Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 50 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu muutoshakemuksen julkaiseminen

Tämä julkaiseminen antaa oikeuden vastustaa hakemusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 (1) 51 artiklassa tarkoitetulla tavalla.

SUOJATUN ALKUPERÄNIMITYKSEN TAI SUOJATUN MAANTIETEELLISEN MERKINNÄN TUOTE-ERITELMÄN MUUN KUIN VÄHÄISEN MUUTOKSEN HYVÄKSYMISTÄ KOSKEVA HAKEMUS

Asetuksen (EU) N:o 1151/2012 53 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan mukainen muutoksen hyväksymistä koskeva hakemus

Syndicat interprofessionnel de l’olive de Nice muodostuu Huile d’olive de Nice -oliivien tuottajista ja jalostajista, ja sillä on oikeutettu etu muutoshakemuksen esittämiseen.

Erityisesti halutaan täsmentää, että kyseessä on kypsän hedelmäinen öljy, jossa tuntuu erityisesti mantelin aromi. Ranskan kansallisen oliivinviljelyn toimialajärjestön (AFIDOL) alaisuudessa toimivan oliivialan teknisen keskuksen (CTO) useiden vuosien ajan suorittamien aistinvaraisten arviointien ja selvitysten tulokset, jotka kyseinen toimialajärjestö on tallentanut yli 10 vuoden ajalta, osoittavat, että Huile d’olive de Nice -oliiviöljyn vallitsevan aromin eli mantelin (tuoreen tai kuivatun) lisäksi öljyssä voidaan erottaa myös tuoreen latva-artisokan, pensasväriherneen kukkien, heinän, leivonnaisten ja sitrushedelmien vivahteita. Nämä aromit täydentävät SAN-tuotteen rekisteröintihakemuksen yhteydessä toimitetussa eritelmässä mainittuja kuivattujen hedelmien ja kypsän omenan aromeja.

Tuotteen kuvauksen parantamiseksi ehdotetaan lisäksi, että pistävyydelle ja karvaudelle asetetaan enimmäisarvot Kansainvälisen oliivineuvoston (IOC) laatimaa asteikkoa käyttäen (pistävyys enintään 2 ja karvaus enintään 1,5). Nämä raja-arvot on määritelty myös oliivialan teknisen keskuksen (CTO) suorittaman työn tulosten perusteella.

Vapaiden happojen enimmäispitoisuutta on laatuominaisuuksien säilyttämisen varmistamiseksi alennettu 1 grammasta 1,5 grammaan 100 grammassa oliiviöljyä.

Peroksidiluku saa olla enintään 16 mekv aktiivista happea oliiviöljykilogrammaa kohti silloin, kun tuotetta pidetään kaupan ensimmäistä kertaa, jotta sen laatu säilyy kuluttajalle asti.

Ilmaisu ”vierge” (neitsytöljy) poistetaan, koska tämä ominaisuus liittyy yksinomaan öljyn analyyttisiin ominaisuuksiin, ja Huile d’olive de Nice -oliiviöljy voi olla luokkaa ”vierge” (neitsytöljy) tai ”vierge extra” (ekstra-neitsytöljy).

Tuote-eritelmässä on korjattu alkuperänimityksen maantieteelliseen alueeseen kuuluvien kuntien nimissä olevat virheet. Korjaukset eivät kuitenkaan muuta maantieteellisen tuotantoalueen rajoja, vaan ne säilyvät ennallaan.

Lisäksi on selkeytetty tuotantovaiheita, joiden on tapahduttava alkuperänimityksen maantieteellisellä alueella: kaikki toimet oliivien viljelystä oliiviöljyn valmistukseen toteutetaan määritellyn maantieteellisen alueen sisällä.

Lisäksi on täsmennetty viljelylohkojen tunnistussääntöjä uusien kansallisten menettelytapojen mukaisesti.

Kohta ”Tekijät, jotka osoittavat, että tuote on peräisin maantieteelliseltä alueelta” on konsolidoitu kansallisen lainsäädännön ja sääntelyn kehityksen perusteella sisällyttämällä siihen erityisesti ilmoitus- ja rekisteröintivelvoitteet tuotteen jäljitettävyyden ja tuotanto-olojen seurannan varmistamiseksi.

Lisäksi tähän kohtaan on tehty lisäyksiä ja täydennyksiä; ne liittyvät eräisiin rekistereitä ja ilmoitusasiakirjoja koskeviin määräyksiin, joiden avulla voidaan varmistaa tuotteiden jäljitettävyys ja vaatimustenmukaisuuden tarkastaminen eritelmän vaatimusten mukaisesti.

Muutoksen tarkoituksena on poistaa pölyttäjälajikkeiden tai perinteisten paikallislajikkeiden puista peräisin olevien oliivien sallittu enimmäismäärä, joka voidaan käyttää öljyntuotantoon ja joka alun perin vahvistettiin 5 prosentiksi (tämä määrä vastaa kyseisten lajikkeiden puiden lukumäärää oliivitarhassa). Perinteisesti oliivitarhojen sato korjataan kuitenkin yhdellä kertaa, ja pölyttäjälajikkeiden tai perinteisten paikallislajikkeiden oliivien määrä, joka on hyvin pieni, lasketaan myllyyn alkuperänimityksellä varustetun öljyn valmistusta varten toimitettavaan kokonaismäärään. Tämän pölyttäjälajikkeista peräisin olevien oliivien pienen osuuden huomioon ottamiseksi ilmaisu ”Öljyn on oltava peräisin yksinomaan Cailletier-lajikkeen oliiveista” korvataan ilmaisulla ”Öljy saadaan Cailletier-lajikkeen oliiveista”.

Lisäksi otetaan käyttöön ”perinteisten paikallislajikkeiden” määritelmä. Kyseessä ovat ”vuoden 1956 hallaa edeltävät viljelylajikkeet, joihin kuuluu huomattava määrä tuotantoalueen puista”.

Muutoksen tarkoituksena on ottaa huomioon pengerviljelmille istutettujen oliivipuiden erityistilanne suhteessa tasamaalle istutettujen oliivipuiden tilanteeseen, sillä erittäin jyrkillä rinteillä kasvavat viljelmät muodostavat valtaosan alkuperänimityksen viljelmistä ja ovat niille luonteenomainen piirre. Rinteessä sijaitseva kasvupaikka ei vaikeuta puiden juuriston kehitystä eikä aiheuta kilpailua valosta. Sen vuoksi ehdotetaan, että puiden vaaditun vähimmäisetäisyyden laskennassa otettaisiin tässä tapauksessa huomioon pengerviljelmän sijaintikorkeus sen sijaan, että sovellettaisiin puukohtaista 24 m2:n vähimmäispinta-alaa.

Täsmennetään määräyksiä, jotka koskevat puiden välistä vähimmäisetäisyyttä (4 m), 27. huhtikuuta 2001 alkaen istutettujen puiden osalta (tarkistetun alkuperänimityksen hyväksymistä koskevan alkuperäisen asetuksen julkaisupäivä).

Paikallisen tavan mukaisesti oliivitarhassa saa olla myös hedelmäpuita, koska tämän ei katsota heikentävän lopputuotteen laatua, kunhan hedelmäpuita on enintään 5 prosenttia kunkin lohkon puista.

Ehdotetaan tietyn päivämäärän vahvistamista kastelun lopettamiselle. Näin korvattaisiin alkuperäinen määräys, jolla sallitaan kastelu ”oliivien kypsymisvaiheen alkuun saakka”. Se on epätäsmällinen, koska oliivien kypsymisajankohta voi vaihdella jonkin verran maantieteellisen alueen eri osissa (rannikko tai sisämaa), mikä vaikeuttaa valvontaa.

Enimmäistuotoksen määrää korotetaan 6 tonnista hehtaarilta 10 tonniin hehtaarilta. Tämä johtuu siitä, että nuorten viljelmien puut alkavat nyt tuottaa oliiveja, ja näiden oliivitarhojen tuotto on lähes 8–10 tonnia hehtaarilta. Myöskään satoja vuosia vanhat oliivitarhat eivät ole harvinaisuuksia, ja niiden puissa on huomattavan laaja oksisto ja sen myötä suuri oliivisato. Myös tuottajien ammattimaistuminen ja viljelylohkojen kunnostaminen edistävät osaltaan satojen paranemista.

Lisäksi sadon laskentatapaa on täsmennetty, jotta vältytään erilaisilta tulkinnoilta. Uuden ohjeen mukaan sadon laskenta perustuu kerättyyn tuotantoon (eikä puun kokonaistuotantoon, joka käsittää myös maahan pudonneet ja keräämättä jäävät oliivit, jotka eivät kuulu alkuperänimityksen piiriin).

Täsmennetään tuotantoon otettavien puiden ikä (vähintään 5 vuotta), jotta voidaan taata puristamiseen käytettävien oliivien riittävä laatu.

Sadonkorjuun alkamisajankohta vahvistettiin alun perin toimivaltaisen viranomaisen ehdotukseen perustuvalla prefektin määräyksellä.

Kansallisten hallintomenettelyjen yksinkertaistamiseen liittyen ehdotetaan, että ajankohta vahvistetaan alkuperänimitysten keskusviraston INAO:n (Institut National de l’Origine et de la Qualité) johtajan päätöksellä, jonka tämä tekee hakijaryhmän perustellun ehdotuksen perusteella.

Ilmaisu, joka viittaa puiden kopisteluun mekaanisia apuvälineitä käyttäen (gaulage assisté mécaniquement) korvataan ilmaisulla ”mekaanisin menetelmin”. Tämä tekstimuutos ei vaikuta alkuperänimityksen ”Huile d’olive de Nice” saaneiden oliivien sallittuihin sadonkorjuumenetelmiin.

Alun perin toimitetussa tuote-eritelmässä mainittiin, että myllyyn toimitettavien oliivien tuli olla ”terveitä”. Alkuperäistä eritelmää muutetaan vahvistamalla oliivien vaadittu terveydellinen laatu sekä täsmentämällä, että laadunvalvonta koskee nimenomaan puristamiseen käytettäviä oliiveja (eikä ”toimitettuja” oliiveja). Määräys on seuraavanlainen:

”Puristamiseen käytettävien oliivien tulee olla terveitä. Kussakin puristettavaksi toimitetussa oliivierässä saa toukansyömiä, jäätyneitä tai nokkimisjälkien vioittamia oliiveja kuitenkin olla 100 oliivin määrässä alle 3 kappaletta. Homehtuneita tai käyneitä oliiveja ei saa käyttää alkuperänimityksellä varustetun öljyn valmistukseen.”

Kylmäpuristusta koskevan yleisen sääntelyn noudattamiseksi oliivimassan enimmäislämpötilaa öljyn puristamisvaiheen aikana alennetaan 30 °C:sta 27 °C:seen.

Selkeyden vuoksi tuottajat haluavat, että kaikki oliiviöljyn valmistuksessa sallitut erilaiset menetelmät ja käsittelyt mainitaan. Eritelmään onkin lisätty seuraavat: lehtien poistaminen, oliivien murskaaminen, sekoittaminen.

Tuotteen laadun säilyttämiseksi kaupan pitämisen vaiheessa eritelmään on lisätty seuraava teksti:

”Huile d’olive de Nice varastoidaan tuotteen säilymisen kannalta soveltuvassa tilassa, elintarvikesäiliössä, suojassa valolta, ilmalta ja lämmöltä. Näin varmistetaan tuotteen laatuominaisuuksien säilyminen.”

Alkuperänimitystä koskevat maininnat päällysmerkinnöissä on saatettu asetuksen (EU) N:o 1151/2012 säännösten mukaisiksi.

Lisäksi alkuperänimityksellä ”Huile d’olive de Nice” varustettujen tuotteiden pakollisiin päällysmerkintöihin kuuluvat EU:n SAN-tunnus sekä maininta ”appellation d’origine protégée” (suojattu alkuperänimitys) tai kirjainlyhenne ”A.O.P.” (SAN).

Kansallisen lainsäädännön ja sääntelyn kehityksen perusteella kohdassa ”Kansalliset vaatimukset” esitetään taulukko, jossa on keskeiset valvottavat kohdat, niiden viitearvot ja arviointimenettely.

Huile d’olive de Nice -oliiviöljy on kypsän hedelmäinen öljy, jota hallitsee voimakas mantelin aromi. Öljystä voidaan erottaa myös raa’an artisokan, pensasväriherneen kukkien, heinän, lehtien, nurmen, leivonnaisten, kypsän omenan, kuivattujen hedelmien ja sitrushedelmien vivahteita.

Öljyn pistävyys on enintään 2 ja karvaus enintään 1,5 kansainvälisen oliivineuvoston (COI) käyttämän asteikon mukaan ilmaistuina.

Vapaiden happojen enimmäispitoisuus öljyhappona ilmaistuna on enintään 1 gramma 100 grammassa oliiviöljyä. Peroksidiluku on enintään 16 mekv aktiivista happea oliiviöljykilogrammaa kohti silloin, kun tuotetta pidetään kaupan ensimmäistä kertaa.

3.3 Rehu (vain eläinperäiset tuotteet) ja raaka-aineet (vain jalostetut tuotteet)

Oliiviöljyn tuotantoon käytettyjen oliivien on oltava 95-prosenttisesti Cailletier-lajikkeen oliiveja, ja enintään viisi prosenttia saa olla pölyttäjälajikkeiden tai perinteisten paikallislajikkeiden oliiveja (vuoden 1956 hallaa edeltävät viljelylajikkeet, joihin kuuluu huomattava määrä tuotantoalueen puista).

3.4 Erityiset tuotantovaiheet, joiden on tapahduttava yksilöidyllä maantieteellisellä alueella

Kaikki toimet oliivien viljelystä oliiviöljyn valmistukseen on toteutettava määritellyn maantieteellisen alueen sisällä.

3.5 Tuotteen, johon rekisteröity nimi viittaa, viipalointia, raastamista ja pakkaamista koskevat erityiset säännöt

3.6 Tuotteen, johon rekisteröity nimi viittaa, merkintöjä koskevat erityiset säännöt

Elintarvikkeiden pakkausmerkintöjä ja esillepanoa koskevassa sääntelyssä vaadittujen pakollisten merkintöjen lisäksi alkuperänimityksen ”Huile d’olive de Nice” saaneiden oliiviöljyjen pakkausmerkinnöissä on oltava seuraavat tiedot:

Huile d’olive de Nice -oliiviöljyn tuotantoalue sijaitsee seuraavat Alpes-Maritimesin departementin kunnat käsittävällä alueella:

Maantieteellinen alue määräytyy oliivitarhojen istutuskäytäntöjen ja jalostuslaitosten sekä pinnanmuodostukseltaan, maaperältään ja ilmastoltaan omintakeisen luonnonympäristön mukaan.

Nizzan oliivitarhat sijaitsevat alueella, jolla vuoret ja meri kohtaavat toisiinsa limittyen. Alueen tärkein joki on Var sivujokineen (Vésubie, Tinée ja Estéron). Oliivinviljely on kehittynyt näiden jokilaaksojen alajuoksulla, missä maasto on aukeampaa kuin ylempänä. Oliivitarhat sijaitsevat kukkuloilla, rannikkoylängöillä ja rinteille tehdyillä pengerviljelmillä. Maaperä soveltuu erityisen hyvin oliivinviljelyyn, sillä se on kerrostunutta ja siinä on runsaasti rakenteeltaan savimaista rapautunutta kalkkikiveä tai savimerkeliä.

Oliivinviljelyvyöhykkeellä vallitsee Välimeren ilmasto, jossa on joitakin vuoristoilmaston piirteitä. Ilmasto on leuto (talvella 4–11 °C), sateinen (800–1 100 mm) ja erittäin aurinkoinen (2 760 tuntia vuodessa). Kovia pakkasia ei ole rannikkokaistaleella lainkaan, ja myös sisämaassa alle 750 metrin korkeudessa ne ovat harvinaisia. Cailletier-lajikkeesta, jolle on ominaista ryhdikäs kasvu ja pitkät alaspäin taipuvat oksat, on vuosisatojen saatossa tullut näiden rajuilta tuulilta suojassa olevien nizzalaisten oliivitarhojen päälajike.

Oliivipuu on aina ollut yksi tärkeimmistä viljelykasveista Nizzan kreivikunnassa (Savoijin herttuakunnan hallintoalue vuosina 1526–1847) ja Ranskan Rivieralla. Sadonkorjuu alkaa yleensä marraskuussa ja kestää huhtikuuhun saakka. Tammi–maaliskuussa on sadonkorjuussa intensiivisempi jakso, jolloin oliivit ovat ”lähes kypsiä” (tournantes), mikä tarkoittaa että ainakin puolet oliiveista on väriltään violetinpunaisia.

Huile d’olive de Nice -oliiviöljy on pääasiallisesti peräisin paikallisesta Cailletier-lajikkeesta (vähintään 95 prosenttia oliivitarhan oliiveista on kyseistä lajiketta). Huile d’olive de Nice -oliiviöljy on kypsän hedelmäinen öljy, jota arvostetaan erityisesti sen pehmeän maun vuoksi (siinä on vain vähän pistävyyttä ja karvautta).

Öljylle on tunnusomaista voimakas mantelin aromi. Huile d’olive de Nice -oliiviöljyssä voivat tuntua mantelin lisäksi myös pensasväriherneen kukkien, leivonnaisten ja sitrushedelmien aromit.

5.3 Syy-seuraussuhde, joka yhdistää maantieteellisen alueen seuraaviin: tuotteen laatu tai ominaisuudet (kun kyseessä SAN) tai tuotteen erityislaatu, maine tai muut ominaisuudet (kun kyseessä SMM):

Yksilöidyn maantieteellisen alueen ominaispiirteet ovat muovanneet Nizzan oliivilehtomaisemaa ja Huile d’olive de Nice -oliivien erityisominaisuuksia.

Alpes-Maritimesin alueella viljelysmaata on maantieteellisen sijainnin vuoksi niukasti (Alppien reunavuoret ulottuvat siellä mereen asti). Peltoalaa on niukasti, minkä vuoksi oliivipuut istutetaan rinteille tehtyihin pengerviljelmiin. Nizzan seudun oliivitarhoille on ominaista rinnemaisema, jota on kehitetty rakentamalla kuivamuurattuja kivipengerryksiä, jotka pitävät viljelymaan paikallaan ja suojaavat sitä eroosiolta. Oliivien viljely on tietyillä haavoittuvilla alueilla ainoa mahdollisuus pitää maa viljelykäytössä.

Määritellyllä maantieteellisellä alueella vallitsee Välimeren ilmasto, jolle on ominaista se, että voimakkaita tuulia ja pakkasia on vähän, mutta sen sijaan auringonpaistetta saadaan runsaasti, samoin kuin kevät- ja syyssateita. Ilmasto soveltuu oliivinviljelyyn erinomaisesti 700 metrin korkeudelle asti. Huile d’olive de Nice -oliiviöljyn tuotantoalue sijaitsee alueella, jolla keskikorkeat vuoret ja meri kohtaavat toisiinsa limittyen.

Cailletier-lajike on sopeutunut näihin olosuhteisiin täydellisesti ja muodostaa 95 prosenttia määritellyn maantieteellisen alueen oliivitarhoista. Kyseisellä erityisellä alueella tämän omintakeisen lajikkeen, jolle on tyypillistä alaspäin taipuvat oksat ja suurikokoiset puut, oliivit korjataan perinteisesti yhdellä kertaa. Sadonkorjuu tapahtuu verrattain myöhään muihin oliivinviljelyalueisiin nähden, erityisesti keskikorkeilla vuorilla, joilla sadonkorjuuta voidaan leudon ilmaston vuoksi pitkittää aina talven loppuun asti, kun oliivit ovat kypsyneet.

Kyseisen paikallisen lajikkeen käyttäminen ja sen myöhäinen korjuu ovat tekijöitä, jotka yhdessä saavat aikaan Huile d’olive de Nice -oliiviöljyn pehmeyden ja erityiset vivahteet, joissa tuntuvat mantelin lisäksi myös pensasväriherneen kukkien, leivonnaisten ja sitrushedelmien aromit ja joihin kyseisen oliiviöljyn maine perustuu.

https://info.agriculture.gouv.fr/gedei/site/bo-agri/document_administratif-0e3dc185-56cd-4d6b-be3e-d82ae3a731ce/telechargement