15.9.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

C 306/64

Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Unionin yleiseen talousarvioon sovellettavat varainhoitosäännöt”

(2017/C 306/12)

Esittelijä:

Michiel Rijsberman (NL, ALDE), Flevolandin lääninvaltuuston johtokunnan jäsen

Viiteasiakirja:

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä sekä asetuksen (EY) N:o 2012/2002, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1305/2013, (EU) N:o 1306/2013, (EU) N:o 1307/2013, (EU) N:o 1308/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja (EU) N:o 652/2014 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta

COM(2016) 605 final

I. MUUTOSEHDOTUKSET

Muutosehdotus 1

27 artikla

1 kohta – Muutetaan.

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Muut toimielimet kuin komissio voivat siirtää määrärahoja omassa pääluokassaan

a)	osastosta toiseen enintään 10 prosenttia siihen budjettikohtaan osoitetuista kyseisen vuoden määrärahoista, josta määrärahat siirretään;

a)	osastosta toiseen enintään 10 prosenttia siihen budjettikohtaan osoitetuista kyseisen vuoden määrärahoista, josta määrärahat siirretään;

b)	luvusta toiseen rajoituksitta.

b)	luvusta toiseen rajoituksitta;

c)	vuodelta n vuodelle n + 1 enintään 10 prosenttia toimielimen talousarvion kokonaismäärärahoista käyttämättömien määrärahojen siirtämiseksi mistä tahansa budjettikohdasta niihin budjettikohtiin, joista on määrä rahoittaa 258 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuja toimielimen kiinteistöhankkeita .

Perustelu

Jotta kaikki talousarviomäärärahat saadaan käytettyä, käyttämättömiä määrärahoja olisi voitava siirtää seuraavalle vuodelle kiinteistöjen vuokran tai lainan maksua tai toimielimen kiinteistön kunnossapitoa varten (kiinteistöhankkeiden määritelmä on 258 artiklan 5 kohdassa).

Muutosehdotus 2

39 artikla

3 kohta – Muutetaan.

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

– – Komissio liittää talousarvioesitykseen

a)	selvityksen siitä, miksi talousarvioesitykseen otetut muita toimielimiä koskevat ennakkoarviot poikkeavat näiden laatimista ennakkoarvioista;

a)	vertailevan taulukon, joka sisältää komission talousarvioesityksen ja muiden toimielinten määrärahapyynnöt sellaisina kuin ne alun perin lähetettiin Euroopan komissiolle;

b)	tarpeellisiksi katsomansa valmisteluasiakirjat, jotka koskevat toimielinten henkilöstötaulukkoja. Jokaisesta tällaisesta valmisteluasiakirjasta, jossa esitetään viimeisin hyväksytty henkilöstötaulukko, on käytävä ilmi:

b)	selvityksen siitä, miksi talousarvioesitykseen otetut muita toimielimiä koskevat ennakkoarviot poikkeavat näiden laatimista ennakkoarvioista;

c)	tarpeellisiksi katsomansa valmisteluasiakirjat, jotka koskevat toimielinten henkilöstötaulukkoja. Jokaisesta tällaisesta valmisteluasiakirjasta, jossa esitetään viimeisin hyväksytty henkilöstötaulukko, on käytävä ilmi:

– –

Perustelu

Muutosehdotuksessa esiin nostettu kysymys on tärkeä AK:lle toimielimenä. Pyrkimyksenä on velvoittaa komissio liittämään talousarvioesitykseensä eri toimielinten (kuten AK:n täysistunnon) hyväksymät alkuperäiset talousarviot, jolloin komission yksipuoliset muutokset tulevat näkyviin ja avoimiksi. Tämä lisäisi talousarviomenettelyssä AK:n neuvotteluvaraa parlamentin ja neuvoston kanssa.

Muutosehdotus 3

123 artikla

Muutetaan.

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
123 artikla	123 artikla
Tarkastusten vastavuoroinen hyödyntäminen	Tarkastusten vastavuoroinen hyödyntäminen
Jos riippumaton tarkastaja on tarkastanut unionin rahoitusosuuden käyttöä koskevat talousselvitykset ja -raportit kansainvälisesti hyväksyttyjen standardien mukaisesti ja tarkastus tarjoaa kohtuullisen varmuuden, kyseinen tarkastus muodostaa yleisen varmuuden perustan, mistä voidaan tarvittaessa säätää tarkemmin alakohtaisissa säännöissä.	Jos riippumaton tarkastaja on tarkastanut unionin rahoitusosuuden käyttöä koskevat talousselvitykset ja -raportit kansainvälisesti hyväksyttyjen standardien mukaisesti ja tarkastus tarjoaa kohtuullisen varmuuden, kyseinen tarkastus muodostaa yleisen varmuuden perustan, mistä voidaan tarvittaessa säätää tarkemmin alakohtaisissa säännöissä. Hallintoviranomaisilla jo olevia tietoja olisi hyödynnettävä mahdollisimman pitkälti, jotta tuensaajilta ei pyydettäisi samoja tietoja moneen kertaan.

Perustelu

Kohtuuttomista tarkastusvaatimuksista aiheutuu suuria riskejä sekä aluehallinnolle että pk-yrityksille. Yksinkertaistamisen pitäisi keventää tuensaajille aiheutuvaa tarkastustaakkaa ja johtaa siihen, että tarkastuksen tekee vain yksi tarkastusviranomainen. Tulee hyödyntää ensimmäistä valvontatasoa sen sijaan, että palataan tuensaajatasolle ja luodaan valvontatornin sijasta valvontapyramidi.

Muutosehdotus 4

125 artikla

Muutetaan.

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
125 artikla	125 artikla
Varojen siirtäminen tämän asetuksen tai alakohtaisten asetusten mukaisesti perustetuille rahoitusvälineille	Varojen siirtäminen tämän asetuksen tai alakohtaisten asetusten mukaisesti perustetuille rahoitusvälineille
Jäsenvaltioille yhteistyöhön perustuvan toteutuksen yhteydessä myönnettyjä varoja voidaan niiden pyynnöstä siirtää tämän asetuksen tai alakohtaisten asetusten mukaisesti perustetuille rahoitusvälineille. Komissio käyttää näitä varoja 61 artiklan 1 kohdan a tai c alakohdan mukaisesti, mahdollisuuksien mukaan asianomaisen jäsenvaltion hyväksi. Jäsenvaltioille yhteistyöhön perustuvan toteutuksen yhteydessä myönnettyjä varoja voidaan niiden pyynnöstä lisäksi käyttää Euroopan strategisten investointien rahaston riskinkantokyvyn vahvistamiseen. Tällöin sovelletaan kyseisen rahaston sääntöjä.	Jäsenvaltioille yhteistyöhön perustuvan toteutuksen yhteydessä myönnettyjä varoja voidaan niiden pyynnöstä ja asianomaisten paikallis- ja alueviranomaisten sekä hallintoviranomaisten nimenomaisella suostumuksella siirtää tämän asetuksen tai alakohtaisten asetusten mukaisesti perustetuille rahoitusvälineille. Komissio käyttää näitä varoja 61 artiklan 1 kohdan a tai c alakohdan mukaisesti, mahdollisuuksien mukaan asianomaisen jäsenvaltion asianomaisten alueiden (alueet ja/tai paikallistaso) hyväksi. Jäsenvaltioille yhteistyöhön perustuvan toteutuksen yhteydessä myönnettyjä varoja voidaan niiden pyynnöstä lisäksi käyttää Euroopan strategisten investointien rahaston riskinkantokyvyn vahvistamiseen. Tällöin sovelletaan kyseisen rahaston sääntöjä.

Perustelu

Tehdään 125 artiklasta yhdenmukainen AK:n lausunnossa esitetyn, tähän asiaan liittyvän muutosehdotuksen 6 kanssa.

Muutosehdotus 5

265 artikla

6 kohta – Muutetaan.

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Lisätään 30 a artikla seuraavasti:	Lisätään 30 a artikla seuraavasti:
”30 a artikla	”30 a artikla
1. Osa jäsenvaltion ERI-rahastojen määrärahoista voidaan kyseisen jäsenvaltion pyynnöstä ja komission suostumuksella siirtää yhteen tai useampaan varainhoitoasetuksen tai alakohtaisten asetusten mukaisesti perustettuun välineeseen tai varainhoitoasetuksen 125 artiklan mukaisesti lisäämään ESIR-rahaston riskinkantokykyä. ERI-rahastojen määrärahoja koskeva siirtopyyntö on jätettävä viimeistään 30 päivänä syyskuuta.	1. Osa jäsenvaltion ERI-rahastojen määrärahoista voidaan kyseisen jäsenvaltion pyynnöstä tämän asetuksen 5 artiklan 1 kohdan mukaisesti ja komission suostumuksella siirtää yhteen tai useampaan varainhoitoasetuksen tai alakohtaisten asetusten mukaisesti perustettuun välineeseen tai varainhoitoasetuksen 125 artiklan mukaisesti lisäämään ESIR-rahaston riskinkantokykyä. Tällainen pyyntö voidaan esittää asianomaisten paikallis- ja alueviranomaisten ja hallintoviranomaisten aloitteesta. ERI-rahastojen määrärahoja koskeva siirtopyyntö on jätettävä viimeistään 30 päivänä syyskuuta.
2. Siirtää voidaan ainoastaan ohjelman rahoitussuunnitelmaan sisältyviä tulevien vuosien määrärahoja.	2. Siirtää voidaan ainoastaan ohjelman rahoitussuunnitelmaan sisältyviä tulevien vuosien määrärahoja.
3. Pyynnön mukana on oltava ehdotus yhden tai useamman sellaisen ohjelman muuttamiseksi, josta siirto on määrä tehdä. Vastaavat muutokset ohjelmaan ja kumppanuussopimukseen tehdään 30 artiklan 2 kohdan mukaisesti, ja muutosten yhteydessä on ilmoitettava kunkin kyseeseen tulevan vuoden osalta komissiolle siirrettävä kokonaismäärä.”	3. Pyynnön mukana on oltava ehdotus yhden tai useamman sellaisen ohjelman muuttamiseksi, josta siirto on määrä tehdä. Vastaavat muutokset ohjelmaan ja kumppanuussopimukseen tehdään 30 artiklan 2 kohdan mukaisesti, ja muutosten yhteydessä on ilmoitettava kunkin kyseeseen tulevan vuoden osalta komissiolle siirrettävä kokonaismäärä.
	4. Komissio tarkistaa pyynnön ja antaa luvan varojen siirtoon vain, jos myös asianomaiset paikallis- ja alueviranomaiset ja hallintoviranomaiset kannattavat jäsenvaltion esittämää pyyntöä ja hyväksyvät sen.
	5. Osa yhdestä tai useammasta varainhoitoasetuksen mukaisesti perustetusta rahoitusvälineestä tai alakohtaisten asetusten mukaisista määrärahoista tai varainhoitoasetuksen 125 artiklan mukaisesti ESIRin riskinkantokyvyn lisäämiseen varatuista määrärahoista voidaan samoin edellytyksin kuin edellä 1 kohdassa siirtää ERI-rahastoihin. ”

Perustelu

AK kannattaa joustavuuden lisäämisvaatimuksia, mutta tunnistaa 30 a artiklaan sisältyvän riskin esimerkiksi keskittämisen ja toissijaisuusperiaatteen osalta. Paikallis- ja alueviranomaiset kannattaisivat siksi 30 a artiklan poistamista kolmikantaneuvotteluissa. Mikäli 30 a artikla kuitenkin säilytetään, AK pitää ratkaisevan tärkeänä, että varojen siirto edellyttää paikallis- ja alueviranomaisten ja hallintoviranomaisten nimenomaista suostumusta. Toissijaisuusperiaatteeseen liittyvistä syistä ja rakenteellisten investointien tarpeen vuoksi siirtoja ei tulisi edistää.

Muutosehdotus 6

265 artikla

13 kohta (asetukseen lisättävän artiklan 2 kohta) – Muutetaan.

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
13. Lisätään 39 a artikla seuraavasti:	13. Lisätään 39 a artikla seuraavasti:
– –	– –
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu rahoitusosuus saa olla enintään 25 prosenttia loppukäyttäjille annetusta tuesta. Jäljempänä 120 artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitetuilla vähemmän kehittyneillä alueilla kyseinen rahoitusosuus saa olla suurempi kuin 25 prosenttia, jos tämä on ennakkoarvioinnin perusteella asianmukaisesti perusteltua, mutta se ei saa olla suurempi kuin 50 prosenttia. Tässä kohdassa tarkoitettu kokonaistuki muodostuu loppukäyttäjille myönnettyjen uusien lainojen ja vakuuden saaneiden lainojen sekä kyseisten loppukäyttäjien saamien oman pääoman ehtoisten ja luonteisten sijoitusten kokonaismäärästä. Tässä kohdassa tarkoitetut takauksen saaneet lainat otetaan huomioon vain siltä osin kuin ERI-rahastojen varoja on sidottuina vakuussopimuksiin; sidottujen varojen määrä lasketaan suuren määrän uusia lainoja kattavan, ennalta tehtävän varovaisen riskinarvioinnin perusteella.	2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu rahoitusosuus saa olla enintään 25 prosenttia loppukäyttäjille annetusta tuesta. Jäljempänä 120 artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitetuilla vähemmän kehittyneillä alueilla ja siirtymäalueilla kyseinen rahoitusosuus saa olla suurempi kuin 25 prosenttia, jos tämä on ennakkoarvioinnin perusteella asianmukaisesti perusteltua, mutta se ei saa olla suurempi kuin 50 prosenttia. Tässä kohdassa tarkoitettu kokonaistuki muodostuu loppukäyttäjille myönnettyjen uusien lainojen ja vakuuden saaneiden lainojen sekä kyseisten loppukäyttäjien saamien oman pääoman ehtoisten ja luonteisten sijoitusten kokonaismäärästä. Tässä kohdassa tarkoitetut takauksen saaneet lainat otetaan huomioon vain siltä osin kuin ERI-rahastojen varoja on sidottuina vakuussopimuksiin; sidottujen varojen määrä lasketaan suuren määrän uusia lainoja kattavan, ennalta tehtävän varovaisen riskinarvioinnin perusteella.
– –	– –

Perustelu

Tällä koontiasetukseen sisältyvällä toimenpiteellä on tarkoitus mahdollistaa rakennerahastovarojen käyttäminen ESIR-investointijärjestelyjen tukemiseen. Ehdotuksella laajennetaan lisäjoustomahdollisuuden maantieteellistä soveltamisalaa siten, että ESIR-rahastosta saatava rahoitusosuus voi olla suurempi kuin 25 prosenttia tuen kokonaismäärästä siellä, missä tämä on ennakkoarvioinnin perusteella perusteltua.

Tämä mahdollistaa joustavamman varainkäytön suunnittelun eri alojen tilanteen ja paikallisten olosuhteiden huomioon ottamiseksi mutta myös riittävän valvonnan jouston väärinkäytön torjumiseksi, sillä yli 25 prosentin tukiosuuden on aina osoittauduttava perustelluksi ennakkoarvioinnissa.

Muutosehdotus 7

265 artikla

13 kohta (asetukseen lisättävän artiklan 6 kohta) – Muutetaan.

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
13. Lisätään 39 a artikla seuraavasti:	13. Lisätään 39 a artikla seuraavasti:
– –	– –
6. Kun tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetut elimet vastaavat 38 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisten rahoitusvälineiden käyttöönotosta, niiden on varmistettava sovellettavan lainsäädännön noudattaminen, mukaan luettuina ERI-rahastoja, valtiontukea ja julkisia hankintoja koskevat säännöt sekä rahanpesun ehkäisemistä, terrorismin torjumista ja veropetoksia koskevat asiaankuuluvat vaatimukset ja niihin sovellettava lainsäädäntö. Ne eivät saa käyttää veronkiertorakenteita, etenkään aggressiivisia verosuunnittelujärjestelmiä tai sellaisia käytäntöjä, jotka eivät ole verotusalan hyvän hallintotavan vaatimusten mukaisia, sellaisina kuin ne on vahvistettu unionin lainsäädännössä , mukaan lukien komission suositukset, tiedonannot ja viralliset ilmoitukset . Ne eivät saa olla sijoittautuneet sellaisille oikeudenkäyttöalueille, jotka eivät tee yhteistyötä unionin kanssa avoimuutta ja tietojen vaihtoa koskevien kansainvälisesti sovittujen veronormien soveltamisessa, eivätkä ne saa rahoitustoimia toteuttaessaan ylläpitää liikesuhteita tällaisille oikeudenkäyttöalueille perustettuihin yhteisöihin. Nämä elimet voivat omalla vastuullaan tehdä sopimuksia rahoituksenvälittäjien kanssa rahoitustoimien toteuttamiseksi. Niiden on saatettava tässä kohdassa tarkoitetut vaatimukset osaksi sellaisten rahoituksenvälittäjien kanssa tekemiään sopimuksia, jotka on valittu osallistumaan kyseisten sopimusten mukaisesti rahoitustoimien toteuttamiseen.	6. Kun tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetut elimet vastaavat 38 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisten rahoitusvälineiden käyttöönotosta, niiden on varmistettava sovellettavan lainsäädännön noudattaminen, mukaan luettuina ERI-rahastoja, valtiontukea ja julkisia hankintoja koskevat säännöt sekä rahanpesun ehkäisemistä, terrorismin torjumista ja veropetoksia koskevat asiaankuuluvat vaatimukset ja niihin sovellettava lainsäädäntö. Ne eivät saa käyttää veronkiertorakenteita, etenkään aggressiivisia verosuunnittelujärjestelmiä tai sellaisia käytäntöjä, jotka eivät ole verotusalan hyvän hallintotavan vaatimusten mukaisia, sellaisina kuin ne on vahvistettu unionin lainsäädännössä , neuvoston päätelmissä, komission suosituksissa ja tiedonannoissa tai komission tältä pohjalta laatimissa virallisissa ohjeissa . Ne eivät saa olla sijoittautuneet sellaisille oikeudenkäyttöalueille, jotka eivät tee yhteistyötä unionin kanssa avoimuutta ja tietojen vaihtoa koskevien kansainvälisesti sovittujen veronormien soveltamisessa, eivätkä ne saa rahoitustoimia toteuttaessaan ylläpitää liikesuhteita tällaisille oikeudenkäyttöalueille perustettuihin yhteisöihin. Nämä elimet voivat omalla vastuullaan tehdä sopimuksia rahoituksenvälittäjien kanssa rahoitustoimien toteuttamiseksi. Niiden on saatettava tässä kohdassa tarkoitetut vaatimukset osaksi sellaisten rahoituksenvälittäjien kanssa tekemiään sopimuksia, jotka on valittu osallistumaan kyseisten sopimusten mukaisesti rahoitustoimien toteuttamiseen.

Perustelu

AK katsoo, että vain velvoittava lainsäädäntö tarjoaa tarpeellisen oikeusvarmuuden veronkiertosäännöksistä. Budjettipääosasto on kiinnittänyt esittelijän kanssa käytyjen keskustelujen johdosta huomiota oikeusvarmuutta koskevaan AK:n pyyntöön ja hyväksynyt sanamuodon yhdenmukaistamisen ja ilmaisun ”viralliset ohjeet” käytön.

Muutosehdotus 8

265 artikla

16 kohta – Muutetaan.

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Korvataan 42 artiklan 5 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

Muutetaan 42 artikla seuraavasti:

– –

Korvataan 3 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

Kun kyseessä ovat oman pääoman ehtoiset rahoitusvälineet, joiden kohderyhmänä ovat 37 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut yritykset, joita koskeva 38 artiklan 7 kohdan b alakohdassa tarkoitettu rahoitussopimus on allekirjoitettu ennen 31 päivää joulukuuta 2018 ja jotka ovat investoineet tukikelpoisuusajan loppuun mennessä vähintään 55 prosenttia asiaankuuluvaan rahoitussopimukseen sidotuista ohjelman varoista, tietty määrä maksuista, jotka on tarkoitettu loppukäyttäjiin enintään neljän vuoden aikana tukikelpoisuusajan jälkeen tehtäviin investointeihin, voidaan katsoa tukikelpoisiksi menoiksi, kun ne maksetaan erikseen tarkoitusta varten perustetulle sulkutilille, edellyttäen että noudatetaan valtiontukisääntöjä ja että kaikki jäljempänä asetetut ehdot täytetään.

b)	Korvataan 5 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti: – –

Perustelu

Ainoa ehdotettu muutos on vuosiluvun muuttaminen 2017:stä 2018:ksi. Jotta näitä rahoitusvälineitä voidaan hyödyntää huolimatta tukikelpoisuusajan päättymisestä vuoden 2023 lopussa, yhteisiä säännöksiä koskevassa asetuksessa säädetään, että määrärahoja voidaan tietyin tarkasti rajatuin edellytyksin korvamerkitä käytettäväksi ohjelman sulkemisen jälkeen, jos asianomainen rahoitussopimus on tullut voimaan viimeistään 31. joulukuuta 2017.

Koska rahoitussopimusten solmiminen rahastojen hoitajien kanssa vaatii aikaa, vuoden 2017 loppuun asetettua määräaikaa on käytännössä mahdoton noudattaa, mikä vie monilta hallintoviranomaisilta intoa ohjata käytettävissään olevia ERI-rahastovaroja mielekkäällä tavalla pääomasijoitusrahastojen erityisen lupaaville kohdealoille.

Markkinatietojen perusteella vaikuttaa vahvasti siltä, että Euroopassa voitaisiin tehdä merkittävä määrä ERI-rahastoihin perustuvia pääomainvestointeja ja saada siten aikaan mittavia työllisyyteen ja kasvuun kohdistuvia vaikutuksia, jos määräaikaa pidennettäisiin vuoden 2018 joulukuun 31. päivään saakka. Mitään muita tekijöitä, joiden avulla ERI-rahastoja suojellaan varojen tileille jäämisen riskiltä, ei tarvitsisi muuttaa.

Muutosehdotus 9

265 artikla

17 kohta – Muutetaan.

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
17. Lisätään 43 a artikla seuraavasti:	17. Lisätään 43 a artikla seuraavasti:
”43 a artikla	”43 a artikla
Sijoittajien eriytetty kohtelu	Sijoittajien eriytetty kohtelu
1. ERI-rahastoista rahoitusvälineisiin osoitettua loppukäyttäjiin investoitua tukea sekä kyseisistä investoinneista johtuvia tuottoja ja muita tuloja, kuten korkoja, vakuuspalkkioita, osinkoja, pääomatuloja tai mitä tahansa muita kyseisten investointien tuottamia tuloja, voidaan käyttää yksityisten sijoittajien eriytettyyn kohteluun sekä asetuksen (EU) 2015/1017 mukaista EU:n takausta käytettäessä myös EIP:n eriytettyyn kohteluun. Tällainen eriytetty kohtelu on voitava perustella tarpeella houkutella tuen vastineeksi yksityisiä varoja.	1. ERI-rahastoista rahoitusvälineisiin osoitettua loppukäyttäjiin investoitua tukea sekä kyseisistä investoinneista johtuvia tuottoja ja muita tuloja, kuten korkoja, vakuuspalkkioita, osinkoja, pääomatuloja tai mitä tahansa muita kyseisten investointien tuottamia tuloja, voidaan käyttää yksityisten sijoittajien eriytettyyn kohteluun sekä asetuksen (EU) 2015/1017 mukaista EU:n takausta käytettäessä myös EIP:n eriytettyyn kohteluun. Tällainen eriytetty kohtelu on voitava perustella tarpeella houkutella tuen vastineeksi yksityisiä varoja. – –”
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun eriytetyn kohtelun tarve ja taso on määritettävä ennakkoarviossa. – –”

Perustelu

Kohta on tarpeeton, sillä asia todetaan jo 37 artiklan 2 kohdan c alakohdassa: ”Tähän ennakkoarviointiin on sisällyttävä – – tarvittaessa arvio sellaisen yksityissijoittajille tarjottavan erityiskorvauksen tarpeesta ja suuruudesta, jolla voidaan edistää yksityisten investoijien varojen käyttöön antamista tuen vastineena”. Kohta olisi tämän vuoksi poistettava.

Muutosehdotus 10

265 artikla

24 kohta – Muutetaan.

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Muutetaan 61 artikla seuraavasti:	Muutetaan 61 artikla seuraavasti:
Lisätään 3 kohdan a alakohdan jälkeen aa alakohta seuraavasti:	Lisätään 3 kohdan a alakohdan jälkeen aa alakohta seuraavasti:
jäsenvaltion a alakohtaan kuulumatonta toimialaa tai sen osaa varten määrittämän kiinteän nettotuloprosenttiosuuden soveltaminen. Ennen edellä tarkoitetun kiinteän prosenttiosuuden soveltamista toimivaltaisen tarkastusviranomaisen on varmistuttava siitä , että se on määritetty käyttämällä oikeudenmukaista, tasapuolista ja todennettavaa menetelmää, joka perustuu aikaisempiin tietoihin tai objektiivisiin perusteisiin;	jäsenvaltion a alakohtaan kuulumatonta toimialaa tai sen osaa varten määrittämän kiinteän nettotuloprosenttiosuuden soveltaminen. Ennen edellä tarkoitetun kiinteän prosenttiosuuden soveltamista toimivaltaisen hallintoviranomaisen on tarkastusviranomaiselta suostumuksen saatuaan varmistettava , että se on määritetty käyttämällä oikeudenmukaista, tasapuolista ja todennettavaa menetelmää, joka perustuu aikaisempiin tietoihin tai objektiivisiin perusteisiin;

Perustelu

Kiinteä osuus (menetelmä) on hyväksyttävä ennakolta, sillä muuten tämä säännös ei tarjoa oikeusvarmuutta.

Muutosehdotus 11

265 artikla

26 kohta – Muutetaan.

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

26. Muutetaan 67 artikla seuraavasti:

– –

ii)	Lisätään e alakohta seuraavasti:

ii)	Lisätään e alakohta seuraavasti:

”e)

rahoitus, joka ei perustu asianomaisten toimien kustannuksiin vaan toteuttamisen edistymiselle asetettujen ehtojen täyttämiseen tai ohjelman tavoitteiden saavuttamiseen. Rahoitusehtoja ja niiden soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt vahvistetaan 5 kohdassa säädetyn valtuutuksen mukaisesti hyväksytyissä delegoiduissa säädöksissä.”

”e)

rahoitus, joka ei perustu asianomaisten toimien kustannuksiin vaan toteuttamisen edistymiselle asetettujen ehtojen täyttämiseen tai ohjelman tavoitteiden saavuttamiseen. Rahoitusehtoja ja niiden soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt sekä tarkastusvaatimukset vahvistetaan 5 kohdassa säädetyn valtuutuksen mukaisesti hyväksytyissä delegoiduissa säädöksissä.”

Perustelu

Tarkastusvaatimusten sisällyttäminen tulosbudjetointia koskeviin delegoituihin säädöksiin parantaa ennakolta saatavaa oikeusvarmuutta.

Muutosehdotus 12

265 artikla

27 kohta – Muutetaan.

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

27. Korvataan 68 artikla seuraavasti:

”68 artikla

Välillisten kustannusten kiinteämääräinen rahoitus avustusten ja takaisin maksettavan tuen osalta

Jos toimen toteuttamisesta aiheutuu välillisiä kustannuksia, ne voidaan laskea kiinteämääräisinä jollakin seuraavista tavoista:

kiinteä prosenttiosuus, joka on enintään 25 prosenttia tukikelpoisista välittömistä kustannuksista, edellyttäen, että osuus lasketaan käyttämällä oikeudenmukaista, tasapuolista ja todennettavaa laskentamenetelmää tai menetelmää, jota sovelletaan jäsenvaltion kokonaan rahoittamissa avustusjärjestelmissä samantyyppisiin toimiin ja avustuksensaajiin;

b)	kiinteä prosenttiosuus, joka on enintään 15 prosenttia tukikelpoisista välittömistä henkilöstökustannuksista, ilman, että jäsenvaltiota vaaditaan suorittamaan laskelma sovellettavan osuuden määrittämiseksi;

b)	kiinteä prosenttiosuus, joka on enintään 15 prosenttia tukikelpoisista välittömistä henkilöstökustannuksista, ilman, että jäsenvaltiota vaaditaan suorittamaan laskelma sovellettavan osuuden määrittämiseksi;

c)	kiinteä prosenttiosuus, jota sovelletaan tukikelpoisiin välittömiin kustannuksiin ja joka perustuu olemassa oleviin menetelmiin ja vastaaviin rahoitusosuuksiin, joita sovelletaan unionin politiikan aloilla samantyyppisiin toimiin ja avustuksensaajiin.

c)	kiinteä prosenttiosuus, jota sovelletaan tukikelpoisiin välittömiin kustannuksiin ja joka perustuu olemassa oleviin menetelmiin ja vastaaviin rahoitusosuuksiin, joita sovelletaan unionin politiikan aloilla samantyyppisiin toimiin ja avustuksensaajiin.

Siirretään komissiolle valta antaa 149 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat tämän kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdassa tarkoitetun kiinteän prosenttiosuuden sekä asiaan liittyvien menetelmien määrittelyä.”

Siirretään komissiolle valta antaa 149 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka täydentävät tämän kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdassa tarkoitetun kiinteän prosenttiosuuden sekä asiaan liittyvien menetelmien määrittelyä.”

Perustelu

Delegoiduilla säädöksillä ei saa heikentää oikeusvarmuutta.

Muutosehdotus 13

265 artikla

28 kohta – Muutetaan.

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

28. Lisätään 68 a artikla ja 68 b artikla seuraavasti:

– –

28. Lisätään 68 a artikla ja 68 b artikla seuraavasti:

– –

1.	Toimen välittömät henkilöstökustannukset voidaan laskea kiinteänä osuutena, joka voi olla enintään 20 prosenttia asianomaisen toimen välittömistä kustannuksista, toimen henkilöstökustannuksia lukuun ottamatta.

Toimen välittömät henkilöstökustannukset voidaan laskea kiinteänä osuutena, joka voi olla enintään 20 prosenttia asianomaisen toimen välittömistä kustannuksista, toimen henkilöstökustannuksia lukuun ottamatta , ilman että jäsenvaltiota vaaditaan suorittamaan laskelma sovellettavan osuuden määrittämiseksi .

Perustelu

Tämä todella yksinkertaistaa menettelyjä ja antaa oikeusvarmuutta.

Muutosehdotus 14

265 artikla

52 kohta – Muutetaan.

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Muutetaan 127 artikla seuraavasti:

a)	Korvataan 1 kohdan kolmannessa alakohdassa ilmaisu ”varainhoitoasetuksen 59 artiklan 5 kohdan toisen alakohdan” ilmaisulla ”varainhoitoasetuksen 62 artiklan 5 kohdan toisen alakohdan”.

a)	Korvataan 1 kohdan kolmannessa alakohdassa ilmaisu ”varainhoitoasetuksen 59 artiklan 5 kohdan toisen alakohdan” ilmaisulla ”varainhoitoasetuksen 62 artiklan 5 kohdan toisen alakohdan”.

aa)	Lisätään 1 kohtaan seuraava: Olisi noudatettava suhteellisuusperiaatetta pitämällä tarkastusten määrä mahdollisimman pienenä.

b)	Korvataan 5 kohdan a alakohdassa ilmaisu ”varainhoitoasetuksen 59 artiklan 5 kohdan toisen alakohdan” ilmaisulla ”varainhoitoasetuksen 62 artiklan 5 kohdan toisen alakohdan”.

b)	Korvataan 5 kohdan a alakohdassa ilmaisu ”varainhoitoasetuksen 59 artiklan 5 kohdan toisen alakohdan” ilmaisulla ”varainhoitoasetuksen 62 artiklan 5 kohdan toisen alakohdan”.

c)	Poistetaan 7 kohta.

Perustelu

Valvontataakan keventämisvaatimusten täyttämiseksi tarkastusten määrä olisi rajattava välttämättömään vähimmäismäärään.

Muutosehdotus 15

265 artikla

Lisätään uusi kohta 57 kohdan jälkeen.

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
	Lisätään 142 artiklan 1 kohdan b alakohtaan seuraava: ”ja jonka osuus on yli 5 prosenttia maksupyynnön sisältämistä tukikelpoisista kokonaiskustannuksista”.

Perustelu

Asia tuotiin esille sidosryhmätapaamisessa, ja esittelijä sai sidosryhmiltä (CPMR, LGA ja Nouvelle-Aquitaine) myös kirjallisia kannanottoja. Maksujen keskeyttämistä koskevien säännösten olisi mahdollistettava suurempi joustavuus.

Muutosehdotus 16

265 artikla

60 kohta – Muutetaan.

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Lisätään 152 artiklaan 4 kohta seuraavasti:	Lisätään 152 artiklaan 4 kohta seuraavasti:
”Jos ennen tämän asetuksen muuttamisesta annetun asetuksen XXX/YYY voimaantuloa käynnistetään ehdotuspyyntö, hallintoviranomainen (tai kun on kyse Euroopan alueellista yhteistyötä koskevan tavoitteen alaan kuuluvista ohjelmista, seurantakomitea) voi päättää olla soveltamatta 67 artiklan 2 a kohdassa asetettua vaatimusta , joka koskee asetuksen XXX/YYY voimaantulosta alkavaa enintään kuuden kuukauden määräaikaa . Jos tukiedellytykset vahvistava asiakirja toimitetaan tuensaajalle kuuden kuukauden kuluessa asetuksen XXX/YYY voimaantulosta, hallintoviranomainen voi päättää olla soveltamatta edellä tarkoitettuja muutettuja säännöksiä.”	”Jos ennen tämän asetuksen muuttamisesta annetun asetuksen XXX/YYY voimaantuloa käynnistetään ehdotuspyyntö, hallintoviranomainen (tai kun on kyse Euroopan alueellista yhteistyötä koskevan tavoitteen alaan kuuluvista ohjelmista, seurantakomitea) voi päättää olla soveltamatta 67 artiklan 2 a kohdassa asetettua vaatimusta. Jos tukiedellytykset vahvistava asiakirja toimitetaan tuensaajalle kuuden kuukauden kuluessa asetuksen XXX/YYY voimaantulosta, hallintoviranomainen voi päättää olla soveltamatta edellä tarkoitettuja muutettuja säännöksiä.”

Perustelu

Uusien, kiinteiden prosenttimäärien käyttöönottoon liittyvän siirtymäajan pidentäminen ehdotetulla tavalla antaisi hallintoviranomaisille (etenkin tietojen analysoinnin suhteen) paremmat mahdollisuudet valmistautua varmemmassa oikeudellisessa ympäristössä.

Muutosehdotus 17

267 artikla

Lisätään 3 kohdan jälkeen uusi kohta.

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Korvataan asetuksen (EU) N:o 1305/2013 11 artiklan 1 kohdan a alakohta seuraavasti:

Maaseudun kehittämisohjelmien muuttaminen

Ohjelmien muuttamista koskevat jäsenvaltioiden pyynnöt hyväksytään seuraavien menettelyjen mukaisesti:

”a)	Komissio päättää täytäntöönpanosäädöksillä ohjelmien muuttamista koskevista pyynnöistä, jotka koskevat maaseuturahaston rahoitusosuuden kasvattamista yhdessä tai useammassa toimenpiteessä.”

Perustelu

Ehdotuksen tärkeimpänä tavoitteena on yksinkertaistaa varainhoitoa ja lisätä joustavuutta. Komission ehdotuksella kuitenkin tiukennetaan hallinnointi- ja hallintosääntöjä, joita sovelletaan alue- ja paikallisviranomaisiin. Tekstiä täytyy siksi muuttaa.

Muutosehdotus 18

267 artikla

7 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Muutetaan 36 artikla seuraavasti:

a)	Muutetaan 1 kohta seuraavasti:

a)	Muutetaan 1 kohta seuraavasti:

korvataan c alakohta seuraavasti:

”c)	tulojen vakauttamisvälineen, joka muodostuu taloudellisesta tuesta keskinäisille rahastoille, joista maksetaan korvausta kaikilla aloilla toimiville viljelijöille, joiden tulot laskevat voimakkaasti;”

ii)

lisätään d alakohta seuraavasti:

”d)	tulojen vakauttamisvälineen, joka muodostuu taloudellisesta tuesta keskinäisille rahastoille, joista maksetaan korvausta tietyllä alalla toimiville viljelijöille, joiden tulot laskevat voimakkaasti.”

lisätään d alakohta seuraavasti:

”d)	tulojen vakauttamisvälineen, joka muodostuu taloudellisesta tuesta keskinäisille rahastoille, joista maksetaan korvausta tietyllä alalla toimiville viljelijöille, joiden tulot laskevat voimakkaasti.”

Perustelu

Riskinhallintavälineiden ja erityisesti vakuutusten käytön edistäminen hyödyttää enemmän vakuutusjärjestelmää kuin viljelijöitä. Tällaisten välineiden vahvistaminen voi supistaa maaseudun kehittämisvaroja, jotka ovat välttämättömiä maaseutualueiden koheesion kannalta.

Muutosehdotus 19

267 artikla

Lisätään 7 kohdan jälkeen uusi kohta.

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
	Poistetaan asetuksen (EU) N:o 1305/2013 37 artikla.

Perustelu

Vaarana on, että vakuutusvälineisiin käytetään kaikki saatavilla olevat maaseudun kehittämisvarat, eivätkä ne ole riittäviä hallinnointivälineitä maataloustuottajien tulotason turvaamiseksi. Yhdysvalloissa ollaan luopumassa tällaisista käytännöistä.

Muutosehdotus 20

269 artikla

2 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

”8.	Jäsenvaltiot voivat päättää lopettaa tämän artiklan säännösten soveltamisen vuodesta 2018. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kyseisestä päätöksestä viimeistään 1 päivänä elokuuta 2017.”

Perustelu

Muutosehdotuksen tarkoituksena on varmistaa, että YMP:n varat kohdistetaan jatkossakin aktiiviviljelijöille ainoina suoriin tukiin oikeutettuina tuensaajina, jotta estetään rahoitusvarojen hajaantuminen.

Muutosehdotus 21

269 artikla

Lisätään 3 kohdan jälkeen uusi kohta.

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Muutetaan asetuksen (EU) N:o 1307/2013 44 artiklan 1 kohtaa seuraavasti:

Viljelyn monipuolistaminen

1. Jos viljelijällä on 10–30 hehtaaria peltoalaa, eikä se ole merkittävän osan vuodesta tai yhden viljelykierron ajan kokonaan sellaisten kasvien viljelyssä, jotka kasvavat veden alla, tällä peltoalalla on viljeltävä vähintään kolmea eri viljelykasvia. Pääkasvin osuus saa olla enintään 50 prosenttia kyseisestä peltoalasta.

Viljelykiertoon voidaan sisällyttää apiloiden ja kaksivuotisten ruohokasvien seoksia tai muunlaisia niittoväli- ja aluskasvien kylvöratkaisuja, jotka vaikuttavat myönteisesti maaperän hedelmällisyyteen ja tuottavuuteen.

Perustelu

Yksinkertaistamisen lisäksi on asetettava virstanpylväitä YMP:n uudistusta varten. Viljelykierto on olennainen osatekijä. [Asetus (EU) N:o 1307/2013]

Muutosehdotus 22

270 artikla

Lisätään 3 kohdan jälkeen uusi kohta.

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

3 d. Lisätään 152 artiklaan kohta seuraavasti:

”1a. Tämän artiklan 1 kohdan nojalla hyväksytty tuottajaorganisaatio voi suunnitella maataloustuotteiden tuotantoa, saattaa markkinoille maataloustuotteita ja neuvotella maataloustuotteiden tarjontaa koskevia sopimuksia jäsentensä puolesta niiden kokonaistuotannon tai tuotannon osan osalta, sanotun vaikuttamatta EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 artiklan 1 kohdan soveltamiseen.”

Perustelu

Tarkoituksena on asettaa 152 artikla kilpailulainsäädännön soveltamista koskevien YMJ-poikkeusten keskiöön AGRI-valiokunnan maatalousmarkkinatyöryhmän esittämän suosituksen 157 a sekä AGRI-valiokunnan EU:n kilpailupolitiikkaa koskevasta vuosikertomuksesta antaman lausunnon 8 kohdan mukaisesti.

Muutosehdotus 23

270 artikla

Lisätään 3 kohdan jälkeen uusi kohta.

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

3 k. Lisätään asetukseen (EU) N:o 1308/2013 artikla seuraavasti:

”152 b artikla

Arvon jakaminen

Maataloustuotteiden tuottajat jollakin 1 artiklan 2 kohdassa luetelluista aloista organisaatioidensa kautta sekä tällaisia tuotteita markkinoille saattavat tai jalostavat yritykset voivat sopia arvon jakamista, markkinabonukset ja -tappiot mukaan lukien, koskevista lausekkeista, joissa määritellään, miten asianomaisten markkinahintojen tai muiden raaka-ainemarkkinoiden hintojen kehitys kohdennetaan niiden kesken, sanotun vaikuttamatta 125 artiklan soveltamiseen sokerialalla.”

Perustelu

Pyritään mahdollistamaan se, että maataloustuotteiden tuottajat voivat sopia organisaatioidensa välityksellä niiden tuotteita markkinoille saattavien tai jalostavien yritysten kanssa lausekkeista, joiden nojalla arvo jaetaan, sokerialan esimerkin mukaisesti.

Muutosehdotus 24

270 artikla

Lisätään 3 kohdan jälkeen uusi kohta.

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

3 z. Lisätään asetuksen (EU) N:o 1308/2013 osaan II uusi luku seuraavasti:

”III a LUKU

Suhteet toimitusketjuun

175 a artikla

Hyvän kauppatavan vastaiset menettelyt

Komissio esittää viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2018 Euroopan parlamentille ja neuvostolle lainsäädäntöehdotuksen unionin laajuisesta kehyksestä, jolla torjutaan käytäntöjä, jotka poikkeavat selvästi hyvästä liiketavasta eivätkä noudata vilpitöntä lähestymistapaa ja tasapuolista kohtelua yhtäältä viljelijöiden ja heidän organisaatioidensa sekä jalostuksesta vastaavien pk-yritysten ja toisaalta toimitusketjun loppupään kauppakumppanien välisessä liiketoiminnassa.”

Perustelu

Säännöksen mukaan komission tulee hyväksyä ennen vuoden 2018 puoliväliä EU:n lainsäädäntökehys hyvän kauppatavan vastaisten käytäntöjen torjumiseksi Euroopan parlamentin 12. joulukuuta 2016 vahvistaman kannan ja AGRI-valiokunnan maatalousmarkkinatyöryhmän antaman suosituksen 113 mukaisesti.

Muutosehdotus 25

270 artikla

Lisätään 4 kohdan jälkeen uusi kohta.

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

4 c. Korvataan 219 artiklan 1 kohdan neljäs alakohta seuraavasti:

”Tällaisilla toimenpiteillä voidaan siinä laajuudessa ja sen ajan kuin on tarpeen markkinahäiriön tai sen uhkan korjaamiseksi laajentaa tai muuttaa muiden tässä asetuksessa säädettyjen toimenpiteiden soveltamisalaa, kestoa tai muita näkökohtia tai säätää vientituista tai keskeyttää tuontitullit kokonaan tai osittain tiettyjen määrien tai kausien osalta taikka ehdottaa asianmukaisia tarjonnan hallintatoimenpiteitä.”

Perustelu

Jotta 219 artiklan vaikuttavuutta voidaan parantaa, on tarpeen suoda komissiolle mahdollisuus käyttää kaikkia sen käytettävissä asetuksen (EU) N:o 1308/2013 mukaisesti olevia keinoja ja samalla myös kaikkia muita asianmukaisia tarjonnanhallintatoimenpiteitä.

II. POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA (AK)

toteaa, että varainhoitoasetuksessa vahvistetaan ne periaatteet ja menettelyt, joita sovelletaan EU:n talousarvion toteutuksessa kaikilla aloilla sekä EU:n varojen käytön ja ohjelmien valvonnassa. Ehdotus kattaa näin ollen EU:n kaiken varainkäytön rahoitusta yhdistävistä välineistä (esim. Euroopan strategisten investointien rahasto ESIR) aina yhteistyössä tapahtuvaan hallinnointiin saakka (esim. Euroopan rakenne- ja investointirahastot – ERI-rahastot – ja keskitetysti hallinnoidut EU-ohjelmat, kuten Horisontti 2020 -puiteohjelma). EU:n varainhoitoasetuksen piiriin kuuluvat myös EU:n toimielinten hallinnolliset kustannukset, ja sen soveltaminen sitoo myös AK:ta yhtenä unionin elimenä.

katsoo, että näin laajan tarkistuksen yhteydessä – muutettavia säädöksiä on 15 – olisi tehtävä vaikutustenarviointi ennen ehdotuksen esittämistä. Vaikutustenarvioinnissa olisi pohdittava esitettyjen ehdotusten alueellista ulottuvuutta ja alueellisia vaikutuksia. Ehdotuksen heijastusvaikutuksia paikallis- ja alueviranomaisiin ja suhteellisuusperiaatteen mukaisuutta on tässä vaiheessa vaikea arvioida. Lisäksi AK suhtautuu epäilevästi Euroopan komission arvioon, että ehdotettu säädös kuuluu unionin yksinomaiseen toimivaltaan. Alakohtaisia säädöksiä koskevissa ehdotuksissa ei nimittäin ainoastaan yhdenmukaisteta tekstiä unionin uusien varainhoitosääntöjen kanssa.

korostaa, että paikallis- ja alueviranomaiset ovat toistuvasti vaatineet sääntöjen yksinkertaistamista ja joustavoittamista, jotta EU:n rahastovarojen käyttö olisi sujuvampaa ja rahastotoimien päivittäinen hallinnointi olisi tuensaajille – etenkin pienille ja keskisuurille yrityksille – ja hallintoviranomaisille helpompaa.

on hyvillään siitä, että AK:n ja Euroopan komission hyvän yhteistyön johdosta säädösehdotukseen on sisällytetty useita yksinkertaistamisehdotuksia niiden joukosta, jotka laadittiin neuvoston puheenjohtajavaltion kanssa järjestetyissä, koheesiopolitiikan yksinkertaistamista käsitelleissä yhteisissä työpajaseminaareissa. Esimerkkinä voidaan mainita komission siirtyminen kohti tulossuuntautuneempaa lähestymistapaa tukien maksamisessa.

suhtautuu yksinkertaistettujen kustannusten käyttömahdollisuuksien laajentamiseen myönteisesti. Parannettavia kohtia on kuitenkin vielä: alueiden komitea ehdottaa erityisesti, että laajennetaan mahdollisuuksia käyttää yksinkertaistettuja kustannuksia yleisen taloudellisen edun mukaisiin palveluihin liittyvissä hankkeissa samaan tapaan kuin valtiontukisääntöjen alaisissa hankkeissa. Lisäksi vakiotaulukkojen käytön ei pitäisi edellyttää Euroopan komission ennakkohyväksyntää, tai ainakin sitä olisi rajattava, jotta hallintoviranomaiset voisivat tehdä merkittäviä yksinkertaistuksia hallinnointiin.

toteaa, että ehdotettujen tarkastuksia koskevien yksinkertaistamistoimenpiteiden odotetaan sujuvoittavan menettelyjä merkittävästi kaikilla EU:n politiikanaloilla, joihin liittyen annetaan EU-rahoitusta. Varainhoitoasetuksessa esitettävien tulosbudjetointia, yksinkertaistamista ja tarkastusten (yhden tarkastuksen) vastavuoroista hyödyntämistä koskevien ehdotusten avulla voidaan saavuttaa merkittävää edistystä, kun tarkastusten, virheiden ja hallinnollisten rasitteiden määrä vähenee, julkisuuskuva kohenee, varojen käyttö tehostuu ja tulossuuntautuneisuus korostuu. Vastavuoroista hyödyntämistä edistävillä toimenpiteillä pyritään siihen, että tarkastuksia tehdään aina kun mahdollista vain yksi, jos se on kansainvälisesti hyväksyttyjen tarkastusstandardien perusteella luotettava.

pitää valitettavana, ettei kaikkia tarkastukseen liittyviä yksinkertaistamisehdotuksia ole sisällytetty säädösehdotukseen. Kohtuuttomista tarkastusvaatimuksista aiheutuu suuria riskejä sekä aluehallinnolle että pk-yrityksille, minkä johdosta monet eivät yksinkertaisesti pidä ERI-rahastotuen hakemista vaivan arvoisena. Tuensaajille aiheutuvaa taakkaa olisi edelleen vähennettävä jatkamalla yksinkertaistamista. Tässä yhteydessä olisi otettava huomioon ehdotus, jonka mukaan tarkastusviranomaisten olisi hyödynnettävä hallintoviranomaisten tekemiä hallinnon tarkastuksia vastavuoroisesti, ja hyödynnettävä ensimmäistä valvontatasoa sen sijaan, että palataan tuensaajatasolle.

suosittaa tarkastusvaatimusten keventämistä ja niiden läpinäkyvyyden lisäämistä. Erityisesti olisi lyhennettävä digitaalisten tietojen säilytysaikaa, sillä tallennuskustannukset voivat nousta yhtä suuriksi kuin nykyiset arkistointikustannukset.

kehottaa tekemään mahdolliseksi tarkastusstrategian räätälöimisen toimenpideohjelman mukaan. Strategian olisi pohjauduttava jäsenvaltioiden tarkastusviranomaisilta edellytettäviin menetelmiin ja periaatteisiin, joita ovat suhteellisuutta koskevat periaatteet, palkitseminen hyvistä tuloksista, joita on saavutettu aiempiin tarkastuksiin nähden, ja kansallisten tarkastusmenetelmien käyttö.

10.

pitää tervetulleena varainhoitoasetukseen sisällytettäväksi esitettyä ehdotusta siitä, että rahoitusta ei kytketä asianomaisten toimien kustannuksiin vaan toteuttamisen edistymiselle asetettujen ehtojen täyttämiseen tai ohjelman tavoitteiden saavuttamiseen. Komitea kehottaa edistämään tulosbudjetoinnin laajempaa käyttöä.

11.

pitää ilahduttavana, että säädösehdotukseen sisältyy komitean ehdottama mahdollisuus tehdä sopimuksia suoraan valtakunnallisten tai alueellisten julkisomisteisten kehitysrahoituslaitosten kanssa, kun ne toimivat rahoituksen välittäjänä rahoitusvälineitä täytäntöönpantaessa.

12.

on tyytyväinen yhteisten toimintasuunnitelmien ehdotettuun yksinkertaistamiseen mutta huomauttaa, ettei tällaisia toimintasuunnitelmia ole toistaiseksi juurikaan käytetty, koska hallintoviranomaiset ovat pelänneet tarkastajien tulkitsevan yhteisiä toimintasuunnitelmia koskevia sääntöjä eri tavoin ja määräävän rahoitusoikaisuja. Yhteisten toimintasuunnitelmien käyttö edellyttää myös monikerroksisempaa hallintoa. Komitea ehdottaakin yhteisten toimintasuunnitelmien käytöstä saatujen kokemusten tarkastelemista ja toteutusmekanismin arviointia ja pyytää saada tietoa siitä, mitä käytännön toimia Euroopan komissio on toteuttanut luottamuspulan ja epävarmuuden korjaamiseksi. Komitea pyytää Euroopan komissiota esittämään yhteisen toimintasuunnitelman mallin, jota varten komission olisi pyydettävä neuvoja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelta. Komitea suosittaa voimakkaasti, että kaikissa jäsenvaltioissa käynnistetään jo nykyisellä kaudella useita kokeiluja, jotta yhteisiä toimintasuunnitelmia voidaan testata niiden levittämiseksi laajaan käyttöön vuoden 2020 jälkeen.

13.

on tyytyväinen siihen, että ehdotukset (ERI-rahastojen yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 38 artiklan 1 kohdan c alakohta ja 39 a artikla), joiden avulla on tarkoitus edistää ERI-rahastojen ja ESIR-rahaston yhteiskäyttöä erityisesti rahoitusvälineiden osalta, vaikuttavat kaiken kaikkiaan erittäin myönteisiltä ja vastannevat alueiden komitean kehotuksiin lisätä ERI-rahastojen ja ESIR-rahaston yhteisvaikutuksia. Edelleen on kuitenkin hieman epäselvää, millaista lisäarvoa tuottaa kahden toteutusmekanismin käyttö kierrätettäessä varoja, mikä voidaan tehdä sekä ESIRin että ERI-rahastojen kautta. Kahdesta toteutusmekanismista aiheutuvaa hallinnollista taakkaa voidaan välttää ERI-rahastojen ja ESIRin yhdistetyn käytön tapauskohtaisella ennakkoarvioinnilla. AK kiinnittää lisäksi huomiota siihen, että ESIRin täytäntöönpanoa ja siihen liittyviä ehtoja pidetään ERI-rahastoja yksinkertaisempina. ESIRin ja Horisontti 2020 -puiteohjelman kaltaisten suoraan hallinnoitujen EU-rahastovarojen ja yhdessä hallinnoitujen ERI-rahastojen erilainen asema valtiontukien alalla lisää hallintotaakkaa ja haittaa välineiden välisten synergiavaikutusten syntymistä.

14.

pitää valitettavana, että säädösehdotuksella avataan mahdollisuus siirtää koheesiopolitiikkaan varattuja määrärahoja muihin keskitetysti hallinnoituihin ohjelmiin tai lisäämään Euroopan strategisten investointien rahaston riskinkantokykyä. Asia vaikuttaa paikallis- ja aluetason näkökulmasta ongelmalliselta, sillä siirto tehdään jäsenvaltion pyynnöstä eikä tarvetta kuulla paikallis- ja alueviranomaisia mainita nimenomaisesti. Paikallis- ja alueviranomaiset suhtautuvatkin tähän ehdotukseen sen nykymuodossa torjuvasti, ja AK ehdottaa, että komission edellytetään tarkistavan pyynnön ja antavan luvan varojen siirtoon vain, jos pyynnön ovat panneet alulle hallintoviranomaiset tai asianomaiset paikallis- ja alueviranomaiset ja/tai nämä ovat antaneet sille hyväksyntänsä. Paikallis- ja alueviranomaisten pitäisi voida tehdä aloite kyseisenlaisen pyynnön tekemiseksi.

15.

kehottaa mahdollistamaan säädösehdotuksessa myös varojen siirtäminen keskitetysti hallinnoiduista ohjelmista ja ESIR-rahastosta koheesiopolitiikan alalle. Näitä seikkoja käsitellään muutosehdotuksessa 1.

16.

korostaa, että monimutkaisuus juontaa usein juurensa delegoiduista säädöksistä ja täytäntöönpanosäädöksistä mutta myös komission ohjeasiakirjoista. Suuri osa hallinnointiin, tarkastuksiin ja valvontaan liittyvistä epäselvyyksistä ja lisävelvoitteista on peräisin näistä toissijaisista säännöksistä. Sääntelyn yksinkertaistaminen tällä tasolla olisikin tarpeen.

17.

huomauttaa, että maaliskuun 3. päivänä 2014 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 480/2014 27 artiklan 2 kohdassa säädetään oikeussäännön taannehtivuudesta toimien valvonnassa ja tarkastuksissa, kun näistä aiheutuu kohtuutonta oikeudellista epävarmuutta avustuksen saajille. Taannehtivuusperiaatetta ei tule soveltaa muulloin kun tapauksissa, joissa se on suotuisampi avustuksen saajille.

Yksinkertaistamisehdotukset vuoden 2020 jälkeistä ohjelmakautta ajatellen

18.

katsoo, että koheesiopolitiikan yksinkertaistamista olisi jatkettava vuoden 2020 jälkeistä ohjelmakautta koskevissa ehdotuksissa. Seuraavat kysymykset pitäisi ratkaista ensi tilassa:

—	Luodaan tasapuoliset toimintaedellytykset kaikkien EU:n eri rahoitusvälineiden osalta soveltamalla yhteisiä määritelmiä, jotta tuloksia voidaan vertailla ja rahastovaroja yhdistää.

—	Tutkitaan, miten koheesiopolitiikan ennakkoehtojärjestelmän (yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 19 artikla) avulla voitaisiin edistää yksinkertaistamista.

—	Pohditaan uudelleen monitasoisen lähestymistavan soveltamista yhteistyössä hallinnoitavissa ohjelmissa: asiat olisi tehokkaampaa hoitaa ohjelman maatieteellisestä laajuudesta riippuen joko alue-/paikallisviranomaisten tai valtiotason viranomaisten kanssa.

—

Avoimuuden parantamiseksi ja sääntelyn yksinkertaistamiseksi tulisi kaikkien ERI-rahastojen kohdalla soveltaa samoja sääntöjä. Tähän voidaan päästä luomalla yksi keskitetty yhteyspiste ERI-rahastojen edunsaajien hakemuksia varten, jotta varmistetaan rahastojen palvelujen helppo ja tasapuolinen käyttö.

—

Rajataan ehdot siten, että ne sisältyvät yksiin ja samoihin yleisiin sääntöihin. Varainhoitosäännökset eivät saisi mahdollistaa lisäehtoja, jotka koskevat rahastokohtaisia sääntöjä tarkastuksista ja kustannusten tukikelpoisuudesta tietyissä rahastoissa ja ohjelmissa. Rahastokohtaiset asetukset olisi rajoitettava koskemaan vain sääntöjä ohjelman sisällöstä ja raportoinnista. Tällaisen ylisääntelyn estämisen tulisi koskea myös kaikkia yhteistyössä hallinnoitaviin ohjelmiin osallistuvia kumppanitahoja.

—	Karsitaan vuotuisten täytäntöönpanokertomusten sisältöä siten, että niissä esitetään vain keskeiset tiedot ohjelman täytäntöönpanosta, jotta hallintoviranomaisille ei aiheudu tarpeetonta lisätaakkaa.

—	Poistetaan käytöstä byrokraattiset menettelyt, jotka tuottavat vain vähän lisäarvoa ja joita sovelletaan täysin eri tavoin. Esimerkkinä voidaan mainita nimeämismenettely (yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 124 artikla).

—	Kehitetään eriytettyjä tarkastuksia ja raportointia EU:n ja kansallisten tarkastus- ja hallintoviranomaisten välisten luottamussopimusten avulla.

—

Lisätään tarkastusviranomaisen tehtäviä koskevaan artiklaan (yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 127 artikla) tarkastustaakan välttämiseksi seuraava virke: ”Tästä tarkastusstrategiasta tehdään etukäteen selkoa hallintoviranomaiselle, ja komissio arvioi sen suhteellisuusperiaatteen turvaamiseksi ja kulloiseenkin toimenpideohjelmaan liittyvien riskien huomioon ottamiseksi.”

—	Otetaan esimerkiksi ohjelmakaudella 2007–2013 sovellettu ennakkoarviointi- ja nimeämismenettely, jossa komissio tarkisti ja vahvisti kaikki hallintoviranomaisten luomat järjestelmät. Näin voidaan varmistaa rahoituksen nopeampi toteutuminen ohjelmakauden alussa.

—	Maksujen keskeyttämistä koskevien säännösten (yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 142 artikla) olisi sallittava suurempi joustavuus.

—	Olisi tehtävä ero petostarkoituksessa tehtyjen virheiden ja tahattomien virheiden välillä.

—	Luodaan suurempi luottamus ERI-rahastojen yhteiseen hallinnointiin osallistuvien toimijoiden ja Euroopan komission välille.

—

Asetuksen (EU) N:o 480/2014 28 artiklassa viitataan hyväksyttävissä olevaan kahden prosentin virhetasoon. Kokemus on osoittanut, että taso ei ole tarkoituksenmukainen koheesiopoliittisissa hankkeissa. Koska kansainvälisissä tarkastusstandardeissa ei aseteta lukumääräisiä sääntöjä, rajaa lienee mahdollista nostaa viiteen prosenttiin.

19.

korostaa, että säädösehdotus unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja siihen liittyvät viidentoista säädöksen sisältämät alakohtaiset säännöt koskevat AK:n kaikkia valiokuntia ja niitä on kuultu lausunnon valmisteluvaiheessa. EU:n talousarviota tarkasteleva COTER-valiokunnan työryhmä osallistui niin ikään lausunnon laadintaan.

Bryssel 11. toukokuuta 2017.

Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja

Markku MARKKULA