EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 27.6.2016

COM(2016) 424 final

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Romanien integraatiota edistäviä kansallisia strategioita koskevan EU:n puitekehyksen ja jäsenvaltioissa toteutettavista romanien integraatiota edistävistä tuloksellisista toimenpiteistä annetun neuvoston suosituksen täytäntöönpanoa koskeva arviointi 2016

{SWD(2016) 209 final}

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE

JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Romanien integraatiota edistäviä kansallisia strategioita koskevan EU:n puitekehyksen ja jäsenvaltioissa toteutettavista romanien integraatiota edistävistä tuloksellisista toimenpiteistä annetun neuvoston suosituksen täytäntöönpanoa koskeva arviointi 2016

1. Johdanto

EU:n puitekehyksessä vuoteen 2020 ulottuville romanien kansallisille integrointistrategioille 1 jäsenvaltiot sitoutuivat kehittämään, toteuttamaan ja seuraamaan strategioita 2 , jotka vastaavat kattavaa näyttöön perustuvaa lähestymistapaa. Komissio arvioi puitekehyksen täytäntöönpanoa ja raportoi siitä vuosittain Euroopan parlamentille ja neuvostolle. EU:n puitekehystä vahvistettiin romanien integraatiota edistävistä tuloksellisista toimenpiteistä annetulla neuvoston suosituksella 3 . Suosituksessa laajennettiin puitekehystä uusille aloille ja kehotettiin jäsenvaltioita ilmoittamaan komissiolle vuosittain suosituksen mukaisesti toteutetuista toimenpiteistä ja strategioiden täytäntöönpanossa saavutetusta edistymisestä. 

Tässä tiedonannossa esitetään yleisiä päätelmiä EU:n puitekehyksen täytäntöönpanossa saavutetusta edistymisestä. Lisäksi siinä tarkastellaan ensimmäistä kertaa neuvoston suosituksen perusteella toteutettuja romanien integraatiota edistäviä toimenpiteitä. Tiedonantoon liitetyssä komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa esitetään maakohtainen arviointi ja annetaan käytännön esimerkkejä eri aihealueilla. Jäsenvaltioiden raportointia varten on laadittu yksityiskohtainen mallipohja 4 . Jotkin jäsenvaltiot (Ranska, Saksa ja Slovenia) valitsivat vaihtoehtoisen ilmoitustavan, kun taas osa jäsenvaltioista (Alankomaat, Luxemburg ja Tanska) 5 ei ilmoittanut toimenpiteitä lainkaan.

2. Komission rooli jäsenvaltioiden tukena

Komissio on liittänyt romanien osallistamisessa saavutetun edistymisen seurannan osaksi laajempaa Eurooppa 2020 kasvustrategiaa. Viisi jäsenvaltiota, joissa on suurimmat romaniyhteisöt ja eniten haasteita, ovat saaneet vuodesta 2012 lähtien maakohtaisia suosituksia siitä, miten romanien osallistaminen voidaan ottaa huomioon yleisissä toimintapolitiikoissa. Komission vuoden 2016 suosituksissa 6 pyritään erityisesti tukemaan romanilasten osallistumista laadukkaaseen yleisopetukseen. Rahoitusohjelmakauden 2014–2020 käynnistymisen myötä EU:n oikeudelliset, poliittiset ja rahoitusvälineet on sovitettu kaikilta osin yhteen.

2.1. Valmiuksien kehittäminen ja yhteistyön edistäminen

Komissio helpottaa jatkossakin jäsenvaltioiden välistä vuoropuhelua romanien kansallisten yhteysviranomaisten verkostossa 7 . Lisäksi se jatkaa työtään romaniasioita käsittelevässä työryhmässä, joka kokoaa yhteen romanien integrointiprosessia EU:ssa edistävät komission osastot. Jäsenvaltioihin järjestettävien kahdenvälisten tarkkailukäyntien yhteydessä käydään tiiviitä keskusteluja komission, kansallisten ja paikallisten viranomaisten sekä kansalaisyhteiskunnan välillä ja vieraillaan romaniyhteisöissä.

Romanien osallisuutta käsittelevään eurooppalaiseen foorumiin kokoontuvat kaikki eurooppalaiset sidosryhmät. Foorumia uudistettiin vuonna 2015, jotta prosessista saataisiin osallistavampi. Eurooppalaiset kansalaisyhteiskunnan kattojärjestöt, jotka käyvät säännöllistä vuoropuhelua komission kanssa, osallistuivat tiiviisti foorumin uudistamiseen ja valmistelutyöhön. Foorumissa käsiteltiin vuonna 2015 useiden sidosryhmien välistä yhteistyötä sekä syrjinnän ja mustalaisvastaisuuden torjuntaa.

Komissio sitoutui tukemaan jäsenvaltioita kansallisten romanifoorumien kehittämisessä. Kansallisten foorumien avulla voidaan olennaisesti varmistaa kaikkien sidosryhmien avoin ja kattava osallistuminen täytäntöönpanoon, seurantaan ja raportointiin.

Lisäksi komissio vahvisti paikallisten valmiuksien kehittämistä ja verkostoitumista tukemalla

•paikallisviranomaisten kumppanuuksia (valtioiden rajat ylittävän ”for Roma with Roma” kampanjan 8 yhteydessä);

•komission ja Euroopan neuvoston yhteisiä ohjelmia 9 , joissa panostetaan romaniyhteisöjen ja paikallisviranomaisten väliseen sovitteluun, jäsenneltyyn vuoropuheluun ja valmiuksien kehittämiseen;

•kansallisten ja paikallisten viranomaisten sekä romaniasioita edistävien kansalaisjärjestöjen välisiä valtioiden rajat ylittäviä yhteistyöverkostoja.

2.2. Syrjinnän ja mustalaisvastaisuuden torjunta

Komissio tehosti vuonna 2015 toimiaan, joilla torjutaan syrjintää, erottelua ja mustalaisvastaisuutta, myös vihapuhetta ja -rikoksia. Perussopimusten valvojana komission tehtävänä on varmistaa syrjinnän vastaisen lainsäädännön, kuten rotusyrjintädirektiivin 10 , asianmukainen saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä ja täytäntöönpanon valvonta. Komissio aloitti toisen rikkomusmenettelyn 11 , joka koski romanilasten syrjintää koulutuksessa, ja jatkoi koulutukseen ja asumiseen liittyvien syrjintäepäilyjen tutkintaa useissa jäsenvaltioissa.

Komissio aloitti jäsenvaltioiden kanssa vuoropuhelun sen varmistamiseksi, että rasismista ja muukalaisvihasta tehty neuvoston puitepäätös 12 saatetaan täysimääräisesti ja moitteettomasti osaksi kansallista lainsäädäntöä ja pannaan täytäntöön, saatuaan toimivallan valvoa päätöksen soveltamista. Lisäksi se vahvisti pyrkimyksiään auttaa jäsenvaltioita torjumaan tehokkaasti vihapuhetta ja -rikoksia ruohonjuuritasolla. Se aloitti tietotekniikkayritysten, jäsenvaltioiden ja kansalaisyhteiskunnan edustajien kanssa keskusteluja, jotta laiton vihapuhe saadaan nopeasti pois verkosta ja tilalle saadaan vastakkaisia puheenvuoroja.

Komissio käynnisti valtioiden rajat ylittävän tiedotuskampanjan ”for Roma with Roma”. Kampanjalla pyritään torjumaan romanivastaisia stereotypioita työskentelemällä tiedotusvälineiden kanssa, edistämällä kulttuurien tuntemusta, järjestämällä kouluissa piirustuskilpailuja ja tukemalla paikallisviranomaisten kumppanuushankkeita.

Komissio julkaisi vuonna 2015 kolme viiteasiakirjaa, joilla tuetaan jäsenvaltioita syrjinnän ja erottelun torjunnassa:

•ohjeasiakirja 13 , jossa esitetään keinoja hyödyntää Euroopan rakenne- ja investointirahastoja vuosina 2014–2020 koulutusta koskevan ja alueellisen erottelun torjunnassa ja annetaan täytäntöönpanoon liittyviä asiantuntijaneuvoja asianomaisille jäsenvaltioille;

•Tunne oikeutesi opas 14 , jossa annetaan ohjeita syrjintää koskevan kantelun tekemiseksi, selitetään uhrien oikeudet selkokielellä ja pyritään siten parantamaan tasa-arvodirektiivien täytäntöönpanoa ja lisäämään tietoa oikeuksista;

•kouluille tarkoitettu eurooppalainen välineistö 15 hyvistä käytännöistä koulutuksessa, mukaan lukien romanilapsiin kohdennettu tuki ja työskentely romaniperheiden kanssa.

Komissio tuki voimakkaasti mustalaisvastaisuudesta ja romanien kansanmurhan tunnustamisesta EU:ssa annettua Euroopan parlamentin päätöslauselmaa 16 . Komissio rahoitti Kansalaisten Eurooppa ohjelmasta hankkeita, joissa tunnustetaan romanien kansanmurha, sekä perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelmasta paikallisia, kansallisia ja monikansallisia hankkeita, joissa käsitellään romanien integraatiota ja syrjinnän torjuntaa.

3. Romanien integraation nykytilanne jäsenvaltioissa

Talous- ja finanssikriisin ohella pakolaiskriisi aiheutti ennennäkemättömän haasteen jäsenvaltioille. Viranomaisiin kohdistuu painetta vastata saapuneiden pakolaisten tarpeisiin sen lisäksi, että niiden on huolehdittava oman maan haavoittuvassa asemassa olevista romanikansalaisista ja maassa asuvista romaneista, jotka ovat muiden EU:n jäsenvaltioiden tai kolmansien maiden kansalaisia. Vaikka näiden väestöryhmien integrointi aiheuttaa haasteita, jäsenvaltioiden ei pitäisi asettaa niitä tärkeysjärjestykseen. Tilanne vaatii tasapainoista lähestymistapaa, jolla sovitetaan kaikki integrointitarpeet toisiaan tukeviin ja koordinoituihin toimiin.

Tämä arviointi perustuu jäsenvaltioiden antamiin tietoihin, joita täydennetään kansalaisyhteiskunnalta saaduilla tiedoilla. Romanien integraation mittareita käsittelevä työryhmä (jonka toimintaa koordinoi perusoikeusvirasto ja johon osallistuu 17 jäsenvaltiota ja komissio) on laatinut yhteisen kehyksen romanien integraatiomittareille. Prosessin avulla on saatu aikaan toimenpiteiden raportointia koskeva yksityiskohtainen mallipohja, mutta mittauskehys vaatii edelleen lisätyötä, jotta toimenpiteet voidaan yhdistää panoksiin ja tuloksiin. Tämän vuoden raportointiin käytetty mallipohja aiheutti vaikeuksia osalle jäsenvaltioista. Komissio on sitoutunut laatimaan käyttäjäystävällisen raportointimenettelyn, joka kytketään tiiviisti integraatiomittareihin.

3.1. Monialaiset toimenpiteet

Syrjintä on edelleen yleistä koko EU:ssa, ja sitä ilmenee kaikissa yhteiskunnissa ja kaikilla aloilla. Näin todetaan tuoreen Eurobarometri-tutkimuksen 17 tuloksissa ja kansalaisyhteiskunnalta saadussa palautteessa. Jäsenvaltiot edistävät kulttuurienvälistä vuoropuhelua ja monimuotoisuutta ja lisäävät tietoa romanien historiasta ja kulttuurista, myös kansanmurhasta. Osa on jo sisällyttänyt näitä tietoja koulujen opetussuunnitelmiin. On tärkeää puuttua romanien syrjintään valistamalla lapsia ja tarkastelemalla koulutusta laajemmasta näkökulmasta. Jotkin jäsenvaltiot tarjoavat koulutusta, jolla on tarkoitus lisätä virkamiesten ja palveluntarjoajien keskuudessa kulttuurienvälistä ymmärrystä, jota tarvitaan toimittaessa romanien kanssa. Osa jäsenvaltioista järjestää viharikosten vastaisia kampanjoita. Kaikilla näillä toimenpiteillä edistetään olennaisesti tasa-arvoa, ja jäsenvaltioita kannustetaan kehittämään niitä edelleen.

Pyrkimyksistä huolimatta käytännön tasolla ei kuitenkaan ole havaittavissa todellisia parannuksia. Sen vuoksi tarvitaan järjestelmällistä toimintatapaa, ja jäsenvaltioita pyydetään osoittamaan, että niillä on poliittista tahtoa torjua syrjintää. Mustalaisvastaisuus on erityinen rasismin muoto, joka liittyy syvään juurtuneisiin stereotypioihin ja romanien leimaamiseen. Tämä ilmiö on kasvussa ja kytkeytyy radikalisoitumisen ja ääriliikkeiden lisääntymiseen Euroopassa. Viranomaisten on erittäin tärkeää pysyä romaneihin kohdistuvan rasistisen ja muukalaisvihamielisen keskustelun ulkopuolella ja kriminalisoida tehokkaasti romanivastainen retoriikka, vihapuhe ja viharikokset. On olennaista ymmärtää, että haluttomuus toimia lisää suvaitsemattomuuden hyväksyttävyyttä yhteiskunnassa.

Vaikka tietyt jäsenvaltiot ryhtyivät toimiin romanien syrjinnän ja erottelun poistamiseksi hyväksymällä osallisuutta edistävää lainsäädäntöä – etenkin koulutuksen alalla varmistaakseen romanilasten yhdenvertaisen pääsyn yleisopetukseen 18 – erottelua esiintyy edelleen työpaikoilla, koulutuksessa ja asumisen alalla. Sen vuoksi jäsenvaltioiden olisi pyrittävä määrätietoisemmin varmistamaan syrjinnän vastaisen lainsäädännön tehokas käytännön valvonta, jotta syrjivistä ja erottelevista käytännöistä päästään lopullisesti eroon.

Useimmat jäsenvaltiot ilmoittivat toimenpiteistä, joilla edistetään romanien osallistumista, mutta toimia on keskitettävä aiempaa voimakkaammin romaninuoriin. Etenkin romanilasten tilanne on edelleen huolestuttava. Osa jäsenvaltioista pyrki toimenpiteillään torjumaan häirintää ja kiusaamista. Romanien syrjäytyminen kuitenkin jatkuu, ja joissain jäsenvaltioissa se kytkeytyy rekisteritietojen ja henkilöasiakirjojen puuttumiseen, vähäiseen osallistumiseen varhaiskasvatukseen sekä koulunkäynnin keskeyttäneiden suureen määrään.

Neuvoston suosittelemat toimenpiteet	Toimenpiteestä ilmoittaneet jäsenvaltiot
Rotusyrjintädirektiivin noudattamisen tehokas valvonta käytännössä	BE, BG, CZ, DE, FI, HR, IT, LT, SI, SK, UK
Alue- ja paikallistason toimenpiteet erottelun lopettamiseksi	ES, HR, SK
Sen varmistaminen, että pakkohäädöissä noudatetaan täysimääräisesti EU:n lainsäädäntöä ja kansainvälisiä ihmisoikeusvelvoitteita	–
Tietoisuuden lisääminen romanien integraation eduista	AT, ES, LV
Valtaväestön tietoisuuden lisääminen yhteiskuntien monimuotoisuudesta ja valveuttaminen romanien osallisuudesta	AT, DE, ES, LV, PT, SI, SK
Romanivastaisen retoriikan ja vihapuheen torjunta	AT, DE, ES, HR, SE, SK
Romanilasten ja naisten moninkertaisen syrjinnän torjunta	AT, CZ, DE, ES, HR, HU, PT, SE, SI, SK
Naisiin ja tyttöihin kohdistuvan (perhe)väkivallan torjunta	AT, DE, EL, ES, FI, HR, HU, UK
Ihmiskaupan torjunta	AT, BG, HR, HU, IT
Alaikäisten avioliittojen, pakkoavioliittojen ja lasten harjoittaman kerjäämisen torjunta	SI
Romanien aktiivisen kansalaisuuden tukeminen edistämällä yhteiskunnallista, taloudellista, poliittista ja kulttuurista osallistumista	AT, BE, BG, CZ, DE, ES, FI, HR, HU, LT, LV, PT, SE, SI, SK, UK
Pätevien sovittelijoiden koulutuksen ja työllistämisen edistäminen	BE, BG, CZ, ES, HR, PT, SI
Valistuskampanjat romanien keskuudessa	AT, DE, ES, HR
Muut	BE, BG, FR, HR, HU, IT, LV, PT, UK

Romaninaisten tilanteeseen puututaan pääasiassa yleisillä toimenpiteillä. Naiset kohtaavat kuitenkin monimuotoista syrjintää (väkivalta, ihmiskauppa, alaikäisten avioliitot ja pakkoavioliitot, lasten käyttö kerjäämiseen), minkä vuoksi naisten tilanteeseen olisi puututtava myös kohdennetuilla toimenpiteillä osana sukupuolikohtaista ja lapset huomioon ottavaa strategista lähestymistapaa. Toiminta näillä aloilla on suurelta osin puutteellista, vaikka romaninaisten ihmiskauppa vaikuttaa lisääntyneen 19 .

Jäsenvaltioiden olisi puututtava tehokkaammin romanien erityistilanteeseen käyttämällä sekä yleisiä että kohdennettuja toimenpiteitä, joilla varmistetaan romanien tasa-arvoiset mahdollisuudet käyttää oikeuksia ja yleisiä palveluja.

3.2. Koulutus

Jäsenvaltiot panostavat integraatiota edistävissä toimenpiteissään edelleen eniten koulutukseen. Valtaosa jäsenvaltioista ilmoitti toimenpiteistä, jotka liittyvät varhaiskasvatukseen, koulunkäynnin keskeyttämiseen, osallistavaan opetukseen ja yksilölliseen tukeen. Useat jäsenvaltiot ovat hyväksyneet koulunkäynnin keskeyttämistä ehkäiseviä strategioita, mutta niitä ei kohdenneta nimenomaisesti romaneihin, vaikka tämän väestöryhmän osuus on suhteettoman suuri koulun keskeyttäneiden keskuudessa. Toiminnassa kiinnitetään merkittävästi huomiota varhaiskasvatuksen saantiin ja laatuun, millä ehkäistään myöhempää koulunkäynnin keskeyttämistä ja parannetaan opetustuloksia. Varhaiskasvatuksen keskeinen merkitys on viime vuosina tunnustettu yhä näkyvämmin, mikä on myönteinen muutos. Tämä käy ilmi päiväkotien rakentamiseen osoitetusta lisärahoituksesta ja useiden jäsenvaltioiden 20 lainsäädäntömuutoksista, joilla säädetään esiopetus pakolliseksi tai laajennetaan sitä.

Neuvoston suosittelemat toimenpiteet	Toimenpiteestä ilmoittaneet jäsenvaltiot
Erottelun poistaminen	BE, BG, ES, IE, IT, RO, SI, SK
Lopetetaan asiaton sijoittaminen erityisopetusta tarjoaviin kouluihin	BG, CZ, SK
Koulunkäynnin keskeyttäneiden vähentäminen	AT, BE, BG, CY, DE, ES, FI, FR, HR, HU, IT, RO, SE, SK, UK
Pääsyn lisääminen varhaiskasvatukseen ja sen laadun parantaminen	AT, BG, CZ, ES, FI, HR, HU, IT, PL, RO, SK
Yksilöllisen tuen tarjoaminen	AT, CZ, DE, ES, HR, IT, LT, LV, PL, RO, SK, UK
Osallistavien opetus- ja oppimismenetelmien edistäminen	AT, BG, CY, CZ, DE, ES, HR, HU, LV, PT, RO, SI, SK, UK
Vanhempien osallistumisen kannustaminen ja opettajankoulutuksen parantaminen	AT, BE, BG, CY, DE, ES, FI, IT, LV, SI, SK
Keski- ja korkea-asteen koulutukseen osallistumisen ja sen suorittamisen edistäminen	AT, BG, CZ, DE, ES, FI, HR, HU, PL, UK
Tarjotaan laajemmin toista mahdollisuutta palata kouluun ja aikuiskoulutusta	BG, CY, DE, ES, SI, UK
Muut	BE, CZ, DE, ES, FI, HR, HU, IT, LT, LV, RO, SI, SK, UK

Viimeaikaisiin saavutuksiin lasketaan lapsille suunnatun osallistavan koulutuksen ja yksilöllisen tuen edistäminen yleisopetuksessa. Tällä ehkäistään sijoittamista erityisopetusta tarjoaviin kouluihin sosiaalisen taustan perusteella. Osallisuutta tukevaa lainsäädäntöä, jota on vahvistettu useissa jäsenvaltioissa, on täydennettävä tehokkailla täytäntöönpanotoimenpiteillä. Asianmukainen seuranta, kestävä rahoitus ja asiaankuuluva opettajankoulutus on turvattava, jotta saavutetaan konkreettisia tuloksia. On tarjottava laajemmin toista mahdollisuutta palata kouluun ja aikuiskoulutusta sekä helpotettava siirtymistä koulutusasteesta toiseen, myös korkea-asteen koulutukseen. Ensiarvoisen tärkeää on ehkäistä aktiivisesti erottelua, jotta romanilapsilla on mahdollisuus laadukkaaseen yleiseen koulutukseen. Koulutusohjelmilla olisi vastattava työmarkkinoiden todellisiin tarpeisiin, jotta työllisyysnäkymiä voidaan tosiasiallisesti parantaa.

3.3. Työllisyys

Romanien osallistuminen työmarkkinoille on edelleen hyvin vähäistä. Jäsenvaltiot toteuttivat ensisijaisesti yleisiä toimenpiteitä työttömien sekä pitkäaikaistyöttömien koulutuksen ja tukityöpaikkojen alalla. Jäsenvaltiot pyrkivät myös aktivointiin ja julkiseen työllistämiseen ja toteuttavat maahanmuuttajataustaisiin kohdistettuja toimenpiteitä, joilla ei kuitenkaan ole erityistä vaikutusta romaneihin. Useimmat jäsenvaltiot ilmoittivat toimenpiteistä, joilla tuetaan ensimmäisen työpaikan saamista, ammatillista koulutusta, työssä oppimista, elinikäistä oppimista ja ammattitaidon kehittämistä. Useat jäsenvaltiot ovat tehneet aloitteita yleisten työnvälityspalvelujen sekä itsenäisen ammatinharjoittamisen tai yrittäjyyden aloilla. Kaikista näistä toimenpiteistä huolimatta romanit ovat edelleen aliedustetuin ryhmä työmarkkinoilla. Matala koulutus- ja osaamistaso sekä laajalle levinnyt syrjintä ovat tekijöitä, jotka selittävät heikon työllistymisen. Aktivoinnilla ja julkisella työllistämisellä on mahdollisesti parannettu työllisyystilastoja, mutta sen sijaan, että niillä olisi luotu silta avoimiin työmarkkinoihin, niillä on ollut sulkeva vaikutus. Osallistujat ovat edelleen heikkolaatuisissa ja matalapalkkaisissa työpaikoissa, joiden avulla he eivät pääse pois köyhyydestä.

Neuvoston suosittelemat toimenpiteet	Toimenpiteestä ilmoittaneet jäsenvaltiot
Ensimmäisen työpaikan saamisen, ammatillisen koulutuksen, työssä oppimisen ja elinikäisen oppimisen tukeminen	AT, BE, BG, DE, EL, ES, FI, HR, HU, IT, LT, LV, PL, PT, SI, SK, UK
Itsenäisen ammatinharjoittamisen ja yrittäjyyden tukeminen	AT, BE, BG, ES, HR, HU, LT, SI, SK
Tasa-arvoisten mahdollisuuksien takaaminen yleisen julkisen työnvälityksen ja yksilöllisen tuen käyttöön	AT, BE, BG, DE, ES, FR, HR, HU, IT, LV, PT, SE, SI, SK
Työmarkkinoille (takaisin)pääsyn esteiden, myös syrjinnän, poistaminen	AT, DE, ES, FI, HR, HU, LT, SK, UK
Muut	BE, CZ, EL, HU, LT, PT, RO, SK

On selvää, että kaikenkattavia ja räätälöityjä lähestymistapoja tarvitaan. Innovatiivisia toimenpiteitä sekä kokonaisvaltaisia aktiivisen osallisuuden menetelmiä olisi hyödynnettävä nykyistä paremmin. Innovatiivisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi yhteisötalouden yritysten ja romanien yrittäjyyden edistäminen, kannustimet työnantajille, yhteydenpito yksityisiin työnantajiin, nuorisotakuun kohdentaminen romaneihin ja sosiaalisten näkökohtien huomioon ottaminen julkisissa hankinnoissa. Lisäksi on olennaisen tärkeää seurata tiiviisti kaikkien toimenpiteiden vaikutusta romanien työllisyyteen. Syrjiviä työmarkkinakäytäntöjä olisi torjuttava voimakkaammin, ja työsuojelun kanssa tehtävää yhteistyötä olisi tiivistettävä. Euroopan sosiaalirahaston varoja olisi hyödynnettävä täysimääräisesti, jotta toimenpiteiden tehokkuus ja kestävyys voidaan varmistaa yhdennetyn ja yksilöllisen tuen avulla. Myös kaikkia Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston tarjoamia mahdollisuuksia olisi käytettävä romanien työllisyyden parantamiseksi maaseudulla, missä useimmat romanit elävät.

3.4. Terveys

Romanit kärsivät edelleen terveyseroista, joiden poistaminen on jatkuva haaste erityisesti köyhimmillä alueilla. Useimmat jäsenvaltiot ilmoittivat toimenpiteistä, joilla helpotetaan pääsyä terveydenhoitoon ja keskitytään ehkäiseviin ja suojaaviin toimenpiteisiin, etenkin lasten rokottamiseen, perhesuunnitteluun ja terveystiedon lisäämiseen. Tällä alalla tehdään työtä myös kansalaisjärjestöjen kanssa. Joidenkin romanien pääsyä terveydenhoitoon on kuitenkin rajoitettu rekisteritietojen puuttumisen ja terveysvakuutuksen heikon kattavuuden vuoksi. Lisätoimia tarvitaan, jotta nämä haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset tavoitetaan ja saadaan terveyden- ja sosiaalihuollon ohjelmien piiriin. Kaikissa jäsenvaltioissa olisi toteuttava sekä terveysalan ammattilaisiin että romaneihin kohdistettuja tiedotustoimia.

Neuvoston suosittelemat toimenpiteet	Toimenpiteestä ilmoittaneet jäsenvaltiot
Terveydenhuoltoon pääsyn esteiden poistaminen	AT, BE, BG, CZ, DE, ES, FI, FR, HU, LT, PL, RO, SE, SI, SK, UK
Terveystarkastusten, äitiys- ja lastenneuvolapalvelujen sekä perhesuunnittelun saatavuuden parantaminen	AT, BG, DE, ES, IT, PL, SI, SK
Lapsiin ja heikoimmassa asemassa oleviin ryhmiin ja alueisiin kohdennettujen ilmaisten rokotusohjelmien saatavuuden parantaminen	AT, BE, BG, DE, ES, HU, PL, RO, SI, SK
Terveystiedon lisääminen	AT, BG, CZ, DE, ES, FI, HR, HU, IT, PL, SI, SK
Muut	BE, BG, EL, ES, FI, HR, IT, LT, PL, SK

3.5. Asuminen

Tärkeimmät asumista koskevat haasteet liittyvät erottelun ja pakkohäätöjen torjuntaan, joka oli puutteellista 21 . Useat jäsenvaltiot ilmoittivat toimenpiteistä, joilla edistetään syrjimätöntä pääsyä yhteiskunnan tukemaan asumiseen, ja osa jäsenvaltioista ilmoitti erottelun torjuntatoimista. Molemmilla aloilla olisi ryhdyttävä yhteisiin, tehokkaisiin lisätoimiin, joita voitaisiin rahoittaa EU:n varoista. Sellaista Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI-rahastot) käyttöä olisi vältettävä, jolla lisätään (entisestään) tilojen erottelua. Erotteluun puuttuminen edellyttää pitkäjänteistä lähestymistapaa, ja toiminnan onnistumisen edellytykset ovat seuraavat:

•toimien kohdentaminen kehityksessä jälkeen jääneisiin alueisiin ja riskialueisiin

•sidosryhmien välisen koordinoinnin varmistaminen ja eriytyneiden romaniyhteisöjen osallistuminen toteutukseen

•infrastruktuurin ja henkilöresurssien kehittämisen yhdistäminen

•laittomasti rakennettujen asuntojen laillistaminen

•valmistelevien ja täydentävien toimenpiteiden käynnistäminen

•riittävän asuntotarjonnan varmistaminen integroidussa ympäristössä

•erottelun torjuntatoimien kytkeminen yhdennettyyn lähestymistapaan.

Neuvoston suosittelemat toimenpiteet	Toimenpiteestä ilmoittaneet jäsenvaltiot
Alueellisen erottelun poistaminen ja eri väestöryhmien asumisen edistäminen samoilla alueilla	CZ, ES, HU, IT, RO
Syrjimättömän pääsyn edistäminen sosiaaliseen asumiseen	AT, BE, BG, CZ, DE, ES, FI, FR, IT, SK, UK
Leiriytymispaikkojen tarjoaminen kiertäville romaneille	AT, BE, FR, UK
Yleishyödyllisten palvelujen saannin varmistaminen	ES, HR, RO, SI
Muut	AT, BE, BG, CZ, ES, HR, HU, IT, LT, PL, PT, RO, SK

Osa jäsenvaltioista on myös toteuttanut toimenpiteitä, jotka liittyvät EU:n puitekehyksen ja suosituksen toiseen painopistealaan: leiriytymispaikkojen tarjoamiseen kiertäville romaneille paikallisten tarpeiden mukaan. Yleishyödyllisten palvelujen saantia olisi käsiteltävä kaikissa asianomaisissa jäsenvaltioissa, jotta voidaan parantaa romanien elinoloja.

3.6. Rakenteelliset toimenpiteet

Romanien integraatiota edistävien kansallisten yhteysviranomaisten työtä ja institutionaalisia valmiuksia on onnistuttu parantamaan, vaikka yhteysviranomaisten toimeksianto ja resurssit vaihtelevatkin edelleen merkittävästi. Suuri osa yhteysviranomaisista osallistui asiaa koskevien politiikkojen koordinoinnin lisäksi myös niiden suunnitteluun ja tarkistamiseen. Useat yhteysviranomaiset sovittivat aktiivisesti poliittisia painopisteitä saatavilla olevaan ohjelmakauden 2014–2020 rahoitukseen 22 . Niiden työn ansiosta syrjäytyneiden romaniyhteisöjen sosioekonominen integrointi valittiin erityiseksi investointikohteeksi toimintaohjelmissa. Näin varmistettiin romanien integraatiota edistävien toimenpiteiden kestävä rahoitus vuoteen 2020 saakka.

Osa romanien kansallisista yhteysviranomaisista työskentelee tiiviisti paikallisviranomaisten kanssa, tarjoaa menetelmätukea paikallisten toimintasuunnitelmien kehittämiseen ja tekee yhteistyötä romaniasioita edistävien kansalaisjärjestöjen edustajien kanssa. Niiden toiminta on yhä näkyvämpää kaikille sidosryhmille. Lisäparannuksille on kuitenkin tarvetta, varsinkin täytäntöönpanoa koskevassa yhteistyössä paikallisviranomaisten, kansalaisyhteiskunnan ja etenkin yksityisen sektorin kanssa. Jäsenvaltioiden antamat tiedot paljastavat, että kansalliset viranomaiset toteuttavat valtaosan ilmoitetuista toimenpiteistä, etenkin koulutuksen ja terveyden aloilla. Paikallisviranomaiset vastaavat tavallisesti asumiseen ja työllisyyteen liittyvien toimenpiteiden toteutuksesta. Kansalaisjärjestöt ovat aktiivisimpia terveyden ja sen jälkeen koulutuksen aloilla, mutta niiden yhteistyötä täytäntöönpanossa olisi edistettävä kaikilla asianomaisilla aloilla. Yksityisen sektorin mahdollista roolia ei ole laajemmin selvitetty.

Useissa jäsenvaltioissa on käynnistetty yhteysviranomaisten ja tasa-arvoelinten 23 yhteistoimintaa. Molempien toimijoiden työtä hyödynnetään politiikassa, ja molemmat tarjoavat tarpeen mukaan tukea. Sekä yhteysviranomaiset että tasa-arvoelimet tarvitsevat kuitenkin edelleen lisää henkilöresursseja ja rahoitusta, jotta ne voivat parantaa ja tehostaa yhteistyötään.

Valtioiden rajat ylittävän yhteistyön merkitys tunnustetaan yhä laajemmin, ja sitä toteutetaan ja edistetään kaikilla toiminnan tasoilla. Hyviä käytäntöjä vaihdetaan viranomaisten kesken sekä kansallisella tasolla (esim. EURoma-verkostossa yhteysviranomaiset ja hallintoviranomaiset pyrkivät parantamaan ERI-rahastojen käyttöä romanien osallistamiseen) että paikallistasolla (esim. Tonavan aluetta koskeva EU:n strategia). Romanien integrointiin liittyvän valtioiden rajat ylittävän yhteistyön tehostamiseksi on tehty kahdenvälisiä kansallisia sopimuksia (esim. Ranskan ja Romanian sekä Ruotsin ja Romanian välillä). Valtioiden rajat ylittävä yhteistyö kattaa paikallistasolla myös romanien integroinnin (esim. Eurocities-verkoston romanityöryhmä ja ROMACT-ohjelman uusi osa-alue, jolla tuetaan paikallisviranomaisten valmiuksien kehittämistä ja rajat ylittävää yhteistyötä). Kuntien välisestä yhteistyöstä on saatu Länsi- ja Itä-Euroopassa useita myönteisiä esimerkkejä, joissa keskitytään palvelujen tarjoamiseen romaneille, myös koulutuksen (esim. Glasgow’n ja Oslon yhteistyö Belfastin, Aradin, Craiovan ja Timisoaran kanssa) ja työllisyyden aloilla (esim. Gentin yhteistyö Glasgow’n, Ateenan ja Malmön kanssa).

Jäsenvaltiot ovat edistyneet romanien integraatiota edistävien kansallisten strategioiden seurannan kehittämisessä. ERI-rahastojen käyttö edellyttää luotettavia seurantamenetelmiä, ja tämän vaatimuksen johdosta romanien integraatiota edistävien toimenpiteiden vaikutusten arviointia on parannettu. Lisätoimia tarvitaan kuitenkin, jotta voidaan arvioida jäsenvaltioiden ilmoittamien, romaneja koskevien kohdennettujen ja yleisten toimenpiteiden tuloksia ja vaikutusta eriytymisen kehittymiseen, romanien koulunkäyntiin, työllisyystasoon sekä asunnon ja terveyspalvelujen saantiin integroidussa ympäristössä. Perusoikeusvirasto jatkaa tätä varten romanien integraatiomittareiden kehittämistyötä, jota olisi hyödynnettävä raportointimenettelyjen kehittämisessä keräämällä tietoja kaikilta asianomaisilta sidosryhmiltä. Romanien integraatiota edistävien toimenpiteiden ja romanien osallistamiseen käytettyjen ERI-rahastojen seuranta olisi sovitettava paremmin yhteen tekemällä tiivistä yhteistyötä yhteysviranomaisten ja ERI-rahastojen hallintoviranomaisten kanssa, jotta varmistetaan varojen käyttö romanien hyväksi.

3.7. Rahoitus

Komissio esitteli vuoden 2015 tiedonannossaan ohjelmakaudella 2014–2020 käytettävissä olevat rahoitusmahdollisuudet. Jäsenvaltioiden osoittamat määrärahat sosiaaliseen osallisuuteen ja köyhyyden ja syrjinnän torjuntaan esitetään maakohtaisesti komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa. Sen lisäksi, että jäsenvaltiot osoittivat laajemmin varoja sosiaaliseen osallisuuteen, 12 jäsenvaltiota 24 valitsi uuden ensisijaisen investointikohteen, jonka ansiosta ne voivat kohdentaa toimenpiteitä nimenomaisesti (mutta ei pelkästään) romaneihin. Tähän osoitettiin yhteensä 1,5 miljardia euroa. ERI-investoinneille on yksilöity myös monia muita ensisijaisia kohteita, joilla edistetään romanien osallisuutta. 25

Kansallisista julkisista varoista investoitiin merkittävien poliittisten asiakysymysten osalta eniten koulutukseen ja asumiseen, huomattavasti vähemmän työllisyyteen ja vieläkin vähemmän terveyteen. Ilmoitettu kansallinen rahoitus monialaisiin ja rakenteellisiin toimenpiteisiin on erittäin vähäistä. ERI-rahastoista tehtiin eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annettujen maakohtaisten suositusten mukaisesti eniten investointeja osallistavaan koulutukseen (ja varhaiskasvatukseen) sekä työllisyyteen, minkä lisäksi asumiseen osoitettiin merkittävästi varoja. Terveysinvestointeihin varattiin huomattavasti pienempiä määriä. Monialaisten ja rakenteellisten toimenpiteiden osalta naisten ja lasten suojeluun ja syrjinnän torjuntaan saatiin eniten rahoitusta, joka oli lähinnä peräisin ERI-rahastoista.

Useat jäsenvaltiot ovat ryhtyneet kartoittamaan romaniyhteisöjä ottamalla käyttöön etnisiä tai sosioekonomisia mittareita (köyhät/eriytyneet asuinalueet, apua eniten tarvitsevat henkilöt ja köyhyyskartoitukset). Näin pyritään parantamaan ERI-rahastojen kohdentamista romanien integrointiin.

4. Laajentuminen

Romanien integrointi on edelleen keskeinen painopisteala laajentumisprosessissa. Komissio työskentelee tiiviisti Länsi-Balkanin maiden ja Turkin kanssa ja seuraa sitoumusten toteutumista. Liittymistä valmistelevalla tukivälineellä (IPA II) pyritään määrätietoisesti tukemaan romanien integraatiota edistäviä ohjelmia kansallisella ja alueellisella tasolla. Useimpien romaniyhteisöjen tilanne aiheuttaa kuitenkin edelleen huolta. Lainsäädännön tai poliittisten asiakirjojen hyväksyminen ei riitä. Kansallisella tasolla olisi osoitettava riittävästi määrärahoja integraatiota edistävien toimenpiteiden toteuttamiseen ja kiinnitettävä erityisesti huomiota paikalliseen toteutukseen. Romaniyhteisöt on otettava täysimääräisesti mukaan suunnitteluun, täytäntöönpanoon ja seurantaan. Romanien osallisuuden vuosikymmenen 26 avulla varmistettiin romanien integroinnin sisällyttäminen politiikan asialistalle. Vuosikymmenen jälkeisessä vaiheessa olisi keskityttävä mitattavissa olevien tulosten saavuttamiseen ruohonjuuritasolla sekä romanien ja valtaväestön välisen kuilun selvään kaventamiseen. Samoin olisi kiinnitettävä erityistä huomiota painopistealoihin (koulutus, työllisyys, terveys, asuminen ja henkilöpaperit) ja monialaisiin näkökohtiin, jotka liittyvät sukupuoleen ja mustalaisvastaisuuteen. Romanien integrointipolitiikkaa on lujitettava, jotta voidaan vastata nykyiseen pakolaiskriisiin. Länsi-Balkanin maita pidetään nyt turvallisina lähtömaina, ja merkittävä osa alueelle palaavista ihmisistä on romaneja.

5. Päätelmät ja jatkotoimet

Euroopan tasolla on otettu käyttöön oikeudelliset, poliittiset ja rahoitusvälineet. Jäsenvaltiot ovat perustaneet koordinointirakenteita, toteuttaneet kohdennettuja ja yleisiä toimenpiteitä neuvoston suosituksen perusteella ja myöntäneet rahoitusta. Arvioinnissa havaittiin joitakin myönteisiä suuntauksia, kuten huomion kiinnittyminen varhaiskasvatukseen, uusi yhteys romanien integroinnin poliittisten painopisteiden ja vuosien 2014–2020 ERI-rahastojen käytön välillä sekä romanien kansallisten yhteysviranomaisten rooli tämän rahoituksen suunnittelussa. Tällaisilla toimilla ei kuitenkaan kyetty estämään romanien elinolojen jatkuvaa heikentymistä eikä valtaväestön laaja-alaista vihamielisyyttä. Romanien syrjinnän torjunnassa on havaittu vakavia pullonkauloja, jotka liittyvät etenkin erotteluun asumisen ja koulutuksen aloilla sekä pakkohäätöjen ehkäisemiseen. Kestävää paikallistason sitoutumista ja täytäntöönpanoa on kehitettävä. Kansalaisyhteiskunnan kanssa tehtävä yhteistyö ja yksityisen sektorin osallistuminen täytäntöönpanoon jäävät puutteellisiksi. Lisäksi olisi selvitettävä laajemmin integrointitoimien vaikutusta käytännön tasolla.

Jäsenvaltioiden olisi sitouduttava poliittisesti uudelleen romanien integrointiin, jotta käytössä olevia oikeudellisia, poliittisia ja rahoitusvälineitä hyödynnettäisiin tehokkaasti konkreettisten käytännön tulosten saavuttamiseen. Paikallistason täytäntöönpano on ensiarvoisen tärkeää.

Komissio kehottaa jäsenvaltioita kiinnittämään kiireellisesti huomiota seuraaviin painopistealoihin:

Valvotaan syrjinnän, rasismin ja muukalaisvihan vastaisen lainsäädännön ja niihin liittyvien takeiden noudattamista kansallisella ja paikallisella tasolla seuraavin keinoin:

oseurataan ja torjutaan romanien syrjintää, raportoidaan siitä ja määrätään seuraamuksia kaikilla politiikan aloilla

osäädetään rangaistavaksi julkinen yllyttäminen väkivaltaan tai vihaan, joka perustuu esimerkiksi etniseen alkuperään

opuututaan ihmiskauppaan sukupuolikohtaisin ja lapset huomioon ottavin toimenpitein

ototeutetaan valtaväestölle ja keskeisille sidosryhmille kohdistettua tiedotusta ja syrjinnän vastaisia kampanjoita, joilla lisätään tietoa romanien osallisuuden taloudellisesta välttämättömyydestä ja kaikille osapuolille aiheutuvista hyödyistä.

Estetään etniseen alkuperään perustuvat häädöt varmistamalla, että mahdollisissa häädöissä noudatetaan täysimääräisesti perusoikeuksia, tarjoamalla häädetyille perheille asianmukaisia vaihtoehtoisia asumisjärjestelyjä, jotta voidaan ehkäistä kodittomuutta ja syrjäytymisen pahenemista, ja selvittämällä mahdollisuuksia käyttää ERI-rahastojen varoja romanien asumistilanteen parantamiseen.

Poistetaan erottelu koulutuksen ja asumisen aloilla komission ohjeiden mukaisesti hyväksymällä lainsäädäntöä, muuttamalla politiikkaa aiempaa osallistavammaksi, kouluttamalla opettajia, levittämällä osallistavia menetelmiä, toteuttamalla täsmällisiä eriytymistä ehkäiseviä toimenpiteitä, tarjoamalla kohdennettua tukea kaikkien esteiden poistamiseen ja hyödyntämällä kaikkia ERI-rahastojen mahdollisuuksia.

Otetaan käyttöön suojatoimia ja toteutetaan kohdennettuja toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että yleisillä toimilla saadaan aikaan todellisia parannuksia romanien tilanteessa, varsinkin työllisyyden ja terveyden aloilla.

Laajennetaan ja lisätään kauden 2014–2020 rahoituksen avulla pienimuotoisia aloitteita, jotka ovat osoittautuneet tuloksellisiksi.

Kehitetään edelleen tiedonkeruu-, seuranta- ja raportointimenetelmiä, jotta kyetään täyttämään julkisen rahoituksen käyttöön liittyvät vastuuvelvollisuuden odotukset ja varmistamaan, että kohdennettujen ja yleisten toimenpiteiden vaikutusta romaneihin arvioidaan, tästä arvioinnista otetaan opiksi ja sen perusteella tarkastellaan politiikkaa.

Hyödynnetään täysimääräisesti kansallisia romanifoorumeita ja varmistetaan kaikkien sidosryhmien osallistuminen politiikan täytäntöönpanoon, seurantaan, raportointiin ja tarkasteluun, edistetään hyvien käytäntöjen vaihtoa, arviointia ja siirtoa, luodaan kumppanuuksia ja aktivoidaan romaniyhteisöjä, paikallisviranomaisia, kansalaisyhteiskuntaa ja yksityistä sektoria.

Komissio aikoo jatkossakin tukea jäsenvaltioita, varmistaa tarvittavan sitoutumisen romanien osallistamiseen EU:n tasolla ja edistää kaikin käytettävissä olevin keinoin vuoropuhelua ja yhteistyötä. Komission painopistealoja ovat seuraavat:

Ryhdytään toimiin, joilla varmistetaan syrjinnän vastaisen lainsäädännön täysimääräinen noudattaminen, ja torjutaan mustalaisvastaisuutta hyödyntämällä käytettävissä olevia oikeudellisia välineitä.

Tuetaan kansallisia romanifoorumeita ja edistetään kaikkien sidosryhmien osallistavaa yhteistyötä kansallisella tasolla.

Tuetaan romanien integrointia jäsenvaltioissa helpottamalla vaihtoa, yhteistyötä ja aihekohtaista keskustelua romanien kansallisten yhteysviranomaisten verkoston puitteissa.

Varmistetaan korkean tason vuoropuhelu ja poliittinen ohjaus järjestämällä kahdenvälisiä tarkkailumatkoja, joihin osallistuvat kansalliset ja paikalliset viranomaiset sekä kansalaisyhteiskunnan edustajat.

Edistetään kaikkien sidosryhmien osallistumista ja vuoropuhelua EU:n tasolla uudistetun romanien osallisuutta käsittelevän eurooppalaisen foorumin puitteissa.

Tuetaan paikallisviranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan valmiuksien kehittämistä, jotta voidaan edistää niiden aktiivista toimintaa.

Laaditaan vuoden 2020 jälkeinen romanien integraatiota koskeva strateginen lähestymistapa neuvoston suosituksen vuonna 2019 mahdollisesti tehtävää tarkistusta silmällä pitäen ja ottaen huomioon romanien ja valtaväestön olemassa olevat erot koulutuksen, työllisyyden, terveyden ja asumisen aloilla, syrjinnän torjunnan sekä romanien integraatiota edistäviä kansallisia strategioita koskevan EU:n puitekehyksen väliarviointia koskevat suunnitelmat.

(1)

Tiedonanto KOM(2011) 173 lopullinen, jonka valtion- ja hallitusten päämiehet hyväksyivät 23.–24. kesäkuuta 2011.

(2)

’Strategialla’ tarkoitetaan myös yhdennettyjä toimenpidekokonaisuuksia. Jäsenvaltioista käytetään seuraavia lyhenteitä: AT – Itävalta, BE – Belgia, BG – Bulgaria, CY – Kypros, CZ – Tšekki, DE – Saksa, DK – Tanska, EE – Viro, EL – Kreikka, ES – Espanja, FI – Suomi, FR – Ranska, HR – Kroatia, HU – Unkari, IE – Irlanti, IT – Italia, LT – Liettua, LU – Luxemburg, LV – Latvia, MT – Malta, NL – Alankomaat, PL – Puola, PT – Portugali, RO – Romania, SE – Ruotsi, SI – Slovenia, SK – Slovakia, UK – Yhdistynyt kuningaskunta. Maltan alueella ei ole romaniväestöä.

(3)

EUVL C 378, 24.12.2013, s. 1.

(4)

Romanien integraation mittareita käsittelevään työryhmään, joka saa tukea Euroopan unionin perusoikeusvirastolta, osallistuu 17 jäsenvaltiota (AT, BE, BG, CZ, EL, ES, FI, FR, HR, HU, IE, IT, NL, PT, RO, SK, UK). Työryhmä on laatinut suosituksen rakennetta noudattelevan raportointikehyksen. Romanien integraation mittauskehys, jossa toimenpiteet yhdistetään panoksiin ja tuloksiin, on vielä viimeisteltävä.

(5)

NL toimitti romanien elinoloja kartoittavan laadullisen tutkimuksen, jonka maan hallitus tilasi Erasmus-yliopistolta. Tanska oli pitkään ilman nimitettyä romanien kansallista yhteysviranomaista. Yhteysviranomainen nimitettiin hiljattain, mutta DK ei ole toimittanut komissiolle tietoja neuvoston suosituksen perusteella toteutetuista toimenpiteistä.

(6)

BG, CZ, HU, RO, SK: http://ec.europa.eu/europe2020/making-it-happen/country-specific-recommendations/index_fi.htm

(7)

 Verkosto kokoontuu kahdesti vuodessa. Se perustettiin vuonna 2012 edistämään keskinäistä oppimista ja yhteistyötä romanien integraatiota edistävien kansallisten strategioiden täytäntöönpanossa ja tukemaan komission toimintaa yhteysviranomaisten yksilöimissä ongelmakohdissa. Verkoston eri aiheita käsittelevissä työryhmissä (jotka keskittyvät tällä hetkellä valtioiden rajat ylittävään yhteistyöhön ja romanilapsiin) käydään syvällisempiä keskusteluja.

(8)

  http://ec.europa.eu/justice/discrimination/roma/for-roma-with-roma/index_en.htm

(9)

ROMED2- ja ROMACT ohjelmat.

(10)

Neuvoston direktiivi 2000/43/EY, annettu 29 päivänä kesäkuuta 2000, rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta, EYVL L 180, 19.7.2000.

(11)

Slovakiassa huhtikuussa 2015. Ensimmäinen menettely aloitettiin syyskuussa 2014 Tšekkiä vastaan.

(12)

2008/913/YOS, EUVL L 328, 28.11.2008.

(13)

  http://ec.europa.eu/regional_policy/sources/docgener/informat/2014/thematic_guidance_fiche_segregation_en.pdf

(14)

  http://ec.europa.eu/justice/discrimination/files/rights_against_discrimination_web_en.pdf

(15)

  http://www.schooleducationgateway.eu/en/pub/resources/toolkitsforschools/general.htm

(16)

2015/2615(RSP), 15.4.2015.

(17)

Erityiseurobarometri 437, 2015.

(18)

BG, CZ ja SK.

(19)

Europol, Situation Report — Trafficking in human beings in the EU.

(20)

 BG, CZ, HU ja FI.

(21)

Useat kansainväliset ihmisoikeusjärjestöt ja kansalaisjärjestöt ilmaisivat vuoden 2015 aikana huolensa lukuisista pakkohäädöistä, joita pantiin täytäntöön eri jäsenvaltioissa. Ks. esimerkiksi http://www.coe.int/en/web/commissioner/-/european-countries-must-stop-forced-evictions-of-roma. Useimmissa tapauksissa häädetyille ei tarjottu yhteiskunnan tukemaa vaihtoehtoista asumismuotoa ja toisinaan lapset erotettiin perheistään.

(22)

 ERI-rahastot, ks. http://ec.europa.eu/regional_policy/fi/funding/ , ja ERI-rahoituksen suunnitteluun, täytäntöönpanoon ja seurantaan liittyvä tehostettu kumppanuus, ks. http://ec.europa.eu/regional_policy/fi/policy/what/glossary/e/european-code-of-conduct .

(23)

EU:n tasa-arvodirektiivien 2000/43/EY, 2004/113/EY ja 2006/54/EY nojalla perustetut elimet.

(24)

 AT, BE, BG, CZ, EL, ES, FR, HU, IT, PL, RO, SK.

(25)

 Euroopan sosiaalirahaston varoilla esimerkiksi vähennetään koulunkäynnin keskeyttäneiden määrää, edistetään yhdenvertaista pääsyä laadukkaaseen varhaiskasvatukseen sekä perusasteen ja toisen asteen koulutukseen, torjutaan syrjinnän kaikkia muotoja ja tuetaan yhtäläisiä mahdollisuuksia. Euroopan aluekehitysrahaston varoilla kehitetään sosiaalista, terveys- tai koulutusinfrastruktuuria ja tuetaan vähävaraisten yhteisöjen fyysisen ja sosiaalisen toimintaympäristön ja talouden elvyttämistä.

(26)

  http://www.romadecade.org/