Bryssel 10.12.2015

SWD(2015) 276 final

KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA

TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA

Oheisasiakirja

ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi ulkoisten kalastuslaivastojen kestävästä hallinnoinnista ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1006/2008 kumoamisesta

{COM(2015) 636 final}
{SWD(2015) 279 final}


Vaikutusten arviointi yhteisön kalastusaluksille myönnettävistä luvista kalastustoiminnan harjoittamiseksi yhteisön vesien ulkopuolella ja kolmansien maiden alusten pääsystä yhteisön vesille annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1006/2008 mahdollisesta tarkistuksesta

A. Toimien tarve

Miksi? Mikä on ongelma? Enintään 11 riviä

Nykyinen kalastuslupa-asetus ei mahdollista EU:n ulkoisen laivaston tehokasta ja läpinäkyvää seurantaa. Tilanne on uhka kalavarojen kestävälle hyödyntämiselle ja saattaa heikentää Euroopan unionin mainetta kansainvälisellä tasolla.

Tarkemmin sanoen monet nykyisen asetuksen säännöksistä eivät ole selkeitä eivätkä yhdenmukaisia muiden sääntöjen kanssa, etenkään niiden, jotka liittyvät valvontaan ja laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen (LIS-kalastuksen) torjuntaan. Lisäksi hallinnon eri tasojen välillä on päällekkäisyyttä, mistä seuraa epäjohdonmukaisia ja monimutkaisia prosesseja. Kolmansien maiden EU:n aluksille kestävää kalastusta koskevan kumppanuussopimuksen ulkopuolella myöntämiä suoria lupia varten (noin 150–180 lupaa vuodessa) ei ole olemassa kehystä eikä perusteita, ja sen vuoksi EU:n ulkoisen laivaston toiminta ei suurelta osin ole edelleenkään avointa. Lisäksi asetuksessa ei käsitellä lippuvaltion vaihtoon liittyviä sääntöjenvastaisia tapauksia eikä rahtausta.

Mihin aloitteella pyritään? Enintään 8 riviä

Ehdotuksen pääasiallisena tarkoituksena on luoda johdonmukainen sääntelykehys, jotta unioni voisi seurata paremmin muutamasta sadasta aluksesta koostuvaa ulkoista laivastoaan, sen toimintapaikasta ja -puitteista riippumatta. Tähän liittyy kaksi tavoitetta:

1) Selvennetään ja yksinkertaistetaan nykyistä sääntelykehystä poistamalla epäjohdonmukaisuudet ja lainsäädäntöön liittyvät epäselvyydet ja selkeyttämällä komission ja kansallisten hallintojen välistä tehtäväjakoa.

2) Otetaan käyttöön kelpoisuusehdot ja lupamenettelyt kaikkia niitä tilanteita varten, joissa unionin alus kalastaa unionin vesien ulkopuolella, myös suoria lupia (”yksityisiä lisenssejä”) varten, sekä toimenpiteet lippuvaltion vaihtoon liittyvien sääntöjenvastaisten tapausten ehkäisemiseksi.

Mikä on EU-tason toiminnalla saatava lisäarvo? Enintään 7 riviä 

Kalastuspolitiikka kuuluu unionin yksinomaiseen toimivaltaan, eikä toissijaisuusperiaatetta sovelleta meren elollisten luonnonvarojen säilyttämistä edistäviin toimenpiteisiin. Lisäksi asetus takaisi sääntöjen yhdenmukaisen soveltamisen kaikkialla Euroopan unionissa. Lisäarvoa saataisiin myös ottamalla käyttöön selkeät säännöt, joita sovellettaisiin kaikkiin jossakin EU:n jäsenvaltiossa rekisteröityihin aluksiin. Näin luotaisiin tasavertaiset toimintaedellytykset koko sille EU:n laivastolle, joka harjoittaa toimintaa EU:n vesien ulkopuolella.

B. Ratkaisut

Mitä lainsäädännöllisiä ja muunlaisia toimintavaihtoehtoja on harkittu? Onko jokin vaihtoehto asetettu etusijalle? Miksi? Enintään 14 riviä 

Vaikutusten arvioinnissa on tarkasteltu neljää vaihtoehtoa:

Vaihtoehto 1: Nykyistä asetusta muutetaan rajoitetusti sen mukauttamiseksi Lissabonin sopimuksen määräyksiin.

Vaihtoehto 2: Vaihtoehdon 1 lisäksi komissio voisi laatia tulkintaohjeet niille nykyisen kalastuslupa-asetuksen säännöksille, jotka eivät ole selkeitä tai riittävän tarkkoja.

Vaihtoehto 3: Nykyistä asetusta muutetaan rajoitetusti voimassa olevassa lainsäädännössä olevien puutteiden ja epäselvyyksien korjaamiseksi. Näin saavutettaisiin tavoite siitä, että säännökset ovat jäsenvaltioiden ja yksityisten toimijoiden kannalta yksiselitteiset.

Vaihtoehto 4: Annetaan uusi asetus, jonka soveltamisala on laajempi. Siihen sisältyisivät myös kelpoisuusehdot suorien lupien myöntämistä varten, ja sillä säänneltäisiin rahtausta. Lisäksi siihen sisältyisivät säännökset lippuvaltion vaihtoon liittyvien sääntöjenvastaisten tapausten ehkäisemiseksi.

Vaihtoehdossa 4 oikeusvarmuus yhdistettäisiin laajempaan soveltamisalaan, jolloin tuloksena olisi EU:n ulkoisen laivaston toimintaa maailmanlaajuisesti sääntelevä kehys. Tästä syystä se on katsottu vaikutuksiltaan parhaaksi vaihtoehdoksi, jolla voidaan saavuttaa politiikan tavoitteet, parantaa unionin kansainvälistä uskottavuutta ja tuoda EU:n laivastolle pitkäaikaista hyötyä.

Kuka kannattaa mitäkin vaihtoehtoa? Enintään 7 riviä 

Vaihtoehtoja 1 ja 2 ei kannata yksikään sidosryhmä lukuun ottamatta muutamia muiden kuin tonnikala-alusten laivastonosassa toimivia kalastajaliittoja, jotka pitävät nykyistä kehystä tyydyttävänä. Vaihtoehto 3 täyttäisi sidosryhmien odotukset vain osittain, ja niistä suurin osa kannattaa kalastuslupa-asetuksen perusteellista tarkistusta. Näin ollen voidaan katsoa, että vaihtoehto 4 saa laajimman tuen, myös niiltä jäsenvaltiolta, joilla on suuri ulkoinen laivasto, kuten Espanjalta, Ranskalta. Portugalilta, Puolalta ja Alankomailta, useimmilta alusten omistajia edustavilta järjestöiltä sekä useilta luonnonvarojen säilyttämiseen liittyvää toimintaa harjoittavilta valtiosta riippumattomilta järjestöiltä.

C. Parhaaksi arvioidun vaihtoehdon vaikutukset

Onko parhaaksi arvioidusta  vaihtoehdosta etuja? Jos on, mitkä ovat sen pääasialliset edut? Enintään 12 riviä

Parhaaksi katsotussa vaihtoehdossa (vaihtoehto 4) taloudelliset vaikutukset arvioidaan myönteisiksi, kun otetaan huomioon hyödyt, joita suuremmasta oikeusvarmuudesta aiheutuu sekä talouden toimijoille että viranomaisille.

Säännöistä tulisi selkeämmät ja kattavammat ja koko prosessi yksinkertaistuisi, koska kaikkien viranomaisten roolit määriteltäisiin selkeästi, jolloin päällekkäisyydet poistuisivat ja kalastustoimintaa koskeva lupamenettely sujuvoituisi. Elävän meren suojeluun kytkeytyvät ympäristöhyödyt olisivat optimaaliset, sillä EU:n laivaston tiukempi seuranta EU:n vesien ulkopuolella parantaisi kalastuksen hallintaa ja lisäisi kalavarojen kestävyyttä. Tämä täydentäisi edellä tarkoitettuja toimijoihin kohdistuvia myönteisiä vaikutuksia.

Odotettuja hyötyjä ei ole kuitenkaan mahdollista arvioida tarkemmin määrällisesti, koska EU:n ulkoisesta laivastosta ja kalastuslaivaston hallinnoimisen kustannuksista kansallisissa hallinnoissa ei ole toistaiseksi riittävästi tietoja. Vaihtoehdon sosiaalisia vaikutuksia voidaan pitää neutraaleina.

Onko parhaaksi arvioidusta vaihtoehdosta kustannuksia? Jos on, mitkä ovat sen pääasialliset kustannukset? Enintään 12 riviä

Parhaaksi katsotussa vaihtoehdossa (vaihtoehto 4) EU:n vesien ulkopuolella harjoitettavan kalastuksen kaikkien muotojen osalta tapahtuva kalastuslupien käsittely (kalastuslupien määrä kasvaa) ja kattavampien ehtojen soveltaminen saattaa merkitä lisätyötä kansallisille ja EU:n hallintoviranomaisille. Tätä järjestelmää jo käyttävien jäsenvaltioiden kanssa saatujen kokemusten perusteella näyttää kuitenkin siltä, että järjestelmä voidaan toteuttaa nykyistä tasoa vastaavilla henkilö- ja taloudellisilla resursseilla ja siten ilman lisäkustannuksia. Lisäksi odotetaan, että mahdollisuus parempien ja yhdenmukaisten tietotekniikan välineiden käyttöön helpottaa kyseisten lisätehtävien hoitamista ja yksinkertaistaa menettelyä.

Talouden toimijoiden olisi kalastuslupaa hakiessaan toimitettava kattavammat tiedot. Mahdollisesti aiheutuvaa lisätyötä vähentää kuitenkin se, että ne perustuvat toimijoiden hallussa jo oleviin tietoihin ja ne toimitetaan selkeytettyjä ja yhtenäisiä menettelyjä noudattaen. Vaihtoehtoon ei liity minkäänlaisia kielteisiä sosiaalisia tai ympäristövaikutuksia, eikä se vaikuta EU:n toimijoiden kilpailukykyyn tai kansainväliseen kauppaan.

 

Mitkä ovat vaikutukset yrityksiin, muun muassa pk-yrityksiin ja mikroyrityksiin? Enintään 8 riviä

Suurin osa kyseisistä aluksista on EU:n ulkopuolisilla vesillä kalastavia teollisia kalastusaluksia. Alusten omistajat omistavat tavallisesti useasta aluksesta koostuvan laivaston, eivätkä ne yleensä täytä pk-yrityksen määritelmän kriteerejä. Koska yksityisille toimijoille ei aiheudu kustannuksia, tätä talouden toimijoiden luokkaa varten ei ole ennakoitu erityisiä toimenpiteitä.

Kohdistuuko kansallisiin talousarvioihin ja viranomaisiin merkittäviä vaikutuksia? Enintään 4 riviä

Kansallisiin talousarvioihin ja viranomaisiin ei kohdistu merkittäviä vaikutuksia, ainoastaan kalastusviranomaisiin kohdistuu vähäisiä vaikutuksia, jotka ovat luonteeltaan lähinnä organisatorisia. Voidaan kuitenkin ennakoida, että komissiolle aiheutuu hieman tietotekniikkaan liittyviä hallintokuluja.

Onko muita merkittäviä vaikutuksia? Enintään 6 riviä

Ainoa muu merkittävä vaikutus kohdistuisi EU:n aluksille kalastuslisenssejä myöntäviin kolmansiin maihin. Kyseessä on myönteinen vaikutus, sillä EU:n ulkoisen laivaston parempi hallinnointikehys saattaa merkitä niille lisähyötyjä (tehokkaampi kalavarojen hoito, suurempi avoimuus ja korruption torjunta). Parantamalla unionin alusten valvontaa ehdotettu asetus vaikuttaa osaltaan myös siihen, että kansainväliselle tasolle pystytään luomaan vertailukohde ulkoisten laivastojen hallinnointia ja valvontaa varten, mikä parantaa kalastuksen hallintaa maailmanlaajuisesti.

D. Seuranta

Milloin politiikkaa tarkastellaan uudelleen? Enintään 4 riviä 

Komissio aikoo perustaa kansallisten hallintojen edustajista asiantuntijaryhmän seuraamaan asetuksen täytäntöönpanoa. Lisäksi on tarkoitus laatia arviointi viiden vuoden kuluttua asetuksen voimaantulosta.