PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Jäsenvaltioissa on tällä hetkellä yli 300 siviili- ja sotilasviranomaista, jotka vastaavat rannikkovartiotoimintojen suorittamisesta monilla eri aloilla, kuten meriturvallisuus, merenkulun turvatoimet, rajavalvonta, etsintä- ja pelastustoimet, kalastuksen valvonta, tullivalvonta, yleinen lainvalvonta ja ympäristönsuojelu. Useat EU:n virastot, erityisesti Frontex, Euroopan meriturvallisuusvirasto ja Euroopan kalastuksenvalvontavirasto, tukevat kansallisia viranomaisia näiden tehtävien suorittamisessa.

Komissio sai vuonna 2014 päätökseen toteutettavuustutkimuksen, jossa tarkastellaan tarvetta parantaa rannikkovartiotoimintoja suorittavien kansallisten elinten ja virastojen välistä yhteistyötä ja koordinointia. Tutkimuksessa yksilöidään useita aloja, joilla yhteistyötä voitaisiin tiivistää. Niitä ovat erityisesti operatiivinen valvonta ja tietojen jakaminen, jotka luovat pohjan kaikille muille toiminnoille.

Tarve lisätä rannikkovartiotoimintoja suorittavien viranomaisten välistä yhteistyötä ja koordinointia on sittemmin tunnustettu unionin merenkulkualan lainsäädännössä, neuvoston vuonna 2014 hyväksymässä Euroopan unionin merellisen turvallisuusstrategian toimintasuunnitelmassa ja komission vuonna 2015 hyväksymässä Euroopan muuttoliikeagendassa.

Tämän eurooppalaista yhteistyötä rannikkovartiotoiminnoissa lujittavan lainsäädäntöehdotuksen tarkoituksena on parantaa asianomaisten EU:n virastojen välistä yhteistyötä ja koordinointia niiden toimintojen välisten synergioiden lisäämiseksi, jotta ne voisivat tarjota tehokkaampia ja taloudellisempia monialaisia palveluja rannikkovartioston tehtäviä suorittaville kansallisille viranomaisille.

Tämä lainsäädäntöehdotus on osa komission ehdottamaa toimenpidekokonaisuutta EU:n ulkorajojen suojelun tehostamiseksi, mihin kuuluu rannikkovartiotoimintojen eurooppalainen yhteistyö. Paketti sisältää myös ehdotuksen neuvoston asetukseksi Euroopan raja- ja rannikkovartioviraston perustamisesta ja ehdotuksen Euroopan kalastuksenvalvontaviraston perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 768/2005 muuttamiseksi. Tämän ehdotuksen sisältöä koskevat tarkistukset ovat samat kuin Euroopan rannikkovartiostojen yhteistyötä koskevat ehdotetut säännökset Euroopan raja- ja rannikkovartioviraston perustamista koskevassa asetusehdotuksessa ja ehdotetut muutokset neuvoston asetukseen (EY) N:o 768/2005.

•Johdonmukaisuus suhteessa tällä politiikan alalla voimassa oleviin politiikkaa koskeviin säännöksiin

Tämä ehdotus on johdonmukainen suhteessa vuoteen 2018 ulottuviin Euroopan meriliikennepolitiikan ja Euroopan meriturvallisuusviraston poliittisiin tavoitteisiin. Euroopan meriturvallisuusvirasto (EMSA) perustettiin varmistamaan korkeatasoinen, yhdenmukainen ja tehokas meriturvallisuus, merenkulun turvatoimet, ennaltaehkäisy ja alusten aiheuttaman saastumisen ehkäisy ja torjunta. Ehdotus on keskeisellä sijalla EMSAn toimenkuvassa, toimivaltuuksissa ja toiminnassa merenkulkuviranomaisten ja rannikkovartioston tehtäviä hoitavien laitosten kanssa.

•Johdonmukaisuus suhteessa unionin muuhun politiikkaan

Tämän aloitteen tavoitteena on parantaa rannikkovartiotoiminnan alalla tehtävää eurooppalaista yhteistyötä kehittämällä monialaista yhteistyötä Euroopan raja- ja rannikkovartioviraston, Euroopan meriturvallisuusviraston (EMSA) ja Euroopan kalastuksenvalvontaviraston (EFCA) kesken näiden virastojen välisten synergioiden parantamiseksi, jotta voidaan tarjota tehokkaampia ja taloudellisempia monialaisia palveluja rannikkovartioston tehtäviä hoitaville kansallisille viranomaisille.

Taustaongelma on, että rannikkovartioston tehtäviä, kuten rajavalvontaa, meriturvallisuutta ja merenkulun turvatoimia, etsintä- ja pelastustoimia, kalastuksen valvontaa, saastumisen torjuntaa jne., hoitaa tällä hetkellä yli 300 jäsenvaltioiden viranomaista, joiden toiminta ei ole aina hyvin koordinoitua edes kansallisella tasolla. Koska tällä ehdotuksella edistetään rannikkovartiotoimintaa suorittavien viranomaisten välistä yhteistyötä ja koordinointia, se on täysin johdonmukainen suhteessa unionin maahanmuuttoa, turvallisuutta, LIS-kalastusta sekä liikennettä ja liikkuvuutta koskeviin politiikkoihin.

EMSAn lisätehtävät ovat täysin sopusoinnussa Euroopan raja- ja rannikkovartioviraston ja EFCAn toimeksiantojen kanssa, ja ne auttavat myös näitä virastoja niiden velvollisuuksien ja tehtävien täyttämisessä. EMSAn ja Euroopan raja- ja rannikkovartioviraston sekä EMSAn ja EFCAn välillä on jo nyt olemassa kahdenvälisiä palvelutasosopimuksia merialan tietojen toimittamiseen liittyvissä palveluissa. Euroopan raja- ja rannikkovartioviraston kanssa on vaihdettu käytettävissä olevia tietoja huhtikuusta 2013 alkaen, ja EMSAsta lähetetään jatkuvasti tietoja Eurosuriin ja Euroopan raja- ja rannikkovartioviraston tilannekeskukseen. Vakiintuneita käytäntöjä on tarkoitus käyttää tietovirtojen parantamiseen.

Tämä lainsäädäntöehdotus ei vaikuta komission sitoumukseen mukauttaa EU:n erillisvirastojen perustamisasetukset erillisvirastoja koskevaan yhteiseen lähestymistapaan, kun näitä asetuksia tarkistetaan politiikkaan liittyvistä syistä.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

•Oikeusperusta

Ehdotus perustuu SEUT-sopimuksen 100 artiklan 2 kohtaan yhteisen meriliikennepolitiikan tavoitteiden toteuttamisessa tarvittavien säännösten vahvistamisesta.

•Toissijaisuusperiaate

Ehdotus koskee rannikkovartiotoimintoja kansallisella ja unionin tasolla ja tarvittaessa kansainvälisellä tasolla suorittaville kansallisille viranomaisille annettavaa tukea.

•Suhteellisuusperiaate

Ehdotuksen tarkoituksena on vahvistaa EU:n rannikkovartioston valmiuksia vastata merialan uhkiin ja riskeihin parantamalla yhteistyötä ja edistämällä valtioiden rajat ylittäviä monialaisia kustannustehokkaita toimia. Näin vältetään toimien päällekkäisyys ja varmistetaan, että keskeiset toimijat (eritoten EU:n virastot) toimivat johdonmukaisesti ja tehokkaasti ja luovat yhdessä synergioita. Ehdotuksessa otetaan huomioon tarve lisätä valvontaa merialueilla ja samalla rajoittaa jäsenvaltioiden ja EU:n viranomaisten työtaakkaa.

EMSAn erityistoimien lisäarvo EU:n tasolla:

–tuottaa arvokasta tietoa Euroopan unionin ulkorajojen valvonnan parantamiseksi uusilla kauko-ohjatun ilma-aluksen käytön kokonaisjärjestelmillä (RPAS tai miehittämättömät ilma-alukset) ja jatkamalla satelliittivälitteisiä AIS-palveluja, joita ei muuten tarjottaisi tai joita tarjottaisiin vähäisemmässä määrin (ilmavalvonta, joka on erittäin kallista);

–palvelujen ja tietojen tarjoaminen EU:n tasolla on kustannustehokasta mittakaavaetujen ansiosta, joita ei voi saada aikaan vastaavin toimin kansallisella tasolla;

–tietojen uudelleenkäyttö ja jakaminen kaikkien asianosaisten EU:n jäsenvaltioiden ja EU:n virastojen kanssa, minkä ansiosta vältetään päällekkäinen työ ja samoja tietoja ja palveluja voidaan käyttää moniin eri tarkoituksiin, mikä mahdollistaa uuden ja nykyaikaisen teknologian käytön;

–kaiken ihmisen toimintaan merellä liittyvän tiedon kerääminen yhteen paikkaan, joka toimii keskitettynä yhteyspisteenä ja jakaa näitä tietoja muille kansallisille ja EU:n tason viranomaisille. Tieto- ja viestintäteknologian infrastruktuuri ja jakeluverkko on jo pääosin olemassa, eikä sitä tarvitse luoda uudestaan. EMSA toimittaa jo erilaisia merialan tietokokonaisuuksia Euroopan raja- ja rannikkovartiovirastolle ja EFCAlle jo perustettujen rajapintojen välityksellä;

–EMSAn jo vakiintuneiden meritietojärjestelmien käyttö, olemassa olevien järjestelmien ja palvelujen yhdenmukaistaminen rannikkovartioviranomaisten välisen tiedonvaihdon edistämiseksi EU:n tasolla;

–rannikkovartiotoimintaan liittyvien yhteisten taitojen ja valmiuksien parantaminen ja virastojen avustaminen yhdenmukaiseen lähestymistapaan perustuvassa yhteistyössä ja yhteistoiminnassa.

•Sääntelytavan valinta

Koska ehdotuksella on tarkoitus muuttaa Euroopan meriturvallisuusviraston perustamisesta annettua asetusta (EY) N:o 1406/2002, on välttämätöntä antaa asetusehdotus.

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

•Voimassa olevan lainsäädännön jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset

Ei sovelleta (tämän aloitteen tavoitteena on panna täytäntöön Euroopan muuttoliikeagendan sisältämät sitoumukset, joissa viitataan rannikkovartioston tehtäviin).

•Sidosryhmien kuuleminen

Ei sovelleta

•Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö

Ei sovelleta

•Vaikutustenarviointi

Ei sovelleta

Liikenteen ja liikkumisen pääosasto 1 on kuitenkin tilannut toteutettavuustutkimuksen, josta säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 100/2013 2 johdanto-osan 30 kappaleessa.

Tutkimuksessa havaittiin, että jäsenvaltioissa on noin 316 siviili- ja sotilasalan viranomaista, jotka ovat vastuussa rannikkovartioston tehtävistä ja jotka tekevät yhteistyötä 70:n erilaisen rakenteen kautta. Tutkimuksessa tuotiin esiin nyky-yhteistyön keskeisiä puutteita:

–tietojen puuttuminen muiden viranomaisten toimialasta, toimivallasta ja valmiuksista;

–henkilöresurssit, taloudelliset rajoitteet ja operatiivisten voimavarojen rajallinen määrä;

–järjestelmien, prosessien ja voimavarojen ad hoc -koordinointi ja yhteentoimivuuden puute;

–yhteisen suunnittelun ja yhteisten toimien vähäisyys.

Yksi tärkeimmistä havainnoista oli nykyisen operatiivisen valvonnan ja tietojen jakamisen keskeinen rooli – ne luovat pohjan kaikille muille toiminnoille ja perustuvat EMSAn järjestelmiin.

•Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen

Aloite ei ole osa REFIT-ohjelmaa, mutta ohjelman tärkeimpiä periaatteita olisi sovellettava.

•Perusoikeudet

Ei sovelleta

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Tämä aloite kasvattaisi EU:n rahoitusta EMSAlle noin 22 miljoonalla eurolla vuodessa (eli 87 miljoonalla eurolla kaudella 2017–2020) ja edellyttäisi 17 väliaikaisen toimihenkilön palvelukseenottoa.

Tämä käsittää noin 81 miljoonan euron toimintamenot (osasto 3), joilla katetaan lähinnä RPAS-palvelut (67 miljoonaa euroa) sekä satelliittivälitteinen AIS-data ja satelliittiviestinnän (Satcom) data ja palvelut kolmen viraston ja kansallisten viranomaisten valvontavalmiuksien lisäämiseksi ensisijaisena tavoitteena vahvistaa EU:n meriulkorajojen valvontaa Euroopan unionissa.

(Katso myös liitteenä oleva rahoitusselvitys).

5.MUUT ASIAT

•Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

Koska tämän toimenpiteen panee täytäntöön EMSA, toimenpiteen arviointi sisällytetään viraston viisivuotisarviointiin, jonka päätelmät ja suositukset komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ja ne julkaistaan.

•Selittävät asiakirjat (direktiivien osalta)

Ei sovelleta

•Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

Tällä ehdotuksella pyritään parantamaan rannikkovartiotoiminnan alalla tehtävää eurooppalaista yhteistyötä kehittämällä erilaisia yhteistyön muotoja Euroopan raja- ja rannikkovartioviraston, EMSAn ja EFCAn kesken näiden virastojen välisten synergioiden parantamiseksi, jotta voidaan tarjota tehokkaampia ja taloudellisempia monialaisia palveluja rannikkovartioston tehtäviä suorittaville kansallisille viranomaisille.

EMSA pyrkimyksenä on erityisesti valvontavalmiuden merkittävä parantaminen Euroopan unionin meriulkorajojen valvonnan vahvistamiseksi seuraavien toimien avulla:

a. Jakamalla tietoa, jota on saatu yhdistämällä ja analysoimalla alusten ilmoitusjärjestelmistä ja muista virastojen ylläpitämistä tai niiden saatavilla olevista tietojärjestelmistä niitä koskevien oikeusperustojen mukaisesti ja rajoittamatta jäsenvaltioiden omistusoikeutta tietoihin;

Tuotos: Reaaliaikaisten tai lähes reaaliaikaisten merivalvontatietojen levittämisen parantaminen kolmen viraston ja asianosaisten viranomaisten välillä

EMSA toimittaa nykyisten palvelutasosopimusten perusteella merialan tietoja muiden virastojen järjestelmiin Euroopan raja- ja rannikkovartioviraston ja EFCAn kanssa. Valvontavalmiuksia parannettaessa uusien tunnistimien, erityisesti RPAS-järjestelmän, tuottama data (mukaan lukien video- ja infrapunadata) olisi sisällytettävä meritilannekuvaan. Tämä edellyttää uusien toimintojen lisäämistä nykyiseen järjestelmään, jotta tietojen toimittamista ja niiden jakamista muille laitoksille ja toimivaltaisille viranomaisille voidaan parantaa. Ohjelmistojen kehittäminen ja rajapintojen päivittäminen on tarpeen järjestelmien saattamiseksi ajan tasalle, jotta ne pystyvät käsittelemään uusista antureista saatavat tiedot.

b. Tarjoamalla valvonta- ja viestintäpalveluja, jotka perustuvat uusimpaan teknologiaan, mukaan lukien avaruus- ja maainfrastruktuuriin ja mille tahansa alustalle asennettuihin antureihin, esimerkiksi kauko-ohjatun ilma-aluksen käytön kokonaisjärjestelmiin;

Tuotos: Joustavat RPAS-palvelut rajavalvontaa varten

Nykyisellä maa- ja satelliittiteknologialla on kuitenkin yhä edelleen vaikea havaita pieniä kumi- ja puuveneitä, joita käytetään siirtolaisten kuljettamiseen Välimeren yli. Tämäntyyppiset alukset eivät yleensä tuota riittävästi heijastumaa, jotta ne näkyisivät tutkasatelliittikuvissa. Optisen kuvantamisen avulla voidaan kattaa ainoastaan hyvin kohdennettuja pieniä alueita edellyttäen, että on päiväsaika ja pilvetöntä. Satelliittivälitteiset tiedot ovat saatavilla ainoastaan tiettyinä aikoina satelliittien lentoradan mukaan. RPAS-järjestelmään (miehittämättömiin ilma-aluksiin) perustuvilla lisäpalveluilla voidaan vapautua näistä rajoituksista.

Virasto aikoo järjestää ja tarjota institutionaalisena palvelutarjoajana RPAS-palvelua Euroopan raja- ja rannikkovartiostolle ja rajavalvontaviranomaisille. Lisäksi EMSA edistää meriturvallisuusvirastona rauhanomaisempaa näkemystä tämän teknologian käytöstä. Tämä teknologia on luonteeltaan monikäyttöistä, ja sitä voidaan hyödyntää monenlaisissa julkisissa tehtävissä merellä (rajavalvonta, merenkulun turvallisuus, meripelastus, pilaantumisen havaitseminen, kalastuksenvalvonta, lainvalvonta). Virastojen välisen yhteistyön lujittaminen lisää synergioita ja samojen voimavarojen monitavoitteellista käyttöä.

Euroopan raja- ja rannikkovartiovirasto ja rajavalvontaviranomaiset hyötyvät EMSAn tarjoamista RPAS-palveluista merkittävästi, sillä jo nyt EMSA kerää, käsittelee, yhdistää ja vertaa tietoja ihmisen toiminnasta merellä. RPAS-järjestelmistä saatava tieto olisi käsiteltävä täydentävänä tietolähteenä, joka sitten lisätään Eurosurille lähetettäviin tietoihin. Suunnitteilla on laajennettavissa oleva palvelu, joka käsittää useita samanaikaisia Välimerellä toteutettavia RPAS-operaatioita, jotka jaetaan esimerkiksi neljälle kohdealueelle: Kreikan ja Turkin välinen raja (Egeanmeri), Keskinen Välimeri (Libya), läntinen Välimeri (Gibraltarin salmi) ja itäinen Välimeri (Kypros). Käytön olisi perustuttava liikkuviin yksiköihin, jotka voidaan siirtää, sillä ajan mittaan voi syntyä uusia kriittisiä alueita.

RPAS-palvelujen olisi oltava huokeampia kuin miehitettyjen valvontalentokoneiden, ja niitä olisi käytettävä täydentävänä välineenä koko valvontaketjussa, joka käsittää satelliittikuvat, alusten paikannustiedot ja merivalvontalentokoneiden ja -alusten suorittaman valvonnan.

Tuotos: Satelliiteilla kerätyn AIS-datan saanti

EMSA on tähän asti tarjonnut yhteistyössä Euroopan avaruusjärjestön (ESA) kanssa satelliittivälitteistä AIS-datapalvelua kustannuksitta muille EU:n virastoille ja jäsenvaltioille merenkulkuun liittyvien sovellustensa kautta. ESA rahoittaa nämä tiedot 31. elokuuta 2016 saakka, jonka jälkeen tutkimus- ja kehitysohjelma päättyy. Satelliittivälitteinen AIS-data on arvokasta tietoa, joka lisää merkittävästi meritilannetietoisuutta. ESA avustaa sekä jäsenvaltioita että EU:n virastoja ja elimiä (mm. Euroopan raja- ja rannikkovartiovirastoa, EFCAa, huumausaineiden merikuljetusten analysointi- ja torjuntakeskusta) niiden valvontatehtävissä. Ilman näitä tietoja monia aluksia ei ole voitu seurata siksi, että muita tietolähteitä ei ole saatavilla, erityisesti eteläisellä Välimerellä, tai siksi, että alukset kulkevat AIS-järjestelmän maa-asemien kattaman alueen ulkopuolella eikä niitä näin ollen voida valvoa maalla sijaitsevien AIS-järjestelmien kautta (EU:n lipun alla purjehtivien kalastusalusten tapauksessa niiden toimiessa EU:n ulkopuolella).

Ilman satelliittivälitteistä AIS-dataa menetetään paljon lisäarvoa ja meritilannetietoisuus heikkenee huomattavasti, mikä vaikuttaa negatiivisesti valvontavalmiuteen EU:n ulkorajoilla. Siksi satelliittivälitteistä AIS-dataa on tarpeen hankkia.

Tuotos: Viestintäpalvelut, erityisesti satelliittiviestintä yhteisten operaatioiden tukemiseksi

RPAS-järjestelmästä ja muista antureista tulevan merivalvontatiedon koordinointia ja toimittamista varten tarvitaan satelliittiviestintää. Satelliittiviestintää käytetään RPAS-järjestelmän ohjaamiseen ja sen keräämien tietojen lähettämiseen. Tämä on merkittävä kustannustekijä. Viraston on investoitava käyttöliittymiin, jotka vastaanottavat dataa viestintäsatelliiteista ja etenkin tiedonvälityssatelliiteista (EDRS). Useiden eri dataformaateissa olevien datavirtojen syöttäminen samanaikaisesti edellyttää väistämättä ohjelmistojen kehittämistä. Esitetyt kustannukset eivät sisällä satelliittilähetysten kustannuksia.

EMSA osallistuu myös

c. valmiuksien kehittämiseen kansallisella ja unionin tasolla laatimalla ohjeita, suosituksia ja parhaita käytäntöjä sekä tukemalla henkilöstön koulutusta ja vaihtoa tarkoituksena tehostaa rannikkovartioston tehtäviä koskevaa tietojenvaihtoa ja yhteistyötä;

Tuotos: Koulutus, etäopetus ja parhaiden käytäntöjen vaihto sekä yhteisten tai yhteentoimivien toimintanormien projektiperusteinen kehittäminen

Rannikkovartiotoimintojen vahvistaminen edellyttää myös kansallisten viranomaisten kouluttamista. Virasto on jo laatinut huomattavan koulutusportfolion, johon kuuluu jäsenvaltioiden, liittymisneuvotteluja käyvien maiden ja Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvien maiden asiantuntijoille tarkoitettuja verkko-oppimismoduuleja. Tätä perustaa on tarkoitus käyttää kehitettäessä uusia moduuleja ja kursseja taitojen ja valmiuksien lujittamiseksi kansallisella tasolla.

Uudet kurssit, työpajat parhaiden toimintatapojen vaihtamiseksi ja verkko-opetusmoduulit sekä uudet tiettyyn alueeseen liittyvät hankkeet auttavat lisäämään rannikkovartiostojen valmiuksia ja luomaan yhteisiä standardeja ja lähestymistapoja EU:n tasolla, mikä helpottaa monikansallista yhteistyötä ja yhteisiä toimia.

2015/0313 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Euroopan meriturvallisuusviraston perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 1406/2002 muuttamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 100 artiklan 2 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon,

ovat kuulleet alueiden komiteaa,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

1)Rannikkovartiotoimintoja suorittavat kansalliset viranomaiset ovat vastuussa monenlaisista tehtävistä, mukaan lukien mutta ei yksinomaan meriturvallisuudesta, merenkulun turvatoimista, rajavalvonnasta, etsintä- ja pelastustoimista, kalastuksen valvonnasta, tullivalvonnasta, yleisestä lainvalvonnasta ja ympäristönsuojelusta. Euroopan rajaturvallisuusviraston, Euroopan kalastuksenvalvontaviraston ja Euroopan meriturvallisuusviraston olisi sen vuoksi vahvistettava yhteistyötään sekä keskenään että rannikkovartiostoon liittyviä tehtäviä hoitavien kansallisten viranomaisten kanssa meritilannetietoisuuden lisäämiseksi ja johdonmukaisen ja kustannustehokkaan toiminnan tukemiseksi.

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutokset

Muutetaan asetus (EY) N:o 1406/2002 seuraavasti:

1) Lisätään 2 artiklaan kohta seuraavasti:

”4 a. Virasto auttaa yhteistyössä Euroopan raja- ja rannikkovartioviraston ja Euroopan kalastuksenvalvontaviraston kanssa kansallisia viranomaisia hoitamaan rannikkovartiostoon liittyviä tehtäviä tarjoamalla palveluja, tietoa, välineitä ja koulutusta sekä koordinoimalla monitavoitteisia operaatioita.”

2) Lisätään 2 b artikla seuraavasti:

”2 b artikla

Eurooppalainen yhteistyö rannikkovartioston alalla

1. Virasto auttaa yhteistyössä Euroopan raja- ja rannikkovartioviraston ja Euroopan kalastusvalvontaviraston kanssa kansallisia viranomaisia hoitamaan rannikkovartiostoon liittyviä tehtäviä kansallisella ja unionin tasolla ja tarvittaessa kansainvälisellä tasolla

a) jakamalla tietoa, jota on saatu yhdistämällä ja analysoimalla alusten ilmoitusjärjestelmistä ja muista virastojen ylläpitämistä tai niiden saatavilla olevista tietojärjestelmistä niitä koskevien oikeusperustojen mukaisesti ja rajoittamatta jäsenvaltioiden omistusoikeutta tietoihin;

b) tarjoamalla valvonta- ja viestintäpalveluja, jotka perustuvat uusimpaan teknologiaan, mukaan lukien avaruus- ja maainfrastruktuuriin ja mille tahansa alustalle asennettuihin antureihin, esimerkiksi kauko-ohjatun ilma-aluksen käytön kokonaisjärjestelmiin;

c) kehittämällä valmiuksia muun muassa laatimalla suuntaviivoja, suosituksia ja parhaita toimintatapoja sekä tukemalla henkilöstön koulutusta ja vaihtoa, jotta voidaan parantaa rannikkovartioston tehtäviin liittyvää tietojenvaihtoa ja yhteistyötä;

d) jakamalla kapasiteettia, mukaan lukien suunnittelemalla ja toteuttamalla monialaisia operaatioita sekä jakamalla voimavaroja ja muita valmiuksia eri alojen ja maiden välillä.

2. Euroopan meriturvallisuusviraston, Euroopan raja- ja rannikkovartioviraston ja Euroopan kalastuksenvalvontaviraston välistä rannikkovartioston alalla tehtävää yhteistyötä koskevat yksityiskohtaiset säännöt määritellään työjärjestelyssä virastoihin sovellettavien varainhoitosäännösten mukaisesti.

3. Komissio voi hyväksyä suosituksen muodossa rannikkovartioston alalla tehtävää eurooppalaista yhteistyötä koskevan käsikirjan, jossa esitetään suuntaviivat, suositukset ja parhaat käytänteet tietojenvaihtoa ja yhteistyötä varten kansallisella, unionin ja kansainvälisellä tasolla.”

2 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Strasbourgissa

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)

1.3.Ehdotuksen/aloitteen luonne

1.4.Tavoite (Tavoitteet)

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.6.Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

1.7.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat)

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

3.2.2.Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

3.2.3.Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

3.2.4.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

3.2.5.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

Euroopan meriturvallisuusviraston perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 1406/2002 muuttaminen (sellaisena kuin se on muutettuna asetuksilla N:o 1644/2003; 724/2004; 2038/2006; 100/2013)

1.2.Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB) 3

Toimintalohko: Euroopan liikennepolitiikka

06: Liikenne ja liikkuminen

06 02: Maa-, lento- ja meriliikennepolitiikka

06 02 03: Euroopan meriturvallisuusvirasto

06 02 03 01: Euroopan meriturvallisuusvirasto – Rahoitusosuus osastoihin 1, 2 ja 3 saastumisen torjuntatoimia lukuun ottamatta

1.3.Ehdotuksen/aloitteen luonne

☒ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen.

◻ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen 4 .

◻ Ehdotus/aloite liittyy käynnissä olevan toimen jatkamiseen.

◻ Ehdotus/aloite liittyy toimeen, joka on suunnattu uudelleen.

1.4.Tavoite (Tavoitteet)

1.4.1.Komission monivuotinen strateginen tavoite (monivuotiset strategiset tavoitteet), jonka (joiden) saavuttamista ehdotus/aloite tukee

Muuttoliikeagenda

Euroopan liikennepolitiikka

1.4.2.Erityistavoite (erityistavoitteet) sekä toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä

Erityistavoite

Turvallisen ja turvatun meriliikenteen edistäminen kehittämällä yhtenäiset eurooppalaiset turvallisuutta ja turvatoimia koskevat normit ja varmistamalla niiden kattava täytäntöönpano

Toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä

06 02 Maa-, lento- ja meriliikennepolitiikka

1.4.3.Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen

Rannikkovartioston alalla tehtävän eurooppalaisen yhteistyön odotetaan merkittävästi parantavan valvontakapasiteettia Euroopan unionin (meri)ulkorajojen valvonnan vahvistamiseksi.

a. Niiden tietojen jakaminen, jotka on saatu yhdistämällä ja analysoimalla alusten ilmoitusjärjestelmistä ja muista virastojen ylläpitämistä tai niiden saatavilla olevista tietojärjestelmistä niitä koskevien oikeusperustojen mukaisesti ja rajoittamatta jäsenvaltioiden omistusoikeutta tietoihin;

Tuotos: Reaaliaikaisten tai lähes reaaliaikaisten merivalvontatietojen levittämisen parantaminen kolmen viraston ja asianosaisten viranomaisten välillä

b. Sellaisten valvonta- ja viestintäpalvelujen tarjoaminen, jotka perustuvat uusimpaan teknologiaan, mukaan lukien avaruus- ja maainfrastruktuuriin ja jollekin alustalle asennettuihin antureihin, esimerkiksi kauko-ohjatun ilma-aluksen käytön kokonaisjärjestelmiin;

Tuotos: Joustavat RPAS-palvelut (kauko-ohjatun ilma-aluksen käytön kokonaisjärjestelmät) rajavalvontaa varten

Nykyisellä maa- ja satelliittiteknologialla on kuitenkin yhä edelleen vaikea havaita pieniä kumi- ja puuveneitä, joita käytetään siirtolaisten kuljettamiseen Välimeren yli. Tämäntyyppiset veneet eivät yleensä tuota riittävästi heijastumaa, jotta ne näkyisivät tutkasatelliittikuvissa. Optisen kuvantamisen avulla voidaan kattaa ainoastaan hyvin pieniä alueita edellyttäen, että on päiväsaika ja pilvetöntä. Satelliittivälitteiset tiedot ovat saatavilla ainoastaan tiettyinä aikoina satelliittien lentoradan mukaan. Kauko-ohjatun ilma-aluksen käytön kokonaisjärjestelmiin (RPAS tai miehittämättömiin ilma-aluksiin) perustuvilla lisäpalveluilla voidaan vapautua näistä rajoituksista.

Virasto aikoo järjestää ja tarjota institutionaalisena palveluntarjoajana RPAS-palveluja Euroopan raja- ja rannikkovartiostolle ja rajavalvontaviranomaisille. Lisäksi EMSA edistää meriturvallisuusvirastona rauhanomaisempaa näkemystä tämän teknologian käytöstä. Tämä teknologia on luonteeltaan monikäyttöistä, ja sitä voidaan käyttää monenlaisiin julkisen vallan tehtäviin merellä (rajavalvonta, merenkulun turvallisuus, meripelastus, pilaantumisen havaitseminen, kalastuksenvalvonta, lainvalvonta). Virastojen välisen yhteistyön lujittaminen lisää synergioita ja samojen voimavarojen monitavoitteellista käyttöä.

Euroopan raja- ja rannikkovartiovirasto ja rajavalvontaviranomaiset hyötyvät EMSAn tarjoamista RPAS-palveluista merkittävästi, sillä jo nyt EMSA kerää, käsittelee, yhdistää ja vertaa tietoja ihmisen toiminnasta merellä. RPAS-järjestelmistä saatava tieto olisi käsiteltävä täydentävänä tietolähteenä, joka sitten lisätään Eurosurille lähetettäviin tietoihin. Suunnitteilla on laajennettavissa oleva palvelu, joka käsittää useita samanaikaisia Välimerellä toteutettavia RPAS-operaatioita, jotka jaetaan esimerkiksi neljälle kohdealueelle: Kreikan ja Turkin välinen raja (Egeanmeri), keskinen Välimeri (Libya), läntinen Välimeri (Gibraltarin salmi) ja itäinen Välimeri (Kypros). Käytön olisi perustuttava liikkuviin yksiköihin, jotka voidaan siirtää, sillä ajan mittaan voi syntyä uusia kriittisiä alueita.

RPAS-palvelujen olisi oltava huokeampia kuin miehitettyjen valvontalentokoneiden ja niitä olisi käytettävä täydentävänä välineenä koko valvontaketjussa, joka käsittää satelliittikuvat, alusten paikannustiedot ja merivalvontalentokoneiden ja -alusten suorittaman valvonnan.

Tuotos: Satelliiteilla kerätyn AIS-datan saanti

EMSA on tähän asti tarjonnut yhteistyössä Euroopan avaruusjärjestön (ESA) kanssa satelliittivälitteistä AIS-datapalvelua kustannuksitta muille EU:n virastoille ja jäsenvaltioille merenkulkuun liittyvien sovellustensa kautta. ESA rahoittaa nämä tiedot 31. elokuuta 2016 saakka, jonka jälkeen tutkimus- ja kehitysohjelma päättyy. Satelliittivälitteinen AIS-data on arvokasta tietoa, joka kasvattaa merkittävästi meritilannetietoisuutta. ESA avustaa sekä jäsenvaltioita että EU:n virastoja ja elimiä (mm. Euroopan raja- ja rannikkovartiovirastoa, EFCAa, huumausaineiden merikuljetusten analysointi- ja torjuntakeskusta) niiden valvontatehtävissä. Ilman näitä tietoja monia aluksia ei ole voitu seurata siksi, että muita tietolähteitä ei ole saatavilla, erityisesti eteläisellä Välimerellä, tai siksi, että alukset kulkevat AIS-järjestelmän maa-asemien kattaman alueen ulkopuolella eikä niitä näin ollen voida valvoa maalla sijaitsevien AIS-järjestelmien kautta (EU:n lipun alla purjehtivien kalastusalusten tapauksessa niiden toimiessa EU:n ulkopuolella).

Tuotos: Viestintäpalvelut, erityisesti satelliittiviestintä yhteisten operaatioiden tukemiseksi

c. Valmiuksien kehittäminen kansallisella ja unionin tasolla siten, että laaditaan ohjeita, suosituksia ja parhaita käytäntöjä sekä tuetaan henkilöstön koulutusta ja vaihtoa tarkoituksena tehostaa rannikkovartioston tehtäviä koskevaa tietojenvaihtoa ja yhteistyötä;

Tuotos: Koulutus, etäopetus ja parhaiden käytäntöjen vaihto sekä yhteisten tai yhteentoimivien toimintanormien projektiperusteinen kehittäminen

1.4.4.Tulos- ja vaikutusindikaattorit

Selvitys siitä, millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen toteuttamista seurataan

Reaaliaikaisten tai lähes reaaliaikaisten merivalvontatietojen levittämisen parantaminen kolmen viraston ja asianosaisten viranomaisten välillä

Rajapintojen ja toimintojen päivittäminen ja parantaminen

- mahdollistaa uusista antureista (uusia dataformaatteja käyttämällä) saatavien tietojen vaihtamisen;

- lisää valvontatietojen jakamista kaikkien asianosaisten sidosryhmien kesken.

Joustavat RPAS-palvelut rajavalvontaa varten:

Merialueiden valvonnan vahvistumisesta EU:n ulkorajoilla odotetaan seuraavia tuloksia:

- siirtolaisten liikkeellelähdöt havaitaan varhaisessa vaiheessa;

- merihätään joutuneet siirtolaiset havaitaan paremmin (enemmän ihmishenkiä pelastuu), mikä helpottaa meripelastusta;

- muu laiton toiminta EU:n meriulkorajoilla havaitaan varhaisessa vaiheessa;

- näitä operaatioita voidaan käyttää moniin eri (rannikkovartiotoiminnan) tarkoituksiin, mikä puolestaan auttaa merivalvontaa

- laittoman kalastuksen havaitsemisessa,

- huumekaupan ja salakuljetuksen havaitsemisessa ja torjunnassa,

- saastumisen havaitsemisessa ja seurannassa,

- lainvalvontatoimien tukemisessa.

Valvontatiedot ovat ”teknistä apua”, jota annetaan asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille joko kansallisella tai EU:n tasolla asianmukaisten jatkotoimien toteuttamiseksi.

Satelliiteilla kerätyn AIS-datan saanti:

Näiden tietojen avulla voidaan tunnistaa EU:n jäsenvaltioiden AIS-järjestelmän maa-asemien kantaman ulkopuolella olevat alukset ja auttaa käyttäjiä laatimaan täydellisempi meritilannekuva rajavalvontaoperaatioita varten. Näiden tietojen avulla päästään seuraaviin tuloksiin:

- voidaan erottaa toisistaan tavanomainen meriliikenne ja tunnistamaton ihmisen toiminta, joka saattaa vaatia tarkempaa tutkimista, kun nämä tiedot korreloidaan EMSAn käytettävissä olevien muiden tietolähteiden kanssa;

- paremmat valmiudet seurata kansallisten ja/tai EU:n lähettämien voimavarojen sijaintia meripelastustoimien (SAR) aikana, jotta koordinointi olisi optimaalista;

- paremmat valmiudet käyttää voimavaroja tunnistettujen apua tarvitsevien alusten oikean maantieteellisen sijainnin määrittämiseen, millä minimoidaan viranomaisten/meripelastuksen saapumisaika paikalle;

- mahdollisuus tarjota kuvatiedusteluaineistoa alusten maailmanlaajuista täsmällistä ja oikea-aikaista seurantaa varten.

Jos satelliittivälitteistä AIS-dataa ei voitaisi toimittaa, tieto siitä, mitä meriulkorajoilla tapahtuu, ei olisi yhtä kattavaa.

Viestintäpalvelut, erityisesti satelliittiviestintä yhteisten operaatioiden tukemiseksi:

Satelliittiviestintä on keskeisessä roolissa, kun käytetään uusia teknologioita, kuten kauko-ohjatun ilma-aluksen käytön kokonaisjärjestelmiä. Parempaa (lähes) reaaliaikaista merivalvontaa tarjotaan juuri tällaisen satelliittiviestintäteknologian avulla.

Koulutus, etäopetus ja parhaiden käytäntöjen vaihto sekä yhteisten tai yhteentoimivien toimintanormien projektiperusteinen kehittäminen:

Koulutukseen, verkko-oppimiseen ja parhaiden käytäntöjen vaihtoon sekä yhteisten tai yhteentoimivien toimintanormien projektiperusteiseen kehittämiseen tehtyjen investointien odotetaan johtavan seuraaviin tuloksiin:

- paremmat taidot ja valmiudet rannikkovartioston alalla kansallisella tasolla, mikä lisää operaatioiden tuloksellisuutta;

- yhdenmukaisuuden ja yhteisten lähestymistapojen lisääntyminen merivalvonnassa ja muissa rannikkovartiotoiminnoissa, mikä puolestaan johtaa yhteentoimivuuteen ja yhteisiin toimintanormeihin, joiden odotetaan helpottavan yhteisiä toimia.

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.1.Lyhyellä tai pitkällä aikavälillä täytettävät vaatimukset

Monimutkaisin ja tärkein prosessi on RPAS-pilottipalvelujen järjestäminen.

Vuonna 2016 virasto aikoo esitellä RPAS-pilottihankkeen jäsenvaltioille ja EU:n virastoille. Sääntelypuolelta virasto aikoo ottaa mukaan toimintaan EASA:n ja Eurocontrolin ja käyttäjäpuolelta Euroopan raja- ja rannikkovartiovirasto ja EFCA kutsutaan osallistumaan tähän pilottitoimintaan. Lisäksi Euroopan avaruusjärjestön kuulemisen odotetaan edistävän RPAS-ratkaisujen jatkokehittämistä siviilimerivalvonnan alalla.

1.5.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo

Näiden toimien lisäarvo EU:n tasolla käsittää seuraavaa:

- Euroopan unionin ulkorajojen valvontaa parantavan arvokkaan tiedon tuottaminen uusilla RPAS-palveluilla ja jatkamalla satelliittivälitteisiä AIS-palveluja, joita ei muuten tarjottaisi tai joita tarjottaisiin vähäisemmässä määrin (ilmavalvonta, joka on erittäin kallista);

- palvelujen ja tietojen tarjoaminen EU:n tasolla on kustannustehokasta mittakaavaetujen ansiosta, joita ei voi saada aikaan vastaavin toimin kansallisella tasolla;

- tietojen uudelleenkäyttö ja jakaminen kaikkien asianosaisten EU:n jäsenvaltioiden ja EU:n virastojen kanssa, minkä ansiosta vältetään päällekkäinen työ ja samoja tietoja ja palveluja voidaan käyttää moniin eri tarkoituksiin, mikä mahdollistaa uuden ja nykyaikaisen teknologian käytön;

- kaiken ihmisen toimintaan merellä liittyvän tiedon kerääminen yhteen paikkaan, joka toimii keskitettynä yhteyspisteenä ja jakaa näitä tietoja muille kansallisille ja EU:n tason viranomaisille. Tieto- ja viestintäteknologian infrastruktuuri ja jakeluverkko on jo pääosin olemassa, eikä sitä tarvitse luoda uudelleen. EMSA toimittaa jo erilaisia merialan tietokokonaisuuksia Euroopan raja- ja rannikkovartiovirastolle ja EFCAlle jo perustettujen rajapintojen välityksellä;

- EMSAn jo vakiintuneiden meritietojärjestelmien käyttö, olemassa olevien järjestelmien ja palvelujen yhdenmukaistaminen rannikkovartioviranomaisten välisen tiedonvaihdon edistämiseksi EU:n tasolla;

- rannikkovartiotehtäviä hoitavien elinten yhteisten taitojen ja valmiuksien parantaminen ja niiden avustaminen yhdenmukaiseen lähestymistapaan perustuvassa yhteistyössä ja yhteistoiminnassa.

1.5.3.Vastaavista aikaisemmista toimista saadut kokemukset

RPAS-teknologian sotilaallisten sovellusten perusteella EMSA on oppinut, mikä on toteutettavissa RPAS-siviilisovellusten osalta, miten RPAS-järjestelmää voidaan hyödyntää merivalvonnan parantamiseksi kustannustehokkaammin ja miten RPAS voi lisätä tietoisuutta siitä, mitä Euroopan unionin meriulkorajoilla tapahtuu.

Euroopan avaruusjärjestön kanssa tehtävään yhteistyöhön perustuvan satelliittivälitteisen AIS-datan käytön on osoitettu parantavan merkittävästi meritilannetietoisuutta. Useat jäsenvaltiot ja EU:n erillisvirastojen käyttäjät ovat osoittaneet satelliittivälitteisen AIS-datan hyödyllisyyden käytännössä todellisissa tapauksissa siinä määrin, että ne perustavat nykyään päivittäiset operaationsa hyvin paljon satelliittivälitteiseen AIS-dataan. Käyttäjien lausuntoja on kerätty useissa käyttäjäkokouksissa viimeisten kolmen vuoden aikana. On näin ollen selvää, että ilman satelliittivälitteistä AIS-dataa meritilannetietoisuuden laatu olisi selkeästi rajallinen, mikä vaikuttaisi kielteisesti käyttäjien mahdollisuuksiin toimia tehokkaasti.

Satamavaltiovalvonnan alalla virasto tukee Euroopan laajuista koulutuksen vähimmäistasoa koskevaa järjestelyä, jolla vahvistetaan valmiuksien kehittämistä kansallisella ja EU:n tasolla. Lisäksi tiettyjä toimintoja varten kehitetyillä ”perustaitojen” koulutuksilla on osoittautunut olevan kansallisia voimavaroja täydentävää ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa edistävää lisäarvoa, joten ne voisivat näin ollen tuoda lisäarvoa rannikkovartioston eri tehtäviin.

Virastolla on laajaa kokemusta rannikkovartiostoon liittyviä tehtäviä hoitavien kansallisten viranomaisten kanssa työskentelystä ja valtioiden rajat ylittävän yhteistyön edistämisestä. Hiljattainen esimerkki koskee merihädässä oleville aluksille annettua apua, jossa virasto ja komissio yhdessä helpottivat EU:n lainsäädäntöön perustuvien suojapaikkoja koskevien toimintaohjeiden laatimista, joiden avulla kansalliset viranomaiset voivat toimia yhdenmukaisesti ja tehokkaasti. Tällaista toimintaohjeiden ja yhteisten tai yhteentoimivien normien ja prosessien laatimista voitaisiin hyödyntää muillakin aloilla.

1.5.4.Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut

Nämä EMSAn lisätehtävät ovat täysin sopusoinnussa Euroopan raja- ja rannikkovartioviraston ja EFCAn toimeksiantojen kanssa, ja ne auttavat myös näitä virastoja niiden velvollisuuksien ja tehtävien täyttämisessä. Sekä RPAS-järjestelmästä että satelliittivälitteisestä AIS-järjestelmästä saatu data parantaa huomattavasti tilannetietoisuutta. EMSAn ja Euroopan raja- ja rannikkovartioviraston sekä EMSAn ja EFCAn välillä on jo nyt olemassa kahdenvälisiä palvelutasosopimuksia merialan tietojen toimittamiseen liittyvissä palveluissa. Euroopan raja- ja rannikkovartioviraston kanssa on vaihdettu käytettävissä olevia tietoja huhtikuusta 2013 alkaen, ja EMSAsta lähetetään jatkuvasti dataa Eurosuriin ja Euroopan raja- ja rannikkovartioviraston tilannekeskukseen. Vakiintuneita käytäntöjä on tarkoitus käyttää tietovirtojen parantamiseen.

1.6.Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

◻Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kesto on rajattu.

–◻ Ehdotuksen/aloitteen mukainen toiminta alkaa [PP/KK]VVVV ja päättyy [PP/KK]VVVV.

–◻ Rahoitusvaikutukset alkavat vuonna VVVV ja päättyvät vuonna VVVV.

⌧Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kestoa ei ole rajattu.

–Käynnistysvaihe alkaa vuonna VVVV ja päättyy vuonna VVVV,

–minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.7.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat) 5

◻Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

–◻osastojaan, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään

–◻ toimeenpanovirastoja

◻Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

⌧Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty:

–◻kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille

–◻kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)

–◻Euroopan investointipankille ja Euroopan investointirahastolle

–⌧varainhoitoasetuksen 208 ja 209 artiklassa tarkoitetuille elimille

–◻julkisoikeudellisille yhteisöille

–◻sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, jotka antavat riittävät rahoitustakuut

–◻sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja jotka antavat riittävät rahoitustakuut

–◻henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä.

–Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, huomautuksille varatussa kohdassa on annettava lisätietoja.

Huomautukset:

2.HALLINNOINTI

2,1.Seuranta- ja raportointisäännöt

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset.

Viraston auditoivat vuosittain Euroopan tilintarkastustuomioistuin ja komission sisäisen tarkastuksen yksikkö. Hallintoneuvosto ja komission edustajat käyvät läpi toiminnan, ohjelmasuunnittelun ja talousarviot. Tätä EMSAn perustamisasetuksessa säädettyä järjestelmää sovelletaan edelleen.

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

2.2.1.Todetut riskit

Viraston nykyisiin tehtäviin ja toimintaan nähden ei ole lisäriskejä.

2.2.2.Tiedot käyttöön otetusta sisäisen valvonnan järjestelmästä

Lisätalousarvioon sovelletaan samoja säännöksiä ja takeita kuin viraston kaikkiin muihinkin toimiin.

2.2.3.Arvio tarkastusten kustannuksista ja hyödyistä ja odotettavissa olevasta virheriskin tasosta

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut torjunta- ja suojatoimenpiteet

Petostenvastaiset toimenpiteet sisältyvät EMSAn perustamisasetuksen 20 artiklaan, jossa säädetään OLAFin toimivallasta viraston toimintaan nähden ja jonka soveltamista jatketaan. EMSAn hallintoneuvosto hyväksyi marraskuussa 2015 erityisen petostentorjuntastrategian.

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

Talousarviossa jo olevat budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

Budjettikohta

Määrä-rahalaji

Rahoitusosuudet

Numero[Otsake………………………...……………]

JM/EI-JM 6

EFTA-mailta 7

ehdokasmailta 8

kolmansilta mailta

varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet

06 02 03 Euroopan meriturvallisuusvirasto

EI-JM

Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

Budjettikohta

Määrä-rahalaji

Rahoitusosuudet

Numero[Otsake………………………………………]

JM/EI-JM

EFTA-mailta

ehdokasmailta

kolmansilta mailta

varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet

[XX.YY.YY.YY]

KYLLÄ/EI

3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen
otsake

06 02 03 Euroopan meriturvallisuusvirasto

Euroopan meriturvallisuusvirasto			2017	2018	2019	2020	2021*1	YHTEENSÄ*2
Osasto 1:	Sitoumukset	1)	1,034 €	1,423 €	1,385 €	1,408 €	0,000 €	5,250 €
	Maksut	2)	1,034 €	1,423 €	1,385 €	1,408 €	0,000 €	5,250 €
Osasto 2:	Sitoumukset	(1a)	0,086 €	0,182 €	0,185 €	0,190 €	0,000 €	0,643 €
	Maksut	(2a)	0,086 €	0,182 €	0,185 €	0,190 €	0,000 €	0,643 €
Osasto 3:	Sitoumukset	(3a)	16,550 €	21,502 €	21,578 €	21,678 €	0,000 €	81,308 €
	Maksut	(3b)	9,930 €	19,521 €	21,548 €	21,638 €	8,671 €	72,637 €
Euroopan meriturvallisuusviraston määrärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset	=1+1a+3a	17,670 €	23,107 €	23,148 €	23,276 €	0,000 €	87,201 €
	Maksut	=2+2a+3b	11,050 €	21,126 €	23,117 €	23,236 €	8,671 €	78,530 €

*1 nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen ulkopuolella

*2 nykyinen monivuotinen rahoituskehys YHTEENSÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen
otsake

”Hallintomenot”

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

		VuosiN	VuosiN+1	VuosiN+2	VuosiN+3	ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)	YHTEENSÄ
Pääosasto: <…….>
• Henkilöresurssit
• Muut hallintomenot
PO YHTEENSÄ <…….>	Määrärahat	0	0	0	0		0

Monivuotisen rahoituskehyksen
OTSAKKEESEEN 5 kuuluvat
määrärahat YHTEENSÄ

(Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

		2017	2018	2019	2020	ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)	YHTEENSÄ
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1–5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset	17,670 €	23,107 €	23,148 €	23,276 €		87,201 €
	Maksut	11,050 €	21,126 €	23,117 €	23,236 €		78,530 €

3.2.2.Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

–◻ Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

–⌧ Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

Maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

			2017		2018		2019		2020		Yhteensä
Tavoitteet ja tuotokset ⇩	TUOTOKSET
	Tyyppi	Keskimäär. kustannukset	Nro	Kustannus	Nro	Kustannus	Nro	Kustannus	Nro	Kustannus	N	Kustannus
Erityistavoite 1 (1 a artikla): Tietojen analysointi, yhdistäminen ja yhteiskäyttö
- tietojen analysoinnin, yhdistämisen ja yhteiskäytön palvelut		-	-	0,800 €	-	0,400 €	-	0,400 €	-	0,400 €		2,000 €
Välisumma, erityistavoite 1		-	-	0,800 €	-	0,400 €	-	0,400 €	-	0,400 €		2,000 €
Erityistavoite 2 (1 b artikla): RPAS-operaatiot
- Asennus		0,263 €	-	0,150 €	-	0,300 €	-	0,300 €	-	0,300 €	-	1,050 €
- Siirto		0,050 €	-	0,050 €	-	0,050 €	-	0,050 €	-	0,050 €	-	0,200 €
- Käyttö		16,463 €	4 250	12,750 €	5 900	17,700 €	5 900	17,700 €	5 900	17,700 €	21 950	65,850 €
- Virkamatkat		0,053 €	15	0,030 €	30	0,060 €	30	0,060 €	30	0,060 €	105	0,210 €
Välisumma, erityistavoite 2		-	-	12,980 €	-	18,110 €	-	18,110 €	-	18,110 €		67,310 €
Erityistavoite 3 (1 b artikla): Satelliittiviestintä
- Satelliittiviestintädata ja -palvelut		-	-	0,500 €	0	0,500 €	0	0,500 €	0	0,500 €		2,000 €
- Virkamatkat		0,014 €	4	0,010 €	8	0,015 €	8	0,015 €	8	0,015 €	28	0,055 €
Välisumma, erityistavoite 3		-	-	0,510 €	-	0,515 €	-	0,515 €	-	0,515 €		2,055 €
Erityistavoite 4 (1 b artikla): Satelliittivälitteinen AIS-järjestelmä
- Maailmanlaajuisen satelliittivälitteisen AIS-palvelun tarjoaminen		-	-	2,000 €	-	2,000 €	-	2,000 €	-	2,000 €		8,000 €
- Virkamatkat		0,014 €	4	0,010 €	8	0,015 €	8	0,015 €	8	0,015 €	28	0,055 €
Välisumma, erityistavoite 4		-	-	2,010 €	-	2,015 €	-	2,015 €	-	2,015 €		8,055 €
Erityistavoite 5 (1 c artikla): Valmiuksien kehittäminen
- koulutus, verkko-oppiminen ja valmiuksien kehittäminen		-	-	0,230 €	-	0,422 €	-	0,498 €	-	0,598 €		1,748 €
- Virkamatkat		0,035 €	10	0,020 €	20	0,040 €	20	0,040 €	20	0,040 €	70	0,140 €
Välisumma, erityistavoite 5		-	-	0,250 €	-	0,462 €	-	0,538 €	-	0,638 €		1,888 €
YHTEENSÄ		-	-	16,550 €	-	21,502 €	-	21,578 €	0	21,678 €		81,308 €

3.2.3.Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

3.2.3.1.Yhteenveto

–◻ Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

–⌧ Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

2017*

2018

2019

2020

YHTEENSÄ

TA 2f (AD-virkoja)	13	15	15	15	15
TA 2f (AST-virkoja)	1	2	2	2	2
Sopimussuhteiset toimihenkilöt (CA-toimia)	0	0	0	0	0
Työkomennuksella olevat kansalliset asiantuntijat (SNE-toimia)	0	0	0	0	0
Väliaikaiset toimihenkilöt (2f) (AD+AST) kustannukset	1,120 €	1,605 €	1,570 €	1,598 €	5,893 €

YHTEENSÄ

1,120 €

1,605 €

1,570 €

1,598 €

5,893 €

* 1. kesäkuuta katsotaan palvelukseenottopäiväksi vuonna 2017

1. tammikuuta katsotaan palvelukseenottopäiväksi vuonna 2018

	2016	2017	2018	2019	2020
Perusskenaario – Viestintä	202	198	195	195	195
Lisävirkoja/-toimia	-	14	17	17	17
Yhteensä	202	212	212	212	212

3.2.3.2.Henkilöstöresurssien arvioitu tarve vastuullisessa pääosastossa

–⌧ Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

–◻ Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna

		Vuosi N	Vuosi N+1	Vuosi N+2	Vuosi N+3	ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)
• Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt)
XX 01 01 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa)
XX 01 01 02 (edustustot EU:n ulkopuolella)
XX 01 05 01 (epäsuora tutkimustoiminta)
10 01 05 01 (suora tutkimustoiminta)
• Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna ) 9
XX 01 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö)
XX 01 02 02 (sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat, vuokrahenkilöstö ja nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa)
XX 01 04 yy 10	- päätoimipaikassa
	- EU:n ulkopuolisissa edustustoissa
XX 01 05 02 (epäsuora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö)
10 01 05 02 (suora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö)
Muu budjettikohta (mikä)
YHTEENSÄ

XX viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon.

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt
Ulkopuolinen henkilöstö

3.2.4.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

–◻ Ehdotus/aloite on nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen mukainen.

–⌧ Ehdotus/aloite edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen asianomaisen otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista.

06 02 03 Euroopan meriturvallisuusvirasto

–◻ Ehdotus/aloite edellyttää joustovälineen varojen käyttöön ottamista tai monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista.

Selvitys tarvittavista toimenpiteistä, mainittava myös kyseeseen tulevat rahoituskehyksen otsakkeet, budjettikohdat ja määrät

	Vuosi N	Vuosi N+1	Vuosi N+2	Vuosi N+3	ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)	Yhteensä
Rahoitukseen osallistuva taho
Yhteisrahoituksella katettavat määrärahat YHTEENSÄ

Tulopuolen budjettikohta	Käytettävissä olevat määrärahat kuluvana varainhoitovuonna	Ehdotuksen/aloitteen vaikutus 11
		Vuosi N	Vuosi N+1	Vuosi N+2	Vuosi N+3	ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)
Momentti …..........