10.3.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 75/103

Esittelijä:

Tellervo KYLÄ-HARAKKA-RUONALA

Toinen esittelijä:

Mindaugas MACIULEVIČIUS

1.1

ETSK suhtautuu myönteisesti komission oikea-aikaisiin ehdotuksiin, joiden tarkoituksena on panna täytäntöön EU:n sitoumus vähentää kasvihuonekaasupäästöjään kaikilla talous- ja yhteiskuntaelämän aloilla vuoteen 2030 mennessä. Komitea korostaa kuitenkin tarvetta ottaa samalla huomioon ilmastonmuutoksen hillitsemisen maailmanlaajuinen pitkän aikavälin haaste. Tämä edellyttää perusteellista arviointia siitä, onko EU:n nykyinen ilmastopoliittinen lähestymistapa omiaan tasoittamaan tietä hiilineutraalille maailmalle, kun ajatellaan globaalin, EU- ja valtiotason toimia.

1.2

ETSK on taakanjaon osalta täysin samaa mieltä siitä, että jäsenvaltioiden väliset erot on otettava huomioon oikeudenmukaisuuden ja kustannustehokkuuden varmistamiseksi. Jotta todelliseen kustannustehokkuuteen päästään oikeudenmukaisella tavalla, taakanjakolaskelmissa olisi kuitenkin huomioitava molemmat näkökohdat yhtä aikaa kaikkien jäsenvaltioiden osalta ja asetettava tavoitteet niin, että suhteelliset kustannukset ovat samat kaikille maille. Taakanjaon puutteiden vuoksi ETSK katsoo, että on tärkeää ottaa käyttöön joustomekanismeja ja kehittää niitä edelleen.

1.3

Maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsätalouden (LULUCF) sisällyttäminen vuoteen 2030 ulottuviin puitteisiin tuo merkittävän uuden elementin EU:n ilmastopolitiikkaan. ETSK:n mielestä se on tarpeen toteuttaa hiilineutraaliutta pitkäjänteisesti edistävällä tavalla. Biopohjaisten luonnonvarojen kestävä käyttö ja aktiivinen hoito eli kestävä biotalous, mm. kestävä metsänhoito ja ilmaston kannalta älykäs elintarviketuotanto, on tämän siirtymän avaintekijöitä, ja se olisi otettava tarkoin huomioon ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävän kasvun aikaansaamiseksi.

1.4

Maa- ja metsätalouden rooli vaatii EU:n ilmastopolitiikalta kokonaisvaltaista lähestymistapaa. Huomiota on kiinnitettävä sekä päästöjen vähentämiseen että hiilensidontaan samoin kuin sopeutumisen ja elintarviketurvan haasteisiin. Pariisin sopimuksessa asetetaan vahva velvoite toteuttaa toimia maapallon lämpenemisen pitämiseksi ”selvästi alle 2 oC:ssa [– –] pyrkien toimiin, joilla lämpötilan nousu saataisiin rajattua 1,5 oC:een”, parantaa ”kykyä sopeutua ilmastonmuutoksen haittavaikutuksiin ja kykyä joustavasti mukautua muuttuvaan ilmastoon” sekä edistää ”kehitystä kohti alhaisia kasvihuonekaasujen päästöjä tavalla, joka ei uhkaa ruoantuotantoa”. Näin ollen on tärkeää reagoida tarpeeseen parantaa maatalousalan mukautumiskykyä samalla kun hillitään ilmastonmuutosta.

1.5

ETSK kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tunnustamaan metsien ja kestävän metsänhoidon ratkaisevan tärkeän roolin ja potentiaalin, kun on kyse hiilinieluista, sekä tähän liittyvät sosiaaliset, ympäristöön liittyvät ja taloudelliset hyödyt.

1.6

Hiilensidonnassa ei ole kysymys vain metsämaa-alasta vaan ennen kaikkea metsän kasvun ja tehokkaan fotosynteesin edistämisestä aktiivisen metsänhoidon avulla sekä puubiomassan käytön lisäämisestä tuotteiden valmistuksessa ja energiantuotannossa. Metsävarojen käytön rajoittaminen johtaisi pitkällä aikavälillä nielujen vähenemiseen ikääntymisen vuoksi ja näin ollen metsien hitaaseen kasvuun. Myös viljelymailla ja niityillä kasvuvaihe ja sadonkorjuu takaavat hiilidioksidin mahdollisimman tehokkaan poistumisen.

1.7

ETSK pitää tärkeänä, että kasvihuonekaasujen päästöjä ja poistumia arvioidaan tieteellisesti, avoimesti ja yhteisiä mittareita käyttäen. Komitea kehottaa komissiota kehittämään maan- ja metsänhoidon tilinpitosääntöjä niin, että ne vastaavat todellista päästömäärää ja hiilensidonta-astetta. Lisäksi jäsenvaltioiden on syytä määrittää kansalliset metsäalan vertailutasot metsävarojen suunnitellun kestävän käytön pohjalta. EU:n olisi myös kehitettävä tarkka satelliittipohjainen väline metsien globaalia seurantaa varten. Niin ikään olisi kehitettävä asianmukaisia menetelmiä, joilla voidaan pitää tiliä muiden kuin puuvartisten kasvien hiilensidonnasta maatalousmailla. Lisäksi on tärkeää, ettei biomassaan liittyviä LULUCF-alojen päästöjä kirjata tilinpitoon enää toistamiseen muilla aloilla.

1.8

ETSK kannustaa yksittäisiä jäsenvaltioita laatimaan kunnianhimoisia kansallisia alhaalta ylöspäin suuntautuvia toimintalinjoja LULUCF-aloja varten ja ottamaan kansalaisyhteiskunnan tiiviisti mukaan tähän prosessiin valtio-, alue- ja paikallistasolla.

1.9

ETSK toteaa, että näiden kunnianhimoisten ehdotusten onnistuminen edellyttää huomattavia taloudellisia resursseja, ja kehottaa komissiota nykyisten rahoitusmekanismien lisäksi perustamaan yhdessä EIP:n kanssa erillisen rahoitusvälineen tavoitteiden saavuttamisen tueksi. Lisäksi tarvitaan intensiivistä tutkimusta ja innovointia uusien ilmastonmuutoksen hillitsemismenetelmien kehittämiseksi ja käyttöönottamiseksi.

2.1

Euroopan komissio esitti 20. heinäkuuta 2016 ehdotukset asetukseksi kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksistä jäsenvaltioissa vuosina 2021–2030 (taakanjako 2030) ja asetukseksi maankäytöstä, maankäytön muutoksesta ja metsätaloudesta (LULUCF) aiheutuvien kasvihuonekaasujen päästöjen ja poistumien sisällyttämisestä vuoteen 2030 ulottuviin ilmasto- ja energiapolitiikan puitteisiin. Samassa yhteydessä komissio antoi tiedonannon vähäpäästöistä liikkuvuutta koskevasta eurooppalaisesta strategiasta. ETSK esittää käsillä olevassa lausunnossa näkemyksensä ehdotetuista asetuksista ja ottaa liikenneaiheiseen tiedonantoon kantaa erillisessä lausunnossa (asiakokonaisuus TEN/609).

2.2

Ehdotukset ovat osa toimia, joilla pannaan täytäntöön EU:n sitoumus vähentää kasvihuonekaasupäästöjään vähintään 40 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Kuten EU on sopinut, vuodeksi 2030 asetetun tavoitteen saavuttaminen edellyttää 43 prosentin päästövähennystä EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvilla aloilla ja 30 prosentin vähennystä muilla (päästökauppajärjestelmän ulkopuolisilla) aloilla vuoden 2005 päästötasoihin verrattuna. Päästökauppajärjestelmästä annetun direktiivin tarkistus on parhaillaan Euroopan parlamentin ja neuvoston käsiteltävänä. ETSK on ottanut tarkistukseen kantaa asiakokonaisuuteen NAT/675 kuuluvassa lausunnossaan.

2.3

Ehdotetut asetukset koskevat päästökauppajärjestelmän ulkopuolisia aloja ja toimintaa, kuten liikennettä, rakennuksia, maataloutta ja jätehuoltoa sekä maankäyttöä ja metsätaloutta. Jäsenvaltioiden päästövähennystavoitteet ovat jatkoa EU:n vuoden 2020 ilmastotavoitteisiin liittyvälle nykyiselle taakanjakopäätökselle, kun taas maankäyttö ja metsätalous sisällytetään nyt ensi kertaa EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan puitteisiin. Tähän asti niihin on kiinnitetty huomiota Kioton pöytäkirjan yhteydessä.

2.4

Eurooppa-neuvoston vaatimien oikeudenmukaisuuden ja kustannustehokkuuden periaatteiden noudattamiseksi komissio ehdottaa eriytettyjä kansallisia päästövähennystavoitteita. Yksittäisten jäsenvaltioiden vuoden 2030 tavoitteet vaihtelevat 0:sta 40 prosenttiin. Maankäytön ja metsätalouden osalta komissio ehdottaa, että tilinpitosääntöjen mukaisesti laskettujen päästöjen ja poistumien on oltava tasapainossa jokaisessa jäsenvaltiossa.

2.5

Lisäksi komissio esittää sellaisen joustojärjestelmän jatkamista, joka mahdollistaa päästökiintiöiden siirtämisen jäsenvaltioiden kesken ja ajallisesti, ja ehdottaa uusia joustomuotoja, jotka antavat taakanjaon piiriin kuuluville aloille mahdollisuuden tehdä tietynlaisia kompensaatiojärjestelyjä päästökauppajärjestelmään kuuluvien alojen ja LULUCF-alojen kanssa.

2.6

Ehdotetuissa asetuksissa säädetään myös kasvihuonekaasujen seurannasta ja raportoinnista, mm. maankäyttöä ja metsätaloutta koskevista tilinpitosäännöistä.

3.1

ETSK suhtautuu yleisesti ottaen myönteisesti komission oikea-aikaisiin ehdotuksiin, joiden tarkoituksena on panna täytäntöön EU:n sitoumus vähentää kasvihuonekaasupäästöjään kaikilla talous- ja yhteiskuntaelämän aloilla vuoteen 2030 mennessä. Komitea korostaa kuitenkin tarvetta ottaa samalla huomioon ilmastonmuutoksen hillitsemisen maailmanlaajuinen pitkän aikavälin haaste. Tämä tarkoittaa sitä, että politiikan ja toimenpiteiden on sovittava yhteen hiilineutraalia maailmaa koskevan pitkän aikavälin tavoitteen kanssa.

3.2

ETSK kehottaa tuoreessa lausunnossaan (asiakokonaisuus NAT/690) EU:ta ottamaan tavoitteekseen lisätä myönteistä vaikutustaan maailman ilmastoon (”hiilikädenjälki”) sen sijaan, että se keskittyisi vain omien päästöjensä vähentämiseen. Vuoteen 2030 ulottuvan ilmastopolitiikan yhteydessä olisikin kannustettava myös tarjoamaan ilmastoratkaisuja kolmansille maille ja toteuttamaan yhteisiä hankkeita niiden kanssa, sillä Pariisin sopimuksessa viitataan uuteen kansainväliseen yhteistyömekanismiin ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

3.3

Edellä mainitussa ETSK:n lausunnossa kehotetaan lisäksi luomaan tehokkaampi ”ilmastounioni”, jossa ilmastonäkökohdat on nivottu tiiviisti asiaan liittyviin sisämarkkinapolitiikkoihin. Yhteisen päästövähennystavoitteen jakaminen kansallisiksi alatavoitteiksi saattaa viedä kehitystä hajanaisempaan ja epäyhtenäisempään suuntaan. Näin ollen ETSK kehottaa komissiota myös arvioimaan vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia soveltaa päästökauppajärjestelmän ulkopuolisilla aloilla nykyistä yhtenäisempää unionitason lähestymistapaa vuoden 2030 jälkeistä EU:n ilmastopolitiikkaa silmällä pitäen.

3.4

Alakohtainen lähestymistapa on toinen mahdollinen ilmastopolitiikan toimintamalli jäsenvaltioiden välisen taakanjaon sijaan. Liikenneaiheinen tiedonanto perustuu tähän lähestymistapaan. ETSK:n mielestä on tärkeää tehdä ero sisämarkkinoihin liittyvien ja luonteeltaan kansallisten kysymysten välillä. Yleisesti ottaen alakohtainen lähestymistapa soveltuu paremmin sisämarkkina-asioihin, kun taas maakohtainen lähestymistapa on asianmukainen esimerkiksi sellaisissa kysymyksissä kuin kotimaisten luonnonvarojen hoito. Tämä pätee erityisesti metsäpolitiikkaan.

3.5

Maankäytön ja metsätalouden sisällyttäminen vuoteen 2030 ulottuviin puitteisiin tuo merkittävän uuden elementin EU:n ilmastopolitiikkaan. ETSK:n mielestä se on tarpeen toteuttaa niin, että edistetään hiilineutraaliutta ja kestävää kasvua pitkäjänteisesti sen sijaan, että keskityttäisiin vain lyhyen ja keskipitkän aikavälin toimiin.

3.6

Tarve vähentää päästöjä ja lisätä hiilen varastointia kannustaa käyttämään biomassaa erilaisten biotuotteiden raaka-aineena ja uusiutuvana energialähteenä, mukaan lukien kestävän bioenergian käyttö pyrittäessä irtautumaan hiilestä liikenteen alalla. Kestävä biotalous eli biopohjaisten luonnonvarojen kestävä käyttö ja hoito onkin avaintekijöitä edettäessä kohti hiilineutraaliutta.

3.7

Metsäalalla voi olla keskeinen rooli hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä, uusiutuvan energian osuuden lisäämisessä ja kestävyysajattelun mukaisen kulutuksen edistämisessä. EU:n metsävarat kasvavat, sillä metsänhoitoon on tehty pitkäaikaisia investointeja, joiden tavoitteena on nostaa kestävää puunkorjuun tasoa tulevaisuudessa. Aktiivista metsänhoitoa tarvitaan tulevaisuudessa myös biomassan käytön lisääntymisen vuoksi.

3.8

ETSK haluaa korostaa, että EU:n ilmastopolitiikassa ei saa asettaa rajoja metsien käytölle, edellyttäen että puunkorjuumäärät eivät ylitä metsävarojen kasvua ja että noudatetaan kestävän metsänhoidon käytänteitä. Metsien käytön rajoittaminen lyhyellä aikavälillä johtaisi pitkällä aikavälillä nielujen vähenemiseen.

3.9

Ilmastonmuutos kytkeytyy myös tiiviisti elintarviketurvaan, erityisesti globaalilla tasolla. Siksi on ehdottoman tärkeää kyetä vastaamaan samanaikaisesti sekä elintarviketurvan että ilmastonmuutoksen hillitsemisen muodostamiin haasteisiin. Viljelytarkoituksiin käytettävissä olevan maa-alan ja kaupungistumispaineiden vuoksi tuottavuutta olisi parannettava kestävällä tavalla, jotta Eurooppa voisi kantaa kortensa kekoon pyrittäessä vastaamaan elintarviketurvan maailmanlaajuiseen haasteeseen.

3.10

Maatalousalan nettopäästöjen osalta ETSK muistuttaa, että kansallisista päästörajoista on niin ikään tehty yhtä kunnianhimoinen ehdotus, ja kehottaa noudattamaan johdonmukaista linjaa ja välttämään päällekkäisiä rasitteita eri säädösten laadinnan ja täytäntöönpanon yhteydessä.

4.1

Komissio on noudattanut Eurooppa-neuvoston kehotusta ottaa oikeudenmukaisuuden ja kustannustehokkuuden periaatteet huomioon ehdotuksessaan. ETSK on täysin samaa mieltä siitä, että jäsenvaltioiden väliset erot on huomioitava niin oikeudenmukaisuuden kuin kustannustehokkuudenkin varmistamiseksi. Tämä liittyy maiden erilaisiin erityispiirteisiin ja lähtökohtiin sekä taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin mahdollisuuksiin vähentää päästöjä.

4.2

ETSK kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että ehdotettu lähestymistapa ei johda tehokkaimpaan mahdolliseen tulokseen EU:n tasolla, koska oikeudenmukaisuutta ja kustannustehokkuutta tarkastellaan erillään toisistaan. Jotta todelliseen kustannustehokkuuteen päästään oikeudenmukaisella tavalla, laskelmissa olisi huomioitava molemmat näkökohdat yhtä aikaa ja kaikkien jäsenvaltioiden osalta.

4.3

Ihannetapauksessa kustannustehokkain ratkaisu löytyisi määrittämällä kunkin maan päästövähennysten kustannuskäyrät ja asettamalla tavoitteet siihen kohtaan, jossa rajakustannukset suhteessa BKT:hen ovat samat. Tämä poistaisi myös mahdollisen liiallisten kiintiöiden ongelman. Toinen vaihtoehto olisi asettaa kullekin maalle sama suhteellinen tavoite ja käyttää sitten joustomekanismeja parhaan ratkaisun löytämiseksi.

4.4

Taakanjaon tuloksesta ETSK toteaa, että sitä on vaikea todentaa. Komitea korostaakin, että on tärkeää esittää avoimesti, mihin tietoihin ja oletuksiin laskelmat perustuvat ja mitä menetelmiä on sovellettu.

4.5

Ennakoitavuuden parantamiseksi on ETSK:n mielestä tärkeää kiinnittää huomiota ja varautua vaikutuksiin, joita brexitillä saattaa olla taakanjakoon. Toisaalta Norja ja Islanti ovat ilmoittaneet aikovansa osallistua EU:n yhteiseen toimintaan, mikä voi myös vaikuttaa taakanjaon toteuttamiseen.

4.6

Taakanjaon vääjäämättömien puutteiden vuoksi on tärkeää ottaa käyttöön joustomekanismeja ja sääntöjä, joiden avulla voidaan saavuttaa mahdollisimman paljon tehokkuushyötyjä. Uudenlaisia alojen välisiä joustomahdollisuuksia olisi myös tutkittava. Lisäksi tarvitaan tehokas, avoin järjestelmä joustomahdollisuuksien tuottamien tulosten seuraamiseksi.

4.7

Mahdollisuus käydä vuotuisista päästökiintiöistä kauppaa jäsenvaltioiden kesken ja toteuttaa toimenpiteitä muissa jäsenvaltioissa tarjoaa joustoa, joka auttaa lisäämään sekä kustannustehokkuutta että oikeudenmukaisuutta. Päästökiintiöiden ajallisen siirtämisen mahdollisuus on myös tarpeellinen eikä sitä pitäisi rajoittaa näin tiukasti, sillä päästövähennystoimet eivät käytännössä etene lineaarisesti vuodesta toiseen.

4.8

Komission ehdottama mahdollisuus käyttää päästökauppajärjestelmään kuuluvien alojen päästöoikeuksia muiden alojen päästöjen kompensoimiseen on tervetullut, sillä sen tavoitteena on päästövähennysten optimointi. Samalla on kuitenkin todettava, että päästöoikeuksien mitätöinti yhdessä maassa vaikuttaa EU:n laajuisen päästökauppajärjestelmän vuoksi myös muihin maihin.

4.9

ETSK suhtautuu myönteisesti mahdollisuuteen kompensoida muiden alojen päästöjä LULUCF-alojen hiilipoistumien ja päästövähennysten avulla. Metsänhoidon mahdollinen sisällyttäminen joustomekanismien piiriin on suunniteltava toteutettavaksi niin, että se edistää kestävää metsänhoitoa ja metsän kasvua eikä vähennä metsävarojen käyttöä biotalouden raaka-aineena.

5.1

Maa- ja metsätalouden rooli vaatii EU:n ilmastopolitiikalta kokonaisvaltaista lähestymistapaa. Ilmastonmuutoksen hillitsemisen lisäksi maa- ja metsätalouden haasteena on ilmastonmuutokseen sopeutuminen, koettelevathan epäsuotuisat sääolot ankarimmin juuri näitä aloja. Tämän vuoksi on edistettävä sellaista ilmastonmuutoksen hillintätapaa, jolla on kaikkein vähiten kielteisiä vaikutuksia tuotantoon. Kuten komission ehdotuksessa todetaan, on tärkeää pohtia EU:n asemaa globaalilla tasolla ja ottaa huomioon Pariisin sopimukseen liittyvä maailmanlaajuinen tilannekatsaus erityisesti ympäristötavoitteiden loukkaamattomuuden ja hiilivuodon mahdollisten kielteisten vaikutusten osalta.

5.2

Pariisin sopimuksen mukaan ihmisen toiminnan aiheuttamien kasvihuonekaasujen päästöjen ja metsien kaltaisten nielujen aikaansaamien poistumien olisi oltava tasapainossa kuluvan vuosisadan jälkipuoliskolle päästäessä. Siksi on ratkaisevan tärkeää säilyttää metsät nieluina ja välttää hiilisaturaatiopisteen saavuttamista ikääntyvissä metsissä.

5.3

Kestävä metsänhoito sekä puun käyttö tuotteiden raaka-aineena ja fossiilisten polttoaineiden korvaaminen bioenergialla ovat yhdessä tehokas keino hiilitaseen hallitsemiseksi. Jotta ympäristötavoitteiden loukkaamattomuutta ei heikennetä, muilla aloilla käytettyjen fossiilisten polttoaineiden aiheuttamia päästöjä ei pitäisi kompensoida metsänielujen avulla niin, että biotaloudellisiin tarkoituksiin on saatavilla puuta aiempaa vähemmän.

5.4

Metsänielujen hoidossa ei ole kysymys vain metsämaa-alasta vaan ennen kaikkea metsän kasvun edistämisestä aktiivisen metsänhoidon avulla ja puutuotteiden käytön lisäämisestä. ETSK pitääkin merkittävänä, että puunkorjuusta saadut puutuotteet sisällytetään LULUCF-asetuksen piiriin. Jäsenvaltioiden olisi hyödynnettävä täysin näiden puutuotteiden tarjoamat hiilenvarastointimahdollisuudet ja siitä saatavat hyvitykset. Lisäksi metsän kaatamisesta aiheutuvia päästöjä olisi voitava kompensoida kestävään metsänhoitoon pohjautuvalla metsävarojen kasvulla.

5.5

Jotta kestävän metsänhoidon huomattavia mahdollisuuksia voidaan hyödyntää (1) ilmastonmuutoksen hillitsemisessä, ETSK kehottaa komissiota panostamaan intensiivisiin pyrkimyksiin kehittää metsänhoitoa koskevia tilinpitosääntöjä. Sääntöjen on vastattava metsien todellista kasvu- ja hiilensidonta-astetta, jotta vältytään nykyisiin sääntöihin liittyvältä ongelmalta, että tietyissä tapauksissa tosiasialliset nielut määritellään päästölähteiksi.

5.6

Ehdotuksen mukaiset metsäalan vertailutasoja koskevat tilinpitosäännöt ovat aiempaa monimutkaisempia eivätkä kannusta riittävästi edistämään metsän kasvua tai biotaloutta. Sen sijaan, että asetetaan liian yksityiskohtaisia kriteereitä, ETSK esittää, että jäsenvaltioiden pitäisi määrittää kansalliset metsäalan vertailutasot metsävarojen suunnitellun käytön pohjalta ja huolehtia samalla siitä, että vuotuiset puunkorjuumäärät eivät ylitä vuotuista kasvua pitkällä aikavälillä.

5.7

ETSK on tyytyväinen komission toteamukseen, että kaksinkertaisen tilinpidon välttämiseksi biomassan käyttöä energia-alalla on pidettävä hiilineutraalina, kuten IPCC:n ohjeissa todetaan. Myös kaikkea muutakin päästöjen kaksinkertaista tilinpitoa on vältettävä.

5.8

ETSK kehottaa komissiota tavoittelemaan järkeistettyjä globaaleja tilinpitosääntöjä LULUCF-aloja varten. Jotta muita maita voidaan kannustaa osallistumaan tähän prosessiin, sääntöjen olisi oltava mahdollisimman yksinkertaisia. EU:n olisi kansainvälisellä tasolla myös annettava käyttöön omaa osaamistaan, kun on kyse metsävarojen inventoinnista ja seurantamenetelmistä, ja erityisesti kehitettävä oma tarkka satelliittijärjestelmänsä, joka kykenee tarjoamaan ajankohtaista globaalia tietoa.

5.9

Metsänhoidon tavoin myös aktiivinen viljelymaan ja niittyjen hoito edesauttaa ilmastonmuutoksen torjuntaa ja edistää samalla maailmanlaajuista elintarviketurvaa. Viljelymaan ja niittyjen hoidon parantaminen, mm. maaperän tuottavuuden lisääminen, sadonkorjuu ja uudelleenistutus, tehostaa hiilensidontaa, ja siitä olisi siis saatava asianmukainen hyvitys. Biomassan tuotannon rajoittaminen johtaisi pitkällä aikavälillä fotosynteesin vähenemiseen ja sen myötä kasvihuonekaasujen yhä vähäisempään poistumiseen ilmakehästä. Olisi myös kiinnitettävä huomiota eloperäisen maan erityispiirteisiin ja tarjolla oleviin mahdollisuuksiin jatkaa viljelyä tällaisilla maa-alueilla.

5.10

Jotta viljelymaiden ja niittyjen hoidon tarjoama merkittävä potentiaali maaperän hiilinielun kasvattamiseksi voidaan hyödyntää täysin ja mahdolliset parannukset niiden suorituskyvyssä voidaan tuoda esiin, ETSK kehottaa tutkimaan yksi- ja monivuotisten muiden kuin puuvartisten kasvien muodostamaa biomassaa ja kehittämään tilinpitosääntöjä sitä varten. Sellaisen maanhoitoa koskevan dynaamisen lähestymistavan tarjoamat mahdollisuudet, jossa keskitytään maaperän toimintojen optimointiin paikalliset olosuhteet huomioon ottaen, olisivat hyödyllisiä ilmaston ja ympäristön kannalta ja edistäisivät lisäksi maatalousalan, etenkin pienten perhetilojen, taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä.

5.11

Kaiken kaikkiaan todettakoon, että Pariisin kokouksen onnistunut lopputulos saavutettiin noudattamalla alhaalta ylöspäin suuntautunutta lähestymistapaa, jossa kansalliset tavoitteet asetettiin yksittäisten valtioiden vahvuuksien ja mahdollisuuksien pohjalta. ETSK tiedostaa myös LULUCF-alojen erot eri jäsenvaltioissa. Toimintalinjat olisikin toissijaisuusperiaatteen mukaisesti räätälöitävä jäsenvaltiotasolla, ja maankäytön, maankäytön muutosten ja metsätalouden olisi oltava erillinen ilmastopolitiikan pilari.

5.12

ETSK kehottaa yksittäisiä jäsenvaltioita ottamaan LULUCF-aloilla käyttöön kunnianhimoisia toimintalinjoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja samalla laatimaan kestävää maankäyttöä ja metsätaloutta koskevan pitkän aikavälin vision. Erityisesti komitea kannustaa ottamaan kansalaisyhteiskunnan ja työmarkkinaosapuolet mukaan tähän prosessiin valtio-, alue- ja paikallistasolla.

5.13

Kunnianhimoisten toimintalinjojen toteuttaminen käytännössä edellyttää huomattavia taloudellisia resursseja. Tämän vuoksi ETSK kehottaa komissiota nykyisten rahoitusmekanismien lisäksi perustamaan yhdessä EIP:n kanssa erillisen rahoitusvälineen näiden tavoitteiden saavuttamisen tueksi. On myös selvästi tarpeen lisätä uusiin ilmastonmuutoksen hillitsemismenetelmiin tähtäävään tutkimus- ja kehitystoimintaan tehtäviä investointeja.