13.2.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 54/66

1.

Kuten asiakirjassa ”Avaruusstrategia Euroopalle” todetaan, avaruus on Euroopalle tärkeä ala. Eurooppa on ollut erittäin menestyksekäs, kun on kyse avaruusteknologiasta, ainutlaatuisista maanhavainnoinnin ja maailmanlaajuisen paikannuksen valmiuksista ja tutkimusmissioista. Avaruusteknologiasta, -datasta ja -palveluista on tullut osa Euroopan kansalaisten arkea, ja niitä on kehitettävä järjestelmällisesti eteenpäin.

2.

On korostettava strategista asemaa, joka avaruudella on Euroopalle. Se lujittaa Euroopan roolia vahvana globaalina toimijana, ja siitä on hyötyä maanosan turvallisuudelle ja puolustukselle. Avaruuspolitiikka voi auttaa vauhdittamaan työpaikkojen luomista, kasvua ja investointeja Euroopassa. Investoiminen avaruuteen laajentaa tieteen ja tutkimuksen rajoja. AK kannattaa siksi vahvasti Euroopan parlamentin kehotusta (1) esittää kattava viestintästrategia, jossa tarkastellaan avaruusteknologioiden kansalaisille ja yrityksille tuottamaa hyötyä.

3.

On löydettävä konkreettisia keinoja, joilla avaruusteknologia, -data ja -palvelut voivat tukea monia EU:n toimintapolitiikkoja ja keskeisiä poliittisia painopisteitä, joihin lukeutuvat muun muassa Euroopan talouden kilpailukyky, muuttoliikepolitiikka, ilmastonmuutokseen liittyvät toimet, digitaaliset sisämarkkinat ja luonnonvarojen kestävä hoito.

4.

Euroopan alueiden komitea pitää myönteisenä, että Euroopan unioni ja Euroopan avaruusjärjestö (ESA) ovat yhdistäneet voimansa avaruusalan eurooppalaisen yhteistyön edistämiseksi allekirjoittamalla 26. lokakuuta 2016 EU:n ja ESAn yhteisen julkilausuman jaetuista visioista ja tavoitteista. ESA toimii itsenäisesti omien tavoitteidensa mukaisesti, mutta sen yhteistyö EU:n jäsenvaltioiden ja toimielinten kanssa luo synergiaa. On erittäin tervetullutta, että EU ja ESA ovat sopineet yhteisistä näkemyksistä (2) pitkän aikavälin vision ja tavoitteiden luomiseksi, mikä tarjoaa yhteiset puitteet EU:n ja ESAn strategioiden toteuttamiseksi. On erittäin tärkeää välttää yhteistyössä päällekkäisyyksiä ja haitallista kilpailua.

5.

Alueiden komitea pitää tervetulleena, että Euroopalla ja jäsenvaltioilla on Euroopan avaruusjärjestö, jolla on yli viidenkymmenen vuoden kokemus avaruusteknologioiden ja -sovellusten kehittämistä koskevien eurooppalaisten valmiuksien rakentamisessa kaikilla avaruustoiminnan aloilla. Tätä roolia on pidettävä yllä ja tehostettava entisestään alueiden sosioekonomista kehitystä ja mm. älykästä erikoistumista ajatellen.

6.

Komitea on vakuuttunut siitä, että ainoa keino varmistaa EU:n avaruusstrategian pitkän aikavälin toimivuus sekä taata Euroopan avaruusalan menestys työllisyyden ja talouskasvun luojana on kaikkien jäsenvaltioiden aktiivinen osallistuminen. Tämä voidaan saavuttaa konkreettisilla ja kohdennetuilla toimenpiteillä sekä keskittymällä erityisesti kapasiteettien luomiseen ja osallistumisen lisäämiseen niiden jäsenvaltioiden kohdalla, jotka ovat vasta aloittamassa avaruusalan toimintaansa.

7.

Insinöörien, teknikkojen ja tutkijoiden koulutus on ratkaisevan tärkeää Euroopan teollisuuden kannalta. Osaamis- ja huippuosaamiskeskusten sekä elinikäisen oppimisen keskusten luominen auttaa laajentamaan jatkuvasti tietoa ja osaamista avaruuteen liittyvillä aloilla ja avaruustieteessä. Näin vahvistetaan samalla Euroopan työmarkkinoita ja kehitetään infrastruktuuria kokeiluja, testejä sekä uusia laskenta- ja analysointikapasiteetteja varten. Tämän on oltava Euroopan avaruusstrategian kulmakivi.

8.

Nuorten osallistaminen, inspiroiminen ja motivoiminen ovat investointeja Euroopan tulevaisuuteen. Tulisi osoittaa lisää resursseja tietoisuuden parantamiseen ja sellaisten menestystarinoiden luomiseen, jotka osoittavat Euroopan kansalaisten roolin (sekä maanpäällisten että satelliittipohjaisten) monitahoisten avaruusjärjestelmien kehittämisessä. Avaruuden hyöty yhteiskunnalle näkyy viestintäteknologioissa, reaaliaikaisen tiedonvaihdon mahdollistamisessa, ympärivuorokautisissa ja teräväpiirtoisissa valvontajärjestelmissä, nopeassa reagoinnissa luonnonkatastrofeihin, maa- ja metsätalouden sekä kalastuksen ja merenkulun tukitoimissa, rajojen ja turvallisuuden valvonnan parantamisessa ja monissa muissa sovelluksissa.

9.

Tarve käyttää kustannustehokkaita piensatelliitteja viestintä- ja valvontatarkoituksiin kasvaa jatkuvasti. Maanseurantasovelluksissa ja -palveluissa on nähtävissä piensatelliittien teknologisten mahdollisuuksien nopea kehittyminen ja uusien sovellusten syntyminen sekä maatalousmaiden seuraamiseksi ja hallinnoimiseksi että säiden ennustamiseksi erityisesti uuden tutkateknologian edistymisen myötä. Siksi myös EU:n on panostettava nimenomaan Copernicus-ohjelman ja Galileo-järjestelmän jatkuvuuteen, jottei se jää näillä markkinoilla jälkeen maailmanlaajuisesta kehityksestä.

10.

Useissa keskusteluissa (3) on nostettu esiin korkean tason kansainvälisen yhteistyön tarve talouden, yhteiskunnan ja diplomatian aloilla, jotta voidaan taata EU:n jäsenvaltioiden pääsy avaruuteen ja avaruusinfrastruktuurin turvallisuus. Tämä koskee sekä avaruusromua että tarvittavia vapaita kiertoratoja ja taajuuksien ja avaruusliikenteen hallintaa koskevia sopimuksia. Tarvitaan avaruuden hallinnointia koskevia kansainvälisiä sopimuksia. Paikallis- ja alueviranomaiset soveltuvat erinomaisesti toimimaan eri yhteisöjä (yhteiskunnalliset ryhmät, käyttäjät, elinkeino- ja tiedepiirit) yhdistävänä tahona.

11.

Eurooppalaisen avaruusteollisuuden menestys ja kestäväpohjaisuus riippuvat suurten tietomäärien ja lukuisten tietolähteiden (massadatan) hyödyntämisestä ja käsittelystä. Innovatiiviset ratkaisut, uudet menettelyt, korkeampi turvallisuuden taso ja parempi kyberhyökkäysten torjunta voidaan taata vain, jos yritykset pääsevät paremmin käsiksi dataan ja tekevät inspiroivaa yhteistyötä tutkijoiden, korkeakoulujen ja julkisen sektorin kanssa.

12.

Käsillä olevassa Euroopan avaruusstrategiaa tarkastelevassa asiakirjassa otetaan huomioon ja jossain määrin tukeudutaan alueiden komitean aiempiin avaruusaiheisiin lausuntoihin, mm. lausuntoihin ”Kohti kansalaisia hyödyttävää Euroopan unionin avaruusstrategiaa” ja ”EU:n avaruusteollisuuspolitiikka”, sekä Euroopan parlamentin ulkoasiainvaliokunnan mietintöön avaruusvoimavaroista Euroopan turvallisuudessa ja puolustuksessa, selvitykseen avaruusmarkkinoille pääsystä Euroopassa, NEREUS-verkoston huhtikuussa 2016 julkaisemiin suosituksiin alueellisen ulottuvuuden lisäämisestä Euroopan avaruusstrategiaan ja Horisontti 2020 -puiteohjelman avaruusalan neuvoa-antavan ryhmän raporttiin Advice on potential priorities for Research and Innovation in the work programme 2018–2020.

13.

Euroopan avaruusstrategiassa reagoidaan konkreettisesti kansainvälisiin muutoksiin avaruusalalla. Kilpailu lisääntyy jatkuvasti, mikä johtuu ns. uuden avaruuden (New Space) paradigmasta, joka kehittyi Yhdysvalloissa 1980-luvulla, kun alkoi syntyä yrityksiä, jotka pyrkivät ulkoavaruuteen. Digitaaliteknologia ja digitalisaatio mahdollistavat uudenlaisia liiketoimintatapoja, ja suuret teknologiset muutokset mullistavat perinteiset teollisuus- ja liiketoimintamallit avaruuteen pääsemiseksi ja avaruuden hyödyntämiseksi.

14.

Tarvitaan kaikkien toimielinten yhteistyötä, sillä avaruusalalle ovat luonteenomaisia pitkäkestoiset kehityssyklit. Tämä lisää markkinariskejä, sillä uusien sovellusten markkinapotentiaali on arvioitava kauan etukäteen, ja resurssit on vaikea jakaa uudelleen. Näin ollen avaruusalalla aloittelevilla yrityksillä saattaa olla vaikeuksia löytää sijoittajia, sillä markkinat ovat suhdanneherkkiä ja resursseja on hyvin vaikea mukauttaa muuttuneeseen kysyntään.

15.

EU:n ja ESAn on vahvistettava entisestään yhteisiä toimenpiteitään, joilla tuetaan eurooppalaisia avaruusalan tutkimus- ja kehittämistoimia jäsenvaltioissa, vakiinnutetaan innovatiivisia hankintoja, edistetään yksityissektorin investointeja ja kumppanuuksia teollisuuden kanssa sekä edistetään mini- ja nanosatelliittien kehittämistä.

16.

EU:n ja ESAn on laadittava yhdessä etenemissuunnitelmia tietoisuuden lisäämiseksi ja teknologian kehittämiseksi, jotta eri aloilla saavutetut tutkimus- ja kehittämistoimien tulokset voidaan ottaa tehokkaasti käyttöön. Väestönkasvun, resurssien kysynnän lisääntymisen ja ilmastonmuutoksen aiheuttamien globaalien haasteiden ratkaiseminen edellyttää sellaista tietoa planeetastamme, jota voidaan saada helposti ja tehokkaasti vain avaruusperustaisilla ratkaisuilla.

17.

Komitea asettaa seuraavat erityiset painopisteet:

18.

Komitea on tyytyväinen siihen, että Euroopan avaruusstrategiassa otetaan huomioon alueiden osallistuminen täytäntöönpanoon erityisesti Euroopan komission yhdessä Egnos- ja Galileo -ohjelmista vastaavan GNSS-viraston toteuttamien konkreettisten toimien avulla. Osoituksia tästä ovat Copernicus Relay- ja Copernicus Academy -verkostot, jotka tukevat etätunnistustietojen ja niihin perustuvien sovellusten hyödyntämisen edistämistä.

19.

Alueellisella ulottuvuudella on oleellinen merkitys pyrittäessä saattamaan avaruuden tuomat hyödyt paremmin käyttäjien ulottuville ja siten asettamaan käyttäjät Euroopan avaruusstrategian keskiöön. Paikallis- ja alueviranomaisilla on tarvittavaa osaamista ja tahtoa osallistua eurooppalaisen avaruuspolitiikan toteuttamiseen, sillä se tukee myös älykkään erikoistumisen aloja monilla alueilla.

20.

Komitea on tyytyväinen siihen, että NEREUS-verkostoon on liittynyt useita alueita, mikä on osoitus avaruusalan merkityksen lisääntymisestä aluetalouksissa. NEREUS-verkoston tavoitteena on hyödyntää täysimääräisesti avaruusteknologian potentiaalia Euroopan alueiden eduksi niin tutkimus- ja kehittämistoiminnan kuin taloudellisen kilpailukyvyn kannalta, tuoda esiin avaruuspolitiikan alueellista ulottuvuutta poliittisella tasolla sekä edistää alhaalta ylöspäin suuntautuvaa lähestymistapaa eurooppalaisissa avaruusalan toimissa. On korostettava NEREUS-verkostoon liittyneiden alueiden toimia. Alueyhteisöjen potentiaalia ja kokemuksia olisi hyödynnettävä yrityssektorin toimijoiden, tiedealan sekä julkisten tahojen ja kansalaisyhteiskunnan toimien mukaan ottamiseksi, jotta voidaan luoda kumppanuuksia avaruusstrategiaan liittyvien toimien toteuttamiseksi.

21.

EU:n avaruuspolitiikan olisi tarjottava vahva visio avaruutta koskevan tietoisuuden lisäämisestä eurooppalaisessa yhteiskunnassa, taloudessa ja julkisessa politiikassa. Avaruuspolitiikalla olisi oltava merkittävämpi rooli Euroopan unionin muussa aluepolitiikassa. Se voisi mm. tarjota mahdollisuuksia EU:n kaupunkiagendan ja älykkäiden kaupunkiratkaisujen, älykkäiden energiajärjestelmien, kaupunkisuunnittelun, maatalouden ja ilmastopoliittisten tavoitteiden yhteydessä.

22.

Alueviranomaisia, jotka toteuttavat perustavaa tehtäväänsä vauhdittaa sekä tiedettä ja teknologiaa että alueellisten yksikköjensä sosioekonomista kehitystä, tulee pitää alueellisen avaruuspolitiikan koordinaattoreina. Alueyhteisöjen potentiaalia ja kokemuksia olisi hyödynnettävä yrityssektorin toimijoiden, tiedealan sekä julkisten tahojen ja kansalaisyhteiskunnan toiminnan mukaan nivomiseksi, jotta voidaan luoda kumppanuuksia avaruusstrategiaan liittyvien toimien toteuttamiseksi.

23.

Euroopan avaruusjärjestö on kehittänyt yhdessä alueiden kanssa useita aloitteita, esimerkiksi ESERO-hanketta (European Space Education Resource Office). Näiden aloitteiden hyödyt tulisi maksimoida ja niiden kehittämiseen olisi kannustettava edelleen.

24.

Komission tulisi kehittää alueellisiin yhteenliittymiin, yhteystoimistoihin, virastoihin, yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin liittyvään toimintaan kohdistuvia tukitoimia, jotta voidaan edistää avaruusperustaisten tuotteiden ja palvelujen käyttöä monialaisilla toimialoilla.

25.

Lisäksi komission olisi viranomaisten toimivaltuuksia ja tarpeita silmällä pitäen laadittava avaruuspalvelujen yleishyödyllisyyden määrittämiseen tarkoitettu kriteeristö, jonka perusteella Euroopan komissio ja jäsenvaltioiden viranomaiset voisivat tehdä päätökset mahdollisten käyttäjien hakemuksista, jotka koskevat tuen saamista palvelujen ja sovellusten toteuttamiseen.

26.

Komitea kannattaa sellaisen laaja-alaisen ja kunnianhimoisen eurooppalaisen avaruusohjelman kehittämistä ja toteuttamista, joka tukeutuu tähänastisiin saavutuksiin ja jolla edistetään ja kehitetään seuraavia painopistealoja: ympäristönseuranta, ilmastonmuutoksen torjunta, turvallisuus, kilpailukyky ja avaruustutkimus.

27.

Paikallis- ja alueyhteisöjen ja yritysten kaltaisten käyttäjien odotetaan jatkossakin tarvitsevan kannustimia ja tukea EU:lta ja jäsenvaltioilta. Kun otetaan huomioon avaruusalan innovatiivisuus ja sen taloudellinen merkitys, komitea kehottaa Euroopan rakennerahastoja, pankkeja ja ESAn kanssa tehtävää yhteistyötä hyödyntäen etsimään uusia mahdollisuuksia rahoittaa sovellusten kehittämistä sekä niiden laaja-alaista käyttöönottoa. Tutkimus- ja kehittämistoimintaan kohdennettaviin investointeihin liittyviä ongelmia silmällä pitäen on edistettävä sellaisten tutkimushankkeiden rahoitusmahdollisuuksia, joiden toteuttamiseen osallistuu tutkimus- ja kehittämislaitoksia sekä talouden toimijoita.

28.

Komitea on vakuuttunut siitä, että EU:n on varmistettava Galileo-ohjelman operatiivisen vaiheen (muun muassa satelliittien huolto ja uusiminen sekä järjestelmän luotettavuuden, maatoiminnan ja tietojen saatavuuden varmistaminen) rahoitus. Vain näin voidaan pysyvästi taata toivottu taloudellinen vaikutus.

29.

Copernicus-ohjelman operatiivinen vaihe on ratkaisevan tärkeä teknologiassa tapahtuvan uuden kehityksen taloudellisen läpimurron kannalta, mutta lukuisat käyttäjät tarvitsevat edelleen taloudellista tukea voidakseen selvitä kustannuksista siinä vaiheessa, kun uusi teknologia otetaan käyttöön.

30.

Komission olisi huolehdittava siitä, että EU:n talousarviossa taataan Copernicus-infrastruktuurin toiminnan pitkän aikavälin rahoitus tulevaisuudessa. Näin voidaan varmistaa sekä rahoituksen jatkuvuus ja avoimuus että sen demokraattinen valvonta.

31.

On perustettava kiireellisesti massadatakeskuksia Copernicuksen kautta saadun datan esikäsittelyä ja tallennusta varten. Mahdollisuus hyödyntää aiempaa dataa on erittäin tärkeää myös uusien palveluiden ja sovellusten kehittämiseksi tällä alalla. Sama koskee valmiuksia siirtää suuria datamääriä riittävän nopeasti sen käytön mahdollistamiseksi.

32.

Komitea korostaa Galileon ja Copernicuksen kaltaisten avaruusseuranta- ja satelliittinavigointijärjestelmien merkitystä, sillä ne mahdollistavat nopean reagoinnin luonnonkatastrofeihin, kuten maanjäristyksiin, metsäpaloihin, maanvyörymiin ja tulviin. Komitea toivoo tämän heijastuvan asianmukaisesti paikallis- ja alueviranomaisille tarkoitettujen toimintaketjun loppupään palvelujen kehittämisessä. Tehokas avaruusstrategia on kestävän ja selviytymiseen tähtäävän kehityksen oleellinen tekijä, joka auttaa sekä pelastamaan henkiä että suojelemaan ympäristöä ja omaisuutta.

33.

Jotta Copernicuksen ja Galileon tietoja voidaan käyttää ja niiden pohjalta kehittää uusia palveluita, lainsäädäntöön on tarpeen tehdä muutoksia, jotka varmistavat yhdenmukaisuuden muiden avaruustietoja hyödyntävien alue-, energia- ja ympäristöpolitiikan, maatalouden ja ympäristöalan seurannan toimenpiteiden kanssa. On varmistettava, että kyseisten ohjelmien kautta saatuja tietoja voidaan käyttää myös EU-tason raportoinnissa ja että tätä menetelmää voidaan soveltaa lainmukaisesti siellä, missä se on mahdollista.

34.

Avaruuteen perustuvilla voimavaroilla ja palveluilla on keskeinen merkitys Euroopan turvallisuudelle ja puolustukselle, sillä ne mahdollistavat yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan johdonmukaisen täytäntöönpanon ja yhdistävät lisäksi EU-politiikan sellaisiin aloihin kuin ulkoinen toiminta, rajaturvallisuus, meriturvallisuus, ilmastotoimet, energiavarmuus, katastrofien hallinta, humanitaarinen apu ja liikenne. On vahvistettava strategista kumppanuutta avaruusohjelmia toteuttavien muiden valtioiden kanssa, jotta voidaan varmistaa Euroopan riippumattomuus kriittisen avaruusteknologian ja avaruuteen pääsyn suhteen.

35.

Kaikilla jäsenvaltioilla on oltava mahdollisuus käyttää avaruusalaan pohjautuvia palveluita, ja niiden on pystyttävä hyödyntämään uusia mahdollisuuksia talouden piristämiseksi ja tietopohjansa laajentamiseksi. Tietoisuutta siitä, miten julkisella sektorilla, mm. aluetasolla, avaruustoimintaa voidaan hyödyntää tehokkaasti monilla eri aloilla, on lisättävä tukemalla kyseisiä alueita sekä valmiuksien kehittämisellä että erilaisilla rahoitusmekanismeilla.

36.

Avaruusalaan liittyviä teknologioita voidaan käyttää julkisella sektorilla esimerkiksi tietyn alueen päivittäisessä valvonnassa, luonnonvarojen (makean veden, rannikkovesien, ilmanlaadun jne.), metsien tilan ja puuvarojen arvioinnissa, maatalousmaiden käytössä ja tukijärjestelmän valvonnassa, laittoman rakentamisen varhaisessa havaitsemisessa ja sen ehkäisemisessä, aurinko- ja tuulienergian hyödyntämisessä, rakennusten lämpöeristyksen tehostamisessa ja monissa muissa tapauksissa.

37.

Eurooppalaisessa yhteiskunnassa on toteutettava enemmän toimia tietoisuuden lisäämiseksi avaruuteen liittyvistä hyödyistä ja koulutettava perusteellisemmin asiantuntijoita ja virkamiehiä sekä insinöörejä ja tutkijoita yhteiskunnan tarvitseman lisäarvon kasvattamiseksi. On myös lisättävä yhteistyötä julkisten ja yksityisten organisaatioiden ja yritysten kanssa. Paikallistason aloitteiden, keskinäisen kokemustenvaihdon ja eri toiminta-alojen välisten synergioiden luomisen sekä tiedottamisen ja valistuksen olisi kuuluttava uuden avaruuspolitiikan tärkeimpiin painopisteisiin, sillä sen tavoitteena on viime kädessä vastata kansalaisten todellisiin tarpeisiin.

38.

Avaruusstrategia tarvitsee nuorten sukupolvien vahvaa tukea ja kiinnostusta. Y-sukupolvi on kasvanut maailmassa, jossa uudet sovellukset ovat itsestäänselvyys paitsi talousasioissa myös arkikäytössä. Nuorten uusia ideoita ja visioita olisi kannustettava.

39.

Euroopan uusi avaruusstrategia ei ole nykyisin tarpeeksi inspiroiva uuden sukupolven kannalta. Avaruuden olisi inspiroitava, motivoitava ja tarjottava mahdollisuuksia ihmisten elämän parantamiseksi. Avaruusstrategiassa olisi käsiteltävä perusteellisemmin koulutuksen ja yleisen tietoisuuden lisäämistä avaruustoiminnan avulla saadun tiedon ja datan yhteydessä. Avaruuteen liittyvän toiminnan ottaminen huomioon koulujen ja yliopistojen mutta myös niiden laitosten opetussuunnitelmissa, jotka esittelevät tieteen saavutuksia osana epävirallista koulutusta, edistäisi merkittävästi ihmisten huomion kiinnittämistä tähän tärkeään alaan.

40.

Komitea kehottaa komissiota, Euroopan parlamenttia ja neuvostoa keskustelemaan tästä strategiasta ja tukemaan sitä sekä ohjaamaan sen täytäntöönpanoa tiiviissä yhteistyössä kaupunkien ja alueiden ja kaikkien asianomaisten sidosryhmien kanssa.

41.

Jotta voidaan nostaa esiin avaruusalan merkitys aluetasolla ja hyödyntää maksimaalisesti Euroopan avaruuspolitiikan täytäntöönpanon kaupungeille ja alueille tarjoamat mahdollisuudet, AK:n ”ympäristö, ilmastonmuutos ja energia” -valiokunta järjestää avaruusalaan keskittyviä erityisiä kokouksia. Se on tarpeen etenkin, kun otetaan huomioon EU:n avaruusohjelmien väliarviointi vuonna 2017.

42.

AK voi auttaa paremmin Copernicus-ohjelman täytäntöönpanossa ja soveltamisessa paikallis- ja aluetasolla, jos se voi osallistua Copernicus-ohjelman käyttäjäfoorumiin täysjäsenenä ja siis lähettää sinne virallisen edustajansa. Näin otettaisiin huomioon paikallisten käyttäjien oleellinen rooli Copernicus-ohjelman tarjoaman datan käyttöönotossa.

43.

Jotta Euroopan avaruusstrategia voidaan panna tuloksellisesti täytäntöön, on edistettävä kumppanuuksia komission, jäsenvaltioiden, ESAn, EUMETSATin ja myös muiden asiaan liittyvien virastojen, sidosryhmien, toimialojen, tutkijoiden ja käyttäjäyhteisöjen välillä. Komitea voi olla tässä tarpeellinen kumppani.