15.12.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 434/58

Esittelijä:

Michael McLOUGHLIN

1.1

ETSK on tyytyväinen komission ehdotusten tavoitteisiin yhteisen yhdistetyn yhteisöveropohjan (CCCTB) alalla.

1.2

ETSK:n mielestä olisi tehtävä kaikki mahdollinen, jotta CCCTB voitaisiin panna täytäntöön yhteisymmärryksessä ja jotta näin ollen voitaisiin ottaa huomioon subsidiariteettiin ja valtion suvereniteettiin liittyvät arkaluonteiset kysymykset.

1.3

ETSK ymmärtää syyt siihen, että komissio on valinnut kaksivaiheisen lähestymistavan, mutta kehottaa painokkaasti käynnistämään toisen vaiheen pikaisesti sen jälkeen kun yhteisestä veropohjasta on sovittu, sillä yritykset voivat saada huomattavia etuja vasta yhdistämisen jälkeen. Aggressiivisen verosuunnittelun torjuntaan liittyviä etuja on odotettavissa jo ensimmäisestä vaiheesta alkaen, mutta yhdistäminen saattaa asian päätökseen.

1.4

ETSK panee merkille, että komissio on pannut uudelleen vireille CCCTB-ehdotuksen tavoitteena edistää sisämarkkinoita ja torjua aggressiivista verosuunnittelua kohdentamalla tulot sinne, missä arvo tuotetaan. ETSK kehottaa jäsenvaltioita edistämään molempien vaiheiden loppuun saattamista, sillä näin voidaan tehokkaasti torjua petoksia ja edistää kasvua.

1.5

Kuten vuonna 2011, ETSK suosittaa, että CCCTB:n jakokaavaa tarkastellaan uudelleen. Komission ja jäsenvaltioiden olisi pohdittava, tulisiko henkinen omaisuus sulkea pois jakokaavasta. Myyntiä määränpäittäin koskevaa jakotekijää saattaa myös olla tarpeen muuttaa oikeudenmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi. Komitea on huolissaan siitä, että ehdotuksen mukainen myynnin käyttö jakotekijänä johtaa siihen, että monet pienemmät vientiä harjoittavat jäsenvaltiot menettävät huomattavia määriä verotettavaa tuloa jäsenvaltioihin, jotka kuluttavat muita enemmän. ETSK katsoo, että ehdotuksessa tulisi pyrkiä tasapainoiseen jakokaavaan ja välttää järjestelmällisesti epätasapainoista vaikutusta.

1.6

ETSK kehottaa painokkaasti varovaisuuteen poistoja koskevien ehdotusten kohdalla, jotta varmistetaan, että ne heijastavat yritysten todellista kokemusta. Tiettyjen, teknologisen muutoksen tahdin vuoksi erittäin nopeasti vanhenevien omaisuusluokkien osalta poistomääräajat saattavat olla liian rajoittavia.

1.7

ETSK on tyytyväinen siihen, että oman pääoman muotoisen rahoituksen verokohtelun merkitys yritysten investointien kannalta tunnustetaan ehdottamalla, että velkarahoitus ja oman pääoman ehtoinen rahoitus ovat samanarvoisia. Taloudellisissa vaikeuksissa olevien yritysten ei kuitenkaan tulisi olla alttiina suuremmalle verotaakalle.

1.8

ETSK suosittaa, että ehdotusten tulisi luoda jäsenvaltioiden kesken oikeudenmukainen tasapaino ja että näin ollen kunkin jäsenvaltion kohdalla tulisi tutkia yksityiskohtaisesti ehdotusten vaikutusta investointien houkuttavuuteen sekä työpaikkojen luomiseen ja säilymiseen. ETSK korostaa, että jäsenvaltioiden tulisi esittää asianomaiset tiedot tämän varmistamiseksi.

1.9

ETSK suosittaa, että CCCTB-ehdotusten tulisi mahdollisuuksien mukaan vähentää monimutkaisuutta, kun otetaan huomioon asetettu tavoite huolehtia varmuudesta ja yksinkertaisuudesta. Tämä on erityisen tärkeää aineettoman varallisuuden kohtelun osalta yritysten taseissa.

1.10

ETSK kehottaa painokkaasti komissiota kiinnittämään huomiota joustavuuden tarpeeseen ja varmistamaan, että valtiot ja yritykset kykenevät mukautumaan muuttuviin maailmanlaajuisiin tai kotimaisiin taloudellisiin olosuhteisiin. Samalla on kuitenkin noudatettava EU:n menettelyjä ja varmistettava yhteistyö.

1.11

CCCTB olisi tehokkaampi ja siitä päästäisiin helpommin tarvittavaan yksimielisyyteen, jos otetaan huomioon käsillä olevassa lausunnossa esitetyt keskeiset huolenaiheet.

2.1

Uudelleen vireille pantu ehdotus yhteisestä yhdistetystä yhteisöveropohjasta (CCCTB) koostuu yhdestä sääntökokonaisuudesta, jonka avulla voidaan laskea yritysten verotettavat voitot EU:ssa. Tarkoituksena on antaa merkittävä panos kasvuun, kilpailukykyyn ja oikeudenmukaisuuteen sisämarkkinoilla. CCCTB:n myötä yritykset, jotka harjoittavat rajatylittävää toimintaa, noudattaisivat erilaisten kansallisten sääntöjen sijaan yhtä yhtenäistä EU-järjestelmää verotettavien tulojen määrän laskemiseksi. Yritykset voisivat jättää yhden veroilmoituksen kaikista toimistaan EU:ssa ja tasata yhdessä jäsenvaltiossa syntyneitä tappioita toisessa jäsenvaltiossa saaduilla voitoilla. Ryhmänsisäisiä liiketoimia ei enää verotettaisi yksikkötasolla, jolloin siirtohinnoittelukysymykset poistuisivat CCCTB:n piirissä. Konsolidoidut verotettavat tulot jaettaisiin jakokaavaa käyttäen niiden jäsenvaltioiden kesken, joissa ryhmä toimii. Kukin jäsenvaltio verottaisi sitten osuutensa voitoista oman kansallisen yhteisöverokantansa mukaisesti.

2.2

Vuoden 2011 ehdotukseen nähden on myös esitetty uusia säännöksiä. Ensinnäkin vuoden 2016 ehdotuksissa säädetään, että vuotuiselta liikevaihdoltaan vähintään 750 miljoonan euron konserneihin sovellettavat säännöt ovat pakollisia eivätkä vapaaehtoisia. Toiseksi on sääntöjä, joilla kannustetaan yrityksiä rahoittamaan investointeja omalla pääomalla, jotta torjutaan suuntaus velkarahoitukseen. Kolmanneksi otetaan käyttöön tutkimus- ja kehitystoimintaa (t&k) koskeva ylimääräinen vähennys. Yhteistä veropohjaa koskevissa ehdotuksissa on myös säännöksiä väliaikaisesta rajatylittävästä tappioiden hyvityksestä, johon liittyy myöhempi sisällyttäminen, kunnes yhdistämistä aletaan soveltaa. Ehdotusten toinen vaihe on tarkoitus toteuttaa sitten, kun on päästy poliittiseen yhteisymmärrykseen yhteistä veropohjaa käsittelevistä ehdotuksista. Siihen asti toinen vaihe jää edelleen neuvoston käsittelyyn.

2.3

Komission nykyinen ehdotus koostuu kahdesta erillisestä ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi. Toinen ehdotuksista käsittelee yhteistä yhteisöveropohjaa (CCTB) ja toinen yhteistä yhdistettyä yhteisöveropohjaa (CCCTB). Jako kahteen eri ehdotukseen on vuoden 2011 ja vuoden 2016 ehdotusten keskeinen ero. Komissio ehdottaa vaiheittaista lähestymistapaa, jossa keskitytään ensin CCTB:hen ja myöhemmin CCCTB:hen.

2.4

Komissio on pannut uudelleen vireille myös CCCTB-ehdotuksen aggressiivisen verosuunnittelun torjumiseksi ja sisämarkkinoiden edistämiseksi ja toteaa, että on ”epätodennäköistä, että CCCTB-ehdotus – – hyväksyttäisiin kokonaisuudessaan, jos ei sovelleta vaiheittaista lähestymistapaa”. Komissio korostaa kuitenkin, että yhdistäminen on kiinteä osa ehdotuksia. CCCTB:n pakollinen soveltaminen yrityksissä, joiden liikevaihto on yli 750 miljoonaa euroa, on osa strategiaa, jolla pyritään parantamaan kasvunäkymiä ja torjumaan aggressiivista verosuunnittelua. Komissio katsoo, että ehdotukset ovat yleisesti houkuttavampia yrityksille säännösten noudattamisen ja monimutkaisuuden näkökulmasta ja siksi, että niissä oma pääomaa asetetaan velan edelle verohelpotuksin. Komission mielestä ehdotusten etuna on myös se, että yhdessä jäsenvaltiossa syntyneitä tappioita voidaan tasata rajatylittävästi toisessa jäsenvaltiossa saaduilla voitoilla.

2.5

Komissio toteaa, ettei nykyinen kansainvälinen yhteisöverotusjärjestelmä ”enää vastaa nykyaikaa”. Jos kansallisia sääntöjä laaditaan ottamatta huomioon kansainvälisiä kysymyksiä, voi komission mukaan syntyä eroavuuksia. Vaikka vuoden 2016 ehdotukset ovat pakollisia suuremmille ryhmille, ne myös tarjoavat mahdollisuuden säännösten vapaaehtoiseen noudattamiseen niille yksiköille, jotka kuuluvat EU:ssa yhteisöverotuksen piiriin mutta joiden liikevaihto on alle 750 miljoonaa euroa. Komissio toteaa, että näiden ehdotusten myötä tulot kohdennetaan sinne, missä arvo tuotetaan.

2.6

Komissio tunnustaa ehdotusten kunnianhimoisen ja siten niiden täytäntöönpanon vaiheittaisen luonteen. Se toteaa, että vaikeat keskustelut yhdistämisestä voivat viivästyttää uudistuksia muilla tärkeillä aloilla, missä saattaa olla helpompi päästä yhteisymmärrykseen. Molemmat ehdotukset annetaan kuitenkin yhdessä osana samaa aloitetta. Komissio toteaa edelleen, että yhdistäminen on aloitteen keskeinen osa ja että asianomaisten ryhmien kohtaamiin huomattavan suuriin verotuksellisiin esteisiin voidaan puuttua vain yhdistämisen kautta.

3.1

Ehdotukset tuovat merkittäviä hyötyjä niin yrityksille kuin kansalaisille. Säännösten noudattamisesta aiheutuvat kustannukset ja monimutkaisuus vähenevät koko EU:ssa kauppaa käyvissä suuryrityksissä sekä niissä yrityksissä, jotka päättävät noudattaa kyseistä järjestelmää. Keskeistä on myös sisämarkkinoiden loppuun saattamisen ja kaikille tasapuolisen toimintaympäristön edistäminen. Jos CCCTB otetaan asianmukaisesti käyttöön, sillä voi olla keskeinen merkitys torjuttaessa aggressiivista verosuunnittelua ja palautettaessa kansalaisten luottamus verojärjestelmään. Veropohjaan sovellettavalla yhteisellä toimintatavalla varmistetaan, että kaikilla EU:n jäsenvaltiolla on samanlainen toimintatapa ja – mikä tärkeintä – että ne laskevat samalla tavalla verotettavan tulon ja mahdollistavat samat vähennykset. Tällä hetkellä monikansalliset yritykset voivat hyödyntää eri jäsenvaltioiden erilaisia veropohjia ja verokantoja ja toisinaan offshore-yrityksiä maksaakseen hyvin matalia tosiasiallisia veroja. CCCTB:llä puututaan näihin ongelmiin.

3.2

Aggressiivinen verosuunnittelu vähentää verotuloja. Verosuunnittelun laajuus on EU:n kansalaisten vakava huolenaihe. EU on toteuttanut monia toimia tämän ongelman ratkaisemiseksi ja hyväksynyt toimintasuunnitelman. CCCTB:n yhtenä tavoitteena on tutkia, miten tällaista toimintatapaa voidaan edistää, jotta varmistetaan tehokas yhteisöverotus koko EU:ssa.

3.3

Kun siirtohinnoittelu alenee huomattavasti EU:ssa CCCTB:n myötä, voidaan torjua aggressiiviseen verosuunnitteluun johtavia käytänteitä. Usein käytetään esimerkiksi henkisen omaisuuden kaltaisia omaisuuseriä, sillä niiden arvoa on vaikea arvioida tai yritys arvioi itse niiden arvon, joka nimellisesti vastaa käypää markkina-arvoa. Ne ovat usein sisäisen kaupankäynnin kohteena yritysten rakenteissa.

3.4

CCCTB:llä voidaan torjua aggressiivista verosuunnittelua määrittämällä se, missä todellinen taloudellinen toiminta tapahtuu. Yrityksillä voi olla työssä joukko ihmisiä ja/tai merkittävää omaisuutta jäsenvaltiossa muttei lainkaan tai erittäin vähän voittoa kyseisessä jäsenvaltiossa. Tällä hetkellä yritykset, joilla on EU:n laajuinen rakenne, voivat järjestää liiketoimintansa niin, että suuri osa niiden EU:ssa saamista voitoista päätyy sellaisella lainkäyttöalueella sijaitsevaan eurooppalaiseen päätoimipaikkaan, missä on alhaisin veroaste ja/tai edullisimmat vähennykset. Tämä yhdistettynä siirtohinnoittelun käyttöön aineettomien hyödykkeiden kohdalla saattaa johtaa siihen, että yhteisöveroaste on hyvin alhainen niillä monikansallisilla yrityksillä, joilla on monilla lainkäyttöalueilla erittäin suuri liikevaihto. CCCTB:tä koskevilla ehdotuksilla voidaan puuttua näihin ongelmiin. Ehdotuksissa esitetyssä jakokaavassa pyritään määrittelemään, missä taloudellinen toiminta tapahtuu, ja myynti, työvoima ja omaisuuserät ovat tässä keskeisiä osatekijöitä. Myös kansallisten veroviranomaisten on osallistuttava näiden kysymysten selvittämiseen.

3.5

Kun CCCTB on hyväksytty, sen on määrä vaikuttaa kaikkien yhtiöiden kilpailukykyyn. Ehdotuksessa tulisikin ottaa huomioon niin pk-yritysten kuin suurten yritysten kohtaamat erilaiset ongelmat.

4.1

ETSK on tyytyväinen ehdotuksiin yhteisestä yhteisöveropohjasta ja yhteisestä yhdistetystä yhteisöveropohjasta, sillä niiden avulla voidaan parantaa sisämarkkinoita yksinkertaistamalla suurempien yritysten veroasioita ja torjua aggressiivista verosuunnittelua. Taloudellinen ja poliittinen toimintaympäristö on Euroopassa ja koko maailmassa muuttunut huomattavasti vuodesta 2011. Edellinen CCCTB-ehdotus ei edistynyt merkittävästi. Komitea toivoo, että maailmanlaajuisen kehityksen huomioon ottavat uudet ehdotukset ovat menestyksekkäämpiä.

4.2

Kun keskustelu CCCTB:stä etenee, on tärkeää säilyttää yhdistäminen ensisijaisena tavoitteena. Ehdotukselle olisi myös hyödyksi, jos monimutkaisuutta vähennettäisiin mahdollisuuksien mukaan. ETSK kehottaa komissiota pyrkimään mahdollisimman suureen yhteisymmärrykseen ehdotuksen molempien näkökohtien edistämisestä.

4.3.1

Jakokaavaan liittyy useita ongelmia. ETSK on huolissaan siitä, ettei ole pyritty selostamaan tai määrittelemään tarkoituksenmukaisesti sitä, missä määrin kaava (omaisuuserät yksi kolmasosa, työvoima yksi kolmasosa ja myynti määränpäittäin yksi kolmasosa) kuvaa asianmukaisesti yrityksen taloudellista todellisuutta jaettaessa verotettavia voittoja jäsenvaltioiden kesken. Nykyinen ehdotus voisi muuttaa huomattavasti sitä, miten voitot kohdennetaan verotusta varten, mikä taas vaikuttaa merkittävällä ja toistaiseksi tuntemattomalla tavalla yrityksiin ja jäsenvaltioihin. Verotulo on taloushallinnon perustekijä, joten tällä saattaa olla vakavia vaikutuksia. ETSK katsoo, että ehdotuksessa tulisi pyrkiä tasapainoiseen jakokaavaan ja välttää järjestelmällistä epätasapainoista vaikutusta.

4.3.2

Keskittyminen sellaisiin näkökohtiin kuin tuotantolaitokset, koneet ja henkilöstö on tosin olennaista mutta ei anna täyttä kuvaa ajanmukaisesta teollisuudesta. Esimerkiksi digitaalisten sisämarkkinoiden strategiassa korostetaan henkisen omaisuuden merkitystä. Samalla tavoin pääomamarkkinaunioniin liittyvässä kehityksessä saatetaan keskittyä rahoitusvaroihin.

4.3.3

Komitean huoli johtuu pitkälti

4.4.1

Komission ehdotuksissa korostetaan huomattavasti velan verokohtelua suhteessa omaan pääomaan yritysrahoituksessa. Oman pääoman edistämistä teollisuusstrategian keskeisenä osana on pidettävä myönteisenä seikkana, koska näin hajautetaan riskiä yrityksessä ja vältetään monet volatiliteettiin liittyvät näkökohdat suunnittelussa.

4.4.2

Komitea on huolissaan etenkin siitä, että valittu lähestymistapa saattaa vahvistaa suhdanteita siten, että oman pääoman väheneminen huonoina aikoina tai velan hyödyntäminen vaihtoehtojen puuttuessa voisi lisätä verotettavaa tuloa, mikä heikentäisi yrityksen tilannetta juuri kun sillä on suuria vaikeuksia. Tämä vaikuttaisi myös työllisyyteen ja kasvuun. ETSK:n mielestä valittua lähestymistapaa olisikin vielä pohdittava.

5.1

Komission mielestä sen ehdotuksilla tuetaan voimakkaasti yrityksiä ja luodaan sääntöjen noudattamisen ja liiketoiminnan harjoittamisen kannalta yksinkertaisempi ja tehokkaampi sääntely. Vaikka sisämarkkinoiden ja yritysten tarpeiden edistämistä voidaan pitää yhtenä EU:n päätavoitteista, jäsenvaltiot ovat perustaneet EU:n ensi sijassa omia tarpeitaan varten. Komission on vähintäänkin arvioitava järjestelmällisesti ehdotettujen muutosten vaikutusta verotuloihin, investointeihin ja työllisyyteen kussakin jäsenvaltiossa kansainvälisten tietokanta-analyysien ja jäsenvaltiokohtaisten tietojen pohjalta. ETSK kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että kaikki asianomaiset tiedot ovat komission saatavilla, ja ehdottaa, että toteutetaan vaikutustenarvioinnit molempia CCCTB:n vaiheita varten.

5.2

Vaikka siirtohinnoittelun poistaminen on ehdotusten keskeinen osa, käsite olisi kuitenkin ilman muuta edelleen olemassa, kun ryhmillä on toimintaa sekä EU:ssa että sen ulkopuolella. Tämä johtaa monien yritysten kohdalla väistämättä erilaisiin ja erillisiin järjestelyihin. Onkin kiinnitettävä huomiota ryhmien rakenteeseen EU:n sisä- ja ulkopuolella sekä yhdistelmärakenteisiin. Veronkierron mahdollisuus voi siirtyä veropohjasta tai nykyisistä verokohtelun eroavuuksista yritysten rakenteisiin ja ryhmiin.

5.3

ETSK kehottaa noudattamaan CCCTB:stä käytävässä keskustelussa eurooppalaisia menettelyjä, kunhan CCCTB:stä on sovittu. Vaikka politiikan tulisi olla joustavaa muuttuvissa olosuhteissa, tarvitaan myös organisoituja järjestelyjä mukautettaessa politiikkaa taloudellisiin olosuhteisiin.

5.4

Tutkimuksen ja kehityksen huomioon ottaminen on erittäin myönteistä. Ylimääräinen vähennys tällä alalla luonnollisesti lisää huomattavasti asianomaista toimintaa ja edistää osaltaan kilpailukykyä. Olisi kuitenkin tärkeää asettaa ehdotetut toimenpiteet asiayhteyteensä ja verrata niitä jäsenvaltioiden jo säätämiin (kirjoltaan varsin vaihteleviin) toimiin. Vaikka kasvu- ja investointivähennys on tärkeä, on myös keskeistä, ettei tästä uudesta kannustimesta eikä t&k-menojen ylimääräisestä vähennyksestä tule verotuksen väärinkäytön uusia muotoja sitten, kun ne otetaan käyttöön.

5.5

Komission on otettava huomioon veroviranomaisten ja ensisijaisen veroviranomaisen väliset mahdolliset konfliktit. Ryhmän tytäryhtiöiden verotukseen ja voitonjakoon liittyviä konflikteja voi hyvinkin syntyä, ja ne saattavat viedä ajan, joka on säästetty poistamalla siirtohinnoitteluun liittyvät ongelmat.

5.6

Olisi tarkennettava, miten jäsenvaltion tarkastukset toteutetaan ryhmään kuuluvassa tytäryhtiössä, jos asianomaisen jäsenvaltion veroviranomaiset haluavat tehdä tarkastuksen.

5.7

Poistoaikoja koskevat säännökset saattavat olla ristiriidassa eräiden liiketoimintakäytäntöjen kanssa, ja tässä yhteydessä olisi harkittava tiettyä joustoa. Monet yritykset uudistavat laitteensa (esim. tietokoneet) vuosittain tai joka toinen vuosi ennen niiden vanhentumista, ja teknologisen muutoksen tahdin myötä tällainen käytäntö tulee vain nopeutumaan eri omaisuusluokissa tulevina vuosina.

5.8

On edelleen tärkeää estää veronkiertoa edullisempien kirjanpitokoodien kautta, sillä tämä saattaa vielä olla mahdollista ennen yhdistämistä.

5.9

Ehdotukset mahdollistavat monikansallisille yhtiöille lisäksi sen, että ne jättävät huomiotta EU:n ulkopuolella, myös veroparatiiseissa, sijaitsevat väliyhtiöt. Tähän kysymykseen on puututtava erilaisilla menetelmillä, kuten siirtohinnoittelua ja ulkomaisia väliyhtiöitä koskevin säännöin ja yleisellä veron kiertämisen vastaisella periaatteella.