21.4.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 125/34

Esittelijä:

Stefan BACK

1.1

ETSK toteaa jälleen kannattavansa vuoden 2012 toimintasuunnitelmaa innovatiivisen ja kilpailukykyisen turvallisuusalan edistämiseksi (toimintasuunnitelma) (1).

1.2

ETSK kiinnittää myös huomiota Euroopan turvallisuusagendaan (turvallisuusagenda) (2) ja ilmaisee jälleen kerran tukensa ampuma-aseiden ja räjähteiden laittoman kaupan ja käytön torjumista koskevalle toimintasuunnitelmalle sekä ehdotukselle terrorismin torjuntaa koskevaksi direktiiviksi (3)  (4).

1.3

ETSK suhtautuu myönteisesti – jäljempänä esitetyin varauksin – nyt myös tavoitteeseen, johon pyritään komission ehdotuksella asetukseksi ilmailun turvatarkastuslaitteita koskevan unionin sertifiointijärjestelmän perustamisesta (5) (ehdotus), ensimmäisenä askeleena toimintasuunnitelman toteuttamisessa. Komitea on tyytyväinen siihen, että ehdotuksen tavoitteena on ottaa käyttöön keskitettyyn sertifiointiin perustuva tarkastuslaitteiden tyyppihyväksyntäjärjestelmä, jotta voidaan yksinkertaistaa tuotteiden saattamista markkinoille, alentaa kustannuksia, lisätä markkinavolyymia ja parantaa Euroopan turvallisuusalan tuotteiden kilpailukykyä.

1.4

ETSK pahoittelee kuitenkin sitä, ettei ehdotuksella luoda EU:n laajuista hyväksyntäviranomaista integroituine tutkimuslaitoksineen, sillä tämä olisi mahdollistanut optimaalisen tehokkuuden ja kustannusten alenemisen. ETSK epäilee suuresti, olisiko ehdotettu jako tutkimuslaitoksiin ja hyväksyntäviranomaisiin tehokas vaihtoehto resurssienkäytön kannalta.

1.5

ETSK pahoittelee myös sitä, ettei ehdotuksessa ole otettu huomioon yhteisistä siviili-ilmailun turvaamista koskevista säännöistä annetun asetuksen (EY) N:o 300/2008 (6) 6 artiklassa säädettyä mahdollisuutta määrätä kansallisella tasolla kyseisen asetuksen mukaista perustasoa tiukempia vaatimuksia, mitä ETSK nimenomaisesti pitää tervetulleena kyseistä asetusehdotusta käsittelevässä lausunnossaan (7).

1.6

ETSK pitää lisäksi valitettavana, että sisämarkkinanäkökohdat näyttää asetetun etusijalle turvallisuuskysymyksiin nähden siinä määrin, ettei edes ole myönnetty mahdollisuutta sallia täydentäviä kansallisia turvallisuusvaatimuksia elintärkeiden kansallisten etujen turvaamiseksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 114 artiklan 10 kohdan mukaisesti.

1.7

Tähän liittyen ETSK pahoittelee myös sitä, ettei Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa sallita erityisiä kansallisia toimenpiteitä keskeisten kansallisten etujen suojelemiseksi terroriteoilta samaan tapaan kuin mitä todetaan sotatarvikkeista SEUT-sopimuksen 346 artiklassa tai julkisista hankinnoista annetun direktiivin 2014/24/EU 15 artiklassa (8).

1.8

ETSK kyseenalaistaa ehdotuksen 24 artiklan 3 kohdan säännöksen tarkoituksenmukaisuuden – siinä täsmennetään, että komissio toimii tutkimuslaitosten koordinointikomitean puheenjohtajana –, kun otetaan huomioon tutkimuslaitosten käsittelemien kysymysten hyvin tekninen ja monimutkainen luonne.

1.9

Tähän liittyen ETSK myös pahoittelee sitä, ettei ole pohdittu mahdollisuutta sisällyttää ehdotukseen eri kansallisten hyväksyntäviranomaisten välistä tietojenvaihto- ja koordinointijärjestelmää.

1.10

ETSK epäilee, mennäänkö ehdotuksessa pidemmälle kuin mitä SEUT-sopimuksen 290 artiklan 1 kohdan nojalla sallitaan, kun kyse on delegoitujen säädösten käytön hyväksymisestä teknisten määräysten muuttamiseksi. Tämä koskee erityisesti ehdotuksen 27 artiklan a kohtaa, jossa ei aseteta rajoja sellaisten uusien suorituskykyvaatimusten laajuudelle tai luonteelle, jotka voidaan sisällyttää ehdotuksen liitteeseen I delegoiduin säädöksin.

1.11

ETSK korostaa, että jos komission on tarkoitus antaa lainsäädäntöä tällä alalla, sillä on joka tapauksessa oltava tarvittava tekninen pätevyys säädösten laadun varmistamiseksi.

1.12

ETSK suhtautuu periaatteessa myönteisesti ehdotukseen, jonka mukaan EU:n olisi pyrittävä Euroopan siviili-ilmailukonferenssin (ECAC) täysjäseneksi. Kun kuitenkin otetaan huomioon, että ECAC:n nykyisessä perussäännössä jäseniksi hyväksytään ainoastaan valtiot ja ECAC:n jäsenmäärä on EU:n jäsenvaltioiden lukumäärää suurempi sekä se, että tällaisten mahdollisten jäsenyydestä käytävien neuvottelujen tulosta ei voida pitää itsestäänselvyytenä, saattaisi olla realistisempaa todeta, että EU:n olisi ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin tullakseen ECAC:n jäseneksi.

1.13

ETSK on pannut merkille ehdotuksen säännöksen, jonka mukaan keskimääräinen aika, joka kuluu tutkimuslaitoksessa suoritettavaa testausta koskevasta pyynnöstä testitulosten toimittamiseen asianomaiselle hyväksyntäviranomaiselle, on enintään kuusi kuukautta. ETSK ehdottaa, että parempi vaihtoehto olisi, jos tutkimuslaitos laatisi alustavan arvion pyynnöstä määritelläkseen testausta varten tarvittavan ajan ja ilmoittaisi tästä hakijalle asetetun määräajan kuluessa. Mikäli testauksen suorittamiselle asetettua määräaikaa ei tämän jälkeen kyetä noudattamaan, hakijalle olisi ilmoitettava asiasta ja selitettävä viivästyksen syyt.

1.14

ETSK toteaa, että ECAC:n tuotearviointijärjestelmä toimii nykyisin hyvin ja että EU:n tyyppihyväksyntäjärjestelmän lisäarvo voi siksi olla toiminnallisista syistä kyseenalainen. Tämä huomio ei kuitenkaan koske ehdotuksessa asetettuja sisämarkkinatavoitteita.

1.15

Edellä esitetyistä syistä ETSK epäilee nykymuotoisen ehdotuksen lisäarvoa ja kehottaa näin ollen komissiota harkitsemaan uudelleen ehdotuksen sisältöä ottaakseen huomioon tässä lausunnossa esitetyt huomiot.

2.1

Ehdotus on virstanpylväs toimintasuunnitelman (9) täytäntöönpanemiseksi. Toimintasuunnitelman tavoitteet ovat seuraavat:

2.2

Yhtenä toimintasuunnitelman tärkeänä tavoitteena on poistaa turvallisuusalan markkinoiden hajanaisuus ottamalla käyttöön turvallisuusteknologiaa koskevat EU:n laajuiset sertifiointijärjestelmät lentoasemien turvatarkastuslaitteista ja hälytysjärjestelmistä alkaen. Tätä varten on luotava keskitetty järjestelmä sertifioinnin saamiseksi, ja sertifioiduille tuotteille on annettava pääsy markkinoille koko EU:ssa. Tämä johtaisi yksinkertaistamiseen, sertifiointikustannusten alenemiseen, kotimarkkinoiden volyymin lisääntymiseen ja näin ollen kilpailukyvyn paranemiseen verrattuna yhdysvaltalaisiin ja kiinalaisiin tuotteisiin, joiden etuna ovat suuremmat volyymit laajoilla kotimaanmarkkinoilla.

2.3

Turvallisuusagendassa (10) kannatetaan toimintasuunnitelmaa, kun kyse on koulutuksen, rahoituksen, tutkimuksen ja innovoinnin kaltaisista tukitoimista.

2.4

Turvallisuusagenda sisältää laajan valikoiman toimenpiteitä, jotka kattavat terrorismin rahoituksen estämisen sekä ampuma-aseiden ja räjähteiden laittoman kaupan ja käytön torjunnan sekä lisätoimenpiteet kansalaisten ja kriittisten infrastruktuurien suojelemiseksi, mukaan lukien toimintasuunnitelma ampuma-aseiden ja räjähteiden laittoman kaupan ja käytön torjumiseksi ja ehdotus terrorismin torjuntaa koskevaksi direktiiviksi (11).

2.5

Ehdotuksella otetaan käyttöön sertifiointijärjestelmä, joka perustuu yhteisiin suorituskykyvaatimuksiin, yhteisiin testausmenetelmiin sekä testauslaboratorioiden (tutkimuslaitokset) akkreditointiin.

2.6

Suorituskykyvaatimukset vastaavat yhteisistä siviili-ilmailun turvaamista koskevista säännöistä annetussa asetuksessa (EY) N:o 300/2008 (12) ja sen täytäntöönpanosäädöksissä (ehdotuksen 4 artikla ja liite I) vahvistettuja vaatimuksia.

2.7

Arviointimenetelmät on kehitetty ECAC:n hyväksymän yhteisen arviointiprosessin puitteissa.

2.8

Kullakin jäsenvaltiolla tulee olla hyväksyntäviranomainen, joka on toimivaltainen kaikissa laitteiden hyväksyntään liittyvissä kysymyksissä (ehdotuksen 6 artikla). Jäsenvaltiot eivät saa asettaa sertifioituja laitteita koskevia lisävaatimuksia (ehdotuksen 4 artikla).

2.9

Ehdotuksessa vahvistetaan menettelyt sellaisten laitteiden käsittelemiseksi, jotka aiheuttavat riskin kansallisella tasolla tai jotka eivät ole sertifioinnin kattaman tyypin mukaisia (ehdotuksen 17–19 artikla).

3.1

ETSK on jo aiemmin todennut suhtautuvansa myönteisesti toimintasuunnitelmaan (13), Euroopan turvallisuusagendaan, toimintasuunnitelmaan ampuma-aseiden ja räjähteiden laittoman kaupan ja käytön torjumiseksi sekä ehdotukseen terrorismin torjuntaa koskevaksi direktiiviksi (14).

3.2

ETSK ilmaisee tyytyväisyytensä nyt myös ehdotuksessa ilmaistuun aikomukseen panna toimintasuunnitelma täytäntöön siten, että vahvistetaan Euroopan turvallisuusalaa luomalla entistä laajemmat kotimarkkinat ja parantamalla alan kilpailukykyä.

3.3

ETSK suhtautuu myönteisesti ehdotuksessa asetettuihin tavoitteisiin lisätä EU:n turvallisuusalan kilpailukykyä ja yksinkertaistaa hallinnollisia menettelyjä ottamalla käyttöön keskitetty sertifiointijärjestelmä kustannusten vähentämiseksi ja entistä suurempien kotimaanmarkkinoiden luomiseksi. ETSK panee merkille, että tiedonannossa painotetaan voimakkaasti sisämarkkinoita ja kilpailukykyä ja että turvallisuuskysymyksiä käsitellään pääasiassa siitä näkökulmasta, että alan kilpailukykyä lisäämällä voidaan parantaa alan mahdollisuuksia innovoida ja kehittää uusia tuotteita.

3.4

ETSK kannattaa ehdotuksessa omaksuttua lähestymistapaa, joka koskee lainsäädännön antamista suorituskykyvaatimuksista ja ECAC:n kehittämien yhteisten testausmenetelmien hyödyntämistä, ja on yhtä mieltä siitä, että tämä lähestymistapa on tarpeen, sillä suuri osa oikeudellisista seikoista on luonteeltaan luottamuksellisia. ETSK katsoo kuitenkin, että ehdotusta voitaisiin parantaa useiden merkittävien näkökohtien osalta.

3.5

ETSK pahoitteleekin sitä, ettei ehdotukseen ole sisällytetty asetuksen (EY) N:o 300/2008 6 artiklaan sisältyvää mahdollisuutta sallia jäsenvaltioiden soveltaa ehdotuksessa mainittuja yhteisiä perusvaatimuksia tiukempia toimenpiteitä. Menettelyt sellaisten laitteiden käsittelemiseksi, jotka aiheuttavat riskin kansallisella tasolla, tai unionin suojamenettely eivät ole soveltuvia, kun kyse on tämänkaltaisen ongelman ratkaisemisesta.

3.6

ETSK muistuttaa tässä yhteydessä siitä, että se on nimenomaisesti kannattanut mahdollisuutta sallia jäsenvaltioiden ottaa käyttöön tiukempia toimenpiteitä asetuksen (EY) N:o 300/2008 6 artiklan nojalla kyseistä asetusta koskevasta ehdotuksesta antamassaan lausunnossa (15).

3.7

ETSK on tietoinen hankaluuksista, joita liittyy siihen, että sallitaan yhdenmukaistettujen kriteerien kattamia tuotteita koskevat kansalliset lisävaatimukset, mutta kiinnittää kuitenkin huomiota SEUT-sopimuksen 114 artiklan 10 kohdan tarjoamaan mahdollisuuteen sallia kansalliset vaatimukset, jotka perustuvat tarpeeseen suojella esimerkiksi kansallisia turvallisuusetuja, vaikkakin vain rajoitetun ajan.

3.8

ETSK panee merkille sen, että ainakin kahden jäsenvaltion parlamentit ovat toissijaisuusperiaatetta koskevasta kysymyksestä laadittavia perusteltuja lausuntoja koskevissa ehdotuksissa – joista yksi on tähän mennessä esitetty – kiinnittäneet huomiota tarpeeseen voida mukauttaa turvallisuusvaatimuksia riskialtistumisen erilaisiin tasoihin eri jäsenvaltioissa (16). Tämä merkitsee sitä, että saattaa olla tarpeen tiukentaa turvallisuusvaatimuksia suhteessa EU:n vakiovaatimuksiin ottamalla käyttöön lisäominaisuuksia ja parantamalla laitteiden, mm. lentoasemien turvatarkastuslaitteiden, suorituskykyä.

3.9

ETSK katsoo, että pantaessa täytäntöön toimintapolitiikkoja, joilla pyritään parantamaan suojautumista terroriteoilta, tämä tavoite on oltava kaikkien ehdotettujen toimenpiteiden keskeinen osatekijä. Tähän tavoitteeseen liittyvää teollisuuspoliittista toimintaohjelmaa on pidettävä toissijaisena terrorismin torjunnan tavoitteeseen nähden.

3.10

Tästä syystä jäsenvaltioilla tulee olla selkeä liikkumavara toteuttaa erillisiä toimia terrorismin uhkiin puuttumiseksi, mm. mahdollisuus asettaa lentoasemien turvatarkastuslaitteita koskevia lisävaatimuksia, jotka ovat sertifiointia koskevia vakiovaatimuksia tiukempia. Ehdotetun asetuksen 17 ja 18 artiklassa ei puututa tähän ongelmaan, eikä niissä anneta jäsenvaltioille riittävästi harkintavaltaa, jotta ne voisivat suojella itseään terrorismin uhkilta. ETSK on tietoinen siitä, ettei Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen sen nykyisessä muodossa sisälly erityisiä määräyksiä, jotka mahdollistaisivat sen, ettei turvalaitteisiin sovelleta sisämarkkinasääntöjä elintärkeiden kansallisten etujen turvaamisen johdosta, sillä SEUT-sopimuksen 346 artiklassa määrätään kyseisestä mahdollisuudesta ainoastaan sotatarvikkeiden osalta ja direktiivin 2014/24/EU säännökset (15 artikla) koskevat yksinomaan julkisia hankintoja (17).

3.11

ETSK panee merkille, että ehdotus mahdollistaa sen, että komissio voi hyväksyä delegoituja säädöksiä liitteen I muuttamiseksi ilmailun turvatarkastuslaitteiden uusien suorituskykyvaatimusten huomioon ottamiseksi (27 artiklan a kohta) ja muuttaa asetuksen liitteitä niiden mukauttamiseksi tieteen ja tekniikan kehitykseen (27 artiklan b kohta). SEUT-sopimuksen 290 artiklan 1 kohdassa säädösvallan siirto rajataan asianomaisen säädöksen muihin kuin keskeisiin osiin, teknisestä kehityksestä johtuvat ajantasaistamiset mukaan luettuina. Säädösvallan siirto ehdotetun asetuksen 27 artiklan a kohdassa näyttää ylittävän tämän rajan. ETSK pohtiikin sitä, onko ehdotuksen 27 artiklan a kohdassa ehdotettu säädösvallan siirto yhteensopiva SEUT-sopimuksen kanssa.

3.12

Jos komission on tarkoitus antaa lainsäädäntöä tällä alalla, sillä on joka tapauksessa oltava tarvittava tekninen pätevyys säädösten laadun varmistamiseksi.

3.13

Ehdotetussa asetuksessa säädetään, että kussakin jäsenvaltiossa tulee olla hyväksyntäviranomainen. ETSK epäilee sekä kaikkien jäsenvaltioiden valmiuksia perustaa tällainen viranomainen ehdotetun asetuksen tultua voimaan että tällaisen vaatimuksen tehokkuutta resurssienkäytön kannalta ja sen tuomaa lisäarvoa, kun otetaan huomioon, että nykyisin vain viidellä jäsenvaltiolla on valmiudet testata laitteita ja myöntää tyyppihyväksyntä. ETSK katsoo, että yksi ainoa EU:n hyväksyntäviranomainen olisi ollut tehokkaampi ratkaisu ja sopusoinnussa keskitettyä järjestelmää koskevan lähestymistavan kanssa.

3.14

Tässä yhteydessä ETSK myös epäilee, onko hyödyllistä jakaa testaus- ja sertifiointitehtävät tutkimuslaitosten ja hyväksyntäviranomaisten kesken, sillä tuotteen suorituskyvyn varsinaisen testauksen suorittaa tutkimuslaitos, joka on pätevyystasoltaan sertifioitu, kun taas päätöksen sertifioinnin myöntämisestä (tyyppihyväksyntä) tekee hyväksyntäviranomainen, jonka ei selkeästi tarvitse täyttää mitään erityisiä teknisen pätevyyden kriteereitä vaan joka on täysin riippuvainen tutkimuslaitoksen suorittamista arvioista. Mikäli syynä tähän kaksitasoiseen järjestelmään on se, ettei riittävää teknistä pätevyyttä ole saatavilla kaikissa jäsenvaltioissa, ETSK ehdottaa, että nämä kaksi tehtävää yhdistetään pienempään lukumäärään hyväksyntäviranomaisia tai että ihannetapauksessa, kuten edellä jo esitettiin, perustetaan yksi yhteinen hyväksyntäviranomainen koko EU:ta varten.

3.15

ETSK panee myös merkille, että ECAC:n yhteinen sertifioinnin testausmenetelmä toimii nykyisin asianmukaisesti. Tämä asettaa kyseenalaiseksi ehdotuksella luotavan järjestelmän lisäarvon, sillä ECAC:n puitteissa varmistetaan asianomaisten tuotteiden vapaa liikkuvuus ECAC:n jäsenvaltioiden välillä. Tämä huomio ei koske ehdotuksessa asetettuja sisämarkkinatavoitteita.

3.16

ETSK panee merkille, että ehdotuksen 10 artiklassa säädetään, että EU:sta tulee yhteisten testausmenetelmien laadinnasta vastaavan elimen, toisin sanoen ECAC:n, täysjäsen. ETSK huomauttaa, että EU:n jäsenyys ECAC:ssa edellyttäisi ensin ECAC:n perussäännön muuttamista, sillä siinä hyväksytään nykyisin ainoastaan valtiot täysjäseniksi. Koska jäsenyys olisi neuvotteluprosessin tulos, ETSK ehdottaa tätä säännöstä muutettavaksi, jotta täsmennetään, että EU olisi valtuutettava aloittamaan neuvottelut täysjäsenyyden saamiseksi ECAC:ssa.

4.1

Ehdotuksessa täsmennetään, että komissio perustaa alakohtaisen tutkimuslaitosten ryhmän, jonka puheenjohtajana se toimii, varmistaakseen tutkimuslaitosten välisen koordinoinnin ja yhteistyön. Kun otetaan huomioon, että kyseinen ryhmä käsittelee todennäköisesti erittäin monimutkaisia teknisiä kysymyksiä, ETSK kyseenalaistaa tämän ratkaisun tarkoituksenmukaisuuden.

4.2

ETSK on yllättynyt siitä, ettei ole nähty tarpeelliseksi ehdottaa tietojenvaihtoa ja koordinointia eri kansallisten hyväksyntäviranomaisten välillä sekä hyväksyntäviranomaisten ja komission välillä, kun otetaan huomioon, että tällaisen järjestelmän on katsottu olevan hyödyllinen tutkimuslaitosten kannalta sekä muissa yhteyksissä, joissa kansalliset viranomaiset käyttävät EU:n lainsäädännön soveltamisen kannalta merkityksellistä päätöksentekovaltaa esimerkiksi kilpailun alalla.

4.3

Vaikka ehdotetussa asetuksessa säädetään yhdestä hyväksyntäviranomaisesta kullekin jäsenvaltiolle, tällaista vaatimusta ei sovelleta tutkimuslaitoksiin, joilla – kuten edellä todetaan – on keskeinen rooli suunnitellussa sertifiointijärjestelmässä. Tämä tukee jälleen näkemystä siitä, että vaatimuksella yhdestä hyväksyntäviranomaisesta kussakin jäsenvaltiossa on pelkästään symbolista arvoa, kun otetaan huomioon, että tyyppihyväksyntäsertifiointi ja tämän sertifioinnin perusteella myönnettävät vaatimustenmukaisuustodistukset ovat voimassa koko EU:ssa. Menettelyn sellaisten laitteiden käsittelemiseksi, jotka aiheuttavat riskin kansallisella tasolla (ehdotuksen 17 artikla), voisi hoitaa turvallisuusasioissa toimivaltainen kansallinen viranomainen.

4.4

Ehdotuksessa täsmennetään, että tutkimuslaitosten on varmistettava, että keskimääräinen aika, joka kuluu laitteen testausta koskevasta pyynnöstä tulosten toimittamiseen hyväksyntäviranomaiselle, on enintään kuusi kuukautta, paitsi poikkeuksellisissa olosuhteissa tai valmistajien erityisestä pyynnöstä. ETSK katsoo, ettei tämänkaltainen kiinteä määräaika ole toivottava eikä realistinen. Parempi vaihtoehto voisi olla se, että tutkimuslaitos olisi velvollinen välittömästi arvioimaan pyynnön käsittelyyn tarvittavan ajan ja ilmoittamaan tästä hakijalle tietyn määräajan, esimerkiksi viidentoista työpäivän, kuluessa. Jos asetettua määräaikaa ei tämän jälkeen kyetä noudattamaan, tutkimuslaitoksen olisi esitettävä asiasta perusteltu selvitys.