14.9.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 246/3

—

ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2014, pääluokka I – Euroopan parlamentti,

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 94 artiklan, 98 artiklan 3 kohdan ja liitteen V,

—

ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A8-0135/2016),

A.

ottaa huomioon, että parlamentin tilinpitäjä totesi varainhoitovuoden 2014 lopullista tilinpäätöstä varmentaessaan saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että tilinpäätös antaa olennaisilta osiltaan oikean ja riittävän kuvan parlamentin taloudellisesta asemasta, ja että hänen tietoonsa ei ole tullut asioita, jotka edellyttäisivät varaumien esittämistä;

B.

ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin ei löytänyt tarkastuksessaan merkittäviä puutteita toimielinten ja elinten valituissa järjestelmissä ja vuotuisissa toimintakertomuksissa;

C.

ottaa huomioon, että tavanomaisen menettelyn mukaisesti parlamentin hallinnolle lähetettiin kyselylomake ja saaduista vastauksista keskusteltiin talousarvion valvontavaliokunnassa talousarviosta vastaavan varapuhemiehen, pääsihteerin ja sisäisen tarkastajan läsnä ollessa;

D.

katsoo, että julkisen varainhoidon laatua, tehokkuutta ja vaikuttavuutta on parannettava jatkuvasti ja että valvontaa tarvitaan, jotta voidaan varmistaa, että poliittinen johto ja parlamentin hallinto ovat vastuullisia unionin kansalaisille;

1.

panee merkille, että parlamentin lopullinen talousarvio vuonna 2014 oli yhteensä 1 755 631 742 euroa eli 20,13 prosenttia monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeesta 5, johon sisältyvät unionin toimielinten hallintomenot vuonna 2014 kokonaisuudessaan, ja toteaa, että kasvu vuoden 2013 talousarviosta (1 750 463 939 euroa) oli 0,3 prosenttia;

2.

ottaa huomioon, että tileihin kirjattuja tuloja oli 31. joulukuuta 2014 yhteensä 174 436 852 euroa (158 117 371 euroa vuonna 2013), josta käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen määrä oli 26 979 032 euroa (25 991 783 euroa vuonna 2013);

3.

palauttaa mieliin, että 72 prosenttia vuoden 2014 lopullisista sitoumuksista sisältyi seuraavaan neljään lukuun: luku 10 ”Toimielimen jäsenet”, luku 12 ”Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt”, luku 20 ”Kiinteistöt ja niiden liitännäiskulut” ja luku 42 ”Parlamentin jäsenten avustajiin liittyvät menot”;

4.

panee merkille seuraavat numerotiedot, joiden perusteella parlamentin tilit varainhoitovuodelta 2014 on päätetty:

5.

panee merkille, että alustavia määrärahoja koskevista budjettikohdista ja muista lähteistä siirrettiin yhteensä 71 500 000 euroa Luxemburgissa sijaitsevan Konrad Adenauer (KAD) -rakennuksen vuosivuokrien maksamiseen ja sen laajennus- ja kunnostushankkeen rahoittamiseen; toteaa, että tämän määrän osuus vuoden 2014 lopullisista määrärahoista oli 4 prosenttia;

6.

palauttaa mieliin, että tilintarkastustuomioistuin arvioi erikseen yhtenä toimintalohkoryhmänä kaikkien unionin toimielinten, parlamentti mukaan luettuna, hallintomenot ja muut menot ja että tarkastusevidenssi osoitti kokonaisuutena tarkasteltuna, ettei hallintomenojen virhetaso ollut olennainen; toteaa, että tapahtumatarkastuksista kävi ilmi, että hallintoa koskevassa monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeessa 5 arvioitu virhetaso oli 0,5 prosenttia (joka on vähemmän kuin 1 prosentti vuonna 2013);

7.

palauttaa mieliin, että tarkastuksessa tutkittiin 129 maksutapahtuman otos, joka sisälsi palkkojen ja eläkkeiden, niihin liittyvien korvausten ja muiden henkilöstökulujen osalta 92 maksua, kiinteistöistä tehtyjen sopimusten osalta 14 maksua ja muiden menojen (energia, viestintä, tietoteknologia jne.) osalta 23 maksua; korostaa, että tarkastetuista 129 tapahtumasta 20:een (15,5 prosenttiin) liittyi virhe; toteaa, että kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevia virheitä oli 12 eli arvioitu virhetaso oli 0,5 prosenttia;

8.

painottaa tilintarkastustuomioistuimen suositusta, jonka mukaan parlamentin olisi tehostettava tarkastuksiaan, jotka koskevat Euroopan tason poliittisten puolueiden jäsenorganisaatioilleen korvaamia kuluja, kehitettävä Euroopan tason poliittisille puolueille asianmukaiset julkisia hankintoja koskevat säännöt ja valvottava sääntöjen noudattamista toteuttamalla asianmukaisia tarkastuksia ja antamalla parempia ohjeita; vaatii täyttä avoimuutta Euroopan tason poliittisten puolueiden menoihin ja vaatii, että vastaisuudessa toimivaltainen valiokunta tutkii nämä tiedot ja keskustelee niistä yksityiskohtaisesti tavallisessa vastuuvapausmenettelyssä;

9.

toteaa, että sisäinen tarkastaja esitteli 16. heinäkuuta 2015 allekirjoitetun vuosikertomuksensa 25. tammikuuta 2016 pidetyssä asiasta vastaavan valiokunnan kokouksessa ja kertoi toimittaneensa vuonna 2014 seuraavat parlamentin hallintoa koskevat tarkastukset:

10.

korostaa, että sisäinen tarkastaja totesi avustusprosessia tarkastaessaan, että eräitä hallinnointi- ja valvontamenettelyjä on mahdollista parantaa merkittävästi, jolloin saadaan entistä suurempi varmuus, että avustusohjelmalla saavutetaan sille asetetut tavoitteet, seuraavin toimin:

11.

panee merkille, että merkittävän edistymisen jälkeen vuoden 2014 lopussa oli jäljellä vain neljä keskeneräistä toimea alun perin hyväksytyistä sisäisen valvonnan kehykseen kuuluneista 452 toimesta; kehottaa sisäistä tarkastajaa tiedottamaan talousarvion valvontavaliokunnalle näissä jäljellä olevissa toimissa saavutetusta edistyksestä;

12.

panee merkille talousarvion valvontavaliokunnalle 15. lokakuuta 2015 toimitetut kirjalliset vastaukset varainhoitovuotta 2013 koskevaan parlamentin vastuuvapauspäätöslauselmaan (1); panee tyytyväisenä merkille pääsihteerin vastaukset useisiin parlamentin vastuuvapauspäätöslauselmaan sisältyneisiin kysymyksiin ja pyyntöihin ja niiden johdosta käydyn keskustelun jäsenten kanssa;

13.

huomauttaa, että Euroopan parlamentin vastuuvapautta koskevan mietintöluonnoksen esittämisen ja lisäkysymysten pääsihteerille esittämisen määräaikojen välillä ilmenee epäjohdonmukaisuutta;

14.

panee merkille pääsihteerin vastauksen ePetition-sovelluksen saatavuudesta parlamentin jäsenille ja suurelle yleisölle; pyytää pääsihteeriä ilmoittamaan parlamentille oikeudellisen yksikön kuulemisen tuloksista ja arvioimaan sovelluksen saatavuuden laajentamista tekniseltä kannalta ja kustannusten kannalta;

15.

muistuttaa, että ateriointipalvelujen tarkoituksena on mahdollistaa parlamentin jäsenten ja henkilöstön nopea ruokailu; on huolestunut rajallisista tiloista ruuhka-aikoina, erityisesti Strasbourgin täysistuntoviikkojen aikana; on tyytyväinen uusien ulkotilojen käyttöönottoon, joka helpottaa ahtautta sään sen salliessa; kehottaa hallintoa parantamaan edelleen Strasbourgin ateriointipalveluja tehostamalla kaikkien saatavilla olevien tilojen käyttöä;

16.

panee merkille, että parlamentti otti ateriointipalveluissa käyttöön ns. kiinteähintaiset sopimukset; huomauttaa, että näiden palvelujen osuus vuotuisesta talousarviosta oli melko rajallinen – ainoastaan 0,23 prosenttia; toteaa, että parlamentin ravintoloiden ateriahintoihin on tehty useita tuntuvia korotuksia, ja edellyttää siksi, että hinnat pysyvät vastedes vakaina;

17.

huomauttaa, että vuonna 2015 tehdyt Brysselin ateriointipalveluja koskevat uudet sopimukset eivät enää anna yksinoikeutta yhdelle palvelujen tarjoajalle; odottaa, että Brysseliin suunnitteilla oleviin pienempiin ateriapalvelupisteisiin valitaan useita ateriointipalveluiden tarjoajia, myös pk-yrityksiä, laadukkaan palvelun ja kohtuullisten hintojen varmistamiseksi;

18.

on huolestunut siitä, että kohonnut hintataso on epäoikeudenmukainen etenkin avustajien, harjoittelijoiden ja vierailijoiden kannalta; painottaa, että hintojen korotuksen vuoksi parlamentin ravintoloiden hinnat ovat nyt käytännössä samalla tasolla kuin lähistöllä olevien ravintoloiden ja kahviloiden hinnat; toteaa lisäksi huolestuneena, että vaikka hinnat ovat kohonneet, tarjonnan laatu on heikentynyt huomattavasti;

19.

ottaa huomioon, että ruokaloita ja kahviloita ei käytetä täysitehoisesti vaalipiiri- ja täysistuntoviikkoina, joita on usein; ehdottaa, että sopimuksissa ateriointipalvelujen tarjoajien kanssa otettaisiin huomioon mahdollisuus työllistää näiden palvelujen henkilöstöä muualle niillä viikoilla, kun kaikki ruokalat ja kahvilat eivät ole avoinna;

20.

kehottaa hallintoa arvioimaan ja esittämään hinnoittelujärjestelmää, jossa otetaan huomioon uudet säännöt ja jolla varmistettaisiin harjoittelijoiden mahdollisuudet alennukseen kohtuuhintaisin ateriavaihtoehdoin;

21.

pitää valitettavana, että hallinto ei kykene tarjoamaan tietoja parlamentissa eri päivinä ja eri viikkoina tarjoiltujen aterioiden määrästä; ihmettelee, miten palveluntarjoajien toimintaa voidaan lainkaan valvoa ilman tämänkaltaisia perustietoja; kehottaa hallintoa toimittamaan asiasta vastaavalle valiokunnalle 26. syyskuuta 2015 tehdyn ateriointipalveluja koskevan sopimuksen ja toimittamaan yksityiskohtaiset tiedot tarjoilluista aterioista;

22.

korostaa, että 11. heinäkuuta 2014 annetussa tilintarkastustuomioistuimen kertomuksessa todetaan, että unionin talousarvioon kohdistuvat säästöt voisivat olla noin 114 miljoonaa euroa vuodessa, jos parlamentti keskittäisi toimintansa; korostaa jälleen, että parlamentin ja neuvoston on tarkasteltava tarvetta laatia yhden toimipaikan järjestelmää koskeva etenemissuunnitelma, kuten parlamentti on todennut useissa aiemmissa päätöslauselmissaan, jotta saataisiin aikaan pitkäaikaisia säästöjä unionin talousarvioon;

23.

panee tyytyväisenä merkille talousarviosta vastaavan varapuhemiehen, pääsihteerin ja talousarvion valvontavaliokunnan 4. helmikuuta 2016 käymän myönteisen keskustelun, jossa oli läsnä tilintarkastustuomioistuimen jäsen ja sisäinen tarkastaja; on tyytyväinen siihen, että pääsihteeri on ollut tavoitettavissa, ja toivoo lisää mahdollisuuksia keskustella tämän kanssa talousarvion valvontavaliokunnassa parlamentin talousarvioon vaikuttavista seikoista;

24.

panee merkille 5. helmikuuta 2014 Euroopan talous- ja sosiaalikomitean ja alueiden komitean kanssa allekirjoitetun yhteistyösopimuksen; pyytää laatimaan konkreettiset ja yksityiskohtaiset määräykset kolmen toimielimen yhteisten palvelujen toiminnasta; vaatii, että sopimusta on sovellettava tasapuolisesti ja että sen on hyödytettävä tasavertaisesti jokaista kolmea toimielintä; pyytää arvioimaan sopimuksen väliarvioinnin yhteydessä sopimuksen vaikutukset kullekin toimielimelle henkilöstöresurssien, synergiaetujen, lisäarvon ja sisältöjen kannalta, minkä lisäksi olisi arvioitava yksityiskohtaisesti sopimuksen avulla saavutetut säästöt ja/tai kasvaneet budjettimenot kiinnittämällä erityistä huomiota henkilöstöä koskeviin lukuihin; pyytää, että parlamentille tiedotetaan jatkossakin sopimuksen jatkotoimista;

25.

muistuttaa, että tämän sopimuksen mukaisesti Euroopan talous- ja sosiaalikomiteasta ja alueiden komiteasta siirretään enintään 80 (käännösyksikköjen ja avustajien) tointa uuteen parlamentin tutkimuspalvelujen pääosastoon; katsoo, että tämän siirron avulla olisi voitava lisätä parlamentin sisäistä tuottavuutta, samalla kun ulkopuolisiin selvityksiin, arviointeihin tai tarkasteluihin osoitettuja varoja voidaan vähentää; panee huolestuneena merkille, että uuteen jäsenten tutkimuspalvelujen pääosastoon tähän mennessä siirretyt 25 Euroopan talous- ja sosiaalikomitean virkamiestä ja 24 alueiden komitean virkamiestä ovat useimmat hyvin lähellä eläkeikää, mikä merkitsee komiteoille merkittäviä säästöjä henkilöstökuluissa (palkat) ja parlamentille puolestaan raskaita kustannuksia sekä lyhyellä (palkat) että keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä (eläkkeet);

26.

panee tyytyväisenä merkille palveluntarjoajien nimien julkistamisen Euroopan parlamentin jäsenten etusivulla parlamentin valtuutettuja avustajia ja parlamentin jäsenten palkkaamia paikallisia avustajia koskevien tietojen lisäksi;

27.

pitää valitettavana vastuualueiden siirtämistä hallintoyksiköiltä jäsenille; kehottaa hallintoa tarkistamaan toimintaansa varmistaakseen, mitkä velvoitteet (esimerkiksi vastuu harjoittelijoiden vakuutuksista) voidaan palauttaa hallinnolle;

28.

katsoo, että parlamentin sisäisten päätöksentekoelinten ja erityisesti puhemiehistön työstä on tehtävä läpinäkyvämpää ja avoimempaa; pyytää julkaisemaan kokousten esityslistat ja pöytäkirjat internetissä ja lähettämään ne parlamentin jäsenille järjestelmällisesti ja ajoissa;

29.

painottaa, että myös jäsenten toimistojen hallinnollinen rasite on yleisesti lisääntynyt, ja pyytää järkeistämään lomakkeita, joita on käytettävä parlamentin sisäisissä menettelyissä, kuten uusien avustajien palvelukseen otossa;

30.

panee merkille, että huomattavan viiveen jälkeen hyväksytyt väärinkäytösten paljastajia koskevat sisäiset säännöt tulivat voimaan tammikuussa 2016; on huolissaan väärinkäytösten paljastajien suojelun puutteesta ja kehottaa parlamenttia varmistamaan, että heidän oikeuksiaan kunnioitetaan täysimääräisesti; kehottaa puhemiehistöä laajentamaan sisäisiin paljastajiin sovellettavien sääntöjen soveltamisalaa parlamentin valtuutettuihin avustajiin ja edellyttää, että paikallisiin avustajiin sovelletaan vastaavaa kansallista lainsäädäntöä;

31.

pyytää selvittämään, miten OLAFin kanssa tehdään virallista ja epävirallista yhteistyötä parlamentin jäsenten korvausten osalta; viittaa kolmansille osapuolille välitettyihin tietoihin ainakin yhdessä tapauksessa; katsoo tämän loukkaavan parlamentin jäsenten riippumattomuutta;

32.

panee merkille, että puhemiehen poliittista toimintaa ja hänen valmistautumistaan Euroopan parlamentin vaaleihin vuonna 2014 oman ryhmänsä pääehdokkaana oli vaikea erottaa täysin toisistaan ja että eroa oli vaikea tehdä myös muiden pääehdokkaiden kohdalla; katsoo, että selkeää erottelua näiden kahden roolin välille ei ole tehty; vaatii erottamaan selkeästi toisistaan toimenhaltijoiden tehtävät ja Euroopan parlamentin vaalien kampanjointiin osallistuvien ehdokkaiden roolin; pitää valitettavana, että kampanjan valmisteluissa oli ainakin välillisesti mukana parlamentin henkilöstöä, ja pyytää, ettei tällaiseen käytäntöön enää tulevaisuudessa turvauduttaisi; pitää tämän osalta valitettavana, että puhemies muutti Euroopan parlamentin puhemiehen twitter-profiilin henkilökohtaiseksi profiilikseen ja käytti sitä kampanjassaan;

33.

valtuuttaa parlamentin tutkimuspalvelujen pääosaston toteuttamaan vertailevan analyysin muihin kansainvälisten organisaatioiden ja jäsenvaltioiden virkoihin (pääministeri, pääsihteeri, kansleri jne.) ehdolle asettuvien ehdokkaiden yhteensopivuutta koskevan oikeuskehyksen osalta;

34.

panee merkille, että puhemiehen 22. tammikuuta–18. huhtikuuta kansainväliset tapaamiset keskittyivät sosialistipuolueisiin ja -järjestöihin yhteydessä oleviin hallitus- ja virallisen tason edustajiin; pyytää tästä asiasta lisätietoja;

35.

pyytää kaikkien pääehdokkaiden vaalikampanjoista lisätietoja ja tietoja erityisesti siitä, miksi niihin osallistui virkamiehiä ja muita henkilöstösääntöjen alaiseen henkilöstöön kuuluvia, jotka eivät olleet lomalla; on tyytyväinen puhemiehen antamiin täydentäviin tietoihin ja pyytää muilta ehdokkailta saman avoimuustason noudattamista;

36.

muistuttaa, että yleinen kulukorvaus on tarkoitettu kattamaan jäsenvaltiossa, josta jäsen on valittu, aiheutuvat kulut, kuten jäsenen toimiston vuokrakulut, laitteisto- ja tarvikekulut, dokumentaatiokulut tai tapahtumien järjestämiseen liittyvä logistinen tuki; toteaa, että olisi perustettava 40–75 uutta hallintotointa, jos parlamentin jäsenten toimintaan liittyviä korvauksia halutaan valvoa kattavasti, mikä olisi ristiriidassa henkilöstön vähentämistä koskevan suunnitelman kanssa;

37.

kannattaa täysimääräistä avoimuutta yleisen kulukorvauksen osalta, jotta Euroopan kansalaiset saavat käsityksen Euroopan parlamentin jäsenten yleisistä kuluista; vaatii puhemiehistöä tarkistamaan luetteloa menoista, jotka voidaan maksaa yleisestä kulukorvauksesta;

38.

toteaa jälleen, että on lisättävä jäsenten yleistä kulukorvausta koskevaa avoimuutta; kehottaa puhemiehistöä määrittelemään tämän korvauksen mukaisesti hyväksyttyjä menoja koskevalle tilivelvollisuudelle tarkemmat säännöt siten, että parlamentin jäsenille ei aiheudu lisäkustannuksia eikä lisää hallinnollista rasitusta;

39.

muistuttaa puhemiehistöä siitä, että yleinen kulukorvaus on tarkastettava pikaisesti;

40.

on tyytyväinen siihen, että parlamentin vierailijaryhmille myöntämät avustukset saatetaan paremmin vastaamaan tosiasiallisesti aiheutuneita kustannuksia; on kuitenkin hyvin huolissaan siitä, että tämä on ainoa parlamentin sisäisen tarkastajan esittämä kriittinen toimenpide;

41.

on huolissaan siitä, että vierailijaryhmien avustukset maksettiin vuonna 2014 edelleen useimmiten käteisenä: vuonna 2013 maksetuista avustuksista (24 593 928,16 euroa) 73,14 prosenttia maksettiin käteisenä ja 26,86 prosenttia pankkisiirtoina ja vuonna 2014 maksetuista avustuksista (22 281 749,46 euroa) 71,15 prosenttia maksettiin käteisenä ja 28,85 prosenttia pankkisiirtoina;

42.

panee merkille, että unionin varainhoitoa koskevassa yleiskatsauksessaan tilintarkastustuomioistuin totesi, että vierailijaryhmiin liittyvien kustannusten korvaaminen käteismaksuina on suuri riski; pyytää näin ollen rajoittamaan mahdollisimman pitkälti vierailijaryhmiin liittyvien kustannusten korvaamista käteismaksuina; pitää vierailijaryhmille suoritettavia käteismaksuja suurena riskinä parlamentin maineelle ja huomattavana turvallisuusriskinä; ymmärtää käytännön ongelmat ja kehottaa arvioimaan maksujen suorittamista koskevia vaihtoehtoisia ja tehokkaita menettelyjä ennen vierailijaryhmien vastaanottoa koskevien uusien sääntöjen hyväksymistä;

43.

panee tyytyväisenä merkille, että komissio on käynnistänyt julkisen kuulemisen komission ja parlamentin nykyisen avoimuusrekisterin tarkistamisesta ja sen laajentamisesta kattamaan myös neuvosto; pyytää perustamaan heti julkisen kuulemisen jälkeen toimielinten välisen työryhmän valmistelemaan ehdotuksia rekisterin tarkistamisesta, siihen liittyvistä käytännesäännöistä ja niiden toiminnasta;

44.

kehottaa parlamentin hallintoa raportoimaan lisäksi siitä, ketkä kyseisten eurooppalaisten kansalaisjärjestöjen entisistä päälliköistä, pääjohtajista, johtajista ja hallintoneuvostojen jäsenistä ovat nyt parlamentin jäseniä;

45.

kehottaa parlamentin hallintoa raportoimaan eturyhmien ja muiden ulkopuolisten organisaatioiden parlamentin tilojen käytöstä; kehottaa puhemiehistöä tarkastelemaan tällaisten tapahtumien yhteensopivuutta parlamentin työn kanssa varmistaen samalla, että parlamentti pysyy kansalaisyhteiskunnalle ja julkiselle keskustelulle avoimena toimielimenä;

46.

muistuttaa parlamentin jäsenten velvoitteesta tiedottaa välittömästi hallinnolle kaikista mahdollista muutoksista ilmoituksissa sidonnaisuuksistaan; pitää valitettavana, että vuonna 2014 valittujen parlamentin jäsenten ilmoitukset sidonnaisuuksista ja ansioluettelot on ladattu parlamentin verkkosivuille vasta viime aikoina;

47.

kehottaa parlamenttia laatimaan säännöt, jotta voidaan julkistaa kaikki näkemykset, joita lobbaajat/edunvalvojat ovat esittäneet politiikkoja, lainsäädäntöä ja tarkistuksia koskevista luonnoksista ”lainsäädännöllisenä jalanjälkenä”;

48.

kehottaa puhemiehistöä kehittämään teknisen mahdollisuuden, jonka avulla jäsenet niin halutessaan voivat julkistaa virallisilla verkkosivuillaan viikko-ohjelmansa ja erityisesti tapaamisensa lobbaajien kanssa;

49.

panee merkille, että valtuuskuntiin, yhteisiin parlamentaarisiin edustajakokouksiin, tilapäisiin valtuuskuntiin ja unionin ulkopuolelle lähetettyihin vaalitarkkailuvaltuuskuntiin liittyvät kustannukset laskivat 5 794 360 eurosta vuonna 2013 yhteensä 1 351 212 euroon vuonna 2014 parlamentin edellä mainitussa, varainhoitovuotta 2013 koskevassa vastuuvapauspäätöslauselmassa esittämien huomautusten johdosta sekä siitä syystä, että lainsäädäntökausien välisenä siirtymäaikana virkamatkojen määrä laski, koska valtuuskuntien matkat keskeytyivät muutamaksi kuukaudeksi; pitää silti valitettavana, että osa parlamentin virkamatkoista – etenkin kaukomatkat – oli aivan liian kalliita; odottaa, että näitä kustannuksia perustellaan lisää ja niitä vähennetään entisestään lähitulevaisuudessa, ja pyytää, että jokaiseen tehtävään liittyvät tiedot julkistetaan vuotuisessa toimintakertomuksessa;

50.

pitää tarpeellisena arvioida mahdollisuutta vähentää valtuuskuntien matkojen määrää käyttämällä tietoteknisiä välineitä, kuten videoneuvotteluja;

51.

pyytää luomaan kiireellisesti parlamenttien välisistä suhteista vastaavien valtuuskuntien verkkosivut ja täyttämään ne sisällöllä; pitää myös erittäin tärkeänä, että valtuuskuntien julkiset kokoukset lähetetään suoratoistolähetyksenä – talousarvion asettamissa rajoissa – samalla tavoin kuin parlamentin valiokuntien kokoukset;

52.

palauttaa mieliin, että uusi jäsenten tutkimuspalvelun osasto ryhtyi tarjoamaan alakohtaista tutkimusta yksittäisille jäsenille laatimalla taustajulkaisuja kaikilta tärkeiltä politiikan aloilta; huomauttaa, että ensimmäisenä täytenä toimintavuotenaan tutkimuspalvelun osasto tuotti yli 450 julkaisua, vastasi 1 675:een jäsenten esittämään tutkimuspyyntöön ja käsitteli 745 vastaavaa, parlamentin muiden asiakkaiden esittämää pyyntöä; toteaa, että kyseinen osasto tarjoaa käyttöön suuren määrän olennaista tietoa ja siten todennäköisesti vähentää huomattavasti ulkoisen asiantuntemuksen käyttöä, mikä merkitsee mittavaa säästöä; vaatii, että taustajulkaisut kaikilta tärkeiltä politiikan aloilta käännetään jäsenvaltioiden virallisille kielille;

53.

vaatii määrittelemään selvemmin eri osastojen tehtävät (tutkimuspalvelu, vaikutustenarviointi) ja tiedottamaan niiden vastuualoista jäsenille;

54.

kehottaa vaikutusten ennakkoarvioinnin yksikköä parantamaan sähköpostin välityksellä valiokuntien jäsenille ja esittelijöille tarjoamiensa erinomaisten palvelujen ja työtapojensa näkyvyyttä; kannustaa jatkamaan neuvonantajille ja jäsenten avustajille järjestettävää koulutusta; vaatii lisäämään huomattavasti tällä alalla käytettävissä olevia henkilöresursseja, koska se parantaisi huomattavasti parlamentin mahdollisuuksia osallistua päätöksentekoprosessiin tasavertaisesti;

55.

on tyytyväinen siihen, ettei tähän mennessä ole tehty valituksia yksipuolisista vaikutustenarvioinneista, ja pyytää yksikköä jatkossakin takaamaan puolueettomuuden;

56.

kehottaa tutkimusasioiden pääosastoa erottamaan julkaisunsa parlamentin virallisista kannanotoista julkisuudessa ja tiedotusvälineissä sekaannusten välttämiseksi; pitää myönteisenä, että vastuuvapauslauseke otettiin käyttöön kaikissa julkaisuissa; kehottaa tutkimusasioiden pääosastoa tekemään siitä näkyvämmän eikä sijoittamaan sitä pelkästään viimeiselle sivulle sekä ottamaan käyttöön lisätoimintoja, jotta julkaisut on helppo erottaa parlamentin virallisista kannanotoista;

57.

toteaa, että VoteWatch-verkkosivusto on saanut kaksi avustusta (149 172 euroa vuonna 2012 ja 350 000 euroa vuonna 2013) käytettäväksi osarahoituksena Euroopan parlamentin vaaleihin liittyviin hankkeisiin; pyytää, että näiden hankkeiden lisäarvo arvioidaan;

58.

on huolestunut siitä, ettei parlamentin viestintätoimista ole saatu todellisia tuloksia, ottaen huomioon Euroopan parlamentin vaalien alati laskevan äänestysaktiivisuuden sekä sen, ettei yhteiskunnassa yleisesti tunneta parlamentin tehtävää ja sen toimintaa;

59.

arvostelee tapaa, jolla äänestysselostuksia, täysistuntopuheita, parlamentin kysymyksiä, tarkistuksia, päätöslauselmia ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle, neuvostolle, komissiolle tai komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle esitettyjä kirjallisia kysymyksiä koskevat tilastotiedot on esitetty parlamentin verkkosivustolla, koska tarkoituksena näyttää olevan osoittaa jäsenten oletettu aktiivisuus MEPRanking-sivuston kaltaisilla foorumeilla; pyytää, että parlamentti ei enää toimita pelkkiä numerotietoja tilastomuodossa vaan ottaa huomioon soveltuvampia kriteereitä, joiden mukaan jäsenten aktiivisuus määritetään;

60.

panee merkille, että viestinnän pääosasto kehottaa erittäin voimakkaasti vähentämään menoja ja korostamaan tehokkuutta; pyytää korostamaan enemmän tieto- ja viestintätekniikan käyttöönoton vaikuttavuutta kuin sen kalleutta; toteaa, että parlamentin verkkosivustoon on käytetty suuria rahasummia mutta se on yhä monimutkainen, sitä on vaikea käyttää eikä se luo toivottua näkyvyyttä; kehottaa tarkistamaan markkinointistrategiaa; painottaa, että avoimella ja esteettömällä verkkosivustolla on ratkaiseva merkitys kansalaisten osallistumiselle;

61.

pyytää luomaan parlamentin sivustolle uuden ja tehokkaan hakukoneen, jossa yhdistyvät tehokas hakukoneoptimointi ja täysin kattavat hakutulossivut, ja kehottaa ryhtymään toimiin, joilla parannetaan sivustolle pääsyä parantamalla avainsanojen tunnistamista; suosittelee intensiivistä toimielinten välistä yhteistyötä, jotta voidaan yhdistää kaikki unionin toimielinten verkkosivustojen tietokannat; katsoo, että näin lisätään unionin toimintaa koskevaa avoimuutta kaikkiin kansalaisiin nähden;

62.

on pettynyt tietoihin, joiden mukaan Eastman-rakennukseen, johon Euroopan historian talo sijoitetaan, liittyvät työt ovat edelleen viivästyneet; pyytää laatimaan viestintäsuunnitelman / edistämis- ja verkkosivuhankkeita / markkinointisuunnitelman, joista käy yksityiskohtaisesti ilmi, kuinka Euroopan historian talon on määrä saavuttaa toivottu vaikutus;

63.

palauttaa mieliin, että työt olisi pitänyt saattaa päätökseen vuoden 2014 loppuun mennessä; edellyttää, että hankkeen rakennustöille alun perin hyväksyttyä kokonaistalousarviota noudatetaan viivästyksistä huolimatta ja että ensimmäinen näyttely avataan vuoden 2016 lopussa;

64.

kehottaa pitämään jo olemassa olevan Parlamentariumin tietosisällöt tarkasti erillään; varoittaa jälleen riskistä, että tulevat kustannukset ovat liian korkeat eivätkä lainkaan oikeassa suhteessa annettuun toimeksiantoon;

65.

on tyytyväinen siihen, että Parlamentarium kuuluu Brysselin suosituimpiin turistikohteisiin ja siellä kävi 340 500 vierailijaa vuonna 2014 (337 000 kävijää vuonna 2013); pitää tärkeänä tiedottaa Belgian viranomaisille näistä luvuista ja niihin liittyvistä eduista;

66.

on huolestunut siitä, että Euroopan parlamentin vierailukeskusta koskevan budjettikohdan määrärahoja lisättiin 24 prosenttia edellisvuoteen verrattuna, vaikka vierailijoiden määrä nousi vain yhdellä prosentilla;

67.

suosittelee, että jäsenvaltio, johon Parlamentarium on sijoitettu, osallistuu sen sijoittamisesta aiheutuviin ja juokseviin kuluihin;

68.

panee merkille, että vuonna 2014 itse LUX-elokuvapalkinnon kustannukset olivat 391 506 euroa, mikä merkitsee huomattavaa vähennystä edellisiin vuosiin verrattuna (448 000 euroa vuonna 2013 ja 434 421 euroa vuonna 2012), ja että ne kattoivat palkintoehdokkaiden virallisen valinnan, kilpailun, mukaan lukien tekstitys unionin 24 virallisella kielellä ja kopiot näytäntöjä varten 28 jäsenvaltiossa, sekä palkintoseremonian; muistuttaa, että LUX-elokuvapalkinnon sekä Saharov-palkinnon ja naisten oikeuksien mainonnalla ja edistämisellä pyritään osoittamaan parlamentin sitoutumista yhteisymmärrykseen perustuviin arvoihin, kuten ihmisoikeuksiin ja solidaarisuuteen, sekä sen sitoutumista sivistykselliseen ja kielelliseen monimuotoisuuteen; pitää valitettavana, että vuoden 2013 vastuuvapauspäätöslauselmassa pyydetyn LUX-palkinnon tunnettuudesta ja vaikutuksista tehdyn tutkimuksen tulokset eivät ole vielä käytettävissä; pyytää antamaan tämän tutkimuksen tulokset yleisesti saataville toukokuun 2016 puoliväliin mennessä ja esittelemään ne virallisesti talousarvion valvontavaliokunnalle ja kulttuuri- ja koulutusvaliokunnalle;

69.

panee merkille, että vuonna 2014 pääsihteeristön palvelukseen otettiin 309 virkamiestä ja väliaikaista toimihenkilöä ja poliittisiin ryhmiin kahdeksan väliaikaista toimihenkilöä; toteaa, että 31. joulukuuta 2014 parlamentin palveluksessa oli yhteensä 6 040 virkamiestä ja väliaikaista toimihenkilöä, joista pääsihteeristössä 5 295 ja poliittisissa ryhmissä 745; korostaa, että vuoden 2013 vastaavat luvut olivat 6 105 (yhteensä), joista 5 308 pääsihteeristössä ja 797 poliittisissa ryhmissä;

70.

toivoo henkilöstölle selkeämpiä pätevyysvaatimuksia erityisesti arkaluontoisissa tehtävissä, kuten valiokuntien sihteeristöissä tai vaikutusten ennakkoarvioinnin osastolla, työskentelevien kohdalla; kehottaa tarkistamaan erityiset vaatimukset, jotka koskevat henkilöstön ideologista ja poliittista puolueettomuutta; kehottaa esittämään parlamentille henkilöstövalinnan perusteet;

71.

painottaa, että parlamentti otti vuonna 2014 Strasbourgin täysistuntojen 114 entistä vuokratyöntekijää sopimussuhteisiksi toimihenkilöiksi; painottaa, että ranskalaisen tuomioistuimen vuokratyöntekijöitä koskeva tuomio ei yksin voi olla peruste näiden palkkaamiseen henkilöstösäännön mukaisesti;

72.

panee merkille henkilöstösääntöjen tarkistamisen vuonna 2014 ja nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen 1. tammikuuta 2014 ja toteaa, että tässä yhteydessä henkilöstötaulukosta poistettiin 67 tointa (66 vakituista ja 1 väliaikainen), jotta vuosina 2013–2017 aikana saatiin aikaan toimien lukumäärään viiden prosentin vähennys, joka ei koske poliittisia ryhmiä;

73.

toteaa, että viikoittaisen työajan lisäyksellä 37,5 tunnista 40 tuntiin henkilöstösääntöjen muuttamisen puitteissa saavutetaan yli 350 virkaa vastaava työmäärä ja se kumoaa käytännössä henkilöstösääntöjen muuttamisen yhteydessä sovitut 5 prosentin suuruiset henkilöstön vähennykset usean vuoden ajan; kehottaa parlamenttia esittämään suunnitelluista virkojen vähennyksistä avoimen kertomuksen vuotuisine tietoineen ja laskemaan siihen mukaan työajan pidennyksen;

74.

toteaa, että naispuolisten virkamiesten osuus on edelleen hyvin korkea ja että se nousi 59,2 prosenttiin vuoden 2014 lopussa, kun taas vuoden 2013 lopussa heidän osuutensa oli ollut 58,8 prosenttia; on huolissaan parlamentin hallinnossa vallitsevasta epätasa-arvosta: yksikön päälliköistä naisia oli 30 prosenttia, johtajista 34 prosenttia ja pääjohtajista 18,2 prosenttia; kehottaa toteuttamaan etenkin johtotehtäviä koskevan yhdenvertaisten mahdollisuuksien suunnitelman, jotta tämä epätasapaino saataisiin nopeasti korjattua; muistuttaa, että vuonna 2014 palvelukseen otetuista 8 johtajasta yksi oli nainen ja että palvelukseen otetuista 31 päälliköstä yhdeksän oli naisia; katsoo, että palvelukseenottomenettelystä olisi tehtävä tasapainoinen; toistaa vaatimuksensa naisten tasapainoisemmasta edustuksesta ylemmissä johtoviroissa;

75.

pitää valitettavana, että parlamentti ei vielä ole julkistanut vuotuisia tietoja parlamentin hallinnosta lähteneistä korkeista virkamiehistä eikä luetteloa tarkastelluista tapauksista, jotka koskivat mahdollisia eturistiriitoja, kuten henkilöstösääntöjen 16 artiklan 4 kohdassa edellytetään;

76.

toteaa, että vuoden 2014 lopussa parlamentissa työskenteli 1 686 valtuutettua avustajaa (1 763 vuonna 2013) ja että 4 453 paikallisella avustajalla oli työsopimus parlamentin jäsenen kanssa;

77.

on huolissaan siitä, että parlamentin jäsenten palkkaamien paikallisten avustajien lukumäärä jäsentä kohden vaihtelee huomattavasti, 0:sta 46:een vuonna 2014 (0:sta 43:een vuonna 2013); korostaa, että yli kymmenen paikallista avustajaa palkanneita jäseniä oli 91 vuonna 2014 (verrattuna 84 jäseneen vuonna 2013);

78.

pitää myönteisenä, että puhemiehistö hyväksyi 26. lokakuuta 2015 parlamentin avustajakorvauksen hallinnointia koskevat uudet säännöt, joilla vahvistettiin paikallisten avustajien työsopimuksiin perustuvia korvauksia koskevia vaatimuksia varaamalla vähintään 25 prosenttia avustajakorvauksesta valtuutettujen avustajien menojen korvaamiseen;

79.

toteaa, että vuoden 2014 lopussa valtuutettujen avustajien osuus parlamentin henkilöstöstä oli 26,7 prosenttia; palauttaa mieliin, että seitsemännellä vaalikaudella palkattujen noin 1 700 valtuutetun avustajan sopimukset umpeutuivat heinäkuun 2014 lopussa ja vuoden 2014 loppuun mennessä henkilöstöasioiden pääosasto toteutti mittavan operaation 1 686 valtuutetun avustajan ottamiseksi palvelukseen kahdeksannen vaalikauden aikana;

80.

toteaa, että valtuutetuille avustajille Strasbourgiin matkustamisesta maksettavat päivärahat ovat vähintään 21 prosenttia muiden henkilöstösääntöjen alaisten työntekijöiden päivärahoja pienemmät; pitää valitettavana, että puhemiehistö ei ole ottanut huomioon 29. huhtikuuta 2015 annetun parlamentin päätöslauselman 74 kohdassa esitettyä pyyntöä; pyytää uudelleen puhemiehistöä ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin tämän eriarvoisuuden lopettamiseksi ja avustajien päivärahojen saattamiseksi samalle tasolle muiden henkilöstösääntöjen alaisten työntekijöiden kanssa;

81.

pitää valitettavana, että puhemiehistö ei ole ryhtynyt minkäänlaisiin toimenpiteisiin 29. huhtikuuta 2015 annetun parlamentin päätöslauselman 71 kohdan perusteella; pyytää puhemiehistöä ryhtymään kiireellisesti tarpeellisiin toimenpiteisiin, jotta valtuutettujen avustajien työpaikkakiusaamista käsittelevän neuvoa-antavan komitean kokoonpano olisi tasapuolinen ja jotta siihen kuuluisi vähintään kaksi valtuutettujen avustajien edustajaa;

82.

panee tyytyväisenä merkille hyväksytyt toimenpiteet valtuutettujen avustajien sopimusten hallinnoinnin järjestämiseksi parlamentin uudella toimikaudella ja erityisesti APA-People-sovelluksen hyvän toiminnan; katsoo kuitenkin, että valtuutettujen avustajien sopimusten tekemisessä mukana olevien yksiköiden hallinnollisia resursseja olisi täytynyt joillakin aloilla lisätä toimien nopeuttamiseksi ja tehostamiseksi; huomauttaa, että käyttöön ei annettu riittävästi henkilöresursseja ja teknisiä resursseja eikä joidenkin avustajien sopimusten allekirjoittamisen viivästymistä ja jopa joidenkin sopimusten katkeamista pystytty näin ollen välttämään ja että myös päivärahojen ja muiden korvausten laskemisessa ja tämän seurauksena palkkojen maksussa oli viivästyksiä; toteaa kuitenkin, että menettelyt ovat parantuneet merkittävästi vuodesta 2009, mutta toteaa myös, että parlamentin on nopeutettava ja tehostettava palvelukseenottomenettelyjään edelleen;

83.

pyytää pääsihteeriä ja puhemiehistöä tutkimaan ja ratkaisemaan valtuutettuihin avustajiin liittyviä ongelmia, joissa voi olla kyse sopimusten allekirjoittamisen viivästymisessä nykyisen toimikauden alussa, sopimusten katkeamisessa, Euroopan parlamentin vaalien päivämäärien aikaistamisen seurauksissa vaadituille vähimmäismaksukausille jne.; kehottaa ottamaan valtuutettujen avustajien edustajia mukaan ratkaisujen etsimiseen;

84.

panee merkille saavutetut edistysaskeleet koulutuksen mukauttamisessa valtuutettujen avustajien erityistarpeisiin; pitää kuitenkin välttämättömänä jatkaa näitä toimia erityisesti erikoiskoulutuksen, mukautettujen aikataulujen ja kielten intensiivikurssien osalta, joita järjestetään vain niinä aikoina, kun suurimman osan valtuutetuista avustajista on pidettävä vuosilomansa; pyytää ottamaan valtuutettujen avustajien erityistilanteen huomioon myös järjestettäessä aktiviteetteja työhyvinvoinnin parantamiseksi (esim. mindfulness-kurssit, lounasaikaan järjestettävät esitelmätilaisuudet jne.);

85.

panee merkille parlamentin avustajien ohjesäännöstä laatiman arviointikertomuksen, joka esitettiin heinäkuussa 2015; pitää valitettavana, että kertomuksessa tyydyttiin käytännössä vain arvioimaan APA-People-sovelluksen tuloksia ja tuomaan esiin joitakin ongelmia, joita hallinnolla on ollut ohjesäännön ja sisäisten soveltamissääntöjen täytäntöönpanossa; on tyytymätön eräisiin kertomuksen toisessa osassa esitettyihin arvioihin ja täysin eri mieltä niistä; katsoo näin ollen, että arviointi täyttää sille asetetut tavoitteet ainoastaan APA-People-sovelluksen osalta; pyytää parlamenttia tämän vuoksi tekemään kokonaisvaltaisen ja kattavan arvioinnin ohjesäännöstä ja soveltamissäännöistä vuoden loppuun mennessä; toteaa, että tähän arviointiin on otettava mukaan myös kaikki vaikeuksia aiheuttavat oikeudelliset näkökohdat, jotta voidaan luoda perusta sääntöjen parantamiselle, mukauttamiselle ja uudistamiselle; pyytää ottamaan tähän prosessiin mukaan myös valtuutettujen avustajien komitean viralliset edustajat, etenkin kun muistetaan, että heillä oli hyvin myönteinen rooli ensimmäisessä uudelleentarkastelussa;

86.

pyytää, että parlamentin vuosikertomuksessa käsiteltäisiin läpinäkyvyyden vuoksi henkilöstökomitean järjestämiä ja toimielimen talousarviosta rahoitettuja aktiviteetteja ja että siinä täsmennettäisiin aktiviteettien tyypit, toteutuneet menot ja moitteettoman varainhoidon soveltaminen;

87.

pyytää nykyisen vaalikauden alussa käyttöön otetun, parlamentin jäsenten valtuutettujen avustajien rekrytoinnissa käytetyn sovelluksen (APA-People) arvioinnin tuloksia;

88.

korostaa, että uuteen keskipitkän aikavälin kiinteistöstrategiaan kuuluu toimia parlamentin tarpeita vastaavien uusien tilojen löytämiseksi tietyllä etäisyydellä keskeisistä rakennuksista; tähdentää, että monivuotisen kunnostussuunnitelman olisi perustuttava taloudellisia muuttujia ja aikatauluja koskeviin realistisiin ja yksityiskohtaisiin ennusteisiin; palauttaa mieliin, että 81 prosenttia kaikista parlamentin käyttämistä tiloista on sen omistuksessa ja että talousarviota on suojeltava ikääntyvien rakennusten kunnostuskustannuksilta, joista tulee tulevina vuosina parlamentille suuri haaste;

89.

ottaa huomioon, että kolmella työskentelypaikkakunnallaan parlamentilla on käytössään 1,1 miljoonaa neliömetriä lattiapinta-alaa; pitää äärimmäisen tärkeänä vahvistaa asianmukaiset toimenpiteet, joilla varmistetaan parlamentin rakennusten kestävyys kunnossapitokustannusten kasvaessa;

90.

vaatii ehdottomasti noudattamaan varovaisuutta ennen sitoutumista uusiin hankintoihin tai uusien tilojen vuokraamiseen, korostaa jatkuvaa tarvetta seurata ja mukauttaa strategista sijoittamissuunnitelmaa ja katsoo, että strategisen täytäntöönpanokehyksen mallien olisi annettava parlamentille myös mahdollisuus vähentää uusien rakennusten tarvetta, koska siinä organisaatiota pyritään suuntaamaan enemmän huomiota tuloksiin ja henkilöstön työ- ja perhe-elämän väliseen tasapainoon; kiinnittää huomiota siihen, että yleisesti saatavilla olevat tekniikat ja käytännöt, kuten etätyö, voivat myös auttaa tehostamaan ajankäyttöä ja pienentämään parlamentin ympäristöjalanjälkeä;

91.

panee merkille, että kesäkuusta 2014 lähtien noin 1 000 henkilöstön jäsentä sisäasioiden, ulkoasioiden ja tutkimuspalvelujen pääosastoista on siirtynyt Square de Meeûs -rakennukseen; muistuttaa, että tämä siirtyminen oli ensimmäinen tärkeä vaihe prosessissa, jossa pyritään järjestämään jäsenille lisätilaa parlamentin keskeisissä rakennuksissa; pyytää saada tietoja parlamentin seuraavista toimista uusien työhuoneiden käyttöönottamiseen liittyvästä käytännön aikataulusta;

92.

kehottaa hallintoa huolehtimaan siitä, että Square de Meeûs -rakennuksessa työskentelevä henkilöstö saa käyttöönsä parlamentin päärakennuksissa tarjotut palvelut, myös huoneen parlamentin jäsenille rajoitetusti saatavilla olevien asiakirjojen tarkastelua varten;

93.

pitää valitettavana, että parlamentin ja komission välinen Eurooppa-talojen yhteistä hallinnointia koskeva yhteistyösopimus ei vieläkään ollut mahdollinen; kehottaa toimielimiä pyrkimään kummankin hyväksyttävissä olevaan sopimukseen, jossa määritellään kiinteistöjen hankintaa tai vuokrausta koskevat puitteet ja yksinkertaistetaan Eurooppa-talojen päivittäisen toiminnan hallinto- ja rahoitusmenettelyjä; kehottaa poliittisia elimiä puuttumaan asiaan tarvittaessa;

94.

katsoo, että Paul-Henri Spaak -rakennuksen kunnostus, sen laajennus sekä vierailijoiden seminaarihuoneiden ja jäsenten työhuoneiden laajennus mukaan luettuina, olisi pitänyt toteuttaa jo aiemmin; kannattaa hallinnon suunnitelmia mutta korostaa, että niiden on perustuttava jäsenten nykyiseen lukumäärään eikä jäsenten lukumäärään mahdollisen – ja epärealistisen – unionin laajentumisen jälkeen;

95.

vaatii kunnostustöistä konkreettisia suunnitelmia ja kustannusarvioita; vaatii lisäämään avoimuutta ja yksittäisten jäsenten osallistumista päätöksiin, joilla on ratkaiseva merkitys parlamentin hallinnollisten ja varainhoidollisten näkökohtien kannalta; pitää annettuja tietoja sekä puheenjohtajakokouksen ja puhemiehistön aiemmin tekemiä sopimuksia riittämättöminä; vaatii, että kaikki parlamentin organisaatiota ja tulevaa kehitystä koskevat strategiset asiakirjat jaetaan kaikille parlamentin jäsenille;

96.

on huolissaan ehdotuksesta tehdä virka-autopalvelusta parlamentin sisäinen palvelu ja tämän aiheuttamista lisäkustannuksista, jotka merkitsisivät yli 50 prosenttia suurempia kustannuksia vuonna 2017 verrattuna vuoteen 2016;

97.

toteaa parlamentin laskelmien osoittavan, että vakituiset tulkit käyttivät vuonna 2014 keskimäärin 10,7 tuntia viikossa tulkkauskopeissa tulkkauspalvelujen tarjoamiseen; toteaa kuitenkin, että tulkkauskopeissa tehty työ on vain osa tulkkien työtä, johon kuuluu myös kokousten valmistelu, kielten oppiminen ja kielitaidon ylläpitäminen, varallaoloaika, aihekohtainen koulutus ja muu erityiskoulutus; kehottaa pääsihteeriä huolehtimaan indikaattoreista, joilla mitataan kaikkea tulkkien toimintaa; pitää valitettavana sen yleistymistä, että yksittäiset tulkit toteuttavat tulkkaustehtäviä vuosittain keskimäärin 6–16 tuntia viikossa, mikä johtaa tulkkien epätasa-arvoiseen työtaakkaan; toteaa, että vuoden 2014 vaaleista johtuen kyseessä ei ollut parlamentin toiminnan kannalta tavanomainen vuosi;

98.

panee huolestuneena merkille, että tilastoja koskevaa laskentamenetelmää ei ole selvennetty, ja kehottaa hallintoa viestimään paremmin prosesseistaan tulkkien edustajille;

99.

kehottaa hallintoa jättämään lomat ja sairauslomat pois laskiessaan tulkkien tulkkauskopeissa viettämää keskimääräistä aikaa;

100.

toteaa jälleen, että monikielisyys on tärkeää toimielimen demokraattiselle oikeutukselle; suhtautuu myönteisesti siihen, että puhemiehistön vuonna 2011 hyväksymän resurssitehokkaan monikielisyyspolitiikan sekä sen perusteella toteutettujen organisaatiouudistusten tuloksena tulkkausta koskevien budjettikohtien menoissa on saatu aikaan mittavia säästöjä; edellyttää, että työehdoissa olisi oltava turvalausekkeita, joilla pyritään takaamaan sekä tulkkauksen laatu että tulkkien terveys, samalla kun huolehditaan tarpeista, jotka johtuvat parlamentin työskentelytapojen muutoksista ja resurssien tehokkaasta käytöstä; kehottaa pääsihteeriä jatkamaan pyrkimyksiään tiiviissä yhteistyössä tulkkien kanssa;

101.

on ehdottomasti sitä mieltä, että tehokkuushyötyjä voidaan yhä saada aikaan tulkkauksen alalla erityisesti lisäämällä palvelun tehokkuutta, jota vuodelta 2005 peräisin olevat säännöt nyt haittaavat, koska ne eivät enää vastaa parlamentin nykyisiä kokouskäytäntöjä; pyytää tarkastelemaan, voidaanko tulkkaus- ja konferenssitoiminnan pääosaston hallinnollisen tuen yksikköjen yhdessä vielä lisätä tehokkuutta;

102.

pyytää tarkistusta sen arvioimiseksi, onko asianmukainen määrä parlamentin sisäisiä tulkkeja taattu myös parlamentin keskeisinä työpäivinä;

103.

kehottaa tulkkaus- ja konferenssitoiminnan pääosastoa toteuttamaan kaikki tarvittavat hallintotoimenpiteet tulkkien tietoteknisten välineiden ja teknisen tuen parantamiseksi, jotta ne vastaisivat komission tulkkien apuvälineitä, lisäämään tulkkauksen tuottavuutta, tasoittamaan yksittäisten tulkkien työmäärää sekä varmistamaan, että vakituiset tulkit ovat läsnä ja saatavilla parlamentin keskeisinä työpäivinä, samalla kun kunnioitetaan täysipainoisesti tulkkien sosiaalisia oikeuksia; pyytää lopuksi pääsihteeriä esittämään uuden mallin, jolla pyritään henkilöstön vaikuttavaan ja kustannustehokkaaseen käyttöön ja jonka olisi myös perustuttava sopimukseen tulkkien kanssa;

104.

toteaa, että tulkkauspalvelujen parantaminen erityisesti komissiossa toimielinten yhteistyön puitteissa parantaisi näiden palvelujen käytön tehokkuutta;

105.

on huolestunut siitä, että vastuu kokousjärjestelyistä ja konferenssihallinnosta on jakautunut eri pääosastojen kesken;

106.

on tyytyväinen siihen, että varainhoidon pääosaston matkatoimistolle antamia ohjeita etsiä parhaita hintoja pannaan tehokkaasti täytäntöön; kannustaa lisäksi matkatoimistoa tehostamaan vertailua ja pyrkimään suurten lentoyhtiöiden kanssa sopimukseen joustavuuden lisäämisestä ja taloudellisemmista hinnoista, samalla kun varmistetaan mahdollisuus matkajärjestelyjen muuttamiseen ja peruuttamiseen; kehottaa matkatoimistoa etsimään aktiivisesti edullisempia lippuja ja tarjouksia matkoja varatessaan ja yleisesti ottaen tarjoamaan kilpailukykyisempiä hintoja ja ottamaan huomioon kaikki lentoyhtiöt; kehottaa varainhoidon pääosastoa laatimaan matkatoimiston kanssa käyttäjäkyselyn tyytyväisyydestä palveluun muiden parannuksia kaipaavien alojen määrittämiseksi;

107.

panee merkille matkajärjestelypyyntöihin liittyvät vaikeudet parlamentin kokoisen ja tehtäviltään moninaisen toimielimen osalta, jonka työhön liittyy erityispiirteitä (joustavuus, viime hetken peruutukset);

108.

kehottaa varainhoidon pääosastoa tiiviissä yhteistyössä turvallisuusasioiden ja viestinnän pääosastojen kanssa arvioimaan uudelleen varautumissuunnitelmia hätätilanteissa, jotta voidaan paremmin vastata uusiin turvallisuusuhkiin, erityisesti toimielimen eri toimipaikkojen välisillä matkoilla;

109.

toteaa, että vapaaehtoisen eläkerahaston varojen perusteella laskettu arvioitu vakuutusmatemaattinen alijäämä kasvoi 270,3 miljoonaan euroon vuoden 2014 lopussa (207,9 miljoonaa euroa vuonna 2013); korostaa tämän herättävän huolta rahaston pääoman ennenaikaisesta ehtymisestä;

110.

toteaa, että rahaston ennakoidut tulevat vastuut jakautuvat useiden kymmenien vuosien ajalle; kehottaa puhemiehistöä harkitsemaan vaihtoehtoja rahaston likviditeetin lisäämiseksi;

111.

pyytää, että tulokset parlamentin edellä mainitussa varainhoitovuoden 2013 vastuuvapautta koskevassa päätöslauselmassa pyytämästä ulkopuolisesta arvioinnista annetaan ilman lisäviivytyksiä; pitää vapaaehtoisen eläkerahaston johtokuntaa ensisijaisesti vastuullisena rahaston vajeen laajuudesta; kehottaa pienentämään kyseisen rahaston vastuita yksityisen eläkerahaston mallin mukaisesti; kehottaa puhemiehistöä antamaan kattavaa toimintasuunnitelmaa koskevan ehdotuksen, jossa käsitellään parlamentin vastuualoja välittömästi ulkoisen arvioinnin vastaanottamisen jälkeen; pitää tarpeellisena vähentää rahastoon kuuluvien jäsenten eläkeoikeuksia;

112.

kehottaa puhemiehistöä arvioimaan eläkerahaston nykytilannetta mahdollisimman pian;

113.

on tyytyväinen paikallisiin avustajiin ja palveluntarjoajiin sovellettaviin uusiin, tiukempiin sääntöihin; toteaa, että tietyt uusien sääntöjen kohdat ovat vielä epäselviä ja voivat aiheuttaa vääriä tulkintoja; kehottaa selventämään näitä kohtia, erityisesti mitä tulee paikallisten avustajien ja palveluntarjoajien sivutoimiin; painottaa, että molempia ryhmiä on valvottava hyvin tiukasti;

114.

on tyytyväinen jäsenten portaalin perustamiseen; katsoo, että tämä on kustannustehokas ja vaikuttava varainhoidon tarkastelemisen väline, joka on parlamentin paperittoman toimintatavan mukainen; kehottaa varainhoidon pääosastoa edistämään aktiivisesti sen käyttöä jäsenten parissa;

115.

toteaa, että parlamentin tietoturva edellyttää koordinoitua ja harmonisoitua, keskitettyä turvallisuusstrategiaa;

116.

vaatii kestävämpien tietosuojajärjestelmien käyttöönottoa, jotta tietoja voidaan suojata luvattomalta pääsyltä – taaten samalla asianmukainen tiedottaminen – sekä häiriöiltä, muuttamiselta tai tuhoamiselta tietojen eheyden, luottamuksellisuuden ja saatavuuden takaamiseksi;

117.

edellyttää, että otetaan käyttöön nopea hälytysjärjestelmä, jonka avulla DG ITEC voi yhteistyössä DG SAFEn kanssa lähettää nopeasti teksti- tai sähköpostiviestejä jäsenille ja henkilöstölle, jotka haluavat olla mukana viestintäluettelossa, jota käytetään erityisissä turvallisuutta koskevissa hätätilanteissa;

118.

panee merkille, että riippumaton kolmas osapuoli toteutti tieto- ja viestintätekniikan tarkastuksen, kuten vuoden 2013 vastuuvapausmenettelyssä pyydettiin; toteaa myös, että kyseisen tarkastuksen tarkoituksena oli arvioida parlamentin tieto- ja viestintätekniikan turvallisuusvalmiudet ja sen järjestelmien mahdollinen alttius tietoverkkouhkille, jotta on mahdollista laatia tieto- ja viestintätekniikan turvallisuuden parantamista koskeva suunnitelma, johon sisältyy ehdotettu etenemissuunnitelma parlamentin yleisen turvallisuustason kohottamiseksi; pyytää laatimaan verkkoturvallisuutta koskevat säännökset sen takaamiseksi, että parlamentti kykenee suojaamaan tietojärjestelmiään tehokkaasti ja varmistamaan, että jäsenet ovat turvassa verkkohyökkäyksiltä;

119.

on huolestunut siitä, että ISO 27002:2013 -standardien sekä kansainvälisten parhaiden käytäntöjen mukaisesti toteutettu parlamentin tieto- ja viestintätekniikan turvallisuusjärjestelyjen, niiden kypsyyden ja niitä koskevien valmiuksien arviointi osoitti järjestelyjen kypsyyden olevan suhteellisen heikolla tasolla;

120.

kehottaa huolehtimaan säännöllisesti parlamentin tieto- ja viestintätekniikan alan turvallisuusjärjestelmien stressitestauksesta;

121.

panee merkille, että kokouksessaan 7. syyskuuta 2015 puhemiehistö hyväksyi tieto- ja viestintätekniikan turvallisuutta koskevat toimintaperiaatteet; korostaa, että on kiireesti pantava täytäntöön huomattavasti vankemmat tieto- ja viestintätekniikan turvallisuutta koskevat toimintaperiaatteet parlamentin yleistä tietoturvastrategiaa koskevan etenemissuunnitelman mukaisesti;

122.

panee merkille, että yleisen turvallisuusstrategian hyväksymisen jälkeen turvallisuuspalvelut siirrettiin suoritettavaksi toimielimen sisällä Brysselissä joulukuuhun 2014 mennessä ja Strasbourgin 1. heinäkuuta 2015 mennessä; korostaa, että viimeaikainen turvallisuustilanne huomioon ottaen olisi toteutettava uusia turvallisuustoimenpiteitä sekä tarkistettava pikaisesti puhemiehistön vuonna 2011 hyväksymää yleistä turvallisuusstrategiaa;

123.

panee huolestuneena merkille Brysselin ja Strasbourgin viranomaisten erilaisen suhtautumisen parlamentin tilojen turvallisuuteen; pitää välttämättömänä tehdä tiivistä yhteistyötä Belgian, Ranskan ja Luxemburgin viranomaisten kanssa parlamentin rakennuksia ympäröivien turva-alueiden lujittamiseksi;

124.

vaatii koko turvahenkilöstön tehokasta seulontaa, jotta voidaan varmistaa soveltuvuus tehtävien hoitamiseen sekä luotettavuuden että ammattitaidon kannalta;

125.

vaatii ottamaan parlamentin rakennusten ja niiden lähiympäristön turvallisuuden parantamisen ehdottomaksi painopisteeksi; pitää välttämättömänä varmistaa nykyisessä turvallisuustilanteessa turvallisuushenkilöstölle asianmukaiset varusteet ja työolot;

126.

kehottaa tarkistamaan rakennusten turvatoimia ja lisäämään valvontaa parlamentin pysäköintitilojen sisäänkäynneillä automaattisen rekisterikilpien tunnistuksen avulla; pyytää ottamaan käyttöön keskitetyn ulkoisen tarkastuspisteen, jossa tarkistetaan kaikki parlamentin rakennuksiin tulevat ulkopuoliset palveluntarjoajat;

127.

palauttaa mieliin Euroopan parlamentin jäsenten toimistoissa tapahtuneet varkaustapaukset; kehottaa infrastruktuurin ja logistiikan sekä turvallisuusasioiden pääosastoja varmistamaan entistä paremman turvallisuuden ja avoimuuden niiden aliurakoitsijoiden ja ylläpitohenkilöstön osalta, joilla on pääsy toimistoihin;

128.

pitää keskeisen tärkeänä, että käytössä on pätevä palvelukseenottoa edeltävä seulonta, sitovat menettelyt, joilla säännellään henkilöstön palveluksesta lähtöä, asianmukaiset turvallisuudenhallintarakenteet sekä asianmukaista kriisinhallintakoulutusta;

129.

palauttaa mieliin 7. lokakuuta 2014 tapahtuneen vaaratilanteen, jossa oli osallisina kurdimielenosoittajia; kehottaa arvioimaan kattavasti ja luottamuksellisesti parlamentin turvallisuuspalvelut; pitää myönteisenä ensimmäisenä vaiheena, että on perustettu parlamentin, komission, neuvoston ja Belgian valtion edustajista koostuva korkean tason ryhmä yhteistyön tehostamiseksi turvallisuuden alalla; kehottaa lisäämään yhteistyötä kansallisten ja kansainvälisten turvallisuuspalvelujen kanssa;

130.

pitää ehdottoman tarpeellisena lisätä turvallisuusasioiden pääosaston ja innovoinnin ja teknisen tuen pääosaston välistä yhteistyötä, jotta voidaan varmistaa tiedon ja viestinnän riittävä suoja parlamentissa;

131.

panee merkille unionin toimielinten ja elinten nykyiset turvallisuutta ja terrorismin torjuntaa koskevat haasteet ja toteaa, että niiden resurssit, säännöt ja välineet ovat erilaisia ja keskenään yhteensopimattomia; katsoo, että tilanne kuvastaa resurssienhallinnan heikkouksia asiaa hoitavissa hallintoelimissä (sekä komission että parlamentin vuotuiset turvallisuusmenot ovat noin 40 miljoonaa euroa, neuvoston turvallisuusmenot ovat noin 15 miljoonaa euroa ja Euroopan ulkosuhdehallinnon turvallisuusmenot puolestaan yli 5 miljoonaa euroa jo pelkästään Brysselin päätoimipaikoissa) ja se saattaa myös lisätä unionin toimielinten haavoittuvuutta;

132.

on huolissaan nykyisestä turvallisuusympäristöstä, jossa vakava terroristiuhka ulottuu Eurooppaan ja vielä pidemmälle, etenkin Brysselin ja Pariisin koordinoitujen iskujen ja Thalys-junaan kohdistuneen iskuyrityksen jälkeen; kehottaa kaikkia unionin toimielimiä edistämään ennakoivasti tehokkaampaa keskinäistä yhteistyötä sekä yhteistyötä viranomaisten kanssa maissa, joihin ne ovat sijoittautuneet tai joissa niillä on toimistoja tai edustustoja tai joissa ne hoitavat tehtäviään;

133.

kehottaa pääsihteeriä sekä komission, neuvoston, EUH:n ja parlamentin valiokuntien hallintoelimiä harkitsemaan mahdollista toimielinten yhteistä turvallisuuspolitiikkaa, joka sisältäisi toimintasuunnitelman, jotta kehitettäisiin yhteisiä elementtejä, kuten riskinarviointivalmiuksia ja -menetelmiä, henkilökuntaa ja keinoja suojella kunkin elimen poliittisia viranomaisia ja arvovieraita, turvallisuushenkilöstön kouluttamista ja resursseja, kulunvalvontavälineitä ja tekniikkaa, kyber- ja viestintäturvallisuutta sekä erityistä resurssienhallintaa; toteaa, että tällöin olisi saatava aikaan synergiaa unionin päätoimipaikkojen, ulkoisten toimistojen ja edustustojen isäntämaiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa;

134.

panee tyytyväisenä merkille tilintarkastustuomioistuimen vuosina 2013 ja 2014 tekemän tarkastuksen myönteiset päätelmät, joissa korostettiin, että 14 tarkastetusta unionin toimielimestä Euroopan parlamentti oli laatinut hiilidioksidipäästöjen vähentämisen osalta kunnianhimoisimman strategian;

135.

huomauttaa, että ajankäyttöä voitaisiin tehostaa ja parlamentin ympäristöjalanjälkeä pienentää videoneuvottelujen ja etätyöskentelyn avulla samalla kun voitaisiin vähentää hallinto- ja matkakustannuksia;

136.

painottaa tarvetta panna täytäntöön ympäristöä säästävät julkiset hankinnat kaikissa sopimuksissa ja tarjouspyynnöissä; kehottaa ottamaan käyttöön kunnianhimoisia ja sitovia tavoitteita ympäristöä säästävien sopimusten tekemiseksi etenkin elintarvike- ja ateriointipalvelujen, ajoneuvojen ja kuljetuksen, saniteetti- ja vesilaitteiden, paperin, jätehuollon, tietotekniikka- ja kuvauslaitteiden, valaistuksen, siivouksen ja kalusteiden alalla;

137.

kehottaa pääsihteeriä suunnittelemaan, miten kuljetusarkkujen määrää voitaisiin vähentää parlamentin virkamatkoilla; ehdottaa, että käyttöön otettaisiin kuljetusarkkujen tilausjärjestelmä tai niiden yhteiskäyttöjärjestelmä, mikä vähentäisi kustannuksia ja pienentäisi hiilijalanjälkeä;

138.

on tyytyväinen lisätoimenpiteisiin väistämättömien päästöjen korvaamiseksi; kehottaa parlamenttia kehittämään edelleen hiilidioksidipäästöjä korvaavia toimintatapoja;

139.

toteaa, että vuonna 2014 momentin 4 0 0 määrärahat poliittisille ryhmille ja sitoutumattomille jäsenille käytettiin seuraavalla tavalla:

140.

toteaa, että vuonna 2014 momentin 4 0 2 määrärahat käytettiin seuraavasti (2):

141.

toteaa, että vuonna 2014 momentin 4 0 3 määrärahat käytettiin seuraavasti (3):