SISÄLLYSLUETTELO

1.Johdanto

2.Maataloustukirahaston käyttötarkoitukseensa sidotut tulot

3.Kuvaus maataloustukirahaston vuoden 2015 talousarvion alustavasta toteutumisesta

4.Maataloustukirahaston käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen toteutuminen

5.Päätelmät

Liite 1:

Maataloustukirahaston määrärahojen alustava käyttö 31.12.2015 asti

1.Johdanto

Liitteessä esitetään maataloustukirahaston vuoden 2015 talousarviomäärärahojen alustava toteutuminen. Menot ovat 44 073,6 miljoonaa euroa. Määrä koostuu pääasiassa jäsenvaltioiden 16. lokakuuta 2014 ja 15. lokakuuta 2015 välisenä aikana ilmoittamista maataloustukirahaston yhteisesti hallinnoitavista menoista sekä kuukausikorvauksiin varainhoitovuoden mittaan tehdyistä vähennyksistä. Sen lisäksi siihen kuuluvat arviolta 24,5 miljoonan euron suorat menot, jotka on määrä toteuttaa viimeistään 31. joulukuuta 2015.

2.Maataloustukirahaston käyttötarkoitukseensa sidotut tulot

Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 43 artiklan säännösten mukaan tulot, jotka saadaan tilien tarkastamista ja hyväksymistä ja sääntöjenmukaisuustarkastuksia koskevien päätösten mukaisesti tehdyistä rahoitusoikaisuista, sääntöjenvastaisuuksien perusteella ja maidon lisämaksuista, ovat maataloustukirahaston menojen rahoittamiseksi tarkoitettuja käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja. Käyttötarkoitukseensa sidotut tulot voidaan käyttää minkä tahansa maataloustukirahaston menojen kattamiseksi. Jos osa tuloista jää varainhoitovuonna käyttämättä, kyseinen osuus siirretään automaattisesti seuraavaan varainhoitovuoteen 1 .

Budjettivallan käyttäjän hyväksymään maataloustukirahaston vuoden 2015 talousarvioon sisältyivät sekä

–komission arviot määrärahoista, jotka tarvittiin markkinatoimenpiteiden ja suorien tukien ennakoitujen menojen rahoittamiseksi, että

–arviot käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista, joita ennakoitiin kerättävän varainhoitovuoden 2015 kuluessa, kuten myös varainhoitovuodelta 2014 siirretyt käyttämättä jääneet käyttötarkoitukseensa sidotut tulot.

Vuoden 2015 talousarviota laadittaessa komissio arvioi käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen määrän olevan 1 768,6 miljoonaa euroa. Siihen sisältyivät seuraavat:

–Käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista varainhoitovuoden 2015 kuluessa saatavaksi määräksi arvioitu 1 438,6 miljoonaa euroa, joista 868,6 miljoonaa euroa sääntöjenmukaisuustarkastuksia koskevien päätösten mukaisesti tehdyistä oikaisuista, 165 miljoonaa euroa sääntöjenvastaisuuksien perusteella ja 405 miljoonaa euroa maidon lisämaksuista saaduista tuloista.

–Varainhoitovuodelta 2014 varainhoitovuodelle 2015 siirrettäväksi käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen määräksi arvioitu 330 miljoonaa euroa.

Komissio jakoi nämä alun perin arvioidut 1 768,6 miljoonan euron tulot vuoden 2015 talousarviossa seuraaviin järjestelmiin:

–05 02 08 – Hedelmät ja vihannekset: 469,3 miljoonaa euroa 2 ;

–05 02 12 – Maito ja maitotuotteet: 54,3 miljoonaa euroa 3 ;

–05 03 01 – Tuotannosta irrotetut suorat tuet: 1 245 miljoonaa euroa 4 .

Budjettivallan käyttäjä myönsi näihin järjestelmiin määrärahoja komission ehdotuksen mukaisesti. Hyväksyttyjen määrärahojen ja edellä mainittujen käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen summa vastaa arvioituja kokonaistarpeita.

Liitteessä näiden momenttien hyväksytyt määrärahat on sisällytetty hedelmä- ja vihannesalan 836,2 miljoonan euron, maidon ja maitotuotteiden 77,1 miljoonan euron ja tuotannosta irrotettujen suorien tukien 37 397 miljoonan euron talousarviomäärärahoihin momentin tasolla ottamatta huomioon edellä mainittuja käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja. Kun näiden momenttien käyttötarkoitukseensa sidotut tulot otettiin mukaan, vuoden 2015 talousarviossa ennakoidut kokonaismäärärahat nousivat 1 305,5 miljoonaan euroon hedelmä- ja vihannesalalla, 131,4 miljoonaan euroon maito- ja maitotuotealalla ja 38 642 miljoonaan euroon tuotannosta irrotettujen suorien tukien alalla.

3.Kuvaus maataloustukirahaston vuoden 2015 talousarvion alustavasta toteutumisesta

Liitteessä esitetään talousarvion alustava toteutuminen 16. lokakuuta 2014 ja 15. lokakuuta 2015 välisenä aikana. Seuraavassa on lyhyt kuvaus tosiasiallisesti toteutuneiden menojen ja vuoden 2015 talousarvioon sisältyneiden vastaavien määrärahojen merkittävimmistä eroista talousarvion eräiden momenttien osalta.

3.1.Markkinatoimenpiteet

Maatalousmarkkinoiden interventioihin osoitettuja määrärahoja ennakoidaan käytettävän noin 2 668,7 miljoonaa euroa, ja se on 268 miljoonaa euroa enemmän kuin talousarviossa hyväksytyt määrärahat. Tämä ero vastaa lähinnä hedelmä- ja vihannesalan, maito- ja maitotuotealan sekä viinialan täytäntöönpanomallien nettovaikutusta.

3.1.1.Elintarvikeapuohjelmat (–3,2 miljoonaa euroa)

Varainhoitovuosi 2013 oli maataloustukirahaston elintarvikeapuohjelmien viimeinen täytäntöönpanovuosi, eikä lainsäädännössä säädetä, että tässä järjestelmässä maksut voisivat viivästyä. Aiemmin maksettua tukea perittiin kuitenkin takaisin 3,2 miljoonaa euroa, joka palautettiin tälle momentille.

3.1.2.Oliiviöljy (–2,5 miljoonaa euroa)

Alikäyttö johtui siitä, että joillekin jäsenvaltioille aiheutuneet menot jäivät niiden vuoden 2014/2015 laadunparannustoimenpiteisiin sisältyvissä työohjelmissa hieman pienemmiksi verrattuna vuoden 2015 talousarviossa ennakoituihin menoihin.

3.1.3.Hedelmät ja vihannekset (+282,4 miljoonaa euroa hyväksyttyihin määrärahoihin verrattuna)

Ylikäyttö johtuu siitä, että jäsenvaltioille aiheutuneita menoja verrataan vuoden 2015 talousarvion hyväksyttyihin määrärahoihin, joihin ei sisältynyt tämän alan käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja. Jos 469,3 miljoonan euron käyttötarkoitukseensa sidotut tulot lisätään talousarvion hyväksyttyihin määrärahoihin, jolloin tämän alan käytettävissä olevat kokonaismäärärahat nousisivat 1 305,5 miljoonaan euroon, tuloksena olisi –186,9 miljoonan euron alikäyttö.

Tämä on nettovaikutus, joka johtuu kaikkien tältä momentilta rahoitettavien järjestelmien vähäisemmästä käytöstä verrattuna talousarviossa ennakoituihin menoihin. Tuottajaorganisaatioiden toimintarahastojen osalta jäsenvaltioille aiheutuneet pienemmät menot koskivat enimmäkseen kyseisille organisaatioille vuoden 2015 suunnitelmia varten hyväksyttyjä ensimmäisen erän maksuja. Myös tuottajaryhmittymien esihyväksyntää varten myönnettävästä tuesta aiheutui pienemmät menot. Kouluhedelmäjärjestelmän osalta jäsenvaltiot eivät käyttäneet kaikkia kouluvuodeksi 2014/2015 päätettyjä korotettuja määrärahoja. Komission Venäjän tuontikiellon jälkeen hyväksymien tilapäisten poikkeustoimenpiteiden osalta jäsenvaltioille aiheutui alun perin arvioituun määrään verrattuna pienemmät menot. Joidenkin näiden toimenpiteiden täytäntöönpanoa on kuitenkin jatkettu 30. kesäkuuta 2016 asti, ja sen vuoksi vastaavien menojen ennakoidaan jatkuvan vuonna 2016.

3.1.4.Viinialan tuotteet (–63,4 miljoonaa euroa)

Alikäyttö johtui siitä, että joillekin jäsenvaltioille aiheutui viinialan kansallisten tukiohjelmien menoja vähemmän kuin niille vuoden 2015 talousarviossa varatut enimmäismäärät olivat.

3.1.5.Menekinedistämistoimenpiteet (+2,3 miljoonaa euroa)

Ylikäyttö johtui siitä, että joillekin jäsenvaltioille aiheutui niiden menekinedistämisohjelmista, jotka komissio oli hyväksynyt, vähemmän menoja kuin ohjelmien menoiksi oli ennakoitu vuoden 2015 talousarviossa.

3.1.6.Muut kasvituotteet/toimenpiteet (+6,6 miljoonaa euroa)

Ylikäyttö johtui siitä, että joillekin jäsenvaltioille aiheutui niiden POSEI-markkinatoimenpideohjelmista, jotka komissio oli hyväksynyt, enemmän menoja kuin ohjelmien menoiksi oli ennakoitu vuoden 2015 talousarviossa.

3.1.7.Maito ja maitotuotteet (+42,5 miljoonaa euroa)

Ylikäyttö johtui siitä, että jäsenvaltioille aiheutuneita menoja verrataan vuoden 2015 talousarvion hyväksyttyihin määrärahoihin, jotka eivät sisällä tämän alan käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja. Jos 54,3 miljoonan euron käyttötarkoitukseensa sidotut tulot lisätään talousarvion hyväksyttyihin määrärahoihin, jolloin tämän alan käytettävissä olevat kokonaismäärärahat nousisivat 131,4 miljoonaan euroon, tuloksena olisi –11,8 miljoonan euron alikäyttö.

Tämä johtui määrärahojen vähäisemmästä käytöstä koulumaitojärjestelmässä ja tiettyjen juustojen tilapäisessä poikkeuksellisessa yksityisen varastoinnin tukijärjestelmässä, jonka komissio hyväksyi Venäjän tuontikiellon jälkeen. Molemmista järjestelmistä aiheutui jäsenvaltioille hieman vähemmän menoja kuin talousarviossa oli ennakoitu. Olisi kuitenkin huomattava, että komissio avasi yksityisen varastoinnin järjestelmän uudelleen, ja sen vuoksi siihen liittyvien menojen ennakoidaan jatkuvan vuonna 2016.

3.1.8.Sianliha, munat ja siipikarjanliha, mehiläishoito ja muut eläintuotteet (+3,4 miljoonaa euroa)

Ylikäyttö johtui komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/306 mukaisen sianlihan yksityistä varastointia koskevan järjestelmän jäsenvaltioille aiheuttamista menoista. Komissio hyväksyi järjestelmän helpottaakseen alan vaikeaa markkinatilannetta, jolle ei ollut varattu määrärahoja vuoden 2015 talousarviossa.

3.2.Suorat tuet

Suoria tukia koskevien määrärahojen käyttö ylitti vuoden 2015 talousarvion hyväksytyt määrärahat 838,8 miljoonalla eurolla.

3.2.1.Tuotannosta irrotetut suorat tuet (+896,8 miljoonaa euroa hyväksyttyihin määrärahoihin verrattuna)

Ylikäyttö johtui siitä, että jäsenvaltioille aiheutuneita menoja verrataan vuoden 2015 talousarvion hyväksyttyihin määrärahoihin, jotka eivät sisällä tämän alan käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja. Jos 1 245 miljoonan euron käyttötarkoitukseensa sidotut tulot lisätään talousarvion hyväksyttyihin määrärahoihin, jolloin tämän alan käytettävissä olevat kokonaismäärärahat nousisivat 38 642 miljoonaan euroon, tuloksena olisi –348,2 miljoonan euron alikäyttö.

Jäsenvaltioille aiheutuneet hieman pienemmät menot nousivat kuitenkin 99,1 prosenttiin vuoden 2015 arvioiduista tuotannosta irrotettujen suorien tukien talousarviotarpeista. Menot koskivat pääasiassa tilatukijärjestelmää ja yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmää.

3.2.2.Muut suorat tuet (–57,8 miljoonaa euroa)

Muihin suoriin tukiin hyväksyttyjen määrärahojen alikäyttö verrattuna vuoden 2015 talousarviossa ennakoituihin menoihin johtui jäsenvaltioiden lähinnä 68 artiklan mukaisen tuotantoon sidotun erityistuen ja POSEI-ohjelman suorien tukien osalta toteuttamista pienemmistä maksuista.

3.3.Maatalousmenojen tarkastaminen (–29,3 miljoonaa euroa)

Tämän alan vuoden 2015 määräraha-arvioihin sisältyivät mm. valvonta- ja torjuntatoimista aiheutuvien suorien menojen rahoittamista koskevat määrärahat, jotka ovat yhteensä 6,8 miljoonaa euroa, 20 miljoonaa euroa tilien tarkastamis- ja hyväksymismenettelyssä tehtäviin positiivisiin oikaisuihin ja 60,5 miljoonaa euroa riitojen ratkaisemista koskeviin maksuihin. Valvonta- ja torjuntatoimista aiheutuvat menot olivat lopulta noin 9,3 miljoonaa euroa. Jäsenvaltioille maksettiin tästä talousarvion luvusta takaisin myös 20 miljoonaa euroa ja 29,2 miljoonaa euroa tilien tarkastamista ja hyväksymistä koskevista jäsenvaltioiden hyväksi tehdyistä oikaisuista. Tämän luvun määrärahojen yleinen alikäyttö johtui pääasiassa siitä, että jäsenvaltiot maksoivat riitojenratkaisua koskevaa hyvityskorkoa, jonka määrä oli ainoastaan 1,7 miljoonaa euroa. Maksut olivat merkittävästi vähemmän kuin vuoden 2015 talousarviossa ennakoitu 60,5 miljoonaa euroa. Koska tällaiset maksut riippuvat kuitenkin jäsenvaltioissa käytävien oikeudenkäyntien tuloksista, hyvityskorkoihin liittyviä maksuja ennakoidaan edelleen suoritettavan ja maksettavan takaisin vuoden 2016 talousarviosta.

4.Maataloustukirahaston käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen toteutuminen

Liitteenä oleva taulukko osoittaa, että varainhoitovuonna 2015 käytettävissä olleiden käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen kokonaismäärä oli 1 972,9 miljoonaa euroa. Se oli 204,3 miljoonaa euroa enemmän kuin alun perin ennakoitu 1 768,6 miljoonaa euroa.

Ero johtuu pääasiassa siitä, että vuodelta 2014 vuodelle 2015 siirretty käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen määrä oli lopulta 341,3 miljoonaa euroa. Se oli 11,3 miljoonaa euroa enemmän kuin talousarviossa ennakoitu 330 miljoonaa euroa. Määrä on käytetty kokonaisuudessaan maataloustukirahaston menojen rahoittamiseen varainhoitovuonna 2015.

Lisäksi vuonna 2015 kerättyjen uusien käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen määrä nousi 1 631,7 miljoonaan euroon. Talousarviossa alun perin arvioitu määrä oli 1 438,6 miljoonaa euroa. Tämä johtui pääasiassa siitä, että komission sääntöjenmukaisuutta koskevissa päätöksissä ennakoidut oikaisut olivat suurempia kuin vuoden 2015 talousarviossa ennakoitiin. Kerätyt uudet käyttötarkoitukseensa sidotut tulot, joita ei käytetä vuonna 2015, siirretään ja käytetään vuoden 2016 talousarviossa.

5.Päätelmät

Maataloustukirahaston vuoden 2015 talousarvion alustavat menot, mukaan lukien suoria menoja koskevat arviot 31. joulukuuta 2015 asti, osoittavat 1 076,3 miljoonan euron ylikäyttöä hyväksyttyihin talousarviomäärärahoihin verrattuna. Tämä määrä katetaan käytettävissä olevilla 1 972,9 miljoonan euron käyttötarkoitukseensa sidotuilla tuloilla. Lisäksi kriisivarausta ei käytetty vuonna 2015, joten vuoden 2015 talousarviossa on jäljellä 433 miljoonaa euroa käyttämättömiä määrärahoja.

Komissio hyväksyi asetuksen (EU) N:o 1306/2013 5 26 artiklan 6 kohdan mukaisesti asetuksen (EU) 2015/2094 6 , jossa vahvistetaan niille suorien tukien saajille vuonna 2016 takaisin maksettavat määrät, joihin sovelletaan rahoituskuria kyseisenä varainhoitovuonna. Näin ollen 409,8 miljoonaa euroa sitomattomia määrärahoja, jotka vastaavat jäsenvaltioissa vuonna 2015 suorista tuista vähennettyä rahoituskurin mukaista määrää, olisi siirrettävä varainhoitovuodelle 2016 ja käytettävä jäsenvaltioille siltä osin aiheutuneiden menojen korvaamiseen.

Vielä on suoritettava useita vuoden lopussa tehtäviä mukautuksia ja määrärahasiirtoja. Nämä mukautukset sekä edellä esitetyt vuoden 2015 talousarvion rahoitustarpeet huomioon ottaen arvioidaan, että siirrettävä käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen jäljellä oleva määrä on noin 890 miljoonaa euroa, ja se sisällytetään vuoden 2016 talousarvioon.

(1)

Unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 14 artiklassa säädetään, että sisäiset käyttötarkoitukseensa sidotut tulot siirretään vain yhdeksi vuodeksi. Niinpä moitteettoman varainhoidon varmistamiseksi kyseiset käyttötarkoitukseensa sidotut tulot käytetään yleensä ennen asianomaisen budjettikohdan hyväksyttyjä määrärahoja.

(2)

362,4 miljoonaa euroa hedelmä- ja vihannesalan tuottajaorganisaatioiden toimintarahastoihin ja 106,9 miljoonaa euroa hedelmä- ja vihannesalan muihin toimenpiteisiin.

(3)

0,9 miljoonaa euroa rasvattoman maitojauheen varastointitoimenpiteisiin, 2,9 miljoonaa euroa voin ja kerman varastointitoimenpiteisiin ja 50,5 miljoonaa euroa maidon ja maitotuotteiden muihin toimenpiteisiin.

(4)

Tilatukijärjestelmään osoitettu kokonaismäärä.

(5)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1306/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 352/78, (EY) N:o 165/94, (EY) N:o 2799/98, (EY) N:o 814/2000, (EY) N:o 1290/2005 ja (EY) N:o 485/2008 kumoamisesta.

(6)

Asetus (EU) 2015/2094, annettu 19 päivänä marraskuuta 2015, varainhoitovuodelta 2014 siirrettyjen määrärahojen takaisinmaksusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 26 artiklan 5 kohdan mukaisesti.