalle määrälle asetettua ylärajaa. Kaikilla investointikehyksen käteissalkkuun kuuluvilla määräaikaistalletuksilla, yritystodistuksilla ja käteisvaroilla oli 31. joulukuuta 2015 ja 31. joulukuuta 2014 suorituspäivänä luottoluokituksena vähintään P-1 (Moody’s).

Seuraavassa taulukossa on esitetty käteisvarat ja muut rahavarat kertyneet korot mukaan luettuina (tuhansina euroina):

Lyhyen aikavälin luottoluokitus vähintään	Pitkän aikavälin luottoluokitus vähintään	31.12.2015		31.12.2014
(Moody’s)	(Moody’s)
P-1	Aaa	49 999	11 %	47 937	9 %
P-1	Aa2	26	0 %	38	0 %
P-1	A1	115 705	26 %	137 820	25 %
P-1	A2	283 265	63 %	359 604	66 %
Yhteensä		448 995	100 %	545 399	100 %

3.2.5Johdannaisten luottoriski

3.2.5.1Johdannaisiin liittyvä luottoriskipolitiikka

Johdannaisten luottoriski liittyy tappioon, joka osapuolelle aiheutuu siitä, ettei vastapuoli pysty täyttämään sopimusvelvoitteitaan. Johdannaisiin liittyvä luottoriski vaihtelee useiden tekijöiden (kuten korkojen ja valuuttakurssien) mukaan. Se vastaa usein vain pientä osaa johdannaisten nimellisarvosta.

Osana investointikehyksen tavanomaista toimintaa voidaan tehdä swap-sopimuksia suojaamaan tiettyjä luottojärjestelyjä tai valuuttatermiinejä suojaamaan muita kuin euromääräisiä valuuttapositioita silloin kun kyseisellä valuutalla käydään aktiivisesti kauppaa valuuttamarkkinoilla. Kaikki swap-sopimukset toteutetaan EIP:n toimesta ulkopuolisen vastapuolen kanssa. Kaikkien swap-sopimusten tapauksessa sovelletaan samoja EIP:n ja sen ulkopuolisten vastapuolten välillä allekirjoitettuja swap-vakiosopimuksia ja Credit Support Annex -vakuusjärjestelyjä.

3.2.5.2Johdannaisten luottoriskin määrittäminen

Kaikkiin EIP:n toteuttamiin, investointikehykseen liittyviin swap-sopimuksiin sovelletaan samoja sopimuspuitteita ja menetelmiä kuin EIP:n omiin tarkoituksiinsa neuvottelemiin johdannaisiin. EIP määrittää etenkin swap-sopimusten vastapuolten hyväksyttävyyden soveltamalla samoja kelpoisuusehtoja, joita se käyttää yleisesti omia swap-sopimuksia tehdessään.

EIP määrittää swap-sopimuksiin ja johdannaistransaktioihin liittyvän luottoriskin raportointia ja enimmäismäärien seurantaa varten käyttämällä nettomarkkinariskiin (NME) ja potentiaaliseen tulevaan riskiin (PFE) perustuvaa lähestymistapaa. Nettomarkkinariski ja potentiaalinen tuleva riski kattavat investointikehyksen johdannaiset kaikilta osin.

Seuraavassa taulukossa on esitetty valuutanvaihtosopimusten sekä valuuttojen välisten koronvaihtosopimusten maturiteetit sopimusten nimellisarvon ja käyvän arvon mukaan jaoteltuina:

Swap-sopimukset 31.12.2015	Alle	1–5	5–10	Yli	Yhteensä 2015
(tuhansina euroina)	yksi vuosi	vuotta	vuotta	10 vuotta
Nimellisarvo	–	9 589	–	–	9 589
Käypä arvo (nettodiskonttoarvo)	–	–3 835	–	–	–3 835


Swap-sopimukset 31.12.2014	Alle	1–5	5–10	Yli	Yhteensä 2014
(tuhansina euroina)	yksi vuosi	vuotta	vuotta	10 vuotta
Nimellisarvo	–	11 606	–	–	11 606
Käypä arvo (nettodiskonttoarvo)	–	–3 219	–	–	–3 219

3.2.6Eräpäivään asti pidettäviin rahoitusvaroihin liittyvä luottoriski

Seuraavassa taulukossa on esitetty eräpäivään asti pidettävien rahoitusvarojen salkun tilanne. Salkku muodostuu kokonaisuudessaan Italian, Portugalin ja Espanjan valtion velkasitoumuksista, joiden jäljellä oleva juoksuaika on alle kolme kuukautta. EU:n jäsenvaltiot ovat hyväksyttyjä liikkeeseenlaskijoita. Jokaiseen yksittäiseen hyväksyttyyn liikkeeseenlaskijaan sovelletaan enimmäismäärää, joka on tällä hetkellä 50 000 000 euroa. Varoja voitaisiin sijoitusohjeiden mukaan sijoittaa myös keskipitkän ja pitkän aikavälin joukkovelkakirjalainoihin likviditeettivaatimuksista riippuen.

Lyhyen aikavälin luottoluokitus vähintään	Pitkän aikavälin luottoluokitus vähintään	31.12.2015		31.12.2014
(Moody’s)	(Moody’s)
P-1	A2	69 502	31 %	-	0 %
P-3	Baa3	50 012	22 %	49 994	50 %
P-2	Baa2	50 007	22 %	-	0 %
NP	Ba1	49 000	21 %	-	0 %
P-1	A1	10 000	4 %	-	0 %
NP	Ba2	-	0 %	49 994	50 %
Yhteensä		228 521	100 %	99 988	100 %

Likviditeettiriski

Likviditeettiriski koskee yhteisön valmiuksia rahoittaa varojen lisääntyminen ja suorittaa velvoitteet sitä mukaa kuin ne erääntyvät ilman, että tästä aiheutuu kestämättömiä tappioita. Likviditeettiriski voidaan jakaa rahoituksen likviditeettiriskiin ja markkinoiden likviditeettiä koskevaan riskiin. Rahoituksen likviditeettiriskillä tarkoitetaan riskiä siitä, ettei yhteisö pysty tehokkaasti täyttämään sekä odotettavissa olevia että odottamattomia nykyisiin ja vastaisiin rahavirtoihin liittyviä tarpeita ilman, että tämä vaikuttaa sen päivittäiseen toimintaan tai sen rahoitustilanteeseen. Markkinoiden likviditeettiin liittyvä riski on riski siitä, ettei yhteisö pysty helposti kuittaamaan tai poistamaan positiota markkinahintaan, koska markkinoilla ei ole riittävästi syvyyttä tai niillä on häiriöitä.

3.2.2Likviditeettiriskin hallinta

Investointikehys rahoitetaan pääasiassa jäsenvaltioilta vuosittain saatavin rahoitusosuuksin ja sen toiminnasta saatavin rahavirroin. Investointikehyksessä hallinnoidaan rahoituksen likviditeettiriskiä lähinnä nettolikviditeettitarpeiden ja jäsenvaltioilta vuosittain pyydettävien rahoitusosuuksien suunnittelun avulla.

Nykyiseen ja tulevaan lainasalkkuun sisältyvien lainojen nostoaikatauluja analysoidaan ja seurataan läpi vuoden, jotta jäsenvaltioiden vuotuiset rahoitusosuudet voitaisiin määrittää. Erityiset tapahtumat, kuten ennen eräpäivää saadut maksut, osakkeiden myynnit ja velvoitteiden laiminlyönnit, otetaan huomioon vuotuisia likviditeettivaatimuksia oikaistaessa.

Likviditeettiriskin minimoimiseksi investointikehyksellä on jatkuva likviditeettivaranto, joka riittää kulloinkin kattamaan ennusteiden mukaiset lainojen nostoja vastaavat käteismaksut, jotka EIP:n antolainausosasto ilmoittaa säännöllisin väliajoin. Varat sijoitetaan rahamarkkinoilla ja joukkovelkakirjamarkkinoilla pankkien välisiin talletuksiin tai muihin lyhytaikaisiin rahoitusinstrumentteihin siten, että sijoitustoiminnassa otetaan huomioon investointikehyksen käteismaksuvelvoitteet. Investointikehyksen likvidien varojen hallinnoinnista vastaa EIP:n maksuvalmius- ja rahoitusosasto (Treasury Department). Tarkoituksena on varmistaa, että investointikehyksellä on riittävästi likviditeettiä, jonka ansiosta se pystyy hoitamaan velvoitteensa.

Hallinnoinnissa noudatetaan periaatetta, jonka mukaan front office- ja back office -toiminnot on erotettu toisistaan. Tämän periaatteen mukaisesti varojen sijoittamiseen liittyvien suoritusvelvoitteiden täyttämisestä vastaa EIP:n suunnittelu- ja selvitysosasto (Planning and Settlement of Operations Department). Lisäksi vastapuolten hyväksyminen ja käteisvaroista tehtäviin sijoituksiin sovellettavista enimmäismääristä päättäminen ja niiden seuraaminen ovat EIP:n riskienhallinnasta vastaavan osaston vastuulla.

3.2.3Likviditeettiriskin määrittäminen

Tässä osassa olevissa taulukoissa analysoidaan investointikehyksen rahoitusvelkoja maturiteettiryhmittäin, jotka on muodostettu tilinpäätöspäivän ja sopimuksen mukaisen juoksuajan päättymispäivän välisen ajanjakson mukaan (analyysi perustuu diskonttaamattomiin rahavirtoihin).

Muihin kuin johdannaissopimuksiin liittyvien rahoitusvelkojen osalta investointikehyksellä on sitoumuksia, jotka muodostuvat allekirjoitettujen lainasopimusten mukaisten luottojen nostamattomista osuuksista, pääoman merkitsemistä ja/tai pääomasijoitusten tekemistä koskeviin sopimuksiin liittyvistä, kehyksestä vielä maksamatta olevista osuuksista, lainoille myönnetyistä vakuuksista sekä sellaisista korkotuista ja teknisestä avusta, joista on tehty sitoumus.

Investointikehyksen lainat on nostettava määräajassa. Lainojen nostamisajankohdat ja nostettavat määrät riippuvat kuitenkin niihin liittyvien investointihankkeiden etenemisestä. Lisäksi investointikehyksen lainat ja rahoitustoimet toteutetaan varsin epävakaassa toimintaympäristössä, joten niiden nostoaikatauluun liittyy runsaasti epävarmuutta.

Pääomasijoitukset tulevat maksettaviksi heti kun pääomasijoitusrahastojen hoitajat esittävät asianmukaisen maksuvaatimuksen, joka perustuu niiden investointitoiminnan edistymiseen. Nostoaika on yleensä 3 vuotta, ja sitä jatketaan useissa tapauksissa yhdellä tai kahdella vuodella. Jotkin maksun suorittamista koskevat sitoumukset ovat yleensä voimassa nostoajan päätyttyä siihen asti, kun rahaston sijoitukset myydään kokonaisuudessaan, koska rahaston likviditeetti voi ajoittain olla riittämätön palkkioista tai muista kuluista aiheutuvien maksuvelvoitteiden kattamiseen.

Vakuuksiin ei sovelleta erillisiä maksun suorittamista koskevia sitoumuksia ellei vakuuteen vedota. Vakuuksien jäljellä olevaa määrää vähennetään vakuuden saaneiden lainojen takaisinmaksuaikataulujen mukaisesti.

Sellaisten korkotukien, joista on tehty sitoumus, poistuneet määrät liittyvät EIP:n omista varoistaan rahoittamiin korkotukilainoihin. Tämän vuoksi tiedot poistuneista määristä liittyvät ainoastaan tällaisia lainoja koskeviin sitoumuksiin pikemminkin kuin sellaisten maksamatta olevien korkotukien kokonaismäärään, joista on tehty sitoumus. Lainojen tapaan myös korkotukien maksuaikataulu on epävarma.

Muihin kuin johdannaissopimuksiin liittyvien rahoitusvelkojen maturiteettirakennetta kuvaavassa taulukossa erä ”tekninen apu, josta on tehty sitoumus – poistuneiden resurssien nimellinen bruttomäärä” viittaa teknisestä avusta allekirjoitettujen sopimusten maksamatta olevaan kokonaisosuuteen. Tämän erän maksuaikatauluun liittyy runsaasti epävarmuutta. Poistuneet rahavirrat, jotka on luokiteltu aikaryhmään ”enintään 3 kk”, koskevat tilinpäätöspäivään mennessä saatuja maksamatta olevia laskuja.

Sellaiset muihin kuin johdannaissopimuksiin liittyviä rahoitusvelkoja koskevat sitoumukset, joille ei ole määritelty sopimuksen mukaista juoksuajan päättymispäivää, on esitetty sarakkeessa ”eräpäivä määrittämätön”. Sitoumukset, joista on tilinpäätöspäivään mennessä kirjattu käteissuoritusta koskeva maksupyyntö, esitetään asianmukaisessa aikaryhmässä.

Johdannaissopimuksiin liittyvien rahoitusvelkojen osalta maturiteettirakenne perustuu swap-sopimusten (sisältää valuutanvaihtosopimukset, valuuttojen väliset koronvaihtosopimukset sekä lyhytaikaiset valuutanvaihtosopimukset ja koronvaihtosopimukset) sopimuksenmukaisiin diskonttaamattomiin bruttorahavirtoihin.

Muihin kuin johdannaissopimuksiin liittyvien rahoitusvelkojen maturiteettirakenne	Enintään 3 kuukautta	Yli 3 kk mutta enintään 1 vuosi		Yli 1 vuosi mutta enintään 5 vuotta		Yli 5 vuotta		Eräpäivä määrittämätön		Poistuneiden resurssien nimellinen bruttomäärä
tuhansina euroina 31.12.2015
Nostamattomat lainat, joista on tehty sitoumus – poistuneet määrät	41 028	–		–		–		1 148 536		1 189 564
Sijoitusrahastosijoitukset ja osakemerkinnät, joista on tehty sitoumus – poistuneet määrät	23 371	–		–		–		274 984		298 355
Muut (allekirjoitetut vakuussitoumukset, joiden mukaista vakuutta ei ole vielä otettu käyttöön, käyttöön otetut vakuudet)	–	–		–		–		10 798		10 798
Korkotuet, joista on tehty sitoumus – poistuneet määrät	–	–		–		–		281 682		281 682
Tekninen apu, josta on tehty sitoumus – poistuneet määrät	811	–		–		–		28 072		28 883
Yhteensä	65 210	–		–		–		1 744 072		1 809 282

Muihin kuin johdannaissopimuksiin liittyvien rahoitusvelkojen maturiteettirakenne	Enintään 3 kuukautta	Yli 3 kk mutta enintään 1 vuosi		Yli 1 vuosi mutta enintään 5 vuotta		Yli 5 vuotta		Eräpäivä määrittämätön		Poistuneiden resurssien nimellinen bruttomäärä
tuhansina euroina 31.12.2014
Nostamattomat lainat, joista on tehty sitoumus – poistuneet määrät	1 576	–		–		–		1 160 283		1 161 859
Sijoitusrahastosijoitukset ja osakemerkinnät, joista on tehty sitoumus – poistuneet määrät	4 584	–		–		–		196 053		200 637
Muut (allekirjoitetut vakuussitoumukset, joiden mukaista vakuutta ei ole vielä otettu käyttöön, käyttöön otetut vakuudet)	–	–		–		–		27 298		27 298
Korkotuet, joista on tehty sitoumus – poistuneet määrät	–	–		–		–		241 890		241 890
Tekninen apu, josta on tehty sitoumus – poistuneet määrät	595	–		–		–		18 978		19 573
Yhteensä	6 755	–		–		–		1 644 502		1 651 257


Johdannaissopimuksiin liittyvien rahoitusvelkojen maturiteettirakenne	Enintään 3 kuukautta		Yli 3 kk mutta enintään 1 vuosi		Yli 1 vuosi mutta enintään 5 vuotta		Yli 5 vuotta		Saatujen/ poistuneiden resurssien nimellinen bruttomäärä

tuhansina euroina 31.12.2015
Valuutanvaihtosopimukset ja valuuttojen väliset koronvaihtosopimukset – saadut määrät	5		2 307		7 671		–		9 983
Valuutanvaihtosopimukset ja valuuttojen väliset koronvaihtosopimukset – poistuneet määrät	–		–3 571		–10 714		–		–14 285
Lyhytaikaiset valuutanvaihtosopimukset – saadut määrät	1 400 000		–		–		–		1 400 000
Lyhytaikaiset valuutanvaihtosopimukset – poistuneet määrät	–1 407 763		–		–		–		–1 407 763
Koronvaihtosopimukset – saadut määrät	383		1 269		6 059		2 524		10 235
Koronvaihtosopimukset – poistuneet määrät	–		–2 145		–6 127		–2 206		–10 478
Yhteensä	–7 375		–2 140		–3 111		318		–12 308


Johdannaissopimuksiin liittyvien rahoitusvelkojen maturiteettirakenne	Enintään 3 kuukautta	Yli 3 kk mutta enintään 1 vuosi	Yli 1 vuosi mutta enintään 5 vuotta	Yli 5 vuotta	Saatujen/ poistuneiden resurssien nimellinen bruttomäärä

tuhansina euroina 31.12.2014
Valuutanvaihtosopimukset ja valuuttojen väliset koronvaihtosopimukset – saadut määrät	6	2 218	10 036	–	12 260
Valuutanvaihtosopimukset ja valuuttojen väliset koronvaihtosopimukset – poistuneet määrät	–	–3 202	–12 809	–	–16 011
Lyhytaikaiset valuutanvaihtosopimukset – saadut määrät	1 059 000	–	–	–	1 059 000
Lyhytaikaiset valuutanvaihtosopimukset – poistuneet määrät	–1 070 677	–	–	–	–1 070 677
Koronvaihtosopimukset – saadut määrät	371	1 103	6 495	3 619	11 588
Koronvaihtosopimukset – poistuneet määrät	–	–2 143	–6 373	–3 022	–11 538
Yhteensä	–11 300	–2 024	–2 651	597	–15 378

Markkinariski

Markkinariski on riski siitä, että markkinahintojen, kuten korkojen, osakehintojen tai valuuttakurssien, muutos vaikuttaa yhteisön hallussa pitämistään rahoitusinstrumenteista saamiin tuloihin tai kyseisten rahoitusinstrumenttien arvoon.

3.2.4Korkoriski

Korkoriskillä tarkoitetaan korollisten positioiden taloudellisen arvon tai niistä saatavien tulojen vaihteluja, jotka johtuvat korkojen epäedullisesta kehityksestä.

Taloudellisen arvon vaihtelut tai eri omaisuuserien, velkojen ja suojausinstrumenttien hinnoitteluun liittyvät epäjohdonmukaisuudet eivät suoraan vaikuta investointikehykseen, koska i) kehyksellä ei ole välittömiä lainakustannuksia tai korollisia velkoja ja ii) kehys hyväksyy sijoitustensa tuloihin liittyvien korkovaihtelujen vaikutukset.

Investointikehyksen lainasalkun ja omaisuuseräkohtaista suojausta varten tehtyjen swap-sopimusten herkkyyttä koronvaihteluille mitataan käyttämällä Basis Point Value (BPV) -menetelmää, jossa omaisuuserän hinnanmuutosta mitataan suhteessa korkokäyrän yhden peruspisteen (0,01 %) muutosta kohti.

BPV-menetelmä mittaa, miten paljon salkun nettonykyarvo nousee tai laskee seuraaviin aikaryhmiin kuuluvien korkoperiodien korkokäyrän yhden peruspisteen kasvun seurauksena: ”rahamarkkinapaperit – enintään 1 vuosi”, ”erittäin lyhyt – 2–3 vuotta”, lyhyt – 4–6 vuotta, ”keskipitkä – 7–11 vuotta”, ”pitkä – 12–20 vuotta” ja ”erittäin pitkä – yli 21 vuotta”.

Lainojen euromääräisten rahavirtojen nettonykyarvon määrittämiseksi investointikehyksessä käytetään EIP:n rahoituskäyrää (euromääräinen swap-käyrä + EIP:n yleinen rahoitusmarginaali). Lainojen Yhdysvaltain dollarin määräisten rahavirtojen nettonykyarvon laskennassa käytetään EIP:n Yhdysvaltain dollarin määräistä rahoituskäyrää. Sellaisten valuuttojen määräisten lainoihin liittyvien rahavirtojen nettonykyarvo, joille ei ole saatavilla luotettavaa ja riittävän kattavaa diskonttokorkokäyrää, määritetään käyttämällä EIP:n euromääräistä rahoituskäyrää.

Omaisuuseräkohtaista suojausta varten tehtyjen swap-sopimusten nettonykyarvon laskemiseksi investointikehyksessä käytetään euromääräisten rahavirtojen tapauksessa euromääräistä swap-käyrää ja Yhdysvaltain dollarin määräisten rahavirtojen tapauksessa Yhdysvaltain dollarin määräistä swap-käyrää.

Kuten seuraavasta taulukosta käy ilmi, lainasalkun ja siihen liittyvien omaisuuseräkohtaista suojausta varten tehtyjen swap-sopimusten nettonykyarvo 31. joulukuuta 2015 vähenee 532 000 euroa (31. joulukuuta 2014: 419 000 euroa), jos kaikki asianomaiset korkokäyrät nousevat samanaikaisesti paralleelisti yhdellä peruspisteellä.

BPV	Raha-	Erittäin lyhyt	Lyhyt	Keskipitkä	Pitkä	Erittäin pitkä	Yhteensä
(tuhansina euroina)	markkinapaperit
Tilanne 31.12.2015	1 vuosi	2–3 vuotta	4–6 vuotta	7–11 vuotta	12–20 vuotta	21 vuotta
Lainasalkun ja siihen liittyvien omaisuuseräkohtaista suojausta varten tehtyjen swap-sopimusten kokonaisherkkyys koronvaihteluille	–37	–72	–252	–139	–32	–	–532

BPV	Raha-	Erittäin lyhyt	Lyhyt	Keskipitkä	Pitkä	Erittäin pitkä	Yhteensä
(tuhansina euroina)	markkinapaperit
Tilanne 31.12.2014	1 vuosi	2–3 vuotta	4–6 vuotta	7–11 vuotta	12–20 vuotta	21 vuotta
Lainasalkun ja siihen liittyvien omaisuuseräkohtaista suojausta varten tehtyjen swap-sopimusten kokonaisherkkyys koronvaihteluille	–33	–70	–126	–146	–44	–	–419

3.4.2Valuuttariski

Valuuttariskillä tarkoitetaan investointikehykseen kohdistuvaa riskiä tulojen tai taloudellisen arvon vähenemisestä valuuttakurssien epäedullisen kehityksen seurauksena.

Koska investointikehyksen viitevaluutta on euro, siihen kohdistuu valuuttariski aina, kun sen muuna kuin viitevaluuttana olevat varat ja velat eivät vastaa toisiaan. Valuuttariski sisältää myös valuuttakurssimuutoksista johtuvat muutokset muuna kuin viitevaluuttana olevien vastaisten rahavirtojen, kuten korkojen ja osinkojen, arvossa.

3.4.2.1Valuuttariski ja rahoitusvarat

Investointikehyksen rahoitusvarat ovat joko euroina tai Yhdysvaltain dollareina.

Valuuttariskiltä suojautumiseen käytetään valuuttojen spot- tai termiinikauppaa, valuuttaswapeja tai valuutanvaihtosopimuksia. EIP:n maksuvalmius- ja rahoitusosasto voi lisäksi käyttää mitä tahansa muuta EIP:n politiikan mukaista instrumenttia, joka tarjoaa suojaa investointikehyksen rahoitustoimintaan kohdistuvilta markkinariskeiltä, silloin kun se katsoo tämän tarpeelliseksi ja asianmukaiseksi.

3.4.2.2Valuuttariski ja investointikehyksen rahoittamat tai takaamat toimet

Jäsenvaltioiden investointikehyksen rahoittamiseksi maksamat rahoitusosuudet saadaan euroina. Investointikehyksen rahoittamien tai takaamien toimien sekä korkotukien valuuttana voi olla euro, Yhdysvaltain dollari tai mikä tahansa muu hyväksytty valuutta.

Valuuttariski (suhteessa viitevaluuttana olevaan euroon) syntyy aina kun muut kuin euromääräiset transaktiot jätetään suojaamatta. Seuraavassa on esitetty investointikehyksen valuuttariskiin liittyvää suojausta koskevat ohjeet.

3.4.2.2.1.Yhdysvaltain dollarin määräisten toimien suojaaminen

Investointikehyksen Yhdysvaltain dollarin määräisten toimien valuuttariski katetaan kokonaisriskinä Yhdysvaltain dollarin ja euron välisillä valuuttaswapeilla, joiden voimassaoloa jatketaan ja joiden määrää mukautetaan jaksoittain. Valuuttaswapeilla on kaksi tarkoitusta. Ne tarjoavat sekä uusien suoritusten (lainat ja pääoma) maksuun tarvittavan likviditeetin että valuuttariskin edellyttämän makrotason suojauksen.

Kunkin jakson alussa arvioidaan seuraavalla jaksolla Yhdysvaltain dollareina saatavat ja maksettavat rahavirrat suunniteltujen tai odotettujen maksujen (saatavat ja suoritettavat maksut) perusteella. Erääntyviä valuuttaswapeja jatketaan ja niiden määrää muutetaan siten, että se kattaa vähintään ennusteiden mukaiset seuraavan jakson Yhdysvaltain dollarin määräiset likviditeettitarpeet.

-Yhdysvaltain dollarin määräinen valuuttapositio suojataan kuukausittain spot- tai termiinikaupalla, jos kyseinen positio ylittää asetetut enimmäismäärät.

-Valuuttaswapin jatkojakson aikana Yhdysvaltain dollarin määräiset odottamattomat likviditeettivajeet voidaan kattaa satunnaisilla valuuttaswapeilla, kun taas ylimääräinen likviditeetti voidaan joko sijoittaa käteisvaroihin tai vaihtaa euroiksi, jos se on seurausta valuuttaposition kasvusta.

3.4.2.2.2.Muiden valuuttojen kuin euron tai Yhdysvaltain dollarin määräisten toimien suojaaminen

-Sellaiset investointikehyksen toimet, jotka ovat muuna valuuttana kuin euroina tai Yhdysvaltain dollareina, suojataan valuutanvaihtosopimuksin, joilla on sama rahoitusprofiili kuin suojattavalla lainalla, jos käytettävissä on toimivat swap-markkinat.

-Investointikehyksellä on sellaisten valuuttojen määräisiä toimia, joille ei ole tarjolla tehokkaita suojausmahdollisuuksia tai joiden tapauksessa suojaus tulee hyvin kalliiksi. Nämä toimet ovat paikallisen valuutan määräisiä, mutta suoritus toteutetaan euroina tai Yhdysvaltain dollareina. Investointikehyksen komitean 22. tammikuuta 2015 hyväksymä rahoitusriskikehys tarjoaa mahdollisuuden suojata paikallisen valuutan määräisen valuuttariskin synteettisesti Yhdysvaltain dollarin määräisillä johdannaisilla silloin kun paikallisen valuutan ja Yhdysvaltain dollarin välillä on merkittävä positiivinen korrelaatio. Yhdysvaltain dollarin määräisillä johdannaisilla synteettisesti suojatut paikalliset valuutat on ilmoitettu kohdassa 3.4.2.2.3 olevassa taulukossa kohdassa ”Paikalliset valuutat (synteettinen suojaus)” ja synteettisesti suojaamattomat valuutat saman taulukon kohdassa ”Paikalliset valuutat (ei synteettisistä suojausta)”.

3.4.2.2.3Valuuttapositio (tuhansina euroina)

Tämän liitetiedon taulukoissa on esitetty investointikehyksen valuuttapositio.

Jäljempänä olevissa taulukoissa esitetty valuuttapositio on investointikehyksen (rahoitusriskikehyksessä kuvatun) riskipolitiikan mukainen. Riskipolitiikan mukainen valuuttapositio perustuu kirjanpitotietoihin, ja se määritellään tiettyjen varojen ja velkojen erotuksena. Riskipolitiikan mukaiseen valuuttapositioon sisältyvät varat ja velat valitaan tavalla, jolla varmistetaan, että tulot muunnetaan tilinpäätösvaluutaksi (euroiksi) niiden saantihetkellä.

Myytävissä olevien rahoitusvarojen realisoitumattomat voitot/tappiot ja arvon alentuminen sisällytetään riskipolitiikan mukaiseen valuuttapositioon, kuten myös lainojen ja muiden saamisten arvon alentuminen. Riskipolitiikan mukaiseen valuuttapositioon sisällytettävät johdannaissopimukset kirjataan käyvän arvon sijasta nimellisarvoon, jotta käsittely vastaisi omaisuuserien arvon käsittelyä, sillä myös omaisuuserien arvo kirjataan niiden nimellisarvoon, jossa on otettu huomioon lainojen arvon alentuminen.

Muut varat ja velat, jotka sisältävät pääasiassa lainoille, johdannaisille ja tuille kertyneitä korkotuottoja, on seuraavissa taulukoissa esitetty kohdassa ”Riskipolitiikan ulkopuolinen valuuttapositio”.

Tilanne 31. joulukuuta 2015	Varat ja velat			Sitoumukset ja ehdolliset velat
Valuutat	Riskipolitiikan mukainen valuuttapositio	Riskipolitiikan ulkopuolinen valuuttapositio	Taseen valuuttapositio
USD	–207 050	5 023	–202 027	270 236
Paikalliset valuutat (synteettinen suojaus)*
KES	129 862	3 101	132 963	–
TZS	46 246	780	47 025	–
DOP	40 799	1 274	42 073	–
UGX	30 182	565	30 747	–
RWF	11 979	164	12 143	–
Paikalliset valuutat (ei synteettistä suojausta)*
HTG, MUR, MZN, XOF, ZMW	15 474	201	15 675	798
Muut valuutat kuin euro yhteensä	67 492	11 108	78 599	271 034
EUR	–	2 337 555	2 337 555	1 579 719
Euro ja muut valuutat yhteensä	67 492	2 348 663	2 416 154	1 850 753

* Synteettinen suojaus on selitetty kohdassa 3.4.2.2.2.
Tilanne 31. joulukuuta 2014	Varat ja velat			Sitoumukset ja ehdolliset velat
Valuutat	Riskipolitiikan mukainen valuuttapositio	Riskipolitiikan ulkopuolinen valuuttapositio	Taseen valuuttapositio
USD	42 050	3 997	46 047	237 987
Paikalliset valuutat (synteettinen suojaus)*
KES	97 921	2 481	100 402	–
TZS	52 799	613	53 412	–
DOP	31 266	1 273	32 539	–
UGX	27 028	503	27 531	–
RWF	11 937	178	12 115	–
Paikalliset valuutat (ei synteettistä suojausta)*
HTG, MUR, MZN, XOF	15 916	265	16 181	2 298
Muut valuutat kuin euro yhteensä	278 917	9 310	288 227	240 285
EUR	–	2 023 366	2 023 366	1 434 748
Euro ja muut valuutat yhteensä	278 917	2 032 676	2 311 593	1 675 033

* Synteettinen suojaus on selitetty kohdassa 3.4.2.2.2.

3.4.2.3Analyysi herkkyydestä valuuttakurssimuutoksille

Euron kurssin 10 prosentin heikentymisestä suhteessa kaikkiin muihin valuuttoihin olisi 31. joulukuuta 2015 ollut seurauksena rahoittajien varojen kasvu 8,7 miljoonalla eurolla (31. joulukuuta 2014 vastaava vaikutus olisi ollut 32,0 miljoonaa euroa). Euron kurssin 10 prosentin vahvistumisesta suhteessa kaikkiin muihin valuuttoihin olisi 31. joulukuuta 2015 ollut seurauksena rahoittajien varojen vähennys 7,1 miljoonalla eurolla (31. joulukuuta 2014 vastaava vaikutus olisi ollut 26,2 miljoonaa euroa).

3.4.2.4Muuntokurssit

Taseiden (31. joulukuuta 2015 ja 31. joulukuuta 2014) laatimisessa on käytetty seuraavia muuntokursseja:

	31.12.2015	31.12.2014
Muut kuin EU-valuutat
Dominikaanisen tasavallan peso (DOP)	49,0144	53,1988
Fidžin dollari (FJD)	2,3124	2,376
Haitin gourde (HTG)	61,19	55,23
Kenian shillinki (KES)	111,3	109,86
Mauritanian ouguiya (MRO)	326,46	350,61
Mauritiuksen rupia (MUR)	38,85	38,46
Mosambikin metical (MZN)	50,59	40,04
Ruandan frangi (RWF)	806,36	831,04
Tansanian shillinki (TZS)	2 344,42	2 096,58
Ugandan shillinki (UGX)	3 665,00	3 354,00
Yhdysvaltain dollari (USD)	1,0887	1,2141
CFA-frangi BEAC/BCEAO (XAF/XOF)	655,957	655,957
Etelä-Afrikan randi (ZAR)	16,953	14,0353
Sambian kwacha (ZMW)	11,9571	7,753

3.4.3Osakkeiden hintariski

Osakkeiden hintariski on riski siitä, että osakesijoitusten käypä arvo laskee osakehintojen ja/tai osakesijoitusten arvon muutosten seurauksena.

Investointikehykseen kohdistuu osakkeiden hintariski sen suorien osakesijoitusten ja sen pääomasijoitusrahastoihin tekemien sijoitusten vuoksi.

Noteeraamattomien osakkeiden arvoa ei voida helposti määrittää jatkuvaa seurantaa ja valvontaa varten. Tällaisten positioiden tapauksessa käytetään parhaita saatavilla olevia arvioita, joihin kuuluvat kaikki asianmukaisella arvostusmenetelmällä määritetyt hinnat.

Yksittäisten suorien osakesijoitusten ja pääomasijoitusrahastoihin tehtyjen sijoitusten arvon 10 prosentin nousun vaikutus (joka on seurausta myytävissä olevien oman pääoman ehtoisten sijoitusten salkun käyvän arvon muutoksesta) investointikehyksen rahoittajien varoihin on 41,9 miljoonaa euroa 31. joulukuuta 2015 (40,3 miljoonaa euroa 31. joulukuuta 2014) ja laskun vaikutus vastaavasti –41,9 miljoonaa euroa (–40,3 miljoonaa euroa 31. joulukuuta 2014), jos kaikki muut muuttujat säilyvät ennallaan.

4 Rahoitusinstrumenttien käypä arvo

Tilinpäätöksessä käytetty luokittelu ja käyvät arvot

Seuraavassa taulukossa on esitetty rahoitusvarojen ja -velkojen kirjanpitoarvot ja käyvät arvot ja niiden luokitustaso käyvän arvon luokitushierarkiassa. Tiedot eivät sisällä sellaisten rahoitusvarojen ja -velkojen käypiä arvoja, joita ei kirjata käypään arvoon, jos niiden kirjanpitoarvoa voidaan pitää kohtuullisen tarkkana arviona niiden käyvästä arvosta.

Tilanne 31. joulukuuta 2015	Kirjanpitoarvo						Käypä arvo
(tuhansina euroina)	Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät	Myytävissä olevat	Käteisvarat, lainat ja muut saamiset	Eräpäivään asti pidettävät	Muut rahoitusvelat	Yhteensä	Taso 1	Taso 2	Taso 3	Yhteensä
Käypään arvoon kirjatut rahoitusvarat:
Johdannaissopimukset	311	–	–	–	–	311	–	311	–	311
Pääomasijoitusrahastot	–	396 203	–	–	–	396 203	–	–	396 203	396 203
Suorat oman pääoman ehtoiset sijoitukset	–	23 150	–	–	–	23 150	178	–	22 972	23 150
Yhteensä	311	419 353	–	–	–	419 664	178	311	419 175	419 664
Rahoitusvarat, joita ei kirjata käypään arvoon:
Käteisvarat ja muut rahavarat	–	–	448 995	–	–	448 995
Lainat ja muut saamiset	–	–	1 460 057	–	–	1 460 057	–	1 649 401	–	1 649 401
Saamiset rahoitusosuuksista	–	–	–	–	–	–
Joukkovelkakirjat	–	–	–	228 521	–	228 521	124 009	104 520	–	228 529
Muut varat	–	–	27	–	–	27
Yhteensä	–	–	1 909 079	228 521	–	2 137 600	124 009	1 753 921	–	1 877 930
Rahoitusvarat yhteensä	311	419 353	1 909 079	228 521	–	2 557 264

Käypään arvoon kirjatut rahoitusvelat:
Johdannaissopimukset	–8 219	–	–	–	–	–8 219	–	–8 219	–	–8 219
Yhteensä	–8 219	–	–	–	–	–8 219	–	–8 219	–	–8 219
Rahoitusvelat, joita ei kirjata käypään arvoon:
Velat kolmansille	–	–	–	–	–101 202	–101 202
Muut velat	–	–	–	–	–2 364	–2 364
Yhteensä	–	–	–	–	–103 566	–103 566
Rahoitusvelat yhteensä	–8 219	–	–	–	–103 566	–111 785

4 Rahoitusinstrumenttien käypä arvo (jatkoa)

Tilinpäätöksessä käytetty luokittelu ja käyvät arvot (jatkoa)

Tilanne 31. joulukuuta 2014	Kirjanpitoarvo						Käypä arvo
(tuhansina euroina)	Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät	Myytävissä olevat	Käteisvarat, lainat ja muut saamiset	Eräpäivään asti pidettävät	Muut rahoitusvelat	Yhteensä	Taso 1	Taso 2	Taso 3	Yhteensä
Käypään arvoon kirjatut rahoitusvarat:
Johdannaissopimukset	448	–	–	–	–	448	–	448	–	448
Pääomasijoitusrahastot	–	385 245	–	–	–	385 245	–	–	385 245	385 245
Suorat oman pääoman ehtoiset sijoitukset	–	17 840	–	–	–	17 840	1 159	–	16 681	17 840
Yhteensä	448	403 085	–	–	–	403 533	1 159	448	401 926	403 533
Rahoitusvarat, joita ei kirjata käypään arvoon:
Käteisvarat ja muut rahavarat	–	–	545 399	–	–	545 399
Lainat ja muut saamiset	–	–	1 331 918	–	–	1 331 918	–	1 488 215	–	1 488 215
Saamiset rahoitusosuuksista	–	–	42 590	–	–	42 590
Joukkovelkakirjat	–	–	–	99 988	–	99 988	99 985	–	–	99 985
Muut varat	–	–	5 522	–	–	5 522	–	–	–	–
Yhteensä	–	–	1 925 429	99 988	–	2 025 417	99 985	1 488 215	–	1 588 200
Rahoitusvarat yhteensä	448	403 085	1 925 429	99 988	–	2 428 950

Käypään arvoon kirjatut rahoitusvelat:
Johdannaissopimukset	–14 632	–	–	–	–	–14 632	–	–14 632	–	–14 632
Yhteensä	–14 632	–	–	–	–	–14 632	–	–14 632	–	–14 632
Rahoitusvelat, joita ei kirjata käypään arvoon:
Velat kolmansille	–	–	–	–	–68 824	–68 824
Muut velat	–	–	–	–	–2 591	–2 591
Yhteensä	–	–	–	–	–71 415	–71 415
Rahoitusvelat yhteensä	–14 632	–	–	–	–71 415	–86 047

4.1Käypään arvoon arvostaminen

4.1.1Arvostusmenetelmät ja merkittävät, muut kuin todettavissa olevat syöttötiedot

Seuraavassa taulukossa annetaan tiedot arvostusmenetelmistä ja merkittävistä muista kuin todettavissa olevista syöttötiedoista, joita käytetään rahoitusinstrumenttien arvostamisessa käyvän arvon luokitushierarkian tasoilla 2 ja 3.

	Arvostusmenetelmä	Merkittävät muut kuin todettavissa olevat syöttötiedot	Muiden kuin todettavissa olevien syöttötietojen suhde käyvän arvon määritykseen
Käypään arvoon kirjatut rahoitusinstrumentit

Johdannaissopimukset	Diskontattu rahavirta: Vastaiset rahavirrat arvioidaan käyttämällä termiinikursseja/-korkoja (todettavissa olevat termiinikurssit ja tuottokäyrät tilikauden lopussa) ja sopimusperusteisia termiinikursseja/-korkoja diskontattuina korolla, joka vastaa eri vastapuoliin liittyvää luottoriskiä.	Ei sovelleta.	Ei sovelleta.

Pääomasijoitusrahastot	Mukautettu nettoarvomenetelmä: Käypä arvo määritetään joko soveltamalla investointikehyksen prosenttiosuutta kohde-etuutena olevasta välineestä viimeisimmän raportin mukaiseen nettoarvoon, jota on mukautettu rahavirtojen perusteella, tai käyttämällä rahaston hoitajan ilmoittamaa osuuden tarkkaa arvoa samana päivänä, jos tällainen arvo on saatavilla. Jotta voidaan ottaa huomioon arvon kehitys viimeisimmän käytettävissä olevan nettoarvon määrityspäivän ja tilinpäätöspäivän välisenä aikana, kyseiseltä ajalta tehdään tapahtuma-arviointi ja nettoarvoa mukautetaan tarvittaessa.	Pääomasijoitusrahaston viimeisimmän raportointipäivän ja arvostuspäivän välistä aikaa koskevassa mukautuksessa otetaan huomioon toiminnan kulut ja rahaston hoitopalkkiot, raportointipäivän jälkeiset muutokset pääomasijoitusrahaston kohde-etuuksien käyvässä arvossa, syntyneet uudet velvoitteet, markkinamuutokset ja muut taloudellisissa olosuhteissa tapahtuneet muutokset.	Mitä pitempi käyvän arvon määrittämispäivän ja pääomasijoitusrahaston viimeisimmän raportointipäivän välinen ajanjakso on, sitä suurempi on kyseisen ajanjakson huomioon ottamiseksi tehtävä mukautus.

Suorat oman pääoman ehtoiset sijoitukset	Mukautettu nettoarvo.	Sijoituskohteen viimeisimmän raportointipäivän ja arvostuspäivän välistä aikaa koskevassa mukautuksessa otetaan huomioon toiminnan kulut, raportointipäivän jälkeiset muutokset sijoituskohteen kohde-etuuksien käyvässä arvossa, syntyneet uudet velvoitteet, markkinamuutokset ja muut taloudellisissa olosuhteissa tapahtuneet muutokset, pääomanlisäykset, myynnit ja määräysvallassa tapahtuneet muutokset.	Mitä pitempi käyvän arvon määrittämispäivän ja sijoituskohteen viimeisimmän raportointipäivän välinen ajanjakso on, sitä suurempi on kyseisen ajanjakson huomioon ottamiseksi tehtävä mukautus.

		Markkinakelpoisuuden (likviditeetin) puuttumisen vuoksi tehtävä vähennys, joka määritetään käyttämällä samankaltaisten osakkeiden aikaisempia kauppahintoja kyseisessä maassa / kyseisellä alueella ja joka on 5–30 prosenttia.	Mitä suurempi markkinakelpoisuuden puuttumisen vuoksi tehtävä vähennys on, sitä pienempi on käypä arvo.

Rahoitusinstrumentit, joita ei kirjata käypään arvoon

Lainat ja muut saamiset	Diskontattu rahavirta: Arvostusmallissa käytetään sopimusperusteisia rahavirtoja, joiden toteutumisedellytyksenä on, ettei velallinen laiminlyö velvoitteitaan, ja joissa ei oteta huomioon vakuuksien arvoa eikä aikaistettua takaisinmaksua koskevia skenaarioita. Lainojen nettonykyarvo lasketaan käyttämällä mallia, jossa kunkin lainan sopimusperusteiset rahavirrat diskontataan käyttämällä mukautettua markkinoiden diskonttokorkokäyrää. Kunkin lainan nettonykyarvoa mukautetaan tämän jälkeen kulloinkin odotettavissa olevien tappioiden huomioon ottamiseksi. Tämän jälkeen tulokset lasketaan yhteen lainojen ja muiden saamisten käyvän arvon laskemiseksi.	Ei sovelleta.	Ei sovelleta.

Eräpäivään asti pidettävät rahoitusvarat	Diskontattu rahavirta	Ei sovelleta.	Ei sovelleta.

Velat kolmansille	Diskontattu rahavirta	Ei sovelleta.	Ei sovelleta.

Muut velat	Diskontattu rahavirta	Ei sovelleta.	Ei sovelleta.

IFRS 13 -standardin soveltamisen seurauksena johdannaissopimusten käypään arvoon 31. joulukuuta 2015 ja 31. joulukuuta 2014 on sisällytetty seuraavat arvonoikaisut:

4vastapuolen luottoriskin oikaisut (CVA), jotka vastaavat johdannaistransaktioihin liittyvää vastapuolen luottoriskiä ja joiden määrä on –122 000 euroa 31. joulukuuta 2015 ja –184 000 euroa 31. joulukuuta 2014.

5oman luottoriskin oikaisut (DVA), jotka vastaavat johdannaistransaktioihin liittyvää omaa luottoriskiä ja joiden määrä on 64 000 euroa 31. joulukuuta 2015 ja 30 000 euroa 31. joulukuuta 2014.

Investointikehyksessä sovelletun käytännön mukaisesti tasojen väliset siirrot kirjataan siirron aiheuttaneen tapahtuman tai olosuhteiden muuttumisen ajankohtana.

Tasojen 1 ja 2 väliset siirrot

Investointikehyksessä ei vuosina 2015 ja 2014 siirretty omaisuuseriä käyvän arvon luokitushierarkian tasolta 1 tasolle 2 tai päinvastoin.

Tason 3 käyvät arvot

Tason 3 käypien arvojen täsmäytys

Seuraavissa taulukoissa on esitetty muutokset tason 3 instrumenteissa (tilanne 31. joulukuuta 2015 ja 31. joulukuuta 2014).

(tuhansina euroina)	Myytävissä olevat rahoitusvarat
Saldo 1. tammikuuta 2015	401 926
Tulosvaikutteisesti kirjatut voitot ja tappiot:
- myytävissä olevien rahoitusvarojen realisoituneet nettovoitot	–33 878
- myytävissä olevien rahoitusvarojen arvon alentuminen	–2 665
Yhteensä	–36 543
Muuhun laajaan tulokseen kirjatut voitot ja tappiot:
- myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon nettomuutos	52 365
Yhteensä	52 365
Suoritetut maksut	67 449
Saadut maksut	–64 791
Kokonaan kuluksi kirjatut	–1 231
Saldo 31. joulukuuta 2015	419 175

(tuhansina euroina)	Myytävissä olevat rahoitusvarat
Saldo 1. tammikuuta 2014	324 855
Tulosvaikutteisesti kirjatut voitot ja tappiot:
- myytävissä olevien rahoitusvarojen realisoituneet nettovoitot	8 109
- myytävissä olevien rahoitusvarojen arvon alentuminen	–2 084
Yhteensä	6 025
Muuhun laajaan tulokseen kirjatut voitot ja tappiot:
- myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon nettomuutos	71 778
Yhteensä	71 778
Suoritetut maksut	42 646
Saadut maksut	–43 378
Saldo 31. joulukuuta 2014	401 926

Tilanne 31. joulukuuta 2015	Lisäys	Vähennys
(tuhansina euroina)
Suorat oman pääoman ehtoiset sijoitukset	31	–31
Yhteensä	31	–31

Tilanne 31. joulukuuta 2014	Lisäys	Vähennys
(tuhansina euroina)
Suorat oman pääoman ehtoiset sijoitukset	31	–31
Yhteensä	31	–31

	31.12.2015	31.12.2014
Käteisvarat	71 405	9 642
Määräaikaistalletukset	290 573	415 757
Yritystodistukset	87 017	120 000
Käteisvarat ja muut rahavarat taseessa	448 995	545 399
Kertynyt korko	3	–1
Käteisvarat ja muut rahavarat rahavirtalaskelmassa	448 998	545 398

6 Johdannaissopimukset (tuhansina euroina)

Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaissopimukset muodostuvat pääasiassa seuraavista eristä:

Tilanne 31. joulukuuta 2015	Käypä arvo		Nimellisarvo
	Varat	Velat
Valuuttojen väliset koronvaihtosopimukset	–	–3 835	9 589
Koronvaihtosopimukset	311	–639	44 913
Valuuttaswapit	–	–3 745	1 400 000
Johdannaissopimukset yhteensä	311	–8 219	1 454 502

Tilanne 31. joulukuuta 2014	Käypä arvo		Nimellisarvo
	Varat	Velat
Valuuttojen väliset koronvaihtosopimukset	–	–3 219	11 606
Koronvaihtosopimukset	448	–564	44 749
Valuuttaswapit	–	–10 849	1 059 000
Johdannaissopimukset yhteensä	448	–14 632	1 115 355

7 Lainat ja muut saamiset (tuhansina euroina)

	Globaalilainat (*)	Lainat, parempi etuoikeusasema	Laina, huonompi etuoikeusasema	Yhteensä
Nimellisarvo 1. tammikuuta 2015	542 506	782 563	146 643	1 471 712
Suoritetut maksut	196 607	86 177	–	282 784
Saadut maksut	–106 921	–96 147	–2 704	–205 772
Aktivoidut korot	–	–	13 262	13 262
Valuuttakurssiero	29 600	45 414	3 354	78 368
Nimellisarvo 31. joulukuuta 2015	661 792	818 007	160 555	1 640 354

Arvon alentuminen 1. tammikuuta 2015	–5 751	–13 491	–132 895	–152 137
Yli- tai alijäämää ja muita laajan tuloksen eriä osoittavaan laskelmaan kirjattu arvon alentuminen	–3 692	–7 576	–24 995	–36 263
Arvonalentumisen peruuttaminen	381	57	1 837	2 275
Valuuttakurssiero	–341	–1 435	–3 145	–4 921
Arvon alentuminen 31. joulukuuta 2015	–9 403	–22 445	–159 198	–191 046

Jaksotettu hankintameno	–3 129	–5 781	284	–8 626
Korot	8 838	10 533	4	19 375
Lainat ja muut saamiset 31. joulukuuta 2015	658 098	800 314	1 645	1 460 057

(*) sisältää edustussopimukset

	Globaalilainat (*)	Lainat, parempi etuoikeusasema	Laina, huonompi etuoikeusasema	Yhteensä
Nimellisarvo 1. tammikuuta 2014	342 113	806 007	131 632	1 279 752
Suoritetut maksut	216 672	31 654	–	248 326
Saadut maksut	–58 417	–107 794	–367	–166 578
Aktivoidut korot	–	–	11 915	11 915
Valuuttakurssiero	42 138	52 696	3 463	98 297
Nimellisarvo 31. joulukuuta 2014	542 506	782 563	146 643	1 471 712

Arvon alentuminen 1. tammikuuta 2014	–7 675	–12 734	–50 382	–70 791
Yli- tai alijäämää ja muita laajan tuloksen eriä osoittavaan laskelmaan kirjattu arvon alentuminen	–	–	–79 249	–79 249
Arvonalentumisen peruuttaminen	2 586	907	–	3 493
Valuuttakurssiero	–662	–1 664	–3 264	–5 590
Arvon alentuminen 31. joulukuuta 2014	–5 751	–13 491	–132 895	–152 137

Jaksotettu hankintameno	–2 562	–5 125	28	–7 659
Korot	7 407	11 930	665	20 002
Lainat ja muut saamiset 31. joulukuuta 2014	541 600	775 877	14 441	1 331 918

(*) sisältää edustussopimukset

8 Myytävissä olevat rahoitusvarat (tuhansina euroina)

	Pääomasijoitusrahastot	Suorat oman pääoman ehtoiset sijoitukset	Yhteensä
Hankintameno 1. tammikuuta 2015	259 784	19 714	279 498
Suoritetut maksut	63 574	3 875	67 449
Saadut maksut / myynnit	–64 181	–610	–64 791
Kokonaan kuluksi kirjatut	–1 231	–	–1 231
Saatuihin maksuihin / myynteihin liittyvä valuuttakurssiero	9 385	–	9 385
Hankintameno 31. joulukuuta 2015	267 331	22 979	290 310

Realisoitumattomat voitot ja tappiot 1. tammikuuta 2015	149 995	6 127	156 122
Realisoitumattomien voittojen ja tappioiden nettomuutos	3 906	3 965	7 871
Realisoitumattomat voitot ja tappiot 31. joulukuuta 2015	153 901	10 092	163 993

Arvon alentuminen 1. tammikuuta 2015	–24 534	–8 001	–32 535
Yli- tai alijäämää ja muita laajan tuloksen eriä osoittavaan laskelmaan kirjattu arvon alentuminen	–1 726	–1 920	–3 646
Kokonaan kuluksi kirjatut	1 231	–	1 231
Arvon alentuminen 31. joulukuuta 2015	–25 029	–9 921	–34 950

Myytävissä olevat rahoitusvarat 31. joulukuuta 2015	396 203	23 150	419 353


	Pääomasijoitusrahastot	Suorat oman pääoman ehtoiset sijoitukset	Yhteensä
Hankintameno 1. tammikuuta 2014	256 161	23 620	279 781
Suoritetut maksut	41 990	656	42 646
Saadut maksut / myynnit	–38 535	–4 843	–43 378
Saatuihin maksuihin / myynteihin liittyvä valuuttakurssiero	168	281	449
Hankintameno 31. joulukuuta 2014	259 784	19 714	279 498

Realisoitumattomat voitot ja tappiot 1. tammikuuta 2014	71 931	6 260	78 191
Realisoitumattomien voittojen ja tappioiden nettomuutos	78 064	–133	77 931
Realisoitumattomat voitot ja tappiot 31. joulukuuta 2014	149 995	6 127	156 122

Arvon alentuminen 1. tammikuuta 2014	–22 450	–3 823	–26 273
Yli- tai alijäämää ja muita laajan tuloksen eriä osoittavaan laskelmaan kirjattu arvon alentuminen	–2 084	–4 178	–6 262
Arvon alentuminen 31. joulukuuta 2014	–24 534	–8 001	–32 535

Myytävissä olevat rahoitusvarat 31. joulukuuta 2014	385 245	17 840	403 085

9 Saamiset rahoitusosuuksista (tuhansina euroina)

Saamiset rahoitusosuuksista muodostuvat kokonaisuudessaan jäsenvaltioiden rahoitusosuuksista, joiden maksamista on pyydetty mutta joita ei ole vielä maksettu.

10 Eräpäivään asti pidettävät rahoitusvarat (tuhansina euroina)

Eräpäivään asti pidettävien sijoitusten salkku muodostuu noteeratuista joukkovelkakirjoista, joiden juoksuaika tilinpäätöspäivänä on alle kolme kuukautta. Seuraavassa taulukossa on esitetty eräpäivään asti pidettävien sijoitusten salkussa tapahtuneet muutokset:

Saldo 1. tammikuuta 2015	99 988
Hankinnat	1 545 550
Erääntyneet	–1 417 005
Jaksotetun preemion/diskonton muutos	–12
Saldo 31. joulukuuta 2015	228 521

Saldo 1. tammikuuta 2014	102 562
Hankinnat	1 610 057
Erääntyneet	–1 612 619
Jaksotetun preemion/diskonton muutos	–12
Saldo 31. joulukuuta 2014	99 988

	31.12.2015	31.12.2014
Saamiset EIP:ltä	1	5 447
Vakuudet	26	75
Muut varat yhteensä	27	5 522

	31.12.2015	31.12.2014
Korkotukiin liittyvät tuloennakot	28 683	30 750
Lainojen ja muiden saamisten palkkioihin liittyvät tuloennakot	642	560
Tuloennakot yhteensä	29 325	31 310

13 Velat kolmansille (tuhansina euroina)

Nämä velat muodostuvat pääasiassa seuraavista eristä:

	31.12.2015	31.12.2014
EIP:lle maksettavat yleiset hallintomenot (netto)	43 045	38 348
Muut EIP:lle maksettavat määrät	15	44
Jäsenvaltioiden saamisiin kuuluvat vielä maksamatta olevat korkotuet ja tekninen apu	58 142	30 432
Velat kolmansille yhteensä	101 202	68 824

14 Muut velat (tuhansina euroina)

	31.12.2015	31.12.2014
Etukäteen saadut lainojen lyhennykset	1 826	1 973
Korkotukiin liittyvät tuloennakot	512	542
Vakuudet	26	76
Muut velat yhteensä	2 364	2 591

Jäsenvaltio	Rahoitusosuus (investointikehys)	Rahoitusosuus (korkotuet ja tekninen apu)	Yhteensä maksettu	Maksua pyydetty, maksamatta (*)
Itävalta	56 921	6 218	63 139	-
Belgia	84 164	9 163	93 327	-
Bulgaria	140	140	280	-
Kypros	90	90	180	-
Tšekki	510	510	1 020	-
Tanska	46 020	5 075	51 095	-
Viro	50	50	100	-
Suomi	31 914	3 597	35 511	-
Ranska	519 401	54 467	573 868	-
Saksa	501 015	54 066	555 081	-
Kreikka	27 183	3 266	30 449	-
Unkari	550	550	1 100	-
Irlanti	13 663	1 801	15 464	-
Italia	270 808	30 879	301 687	-
Latvia	70	70	140	-
Liettua	120	120	240	-
Luxemburg	6 235	687	6 922	-
Malta	30	30	60	-
Alankomaat	112 225	12 350	124 575	-
Puola	1 300	1 300	2 600	-
Portugali	21 103	2 544	23 647	-
Romania	370	370	740	-
Slovakia	210	210	420	-
Slovenia	180	180	360	-
Espanja	127 979	16 241	144 220	-
Ruotsi	58 896	6 663	65 559	-
Yhdistynyt kuningaskunta	275 853	33 054	308 907	-
Yhteensä 31. joulukuuta 2015	2 157 000	243 691	2 400 691	-
Yhteensä 31. joulukuuta 2014	2 057 000	143 691	2 200 691	42 590

	31.12.2015	31.12.2014
Sitoumukset
Nostamattomat lainat	1 189 564	1 161 859
Myytävissä olevat rahoitusvarat, joista on tehty sitoumus mutta ei suoritusta	298 355	200 637
Käyttöön otetut vakuudet	798	2 298
Korkotuet ja tekninen apu	352 036	285 239

Ehdolliset velat
Allekirjoitetut vakuussitoumukset, joiden mukaista vakuutta ei ole vielä otettu käyttöön	10 000	25 000

Ehdolliset velat ja sitoumukset yhteensä	1 850 753	1 675 033

Strukturoidun yhteisön tyyppi	Kuvaus	Kirjanpitoarvo 31.12.2015	Kirjanpitoarvo 31.12.2014	Suurin tappio 31.12.2015	Suurin tappio 31.12.2014
Hankerahoitustoimet	Lainat ja muut saamiset	–	7 225	–	7 225
Pääomasijoitusrahastot	Myytävissä olevat rahoitusvarat	396 203	385 245	645 833	555 629
Yhteensä		396 203	392 470	645 833	562 854

Vaikuttavan rahoituksen välineestä tehdyn investoinnin tyyppi	Kuvaus	Kirjanpitoarvo 31.12.2015	Kirjanpitoarvo 31.12.2014	Maksamatta oleva määrä 31.12.2015	Maksamatta oleva määrä 31.12.2014
Sosiaalivaikutteiset osakerahastot	Myytävissä olevat rahoitusvarat	2 257	–	16 927	8 237
Lainat rahoituksen välittäjille	Lainat ja muut saamiset	–	–	10 000	–
Riskinjakoa helpottavat välineet	Käyttöön otetut vakuudet	–	–	–	–
Suora rahoitus – pääomaomistukset	Myytävissä olevat rahoitusvarat	–	–	40 000	–
Yhteensä		2 257	–	66 927	8 237