21.1.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 18/1

1.

Neuvosto asetti nuorten vaikutusmahdollisuudet puheenjohtajakolmikon (IT, LV ja LU) yleiseksi prioriteetiksi Euroopan unionin nuorisoalan työsuunnitelman 2014–2015 (1) mukaisesti, painottaen nuorten mahdollisuuksia oikeuksien käyttöön, itsenäistymistä, poliittista osallistumista ja aktiivista kansalaisuutta.

2.

Viime vuosien taloudellisella ja sosiaalisella kriisillä on ollut nuoriin haitallisia vaikutuksia. Väestörakenteen muutoksista, nuorisotyöttömyydestä ja epävarmoista työsuhteista johtuu, että nuorten on entistä vaikeampaa itsenäistyä ja käyttää tehokkaasti oikeuksiaan.

3.

Korkea nuorisotyöttömyys on lisännyt köyhyyden leviämistä, marginalisoitumista ja sosiaalista syrjäytymistä, terveysongelmia sekä vähentänyt luottamusta tulevaisuuteen. Tutkimukset osoittavat myös, että joissakin jäsenvaltioissa yhä useammat nuoret ovat työelämän ja koulutuksen ulkopuolella (NEET) (2) ja että sosioekonomisen aseman ja poliittisen osallistumisen välillä on vahva yhteys: muuhun nuoreen väestöön verrattuna työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret äänestävät harvemmin (3), luottavat vähemmän poliittisiin järjestöihin ja sitoutuvat heikommin kansalaisvaikuttamiseen.

4.

Nuoret ovat kuitenkin yhteiskunnalle arvokas voimavara. Heidän taitonsa, osaamisensa ja luovat ja innovatiiviset kykynsä olisi otettava jatkuvasti huomioon toteutettaessa nuorisopoliittisia strategioita eurooppalaisella, kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla.

5.

On viitteitä siitä, että nuoret itsenäistyvät (4) nykyisin entistä myöhäisemmässä vaiheessa.

6.

Taloudellinen taantuma on kärjistänyt sukupolvien välistä eriarvoisuutta, millä saattaa olla pitkäkestoisia vaikutuksia yhteiskuntiemme sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen ja solidaarisuuteen.

7.

Myös työnhausta muissa maissa johtuva nuorten lisääntyvä liikkuvuus Euroopassa vaatii asianmukaista huomiota, jotta se olisi nuorille todellinen henkilökohtaisen ja ammatillisen kehityksen mahdollisuus. Erasmus+-ohjelmalla voi tässä yhteydessä olla tärkeä merkitys, koska se edistää ensinnäkin nuorten itsenäistymistä ja sosiaalista osallistumista liikkuvuuden avulla ja toiseksi työllistyvyyden ja kansalaisuuden kannalta tärkeiden taitojen ja osaamisen kehittämistä.

8.

EU:n nuorisokonferenssin yhteiset päätelmät (5) (Rooma, 13.–15. lokakuuta 2014) (6).

9.

Talous- ja sosiaalisesta kriisistä johtuvat tekijät – kuten tulojen väheneminen, työpaikkojen puute ja työsuhteiden epävakaus – ovat yhdessä vaikuttaneet nuorten itsenäistymismahdollisuuksia heikentävästi (7).

10.

Siksi on nyt tarpeellista kehittää asianmukaisia toimenpiteitä ja politiikkoja tukemaan nuorten itsenäistymistä ja aikuistumista. Tähän kuuluvat toimintapolitiikat, joilla edistetään nuorten siirtymistä koulusta työelämään, ja niiden ohella toimenpiteet muun muassa sellaisilla asiaankuuluvilla aloilla kuin rahoituksen saanti, terveys ja hyvinvointi sekä poliittinen osallistuminen ja kansalaisvaikuttaminen. Tällaiset keinot ovat tarpeen, jotta nuoria autettaisiin itsenäistymään ja osallistumaan yhteiskunnalliseen elämään.

11.

Varmistaakseen nuorten mahdollisuudet oikeuksien käyttöön EU:n on panostettava muun muassa nuorisotyöttömyyden torjuntaan ja aktiivisen kansalaisuuden edistämiseen ja pienennettävä kohtaanto-ongelmaa nuorten hankkimien taitojen ja osaamisen sekä työmarkkinoilla vaadittujen taitojen välillä. Samalla heille on annettava mahdollisuus osallistua kestävään työpaikkojen luomiseen edistämällä korkealaatuista koulutusta ja parantamalla tiedonvälitystä tutkinnon suorittaneiden taidoista ja osaamisesta työnantajille.

12.

Nuorisopoliittisessa monialaisessa yhteistyössä EU ja jäsenvaltiot voisivat toimivaltansa puitteissa ja ottaen toissijaisuusperiaatteen asianmukaisesti huomioon edistää tarvittaessa toimia, joissa käsitellään seuraavia asioita:

13.

edistyvät niiden esteiden tunnistamisessa, jotka rajoittavat nuorten osallistumista sosiaaliseen ja poliittiseen elämään, ja harkitsevat mahdollisia toimenpiteitä näihin esteisiin puuttumiseksi;

14.

pyrkivät edistämään nuorten pääsyä laadukkaisiin työpaikkoihin, joissa maksetaan kunnollista palkkaa ja tarjotaan sosiaaliturva, jotta nuoret voisivat itsenäistyä ja viettää turvattua ja ihmisarvoista elämää;

15.

edistävät nuorten yhtäläisiä mahdollisuuksia ja sukupuolten tasa-arvoa, myös sosiaalisen, taloudellisen ja poliittisen elämän aloilla; pohtivat toimia sen varmistamiseksi, että nuoret voivat sovittaa yhteen työ- ja perhe-elämän;

16.

investoivat toimenpiteisiin, joilla ehkäistään ja vähennetään koulun keskeyttämistä, erityisesti määrittelemällä politiikkoja, joilla tähdätään laadukkaan koulutuksen yhtäläiseen saatavuuteen ja kohdennetun tuen tarjontaan kouluympäristön parantamiseksi. Huomiota olisi kiinnitettävä myös niiden esteiden poistamiseen, jotka haittaavat nuoria toteuttamasta koko potentiaaliaan koulutuksessa;

17.

edistävät nuorisotyötä ottaen huomioon nuorisotyön arvoa koskevan tutkimuksen (8) tulokset siltä pohjalta, että nuorisotyö on perustava keino, joka auttaa nuoria kehittämään omia aloitteita ja tukee aikuistumista;

18.

pyrkivät edistämään sosiaalisen asumisen järjestelmiä (9), joissa kiinnitetään erityistä huomiota nuoriin, joilla on alhaiset tulot, kuten opiskelijat, harjoittelijat ja työttömät nuoret;

19.

tarkastelevat tapoja edistää järjestelmien perustamista nuoria varten heidän yrittäjyyteen liittyvien hankkeidensa tueksi;

20.

tukevat nuorille tarkoitettujen tietopalvelujen kehittämistä, jotta nuoret saisivat tietoja mahdollisuuksistaan käyttää oikeuksia;

21.

tukevat nuorten mahdollisuuksia osallistua kulttuurielämään, jotta he voisivat osallistua suurempaa yhteenkuuluvuutta osoittavan yhteiskunnan rakentamiseen.

22.

jatkavat panostusta nuorten itsenäistymisen edistämiseen laatimalla ja tukemalla nuorisopolitiikkoja ja nuorisotyötä sekä tarvittaessa tukemalla ja rahoittamalla itsenäisiä ja nuoriso- tai nuorisojohtoisia järjestöjä;

23.

edistävät periaatetta, jonka mukaan nuorten itsenäistymistä ja osallistumista on pidettävä tärkeänä näkökohtana, joka on otettava huomioon sosiaalisten ja taloudellisten strategioiden laadinnassa EU:ssa;

24.

tukevat kampanjoita ja koulutusohjelmia, joilla pyritään lisäämään tietoisuutta ihmisoikeuksista (mukaan lukien kansalaisoikeudet ja poliittiset oikeudet sekä taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet) sekä siitä, miten nuoret voivat käyttää täysimääräisesti tällaisia oikeuksia, käyttäen myös olemassa olevia verkostoja. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä heikommassa asemassa oleviin nuoriin;

25.

edistävät olemassa olevien Erasmus+-ohjelman mahdollisuuksien hyödyntämistä, mukaan lukien mahdollisuudet, jotka liittyvät opettajien ja nuorisotyöntekijöiden koulutukseen ihmisoikeuksien alalla (myös kansalaisoikeudet ja poliittiset oikeudet sekä taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet), niin että he voivat toimia asennemuokkaajina omissa oppilaitoksissaan;

26.

varmistavat, että EU:n nuorisoalan työsuunnitelma pannaan ripeästi täytäntöön tekemällä aitoa monialaista yhteistyötä;

27.

käyttävät nuorisotakuuta välineenä edistää rakenneuudistusta jäsenvaltioissa ja hyvien käytäntöjen vaihtoa niiden välillä, erityisesti nuorisotakuun täytäntöönpanon seurannasta nuorten koulutuksesta työelämään siirtymisen osalta;

28.

aloittavat nykyisten rakenteiden puitteissa parhaiden käytäntöjen vaihdon, jossa analysoidaan nuorten tilannetta heidän itsenäistymisensä, kansalaisyhteiskuntaan osallistumisensa ja hyvinvointinsa osalta ja keskustellaan siitä sekä laaditaan tarvittavat parannukset kaikilla tasoilla.

29.

hyödyntävät kaikki Erasmus+-ohjelman mahdollisuudet ja edistävät tätä ohjelmaa, jotta nuoret voisivat hankkia asiaan kuuluvia taitoja ja osaamista, mikä tukee heidän itsenäisyyttään ja kannustaa heitä osallistumaan aktiivisesti yhteiskuntaan;

30.

tiedottavat nuorille yleisesti ottaen heidän mahdollisuuksistaan käyttää oikeuksia ja erityisesti oman toimintansa yhteydessä, ja perustavat konkreettisia aloitteita, kuten tietopalveluja, tietoisuuden lisäämiseksi nuorten itsenäistymiseen ja oikeuksien käyttöön liittyvistä kysymyksistä.

31.

analysoi uudistetun kehyksen välineiden mukaisesti tilannetta ja esteitä, jotka rajoittavat nuorten oikeuksien käyttöä. Analyysi olisi tehtävä jäsenvaltioiden vapaaehtoisten selvitysten pohjalta ja siinä tulisi olla mukana myös asiantuntijoita, poliittisia päättäjiä sekä nuoriso- ja muiden kansalaisjärjestöjen edustajia. Tätä analyysia olisi lisäksi tarkistettava säännöllisesti, mikä myös auttaisi jäsenvaltioita vaihtamaan kokemuksia ja parhaita käytäntöjä;

32.

vahvistaa monialaista lähestymistapaa nuorisopolitiikassa ja varmistaa, että komissio ottaa tarvittaessa huomioon nuorten mahdollisuudet käyttää oikeuksia kehittäessään politiikkoja ja ohjelmia;

33.

lisää tietoisuutta nuorten osallistumiseen liittyvistä kysymyksistä, kuten itsenäistyminen ja mahdollisuudet käyttää oikeuksia, Euroopan nuorisoportaalin kautta;

34.

ehdottaa mahdollisia toimenpiteitä, joilla kannustetaan nuoria osallistumaan demokratian toteuttamiseen Euroopassa. Tässä yhteydessä olisi otettava huomioon Euroopan neuvoston tekemä työ ja Euroopan komission ja Euroopan neuvoston välinen nuorisoalan kumppanuus;

35.

ottaa huomioon Euroopan komission ja Euroopan neuvoston välisen nuorisoalan kumppanuuden puitteissa meneillään olevan työn, joka koskee sosiaalista osallisuutta painopisteenä etsivä nuorisotyö, sosiaalisten oikeuksien käytön mahdollisuudet ja uusien muukalaisvihan ja syrjinnän muotojen torjunta.