PERUSTELUT

1.           EHDOTUKSEN TAUSTA

Sijoittajan ja valtion välisessä riitojenratkaisussa on perinteisesti käytetty kaupallisia sovittelusääntöjä, jotka eivät turvaa avoimuutta. Sijoittajan ja valtion välisen riitojenratkaisun avoimuus on tärkeä tavoite, koska sillä pyritään saattamaan asiakirjat ja kuulemiset mahdollisimman laajalti yleisön saataville ja antamaan kolmansille osapuolille mahdollisuus jättää lausuntoja. Tällä on suuri merkitys, koska sijoittajan ja valtion välisessä riitojenratkaisussa voi olla kyse riitatapauksista, jotka liittyvät yhteiskuntapolitiikkaan tai vaikuttavat julkiseen talouteen.

Komissio on vuodesta 2010 saakka keskittynyt lisäämään sijoittajan ja valtion välisen riitojenratkaisun avoimuutta[1]. Euroopan parlamentti nimenomaisesti pyysi tätä tulevaa eurooppalaista investointipolitiikkaa koskevassa päätöslauselmassaan[2]. Komissio on varmistanut EU:n tulevien sopimusten avoimuuden ja samanaikaisesti ponnekkaasti ajanut Yhdistyneiden kansakuntien kansainvälisessä kauppaoikeuden toimikunnassa (UNCITRAL) kansainvälisiä avoimuussääntöjä sijoittajan ja valtion väliseen riitojenratkaisuun ja kehittänyt mekanismeja, joilla näitä paranneltuja avoimuussääntöjä olemassa oleviin 3 000 investointisopimukseen. Tällä ehdotuksella edistetään konkreettisesti vuonna 2010 asetettuja toimintapoliittisia tavoitteita ja vastataan Euroopan parlamentin vuonna 2011 esittämään pyyntöön. Sillä osoitetaan komission määrätietoisesti uudistavan ja parantavan koko sijoittajan ja valtion välistä riitojenratkaisujärjestelmää. Tämä on myös näkyvä todiste EU:n yhteisen ulkomaisia investointeja koskevan politiikan hyödyt, koska ilman tällaista politiikkaa ei todennäköisesti olisi päästy tällaiseen tulokseen.

UNCITRAL hyväksyi sijoittajan ja valtion välisen riitojenratkaisun avoimuutta koskevat säännöt, jäljempänä ”avoimuussäännöt”, 10. heinäkuuta 2013, ja Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous hyväksyi ne 16. joulukuuta 2013[3]. Kyseisten sääntöjen mukaan kaikki asiakirjat (sekä oikeuden päätökset että kaikkien osapuolten lausunnot) ovat julkisia, kuulemiset ovat yleisölle avoimia ja asiasta kiinnostuneet (kansalaisyhteiskunta) voivat toimittaa oikeudelle lausuntoja. Luottamuksellisille tiedoille vahvistetaan tarkoituksenmukainen suoja, mutta suojelussa ei ylitetä kansallisten oikeuslaitosten vahvistaman vertailukelpoisen suojan tasoa. Unioni käyttää näitä sääntöjä perustana kaikille sijoittajan ja valtion välisen riitojenratkaisun avoimuutta koskeville määräyksille kaikissa sopimuksissa, joista neuvotellaan parhaillaan. Se on sisällyttänyt ne tai niitä vastaavat säännöt Kanadan kanssa tehtävän laaja-alaisen talous- ja kauppasopimuksen (CETA) luonnokseen ja EU–Singapore-vapaakauppasopimuksen luonnokseen ja mennyt niissä jopa mainittuja sääntöjä pidemmälle.

Säännöt tulivat voimaan 1. huhtikuuta 2014. Niitä sovelletaan automaattisesti 1. huhtikuuta 2014 jälkeen tehtyihin sopimuksiin perustuviin sijoittajan ja valtion välisiin riidanratkaisutilanteisiin, kun niissä viitataan UNCITRALin sovittelusääntöihin. Avoimuussääntöjä ei kuitenkaan sovelleta ennen mainittua päivää tehtyihin sopimuksiin. On kuitenkin tärkeää varmistaa, että ennen 1. huhtikuuta 2014 tehtyihin investointisopimuksiin sovelletaan avoimuussääntöjä, koska tällaisia sopimuksia on niin paljon. Euroopan unioni on osapuolena yhdessä tällaisessa sopimuksessa (energiaperuskirjasta tehty sopimus), ja EU:n jäsenvaltiot ovat osapuolina noin 1 400:ssa kolmansien maiden kanssa tehdyssä sopimuksessa.

Tämän vuoksi EU on yhdessä UNCITRALin jäsenten kanssa ajanut neuvotteluja monenvälisestä yleissopimuksesta, joka helpottaisi UNCITRALin avoimuussääntöjen soveltamista olemassa oleviin investointisopimuksiin. Neuvosto antoi 10. helmikuuta 2014 komissiolle luvan neuvotella UNCITRALin piirissä tällaisesta yleissopimuksesta, jäljempänä ”yleissopimus”, ja EU on komission edustamana osallistunut neuvotteluihin aktiivisesti. Neuvottelut saatiin päätökseen 9. heinäkuuta 2014, ja Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous hyväksyi yleissopimuksen 10. joulukuuta 2014[4]. Yleissopimuksen voi allekirjoittaa 17. maaliskuuta 2015 Port Louis’ssa Mauritiuksella ja sen jälkeen Yhdistyneiden kansakuntien päämajassa New Yorkissa.

Yleissopimusta sovelletaan ennen 1. huhtikuuta 2014 tehtyihin investointisopimuksiin, ja siinä vahvistetaan mekanismi, jonka avulla maat ja alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestöt voivat sopia keskenään UNCITRALin avoimuussääntöjen soveltamisesta sellaisista investointisopimuksista aiheutuviin kiistoihin, joissa ne ovat osapuolina. Sekä EU että sen jäsenvaltiot voivat liittyä yleissopimukseen ja soveltaa avoimuussääntöjä olemassa oleviin investointisopimuksiinsa. Allekirjoittamalla yleissopimuksen EU:sta voisi tulla sen osapuoli energiaperuskirjan osalta ja jäsenvaltioista olemassa olevien investointisopimustensa osalta. Yleissopimuksessa on omaksuttu ns. negatiivisen luettelon lähestymistapa, jonka mukaan avoimuussääntöjä noudatetaan, ellei allekirjoittaja vahvista tekemällä 3 artiklassa tarkoitetun varauman luetteloa sopimuksista, joihin yleissopimusta ei sovelleta.

Energiaperuskirjasta tehdyn sopimuksen osalta EU:sta tulisi yleissopimuksen osapuoli, jotta avoimuussääntöjen soveltamisalaa laajennettaisiin koskemaan sijoittajan ja valtion välisiä riitoja, jotka juontuvat energiaperuskirjasta ja joissa unioni on vastaajana ja kantaja on sellaisesta EU:n ulkopuolisesta maasta, joka ei ole sulkenut energiaperuskirjasta aiheutuvia kiistoja yleissopimuksen soveltamisen ulkopuolelle.

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 207 artiklan sekä 63–66 artiklan yhdessä 3 artiklan 2 kohdan kanssa perusteella kansainvälisten sopimusten tekeminen ulkomaisten investointien alalla on Lissabonin sopimuksen voimaantulosta alkaen kuulunut unionin yksinomaiseen toimivaltaan. Komission näkemyksen mukaan unionin yksinomainen toimivalta hyväksyä oikeudellisesti sitovia sopimuksia ulkomaisten investointien alalla kattaa kaikki ulkomaisiin investointeihin liittyvät asiat (ulkomaiset suorat sijoitukset ja arvopaperisijoitukset), investointiriitojen ratkaisuun liittyvät seikat mukaan luettuina.

Tämän seurauksena jäsenvaltioiden kolmansien maiden kanssa ennen 1. joulukuuta 2009 allekirjoittamat kahdenväliset investointisopimukset voidaan 12. joulukuuta 2012 annetun asetuksen (EU) N:o 1219/2012[5] 3 artiklan nojalla pitää voimassa ja jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välisten kahdenvälisten investointisopimusten allekirjoittamiselle ja tekemiselle on saatava valtuutus asetuksen (EU) N:o 1219/2012 11 tai 12 artiklan mukaisesti. Tämän yleissopimuksen allekirjoittaminen ja tekeminen kuuluvat myös EU:n yksinomaiseen toimivaltaan, ja jäsenvaltiot saavat SEUT-sopimuksen 2 artiklan 1 kohdan perusteella antaa tällä alalla oikeudellisesti sitovia säädöksiä ainoastaan unionin valtuuttamina. Unionin olisi tämän vuoksi valtuutettava jäsenvaltiot tulemaan yleissopimuksen osapuoliksi ja sallittava niiden ulottaa avoimuussääntöjen soveltaminen niiden kolmansien maiden kanssa ennen 1. huhtikuuta 2014 tekemiin kahdenvälisiin investointisopimuksiin, jotka on pidetty voimassa asetuksen (EU) N:o 1219/2012 3 artiklan nojalla. Tämä valtuutus kattaa myös jäsenvaltiot niiden toimiessa vastaajina oikeusasioissa, joissa EU:n ulkopuoliset sijoittajat ovat nostaneet kanteen energiaperuskirjan perusteella[6]. Sijoittajan ja valtion välisen riitojenratkaisun avoimuuden lisäämistavoitteen mukaisesti komissio katsoo, että jäsenvaltioiden olisi sovellettava avoimuussääntöjä kaikkiin edellä mainittuihin sopimuksiin eli ratifioitava yleissopimus sulkematta yhtään sopimusta sen soveltamisalan ulkopuolelle.

On myös huomattava, että komissio aikoo rahoittaa internetsivustoa, jolla annetaan kaikki avoimuussääntöjen alaiset asiakirjat.

Komissio tekee näin ollen ehdotuksen neuvoston päätökseksi yleissopimuksen tekemisestä Euroopan unionin puolesta ja jäsenvaltioiden valtuuttamisesta liittymään yleissopimukseen kukin erikseen.

2.           KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

Sijoittajan ja valtion välisen sovittelun avoimuudesta tehdyn UNCITRALin yleissopimuksen mukaan UNCITRALin avoimuussääntöjen soveltamista on mahdollista laajentaa. Yleissopimuksen neuvotteluihin osallistui tarkkailijoita ja kansalaisyhteiskunnan edustajia. Niillä oli mahdollisuus saada näkemyksensä kuulluiksi.

3.           EHDOTUKSEN OIKEUDELLINEN SISÄLTÖ

Ottaen huomioon SEUT-sopimuksen ja erityisesti sen 207 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan yhdessä 218 artiklan 6 kohdan a alakohdan kanssa komissio toimittaa neuvostolle ehdotuksen päätökseksi sijoittajan ja valtion välisen sopimuspohjaisen sovittelun avoimuutta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien kansainvälisen kauppaoikeuden toimikunnan yleissopimuksen tekemisestä Euroopan unionin puolesta.

Ottaen huomioon SEUT-sopimus ja erityisesti sen 2 artiklan 1 kohta tämä ehdotus sisältää myös jäsenvaltioille annettavan valtuutuksen tehdä sijoittajan ja valtion välisen sopimuspohjaisen sovittelun avoimuutta koskeva Yhdistyneiden kansakuntien kansainvälisen kauppaoikeuden toimikunnan yleissopimus.

4.           TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Ehdotuksella ei ole vaikutuksia talousarvioon.

2015/0012 (NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON PÄÄTÖS

sijoittajan ja valtion välisen sopimuspohjaisen sovittelun avoimuutta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen tekemisestä Euroopan unionin puolesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 207 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan yhdessä sen 218 artiklan 6 kohdan a alakohdan kanssa,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin hyväksynnän,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)       Lissabonin sopimuksen tultua voimaan suorat ulkomaiset sijoitukset sisältyvät yhteisen kauppapolitiikan kattamia asioita koskevaan luetteloon. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 3 artiklan 1 kohdan e alakohdan mukaisesti Euroopan unionilla on yksinomainen toimivalta yhteisen kauppapolitiikan alalla. Sen mukaisesti ainoastaan unioni voi toimia lainsäätäjänä ja antaa oikeudellisesti velvoittavia säädöksiä kyseisellä alalla. SEUT-sopimuksen 2 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltiot voivat itse toimia näin ainoastaan unionin valtuuttamina.

(2)       Lisäksi SEUT-sopimuksen kolmannessa osassa olevan IV osaston 4 luvussa annetaan jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välisiä pääomanliikkeitä, mukaan lukien pääomanliikkeet, joihin liittyy sijoituksia, koskevat yhteiset säännöt. Kyseisiin sääntöihin voivat vaikuttaa jäsenvaltioiden kolmansien maiden kanssa tekemät ulkomaisiin investointeihin liittyvät kansainväliset sopimukset.

(3)       Sijoittajan ja valtion välisen sopimuspohjaisen sovittelun avoimuutta koskeva Yhdistyneiden kansakuntien kansainvälisen kauppaoikeuden toimikunnan yleissopimus allekirjoitettiin [... päivänä ...kuuta ...] sillä varauksella, että sen tekeminen saatetaan päätökseen myöhemmin, [...päivänä ...kuuta ...] annetun neuvoston päätöksen [XXX] mukaisesti.

(4)       On toivottavaa soveltaa avoimuussääntöjä sijoittajan ja valtion väliseen riitojenratkaisuun mahdollisimman kattavasti. Euroopan unionin osalta avoimuussääntöjä olisi sovellettava energiaperuskirjasta tehtyyn sopimukseen. On toivottavaa, että jäsenvaltiot tekevät yleissopimuksen ja soveltavat sitä olemassa oleviin kolmansien maiden kanssa tehtyihin kahdenvälisiin investointisopimuksiin.

(5)       Yleissopimus olisi hyväksyttävä Euroopan unionin puolesta, ja jäsenvaltiot olisi valtuutettava tekemään yleissopimus ja soveltamaan sitä olemassa oleviin kolmansien maiden kanssa tehtyihin kahdenvälisiin investointisopimuksiin sekä kolmansien maiden sijoittajien kanssa energiaperuskirjasta syntyviin riitoihin,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Yhdistyneiden kansakuntien kansainvälisen kauppaoikeuden toimikunnan (UNCITRAL) puitteissa laadittu yleissopimus sijoittajan ja valtion välisen sopimuspohjaisen sovittelun avoimuudesta hyväksytään unionin puolesta. Yleissopimuksen teksti on liitetty tähän päätökseen.

2 artikla

Jäsenvaltioille annetaan lupa tehdä kukin erikseen yleissopimus liittyen kolmansien maiden kanssa tekemiinsä 12 päivänä joulukuuta 2012 annetun asetuksen (EU) N:o 1219/2012 mukaisesti sallittuihin kahdenvälisiin investointisopimuksiin ja energiaperuskirjan mahdolliseen soveltamiseen jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden sijoittajien välillä syntyvissä riidoissa energiaperuskirjan säännösten mukaisesti[7].

3 artikla

Neuvoston puheenjohtaja nimeää henkilön, jolla on valtuudet tallettaa Euroopan unionin puolesta yleissopimuksen 7 artiklassa tarkoitettu hyväksymisasiakirja osoitukseksi siitä, että Euroopan unioni suostuu sitoutumaan yleissopimukseen.

4 artikla

Tämä päätös tulee voimaan [...].

Tehty Brysselissä

                                                                       Neuvoston puolesta

                                                                       Puheenjohtaja

[1]               Komission tiedonanto – Tavoitteena kattava kansainvälisiä sijoituksia koskeva eurooppalainen politiikka (KOM(2010) 343 lopullinen). Komission sitoutuminen avoimuuteen, s. 10.

[2]               Euroopan unionin kansainvälisestä sijoituspolitiikasta tulevaisuudessa (A7–0070/2011), kohta 31.

[3]               YK:n yleiskokouksen 16. joulukuuta 2013 hyväksymä päätöslauselma, 68. istunto.

[4]               Päätöslauselma A/RES/69/116.

[5]               Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1219/2012, annettu 12 päivänä joulukuuta 2012 , jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välisiä kahdenvälisiä investointisopimuksia koskevista siirtymäkauden järjestelyistä (EUVL L 351, 20.12.2012, s. 40).

[6]               Ks. Euroopan yhteisöjen energiaperuskirjan sihteeristölle energiaperuskirjasta tehdyn sopimuksen 26 artiklan 3 kohdan b alakohdan 11 alakohdan mukaisesti toimittama lausunto (EYVL L 69, 9.3.1998, s. 115).

[7]               Ks. Euroopan yhteisöjen energiaperuskirjan sihteeristölle energiaperuskirjasta tehdyn sopimuksen 26 artiklan 3 kohdan b alakohdan 11 alakohdan mukaisesti toimittama lausunto (EYVL L 69, 9.3.1998, s. 115).

LIITE

Yleissopimus sijoittajan ja valtion välisen sopimuspohjaisen sovittelun avoimuudesta

Johdanto-osa

Tämän yleissopimuksen osapuolet, jotka

tunnustavat sovittelun arvon kansainvälisissä suhteissa syntyvien riitojen ratkaisumenetelmänä sekä sovittelun laajan ja moninaisen käytön sijoittajan ja valtion välisten riitojen ratkaisussa,

tunnustavat myös tarpeen vahvistaa määräyksiä sijoittajan ja valtion välisten sopimuksista aiheutuvien riitojen ratkaisun avoimuudesta, jotta otettaisiin huomioon tällaiseen sovitteluun liittyvät yleiset edut,

uskovat, että Yhdistyneiden kansakuntien kansainvälisen kauppaoikeuden toimikunnan 11 päivänä heinäkuuta 2013 hyväksymät sijoittajan ja valtion sopimuspohjaisen sovittelun avoimuutta koskevat säännöt, jäljempänä ’UNCITRALin avoimuussäännöt’, jotka tulivat voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2014, edistäisivät osaltaan merkittävästi yhdenmukaistettujen oikeudellisten puitteiden luomista kansainvälisten investointiriitojen oikeudenmukaiseen ja tehokkaaseen ratkaisuun,

panevat merkille suuren määrän jo voimassa olevia sopimuksia, joissa määrätään investointisuojasta tai sijoittajansuojasta, ja sen, että on käytännön tasolla järkevää edistää UNCITRALin avoimuussääntöjen soveltamista tällaisiin jo tehtyihin investointisopimuksiin,

panevat merkille myös UNCITRALin avoimuussääntöjen 1 artiklan 2 ja 9 kohdan,

ovat sopineet seuraavaa:

Soveltamisala

1 artikla

1.           Tätä yleissopimusta sovelletaan sijoittajan ja valtion tai alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestön väliseen sovitteluun, joka perustuu ennen 1 päivää huhtikuuta 2014 tehtyyn investointisopimukseen, jäljempänä ’sijoittajan ja valtion välinen sovittelu’.

2.           ’Investointisopimuksella’ tarkoitetaan mitä tahansa kahdenvälistä tai monenvälistä sopimusta, yleisesti vapaakauppasopimuksiksi kutsutut sopimukset mukaan luettuina, taloudellisen yhdentymisen sopimusta, kauppa- ja investointikehystä ja yhteistyösopimusta taikka kahdenvälistä investointisopimusta, johon sisältyy säännöksiä investointi- tai sijoittajansuojasta tai sijoittajien oikeudesta turvautua sovitteluun kyseisen investointisopimuksen osapuolten kanssa syntyvissä kiistoissa.

UNCITRALin avoimuussääntöjen soveltaminen

2 artikla

Kahdenvälinen tai monenvälinen soveltaminen

1.           UNCITRALin avoimuussääntöjä sovelletaan kaikkeen sijoittajan ja valtion väliseen sovitteluun, jossa vastaajana on osapuoli, joka ei ole tehnyt asiaa koskevaa 3 artiklan 1 kohdan a tai b alakohdassa tarkoitettua varaumaa, ja kantaja on valtiosta, joka on osapuoli, joka ei ole tehnyt asiaa koskevaa 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaista varaumaa, riippumatta siitä, onko sovittelu käynnistetty UNCITRALin sovittelusääntöjen mukaisesti vai ei.

Yksipuolinen soveltamistarjous

2.           Jos UNCITRALin avoimuussääntöjä ei sovelleta 1 kohdan perusteella, niitä kuitenkin sovelletaan sellaiseen sijoittajan ja valtion väliseen sovitteluun, jossa vastaajana on osapuoli, joka ei ole tehnyt asiaa koskevaa kyseiseen sijoittajan ja valtion väliseen sovitteluun liittyvää 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua varaumaa, ja kantaja suostuu UNCITRALin avoimuussääntöjen soveltamiseen, riippumatta siitä, onko sovittelu käynnistetty UNCITRALin sovittelusääntöjen mukaisesti vai ei.

Sovellettava UNCITRALin avoimuussääntöjen toisinto

3.           Jos UNCITRALin avoimuussääntöjä sovelletaan 1 tai 2 kohdan perusteella, sovelletaan uusinta toisintoa kyseisistä säännöistä, joihin vastaaja ei ole tehnyt 3 artiklan 2 kohdan mukaista varaumaa.

UNCITRALin avoimuussääntöjen 1 artiklan 7 kohta

4.           UNCITRALin avoimuussääntöjen 1 artiklan 7 kohdan viimeistä virkettä ei sovelleta 1 kohdan perusteella suoritettavaan sijoittajan ja valtion väliseen sovitteluun.

Suosituimmuuskohtelua koskeva lauseke investointisopimuksessa

5.           Tämän yleissopimuksen osapuolet sopivat, ettei vastaaja voi vedota suosituimmuuskohtelua koskevaan lausekkeeseen halutessaan soveltaa UNCITRALin avoimuussääntöjä tai halutessaan välttää niiden soveltamista tämän yleissopimuksen perusteella.

Varaumat

3 artikla

1.           Osapuoli voi ilmoittaa, että

a)      se ei aio soveltaa tätä yleissopimusta jonkin tietyn, sopimuksen ja kyseisen sopimuksen osapuolten nimin yksilöidyn investointisopimuksen perusteella suoritettavaan sijoittajan ja valtion väliseen sovitteluun;

b)      2 artiklan 1 ja 2 kohtaa ei sovelleta sijoittajan ja valtion väliseen sovitteluun, joka suoritetaan jonkin tietyn sovittelusääntö- ja sovittelumenettelykokonaisuuden eli muun kuin UNCITRALin sovittelusääntöjen mukaisesti ja jossa se on vastaajana;

c)      2 artiklan 2 kohtaa ei sovelleta sijoittajan ja valtion väliseen sovitteluun, jossa se on vastaajana.

2.           Osapuoli voi UNCITRALin avoimuussääntöjen tarkistamisen yhteydessä ilmoittaa kuuden kuukauden kuluessa tällaisen tarkistuksen hyväksymisestä, ettei se aio soveltaa sääntöjen tarkistettua toisintoa.

3.           Osapuolet voivat tehdä useita varaumia yhteen asiakirjaan. Tällaisessa asiakirjassa kukin ilmoitus, joka tehdään

a)      tietyn investointisopimuksen osalta 1 kohdan a alakohdan mukaisesti,

b)      tiettyjen sovittelusääntöjen tai -menettelyjen osalta 1 kohdan b alakohdan mukaisesti,

c)      1 kohdan c alakohdan perusteella, tai

d)      2 kohdan perusteella,

katsotaan erilliseksi varaumaksi, jonka voi poistaa erillisenä 4 artiklan 6 kohdan mukaisesti.

4.           Muita kuin tässä artiklassa erityisesti sallittuja varaumia ei saa tehdä.

Varaumien muodostaminen

4 artikla

1.           Osapuolet voivat tehdä muita varaumia kuin 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja varaumia koska tahansa.

2.           Allekirjoittamisen yhteydessä tehdyt varaumat vahvistetaan ratifioinnin tai hyväksymisen yhteydessä. Tällaiset varaumat tulevat kyseisen osapuolen osalta voimaan samanaikaisesti tämän yleissopimuksen voimaantulon kanssa.

3.           Tämän yleissopimuksen ratifioinnin tai hyväksymisen yhteydessä tehdyt varaumat tulevat kyseisen osapuolen osalta voimaan samanaikaisesti tämän yleissopimuksen voimaantulon kanssa.

4.           Osapuolen yleissopimuksen voimaantulon jälkeen tallettamat varaumat tulevat kyseisen osapuolen osalta voimaan kaksitoista kuukautta niiden tallettamisen jälkeen lukuun ottamatta 3 artiklan 2 kohdan perusteella tehtäviä varaumia, jotka tulevat voimaan heti tallettamishetkellä.

5.           Varaumat ja niiden vahvistukset on talletettava tallettajalle.

6.           Kukin osapuoli voi koska tahansa peruuttaa minkä tahansa tähän yleissopimukseen tekemänsä varauman. Tällaiset peruutukset on talletettava tallettajalle, ja ne tulevat voimaan tallettamishetkellä.

Sijoittajan ja valtion välisen sovittelun soveltaminen

5 artikla

Tätä yleissopimusta ja sen varaumia tai varaumien peruutuksia sovelletaan ainoastaan sijoittajan ja valtion välisiin sovittelutapauksiin, jotka on käynnistetty yleissopimuksen, varauman tai varauman peruutuksen voimaantulopäivän jälkeen tai kun ne ovat voimassa kunkin asianomaisen osapuolen osalta.

Tallettaja

6 artikla

Nimetään täten Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri tämän yleissopimuksen tallettajaksi.

Allekirjoittaminen, ratifioiminen, hyväksyminen ja liittyminen

7 artikla

1.           Tämä yleissopimus on avoinna allekirjoittamista varten Port Louis'ssa Mauritiuksella 17 päivänä maaliskuuta 2015 ja sen jälkeen Yhdistyneiden kansakuntien päämajassa New Yorkissa seuraaville osapuolille: a) valtiot; tai b) sellaiset alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestöt, jotka koostuvat valtioista ja jotka ovat osapuolina investointisopimuksessa.

2.           Tämän yleissopimuksen voimaantulo edellyttää, että sen allekirjoittajaosapuolet ratifioivat tai hyväksyvät sen.

3.           Tähän yleissopimukseen voivat liittyä kaikki valtiot ja 1 kohdassa tarkoitetut alueellisen yhdentymisen järjestöt, jotka eivät ole sen allekirjoittajaosapuolina allekirjoittamiselle avaamisen päivästä lähtien.

4.           Ratifioimis-, hyväksymis- ja liittymisasiakirjat talletetaan tallettajalle.

Alueellisten taloudellisten yhdentymisjärjestöjen osallistuminen

8 artikla

1.           Tallettaessaan ratifiointi-, hyväksymis- tai liittymisasiakirjan alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestö ilmoittaa tallettajalle erityisistä investointisopimuksista, joiden osapuolena se on, ja yksilöi tällaiset investointisopimukset ilmoittamalla sopimusten ja niiden osapuolten nimet.

2.           Kun tämän yleissopimuksen osapuolten lukumäärällä on merkitystä, alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestöjä ei lasketa osapuoliksi osapuolina jo olevien jäsenvaltioidensa lisäksi.

Voimaantulo

9 artikla

1.           Tämä yleissopimus tulee voimaan kuusi kuukautta sen päivän jälkeen, jona kolmas ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymisasiakirja on talletettu.

2.           Kun valtio tai alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestö ratifioi tai hyväksyy tämän yleissopimuksen tai liittyy siihen kolmannen ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymisasiakirjan tallettamispäivän jälkeen, tämä yleissopimus tulee kyseisen valtion tai alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestön osalta voimaan kuusi kuukautta sen jälkeen, kun sen ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymisasiakirja on talletettu.

Muuttaminen

10 artikla

1.           Kukin osapuoli voi ehdottaa tämän yleissopimuksen muuttamista ja toimittaa muutosehdotuksensa Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerille. Pääsihteeri toimittaa muutosehdotuksen tiedoksi tämän yleissopimuksen osapuolille ja pyytää osapuolia ilmoittamaan, kannattavatko ne osapuolten kokouksen koolle kutsumista ehdotusten käsittelemistä ja niistä äänestämistä varten. Jos neljän kuukauden kuluessa tällaisesta tiedonannosta vähintään kolmannes osapuolista ilmoittaa kannattavansa kokouksen koolle kutsumista, pääsihteeri kutsuu kokouksen koolle Yhdistyneiden kansakuntien alaisuudessa.

2.           Osapuolten kokous tekee kaikkensa päästäkseen yhteisymmärrykseen kustakin muutoksesta. Jos kaikki keinot päästä yhteisymmärrykseen on käytetty tuloksetta, muutoksen hyväksyminen edellyttää viimeisenä keinona kahden kolmasosan ääntenenemmistöä kokouksessa paikalla olevista äänestävistä osapuolista.

3.           Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri toimittaa hyväksytyn muutoksen kaikille osapuolille ratifioimista tai hyväksymistä varten.

4.           Hyväksytty muutos tulee voimaan kuusi kuukautta sen päivän jälkeen, jona kolmas ratifioimis- tai hyväksymisasiakirja on talletettu. Kun muutos tulee voimaan, se on sitova kaikkien niiden osapuolten osalta, jotka ovat ilmaisseet suostumuksensa sen sitovuuteen.

5.           Kun valtio tai alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestö ratifioi tai hyväksyy jo voimaan tulleen muutoksen, muutos tulee kyseisen valtion tai alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestön osalta voimaan kuusi kuukautta sen jälkeen, kun sen ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymisasiakirja on talletettu.

6.           Kukin valtio tai alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestö, joka liittyy yleissopimuksen osapuoleksi muutoksen voimaantulon jälkeen, katsotaan osapuoleksi yleissopimukseen sellaisena kuin se on muutettuna.

Tästä yleissopimuksesta irtisanoutuminen

11 artikla

1.           Osapuoli voi irtisanoutua tästä yleissopimuksesta koska tahansa osoittamalla tallettajalle asiasta muodollisen ilmoituksen. Irtisanoutuminen tulee voimaan kaksitoista kuukautta sen jälkeen, kun tallettaja on vastaanottanut tällaisen ilmoituksen.

2.           Tätä yleissopimusta sovelletaan edelleen sijoittajan ja valtion välisiin sovittelutapauksiin, jotka on käynnistetty ennen irtisanoutumisen voimaantuloa.

TEHTY yhtenä alkuperäiskappaleena, jonka arabian-, englannin-, espanjan-, kiinan-, ranskan- ja venäjänkieliset toisinnot ovat yhtä todistusvoimaiset.

TÄMÄN VAKUUDEKSI allekirjoittaneet edustajat, hallitustensa siihen asianmukaisesti valtuuttamina, ovat allekirjoittaneet tämän yleissopimuksen.