19.8.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 303/45

Esittelijä:

Denis MEYNENT

1.1

Komitea muistuttaa, että REFIT-ohjelman (1) pääasiallinen tavoite on parantaa EU:n lainsäädännön laatua ja vaikuttavuutta ja luoda yksinkertaisia, ymmärrettäviä ja johdonmukaisia säännöksiä kyseenalaistamatta asetettuja strategisia tavoitteita tai heikentämättä kansalaisten, kuluttajien ja työntekijöiden suojaa, työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua tai ympäristönsuojelua.

1.2

EU:n lainsäädäntö on olennainen yhdentymisen osatekijä, ei rasite tai kustannus, jota pitäisi alentaa. Oikeasuhtaisena se on päinvastoin kaikille Euroopan toimijoille ja kansalaisille tärkeä tae suojelusta, edistyksestä ja oikeusvarmuudesta.

1.3

Kaikista säädösehdotuksista on esitettävä vaikutusanalyysit, joissa otetaan riittävällä tavalla huomioon taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöulottuvuus ja myös pk-yritykset. Komitea vaatii, että parlamentti, neuvosto ja Euroopan komissio sopivat yhteisestä vaikutusanalyysimetodologiasta, josta myös komitea ja alueiden komitea (AK) voisivat ottaa vaikutteita.

1.4

Julkinen kuulemisprosessi ja asiantuntijoiden ja sidosryhmien konsultointi tulee toteuttaa mahdollisimman avoimesti, mutta ne eivät voi korvata työmarkkinaosapuolten ja komitean kuulemista.

1.5

Komitea pyytää komissiota sisällyttämään tulostauluunsa vuotuisen arvioinnin REFIT-ohjelman toimenpiteiden pääasiallisista kustannuksista sekä määrällisistä ja laadullisista hyödyistä, joita ovat muun muassa vaikutukset työllisyystasoon ja työllisyyden laatuun, sosiaaliseen suojeluun ja ympäristönsuojeluun sekä kuluttajansuojaan.

1.6

Päätöksentekoprosessin on oltava mahdollisimman sujuva ja tarkoituksenmukainen. Mikään prosessin perusteltavuuden varmistamiseksi perustettu elin tai suodatusmekanismi ei saa puuttua poliittiseen päätöksentekoon, jonka on oltava riippumatonta. Päätöksentekoprosessin byrokratisoitumista on siksi torjuttava.

1.7

Komitea panee merkille äskettäin perustetun REFIT-foorumin, jonka tehtäväksi on annettu muun muassa tehokkaamman lainsäädännön ja yksinkertaisempien hallinnollisten sääntöjen edistäminen. Komitea korostaa, että foorumin tulisi käsitellä vain rajallista määrää aiheita eikä se voi korvata lainsäätäjiä tai komitean pakollisia kuulemisia – koska sen työskentely on luonteeltaan erilaista – tai työmarkkinaosapuolten kuulemisia, joista on määrätty perussopimuksissa. Komitea kehottaa komissiota julkistamaan foorumille esitettävien ehdotusten esivalintakriteerit, huolehtimaan niiden tasapainoisuudesta ja antamaan selkeää tietoa foorumin suositusten jatkotoimista, jotta vaikutukset pystytään jäljittämään.

1.8

REFIT-foorumin edustuksellisuudesta komitea katsoo, että kahden lisäpaikan antaminen mahdollistaisi komitealle sen tehtävänannon luonteen kunnioittamisen täysimääräisesti ja siten kansalaisyhteiskunnan edustamisen kokonaisuudessaan. Komitea toteaa myös, ettei mikroyrityksillä ja pienillä ja keskisuurilla yrityksillä ole yleiseurooppalaista edustusta foorumin sidosryhmien parissa, ja pyytää, että tilanne korjataan mahdollisimman pian.

1.9

Komitea, jolla on suorat yhteydet ruohonjuuritasoon ja jolla on käytettävissään laaja kansallisten organisaatioiden verkosto sekä jäsentensä asiantuntemus, on hyvässä asemassa osallistumaan merkittävällä panoksella Euroopan tasolla toteutettaviin vaikutustenarviointeihin. Komitea aikoo panostaa erityisesti jälki- ja laatuarviointeihin, joissa pystytään kartoittamaan EU:n säädöksen tai poliittisen linjauksen vaikutus ja välittämään Euroopan talous- ja yhteiskuntaelämän osapuolten kokemukset ja tuntemukset.

1.10

Komitea haluaa tuoda panoksensa erityisesti Euroopan parlamentin valiokunta-aloitteiseen mietintöön EU:n lainsäädännön täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa käsittelevästä vuosikertomuksesta ja käsitellä kohdennetusti lisäyksiä, joita jäsenvaltiot ovat tehneet saattaessaan tiettyjä direktiivejä osaksi kansallista lainsäädäntöä.

1.11

Komitea toivoo, että REFIT-ohjelma olisi kaksisuuntainen prosessi eli että siinä ei lähtökohtaisesti rajattaisi suuntaa, johon sääntelyä halutaan ohjata (säädöksen validointi, lisääminen, täydentäminen, muuttaminen tai kumoaminen).

1.12

Komitea ei voisi suostua hankkeeseen, jossa asetetaan kohdennetut määrälliset EU:n säännöstön vähentämistavoitteet arvioimatta ensin kaikkia seurauksia, joita tästä aiheutuu sosiaaliselle suojelulle ja ympäristönsuojelulle sekä kuluttajansuojalle.

1.13

Komitea kannattaa huolellisempaa EU:n sääntelyn vaikutusten jälkiarviointia EU:n poliittisen syklin puitteissa ja huomion kiinnittämistä etenkin odotettuihin kasvu- ja työllisyysvaikutuksiin, jotka on esitetty alkuperäiseen säädösehdotukseen liittyvässä vaikutusanalyysissa. Jälkiarvioinnit olisi tehtävä monialaisesti kohtuullisen ajan kuluttua määräajasta, johon mennessä jäsenvaltioiden on pitänyt saattaa säädös osaksi kansallista lainsäädäntöä.

2.1

Komitea muistuttaa, että lainsäädännöllä on ratkaiseva merkitys perussopimuksissa asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa ja edellytysten luomisessa kansalaisia, liike-elämää ja työntekijöitä hyödyttävälle älykkäälle, kestävälle ja osallistavalle kasvulle (2). Sääntely auttaa myös parantamaan hyvinvointia, suojelemaan yleistä etua ja perusoikeuksia, edistämään korkeatasoista sosiaalista suojelua ja ympäristönsuojelua ja turvaamaan oikeusvarmuuden ja oikeudellisen ennakoitavuuden. Sääntelyn tulisi estää kilpailun vääristyminen ja sosiaalinen polkumyynti.

2.2

Komitea onkin tyytyväinen siihen, että varapuheenjohtaja Timmermans on muistuttanut useaan otteeseen, ettei REFIT-ohjelma saa johtaa EU:n säännöstön purkamiseen tai sosiaalisen suojelun, ympäristönsuojelun tai perusoikeuksien heikentämiseen (3).

2.3

Komitea katsoo, että sääntelystä koituu kustannuksia ja hallinnollisia rasitteita, jotka voivat olla raskaita tai tarpeettomia, mutta myös huomattavia etuja kansalaisille, yrityksille ja viranomaisille. Komitea muistuttaa, että järkevässä sääntelyssä on aina pyrittävä tuottamaan todellista lisäarvoa. Aina kun se vain on mahdollista, EU:n sääntelyllä on poistettava rasitusta sen sijaan, että sitä lisättäisiin.

2.4

Komitea katsoo, että sääntelyn parantamisessa on nostettava etusijalle ratkaisut, jotka soveltuvat parhaiten EU:n sisämarkkinoiden tehostamiseen. Tällaisia ovat kohdennettu yhdenmukaistaminen, vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen tarkoituksenmukainen soveltaminen aloilla, joita ei ole yhdenmukaistettu, yhteissääntely, itsesääntely ja standardointi. Komitea muistuttaa tässä yhteydessä, että lainsäädännön kohdennettu ja järkevä yhdenmukaistaminen auttaa poistamaan esteitä sisämarkkinoiden toiminnalta. Kaikkien 28 jäsenvaltion lainsäädännön yhdenmukaistaminen tarjoaa EU:n yrityksille ja kansalaisille huomattavia mahdollisuuksia yksinkertaistamiseen ja sääntely- ja hallintotaakan vähentämiseen.

2.5

Komitea muistuttaa, että REFIT-ohjelman pääasiallinen tavoite on parantaa EU:n lainsäädännön laatua ja vaikuttavuutta ja luoda yksinkertaisia, ymmärrettäviä ja johdonmukaisia säännöksiä kyseenalaistamatta asetettuja strategisia tavoitteita tai heikentämättä kansalaisten, kuluttajien ja työntekijöiden suojaa, työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua tai ympäristönsuojelua.

2.6

Komitea muistuttaa tässä yhteydessä pitävänsä tärkeänä, että kaavailtavan lainsäädännön siihen liittyvine rasitteineen tulee olla hyödyllistä ja tuoda viime kädessä aiheuttamiaan kustannuksia suurempia etuja ja että lainsäädännön tulee olla oikeasuhtaista ja tarjota riittävä oikeusvarmuus.

2.7.1

Komitea panee merkille EU:n kolmen toimielimen 13. huhtikuuta 2016 allekirjoittaman sopimuksen paremmasta lainsäädännöstä.

2.7.2

Komitea on tyytyväinen muun muassa siihen, että toimielimet tunnustavat vaikutusanalyysijärjestelmän olevan väline, joka auttaa niitä tekemään tietoon pohjautuvia päätöksiä ja joka ei korvaa poliittisia päätöksiä (4).

2.7.3

Komitea on tyytyväinen siihen, että komissio sisällyttää yhdennettyjen, tasapainoisten ja monialaisten vaikutusanalyysien piiriin vaihtoehtoisia ratkaisuja, jotka koskevat EU:n toimien puuttumisen kustannuksia ja eri vaihtoehtojen vaikutusta kilpailukykyyn mutta myös ehdotusten vaikutuksia pk-yrityksiin ja mikroyrityksiin sekä digitaalista ja alueellista ulottuvuutta (5).

2.7.4

Komitea suhtautuu myönteisesti siihen, että komissio voi täydentää vaikutusanalyysiaan omasta aloitteestaan tai Euroopan parlamentin tai neuvoston pyynnöstä, mutta pitää valitettavana, että jokainen toimielin määrittelee itse arviointityönsä organisoimistavan. Komitea toivoo, että toimielimet sopivat yhteisestä vaikutusanalyysimetodologiasta, josta myös ETSK ja AK voisivat ottaa vaikutteita omien muutosehdotustensa pohjaksi.

2.7.5

Komitean mielestä vaikutustenarvioinnit on tehtävä EU:n toimielimissä. Jos kuitenkin harkitaan yksityisten konsulttien käyttämistä tietyistä syistä, komitea vaatii, että

2.8.1

Komitea katsoo, että sidosryhmien ja asiantuntijoiden kuuleminen ei saa korvata työmarkkinaosapuolten, komitean ja alueiden komitean kuulemisia, jotka pidetään tarkasti määrätyssä lainsäädäntäsyklin vaiheessa EU:n toiminnasta tehdyssä sopimuksessa asetetuissa aikarajoissa, eikä kansallisella tasolla toteuttavia kuulemismenettelyjä, joiden on perustuttava työmarkkinaosapuolten tehostettuun osallistumiseen. Komitea korostaa, että sidosryhmien asianmukainen kartoittaminen on olennaisen tärkeää edustavuuden ja laadukkaan kuulemismenettelyn varmistamiseksi, ja kehottaa komissiota hyödyntämään tässä avoimuusrekisteriä.

2.8.2

Komitea pyytää varmistamaan, että kuuleminen ei vaikuta säännölliseen kansalaisvuoropuheluun (SEUn 11 artiklan 2 kohta), kuulemisiin erityistilanteissa, kuten työmarkkinaosapuolten kuulemiseen työmarkkinaosapuolten (työnantaja- ja työntekijäjärjestöt) vuoropuhelun yhteydessä (SEUTin 154 artikla), tai Euroopan talous- ja sosiaalikomitean kaltaisten neuvoa-antavien elinten kuulemiseen (SEUTin 304 artikla).

2.8.3

Komitea korostaa, että sidosryhmien kartoittamisessa tulee varmistaa asianmukainen maantieteellinen ja kohderyhmittäinen jako siten että erityistä huomiota kiinnitetään aliedustettuina oleviin ryhmiin. Analysoitaessa kuulemisiin annettuja vastauksia on sovellettava perusteltua painotusmekanismia (6).

2.9.1

Komitea panee merkille komission laatiman REFIT-ohjelman yleiset tavoitteet ja viittaa muun muassa lausuntoihinsa (7), joissa käsitellään sääntelyn parantamista koskevaa ohjelmaa ja järkevää sääntelyä. Komitean mukaan järkevä sääntely ei vapauta noudattamasta kansalaisten, kuluttajien ja työntekijöiden suojelua koskevaa sääntelyä, naisten ja miesten tasa-arvovaatimuksia tai ympäristövaatimuksia eikä se saa vaikuttaa siten, ettei sääntelyä voitaisi parantaa. Järkevässä lainsäädännössä tulee myös kunnioittaa sisämarkkinoiden sosiaalista ulottuvuutta sellaisena kuin se on perussopimuksissa määritelty, erityisesti kun on kyse eurooppalaisen työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun kautta neuvoteltujen sopimusten käytännön täytäntöönpanosta.

2.9.2

Komitea panee merkille, että komissio pyrkii kehittämään prosessia ja täytäntöönpanon optimaaliseen seurantaan tarkoitettujen välineiden laatua.

2.9.3

Komitea pyytää komissiota sisällyttämään tulostauluunsa vuotuisen arvioinnin REFIT-ohjelman toimenpiteiden pääasiallisista kustannuksista sekä määrällisistä ja laadullisista hyödyistä, joita ovat muun muassa vaikutukset työllisyystasoon ja työllisyyden laatuun, sosiaaliseen suojeluun ja ympäristönsuojeluun sekä kuluttajansuojaan.

2.9.4

Komitea korostaa, että parempi sääntely ei voi eikä saa korvata poliittisia päätöksiä.

2.10.1

Komitea panee merkille äskettäin perustetun REFIT-foorumin, johon se itsekin osallistuu ja jonka tehtävänä on analysoida ehdotuksia, jotka on annettu tarpeettoman hallinto- ja sääntelytaakan vähentämiseksi ja unionin lainsäädännön soveltamisen helpottamiseksi jäsenvaltioissa. Komitea toteaa, että alat, jotka kuuluvat sosiaalisen vuoropuhelun ja työmarkkinaosapuolten toimivallan piiriin, on jätetty foorumin tehtävänannon ulkopuolelle.

2.10.2

Komitea huomauttaa kuitenkin, että foorumin tulee

2.10.3

Komitea odottaa myös, että

2.10.4

Komitea pyytää kiinnittämään huomiota siihen, että foorumin suuri osallistujajoukko, osallistujien hyvin erilainen luonne (jäsenvaltioita, työmarkkinaosapuolia, kansalaisjärjestöjä, kansalaisyhteiskunnan jäseniä), esityslistalla olevien aiheiden erittäin laaja kirjo ja kokousten harva tahti eivät ole omiaan saamaan aikaan syvällistä keskustelua foorumissa käsiteltävistä ehdotuksista.

2.11.1

Komitea korostaa, että sillä on vain yksi paikka ja se osallistuu työskentelyyn kolmen ryhmän vuorotteluperiaatteella, vaikka se on perussopimuksilla perustettu EU:n elin, joka edustaa EU:n monimuotoisuutta.

2.11.2

Komitea katsookin, että kahden lisäpaikan saaminen mahdollistaisi komitean kolmikantaluonteen ja sen tehtävänannon kunnioittamisen ja kansalaisyhteiskunnan edustamisen asianmukaisesti.

2.11.3

Komitea toteaa, ettei mikroyrityksillä ja pienillä ja keskisuurilla yrityksillä ole yleiseurooppalaista edustusta foorumin sidosryhmien parissa, ja pyytää, että tilanne korjataan mahdollisimman pian.

2.12.1

Komitea kehottaa komissiota

3.1.1

Komitea muistuttaa, että sitä tulee pitää täysivaltaisena institutionaalisena kumppanina eikä yhtenä moninaisia, erilaisia ja vastakkaisia etuja edustavien sidosryhmien alaluokkana.

3.1.2

Komitea muistuttaa, että sillä on suorat yhteydet ruohonjuuritasoon ja käytettävissään laaja kansallisten organisaatioiden verkosto sekä jäsentensä asiantuntemus, joten se on hyvässä asemassa osallistumaan merkittävällä panoksella vaikutustenarviointityöhön.

3.1.3

Komitea korostaa, että arviointitoiminta on luonteeltaan sellaista, että se tiivistää komitean suhteita kansalaisyhteiskunnan organisaatioihin ja vahvistaa sen roolia siltana toimielinten ja kansalaisyhteiskunnan edustajien välillä.

3.1.4

ETSK täsmentää, että arvioinnin tulokset ilmaistaan poliittisina suosituksina, joissa tuodaan esiin tarkasteltavan toimintapolitiikan pääasialliset vaikutukset kansalaisyhteiskuntaan ja ehdotetaan parasta toimintatapaa tulevaisuutta varten.

3.1.5

Komitea korostaa, että sen tulee panostaa erityisesti jälki- ja laatuarviointeihin, joissa pystytään kartoittamaan EU:n säädöksen tai poliittisen linjauksen vaikutus ja välittämään eurooppalaisten talouselämän osapuolten ja työmarkkinaosapuolten kokemukset ja tuntemukset.

3.1.6

Komitea katsoo, että komission ja parlamentin tekemien jälkiarviointien, joihin komitea antaa oman panoksensa, tulisi pohjustaa lainsäädännön muutoksia tai uusia säädöksiä, joista pyydetään komitean lausuntoa.

3.1.7

Komitea on tyytyväinen päästessään näin osallistumaan täysivaltaisesti lainsäädäntöprosessiin ja moninkertaistaessaan mahdollisuutensa vaikuttaa unionin tulevien poliittisten strategioiden määrittelyyn.

3.2.1

Kun jäsenvaltiot saattavat direktiivejä osaksi kansallista lainsäädäntöä, ne lisäävät joskus osia, jotka eivät liity mitenkään asianomaiseen unionin lainsäädäntöön. Komitea katsoo, että nämä lisäykset olisi tuotava selvästi esiin täytäntöönpanosäädöksessä tai -säädöksissä tai niihin liittyvissä asiakirjoissa (8). Komitea katsoo, että sen ei tule käyttää ilmaisua ”ylisääntely” (gold-plating), sillä se leimaa tietyt kansalliset käytännöt eikä mahdollista eriytettyä ja joustavaa lähestymistapaa.

3.2.2

Komitea katsoo, että kun on kyse vähimmäistason yhdenmukaistamisesta, jäsenvaltioilla tulee säilyä mahdollisuus säätää omassa lainsäädännössään säännöksiä, joiden tavoitteena on työllisyyden edistäminen, elin- ja työolojen kohentaminen, riittävä sosiaalinen suojeleminen, korkea ja kestävä työllisyystaso ja syrjäytymisen torjunta (9), pk-yritysten tukeminen ja kehittäminen sekä ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu ja korkea kuluttajansuojan taso (10) sekä korkea ympäristönsuojelun taso (11), luomatta kuitenkaan tarpeettomia sääntely- ja hallintoesteitä, ja että on siksi tärkeää käyttää mieluummin asetuksia kuin direktiivejä aina kun se on mahdollista.

3.2.3

Komitea katsoo, että pyrkimys mahdollisimman pitkälle menevään yhdenmukaistamiseen säädösehdotuksissa johtaa usein moninaisiin poikkeuksiin, joiden tuloksena luodaan uusia sisämarkkinaesteitä ja annetaan niille oikeutus.

3.2.4

Komitea katsoo, että sillä voi olla hyödyllinen rooli lainsäätäjien ja EU:n lainsäädännön käyttäjien välisenä yhteystahona ja se voi tuoda oman erityisen panoksensa Euroopan parlamentin valiokunta-aloitteiseen mietintöön EU:n lainsäädännön täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa koskevasta vuosikertomuksesta keskittymällä lisäyksiin, joita jäsenvaltiot ovat tehneet saattaessaan säädöksiä osaksi kansallista lainsäädäntöään. Komitea katsoo, että tässä suhteessa yhtenäismarkkinoiden seurantaryhmän selvitys ”Palveludirektiivin toiminta rakennusalalla” (12) ja seurantaryhmän selvitys nuorten työttömyydestä (13) ovat kaksi esimerkkiä selvityksistä, jotka saattavat osoittautua metodologisesti hyödyllisiksi.

3.3.1

Komitea toivoo, että REFIT-ohjelma olisi kaksisuuntainen prosessi eli että siinä ei lähtökohtaisesti rajattaisi suuntaa, johon sääntelyä halutaan ohjata (säädöksen lisääminen, täydentäminen, muuttaminen tai kumoaminen).

3.3.2

Komitea on samaa mieltä siitä, että komission tulee jatkuvasti seuloa ja arvioida uudelleen EU:n säännöstöä muun muassa tarkastelemalla EU:n säädösten ja muiden toimenpiteiden tarkoituksenmukaisuutta ja lisäarvoa.

3.3.3

Komitea katsoo, että vaikutusanalyysien yhdennetty ja kattava luonne on perustavan tärkeä ja että komissio ei saa keskittyä ainoastaan kilpailukykyulottuvuuteen. Komitean mielestä on tärkeää ottaa asianmukaisesti huomioon EU:n toiminnan lisäarvo ja tarkastella kustannus-hyöty-analyysissa kaikkia näkökohtia, myös toimien puuttumisesta aiheutuvia kustannuksia.

3.3.4.1

Komitea katsoo, että vaikutusanalyysissa käytettävien kriteerien moninkertaistuminen ei saa johtaa siihen, että komissio ei tee mitään tai hylkää aloitteen siksi, että yksi tai useampia kriteerejä jää täyttymättä. Komitean mielestä komission tulee painottaa kriteerejä keskenään. Komitea katsoo, että kriteerien moninkertaistuminen ei saa myöskään johtaa päätöksentekoprosessin byrokratisoitumiseen ja lainsäädäntöaloitteista pidättäytymiseen.

3.3.4.2

Komitea kiinnittää erityistä huomiota periaatteeseen ”pk-yritykset ensin” (Think Small First) ja pk-yritystestiin etenkin lausunnossaan Small Business Act –aloitteesta (14), mutta katsoo, ettei mikroyrityksille tule myöntää yleispoikkeuksia vaan että olisi tarkoituksenmukaisempaa soveltaa säädösehdotuksissa tapauskohtaista lähestymistapaa, joka perustuisi huolelliseen vaikutusanalyysiin.

3.3.4.3

Komitea on samaa mieltä siitä, että komission ehdotuksiin tulee liittää huolellinen vaikutusanalyysi, joka perustuu vahvaan näyttöön, mutta korostaa, että on unionin lainsäätäjän tehtävä käyttää harkintavaltaansa ja varmistaa tasapaino toisaalta terveyden ja ympäristön suojelun ja kuluttajansuojan ja toisaalta toimijoiden taloudellisten etujen välillä pyrittäessä perussopimuksissa asetettuun tavoitteeseen, joka on korkeatasoisen terveyden ja ympäristön suojelun tason varmistaminen (15).

3.3.4.4

Komitea täsmentää, että arviointi voi koskea myös sääntely- ja hallintotaakan määrää, kunhan

3.3.4.5

Komitea ei voisi suostua hankkeeseen, jossa asetetaan kohdennetut määrälliset EU:n säännöstön vähentämistavoitteet arvioimatta ensin kaikkia seurauksia, joita tästä aiheutuu sosiaaliselle suojelulle ja ympäristönsuojelulle sekä kuluttajansuojalle.

3.3.4.6

Kumulatiivisten kustannusten arvioinnista komitea toteaa, että komission on unionin säädöksen ennakko- tai jälkiarviointia tehdessään otettava huomioon se, että nämä uudet kustannukset lisätään entisiin vaatimustenmukaisuus- ja täytäntöönpanokustannuksiin. Komitea myöntää, että kumulatiivisten kustannusten arvioinneissa keskitytään laskemaan tietyn alan lainsäädännöstä aiheutuvia rahoituskustannuksia, mutta täsmentää, ettei arvioinnin perusteella voida vapauttaa tiettyä alaa osittain tai kokonaan.

3.3.5.1

Komitea on huolissaan siitä, että keskustelun painopiste siirtyy yhä enemmän prosessin alkuun ennen kuin lainsäätäjät ja työmarkkinaosapuolet ovat käsitelleet asiaa, sillä nämä uhkaavat näin jäädä ulkopuolelle keskustelusta, joka on käyty ilman niitä.

3.3.6.1

Komitea arvioi, että jälkiarviointi on vähintään yhtä tärkeää kuin ennakkoarviointi, ja pyytää komissiota esittämään metodologisen oppaan kestävän kehityksen kriteereistä tällä alalla.

3.3.6.2

Komitea kannattaa huolellisempaa EU:n sääntelyn vaikutusten jälkiarviointia EU:n poliittisen syklin puitteissa ja huomion kiinnittämistä etenkin odotettuihin kasvu- ja työllisyysvaikutuksiin, jotka on esitetty alkuperäiseen säädösehdotukseen liittyvässä vaikutusanalyysissa.

3.3.6.3

Komitea katsoo, että jälkiarvioinnit olisi tehtävä monialaisesti kohtuullisen ajan kuluttua määräajasta, johon mennessä jäsenvaltioiden on pitänyt saattaa säädös osaksi kansallista lainsäädäntöä.

3.3.6.4

Komitea katsoo, että jälkiarvioinnit ovat tärkeitä analyysivälineitä ja että arviointien päätelmiä voidaan käyttää suoraan pohjana mahdolliselle vaikutustenarvioinnille, joka edeltää säädöksen tarkistamista.