EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 25.5.2016

COM(2016) 320 final

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Rajat ylittävän verkkokaupan kokonaisvaltainen edistäminen Euroopan kansalaisten ja yritysten hyväksi

{SWD(2016) 163 final}

1Tausta

Tässä tiedonannossa esitetään laaja ja kattava toimenpidekokonaisuus, jonka avulla komissio pyrkii nopeasti poistamaan esteitä rajat ylittävältä verkkokaupalta Euroopassa. Tämä on edellytys digitaalisten sisämarkkinoiden täysipainoiselle toiminnalle ja auttaa varmistamaan, että kuluttajat ja yritykset saavat enemmän vastinetta rahalle ja paremman valikoiman tavaroita ja palveluita verkossa. Samalla se tarjoaa yrityksille, erityisesti aloitteleville yrityksille, uusia mahdollisuuksia laajentaa toimintaansa koko Eurooppaan. Näillä toimenpiteillä vastataan Eurooppa-neuvoston kehotukseen 1 ryhtyä toimeen verkkotuotteiden ja -palvelujen vapaan liikkuvuuden jäljellä olevien esteiden poistamiseksi ja maantieteellisestä sijainnista johtuvaan perusteettomaan syrjintään puuttumiseksi. Ne ovat myös vastaus Euroopan parlamentin komissiolle esittämään kehotukseen 2 poistaa sähköisen kaupankäynnin esteet, jotta kyetään luomaan aidosti rajojen yli toimivat sähköisen kaupan markkinat Euroopassa.

Komissio mainitsi digitaalisten sisämarkkinoiden strategiassaan 6 joitakin aloja, joilla tarvittiin välittömiä toimia rajat ylittävän verkkotoiminnan esteiden purkamiseksi ja asianmukaisen kehyksen määrittelemiseksi sähköiselle kaupankäynnille. Yksi keskeisistä toimenpiteistä on estää kuluttajien ja yritysten perusteeton erilainen kohtelu tavaroiden ja palvelujen verkkokaupassa EU:n sisällä. Tällaista syrjintää ovat kansalaisuuteen, asuinpaikkaan tai maantieteellisen sijaintiin liittyvät rajoitukset, jotka ovat vastoin EU:n perusperiaatteita. Vastaavasti komissio ilmoitti digitaalisten sisämarkkinoiden strategiassaan 7 ja osana laajempia pyrkimyksiään saada aikaan tasapuolisemmat sisämarkkinat, että se aikoo torjua kaikkia eri jäsenvaltioihin sijoittautuneiden ostajien perusteettoman eriarvoisen kohtelun muotoja riippumatta siitä, sovelletaanko niitä suorassa myynnissä tai jakelukanavissa ja riippumatta siitä, millä tavalla ne tapahtuvat.

Syrjinnän torjuminen ei ole ainoa ratkaisu rajat ylittävän verkkokaupan esteiden poistamiseen. Tämän vuoksi digitaalisten sisämarkkinoiden strategiassa korostettiin myös tarvetta lisätä kuluttajien luottamusta rajat ylittävään verkkokauppaan varmistamalla voimassa olevien sääntöjen parempi täytäntöönpano sekä kohtuuhintaisten ja laadukkaiden rajat ylittävien pakettipalvelujen saatavuus. Lisäksi strategiassa korostettiin tarvetta vähentää liiketoimikustannuksia ja muita jäsenvaltioiden sopimusoikeuden eroista johtuvia rasitteita sekä arvonlisäverotuksen aiheuttamaa hallinnollista rasitetta. Komission keräämä näyttö 8 vahvisti, että juuri näihin asioihin on tärkeintä puuttua.

Tässä tiedonannossa esitettävä toimenpidekokonaisuus sisältää neljä keskeistä digitaalisia sisämarkkinoita koskevaa ehdotusta rajat ylittävän verkkokaupan potentiaalin lisäämiseksi Euroopassa:

säädösehdotus perusteettomien maarajoitusten ja muiden kansalaisuuteen, asuinpaikkaan tai sijoittautumispaikkaan perustuvien syrjinnän muotojen poistamiseksi sisämarkkinoilta;

säädösehdotus kuluttajansuojaa koskevasta yhteistyöstä annetun asetuksen tarkistamisesta;

säädösehdotus (asetus) pakettipalveluihin liittyvistä toimenpiteistä;

sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevan direktiivin täytäntöönpanoa/soveltamista koskevat ohjeet.

Tiedonannossa selitetään, miten nämä ehdotukset liittyvät toisiinsa ja täydentävät toisiaan. Lisäksi siinä selitetään, miten ne liittyvät seuraaviin muihin digitaalisia sisämarkkinoita koskeviin ehdotuksiin, jotka hyödyttävät verkkokauppaa merkittävässä määrin:

komission joulukuussa 2015 jo hyväksymät kaksi säädösehdotusta digitaalisen sisällön toimittamisesta sekä tavaroiden verkkokaupasta ja muusta etämyynnistä;

tulevat arvonlisäverotuksen yksinkertaistamista koskevat ehdotukset, jotka on tarkoitus hyväksyä syksyllä 2016.

Kun nämä ehdotukset on hyväksytty, ne ja voimassa olevat säännöt, kuten sähköistä kaupankäyntiä koskeva direktiivi 9 , kuluttajanoikeusdirektiivi 10 ja muu kuluttaja- ja markkinalainsäädäntö, äskettäin uudistettu tietosuojakehys ja kilpailulainsäädäntö, muodostavat yhdessä kattavat puitteet verkkokaupan potentiaalin hyödyntämiselle Euroopassa. Tästä on hyötyä sekä kuluttajille että yrityksille.

Komissio esittää verkkokauppaa koskevan paketin hyväksymisen yhteydessä myös tiedonannon verkkoalustojen asemaa ja verkossa toimivia välittäjiä koskevan kokonaisvaltaisen arvioinnin tuloksista sekä ehdotuksen audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin tarkistamiseksi. Ensiksi mainitusta voidaan todeta, että verkkoalustat ovat kahden viime vuosikymmenen aikana johtaneet dramaattisiin muutoksiin digitaalitaloudessa ja että niillä on tärkeä rooli EU:n verkkokaupankäynnin taustalla olevissa digitaalisissa arvoketjuissa. Jotta verkkokaupan tarjoamat mahdollisuudet voitaisiin täysin hyödyntää, EU:n on luotava mahdollisimman hyvä toimintaympäristö verkkokauppiaille ja verkossa toimiville markkinapaikoille, joita monet verkkokauppiaat käyttävät. Verkkoalustoja käsittelevässä tiedonannossaan komissio esittää alaa koskevan arvionsa ja toimintalinjat, joita se aikoo noudattaa tukiessaan verkkoalustojen kehittämistä Euroopassa.

Audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin tarkistamista koskevan ehdotuksen tavoitteena on nykyaikaistaa sääntöjä markkinoiden, kulutuksen ja teknologian muutoksia vastaavasti. Ehdotuksessa keskitytään audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin soveltamisalaan ja kaikkia markkinatoimijoita koskevien sääntöjen luonteeseen. Erityistä huomiota kiinnitetään sääntöihin, jotka koskevat eurooppalaisten teosten edistämistä, alaikäisten suojelua, vihapuheen torjumista ja mainontaa.

2Kokonaisvaltainen ja yhdennetty lähestymistapa verkkokaupan edistämiseen

Euroopan verkkokaupankäynnin markkinoiden kaikkia mahdollisuuksia kasvun ja uusien työpaikkojen syntymisen edistäjänä ei ole vielä hyödynnetty. Erilaiset esteet ja sääntöjen hajanaisuus vähentävät yritysten intoa rajat ylittävään kauppaan ja estävät kuluttajia hyötymästä kilpailukykyisimmistä tarjouksista ja verkon tarjoamasta valinnanvarasta.

Edellä esiteltyjen digitaalisia sisämarkkinoita koskevien toimenpiteiden myötä komissio pyrkii puuttumaan rajat ylittävän verkkokaupan kasvua haittaavien esteiden eri osatekijöihin kokonaisvaltaisella tavalla. Tämä käsittää myös pk-yritysten tarpeiden huomioon ottamisen, sillä pk-yritykset, jotka muodostavat EU:n talouden selkärangan, ovat jääneet jälkeen digitaaliseen haasteeseen vastaamisessa. Suotuisien olosuhteiden luominen verkkokaupankäynnille edellyttää, että

kuluttajille ja yrityksille (etenkin aloitteleville yrityksille ja pk-yrityksille) tarjotaan paremmat mahdollisuudet hankkia verkossa myytäviä tavaroita ja palveluja kaikkialla Euroopassa;

kuluttajien luottamusta saadaan lisättyä ja yritysten oikeusvarmuutta parannettua vahvistamalla selkeät, yhtenäisemmät säännöt tavaroiden verkkokaupalle ja digitaalisen sisällön toimittamiselle;

yrityksille rajat ylittävästä verkkokaupankäynnistä aiheutuvia liiketoimikustannuksia ja hallinnollisia rasitteita vähennetään.

Tavaroiden ja palvelujen parempi saatavuus verkossa	Kuluttajien luottamuksen lisääminen ja oikeusvarmuuden parantaminen	Liiketoimikustannusten ja hallinnollisten rasitteiden vähentäminen
•perusteettomien maarajoitusten kieltäminen •sääntöjen yhdenmukainen ja tiukempi täytäntöönpano kaikkialla EU:ssa •rajat ylittävien toimitusten hintojen alentaminen	•rajat ylittävien toimitusten hintojen alentaminen •maksumenetelmien yksinkertaistaminen •yhteiset sopimusoikeuden säännöt •sääntöjen yhdenmukainen ja tiukempi täytäntöönpano kaikkialla EU:ssa •sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevat ohjeet	•alv-rasitteiden vähentäminen •sopimusoikeuden sääntöjen hajanaisuudesta johtuvien kustannusten vähentäminen •rajat ylittävien toimitusten hintojen alentaminen

Tavaroiden ja palvelujen parempi saatavuus verkossa

Komission strategiana on saavuttaa edellä mainitut kolme tavoitetta yhdistelemällä toimenpiteitä kokonaisvaltaisella tavalla. Maarajoituksia koskevan ehdotuksen tavoitteena on tarjota kuluttajille ja yrityksille enemmän valinnanvaraa kieltämällä vähittäiskauppiaiden harjoittama syrjintä, joka kohdistuu muiden jäsenvaltioiden kuluttajiin tai yrityksiin. Sillä lisätään muissa maissa toimivien elinkeinonharjoittajien tarjousten näkyvyyttä, laajennetaan tarjolla olevaa tuotevalikoimaa ja parannetaan mahdollisuuksia etsiä parasta tarjousta tavaroiden ja palvelujen verkko-ostamisen yhteydessä.

Komissio katsoo kuitenkin, että elinkeinonharjoittajien velvoittaminen toimittamaan tavaroita nykyisen toiminta-alueensa ulkopuolelle olisi näiden kannalta liian kuormittavaa. Tarvitaan lisätoimia, jotta EU:n kansalaiset ja yritykset voisivat helpommin saavuttaa toisissa jäsenvaltioissa olevat myyjät ja ostajat. Tätä varten olisi muun muassa varmistettava kohtuuhintaisten rajat ylittävien pakettipalvelujen saatavuus. Pakettipalvelujen kustannukset ja tehokkuus eivät saisi muodostaa estettä rajat ylittävälle verkkokaupalle. Komissio pyrkii vähentämään perusteettomia hintaeroja edistämällä kilpailua ja lisäämällä hintojen avoimuutta. Esimerkkinä voidaan mainita, että rajat ylittävistä pakettitoimituksista perittävät taulukkohinnat voivat olla jopa viisinkertaiset kotimaanhintoihin verrattuna 15 .

Maarajoituksia koskevan ehdotuksen tehoa lisää aiempaa tiukempi ote täytäntöönpanoon. Kun maarajoituksia koskeva säädös on hyväksytty, se otettaisiin yritysten ja kuluttajien välisten suhteiden osalta kuluttajansuojaa koskevasta yhteistyöstä annetussa asetuksessa säädetyn mekanismin piiriin ja sen soveltamista valvottaisiin kyseisen mekanismin puitteissa. Myös tätä asetusta ollaan tarkistamassa siihen sisältyvien mekanismien tehostamiseksi ja sopeuttamiseksi digitaalisiin markkinoihin. Maarajoitukset voivat liittyä toimittajien ja jakelijoiden välisiin sopimuksiin, jotka saattavat rajoittaa kilpailua sisämarkkinoilla EU:n kilpailusääntöjen vastaisesti. Jotta maarajoituksia koskevassa asetuksessa asetetut tavoitteet voitaisiin saavuttaa, elinkeinonharjoittajien kanssa tehdyt passiivista myyntiä rajoittavat sopimukset (joissa velvoitetaan olemaan vastaamatta yksittäisten asiakkaiden omasta aloitteestaan tekemiin tiedusteluihin) ovat ristiriidassa asetuksen säännösten kanssa ja katsotaan mitättömiksi.

Kuluttajien luottamuksen lisääminen ja yritysten oikeusvarmuuden parantaminen

Luottamuksen syntyminen riippuu kohtuuhintaisten rajat ylittävien toimituspalvelujen lisäksi ratkaisevasti myös maksumenetelmistä. Maarajoituksia koskevan ehdotuksen mukaan elinkeinonharjoittajien ei ole pakko hyväksyä mitään tiettyä maksutapaa, mutta niiden ei pitäisi kieltäytyä vastaanottamasta maksuja kansalaisuuteen, asuinpaikkaan tai sijoittautumispaikkaan liittyvistä syistä.

Keskeisiä sopimusoikeuksia koskeva epävarmuus on yksi suurimmista syistä siihen, että kuluttajien luottamus verkko-ostosten tekemiseen toisesta maasta on heikko 16 . Komission joulukuussa 2015 hyväksymillä ehdotuksilla digitaalisen sisällön toimittamisesta sekä tavaroiden verkkokaupasta ja muusta etämyynnistä 17 varmistetaan, että kuluttajat saavat kaikkialla EU:ssa täysin yhdenmukaiset selkeät oikeudet, niin että he voivat luottavaisemmin hankkia digitaalista sisältöä tai ostaa tavaroita yli rajojen. Lisäksi vahvempi ja tehokkaampi täytäntöönpanon valvonnan yhteistyökehys lisää luottamusta ja vähentää kuluttajille koituvia haittoja.

Myös oikeussääntöjen selkeys auttaa rakentamaan luottamusta. Sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevan direktiivin 18 täytäntöönpanoa ja soveltamista koskevissa ohjeissa komissio täsmentää direktiivin tiettyjen keskeisten käsitteiden ja säännösten merkitystä. Tämä direktiivi on yksi kuluttajansuoja-asioiden yhteistyöverkoston useimmin käyttämistä oikeusperustoista. Ohjeita on laajennettu niin, että niissä käsitellään myös muun muassa sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevan direktiivin ja EU:n muun lainsäädännön välistä vuorovaikutusta, unionin tuomioistuimen ja kansallisten tuomioistuinten jatkuvasti lisääntyvää oikeuskäytäntöä ja direktiivin avoimuusvaatimusten soveltamista uusiin liiketoimintamalleihin erityisesti digitaalialalla.

Liiketoimikustannusten ja hallinnollisten rasitteiden vähentäminen

Kun yritykset suuntaavat toimintaansa muihin jäsenvaltioihin, niiden on ehkä mukautettava sopimuksiaan vastaamaan kuluttajan asuinmaan kuluttajasopimusvaatimuksia tai maksettava arvonlisäveroa kohdemaassa. Jotta yritysten kustannuksia näissä tapauksissa voitaisiin vähentää, komissio ehdotti jo vuoden 2015 lopussa toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on kohdennetusti yhdenmukaistaa digitaalisen sisällön toimittamista ja tavaroiden verkkokauppaa ja muuta etämyyntiä koskevat keskeiset pakottavat kuluttajaoikeudet. Komissio aikoo myös puuttua erilaisista arvonlisäverojärjestelmistä yrityksille aiheutuvaan hallinnolliseen rasitteeseen tekemällä säädösehdotuksia nykyisen arvonlisäveron erityisjärjestelmän (keskitetyn minipalvelupisteen) laajentamiseksi koskemaan myös verkossa myytäviä tavaroita. Yritykset voisivat silloin tehdä yhden ilmoituksen ja suorittaa yhden alv-maksun omassa maassaan.

3Maarajoitukset ja muu syrjintä: kansalaisuuteen ja asuinpaikkaan perustuvan syrjinnän poistaminen

Palvelujen sisämarkkinat ovat edelleen hajanaiset palveludirektiivin 19 ja sähköistä kaupankäyntiä koskevan direktiivin säännösten aikaansaamasta yhdenmukaistamisesta huolimatta, sillä näiden säännösten täytäntöönpano on ollut epäjohdonmukaista. Verkkokaupankäynnin suotuisa kehitys Euroopassa edellyttää toimia, joilla pystytään tehokkaasti estämään perusteettomat maarajoitukset ja muu syrjintä. Komission ehdotuksissa selkeytetään tilanteita, joissa EU:n kuluttajien ja yritysten erilainen kohtelu kansalaisuuden, asuinpaikan tai sijoittautumispaikan perusteella ei ole objektiivisesti katsoen oikeutettua. Tämä lisää oikeusvarmuutta ja auttaa purkamaan asiakkaita haittaavia esteitä ilman, että siitä aiheutuu kohtuutonta rasitetta yrityksille.

Maarajoituksia koskeva aloite kattaa palveludirektiivin ja suurelta osin myös sähköistä kaupankäyntiä koskevan direktiivin soveltamisalaan kuuluvat palvelut. Näihin lukeutuvat muun muassa perinteinen ja verkossa tapahtuva tavaroiden vähittäismyynti, sähköisesti suoritettavat palvelut, myös ne, jotka tarjoavat pääsyn muuhun kuin audiovisuaaliseen digitaaliseen sisältöön (musiikki, e-kirjat, ohjelmistot, pelit), matkailupalvelut, viihdepalvelut ja yrityspalvelut 20 .

Tämän aloitteen tarkoituksena on ottaa käyttöön syrjimättömyysvelvoite, joka koskee sekä välitöntä että välillistä syrjintää kansalaisuuden, asuinpaikan tai sijoittautumispaikan perusteella. Tämä tarkoittaa sitä, että ehdotuksen piiriin kuuluvissa tilanteissa asiakkaat muista jäsenvaltioista voivat tehdä ostoksia samoin edellytyksin kuin paikalliset asiakkaat. Sähköisesti suoritettavien palvelujen (kuten pilvipalvelut, tiedon varastointi, verkkosivujen ylläpito) osalta komissio ehdottaa, että syrjimättömyyssäännösten soveltamisen aloitusta lykätään vuoden 2018 puoliväliin näiden palvelujen erityisluonteen vuoksi ja jotta palveluntarjoajilla olisi aikaa valmistautua muutoksiin. Syrjimättömyyssäännöksiä ei tässä vaiheessa sovelleta tekijänoikeussuojattuja teoksia koskeviin ei-audiovisuaalisiin verkkosisältöpalveluihin, mutta tämä mahdollisuus on tarkoitus ottaa tarkasteltavaksi myöhemmin. Komissio aikoo valmistella tällaista tarkastelua yhdessä sidosryhmien kanssa hyödyntäen muun muassa näyttöä ja tietoja, joita on jo saatu kerättyä. Näihin palveluihin sovelletaan kuitenkin alusta saakka toisia sääntöjä, joissa esimerkiksi kielletään verkkoliittymien käyttöön liittyvät estot, uudelleenohjaus toiselle verkkosivustolle ilman kuluttajan suostumusta ja tiettyjen maksutapojen syrjiminen.

Tavaroiden myynti ilman toimitusta

Elinkeinonharjoittaja ei voi tavaroita myydessään syrjiä asiakkaitaan. Vaikka elinkeinonharjoittajan ei ole pakko toimittaa tavaroita asiakkaan kotimaahan (koska toimituskustannukset saattavat nousta korkeiksi), toisessa maassa olevalle asiakkaalle on kuluttajan oikeuksia koskevan direktiivin 25 mukaisesti ilmoitettava selkeästi voimassa olevista toimitusrajoituksista ja hänelle on tarjottava samoja toimitusvaihtoehtoja kuin paikallisille asiakkaille (esim. toimitus asiakkaan ilmoittamaan osoitteeseen kyseisessä maassa, haku noutopisteestä). Pakettitoimituksia koskevassa komission ehdotuksessa (ks. seuraava jakso) käsitellään sitä, miten rajat ylittävistä toimituksista ja palautuksista saataisiin kohtuuhintaisia erityisesti pk-yritysten ja kuluttajien kannalta ja varsinkin maaseudulla ja syrjäisillä alueilla.

Sähköisesti suoritettavien palvelujen saatavuus

Tulevaisuudessa asiakkaat voivat ilman syrjintää ostaa toisesta maasta sähköisesti suoritettavia palveluja, kuten pilvipalveluja, tiedon varastointia, verkkosivujen ylläpitoa, järjestelmien etähallintaa, suodattimien ja palomuurien asennusta, mainospalkkien esto-ohjelmien asennusta jne. 26 Tämän syrjintäkiellon soveltamisen aloittamista lykätään kuitenkin kaikkien sähköisesti suoritettavien palvelujen osalta vuoden 2018 puoliväliin näiden palvelujen erityisluonteen vuoksi ja jotta palveluntarjoajilla olisi aikaa valmistautua muutoksiin. Näiden palvelujen tapauksessa fyysistä toimittamista ei tarvita.

Muussa kuin asiakkaan kotijäsenvaltiossa vastaanotetut palvelut

Elinkeinonharjoittajien ei pitäisi kieltäytyä myymästä asiakkaille tai soveltaa näihin erilaisia hintoja tai muita ehtoja samassa myyntipisteessä (verkkosivustot mukaan lukien) kansalaisuuden, asuinpaikan tai sijoittautumispaikan perusteella, jos asiakas käyttää tai kuluttaa kyseessä olevan palvelun (esim. konserttiliput, asumistilojen vuokraus, autonvuokraus) oman jäsenvaltionsa ulkopuolella. Elinkeinonharjoittajat voivat edelleen hinnoitella palvelunsa eri tavoin eri verkkosivuilla, mutta asiakkaiden olisi voitava vapaasti ja syrjimättömästi valita verkkosivusto, jolta he haluavat ostaa.

Maksujen syrjimättömyys

Maarajoituksia koskevan ehdotuksen mukaan elinkeinonharjoittajien ei ole pakko hyväksyä mitään tiettyä maksutapaa, mutta ne eivät voi kieltäytyä vastaanottamasta maksuja tai muutoin soveltaa erilaisia maksuehtoja asiakkaiden kansalaisuuteen, asuinpaikkaan tai sijoittautumispaikkaan liittyvistä syistä tilanteissa, joissa elinkeinonharjoittaja voi edellyttää asiakkaan vahvaa tunnistamista ja maksut suoritetaan elinkeinonharjoittajan hyväksymässä valuutassa. Elinkeinonharjoittajat eivät saa kieltäytyä hyväksymästä toisessa maassa myönnettyjä maksuvälineitä (kuten luotto- tai maksukortteja), jos ne hyväksyvät oman maansa asiakkaille myönnetyt vastaavat maksuvälineet.

4Kohtuuhintaisten pakettipalvelujen varmistaminen

Kohtuuhintaiset ja laadukkaat valtioiden rajat ylittävät pakettipalvelut ovat keskeisessä asemassa, kun halutaan varmistaa, että kuluttajat hyödyntävät mahdollisuutta tehdä verkko-ostoksia toisesta maasta. Digitaalisten sisämarkkinoiden toimenpidepaketista antamassaan päätöslauselmassa 27 Euroopan parlamentti korosti, että vilkas rajat ylittävä sähköinen kauppa edellyttää helppokäyttöisiä, kohtuuhintaisia, tehokkaita ja laadukkaita toimituspalveluja. Euroopan parlamentti ilmaisi myös tukensa toimenpiteille, joilla parannetaan hinnoittelun avoimuutta ja huolehditaan lakisääteisestä valvonnasta rajat ylittävien pakettipalvelumarkkinoiden moitteettomaan toiminnan varmistamiseksi.

Pienyritysten mukaan pakettitoimitusten korkeat hinnat estävät niitä myymästä enemmän muihin jäsenvaltioihin, ja kuluttajien mukaan korkeat hinnat estävät heitä ostamasta enemmän muista jäsenvaltioista 29 . Näennäisesti samankaltaisista, suurin piirtein samalla etäisyydellä sijaitsevista jäsenvaltioista tulevien toimitusten hinnat ovat toisinaan huomattavan erilaisia ilman, että tälle olisi selkeitä selittäviä kustannustekijöitä. Verkkokauppaa harjoittavilta vähittäiskauppiailta ja kuluttajilta rajat ylittävistä toimituksista veloitettavat korkeat hinnat ovat siksi este rajat ylittävälle verkkokaupalle. Tämä koskee etenkin syrjäisiä alueita ja pk-yrityksiä. Pienet toimitusmäärät heikentävät neuvotteluvoimaa, mikä johtaa verkkokauppiaiden ja yksityishenkilöiden tapauksessa korkeampiin hintoihin ja vähäisempään määrään tarjolla olevia toimitusvaihtoehtoja. Monilla kansallisilla sääntelyviranomaisilla on vain rajalliset valtuudet valvoa rajat ylittävien pakettitoimitusten markkinoita, minkä vuoksi mahdollisesta markkinoiden tehottomuudesta tai muista sääntelyyn liittyvistä ongelmista ei ole riittävästi tietoja.

Pakettitoimituksia koskevalla ehdotuksella on seuraavat konkreettiset tavoitteet:

tiettyjen rajat ylittävien pakettipalvelujen hintojen ja niihin liittyvien jakelukorvausten avoimuuden lisääminen ja arvioinnin vaatiminen kansallisilta sääntelyviranomaisilta tiettyjen rajat ylittävien toimitusten hintojen kohtuullisuudesta. Ehdotuksessa varmistetaan, että tämä hintojen kohtuullisuutta koskeva arviointi on ehdottomasti oikeassa suhteessa asetettuihin tavoitteisiin;

valvonnan parantaminen vaatimalla, että kaikki (määrättyä kokoa suuremmat) pakettitoimitusalan toimijat ilmoittavat kansallisille sääntelyviranomaisille tietyt perustilastotiedot;

kilpailun edistäminen edellyttämällä, että kolmansille osapuolille tarjotaan avoin ja syrjimätön pääsy yleispalvelun tarjoajien rajat ylittäviin pakettipalveluihin ja/tai infrastruktuuriin aina, kun yleispalvelun tarjoajat tekevät monenvälisiä sopimuksia jakelukorvauksista.

Tämä edistää kilpailua ja tekee pakettimarkkinoiden lakisääteisestä valvonnasta entistä tehokkaampaa ja johdonmukaisempaa. Hintojen avoimuuden lisääminen auttaa vähentämään perusteettomia hintaeroja ja alentamaan yksityishenkilöiden ja pienyritysten maksamia hintoja, erityisesti syrjäisillä alueilla.

Ehdotus täydentää muita, pääosin itsesääntelyyn perustuvia aloitteita, joita alan toimijat (kuten kansalliset postitoiminnan harjoittajat) ovat äskettäin käynnistäneet rajat ylittävien pakettitoimituspalvelujen laadun ja käyttömukavuuden parantamiseksi. Yhdessä maarajoituksia koskevan ehdotuksen kanssa tämä ehdotus loisi uusia markkinamahdollisuuksia toimijoille, jotka haluavat osallistua aktiivisesti rajat ylittävään verkkokaupankäyntiin.

5Tehokas rajatylittävä kuluttajansuoja

Kuluttajansuojaa koskevasta yhteistyöstä vuonna 2004 annettu asetus on vahvistanut kuluttajalainsäädännön täytäntöönpanon valvontaa eri puolilla EU:ta, mutta keskeisten kuluttajansuojasääntöjen noudattamatta jättäminen on edelleen yleistä tärkeimmillä verkkokaupankäynnin kuluttajamarkkinoilla. Nykyistä kehystä on uudistettava, jotta käyttöön saataisiin vahvempia ja nopeampia mekanismeja, joilla voidaan varmistaa tämän lainsäädännön tasapuolinen ja johdonmukainen täytäntöönpano kaikkialla EU:ssa ja erityisesti digitaalisilla sisämarkkinoilla.

Kuluttajansuojaa koskevasta yhteistyöstä annetun asetuksen täytäntöönpanosta EU:n kuluttajansuojalakien täytäntöönpanon rajatylittävänä valvontavälineenä on laadittu arviointi, jossa havaittiin useita puutteita. Keskinäisen avunannon mekanismit ovat riittämättömiä, eikä EU:ssa laajalle levinneisiin rikkomuksiin ole tehokkaita vastatoimia, etenkään silloin, kun niitä esiintyy digitaalisessa ympäristössä. Tällaisten rikkomusten havaitseminen on usein vaikeaa ja hidasta. Kansallisissa valvontasuunnitelmissa ei riittävästi priorisoida rajatylittäviin markkinoihin liittyviä täytäntöönpanon valvontatoimia, eikä niihin osoiteta tarpeeksi resursseja.

Ehdotetussa uudessa asetuksessa kuluttajansuojaa koskevasta yhteistyöstä

lujitetaan ja tehostetaan täytäntöönpanon valvonnan yhteistyökehystä, mikä lisää oikeusvarmuutta erityisesti rajat ylittävässä kaupassa mukana olevien yritysten ja kuluttajien kannalta;

annetaan viranomaisille lisävaltuuksia, jotta ne pystyisivät toimimaan yhdessä nopeammin pysäyttääkseen laajalle levinneet verkkokaupan rikkomukset (esim. sulkemaan rikkomukseen syyllistyneitä verkkosivustoja väliaikaistoimin); ja

säädetään komission koordinoimasta yhteisestä menettelystä tapauksissa, joissa ongelmat ovat unioninlaajuisia.

Näillä keinoilla voitaneen varmistaa kuluttajalainsäädännön vahva ja yhtenäinen täytäntöönpano ja näin lisätä oikeusvarmuutta sisämarkkinoilla. Niiden avulla voitaneen myös vähentää kustannuksia, joita sisämarkkinoilla toimiville yrityksille aiheutuu säännösten noudattamisesta. Kun on kyse unioninlaajuisista ongelmista, täytäntöönpanon valvonnassa sovelletaan keskitetyn palvelupisteen mallia, jotta asianomaisilta yrityksiltä saadaan nopeasti sitoumuksia ja näin vältetään pitkäaikaisten haittojen aiheutuminen kuluttajille.

Kuluttajansuojayhteistyötä koskevan mekanismin piiriin kuuluvat kuluttajien etuja suojaavat säädökset luetellaan asetuksen liitteessä. Kyseistä liitettä on päivitetty säännöllisesti aina, kun uutta lainsäädäntöä on annettu. Näin on tarkoitus tehdä myös edellä mainitun, maarajoituksia ja muuta syrjintää koskevan säädösehdotuksen tapauksessa. Kuluttajansuojaa koskevasta yhteistyöstä annettavan uuden asetuksen kattavuuden ja tehon parantamiseksi ehdotetaan, että asetuksen liitteeseen otetaan lisää kuluttajansuojaan liittyviä tavoitteita sisältäviä unionin säädöksiä 31 .

Rahoituspalveluja koskevan sähköisen kaupankäynnin kehitys sisämarkkinoilla huomioon ottaen ehdotetaan, että myös kiinnitysluottodirektiivi 32 ja maksutilidirektiivi 33 sisällytetään asetuksen liitteeseen, jotta sääntelyviranomaiset voisivat toteuttaa yhteisiä toimia silloin, kun näissä direktiiveissä tarkoitetut palvelut eivät ole niiden kuluttajansuojasäännösten mukaisia.

6Sopimattomista kaupallisista menettelyistä annettua direktiiviä koskevat ohjeet.

Sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskeva direktiivi on keskeinen säädös verkkokaupankäynnin rehellisyyden edistämisessä. Koska direktiivin soveltamisala on erittäin laaja (sitä sovelletaan kaikilla talouden aloilla niin verkkoympäristössä kuin sen ulkopuolellakin), se on keskeinen oikeusperusta toimille, joilla varmistetaan, että kuluttajia ei johdeta harhaan tai altisteta aggressiiviselle markkinoinnille ja että kaikki elinkeinonharjoittajien EU:n kuluttajille suuntaamat kaupalliset väitteet ovat selkeitä, paikkansapitäviä ja perusteltuja.

Sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevan direktiivin soveltamista koskevissa uusissa ohjeissa 34 käsitellään erityisesti seuraavia kysymyksiä:

Ohjeissa selitetään, että kaikkien alustojen, joita voidaan pitää ”elinkeinonharjoittajana” ja jotka harjoittavat suoraan tavaroiden, palvelujen tai digitaalisen sisällön myynnin edistämiseen, myymiseen tai toimittamiseen kuluttajille liittyvää kuluttajakauppaa (B2C), on varmistettava, että niiden omat kaupalliset menettelyt ovat täysin direktiivin säännösten mukaisia.

Ohjeissa selvennetään sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevan direktiivin suhdetta sähköistä kaupankäyntiä koskevaan direktiiviin. Verkkoalustoja 35 koskee niiden omalla toiminta-alalla (välittäjäpalvelut) huolellisen ammatinharjoittamisen vaatimus 36 , jonka mukaan niiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että kolmantena osapuolena olevat elinkeinonharjoittajat pystyvät noudattamaan EU:n kuluttaja- ja markkinalainsäädäntöä ja että käyttäjät ymmärtävät kenen kanssa he tekevät sopimuksia. Verkkoalustoilla ei kuitenkaan ole yleistä valvonta- tai selvitysvelvoitetta. Näissä toimenpiteissä voi olla kyse esimerkiksi siitä, että i) kolmantena osapuolena oleville elinkeinonharjoittajille annetaan mahdollisuus ilmoittaa käyttäjille olevansa elinkeinonharjoittajia, ii) kuluttajille ilmoitetaan selkeästi, että EU:n kuluttaja- ja markkinalainsäädäntöä sovelletaan vain silloin, kun tällaiset myyjänä toimivat kolmannet osapuolet ovat elinkeinonharjoittajia ja iii) verkkosivuston rakenne suunnitellaan sellaiseksi, että kolmantena osapuolena olevat elinkeinonharjoittajat pystyvät esittämään käyttäjille tietoja EU:n kuluttaja- ja markkinalainsäädännön vaatimuksia noudattaen.

Ohjeissa selvennetään, että jos elinkeinonharjoittajana toimivat, kuluttajakauppaan liittyvää kaupallista toimintaa harjoittavat verkkoalustat eivät noudata huolellisen ammatinharjoittamisen vaatimuksia, niiden voidaan katsoa rikkovan EU:n kuluttaja- ja markkinalainsäädäntöä omassa kaupallisessa toiminnassaan, jos kuluttajia on johdettu tai todennäköisesti johdetaan harhaan. Verkkoalustat eivät voi tällaisen oman toimintansa osalta vedota sähköistä kaupankäyntiä koskevassa direktiivissä säädettyyn välittäjää koskevaan vastuusta vapauttamiseen, sillä tätä vapautusta sovelletaan pelkästään muiden pyynnöstä tallennettuihin tietoihin. Sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevassa direktiivissä edellytetään myös, että hakukoneiden tuloksissa selkeästi eritellään maksetut hakutulokset luonnollisista hakutuloksista.

Ohjeissa on otettu huomioon tuotteiden ja palvelujen vertailuvälineitä käsitelleessä sidosryhmien työryhmässä sovitut periaatteet. Tässä komission koordinoimassa työryhmässä oli mukana merkittäviä yrittäjä- ja kuluttajajärjestöjä, vertailuvälineiden ylläpitäjiä ja kansallisia viranomaisia. Vertailuvälineiden ylläpitäjät hyväksyvät nämä itsesääntelyä koskevat periaatteet ja sitoutuvat erityiseen avoimuuteen liiketoimintamallinsa suhteen sekä antamaan asianmukaisesti tietoa kaupallisista siteistään elinkeinonharjoittajiin, joiden tuotteita vertaillaan niiden alustoilla. Tämä ylittää sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevassa direktiivissä vahvistetut avoimuutta ja huolellista ammatinharjoittamista koskevat vaatimukset.

Ohjeissa viitataan myös ”vaatimustenmukaisuuskriteereihin”, joista on sovittu ympäristöväittämiä käsitelleessä sidosryhmien työryhmässä ja joiden tarkoituksena on tukea sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevan direktiivin soveltamista ja täytäntöönpanon valvontaa harhaanjohtavien ja perusteettomien ympäristöväittämien torjumiseksi sekä varmistaa, että kuluttajat saavat selkeitä, asianmukaisia ja luotettavia tietoja.

Tarkistetuissa ohjeissa selkiytetään lisäksi sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevan direktiivin suhdetta EU:n alakohtaiseen lainsäädäntöön, myös suhteellisen tuoreisiin säädöksiin, kuten kuluttajien oikeuksia koskeva direktiivi ja matkapaketteja ja yhdistettyjä matkajärjestelyjä koskeva tarkistettu direktiivi. Näistä jälkimmäisen osalta tarkistetuissa ohjeissa selitetään Euroopan parlamentille direktiivin hyväksymisen yhteydessä vuonna 2015 annetun sitoumuksen mukaisesti, että sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevan direktiivin soveltamisalaan voivat kuulua myös sellaiset matkailu- ja kuljetusalan elinkeinonharjoittajien menettelyt, joiden avulla kuluttajille tarjotaan palveluja epäselvällä tai moniselitteisellä tavalla, kuten salaamalla kuluttajalta mahdollisuus olla varaamatta lisämatkapalveluja tai tekemällä tämän vaihtoehdon valitseminen hänelle vaikeaksi.

Verkkokauppaa koskevan paketin neljän keskeisen aloitteen lisäksi seuraavissa jaksoissa selostetaan kahta muuta digitaalisia sisämarkkinoita koskevaa ehdotusta, jotka ovat osa komission kokonaisvaltaista lähestymistapaa ja hyödyttävät verkkokauppaa merkittävässä määrin.

7Yksinkertaiset ja tehokkaat säännöt kuluttajien ja yritysten rajat ylittäviä sopimuksia varten

Helpottaakseen rajat ylittävää kauppaa komissio hyväksyi joulukuussa 2015 seuraavat direktiiviehdotukset ja niihin liittyvän tiedonannon 37 : i) ehdotus direktiiviksi digitaalisen sisällön toimittamista koskeviin sopimuksiin liittyvistä tietyistä seikoista 38 ja ii) ehdotus direktiiviksi tavaroiden verkkokauppaa ja muuta etämyyntiä koskeviin sopimuksiin liittyvistä tietyistä seikoista 39 . Nämä ehdotukset olivat verkkosisältöpalvelujen rajatylittävää siirrettävyyttä koskevan asetusehdotuksen 40 ohella ensimmäiset digitaalisten sisämarkkinoiden strategian perusteella hyväksytyt uudet säädösaloitteet. Hyväksytyksi tultuaan nämä kaksi direktiiviä yhdenmukaistavat kohdennetusti digitaalisen sisällön toimittamiseen ja tavaroiden verkkokauppaan ja muuhun etämyyntiin sovellettavat keskeiset pakottavat kuluttajaoikeudet. Niillä tuetaan verkkokaupankäyntiä seuraavin tavoin:

Sopimusoikeuden eroavuuksista johtuvat kustannukset vähenevät: Ehdotuksilla varmistetaan, että viallisia tuotteita ja digitaalista sisältöä koskevat keskeiset kuluttajasopimussäännöt ovat samat kaikissa jäsenvaltioissa.

Yritysten oikeusvarmuus paranee: Yritykset joutuvat nykyään toimimaan monimutkaisessa oikeudellisessa ympäristössä. Uusien direktiivien ansiosta ne sen sijaan voivat myydä digitaalista sisältöä tai tavaroita verkossa kaikkialla EU:ssa kuluttajasopimuksia koskevien yhdenmukaisten sääntöjen nojalla.

Kuluttajien on helpompi hyödyntää rajat ylittäviä verkko-ostoksia EU:ssa: Uusien direktiivien myötä kuluttajat saavat kaikkialla EU:ssa täysin yhdenmukaiset selkeät oikeudet, niin että he voivat luottavaisemmin hankkia digitaalista sisältöä tai ostaa tavaroita yli rajojen.

Digitaalisen sisällön virheistä kuluttajille aiheutuvat haitat vähenevät: Nykyään digitaalisen sisällön toimittamisesta ei ole olemassa EU:n laajuisia sopimusoikeuden sääntöjä. Ehdotettujen direktiivien myötä kuluttajat saavat selkeät ja erityisesti digitaalista sisältöä varten määritellyt oikeudet sellaisia tilanteita varten, joissa digitaaliseen sisältöön liittyy ongelmia. Näin he voivat vedota oikeussuojakeinoihin ongelmiensa ratkaisemiseksi, mikä vähentää virheellisen digitaalisen sisällön hankinnasta aiheutuvaa haittaa nykytilanteeseen verrattuna.

8Erilaisista arvonlisäverojärjestelmistä yrityksille aiheutuvan hallinnollisen rasitteen keventäminen

Monien erilaisten kansallisten alv-järjestelmien soveltaminen on todellinen haitta yrityksille, jotka yrittävät käydä kauppaa rajojen yli sekä perinteisesti että verkossa. Vuoden 2015 tammikuun alusta tulivat voimaan uudet palvelujen suorituspaikkaa koskevat säännöt, joiden perusteella arvonlisävero kannetaan kaikista televiestintäpalveluista, radio- ja televisiolähetyspalveluista sekä sähköisistä palveluista asiakkaan eikä palvelujen suorittajan sijoittautumismaassa.

Samalla on otettu käyttöön sähköinen rekisteröinti- ja maksujärjestelmä (keskitetty minipalvelupiste), joka pienentää yritysten kuluja ja hallinnollista rasitetta. Komissio aikoo vuonna 2016 tehdä säädösehdotuksia erilaisista arvonlisäverojärjestelmistä yrityksille aiheutuvan hallinnollisen rasitteen keventämiseksi. Niihin sisältyvät muun muassa seuraavat toimet:

keskitetyn minipalvelupisteen järjestelmä laajennetaan koskemaan myös tavaroiden verkkomyyntiä EU:n sisällä ja kolmansista maista EU:n kuluttajille. Yritykset voisivat silloin tehdä yhden ilmoituksen ja suorittaa yhden maksun omassa jäsenvaltiossaan sen sijaan, että niiden on ilmoitettava ja maksettava arvonlisävero jokaiseen jäsenvaltioon, jossa niillä on asiakkaita;

toteutetaan koko EU:n kattava yhteinen yksinkertaistus (arvonlisäveron alaraja), jolla autetaan pieniä aloittelevia sähköisen kaupan yrityksiä;

sallitaan kotivaltion harjoittama valvonta, mukaan lukien arvonlisäverotuksen yhtenäinen tarkastusmalli rajat ylittäviä yrityksiä varten;

poistetaan arvonlisäverovapautus EU:n ulkopuolelta tulevilta pieniltä lähetyksiltä.

Näillä toimenpiteillä voitaneen varmistaa, että arvonlisäveroon liittyvät näkökohdat eivät enää muodosta estettä rajat ylittävälle verkkokaupankäynnille.

9Päätelmät

Tähän verkkokauppaa koskevien toimenpiteiden kokonaisuuteen sisältyvät ehdotukset sekä digitaalisia sopimuksia koskevat ehdotukset ja tulevat arvonlisäverotuksen yksinkertaistamista koskevat ehdotukset edistänevät kukin osaltaan merkittävästi rajat ylittävää verkkokauppaa Euroopassa. Yhteen pakettiin koottuna niiden vaikutus on entistäkin suurempi. Perusteettomien maarajoitusten estämiseen tähtäävien toimenpiteiden ohella olisi tehostettava täytäntöönpanoa, kehitettävä pakettipalvelujen hinnoittelua kilpailukykyisemmäksi, yhdenmukaistettava sopimusoikeuden sääntöjä ja yksinkertaistettava arvonlisäverotusta. Komissio suosittelee painokkaasti, että sidosryhmät, Euroopan parlamentti ja neuvosto katsovat näiden toimenpiteiden täydentävän toisiaan, ja kannustaa hyväksymään ne nopeasti lainsäädäntöprosessissa, sillä jäljellä olevat esteet olisi saatava poistettua nopeasti. Kukin näistä ehdotuksista on olennainen osa kattavaa pakettia, ja niitä kaikkia tarvitaan täyden hyödyn saamiseksi rajat ylittävästä verkkokaupasta.

(1)

      http://www.consilium.europa.eu/fi/press/press-releases/2015/06/26-euco-conclusions/  

(2)

      http://www.europarl.europa.eu/sides/getDoc.do?pubRef=-//EP//TEXT+TA+P8-TA-2016-0009+0+DOC+XML+V0//FI  

(3)

     Kaikki luvut ovat peräisin seuraavasta sähköistä vähittäiskauppaa koskevasta raportista: European B2C E-commerce Report 2015. Ecommerce Europe. Tietoja ei ole saatavilla seuraavista maista: Bulgaria, Kypros, Kroatia, Liettua, Luxemburg, Malta, Slovenia ja Slovakia. http://www.ecommerce-europe.eu s. 29.

(4)

     Duch-Brown, N. ja B. Martens (2015), The European Digital Single Market: Its Role in Economic Activity in the EU. JRC/IPTS Digital Economy Working Paper 2015/17. Saatavilla osoitteessa https://ec.europa.eu/jrc/sites/default/files/JRC98723.pdf  

(5)

     Eurostat, yhteisön tutkimus tieto- ja viestintätekniikan käytöstä yrityksissä (koskee yrityksiä, joissa on vähintään 10 työntekijää). Luku viittaa NACE:n (Rev. 2 ) mukaiseen toimialaluokkaan 10_G47: vähittäiskauppa (pl. moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien kauppa). Verkkokaupan osuus koko yritystalouden (rahoitusala pois lukien) kokonaisliikevaihdosta oli 17 prosentti vuonna 2015.

(6)

     COM(2015) 192 final.

(7)

     COM(2015) 550 final.

(8)

     SWD(2016) 70 final; Mystery shopping survey on territorial restrictions and geo-blocking in the European digital single market: http://ec.europa.eu/consumers/consumer_evidence/market_studies/docs/geoblocking-exec-summary_en.pdf ; Raportti julkisesta kuulemisesta: https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/news/full-report-results-public-consultation-geoblocking  

(9)

     Direktiivi 2000/31/EY.

(10)

   Direktiivi 2011/83/EU.

(11)

     Eurostat, yhteisön tutkimus tieto- ja viestintätekniikan käytöstä yrityksissä (koskee yrityksiä, joissa on vähintään 10 työntekijää). Luku viittaa NACE:n (Rev. 2 ) mukaiseen toimialaluokkaan 10_G47: vähittäiskauppa (pl. moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien kauppa).

(12)

     Eurostat, yhteisön tutkimus tieto- ja viestintätekniikan käytöstä yrityksissä (koskee yrityksiä, joissa on vähintään 10 työntekijää). Luku viittaa koko yritystalouteen (ilman rahoitusalaa).

(13)

     Eurostat, yhteisön vuoden 2015 tutkimus kotitalouksien ja yksityishenkilöiden tieto- ja viestintäteknologian käyttötottumuksista (isoc_ec_ibuy).

(14)

      http://www.retailresearch.org/onlineretailing.php

(15)

     SWD(2016) 166.

(16)

     SWD (2015) 100.

(17)

     COM/2015/0634 final; COM/2015/0635 final.

(18)

     Direktiivi 2005/29/EY.

(19)

     Direktiivi 2006/123/EY.

(20)

     Audiovisuaalinen sisältö ei kuulu palveludirektiivin soveltamisalaan, minkä vuoksi se jää maarajoituksia koskevan aloitteen soveltamisalan ulkopuolelle.

(21)

   Euroopan komissio, Mystery Shopping survey on territorial restrictions and geo-blocking in the European Digital Single Market, toukokuu 2016. http://ec.europa.eu/consumers/consumer_evidence/market_studies/docs/geoblocking-exec-summary_en.pdf  

(22)

     SWD(2016) 70 final.

(23)

     Kuluttajien suhtautumista rajat ylittävään kauppaan ja kuluttajansuojaan kartoittanut Flash Eurobarometri nro 397 (2015), ”Consumer attitudes towards cross-border trade and consumer protection” ( http://ec.europa.eu/COMMFrontOffice/PublicOpinion/index.cfm/Survey/getSurveyDetail/instruments/FLASH/surveyKy/2031 ). 

(24)

      https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/news/full-report-results-public-consultation-geoblocking  

(25)

     Direktiivi 2011/83/EU.

(26)

     Komissio aikoo osana tulevaa ehdotustaan, joka liittyy datan vapaata liikkuvuutta koskevaan digitaalisten sisämarkkinoiden aloitteeseen, puuttua myös tällaisten palvelujen saatavuuden mahdolliseen rajoittamiseen datan sijaintia koskevien vaatimusten perusteella.

(27)

      http://www.europarl.europa.eu/sides/getDoc.do?pubRef=-//EP//TEXT+TA+P8-TA-2016-0009+0+DOC+XML+V0//FI  

(28)

     Ekonometrinen tutkimus pakettitoimitusten taulukkohinnoista (Université Saint-Louis Bruxelles, marraskuu 2015), ks. http://ec.europa.eu/growth/sectors/postal-services/studies/index_en.htm  

(29)

      http://ec.europa.eu/growth/tools-databases/newsroom/cf/itemdetail.cfm?item_id=8169&lang=fi

(30)

     COM(2016) 284.

(31)

     Tämä koskee palveludirektiivin syrjimättömyyslauseketta (direktiivi 2006/123/EY, 20 artikla), rautatieliikenteen matkustajien oikeuksia (asetus (EY) N:o 1371/2007), vammaisten matkustajien oikeuksia lentoliikenteessä (asetus (EY) N:o 1107/2006) ja lentoliikenteen harjoittamisen yhteisiä sääntöjä (asetus (EY) N:o 1008/2008).

(32)

     Direktiivi 2014/17/EU.

(33)

     Direktiivi 2014/92/EU.

(34)

     SWD(2016) 163.

(35)

     Verkkoalustat, joita voidaan pitää sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevassa direktiivissä tarkoitettuina ”elinkeinonharjoittajina”.

(36)

     Kun on kyse alustan omista kaupallisista menettelyistä kuluttajia kohtaan.

(37)

     COM/2015/0633 final.

(38)

     COM/2015/0634 final.

(39)

     COM/2015/0635 final.

(40)

     COM/2015/0627 final.