28.12.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 487/99

1.1

Euroopan unionin tavoite, jonka mukaan hallinnon pitäisi vuoteen 2020 mennessä tarjota rajattomia, räätälöityjä, käyttäjäystävällisiä päästä päähän ulottuvia digitaalisia palveluja, ei vaikuta monissa jäsenvaltioissa tällä hetkellä vallitsevan perättäisten toimintasuunnitelmien toteuttamisvauhdin perusteella kovin realistiselta.

1.2

ETSK kannattaa EU:n kolmannen toimintaohjelman 2016–2020 ehdotuksia, joiden tarkoituksena on vauhdittaa tehokkaan, yhteentoimivan ja kaikkien käytettävissä olevan sähköisen hallinnon toteuttamista.

1.3

Sähköisen hallinnon toimivuuden edellytyksiä ovat suorituskykyiset verkot ja digitaaliset palvelut, yleinen ja kohtuuhintainen saatavuus ja kaikentasoisille ja kaikenikäisille käyttäjille annettava tarkoituksenmukainen digitaalinen koulutus. Vaikka keskipitkällä tai pitkällä aikavälillä sähköisestä hallinnosta on tarkoitus tulla ensisijainen viestintäväline, on tarpeen säilyttää sitä toivovia kansalaisia varten perinteisetkin viestintäkeinot (kirjeposti, henkilökohtaiset kontaktit, puhelut) julkishallinnon kanssa.

1.4

ETSK ehdottaa, että komissio kerää yhteen sivustoon kaikki sähköisen hallinnon käyttäjien oikeudet, joita ovat muun muassa pääsyoikeus ja oikeus syrjimättömyyteen, sananvapaus ja tiedonvälityksen vapaus, oikeus yksityisyyden ja henkilötietojen suojaan, oikeus koulutukseen ja yleistaitoihin kouluopetuksesta elinikäiseen oppimiseen, oikeus muutoksenhakuun.

1.5

ETSK hyväksyy komission ehdotuksen pohjana olevat seitsemän periaatetta, mutta epäilee, ettei niitä kaikkia pystytä toteuttamaan ratkaisematta niihin liittyviä oikeudellisia ja teknologisia ongelmia.

1.6

Yhden kerran periaatteen mukaan kansalaiset ja yritykset toimittavat samat tiedot vain kerran julkishallinnolle. ETSK toteaa, että tähän periaatteeseen liittyvät oikeudelliset ja organisatoriset ongelmat ovat ratkaisematta ja kehottaa komissiota käynnistämään asiaan liittyvän kokeiluhankkeen. Komitea ehdottaa myös, että mukaan lisätään ”koko hallintorakenne yhtenäisenä” -periaate, joka merkitsee eri julkisten organisaatioiden yhteistoimintaa kunkin omaa toimialaa laajemmin, jotta kysyjä saa kattavan vastauksen yhdeltä ainoalta taholta.

1.7

ETSK pitää valitettavana myös sitä, ettei no legacy -periaatetta, jossa on kyse tietoteknisten järjestelmien ja teknologioiden uusimisesta julkishallinnossa niin että julkishallinto pysyy mukana teknisessä kehityksessä, ole otettu valittujen periaatteiden joukkoon.

1.8

Komitea korostaa, että avoimuuden ja läpinäkyvyyden periaatteen tulee merkitä kansalaisten ja yritysten oikeutta tarkistaa muille julkishallintoelimille toimitetut henkilötietonsa ja tarvittaessa poistattaa ne (oikeus tulla unohdetuksi) asiaa koskevien säädösten ja menettelyjen mukaisesti, sekä pyytää komissiota esittämään ehdotuksen eurooppalaisesta suojatusta järjestelmästä asiakirjojen arkistointia ja sähköistä vaihtoa varten.

1.9

Koska monien kansalaisten täytyy tutustua uuteen sähköisen hallinnon välineeseen, ETSK katsoo, että jäsenvaltioiden ja niiden alue- ja paikallisyhteisöjen tulisi tarjota kansalaisille koulutusta, jossa opetetaan digitaalisia taitoja, ja niitä olisi kehotettava luomaan EU:n varoilla osittain rahoitettu avustettu digitaalinen palvelu tai käytännönläheinen tukipalvelu. Sama koskee myös julkishallintojen työntekijöitä ammatillisen jatkokoulutuksen puitteissa.

1.10

ETSK pitää erittäin valitettavana, ettei toimintaohjelmassa mainita lainkaan sähköisen hallinnon sosiaalisia vaikutuksia ja seurauksia eikä työllisyysseurauksia, joita ovat toisaalta työpaikkojen katoaminen ja toisaalta lukuisten työpaikkojen jääminen täyttämättä, koska hakijoilla ei ole tarvittavaa digitaalialan ammattipätevyyttä. Julkishallinnon digitalisoinnin myötä vapautuvien työpaikkojen uudelleensijoittelussa ne työntekijät, joiden työpaikat häviävät, tulisi sijoittaa avustettuihin digitaalisiin palveluihin tai heidät tulisi ohjata sopiviin uusiin tehtäviin.

2.1

EU:n sähköisen hallinnon toimintasuunnitelma 2011–2015 (tieto- ja viestintätekniikalla älykkäämpää, kestävämpää ja innovatiivisempaa hallintoa) (1) päättyi joulukuussa 2015.

2.2

Sähköinen hallinto on silti edelleen yksi digitaalistrategian suurimmista keskeneräisistä työmaista ja yksi tärkeimmistä Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden hankkeista digitaalisten sisämarkkinoiden loppuunsaattamiseksi.

2.3

Monia päättyneeseen toimintasuunnitelmaan sisältyneistä aloitteista ei ole vielä toteutettu asianmukaisesti kaikissa jäsenvaltioissa, joten niitä täytyy jatkaa uudessa sähköisen hallinnon toimintaohjelmassa 2016–2020.

2.4

Julkishallinnon täytyy parantaa sähköisten palvelujensa suunnittelua keskittymällä enemmän käyttäjien tarpeisiin, jotta sähköisen hallinnon palvelut toimisivat tehokkaasti ja tuloksellisesti ja valtiollisten rajojen ylitse.

3.1

Uudella toimintasuunnitelmalla pyritään vauhdittamaan digitalisaatiokehitystä, ja sillä on tarkoitus antaa vauhtia julkisen sektorin nykyaikaistamispyrkimysten ja -resurssien koordinointiin sähköisen hallinnon alalla.

3.2

Se käsittää 20 toimea, jotka eivät kuitenkaan ole tyhjentäviä vaan joita voidaan täydentää nopeasti muuttuvan ympäristön kehittyessä muilla toimenpiteillä, joita voivat ehdottaa komissio tai asianomaiset sidosryhmät.

3.3

Uuden toimintasuunnitelman osana käynnistettävissä aloitteissa olisi otettava huomioon seuraavat periaatteet:

4.1

ETSK kannattaa komission pyrkimyksiä vauhdittaa sähköisen hallinnon palvelujen kehitystä ja käyttöä. Jäsenvaltiot sitoutuivat jo ensimmäisessä sähköisen hallinnon toimintasuunnitelmassa vuonna 2006 edistämään tehokkaita, toimivia, yhteentoimivia ja kaikkien saatavilla olevia sähköisen hallinnon palveluita ja myös valtioiden rajat ylittäviä palveluja. Nämä sitoumukset vahvistettiin digitaalisia sisämarkkinoita koskevassa vuoteen 2020 ulottuvassa strategiassa.

4.2

On kuitenkin todettava, että vaikka toimintasuunnitelman 2011–2015 arviointitulosten perusteella onkin saavutettu jonkin verran edistystä, käyttäjät kohtaavat edelleen eriasteisesti jäsenvaltiosta riippuen jäsenvaltioiden julkishallinnon nykyaikaistamiseen liittyvää pilkkoutumista ja riittämätöntä rajatylittävien verkkopalvelujen tarjontaa huolimatta tarkoitukseen osoitetuista mittavista unionin rahoitusvaroista, joita jäsenvaltiot ovat tosin käyttäneet vähäisesti. ETSK ihmettelee, miksi EU:n osoittamia varoja on jäänyt paljon käyttämättä ja pyytää komissiota analysoimaan tilanteen, poistamaan mahdolliset esteet ja kannustamaan jäsenvaltioita hyödyntämään kyseisiä määrärahoja tehokkaasti ja tuloksellisesti, erityisesti sähköisen hallinnon hyväksi.

4.3

Sähköinen hallinto on yksi digitaalisten sisämarkkinoiden strategian keskeisistä osista. Käsillä olevassa tiedonannossa ei kuitenkaan käsitellä eräitä muita keskeisiä digitaalimarkkinoiden osatekijöitä, jotka ovat ennakkoedellytyksiä sähköisen hallinnon toteuttamiselle. On esimerkiksi selvää, että kaikenikäisten kansalaisten ja yritysten käytettävissä on oltava kohtuuhintaan edistykselliset verkot ja digitaalipalvelut maantieteellisestä sijainnista tai taloudellisesta tilanteesta riippumatta. Lisäksi kaikkien on tarvittaessa saatava neuvontaa ja koulutusta digitaalisten sovellusten tehokkaaseen ja vastuulliseen käyttöön tarvittavan osaamisen hankkimiseksi.

4.4

Vielä yksi keskeinen tekijä ovat sähköisen hallinnon käyttäjien oikeudet, joita ovat ensinnäkin internetin käyttäjiin sovellettavat ihmisoikeudet ja perusvapaudet: esim. pääsyoikeus ja oikeus syrjimättömyyteen, sananvapaus ja tiedonvälityksen vapaus, oikeus yksityisyyden ja henkilötietojen suojaan, oikeus koulutukseen ja yleistaitoihin kouluopetuksesta elinikäiseen oppimiseen, oikeus muutoksenhakuun. Lisäksi on otettava huomioon erityisoikeudet, jotka liittyvät suoraan kanssakäymiseen sähköisen hallinnon kanssa. ETSK ehdottaa, että komissio kerää yhteen sivustoon kaikki sähköisen hallinnon käyttäjien oikeudet, koska ne perustuvat eri lähteisiin.

4.5

Koska käyttäjien on usein vaikea löytää tietoja ja tarvitsemaansa sähköistä apua, komissio ehdottaa yhden kaikenkattavan digitaalisen asiointipisteen/portaalin perustamista unionin ja jäsenvaltioiden tasolle. Tällaisia keskitettyjä portaaleja on jo käytössä useimmissa jäsenvaltioissa ja alue- ja paikallisyhteisöissä. ETSK:n mielestä valtiollisissa, alueellisissa tai kunnallisissa hallintokoneistoissa tulisi luoda tällaisia yhteyspisteitä, jotka ohjaisivat käyttäjät välittömästi eteenpäin heidän asiastaan vastaavan tahon luo.

4.6

Toimintaohjelma 2016–2020 perustuu seitsemään periaatteeseen, jotka olivat suurelta osin myös aiempien toimintasuunnitelmien taustalla. ETSK hyväksyy nämä periaatteet lähtökohtaisesti, mutta pohtii, miten ne voidaan toteuttaa ennen kuin kaikki niihin liittyvät oikeudelliset (henkilötietojen käsittely ja yksityisyyden suoja avoimen hallinnon kontekstissa) ja teknologiset (perus- ja teolliset teknologiat, palvelujen siirtäminen digitaalisille kanaville) ongelmat on saatu ratkaistua.

4.7

Uudessa toimintaohjelmassa korostetaan yhteentoimivuutta ja julkisen sektorin viranomaisten hallussa olevan tiedon uudelleenkäyttöä, sillä monia julkishallinnon keräämiä tietoja käytetään vain kerran tai niiden käyttö on rajallista. Yhden kerran periaatteen mukaan käyttäjien ei tarvitse toimittaa uudestaan yleisiä tietojaan asioidessaan toistamiseen julkishallinnon kanssa, vaan viranomaiset voivat jakaa tietoja toisilleen, noudattaen tietenkin henkilötietojen ja yksityisyyden suojaa. Tämän periaatteen mukaan kaikkien unionin kaupparekisterien tulisi olla yhteydessä toisiinsa, erilaisten kansallisten ja rajatylittävien järjestelmien tulisi tehdä yhteistyötä eikä viranomaisten tarvitsisi pyytää moneen kertaan tietoja, jotka niillä jo on. Vaikka tietosuoja-asetusta sovelletaan sähköisiin hallintopalveluihin, ETSK:n mielestä on kuitenkin kiinnitettävä huomiota oikeusvaltioperiaatteen mukaisen valvonnan ja kansalaisten turvallisuuden ja vapauden tasapainoon.

4.8

Komission uuden lähestymistavan tarkoituksena on pysyä nopeasti muuttuvan ympäristön perässä. ETSK toteaa kuitenkin, ettei no legacy -periaatetta, jossa on kyse tietoteknisten järjestelmien ja teknologioiden uusimisesta julkishallinnossa niin että julkishallinto pysyy mukana teknisessä kehityksessä, ole otettu valittujen seitsemän periaatteen joukkoon, vaan komissio testaa ensin sen mahdollista käyttöönottoa.

4.9

Komissio toteaa haluavansa ottaa kansalaiset mukaan kehittelemään digitaalisia julkisia palveluja, ja se kehottaa avoimuuden ja läpinäkyvyyden periaatteen nojalla julkishallintoa käymään vuoropuhelua kansalaisten, yritysten, työmarkkinaosapuolten ja kuluttajien edustajien, tutkijoiden ja voittoa tavoittelemattomien järjestöjen kanssa palvelujen suunnittelusta ja toteutuksesta.

4.10

Kansalaiset voivat näin esittää ehdotuksia ja osoittaa pyyntönsä suoraan komissiolle ja jäsenvaltioille yhteistoimintafoorumilla, joka toimii kansalaisten ja viranomaisten yhteyspisteenä ja jossa voidaan yksilöidä eri maissa ilmeneviä samankaltaisia ongelmia sekä viranomaisten hyviä käytänteitä ja ratkaisuja. ETSK kannattaa tällaista aloitetta, jonka avulla kuka tahansa voi ilmoittaa valtiollisille, alueellisille tai paikallisille viranomaisille ympäristössään havaituista ongelmista.

4.11

Avoimuuden ja läpinäkyvyyden periaatteen mukaan viranomaiset jakavat tietoja toisilleen ja antavat kansalaisille ja yrityksille mahdollisuuden tutustua omiin tietoihinsa ja valvoa ja korjata niitä. ETSK vaatii, että kansalaiset ja yritykset voivat myös tarkistaa muille julkishallintoelimille toimitetut henkilötietonsa ja tarvittaessa poistattaa ne (oikeus tulla unohdetuksi) asiaa koskevien säädösten ja menettelyjen mukaisesti.

4.12

ETSK katsoo, että komission tulisi tässä yhteydessä uusien ristiriitaisuuksien välttämiseksi esittää ehdotus eurooppalaisesta suojatusta järjestelmästä asiakirjojen arkistointia ja sähköistä vaihtoa varten.

4.13

Toimintasuunnitelmassa on täysin sivuutettu ”koko hallintorakenne yhtenäisenä” -periaate, joka merkitsee eri julkisten organisaatioiden yhteistoimintaa kunkin omaa toimialaa laajemmin, jotta kysyjä saa kattavan vastauksen yhdeltä ainoalta taholta.

4.14

ETSK kehottaa komissiota vauhdittamaan keskitettyjen palvelupisteiden perustamista sähköisen oikeuden, merenkulun ja muiden liikennemuotojen alalla. Tulevassa strategiassa tulisi mahdollisuuksien mukaan pyrkiä yhdistämään olemassa olevat eurooppalaiset portaalit (Euroopan oikeusportaali, Solvit ja Youreurope yms.) yhdeksi portaaliksi ja ennen kaikkea ulottamaan yhdentäminen seuraavaksi myös kansallisiin portaaleihin, jotta helpotetaan kaikenlaista hallinnollista asiointia.

4.15

Vaikka ETSK kannattaa ajatusta, että jäsenvaltioiden ja niiden alue- ja paikallisyhteisöjen tulee sähköisten palvelujen kehittämiseksi keskittää voimansa tulevaisuudessa tällaisiin portaaleihin, komitea korostaa, että niiden tulee silti vain täydentää fyysisiä palvelupisteitä ja perinteisiä viestintäkeinoja (kirjeposti, käynnit palvelupisteissä, puhelut).

4.16

Yhdistyneet kansakunnat käyttää kolmeen kriteeriin perustuvaa indikaattoria määrittäessään, missä maissa sähköinen hallinto on kehittynyt pisimmälle: kansalaisille suunnatut verkkopalvelut, televiestintäinfrastruktuuri ja inhimillinen pääoma. Valitettavasti toimintaohjelmassa ei mainita lainkaan sähköisen hallinnon sosiaalisia vaikutuksia ja seurauksia eikä työllisyysseurauksia, joita ovat toisaalta työpaikkojen katoaminen ja toisaalta lukuisten työpaikkojen jääminen täyttämättä, koska hakijoilla ei ole tarvittavaa digitaalialan ammattipätevyyttä.

4.17

Palvelujen tarjoaminen verkossa ei ratkaise digitaalisen kuilun ongelmaa eikä vapauta sen torjumiseksi tehtävästä työstä.

4.18

Vallitsee suuri epäsuhta yhtäältä sähköisten viranomaispalvelujen tarjonnan ja toisaalta näiden palvelujen hyödyntämisen ja hyväksynnän välillä. Käyttäjien vastahakoisuus hyödyntää tarjolla olevia sähköisiä palveluja selittyy usein digitaalisten taitojen puutteella. Monien kansalaisten täytyy opetella käyttämään uutta sähköisen hallinnon välinettä, ja he tarvitsevat ”avustettua digitaalista palvelua” tai käytännönläheistä tukea. Sama koskee myös julkishallintojen työntekijöitä ammatillisen jatkokoulutuksen puitteissa.

4.19

ETSK katsoo, että jäsenvaltioita ja alue- ja paikallisyhteisöjä tulisi kehottaa luomaan unionin osittaisella rahoituksella tällainen digitaalinen avustava palvelu kansalaisille. Julkishallinnon digitalisoinnin myötä vapautuvien työpaikkojen uudelleensijoittelussa ne työntekijät, joiden työpaikat häviävät, tulisi sijoittaa avustettuihin digitaalisiin palveluihin tai heidät tulisi ohjata sopiviin uusiin tehtäviin.