|
20.7.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 264/51 |
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Tavoitteena nykyaikainen, eurooppalaisempi tekijänoikeusjärjestelmä”
(COM(2015) 626 final)
(2016/C 264/06)
|
Esittelijä: |
Denis MEYNENT |
Euroopan komissio päätti 22. joulukuuta 2015 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheesta
”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Tavoitteena nykyaikainen, eurooppalaisempi tekijänoikeusjärjestelmä”
(COM(2015) 626 final).
Asian valmistelusta vastannut ”yhtenäismarkkinat, tuotanto ja kulutus” -erityisjaosto antoi lausuntonsa 13. huhtikuuta 2016.
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 27.–28. huhtikuuta 2016 pitämässään 516. täysistunnossa (huhtikuun 27. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 216 ääntä puolesta ja 3 vastaan 10:n pidättyessä äänestämästä.
1. Päätelmät ja suositukset
|
1.1 |
ETSK pitää valitettavana, ettei komissio esitä tarkasteltavassa tiedonannossa konkreettisempia ehdotuksia vaan tyytyy luettelemaan vaihtoehtoja ottamatta niihin kantaa. Tämä vaikeuttaa jäsentyneen keskustelun käymistä. |
|
1.2 |
Tekijänoikeus on perustavanlaatuinen keino varmistaa suoja ja oikeudenmukainen korvaus tekijöille sekä niille, jotka osallistuvat teosten ja esitysten levitykseen yhteenliitettyjen digitaalisten verkkojen kautta. |
|
1.3 |
Komitea kehottaa ratifioimaan nopeasti Marrakeshin sopimuksen ja katsoo, että opetusta, tieteellistä tutkimusta ja tiedonsaantia koskevien poikkeusten tulisi olla etusijalla. Komitea kannattaa myös orpoteosten digitalisointia. |
|
1.4 |
ETSK katsoo, että unionin laajuinen yhdentäminen yksityisen kopioinnin alalla on mahdollista ja suotavaa. Merkittävä osa yksityisen kopioinnin korvauksista saatavista varoista olisi johdonmukaisesti osoitettava kirjallisen ja taiteellisen luomistyön rahoittamiseen ja kulttuurisen monimuotoisuuden edistämiseen sekä esimerkiksi yhteisen edun mukaisiin koulutus- ja tutkimustarkoituksiin. |
|
1.5 |
ETSK suosittaa sellaisen oikeudellisen kehyksen luomista, joka luo suotuisat edellytykset sekä tekijänoikeussuojattujen teosten luomiselle että uudenlaisten käyttöoikeusmallien ja liiketoimintamallien osallistumiselle EU:n sisämarkkinoiden rakentamiseen, siten että samalla turvataan sopimusvapaus ja tekijöiden ja taiteilijoiden oikeus hyötyä luomistyönsä tuloksista täysimääräisesti. |
|
1.6 |
ETSK katsoo, että asetus on digitaalisten sisämarkkinoiden luomiseen parhaiten soveltuva väline. Voimassa olevan lainsäädännön konsolidointi olisi myös aiheellista. |
|
1.7 |
ETSK kehottaa komissiota toteuttamaan perinpohjaisia tutkimuksia vapaisiin käyttöoikeuksiin liittyvistä kaupallisista malleista, niiden nykyisestä ja potentiaalisesta taloudellisesta merkityksestä, niiden mahdollisuuksista tuottaa tuloja ja luoda työpaikkoja eri aloilla sekä mahdollisista oikeudellisista ehdotuksista, jotka olisivat hyödyllisiä niiden edistämiseksi ja käyttämiseksi. |
|
1.8 |
ETSK katsoo, että Euroopan kulttuurinen monimuotoisuus on eurooppalaisen identiteetin ydin ja että jäsenvaltioiden välistä kulttuurista monimuotoisuutta tulisi tukea ja edistää. |
|
1.9 |
Tekijänoikeusloukkauksien torjunnassa on keskityttävä ennen kaikkea kaupallisessa laajuudessa tehtyjen loukkauksien lopettamiseen ja niistä rankaisemiseen. Jäsenvaltioiden lainvalvonta- ja oikeusviranomaisten yhteistyö ja tietojenvaihto on tässä välttämätöntä. |
|
1.10 |
Lisäksi olisi käsiteltävä arvon siirtoa verkkoympäristössä, joka tällä hetkellä hyödyttää yksipuolisesti välittäjiksi julistautuneita tahoja, jotka toimivat ilman tekijöiden suostumusta eivätkä maksa näille korvauksia. |
2. Komission ehdotukset
|
2.1 |
Tarkasteltavana olevan toimintasuunnitelman tarkoituksena on nykyaikaistaa eurooppalaisia tekijänoikeussääntöjä. Komissio esittää tiedonannossaan keskeiset osatekijät digitaalisia sisämarkkinoita koskevan strategiansa toteuttamiseksi: sisältöjen parempi saatavuus koko EU:ssa, poikkeukset tekijänoikeuksiin, oikeudenmukaisemmat markkinat ja kaupallisen piratismin torjuminen sekä kannustaminen tekijänoikeuksien yhdenmukaistamiseen pitkällä aikavälillä. |
|
2.2 |
Tiedonannossa esitetään muun muassa ehdotus verkkosisältöpalvelujen rajatylittävästä siirrettävyydestä annettavaksi asetukseksi (1), joka antaisi eurooppalaisille kuluttajille uuden oikeuden ja jonka pitäisi toteutua vuonna 2017, jolloin EU:sta poistuvat myös verkkovierailumaksut. |
3. Johdanto
|
3.1 |
Digitaalisen sisällön liikkuminen Euroopan valtioiden välillä on hyvin vähäistä (4 % kokonaismäärästä). Valtaosa digitaalisista palveluista sijaitsee Yhdysvalloissa, ja muut liikkeet tapahtuvat maiden sisällä. Euroopan digitaaliset sisämarkkinat ovat tällä hetkellä hyvin kehittymättömät. Niiden kehittymiselle on edelleen esteitä, jotka haittaavat erityisesti useiden valtionrajojen molemmin puolin sijaitsevien lukuisten eurooppalaisten kielivähemmistöjen kulttuurivaihtoa. |
|
3.2 |
Komission puheenjohtaja nosti ohjelmassaan ”Uusi alku Euroopalle” (2) etusijalle suurten yhdennettyjen digitaalisten markkinoiden luomisen kaikkiin EU:n valtioihin ilman kansallista syrjintää. |
|
3.3 |
Tekijänoikeus on luovan työn selkäranka ja tekijöiden, taitelijoiden, tulkitsijoiden ja muiden oikeudenhaltijoiden saaman korvauksen sekä yleisemmin koko kulttuuritoiminnasta ja luovasta toiminnasta sekä kulttuuri- ja luovista aloista muodostuvan ekosysteemin perusta. Tekijänoikeudet ovat alueellisia oikeuksia, jotka vaihtelevat jäsenvaltioittain. Ne turvaavat kaikkialla merkittäviä yksinoikeuksia haltijoilleen, jotka saavat tuloja paitsi käyttöluvista myös yksinkertaisesti siitä mahdollisuudesta, että teos jäljennetään muihin tallennevälineisiin tai että käyttöluvan hankkinut taho luovuttaa sen muille, ilman tarvetta todistaa, että jäljennös on todella tehty (yksityisen kopioinnin maksu ja veron periminen tallentamattomista tallennevälineistä, joilla on mahdollista käyttää laitonta kopiota). Jopa teoille, jotka käyttäjä on tehnyt vilpittömässä mielessä ja rehellisesti, on olemassa rikosoikeudellisia määritelmiä, kun taas toisissa valtioissa tällaiset teot ovat sallittuja. |
|
3.4 |
Tekijänoikeuksiin sovellettavat poikkeukset ja rajoitukset ovat kaikissa valtioissa minimaalisia. Tekijänoikeudet on suunniteltu aikana, jolloin paperille painaminen oli vallalla, ja silloisia tekniikoita eli ensin kirjojen kustantamista ja myöhemmin lehtien ja musiikin julkaisemista varten, eivätkä ne enää ole täysin yhteensopivia jatkuvasti muuttuvan digitaalisen kulttuurin ja yhteenliitettyjen laajakaistaverkkojen kanssa. Niitä on siksi täsmennettävä. Tekijänoikeuksien hallinnointi on yhä monimutkaisempaa myös muilla aloilla, esimerkiksi kun ajatellaan uusia tapoja kuunnella ja katsella musiikki- ja audiovisuaaliteoksia. Tämä johtuu teoskokoelman hajautumisesta, mihin uusi direktiivi tekijänoikeuden kollektiivisesta hallinnoinnista tuonee ratkaisun (3). Teosten jakelu- tai lainaamistavoissa ei tapahtunut kovin suuria muutoksia siirryttäessä vahalevyistä DVD-levyihin, mutta uudet teknologiat ovat mullistaneet toimintamallin kokonaan, ja lähes kaikki levy- ja DVD-kaupat ovat kadonneet verkossa toimivien uusien digitaalisten jakelu- ja lainaustapojen tieltä. Sama koskee elokuvia, televisiota ja kaikkia taidemuotoja, jotka voidaan esittää verkossa. |
|
3.5 |
Sovellettavaan oikeuskehykseen ei ole tehty merkittäviä muutoksia. Tästä syystä on mahdotonta hyödyntää täysimittaisesti kaikkia mahdollisuuksia, joita tarjoaa teosten digitalisointi ja aineettomat teokset sekä niiden levittäminen internetissä, joka kehittyy ja muuttuu yleismaailmalliseksi hyvin nopeasti. |
4. Yleistä
|
4.1 |
ETSK pitää valitettavana, ettei komissio esitä tarkasteltavassa tiedonannossa konkreettisempia ehdotuksia vaan tyytyy luettelemaan vaihtoehtoja ottamatta niihin kantaa. Tämä vaikeuttaa jäsentyneen keskustelun käymistä. |
|
4.2 |
Lokakuun 26 päivänä 2006 antamassaan lausunnossa (4) ETSK muun muassa kehotti komissiota esittämään ehdotuksia yleisen käyttöoikeuden edistämisestä ja suojaamisesta (erityisesti LGPL-käyttöoikeus teknisille asiakirjoille ja Creative Commons -käyttöoikeus kirjoille ja taiteellisille teoksille). Aiheen tärkeydestä huolimatta – valtaosa maailman palvelimista ja palvelinfarmeista perustuu vapaisiin lisensseihin, joita ovat mm. Debian tai GPL GNU/Linux-palvelimilla – komissio ei kuitenkaan ole esittänyt minkäänlaista tämänsuuntaista ehdotusta. |
|
4.3 |
Tämä haittaa tietojen ja palvelujen liikkumista valtioiden rajojen yli Euroopan sisämarkkinoilla. Creative Commons -käyttöoikeus ja tekijänoikeuksista vapaa aineisto ovat digitalisaation ja yhteenliitetyn verkon mukanaan tuomia uusia yleismaailmallisia aloja. Hajanainen oikeussäännöstö sen sijaan pystyttää jokaisen valtion rajoille esteitä rajat ylittävälle vaihdannalle. |
|
4.4 |
Oikeussäännöstön tulee tehdä mahdolliseksi se, että toisaalta tekijät ja taiteilijat ja toisaalta käyttäjät voivat hyödyntää internetin valtavan potentiaalin, sen sijaan että se rajoittaa ja sitoo niitä. EU:n lainsäädännön tulisi mahdollistaa mahdollisimman monien esteiden poistamisen kielivähemmistöjen väliseltä rajat ylittävältä vaihdannalta Euroopan unionissa ja helpottaa palvelujen ja teosten saantia. |
|
4.5 |
Oikeudenhaltijoiden ei tulisi pelätä tätä kehitystä vaan hyödyntää sen tarjoamat mahdollisuudet. Oikeuksista vapaa ei tarkoita välttämättä ilmaista: esimerkiksi avoimen lähdekoodin ohjelmistot mahdollistavat erilaisen liiketoimintamallin, joka perustuu palveluihin ja työpaikkojen luomiseen, toisin kuin eräät tämänhetkiset käytännöt, joissa tärkeintä on omistajan saama tuotto ja oikeudellinen suoja. |
|
4.6 |
ETSK kannustaa jälleen kerran komissiota toteuttamaan perinpohjaisia tutkimuksia vapaisiin käyttöoikeuksiin liittyvistä kaupallisista malleista, niiden nykyisestä ja potentiaalisesta taloudellisesta merkityksestä, niiden mahdollisuuksista tuottaa tuloja ja luoda työpaikkoja eri aloilla sekä mahdollisista oikeudellisista ehdotuksista, jotka olisivat hyödyllisiä niiden edistämiseksi ja käyttämiseksi. |
|
4.7 |
Kokemuksia, joita on saatu julkaistaessa verkossa vapain käyttöoikeuksin muun muassa tieteellisiä julkaisuja, osittain julkisella tuella rahoitettuja tutkimustuloksia ja yliopistokurssisarjoja eräissä maissa kohtuuttoman kalliiden korkeakouluopintojen vastapainoksi – esimerkiksi kaikki MIT:n tarjoamat kurssit –, kannattaa seurata tarkasti, ja niiden soveltuvuutta EU:hun olisi tutkittava (verkossa avoimet massakurssit, MOOC). Näin ajateltuna korkea-asteen opetuksesta ja kulttuurista tulee yhteistä omaisuutta, joka edistää toiveiden mukaisen osaamisyhteiskunnan kehittymistä EU:hun. |
|
4.8 |
Tuotantotapa muuttuu, ja yhteenliitetyssä verkossa jaettavat tavarat ja palvelut avaavat uusia näköaloja taloudelliselle kehitykselle ja työpaikkojen ja innovatiivisten yritysten luomiselle. Kulutustavat ovat jo alkaneet muuttua, ja uudet tavat yleistyvät nopeasti, mutta täytyy olla realistinen: tästä huolimatta eurooppalaisia sisämarkkinoita ei vielä ole olemassa aineettomien palvelujen nykyisten tarjoajien näkökulmasta. Tämä johtuu ensinnäkin erilaisista kulttuurimieltymyksistä ja -käytänteistä eri jäsenvaltioissa, kuluttajien puhumasta kielestä ja myös tekijänoikeussäännöstön hajanaisuudesta, joka ei edistä eurooppalaisten markkinoiden kehittymistä eikä useilla alueilla tai jopa Euroopan laajuisesti voimassa olevien käyttölupien luomista. |
|
4.9 |
ETSK suosittaa sellaisen oikeudellisen kehyksen luomista, joka antaa suotuisat edellytykset sekä tekijänoikeussuojattujen teosten luomiselle että uudenlaisten käyttöoikeusmallien ja liiketoimintamallien osallistumiselle EU:n sisämarkkinoiden rakentamiseen, siten että samalla turvataan sopimusvapaus ja tekijöiden ja taiteilijoiden oikeus hyötyä luovan työnsä tuloksista täysimääräisesti. Näitä uusia malleja voidaan kehittää WIPOn sopimuksiin sisältyvien mallien rinnalla. Tämän asian tulisi olla erottamaton osa komission toukokuussa 2015 julkaisemaa digitaalistrategiaa ja tarkasteltavana olevaa tekijänoikeuksien nykyaikaistamissuunnitelmaa. |
|
4.10 |
Yksi esteistä ovat poikkeukset. ETSK kehottaa jäsenvaltioita ratifioimaan mahdollisimman nopeasti Marrakeshin sopimuksen, jolla otetaan käyttöön sokeisiin ja näkövammaisiin sovellettava poikkeus. EU on allekirjoittanut sopimuksen, mutta vain jäsenvaltiot voivat ratifioida sen yksitellen, jotta se tulee voimaan. ETSK kehottaa komissiota noudattamaan Euroopan parlamentin 9. heinäkuuta 2015 esittämää kantaa ja kehottamaan jäsenvaltioita ratifioimaan mahdollisimman nopeasti tämän tärkeän sopimuksen, jota koskeneet neuvottelut olivat hankalat eräiden sidosryhmien konservatiivisten asenteiden vuoksi. Lisäksi komitea kehottaa painokkaasti Eurooppa-neuvostoa nopeuttamaan ratifiointiprosessia kaikin keinoin. |
|
4.11 |
Sokeille ja näkövammaisille soveltuvien teosten tuotantoa on myös lisättävä, sillä nykyisin yli 95 prosenttia kirjoista ei sovellu heidän luettavikseen. |
|
4.12 |
Muita digitaaliaikaan ja verkkoihin liittyviä poikkeuksia olisi myös harkittava. Ne liittyvät erityisesti julkiseen tutkimukseen, yliopisto- ja julkisten kirjastojen tekemään vapaiden ja orpojen kirjallisten teosten digitalisointiin sekä digitaalisten kirjojen ja audio- ja videoaineiston lainaukseen, kun otetaan huomioon digitaalisten lukulaitteiden nopea yleistyminen ja uusien alustojen monimuotoisuus. Samalla on tärkeää panna merkille, että eräät teknologiayritykset yrittävät saada suojan aineistolle, joka on jo tekijänoikeuksista vapaata, ja rajaavat näin käyttöoikeutta kaupallisten strategioiden toteuttamiseksi. |
|
4.13 |
Teosten levitystä vaikeuttaa myös maantieteellinen vyöhykejako. Siitä kärsivät kaikki potentiaaliset käyttäjät, mutta erityisesti kielivähemmistöt, jotka ovat EU:ssa niin monilukuisia Euroopan poliittisen ja kielellisen kartan välisten erojen, historian perinnön ja 1800- ja 1900-lukujen sotien seurauksena. Populististen ja kansallismielisten suuntausten nousu tekee ongelman ratkaisemisesta kiireellisen poliittisen kysymyksen. Alueellisia kieliä koskeva eurooppalainen peruskirja on ratifioitu laajasti, mutta olemassa olevat esteet heikentävät suuresti esimerkiksi alueellisilla kielillä välitettävien televisiolähetysten kulttuurivaikutusta. |
|
4.14 |
ETSK katsoo, että Euroopan kulttuurinen monimuotoisuus on eurooppalaisen identiteetin ydin ja että jäsenvaltioiden välistä kulttuurista monimuotoisuutta tulisi tukea ja edistää. |
|
4.15 |
Nämä asiat ovat ETSK:n mielestä ensisijaisia. Komitea pyytää komissiota ottamaan huomioon sen ehdotukset, jotka eivät ole ristiriidassa tekijänoikeuksia koskevien kansainvälisten sopimusten kanssa ja voivat avata uusia mahdollisuuksia EU:n digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttamiseksi. |
5. Erityistä
|
5.1 |
Merkittävät muutokset ovat lähitulevaisuudessa tarpeen, kun otetaan huomioon toukokuussa 2015 julkaistu kuudentoista aloitteen strategia ja edellä esitetyt yleiset huomiot, joissa ehdotetaan uutta suurta hanketta yhteisen omaisuuden, yhteentoimivuuden, rajatylittävien suhteiden ja vapaiden käyttöoikeuksien edistämiseksi. ETSK on digitaalisopimusoikeuksia koskevassa lausunnossa (asiakokonaisuus INT/775) ja jakamistaloutta ja itsesääntelyä koskevassa lausunnossa (asiakokonaisuus INT/779) tunnustanut tekijänoikeuksien tärkeyden digitaalisopimusten toimittamiseen ja jakamistalouteen osallistuvien tahojen oikeuksien asianmukaisen määrittelyn kannalta. |
|
5.2 |
ETSK panee kiinnostuneena merkille komission selkeän toteamuksen, että unionin tekijänoikeussääntöjä tulee muuttaa, jotta kaikki markkinatoimijat ja kansalaiset pääsevät hyödyntämään uuden toimintaympäristön tarjoamat mahdollisuudet, ja että eurooppalaisempi oikeuskehys on tarpeen hajanaisuuden ja sisämarkkinoiden toimivuutta haittaavien puutteiden korjaamiseksi. Komitea yhtyy tähän tavoitteeseen mutta panee merkille, että valtiot puolustavat alueellisuutta niin kuin se olisi ainoa keino turvata luovan työn rahoitus. Muitakin keinoja on olemassa, ja niitä on tutkittava, eikä ovia saisi sulkea ainakaan ennen kuin kaikkia vaihtoehtoja on tarkasteltu puolueettomasti. |
|
5.3 |
Komitea ei usko, että paikallaan pysyminen ja muutosvastaisuus tekijänoikeusalalla ovat vastaus nopeisiin teknologisiin muutoksiin ja palvelu- ja jakeluinnovaatioihin, joita syntyy ja jotka kehittyvät väistämättä internetin ja verkkojen sekä laajakaistan kehittyessä. Komitea yhtyy komission näkemykseen, jonka mukaan on tarpeen ”mukauttaa tekijänoikeussäännöt tarvittaessa uuteen tekniseen kehitykseen, jotta säännöt täyttävät edelleen niille asetetut tavoitteet”. |
|
5.4 |
Poikkeukset, jotka liittyvät tiiviisti koulutukseen, tutkimukseen ja tiedonsaantiin, vaihtelevat suuresti tällä hetkellä ja mahdollisesti myös tulevaisuudessa. Poikkeukset voivat koskea pelkkää käyttöoikeutta esimerkki- ja kuvaustarkoituksessa mutta myös jopa – käytännössä tai oikeudellisestikin – teosten, kirjojen ja kurssien rajatonta käyttöoikeutta opetustarkoituksessa. |
|
5.5 |
Euroopan parlamentin ja neuvoston tekijänoikeusdirektiiviin 2001/29/EY (5) sisältyy luettelo poikkeuksista. Luettelon sisällön täytäntöönpanosta ja muuttamisesta olisi keskusteltava osallistavan demokratian keinoin, jotta voidaan vaikuttaa yksilöiden mielipiteisiin ja yleiseen mielipiteeseen ja jotta saataisiin johdonmukainen ja yhtenäinen poikkeuksia koskeva EU-säännöstö, jossa poikkeukset on määritelty tarkasti. Tämän ansiosta niiden soveltaminen olisi helpompaa. ETSK on komission kanssa samaa mieltä siitä, että opetusta, tieteellistä tutkimusta ja tiedonsaantia koskevien poikkeusten tulisi olla etusijalla. Samaan aikaan olisi käynnistettävä myös muunlaista yhteistä omaisuutta koskevaa tutkimusta tulevaisuutta varten. |
|
5.6 |
ETSK katsoo, että unionin laajuinen yhdentäminen yksityisen kopioinnin alalla on mahdollista ja suotavaa. Komitea tukee tämänsuuntaisia komission toimia, jotka olisi toteutettava mahdollisimman pian, sillä kansalliset erot ovat merkittävä este elektroniikkatuotteiden sisämarkkinoille, vaikka uusia alustoja on jo tarjolla. Johdonmukaisuus on välttämätöntä, jotta voidaan varmistaa tällaisia alustoja sisältävien tuotteiden vapaa liikkuvuus. Alustoista perittävistä maksuista saatujen tulojen jakamisessa olisi otettava huomioon se, että suurinta osaa alustoista ei ole tarkoitettu tekijänoikeuksilla suojattujen teosten kopiointiin. Tästä syystä huomattava osa tuloista olisi johdonmukaisesti ohjattava luovan työn rahoitukseen ja kulttuurisen monimuotoisuuden edistämiseen, kuten eräissä maissa jo tehdään, ja esimerkiksi opetus- ja tutkimusalan yhteisen omaisuuden tukemiseen. |
|
5.7 |
Komitea on vakuuttunut siitä, että neutraaliuden on säilyttävä olennaisena internetin periaatteena, jotta voidaan taata kuluttajien ehdoton tasa-arvoisuus kunkin taloudellisista mahdollisuuksista riippumatta. Verkon neutraalius on internetin perusperiaate, joka takaa sen, että televiestintäoperaattorit eivät kohtele syrjivästi käyttäjiensä viestejä vaan pelkästään välittävät tietoa. Periaatteen ansiosta kaikki käyttäjät resursseista riippumatta voivat käyttää samaa verkkoa kokonaisuudessaan. Tämä neutraaliuden määritelmä ja vakuutus sen suojaamisesta olisi mainittava selkeästi unionin lainsäädännössä. |
|
5.8 |
Tekijänoikeusloukkauksien torjunnassa on keskityttävä sellaisten kaupallisessa laajuudessa tehtyjen loukkauksien lopettamiseen ja niistä rankaisemiseen, jotka aiheuttavat tekijöille huomattavia tulonmenetyksiä. Komitea on jo moneen otteeseen ottanut kantaa väärentämisen torjuntaan sekä erilaisten tekijänoikeus- ja lähioikeusloukkauksien ongelmiin ja viittaakin tässä aiempiin lausuntoihinsa (6), jotka ovat edelleen täysin ajankohtaisia. |
|
5.9 |
Tekijänoikeus on perustavanlaatuinen keino varmistaa tekijöiden sekä teosten ja esitysten levitykseen yhteenliitettyjen digitaalisten verkkojen kautta osallistuvien tahojen suoja. Tekijänoikeuksia on kehitettävä, jotta ne voivat mukautua nopeisiin teknologian muutoksiin ja jakelu- ja palveluinnovaatioihin. Nykyaikaistaminen on tehtävä kehyksessä, jossa on mahdollista taata taitelijoiden ja tulkitsijoiden oikeudet, oikeudenmukainen korvaus luomistyöstä ja osallistumisesta teosten kaupalliseen menestykseen sekä teosten korkeatasoisen suojelun ja rahoituksen ylläpitäminen. Erityisesti verkkoalustapalvelujen oikeudellista asemaa tekijänoikeuksien suhteen on tarkistettava. Vaikka verkkoalustat ovat nykyisin yleisin tapa, jonka kautta käyttäjät pääsevät käsiksi verkkosisältöön, alustat väittävät olevansa vain teknisiä välikäsiä ja kieltäytyvät maksamasta korvausta sisällönluojille. Tämä heikentää markkinoiden tehokkuutta, vääristää kilpailua ja ajaa alas verkossa tarjolla olevan kulttuurisisällön kokonaisarvoa. |
|
5.10 |
Kieltäytyminen mukautumasta internetin globaaliin luonteeseen, laajakaistanopeuksiin ja kuluttajien uusiin odotuksiin uhkaa heikentää henkisten tuotteiden ja niiden jakelussa tapahtuvan edistyksen kannalta hyödyllisen oikeussäännöstön arvoa. Samalla on kuitenkin hyväksyttävä poikkeuksia, jotka perustuvat sellaisten muiden asianosaisten oikeuksiin, joiden sosiaaliset tarpeet kehittyvät jatkuvasti; näitä ovat esimerkiksi vammaiset, opiskelijat ja julkiset kirjastot. Jäsenvaltioiden – joiden päätösvaltaan tulevat oikeudelliset muutokset pääasiassa kuuluvat – tulee toteuttaa muitakin toimia tekijänoikeuksien ja lähioikeuksien eurooppalaistamiseksi edelleen. |
|
5.11 |
ETSK katsoo, että asetus on digitaalisten sisämarkkinoiden luomiseen parhaiten soveltuva väline, sillä kansallisten säännöstöjen erilaisuus on kiistatta aiheuttanut lähes ylitsepääsemättömän esteen, jonka ylittämiseksi tarvitaan vuoropuhelua kaikkien asianosaisten välillä ja myös ohjelmistojen käyttöoikeuksien ja vapaiden sisältöjen sekä niihin perustuvien uusien palvelujen ja kaupallisten mallien edustajien kanssa, ilman minkäänlaista syrjintää. Useita alueita kattavien käyttölupien esteitä ja keinoja niiden purkamiseksi on myös analysoitava nykyistä tarkemmin. |
|
5.12 |
Erilaisten etujen ja ennakkoluulojen valta on tekijänoikeusasioissa niin suuri, että edistystä on ehkä mahdollista saavuttaa vain asteittain, huolellisen arvioinnin ja oikeasuhtaisten ratkaisujen kautta. Kaikki mahdollinen on kuitenkin tehtävä todellisen osaamis- ja tietoyhteiskunnan luomiseksi, sillä vain sitä kautta Eurooppa voi nousta ahdingosta ja kriisistä, jotka vaarantavat koko Eurooppa-aatteen perustan. Yleisen edun tulee olla yksityisiä etuja suurempi dynaamisessa sosiaalisessa markkinataloudessa. |
Bryssel 27. huhtikuuta 2016.
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja
Georges DASSIS
(1) COM(2015) 627 final; ks. ko. EUVL:n numero, s. 86.
(2) https://ec.europa.eu/priorities/sites/beta-political/files/pg_fi.pdf
(3) EUVL L 84, 20.3.2014, s. 72; EUVL C 44, 15.2.2013, s. 104.
(4) EUVL C 324, 30.12.2006, s. 8.
(5) EYVL L 167, 22.6.2001, s. 10.
(6) EUVL C 230, 14.7.2015, s. 72; EUVL C 44, 15.2.2013, s. 104; EUVL C 68, 6.3.2012, s. 28; EUVL C 376, 22.12.2011, s. 66; EUVL C 376, 22.12.2011, s. 62; EUVL C 18, 19.1.2011, s. 105; EUVL C 228, 22.9.2009, s. 52; EUVL C 306, 16.12.2009, s. 7; EUVL C 182, 4.8.2009, s. 36; EUVL C 318, 29.10.2011, s. 32; EUVL C 324, 30.12.2006, s. 8; EUVL C 324, 30.12.2006, s. 7; EUVL C 256, 27.10.2007, s. 3; EUVL C 32, 5.2.2004, s. 15