9.6.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 185/105

1.

antaa tunnustusta Euroopan unionin toimielimille pyrkimyksistä varmistaa korkean osaamistason työvoiman riittävä tarjonta vahvistamalla EU:n yhteisiä normeja ja menettelyitä, jotka koskevat tällaisten muuttajien pääsyä unionin työmarkkinoille. Ehdotetut ratkaisut ovat tässä tilanteessa askel oikeaan suuntaan ja vastaavat ainakin osittain kritiikkiin, jota on esitetty nyt voimassa olevaa direktiiviä kohtaan.

2.

katsoo, että todellisten laillisten/dokumentoitujen maahantulomahdollisuuksien edistäminen ja luominen kolmansien maiden kansalaisia varten on asia, jonka on jatkossakin oltava yksi muuttoliikepolitiikan painopisteistä sekä EU-tasolla että yksittäisissä jäsenvaltioissa ja alueilla. Näin ollen erittäin päteviin muuttajiin sovellettavan oikeudellisen kehyksen parantaminen on tärkeä osa ihmisoikeuksien kunnioittamisen, kansainvälisten velvoitteiden ja solidaarisuuden periaatteisiin pohjautuvan kattavan eurooppalaisen muuttoliikepolitiikan välttämätöntä kehittämistä.

3.

on sitä mieltä, että Euroopan unionin pitkän aikavälin tavoite eli pysyminen kilpailukykyisenä globaalina toimijana edellyttää kattavan strategian laatimista ja muokkaamista paitsi inhimillisen pääoman myös rahoitusinvestointien houkuttelemiseksi kolmansista maista. Viimeksi mainittu on olennaisen tärkeää kaikissa talousjärjestelmissä, joissa pyritään lisäämään innovointia, nostamaan teknologian tasoa ja parantamaan kilpailukykyä, mutta erityisen tärkeää se on eräissä jäsenvaltioissa käynnissä olevan väestönkehityksen ja EU:n työmarkkinoihin liittyvien ongelmien kannalta.

4.

huomauttaa, että Euroopan unioni kärsii jo nyt rakenteellisesta työntekijäpulasta tietyillä aloilla ja että nämä puutteet pahenevat epäsuotuisan väestökehityksen myötä. Samaan aikaan Euroopan unioni on jäämässä häviölle kilpailussa lahjakkuuksista globaaleja pelureita kuten Yhdysvaltoja, Kanadaa ja Australiaa vastaan.

5.

huomauttaa, että toimet työntekijöiden saamiseksi kolmansista maista eivät voi eivätkä saa korvata laaja-alaisia, pitkän aikavälin investointeja EU:n asukkaiden yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen. Ottaen huomioon, että monet maat etenkin Itä-Euroopassa kärsivät aivovuodosta (osaamisen siirtymisestä ulkomaille), jolloin ko. maassa tai alueella on uhkana väestön väheneminen ja älymystön muuttaminen muualle, tällaiset investoinnit tulee kohdentaa nykyistä paremmin sellaisille ammattialoille, joiden on todettu olevan strategisesti tärkeitä tai kärsivän työvoimapulasta, ja niiden avulla olisi kehitettävä erityistoimenpiteitä niiden tukemiseksi, jotka haluavat kouluttautua näille aloille.

6.

panee tyytyväisenä merkille laajan kuulemisprosessin direktiivin nykyisen version laatimisvaiheessa, mutta on huolissaan siitä, että prosessia ei toteutettu riittävässä määrin aluetasolla yhteistyössä alue- ja paikallishallinnon kanssa, vaikka ne tuntevat parhaiten paikallisten ja alueellisten työmarkkinoiden tarpeet.

7.

muistuttaa myös, että alue- ja paikallisviranomaisilla on erittäin tärkeä rooli julkisten palvelujen tarjoamisessa maahanmuuttajille. Tämä koskee pääsyä työmarkkinoille sekä muita kotoutumisen osa-alueita (koulutus, asuminen, terveydenhoito jne.).

8.

korostaa, että aluetason instituutioiden rooli on keskeinen työmarkkinatarpeiden kartoittamisessa ja suojamenettelyjen (työmarkkinatesti) käyttöönottoa edellyttävien olosuhteiden määrittämisessä. Näiden instituutioiden roolina voisi kuitenkin myös olla myönteisen ilmapiirin luominen ehdotettuja ratkaisuja varten ja sinisen kortin menettelyn tunnettuuden parantamiseen tarvittavan kriittisen massan luominen.

9.

panee merkille, että vuonna 2009 toteutetut järjestelyt eivät vastanneet odotuksia. Yksi syy tähän oli mahdollisuus käyttää samanaikaisesti rinnakkaisia, sekä kansallisiin ratkaisuihin että direktiiviin perustuvia järjestelmiä.

10.

toteaa, että tähänastiset kokemukset sinisen kortin menettelyn täytäntöönpanosta osoittavat, että vaikka Euroopan komissio pyrkii eurooppalaistamaan muuttoliikepolitiikkaa ja alakohtaisia toimenpiteitä, jäsenvaltiot ovat edelleen taipuvaisia säilyttämään ja kehittämään kansallisia ratkaisuja.

11.

huomauttaa, että vuonna 2009 käyttöönotetut järjestelyt eivät myöskään vastanneet monia muuttajien ja työnantajien tarpeita ja odotuksia. Sen sijaan ne johtivat siihen, että EU:ssa säilyi hajanainen järjestelmä, joka yleisesti ottaen tarjoaa erittäin päteville työntekijöille ja heidän perheilleen liian vähän oikeuksia ja aiheuttaa työnhakijoille, työnantajille ja jäsenvaltioiden hallintotahoille suuria kustannuksia. Lisäksi järjestelmä tunnetaan EU:n ulkopuolella huonosti, joten se ei kokonaisuudessaan edelleenkään ole houkutteleva.

12.

on tyytyväinen ehdotukseen alentaa tulorajoja, ottaa käyttöön sisäistä liikkuvuutta edistäviä välineitä, helpottaa pitkäkestoisen oleskeluluvan saantia ja ottaa huomioon EU:n alueella jo oleskelevat muuttajat.

13.

pohtii, olisiko jatkuvasti kiihtyvän lahjakkuuksista käytävän kilpailun vuoksi aiheellista harkita sitä, että eurooppalaiseen muuttojärjestelmään otettaisiin osatekijöitä tarjontaperusteisesta järjestelmästä (supply-driven system / point based system) tai yhdistelmäjärjestelmästä, samaan tapaan kuin on tehty maissa, jotka ovat tehokkaammin onnistuneet houkuttelemaan korkean osaamistason työntekijöitä (Australia, Kanada).

14.

korostaa, että korkean osaamistason työntekijöiden päätöksentekoon keskeisesti vaikuttavia seikkoja ovat muun muassa mahdollisuus ammatilliseen urakehitykseen, laitteiden/varusteiden saanti, viestinnän kieli sekä koulutusta vastaavat työtehtävät. Alueiden komitea pelkää, ettei ehdotetuissa ratkaisuissa oteta näitä asioita vieläkään riittävästi huomioon.

15.

panee tyytyväisenä merkille, että sininen kortti voidaan myöntää paitsi EU:n alueelle saapuville työntekijöille myös niille, jotka jo oleskelevat unionin alueella.

16.

toteaa kuitenkin samalla, että on tarkennettava sitä, miksi tämä mahdollisuus avataan vain pakolaisiksi tunnustetuille henkilöille. Ehdotetussa direktiivissä erikseen jätetään tämän mahdollisuuden ulkopuolelle kausityöntekijät ja lähetetyt työntekijät sekä henkilöt, joiden pakolaisasemaa koskeva menettely on kesken. Alueiden komitea ymmärtää tällaisen päätöksen poliittiset syyt mutta katsoo, että mahdollisuuden avaaminen koulutusta vastaavan työn saamiseen myös muille EU:n alueella oleskeleville ryhmille voisi tarjota asianomaisille muuttajille ja työnantajille nykyistä vakaampia tulevaisuudennäkymiä ja siten mahdollistaa inhimillisen pääoman paremman hyödyntämisen.

17.

toteaa, että toimenpiteillä, jotka liittyvät kolmansien maiden kansalaisten rekrytointiin korkeaa osaamistasoa vaativaan työhön, olisi pyrittävä maahanmuuttajien houkuttelemisen lisäksi luomaan olosuhteet, joissa he todennäköisemmin myös jäisivät EU:hun ja kotoutuisivat onnistuneesti.

18.

suosittaa, että kysymystä korkean osaamistason työntekijöiden rekrytoimisesta käsitellään kokonaisvaltaisesti ja laaja-alaisesti ottaen huomioon muuttoprosessin looginen kulku rekrytoinnista osaamisen validoinnin ja määrittämisen kautta aina onnistuneeseen kotoutumiseen ja lopulta vapaaseen liikkuvuuteen EU:n työmarkkinoilla.

19.

pitää tarpeellisena, että ehdotettujen toimenpiteiden yhteydessä kehitetään yhdenmukainen, yleisesti hyväksytty menetelmä tietojen keräämiseksi korkean osaamistason työntekijöiden tarpeesta eri ammateissa ja eri työmarkkinoilla. Jäsenvaltioiden työmarkkinoiden puutteisiin nykyistä paremmin vastaavien mekanismien luominen edellyttäisi EURES-portaalin ja Europassin kaltaisten aloitteiden ja uuden osaamisohjelman puitteissa suunnitteilla olevien toimien kehittämistä edelleen, jotta työnhakijoita etsivät työnantajat ja potentiaaliset työntekijät, joilla on soveltuva pätevyys, voisivat kohdata toisensa. Komitea korostaa samalla Euroopan alueiden potentiaalista keskeistä roolia tällaisten tietojen keräämisessä.

20.

on huolissaan siitä, että ehdotetuissa toimenpiteissä ei oteta riittävästi huomioon nuoria vastavalmistuneita, joiden tulotaso saattaa olla riittämätön direktiivissä asetettujen kriteerien täyttämiseksi.

21.

korostaa, että kysymys pätevyyden tunnustamisesta – ja prosessin käytännön näkökohdat – ovat erityisen tärkeitä pakolaisaseman saaneille ja toissijaista suojelua saaville henkilöille, joilla on ensimmäistä kertaa mahdollisuus hyötyä järjestelmästä. Voidaan odottaa, että näiden henkilöiden pätevyyden osoittaminen asiakirjoin on erityisen vaikeaa ja monimutkaista.

22.

korostaa, että on syytä kiinnittää enemmän huomiota eettisiin näkökohtiin, jotka liittyvät korkean osaamistason työntekijöiden rekrytointiin kolmansista maista. Olisi pyrittävä laatimaan tehokkaita menetelmiä, joilla torjutaan aivovuotoa maista, jotka ovat vähemmän kehittyneitä ja joissa inhimillisen pääoman taso on alhaisempi.

23.

ehdottaa, että laaditaan perusteellinen ja luotettava analyysi, jossa käsitellään korkean osaamistason työntekijöiden pakoa kolmansista maista ja aivovuodon mahdollisia vaikutuksia. Analyysin päätelmien pohjalta tulee kehittää – EU:n ja muuttajien alkuperämaiden – yhteistä toimintaa, jolla pyritään torjumaan muuttoliikkeen kielteisiä seurauksia ja luomaan mahdollisuuksien mukaan ratkaisuja, jotka hyödyttävät kaikkia: alkuperämaita, kohdemaita ja muuttajia itseään.

24.

toteaa, että muuttoprosessi on aina monimutkainen ja monitasoinen ilmiö, jossa tärkeässä roolissa ovat sekä muuttajien alkuperämaat että kohdemaat. Muun muassa edellä mainittujen eettisten kysymysten kohdalla on syytä tiivistää vuoropuhelua ja tehostaa yhteistyötä EU:n toimielinten ja muuttajien alkuperämaiden ja kauttakulkumaiden instituutioiden välillä myös alue- ja paikallistasolla. Tässä yhteistyössä tulee kansainvälisen julkisoikeuden välineiden pohjalta hyödyntää olemassa olevia elimiä ja foorumeja, joita ovat esim. ARLEM, CORLEAP, Ukraina-erityistyöryhmä, neuvoa-antavat sekakomiteat ja työryhmät. Kiertomuuttomekanismien tukemisessa olisi hyödynnettävä Euroopan koulutussäätiön kokemuksia.

25.

katsoo, että ehdotus on toissijaisuusperiaatteen mukainen, sillä tavoitetta – pärjätä kansainvälisessä kilpailussa korkean osaamistason työntekijöistä – ei voida saavuttaa riittävän hyvin jäsenvaltioiden omin toimin, vaan se voidaan asian laajuuden vuoksi saavuttaa paremmin EU:n tasolla. Ehdotetut toimenpiteet eivät ylitä sitä, mikä on tarpeen, jotta voidaan parantaa EU:n kykyä houkutella korkean osaamistason kansalaisia kolmansista maista ja saada heidät jäämään sekä tehostaa heidän liikkuvuuttaan ja kiertoaan työpaikasta toiseen eri jäsenvaltioissa. Ehdotuksessa myös jätetään jäsenvaltioille joustonvaraa siihen, että ne voivat mukauttaa järjestelmän kansallisiin olosuhteisiin sopivaksi. Ehdotus on siten suhteellisuusperiaatteen mukainen.

26.

korostaa, että muuttoliikkeen sosioekonomiset seuraukset, kuten vaikutus työmarkkinoiden toimintaan sekä yhteiskunnalliseen ja kulttuurielämään, tuntuvat selvimmin alue- ja paikallistasolla. Vastaavasti myös Euroopan kilpailukykyä kokonaisuutena olisi pidettävä abstraktina käsitteenä, sillä olennaista on Euroopan kaupunkien ja alueiden kilpailukyvyn ja innovatiivisuuden varmistaminen lähtien liikkeelle voittoa tavoittelemattomien toimijoiden ja yhteisötalouden toimijoiden päivittäin tekemästä työstä.

27.

toteaa, että alueellisen ulottuvuuden tuominen ehdotetuista toimenpiteistä käytävään keskusteluun nostaa esiin monenlaisia paradokseja. Yksi niistä on se, että kehittyneimmät alueet voivat vetää puoleensa korkean osaamistason maahanmuuttajia, vaikka samaan aikaan heidän läsnäolonsa olisi suotavinta alueilla, jotka eivät pysty tarjoamaan yhtä houkuttelevia työ- ja elinoloja.

28.

on tyytyväinen siihen, että käyttöön on jätetty turvaamismenettelyt, jotka voidaan panna täytäntöön, jos tietyn maan työmarkkinatilanne heikkenee.

29.

korostaa, että paikallis- ja aluetasolle erityisen tärkeä kysymys siitä, miten voidaan tehostaa kotouttamistoimenpiteitä ja miten voidaan hyödyntää parhaita käytänteitä tällä alalla, on jäänyt liian vähälle huomiolle komission ehdotuksessa.

30.

ehdottaa, että paikallis- ja aluetasoisten kumppaneiden rooli otetaan huomioon eri tasoilla, muun muassa luotaessa kokeellisia pikajärjestelmiä (fast-track) alueiden, valtioiden ja yksityissektorin välisen kumppanuuden puitteissa, jaettaessa tehokkaasti hyviä käytänteitä, jotka koskevat erityisesti pätevyyden tunnustamista, rakenteellisten kohtaamisongelmien vähentämistä ja tehokasta kotouttamista, sekä toteutettaessa toimenpiteitä, joiden avulla voidaan parhaiten sovittaa yhteen työnhakijoiden muodollinen pätevyys ja paikallisten ja alueellisten työmarkkinoiden tarpeet.

31.

painottaa tarvetta luoda yrityksiin nykyistä suorempi yhteys viestinnän alalla ja ottaa yritykset mukaan sellaisten aloitteiden kehittämiseen, joissa tavoitteena on työelämään integroituminen.