19.8.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 303/28


Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Innovointi uusien liiketoimintamallien vauhdittajana”

(valmisteleva lausunto)

(2016/C 303/04)

Esittelijä:

Ariane RODERT

Toinen esittelijä:

Oliver RÖPKE

Alankomaiden työ- ja sosiaaliministeriön pääjohtaja Marcelis Boereboom pyysi 16. joulukuuta 2015 päivätyllä kirjeellä neuvoston tulevan puheenjohtajavaltion Alankomaiden nimissä Euroopan talous- ja sosiaalikomiteaa laatimaan valmistelevan lausunnon aiheesta

”Innovointi uusien liiketoimintamallien vauhdittajana”

(valmisteleva lausunto).

Asian valmistelusta vastannut ”yhtenäismarkkinat, tuotanto ja kulutus” -erityisjaosto antoi lausuntonsa 10. toukokuuta 2016.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 25.–26. toukokuuta 2016 pitämässään 517. täysistunnossa (toukokuun 25 päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 131 ääntä puolesta 3:n pidättyessä äänestämästä.

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

Euroopalla on edessään monitahoisia haasteita, jotka edellyttävät sosiaalisten ja taloudellisten mallien uudistamista. Jotta Euroopassa saadaan aikaan edistystä, kasvua ja hyvinvointia, on siirryttävä kohti innovointiin perustuvaa taloutta.

1.2

Kehittymässä onkin innovatiivisia konsepteja ja liiketoimintamalleja, jotka merkitsevät siirtymistä perinteisestä innovoinnista sellaiseen innovointiin, jossa otetaan huomioon tekniset, ympäristöön liittyvät ja sosiaaliset näkökohdat ja keskitytään ihmisten elämään ja hyvinvointiin.

1.3

ETSK kehottaa Euroopan komissiota näin ollen luomaan toimintapoliittisen kehyksen näiden kehittymässä olevien uusien liiketoimintamallien tukemiseksi. Tämä tapahtuu tunnustamalla, yhdistämällä ja edistämällä kyseisiin yritystoimintamalleihin liittyviä keskeisiä konsepteja käyttäen lähtökohtana teorioita esimerkiksi yhteisestä arvosta, kollektiivisista vaikutuksista, vaikutusten mittaamisesta, helix-kumppanuudesta ja sosiaalisesta innovoinnista.

1.4

Toimintapoliittiseen kehykseen kuuluu sellaisen suotuisan toimintaympäristön luominen, jonka avulla poistetaan esteitä ja laajennetaan perinteisiä yrityskonsepteja. Tarkasteltavia kysymyksiä ovat julkiset hankinnat, innovoinnille suotuisa sääntely, räätälöity rahoitusväline, rakennerahastojen tuen parempi kohdistaminen, mahdolliset verokannustimet, koulutus, tuki sekä ammattitaitojen ajantasaistaminen erityisesti digitalisaatio ja robotisaatio huomioon ottaen.

1.5

On ratkaisevan tärkeää, että jäsenvaltiot ja unionin toimielimet edistävät ”reilumpia” liiketoimintamalleja ja tunnustavat ne varauksetta. Kyseisissä liiketoimintamalleissa keskitytään tuottamaan sosiaalista kehitystä edistäviä innovaatioita siten, että taloudellista edistystä koskevaan raportointiin yhdistetään sosiaalisten vaikutusten mittaaminen.

1.6

ETSK kehottaa komissiota ottamaan sosiaalialan investointipaketin periaatteet ja paketin yhteyden sosiaaliseen innovointiin täysimääräisesti huomioon eurooppalaista sosiaalisten oikeuksien pilaria kehitettäessä, sillä monet näistä uusista liiketoimintamalleista ovat kyseisten periaatteiden konkreettinen ilmentymä.

1.7

Jäsenvaltioiden ja komission on varmistettava, että sosiaalinen innovointi sisällytetään kaikilta osin innovointiohjelmiin. Sosiaaliseen innovointiin myönnettävä EU:n rahoitustuki, esimerkiksi Horisontti 2020 -puiteohjelman mukainen tuki, on hyödynnettävä täysimääräisesti, ja sitä olisi arvioitava (kunkin sidosryhmän) teknisten hyödyntämisvalmiuksien sekä poliittisten vaikutusten pohjalta.

1.8

Jäsenvaltioiden ja unionin toimielinten on sisällytettävä innovoinnin periaatteet kaikkeen yrityspolitiikkaan, jotta voidaan varmistaa innovointia edistävän, suosivan, palkitsevan ja levittävän kulttuurin syntyminen. Tällaiseen suotuisaan kulttuuriin kuuluvat sellaiset elementit kuin kokeilut, uudet kumppanuusasetelmat ja laajempi näkemys arvonluonnista yhteiskunnassa.

1.9

Unionin on innovaatiopoliittisissa aloitteissa keskityttävä entistä enemmän pk-yritysten, erityisesti yhteisötalouden yritysten, mikroyritysten ja perheyritysten, sekä kaikenlaisten startup-yritysten tukemiseen ja suojeluun, jotta voidaan luoda paremmat edellytykset toimintamallien kestokyvylle ja jäljittelemiselle tai soveltamiselle laajemmassa mittakaavassa.

1.10

Uudet innovatiiviset liiketoimintamallit on otettava täysimääräisesti huomioon neljänteen teolliseen vallankumoukseen tähtäävissä toimintapoliittisissa aloitteissa ja tähän liittyvillä politiikanaloilla, kuten kierto-, jakamis- ja toimintotaloudessa. Tämä tapahtuu siten, että edistetään kaikkien nykyisten yritysten ja mallien mukauttamista, tuetaan uusien ja epätavanomaisten yritysmuotojen kehittymistä ja luodaan uusia suhteita ja mukautettuja yhteistyömalleja.

1.11

ETSK kehottaa komissiota ottamaan nämä uudet liiketoimintamallit täysimääräisesti huomioon tulevassa sisämarkkinastrategian tarkistuksessa, joka on määrä toteuttaa vuonna 2017, ja ehdottamaan uusia samansuuntaisia toimenpiteitä.

1.12

Kuten kaiken yritystoiminnan myös uusien liiketoimintamallien yhteydessä on tärkeää, että ihmisarvoista työtä, työntekijöiden sosiaalisia oikeuksia ja työmarkkinaosapuolten roolia koskevia periaatteita noudatetaan täysimääräisesti.

2.   Johdanto

2.1

Euroopan yhteiskunnallinen maisema on nopeasti muuttumassa, ja Euroopan muotoutuminen moderniksi ja maailmanlaajuisesti kilpailukykyiseksi taloudeksi edellyttää uusia sosiaalisia ja taloudellisia malleja.

2.2

Uusi innovointia koskeva ajattelutapa on tarpeen kehitystä, sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja hyvinvointia edistävän kasvun tuottamiseksi. Tämä ajattelutapa on hyväksytty kaikkialla maailmassa innovointi- ja tutkijapiireissä samoin kuin monissa yrityksistä, jotka nyt pyrkivät sekä sosiaaliseen ja ekologiseen että taloudelliseen kasvuun ja vaikutukseen. Lisäksi kuluttajien odotukset ja kysyntä viittaavat siihen, että tällainen lähestymistapa saa kannatusta. Tätä osoittaa selvästi yhteistyö-, kierto- ja jakamistaloutta koskevien aloitteiden syntyminen. Näille aloitteille on yhteistä se, että ne perustuvat uudenlaisiin arvoihin ja että niiden tavoitteena on älykäs, kestävä ja osallistava kasvu sellaisen edistyksen hyväksi, jossa yhdistyvät tekninen, ympäristöön liittyvä ja sosiaalinen innovointi.

2.3

Tässä lausunnossa on tarkoitus tarkastella muutamia uusia konsepteja, jotka ovat keskeisiä uusia liiketoimintamalleja vauhdittavan innovoinnin kannalta. Havainnollisena esimerkkinä käytetään erityisesti yhteisötalouden yrityksiä. Lausunto perustuu ETSK:n alalta hankkimaan kokemukseen ja erityisesti työhön, jota on tehty yhteiskunnallisia yrityksiä koskevan ETSK:n hankkeen (1) puitteissa. Lausunnossa ei käsitellä esimerkiksi kierto-, yhteistyö-, toiminto- tai jakamistaloutta, innovointia tai pk-yrityspolitiikkaa, joita tarkastellaan omissa lausunnoissaan.

3.   Uusia konsepteja syntyy

3.1    Sosiaalisen ja yhteiskunnallisen innovoinnin edistäminen yritystoimintamallina

3.1.1

Euroopalla on edessään monitahoisia sosiaalisia haasteita, joihin ei pystytä vastaamaan nykyisten järjestelmien avulla. Tämä merkitsee paradigman muutosta, joka vaatii uutta ajattelutapaa ja innovatiivisia ratkaisuja. Tällaisia innovaatioita kutsutaan usein sosiaalisiksi tai yhteiskunnallisiksi innovaatioiksi. ”Sosiaaliset innovaatiot ovat sosiaalisia sekä päämääriltään että keinoiltaan. Lisäksi voidaan todeta seuraavaa: Käytännössä sosiaalisiksi innovaatioiksi voidaan määritellä uudet ideat (tuotteet, palvelut ja mallit), jotka vastaavat sosiaalisiin tarpeisiin (tehokkaammin kuin niiden vaihtoehdot) ja jotka luovat samalla uusia sosiaalisia suhteita tai yhteistyötä. Toisin sanoen sen lisäksi, että innovaatiot ovat hyväksi yhteiskunnalle, ne parantavat myös yhteiskunnan toimintakykyä” (2). Sosiaalisia innovaatioita tehdään kaikilla aloilla, eivätkä ne ole mitään uutta. Yhteisenä piirteenä on kuitenkin se, että ne johtavat lopulta järjestelmän muutokseen.

3.1.2

Akateemisessa maailmassa innovointi käsittää nykyään muutakin kuin teknisen kehityksen. Tutkijat ovat tätä nykyä yksimielisiä siitä, että innovoinnissa ja tutkimuksessa on otettava huomioon tekniset, ympäristöä koskevat ja sosiaaliset näkökohdat. Sosiaalinen, digitaalinen ja tekninen innovointi ovat riippuvaisia toisistaan. Digitaaliteknologia toimii tässä yhteydessä välineenä, jonka avulla kannustetaan jakamaan asioita ja annetaan ihmisille mahdollisuus ryhtyä toimiin. Sosiaalinen innovointi taas on päätavoite.

3.1.3

Sosiaalinen innovointi näyttäytyy erilaisena kuin tekninen innovointi. Se on tarvelähtöistä, ja sillä pyritään usein vastaamaan yhteiskunnassa esiintyvään haasteeseen, tai huomio kohdistetaan tiettyyn käyttäjäryhmään. Huomioon otetaan aina myös sosiaaliset, ympäristöä koskevat ja taloudelliset näkökohdat. Onnistuneimmat sosiaaliset innovaatiot tuovat mukanaan kokonaisvaltaista ajattelua, mikä johtaa lopulta järjestelmän muutokseen eikä niinkään yksittäistä ongelmaa tai kohdetta koskevaan ratkaisuun.

3.1.4

Sosiaalisen innovaation lähtökohtana on eettinen, ideologinen tai yhteistä etua koskeva näkökulma. Tästä on osoituksena kansalaisyhteiskunnan nykyinen ja aikaisempi rooli sosiaaliturvajärjestelmien luomisessa. Sosiaalinen innovointi saattaa olla uusi konsepti, mutta sitä on ollut olemassa jo kauan.

3.1.5

Sosiaalinen innovointi perustuu avoimeen kommunikointiin ja yhteiseen ongelmanratkaisuun, jossa on mukana erilaisia sidosryhmiä ja jossa sovelletaan erilaisia käytäntöjä uusien ratkaisujen luomiseksi. Sosiaalinen innovointi kaataa raja-aitoja eri alojen ja markkinoiden väliltä. Kilpailuajattelu vaihtuu yhteistyöhön ja pitkäaikaiseen kumppanuuteen perustuviin ratkaisuihin. Kyse on jakamisesta, avoimen lähdekoodin (open source) liikkeeseen nivoutuvasta ajattelutavasta ja muuhun kuin kilpailuun perustuvien lähestymistapojen soveltamisesta.

3.1.6

Sosiaalinen innovointi tarjoaa Euroopalle perustavanlaatuisen toimintakentän ja edistää ”todellista sosiaalista markkinataloutta” Lissabonin sopimuksen 2 artiklan mukaisesti. Tähän päästään kuitenkin vain, jos innovoinnilla pyritään selkeästi tiettyihin tavoitteisiin, kuten osallisuuteen ja tasa-arvoon. Tämä puolestaan vauhdittaa uutta yhteiskunnallista innovointia.

3.2    Arvonluonnin uudelleentarkastelu yhteisen arvon näkökulmasta

3.2.1

Yhä useammin tiedostetaan, että kiinnostavan liiketoiminnan ydin on aiempaa kattavampi näkemys taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristöön liittyvän arvon luomisesta. Sosiaalisen ja ympäristölle koituvan lisäarvon varmistaminen tuottaa tai lisää taloudellista hyötyä, mikä osoittaa selvästi, että talouskasvu on sidoksissa sosiaaliseen ja ekologiseen edistykseen. Useat tutkijat tutkivat tätä yhteisen arvon luomiseksi kutsuttua käsitettä (3).

3.2.2

Strategian ydin on, että jos ennen normina oli mahdollisimman hyvä taloudellinen tulos lyhyellä aikavälillä, nyt pyritään luomaan taloudellista arvoa niin, että samalla saadaan aikaan myös sosiaalista edistystä ja lisäarvoa yhteiskunnalle. Yhteinen arvo voi hyvinkin olla innovoinnin ja tuottavuuden kasvun seuraavan aallon liikkeellepaneva voima maailmantaloudessa.

3.2.3

Todellisen sosiaalisen markkinatalouden tukeminen edellyttää sellaisten investointimuotojen edistämistä, jotka on erityisesti suunniteltu tukemaan nykyistä osallistavamman ja demokraattisemman talouden kehittymistä. Tähän tarvitaan kattava taloudellinen ekosysteemi, jossa on erityisen kiinnostavaa harkita turvautumista hybridi- ja sekamuotoiseen pääomaan. ETSK on jo tarkastellut aihetta aiemmassa lausunnossaan (4).

3.2.4

Yhteiseen arvoon liittyvän ajattelun soveltaminen tarkoittaa, että arvon luomisessa ei enää ole kyse olemassa olevan arvon siirtämisestä vaan pikemminkin sosiaalisen, ympäristöön liittyvän ja taloudellisen arvon yleisestä lisääntymisestä. Markkinoita ei tällöin myöskään määritellä ainoastaan talouden ehdoin, vaan myös sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät näkökohdat otetaan huomioon. Olennaista on, että yhteisen arvon perustana ovat yksityissektorin ja kansalaisyhteiskunnan vahvuudet ja eroavuudet ja että nämä tahot soveltavat yhdessä luomisen mallia, jonka avulla saadaan lopulta luotua uusia ja kasvavia markkinoita.

3.3    Perustana kumppanuusajattelu

3.3.1

Tehokkaiden ratkaisujen löytäminen monitahoisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin edellyttää usein valtiovallan, markkinoiden ja kansalaisyhteiskunnan tiivistä yhteistyötä. Tällainen kumppanuus perustuu kunkin sidosryhmän näkökannan syvälliseen ymmärtämiseen, nopeaan päätöstentekoon ja empaattisiin lähestymistapoihin.

3.3.2

Yhteistyö, yhdessä luominen ja eri alojen välinen innovointi tarjoavat suunnattomia etuja verrattuna siihen, miten yhteiskunnassa on aiemmin puututtu yhteiskunnallisiin ongelmiin. Keskeistä tässä on, että sidosryhmät kootaan varhaisessa vaiheessa yhteen sopimaan yhteisestä yhteiskunnallisesta tavoitteesta ja siitä, miten asiassa edetään.

3.3.3

On syytä panna merkille, että huomion ja tuen on kohdistuttava koko yhteiskuntaan, sillä innovointi saa usein alkunsa paikallisissa olosuhteissa todellisten tarpeiden äärellä. Tarjolla on useita mahdollisuuksia koota ja jakaa näitä paikallisia kokemuksia, joista monia voidaan jäljitellä tai soveltaa laajemmin myös muilla alueilla ja muissa maissa.

3.4    Tavoitteena kollektiivinen vaikutus

3.4.1

Kuten edellä mainittiin, laajamittainen sosiaalinen muutos edellyttää laajaa eri alojen välistä koordinointia, yhteensovittamista ja kumppanuutta. Lisäksi toiminnalla on oltava kollektiivista vaikutusta.

3.4.2

Kollektiivinen vaikutus perustuu siihen, että joukko eri alojen keskeisiä sidosryhmiä sitoutuu yhteiseen toimintasuunnitelmaan tietyn sosiaalisen tai yhteiskunnallisen ongelman ratkaisemiseksi. Lisäksi se edellyttää keskitettyä infrastruktuuria, erillistä henkilöstöä, järjestelmällistä prosessia, yhteistä mittausmenetelmää, jatkuvaa viestintää ja toisiaan vastavuoroisesti tukevaa toimintaa kaikkien osanottajien kesken. Laajamittainen sosiaalinen muutos syntyy pikemminkin eri alojen välisen paremman koordinoinnin tuloksena kuin yksittäisten organisaatioiden toiminnan ansiosta.

3.5    Yhteiskunnallisten vaikutusten mittaaminen

3.5.1

Jos innovoinnin käsitteen on tarkoitus kattaa teknisen näkökulman lisäksi myös sosiaalinen ja ympäristöä koskeva näkökulma, edistystä on mitattava eri tavalla. ETSK on jo aiemmin tarkastellut aiheita (”Sosiaalisten vaikutusten mittaaminen” (5) ja ”Yhteiseen etuun pyrkivä talous” (6)), joiden yhteydessä on käynyt selvästi ilmi, että tuloksia ja raportointia on tarkasteltava laajemmasta näkökulmasta.

3.5.2

Taloudelliset indikaattorit ovat pitkään olleet tulosten mittaamisen normina. Innovaatioita tuottavien hybridirakenteiden lisääntyminen vaatii kuitenkin joukon uusia kokonaisvaltaisia indikaattoreita, joilla mitataan sosiaalisia, ympäristöön liittyviä ja taloudellisia vaikutuksia.

3.5.3

Sosiaalisen vaikutuksen mittaamista koskevien periaatteiden soveltaminen edellyttää sidosryhmien mukaan ottamista. Tärkeimmistä tuloksista ja niiden määrittelystä on oltava yhteisymmärrys, ja indikaattorit on määriteltävä yhdessä. Tällöin on helpompi saada kartoitettua koko todellinen arvo, joka on saatu aikaan. Keskeistä on siirtyä taloudellisesta raportoinnista sellaisten tekijöiden mittaamiseen kuin sosiaalinen panos, tuotos, tulos ja vaikutus. On tärkeää, että sidosryhmillä on samanlainen käsitys näistä käsitteistä, sillä niitä sovelletaan sekä innovoinnin että liiketoiminnan yhteydessä.

3.6    Innovointi ja ihmisarvoinen työ

3.6.1

Sosiaalisilla ja teknisillä innovaatioilla voi olla valtava vaikutus työn organisointiin ja työntekijöiden työoloihin. Lisääntyvä yksilöllistyminen sekä suurempi autonomia ja joustavuus työsuhteissa eivät saisi johtaa sosiaalisen suojelun heikkenemiseen. Jotta innovatiiviset mallit menestyisivät, ihmisarvoisen työn periaatteiden noudattaminen on taattava myös muuttuneessa työympäristössä (7).

3.6.2

Innovointi tuo mukanaan yleistä sosiaalista edistystä vain, jos kaikki sidosryhmät pääsevät osallisiksi ja hyötyvät siitä, jos saavutettu lisäarvo jakaantuu tasapuolisesti ja jos sosiaalisia oikeuksia ei heikennetä. Työntekijöiden sosiaalinen suojelu on taattava myös muuttuneissa olosuhteissa.

3.6.3

Sama koskee työntekijöiden yksilöllisiä sosiaalisia oikeuksia, erityisesti työoloja ja palkkoja. Innovatiiviset mallit ja varsinkin digitalisaatio johtavat usein yksilöllistymisen lisääntymiseen työpaikoilla ja vaarantavat sosiaalinormit. Kestävien innovatiivisten mallien on oltava työntekijöiden oikeuksia ja työehtoja kunnioittavia myös työelämän muuttuessa.

3.6.4

Uusien innovatiivisten liiketoimintamallien on edistettävä työntekijöiden kollektiivisia oikeuksia, niiden käytännön toteuttamista sekä työmarkkinaosapuolten roolia. Työmarkkinaosapuolet, työehtosopimukset ja työntekijöiden osallistuminen ovat usein innovoinnin lähde, koska ne luovat sille tarvittavat edellytykset.

3.6.5

Työmarkkinaosapuolten välistä vuoropuhelua ja kattavaa kollektiivista sopimista olisi edistettävä jatkossakin, koska ne voivat myös osaltaan parantaa edellytyksiä siirtyä innovatiivisiin liiketoimintamalleihin. ”Sosiaalisia pelisääntöjä” on ennenkin jouduttu kerta toisensa jälkeen mukauttamaan teknisten ja sosiaalisten uudistusten myötä, ja näin on tehtävä myös tulevaisuudessa. Esimerkkinä mainittakoon työn uudelleenjakaminen (mm. työajan lyhentäminen).

4.   Erilaisten yritystoimintamallien edistäminen – esimerkkinä yhteisötalouden yritykset

4.1

ETSK kannattaa näkemystä, jonka mukaan liike- ja yritystoimintamallit, jotka yhdessä muodostavat sisämarkkinat, on syytä tunnustaa kaikessa moninaisuudessaan ja koko kirjoa on syytä edistää (8). ETSK:lla on erityisasiantuntemusta nimenomaan yhteisötalouden yrityksistä. Yhteisötalouden yrityksissä ja yhteiskunnallisessa yrittäjyydessä yhdistyy useita edellä käsiteltyjä konsepteja, ja ne ovat havainnollinen esimerkki näistä Euroopassa parhaillaan kehittyvistä sekamuotoisista yritystoimintamalleista.

4.2

Euroopassa on yli 2 miljoonaa yhteiskunnallista yritystä, ja niiden osuus BKT:sta on 10 prosenttia. Ala on monissa jäsenvaltioissa kuitenkin uusi ja kehittymätön, mikä merkitsee sitä, että kehitysmahdollisuudet ovat huomattavat. Kansalaisyhteiskunta ja yhteisötalous nivoutuvat tiiviisti toisiinsa ja ovat innovoinnin avulla myötävaikuttaneet moniin merkittäviin järjestelmämuutoksiin yhteiskunnassa, esimerkiksi kun on kyse lastenhoidosta, sairaaloista, vanhusten ja vammaisten itsemääräämisoikeuden ja itsenäisen elämän edistämisestä, työ- ja yksityiselämän tasapainosta, työelämään integroitumisesta ja (sosiaalisesta) asuntotarjonnasta sekä lukuisista tieteellisistä saavutuksista ja keksinnöistä.

4.3

Yhteisötalouden yritykset keskittyvät johonkin tiettyyn käyttäjäryhmään, täyttämättä olevaan yhteiskunnalliseen tarpeeseen tai jonkin puutteen korjaamiseen ja tekevät kokeiluja ja hakevat innovatiivisia ratkaisuja osallistuen samalla taloudelliseen toimintaan. Ne investoivat voitot uudelleen täyttääkseen yhteiskunnallisen tehtävänsä ja saadakseen aikaan sosiaalisia vaikutuksia. Yhteisötalouden yritykset on viime aikoina tuotu esiin erityisesti siksi, että ne tarjoavat kiinnostavan ratkaisumallin kaksinkertaisen arvonluontinsa ansiosta: toiminnan avulla luotava sosiaalinen arvo (sosiaalinen yhteenkuuluvuus tai osallisuus) ja taloudellinen arvo (kaupankäynnin, liiketoiminnan käynnistämisen ja työllistämisen kautta).

4.3.1

Innovoinnin ja luovuuden edistäminen riippuu sekä kustakin sidosryhmästä että käyttäytymisestä ja asenteista. Yhteisötalouden yrityssektorin vahvistamisen lisäksi onkin ratkaisevan tärkeää huolehtia sitä, että muihinkin kehittymässä oleviin eri malleihin suhtaudutaan avoimesti. Yhteistyön ja yhteisten arvojen kulttuuria on vaalittava. Tällä periaatteella on ollut luja jalansija esimerkiksi yhteisötaloudessa alusta alkaen. Yhteisötalouden yritykset luovat innovointitoiminnallaan uusia markkinamahdollisuuksia, joten näiden yritysten suojeluun on kiinnitettävä erityistä huomiota, jotta ne voivat jatkaa kehitystään.

4.3.2

Huomionarvoista on erityisesti se, että tutkimusten mukaan naiset ovat yhteiskunnallisissa yrityksissä paremmin edustettuina kuin tavanomaisissa yrityksissä. Lisäksi tutkimukset, joissa on kerätty sukupuolen mukaan eriytettyä tietoa asiasta, osoittavat, että eräissä Euroopan maissa yhteiskunnallisten yrittäjien joukossa on jopa enemmän naisia kuin miehiä. Nämä tutkimukset näyttävät myös viittaavan siihen, että naispuoliset yhteiskunnalliset yrittäjät ovat miespuolisia innovatiivisempia, vaikka he käyttävätkin innovointiin vähemmän varoja (9). Tutkimusten perusteella alan kehitysmahdollisuudet ovat suuret erityisesti, kun ajatellaan naisten yhteiskunnallisen yrittäjyyden tukemista.

5.   Suotuisan ympäristön luominen uusille ja innovatiivisille liiketoimintamalleille

5.1

Uudet ja innovatiiviset liiketoimintamallit, kuten yhteisötalouden yritykset, ovat osa virallista taloutta, eivätkä ne ole ristiriidassa muiden liiketoimintamallien kanssa. Euroopan yhteiskunnallisen maiseman muuttuessa päähuomio on kiinnitettävä kaikenlaisen uusiin liiketoimintamalleihin johtavan innovoinnin hyödyntämiseen. Koska nämä uudet mallit pohjautuvat moniin tekstijaksossa 3 käsiteltyihin konsepteihin, useimmat nykyiset yritystoiminnan edistämistoimet, kehittämisohjelmat ja yritysten perustamiseen tarkoitetut ohjelmat sekä muut tarvittavat puitteet, kuten lainsäädäntö ja rahoitusvälineet, eivät yleensä toimi näiden erilaisten liiketoimintamallien tukemisessa. Tämä johtuu siitä, että valtaosa nykyisistä tukitoimista ja toimintalinjoista on edelleen suunniteltu tavanomaista, perinteisempää yritystoimintamallia ja -ajattelua varten. Euroopassa kehittymässä olevien erilaisten liiketoimintamallien koko kirjon tukemiseksi olisikin kiinnitettävä huomiota seuraaviin näkökohtiin.

5.1.1

Yhteisötalouden yritysten osalta ETSK pyrkii aktiivisesti edistämään sellaisen kattavan ekosysteemin luomista, joka on räätälöity juuri tämän liiketoimintamallin erityispiirteiden mukaiseksi (10). Vastaavanlaisia ekosysteemejä on kehitettävä myös muita uusia ja sekamuotoisia liiketoimintakonsepteja varten. Lisäksi nykyisiä tukitoimia on ajantasaistettava ja mukautettava, jotta uudet mallit voidaan ottaa huomioon ja olemassa olevia yrityksiä voidaan auttaa mukautumaan näihin uusiin suuntauksiin ja omaksumaan niitä. Ihanteellinen ekosysteemi koostuu sellaisista osatekijöistä kuin räätälöity rahoitusjärjestelmä sekamuotoisine pääomaratkaisuineen, nykyistä paremmat tavat tehdä julkisia hankintoja, räätälöity tuki liiketoiminnan kehittämiseen ja sosiaalisten vaikutusten mittaaminen. Tämä on ratkaisevan tärkeää kunkin liiketoimintamallin kehittymisen ja kestäväpohjaisuuden tukemiseksi.

5.1.2

Innovointi ei ole enää lineaarista. Tulevaisuuden ratkaisuja yksilöitäessä on olennaisen tärkeää nivoa yhteen innovoinnin tekninen, ympäristöön liittyvä ja sosiaalinen näkökulma. Näiden konseptien täysimääräinen huomioon ottaminen edellyttää uudenlaista näkemystä edistymisen raportoinnista: sen tulee olla tulos- tai vaikutuslähtöistä. Kahdella osatekijällä on tässä yhteydessä erityinen merkitys: yhteisen arvon luominen ja kolmoishyödyn periaate (on varmistettava, että sosiaalisella, ympäristöön liittyvällä ja taloudellisella edistyksellä on sama painoarvo). Kun taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristöön liittyvien näkökohtien kollektiivisen vaikutuksen kautta syntyvä kokonaisarvo tunnustetaan, uudenlaisia hybridiyrityksiä alkaa kehittyä nopeasti. Yhteinen arvo on yhä lapsenkengissään. Yritysjohtajien onkin hankittava uusia taitoja ja uutta tietämystä, ja valtiovallan on opittava sääntelemään tavalla, joka mahdollistaa yhteisen arvon luomisen eikä estä sitä.

5.1.3

Rahoitusmarkkinoilla on keskeinen asema pyrittäessä kohdistamaan varoja oikealla tavalla yhteiskunnassa. Ne keskittyvät kuitenkin yhä enemmän lyhyen aikavälin toimintaan, mikä on avoimessa ristiriidassa yhteiskunnan pitkän aikavälin tarpeisiin vastaamista koskevan vaatimuksen kanssa. Tämä todetaan useissa raporteissa (11). Yrityksillä on oltava mahdollisuuksia investoida tulevaisuutta varten, jotta arvoa syntyy niin investoijille kuin koko yhteiskunnalle. Tarvitaan uusia järjestelmiä, jotka palkitsevat pitkäjänteistä investointitoimintaa. Julkinen rahoitus, jossa monesti yhdistetään erilaisia pääomaratkaisuja, on tässä yhteydessä tärkeä elementti, joka usein vahvistaa yritysten kehittymistä.

5.1.4

Jotta innovointi voi vauhdittaa uusia liiketoimintamalleja, innovaatiomyönteistä kulttuuria on edistettävä jatkuvasti. Euroopan innovointikulttuurin vaalimiseksi on olennaista kannustaa kokeilujärjestelyihin, joissa sallitaan niin onnistumiset kuin epäonnistumisetkin (opettavaisina kokemuksina). Ennalta varautumisen periaatetta olisi täydennettävä ”innovointiperiaatteella” ilman, että ensiksi mainittu toimii innovoinnin esteenä. Innovointiperiaatteen soveltaminen merkitsee sitä, että lainsäädännön ja sääntelyn vaikutukset innovointiin otetaan huomioon. Yksi lähtökohta on prosessien ja järjestelmien suunnitteleminen kumppanuuskäsitteen pohjalta ottamalla keskeiset sidosryhmät toimintaan mukaan (edistämällä avoimia foorumeita, tilaisuuksia vuoropuheluun ja yhteistyökokouksia). Tätä tapahtuu jo nyt kaikkialla Euroopassa, ja toimintamallia voitaisiin helposti soveltaa laajemmassa mittakaavassa, jakaa ja levittää (12).

5.2

Poliittisella tahdolla ja sitoutumisella on keskeinen merkitys pyrittäessä edistämään uusien yritysten syntymistä Euroopassa. Ratkaisevan tärkeää on, että EU:ssa ja jäsenvaltioissa kehitetään johdonmukaisia poliittisia toimintaohjelmia nimenomaan erilaisten liiketoimintamallien tukemiseksi. On selvää, että kasvun ja hyvinvoinnin tuottaminen Euroopassa edellyttää siirtymistä kohti innovointiin perustuvaa taloutta ja yhteiskuntaa. Sisämarkkinalainsäädäntöä ja -politiikkaa on hyödynnettävä asianmukaisesti tähän tarkoitukseen. Vuonna 2017 tehtävä sisämarkkinastrategian tarkistus tarjoaa mahdollisuuden harkita uusia tämänsuuntaisia toimenpiteitä.

5.2.1

Perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen riittävä ja jatkuva tukeminen on ratkaisevan tärkeää, kun painotetaan yhteistä arvoa ja kolmoishyödyn periaatetta, sillä tutkimus on tulevien innovaatioiden alku ja juuri. Lisäksi uusien liiketoimintamallien toiminnasta on koottava tilastotietoa, jotta niille voidaan antaa kaikkein tarkoituksenmukaisinta poliittista tukea.

5.2.2

On tärkeää lisätä tietoisuutta erilaisista innovointimuodoista ja innovoijista. Yhteisötalouden yritykset ja kansalaisyhteiskunta eivät useinkaan tuo itseään esiin innovoijina. Sosiaalisen innovoinnin erottuvuuden parantaminen ja sen varmistaminen, että se saa tunnustusta ja avointa arvostusta laajan yhteiskuntavaikutuksensa ansiosta, kannustaa lisäämään innovointia eri aloilla.

5.2.3

EU:lla on jatkossakin keskeinen rooli, kun uusia aloitteita kartoitetaan ja niistä levitetään tietoa, kun luodaan suotuisaa ympäristöä ja kun varmistetaan, että nämä uudet suuntaukset todella otetaan huomioon tärkeimmissä poliittisissa aloitteissa. Komissiolla on hyvät mahdollisuudet helpottaa tätä jäljittelykelpoisten hyvien käytänteiden ja mallien vaihtoa.

Bryssel 25. toukokuuta 2016.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Georges DASSIS


(1)  http://www.eesc.europa.eu/?i=portal.en.social-entrepreneurship-make-it-happen

(2)  Lähde: http://ec.europa.eu/archives/bepa/pdf/publications_pdf/social_innovation.pdf

(3)  https://hbr.org/2011/01/the-big-idea-creating-shared-value/ar/1

(4)  EUVL C 13, 15.1.2016, s. 152

(5)  EUVL C 170, 5.6.2014, s. 18

(6)  EUVL C 13, 15.1.2016, s. 26

(7)  ILO:n mukaan ihmisarvoisen työn periaatteilla pyritään seuraaviin tavoitteisiin: keskeisten työelämän normien soveltaminen, säälliset työllistymismahdollisuudet ja riittävät tulot, sosiaaliturvan vahvistaminen ja työmarkkinaosapuolten välisen vuoropuhelun tiivistäminen.

(8)  EUVL C 318, 23.12.2009, s. 22

(9)  WEstart: Mapping Women’s Social Entrepreneurship in Europe, 2015.

(10)  http://www.eesc.europa.eu/?i=portal.en.social-entrepreneurship-make-it-happen

(11)  The Kay Review, 2012: https://www.gov.uk/government/uploads/system/uploads/attachment_data/file/253454/bis-12-917-kay-review-of-equity-markets-final-report.pdf

(12)  Europe Tomorrow – Loss (FR) – ja UnMonastery (IT) -hankkeet.