5.4.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 120/22

1.

on tyytyväinen voidessaan todeta komission tunnustavan, että nuorisoalalla on tärkeää vahvistaa sellaisten toimintapolitiikkojen laatimista, jotka perustuvat tosiasioihin ja näyttöön, sekä koordinoida mahdollisimman tehokkaasti unionin, alueiden ja jäsenvaltioiden toimia ja resursseja, jotta voidaan saavuttaa nuorisopolitiikan tavoitteet.

2.

arvostaa erityisesti sitä, että komissio pitää tarpeellisena reagoida nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön 2016–2018 puitteissa mahdollisimman nopeasti ja politiikkaa asianmukaisesti mukauttaen sellaisiin uusiin haasteisiin kuin nuorten pakolaisten kotouttaminen tai ääriliikehdinnän leviäminen nuorten keskuudessa.

3.

pitää tätä taustaa vasten nimenomaan tervetulleena nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön puitteiden (2010–2018) tuomaa hyötyä, kun sillä vahvistetaan Euroopan unionin jäsenvaltioiden ja niiden paikallis- ja alueyhteisöjen välistä yhteistyötä sekä luodaan ja parannetaan Euroopan yhdentymishankkeen nuorille tarjoamia mahdollisuuksia ja etuja. Komitea kehottaa siksi komissiota jatkamaan puitteiden soveltamista vuoden 2018 jälkeen ja kehittämään niitä edelleen.

4.

katsoo, että yhtäläisten mahdollisuuksien turvaamisen, sosiaalisen integraation edistämisen ja nuorten kilpailukyvyn lisäämisen työmarkkinoilla tulee olla tulevaisuudessakin keskeisiä tavoitteita nuorisopolitiikassa aktiivisen kansalaisuuden (nuorten osallistumisen), nuorisotyön vahvistamisen, syrjimättömyyden ja kulttuurien välisen ymmärtämyksen edistämisen ohella.

5.

on kuitenkin huolissaan siitä, ettei komissio mainitse alue- ja paikallisyhteisöjen roolia nuorisopolitiikan yhteydessä, vaikka on selvää, että suurimmassa osassa niistä jäsenvaltioista, missä on nuorisoasioita koskevia kansallisia toimintapolitiikkoja, paikallis- ja alueyhteisöillä on eriasteisesti tiettyä toimivaltaa alalla.

6.

pitää tervetulleena Eurostatin toimia tietoaineskokonaisuuksien tuottamiseksi nuorisoasioita koskevista eri tekijöistä ja kokonaisuuksien koordinoimiseksi.

7.

kehottaa komissiota arvioimaan järjestelmällisesti nuorisopolitiikan alueellista vaikutusta valtiotasoa alempana, ainakin NUTS 2 -tasoon asti. Jotta alueiden roolia EU:n nuorisostrategian täytäntöönpanossa voitaisiin vahvistaa edelleen, komitea pitää EU:n jäsenvaltioiden välisen avoimen koordinointimenetelmän puitteissa tarpeellisena kehittää mitattavissa olevia indikaattoreita, kaikki julkisen vallan tasot kattavia, nuorisoa koskevia konkreettisia toimintasuunnitelmia sekä vahvoja kumppanuuksia nuorisojärjestöjen ja julkisten tahojen välillä.

8.

kuultuaan sidosryhmiä katsoo, että vaikka Erasmus+-ohjelma ja nuorisotakuu ovat keskeisiä välineitä strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi, ongelmat ovat paljon monitahoisempia ja unionin toimet nuorisoalalla menevät paljon pidemmälle kuin nämä kaksi tehokasta välinettä, jotka – siitä huolimatta, että ne ovat lähtökohtaisesti tehokkaita – ovat osoittautuneet riittämättömiksi, sillä nuorisotakuun soveltaminen on yhä hyvin puutteellista. Etenkin heikossa asemassa olevia nuoria varten on laadittava aloitteita, joilla tuetaan sosiaalisten tukijärjestelmien parista tulevia nuoria, jotka 18-vuotiaina ovat vaarassa jäädä ilman minkäänlaista suojelua, ja ohjataan näin heidän siirtymistään aikuisuuteen. Komitea kiinnittääkin huomiota siihen, että nuorisopolitiikan tuloksista on tarjottava asianmukaisessa muodossa muutakin tietoa erityisesti, kun kyse on mm. nuorisotyöttömyyden ja sosiaalisen osallisuuden kaltaisista aiheista. Näin voidaan myös saada selville, olisiko aiheellista määrittää jo kuluvalla ohjelmakaudella erityiset toimintalinjat Euroopan rakenne- ja investointirahastoja varten. Kun otetaan huomioon nykyisten haasteiden monitahoisuus ja laajuus, nuorisopolitiikka tulisi valtavirtaistaa kaikkiin EU-toimintapolitiikkoihin kuuluvaksi. Tässä tulisi soveltaa horisontaalista lähestymistapaa, sillä kyseiset politiikat voivat paitsi auttaa löytämään ratkaisuja nuorten erityisiin ongelmiin myös toimia lähtökohtana uuden talouskasvun käynnistämiselle. Lisäksi omien perinteiden ja eri ammattien arvojen uudelleenlöytäminen saattaa tarjota uusia työllistymismahdollisuuksia. On myös panostettava edelleen huomattavasti jäsenvaltioiden ja paikallis- ja alueyhteisöjen välisen hyvien käytänteiden vaihdon edistämiseen nuorison osallistumisen ja nuorisotyön aloilla. Lisäksi yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen taloudelliset argumentit, joita käsiteltiin 12. joulukuuta 2014 kokoontuneessa kulttuuriministerineuvostossa (1) Eurooppa 2020 -strategian väliarvioinnin yhteydessä, tulisi nyt muuntaa konkreettisiksi investoinneiksi koulutukseen osana EU:n pitkän aikavälin nuoriso- ja kasvustrategioita.

9.

pitää ilahduttavana, että komissio on parantanut nuorille työnhakijoille suunnattua tiedotusta avoimia työpaikkoja koskevaan tiedonvaihtoon tarkoitetussa Eures-järjestelmässä, käynnistänyt aloitteen ”Eka Eures-työpaikka”, jolla autetaan nuoria löytämään työpaikka ulkomailta, ja ryhtynyt konkreettisiin toimenpiteisiin, jotta voitaisiin toteuttaa harjoittelun laatupuitteista annetussa neuvoston suosituksessa esitetty kehotus lisätä harjoittelupaikat Eures-portaaliin. Komitea kehottaa jäsenvaltioita hyödyntämään näiden välineiden tarjoamia mahdollisuuksia nykyistä laajemmin.

10.

panee huolissaan merkille nuorten suoran poliittisen toiminnan vähentymisen (ja erityisesti äänestysprosentin laskun) ja sen, että se on vanhempiin sukupolviin verrattuna alhaisempi, mutta samalla iloitsee monien nuorten kiinnostuksesta osallistua aktiivisina jäseninä paikalliseen yhteisöönsä järjestöihin liittymisen, online-välineiden (sosiaalisen median) tai vapaaehtoistyön kautta. Näin ollen on pidettävä tervetulleena, että komissio ja jäsenvaltiot haluavat hyödyntää uusia demokraattisiin prosesseihin osallistumisen muotoja sekä pääsyä poliittiseen päätöksentekoon EU:n nuorisostrategian puitteissa. Nuoria on myös valistettava entistä paremmin heidän oikeudestaan ehdottaa ja kannattaa eurooppalaista kansalaisaloitetta.

11.

suosittaa, että komissio tutkii jäsenvaltioiden toimivaltaa opetuksen sisällön ja koulutusjärjestelmiensä järjestämisen suhteen tiukasti kunnioittaen jäsenvaltioiden ja alueiden parhaita käytänteitä politiikkatuntemuksen opetuksessa ja äänioikeuden ikärajan alentamisessa ja erityisesti sitä, miten nämä toimet ovat vaikuttaneet suoraan tai välillisesti nuorten poliittiseen osallistumiseen ja heidän osallistumishalukkuutensa kehitykseen. Tutkimuksen tulokset olisi aiheellista jakaa jäsenvaltioiden ja alueiden kanssa.

12.

pitää nuoriso- ja myös urheilujärjestöjen – virallisissa puitteissa toimivien sekä koulujen ulkopuolella aktiivista kansalaisuutta varten epävirallista koulutusta ja arkioppimiseen liittyvää toimintaa tarjoavien järjestöjen – roolia erityisen tärkeänä, sillä ne edistävät osaltaan suuressa määrin nuorten osallistumistaitojen kehittämistä ja päätöksentekoprosessin laadun parantamista. Näin ollen komitea pitää näille järjestöille annettavaa tukea tärkeänä.

13.

korostaa myös tarvetta tunnistaa ja tuoda esille nuorten jäsentymätön kanssakäyminen, joka on yhä yleisempää myös sosiaalisen median vastuullisen käytön ansiosta. Tämä koskee usein nuoria, joilla on vaikeuksia hyödyntää tarjolla olevia mahdollisuuksia ja joilla ei ole välineitä institutionaaliseen toimintaan.

14.

on samaa mieltä siitä, että on tunnustettava laadukkaan nuorisotyön merkitys ja kehitettävä sen valmiuksia vastata uusiin yhteiskunnallisiin, käyttäytymiseen liittyviin ja teknologisiin muutoksiin. Tässä yhteydessä on myös edelleenkin tuettava epävirallisen koulutuksen ja arkioppimisen tunnustamista ja tunnettuutta nuorisotyössä.

15.

on huolissaan siitä, että nuorisotyö, joka kuuluu useissa jäsenvaltioissa lisäksi yleensä paikallisviranomaisten vastuulle, on joutunut kaikkialla Euroopassa määrärahaleikkausten kohteeksi, samaan aikaan kun köyhyyden ja syrjäytymisen vaarassa on yhä suurempi osa nuorista, terveydelle haitalliset tavat ovat yhä yleisempiä nuorten keskuudessa ja nuoria kuolee tämän takia, mikä edellyttäisi tällaisen toiminnan vahvistamista. Lisäksi on olemassa erityinen tarve edistää myönteisiä elämäntapoja, joiden ansiosta voidaan hillitä huumeiden käyttöä, alkoholin väärinkäyttöä, tupakointia ja liikalihavuutta, muun muassa kannustamalla fyysiseen aktiivisuuteen. Samaan aikaan on kuitenkin tärkeää laatia aktiivisia politiikkoja, joiden avulla nuorille tarjotaan joko järjestöjen kautta tai yksilöllisesti mahdollisuuksia henkilökohtaiseen ja ammatilliseen kehittymiseen, jotta he kykenevät ”kehittämään uudenlaisia sosiaalisia suhteita” (vuonna 2001 julkaistu valkoinen kirja EU:n nuorisopolitiikasta).

16.

kehottaa vastauksena nykyiseen muuttoliikekriisiin ja Euroopan muuttoliikeagendan taustaa vasten asettamaan välittömästi paikallis- ja alueviranomaisten käyttöön taloudellisia resursseja, jotta nämä pystyvät täyttämään velvollisuutensa muuttoliikekysymysten ja integroinnin saralla.

17.

on sitä mieltä, että nuorten muuttoliike vähemmän vaurailta Euroopan alueilta tai alueilta, joita talouskriisi on koetellut eniten, heikentää alueellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja synnyttää vakavia väestökehitykseen liittyviä haasteita. Kasvun ja työpaikkojen luomisen edistämiseksi näillä alueilla, mikä on keskeistä nuorten joukkomuuton ja siihen liittyvän aivovuodon torjumiseksi, komitea korostaa, että on tuettava muun muassa alueidenvälisiä kumppanuuksia sekä suoria paikallis- ja aluetason toimia ERI-rahastoista rahoitettavin erityistoimenpitein.

18.

pitää hyvien käytänteiden jakamista monialaisessa yhteistyössä nuorten tukemiseksi tärkeänä välineenä, koska se antaa jäsenvaltioille ja paikallis- ja alueviranomaisille sekä nuorten edustajille mahdollisuuden oppia toisiltaan. Lisäksi Euro–Välimeri-nuorisofoorumin ja Euroopan nuorisofoorumin kaltaiset aloitteet edistävät vuoropuhelua esimerkiksi elinikäisen oppimisen edistämisen ja eurooppalaisen liikkuvuuden, koulutus- ja työllisyyspolitiikan ja sukupuolten tasa-arvon aloilla.

19.

ehdottaa, että kehitetään unionin nuorille tarkoitettu peruspaketti, jonka jokaisen jäsenvaltion tulisi mahdollisuuksien mukaan tarjota nuorille. Kyseisessä paketissa voitaisiin painottaa erityisesti laajakaistayhteyksiä, mahdollisuutta toisen vieraan kielen vähintään B2-tasoa vastaavan taidon saavuttamiseen julkisen koulutuksen puitteissa, ammatinvalinnanohjausta ja jatkuvaa neuvontaa, mahdollisuutta osallistua asianmukaisesti vapaaehtoistyöhön, valmiuksia ensimmäiseen työpaikkaan sekä joustavia ja helposti saatavilla olevia rahoitusmuotoja, joita tarvitaan uramahdollisuuksia tarjoavien opintojen suorittamiseen. Samalla komitea pyytää Euroopan komissiota toteuttamaan toimia sen varmistamiseksi, että EU:n kaikilla nuorilla, jotka ovat kiinnostuneet ammattikoulutuksesta, on pääsy siihen ja että heille tarjotaan kaikissa jäsenvaltioissa tunnustettu ja hyväksytty ”ammattipätevyyden ja osaamisen vähimmäistason takuu”, joka antaa heille oikeuden hankkia koulutuksen vähimmäistaso ja siihen liittyvän osaamisen asiaankuuluva taso. Tätä osaamista on tuettava asianmukaisella validoinnilla, jolla tunnustetaan nuorten epävirallisessa ympäristössä harjoittaman toiminnan lisäarvo.

20.

toteaa, että on tarpeen tehdä tutkimuksia Euroopan eri alueilla, jotta saadaan parempi kuva nuorten asuntotilanteesta ja asuinolosuhteista. On erityisen tärkeää, että alalla vaihdetaan parhaita käytänteitä ja laaditaan paikallistason toimintasuunnitelmia, sillä monilla alueilla asunnoista on ylitarjontaa, kun taas monilla muilla alueilla asuntokanta on laadultaan sellainen, ettei nuorille voida varmistaa asianmukaisia asuinolosuhteita, ja toisilla alueilla puolestaan hinnat ovat niin korkeat, ettei nuorilla ole mahdollisuuksia saada asuntoa. Näin ollen on aiheellista laatia asianmukaisten tietojen pohjalta toimintasuunnitelmia, joiden tavoitteena on helpottaa nuorten pääsyä hyviin asuinoloihin. Komitea ehdottaa etenkin, että nuorille varataan osuus julkisesta asuntotarjonnasta, että edistetään yhteisvastuullisen naapuruuden muotoja sekä itsenäisesti toimeen tulevien vanhusten ja nuorten yhteisasumista ja että tuetaan asunnonostoa nuorille myönnettävin matalakorkoisin lainoin.

21.

korostaa, että on tarpeen määrittää, miten nuorisopolitiikan alalla voidaan vastata sellaisiin haasteisiin kuin työnhakijoiden osaamisen ja työnantajien, tuotannollisten ja alueellisten tarpeiden kohtaanto, myös korkean nuorisotyöttömyyden vähentämisen kontekstissa, yhtäläiset mahdollisuudet nuorille, jotka elävät syrjäisillä alueilla, syrjäisimmillä alueilla, saarilla tai maaseudulla sijaitsevissa pienissä kunnissa, joilla on väestökehitykseen liittyviä haasteita, tai sellaisten ammattikoulutusaloitteiden edistäminen, jotka on mukautettu alueellisiin erityispiirteisiin ja erityisiin valmiuksiin. Komitea painottaa myös alan hyvien käytänteiden vaihtoa ja käsityöammattien uutta arvostusta. Komitea korostaa, että työnhakijoiden osaamisen ja työnantajien tarpeiden kohtaanto on tärkeä tekijä nuorisotyöttömyyden ja nuorten työuran jatkokehityksen kannalta. On myös otettava käyttöön menetelmiä, joilla voidaan varmistaa, että nuorten epävirallisen koulutuksen ja vapaaehtoistyön kautta saama osaaminen validoidaan ja siitä annetaan todistus, jotta tällaista osaamista voidaan hyödyntää myös työpaikkaa etsittäessä. Komitea katsoo, että näihin asioihin on kiinnitettävä lisää huomiota, ja vetoaa yritysten yhteiskuntavastuuseen, jotta yritykset suhtautuisivat myötätuntoisesti nuoriin, jotka ovat paitsi tämän päivän ja huomisen työvoimaa mutta myös yritysten tarjoamia palveluja ja hyödykkeitä käyttäviä potentiaalisia asiakkaita.

22.

pitää tarpeellisena, että niin jäsenvaltioiden kuin paikallis- ja alueyhteisöjenkin tasolla kiinnitetään nuorisopolitiikan yhteydessä edelleen erityistä huomiota muun muassa kristilliseen kulttuuriin perustuvien eurooppalaisten perusarvojen edistämiseen, nuorten syrjintään biologisen ja sosiaalisen sukupuolen, rodun tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, vammaisuuden ja sukupuolisen suuntautumisen perusteella sekä asian vaatimien toimenpiteiden laatimiseen – myös kansallisiin tai etnisiin vähemmistöihin kuuluvien nuorten erityisongelmien osalta.

23.

kehottaa asianomaisia alue- ja paikallisyhteisöjä tekemään kansallinen lainsäädäntö ja eurooppalaiset periaatteet huomioon ottaen kaikkensa sen puolesta, että kansallisten tai kielivähemmistöjen äidinkielellä opetusta antavat oppilaitokset säilyvät ja niitä perustetaan lisää. Lisäksi komitea kehottaa jäsenvaltioita monikielisyyden ja syrjimättömyyden periaatteiden mukaisesti tarjoamaan kansallisiin ja kielivähemmistöihin kuuluville nuorille heidän erityinen koulutustilanteensa huomioiden opintomahdollisuuksia, joiden avulla varmistetaan, että he voivat oppia tuloksekkaasti maan virallista kieltä.

24.

katsoo, että nuorten keskuudessa lisääntyvään sukupuoleen perustuvaan väkivaltaan puuttumiseksi on ensisijaisen tärkeää käynnistää kiireellinen toimintasuunnitelma, jossa tuodaan esiin tehokkaan yhteiskasvatuksen merkitys kaikissa EU-maissa.

25.

toteaa, että nuorilla on vain rajalliset mahdollisuudet saada tarvittavaa rahoitusta yritystensä kehittämiseen, asumiseensa tai opintojensa jatkamiseen. Komitea katsookin, että on tärkeää, että alue- ja paikallisviranomaiset pyrkivät etsimään paikallisia ratkaisuja, joilla voitaisiin yhtäältä parantaa alueen kilpailukykyä ja toisaalta tarjota nuorille yhtäläiset mahdollisuudet.

26.

korostaa näin ollen, että on edistettävä nuoria yhteen tuovia foorumeita ja toimintaa, joita paikalliset toimijat tarjoavat yhteistyössä myös sellaisten yksityisten tahojen kanssa, jotka ymmärtävät kohderyhmänä olevien nuorten tarpeita ja pystyvät tarjoamaan tämän pohjalta mahdollisuuksia parantaa tulevaa työllistyvyyttä, kokeilla yrittäjyystaitoja ja kehittää aktiivista osallistumista.

27.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että nuoret saavat riittävästi tietoa työlainsäädännöstä, työsuojelunormeista ja vapaaehtoistyöhön sovellettavasta lainsäädännöstä ja että he saavat riittävää suojaa, kun he harjoittavat ammattia, tekevät vapaaehtoistyötä tai suorittavat harjoittelujaksoja tai työharjoittelua asuinmaassaan tai jossain muussa jäsenvaltiossa kuin tavanomaisessa asuinmaassaan. Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi komitea ehdottaa, että tukeudutaan jo vakiintuneisiin verkostoihin, kuten Europe Direct-, Eurodesk- ja Eures-verkostoihin, ja paikallisviranomaisiin, jotka ovat tärkeimpiä nuorisopoliittisten toimien edistäjiä ruohonjuuritasolla.

28.

korostaa, että on oltava erityisen varovainen nuorten vapaaehtoistyöntekijöiden tai työmarkkinoilla olevien nuorten suojelun suhteen, ja kehottaa alueita tutkimaan, mitä yhteistyömahdollisuuksia alalla on keskinäisen oppimisen ja parhaiden käytänteiden vaihtamisen suhteen. Komitea korostaa myös, että on vahvistettava vapaaehtoistyön sosiaalista ja yhteiskunnallista arvoa, kuten nuorten siviilipalvelun tapauksessa.

29.

katsoo, että olisi aiheellista tutkia, miten uudet, syntymässä olevat sosiaaliset ja yhteisölliset arvot voivat edistää nuorten yhteiskunnallista osallistumista ja heidän onnistumistaan yhteiskuntaan integroitumisessa. Näitä ovat esimerkiksi ympäristötietoisuus kestävyysperiaatteiden mukaisen ja energiatehokkaan tuotannon osalta, paikallistason osallistuminen, vaikeassa tilanteessa olevien ihmisten auttaminen sekä käsityöläistoiminnan arvostuksen kohoaminen. Olisi myös tutkittava, miten voidaan edistää ja tukea perheiden perusluonteista roolia henkilön sosiaalisen ja taloudellisen kasvun ensisijaisena tukena. Komitea suosittaa tällaista yhteyttä ja perheen mainitsemista uusissa kestävän kehityksen tavoitteissa (YK). Tukitoimet kattavat alkuperäiset perheet, uusperheet ja muodostumassa olevat perheet. Toimet koskevat perheiden suojelua ja perheenperustamisen ja vanhemmuuden tukemista erityisesti alueilla, joilla on väestökehitykseen liittyviä haasteita.

30.

katsoo, että maaseutuvoittoisilla alueilla on kiinnitettävä erityistä huomiota nuoreen väestöön, joka on kyseisten alueiden todellinen strateginen voimavara, ja edistettävä heidän juurtumistaan maaseudulle, vahvistettava heidän mahdollisuuksiaan asua jatkossakin kyseisissä yhteisöissä, jotka ovat toisinaan kooltaan hyvin pieniä, ja turvattava mahdollisuuksien mukaan maataloustoiminnan jatkuminen alueella sellaisia perinteisiä viljelymenetelmiä käyttäen (asianmukaisen koulutuksen avulla), jotka ovat ympäristöystävällistä ja kestäväpohjaisen talouden periaatteiden mukaisia, sillä varauksella, että nämä käytännöt ovat rahoituksellisesti toteuttamiskelpoisia ja taloudellisesti kannattavia.

31.

katsoo, että eri jäsenvaltioiden nuorisopolitiikan alalla käyttöön ottamat erilliset toimenpiteet eivät aina riitä ja että niiden koordinointi on usein sattumanvaraista. Komitea kannattaakin tässä yhteydessä ehdotusta, jonka mukaan unionin tasolla tarvitaan vahvempaa sitoutumista ja enemmän toimenpiteitä, jotta voidaan parantaa koordinointia, kehittää yhdenmukaistamista ja hyödyntää synergiamahdollisuuksia, erityisesti kun otetaan huomioon, että nuori sukupolvi on avoimempi liikkuvuuden ja muuttamisen suhteen. Tarkistetussa politiikassa tulee myös tarkentaa, että alue- ja paikallisyhteisöillä on ensisijainen rooli.

32.

pitää tarpeellisena vahvistaa nuorten roolia demokraattisissa prosesseissa, jotta heidän äänensä saataisiin kuuluville. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on edistettävä nuorten välistä vuoropuhelua ottamalla mukaan kansalaisyhteiskunta ja erityisesti nuorisojärjestöt, paikallisviranomaiset – sekä yksittäin että yhteenliittyminä –, epäviralliset ryhmät, Europe Direct -tiedotuspisteet, jotka voivat edistää tiedonkulkua nuorten ja instituutioiden välillä, ja kansalaisjärjestöt, jotka edustavat sitä osaa väestöstä, joka on avoimin muutokselle ja sosiaaliselle innovoinnille ja kykenee edistämään koko yhteiskunnan uudistumista. Juuri tämän takia komitea korostaa sitä, että on tärkeää laajentaa järjestelmällistä vuoropuhelua, ja antaa tukensa komission alalle suunnittelemille uusille toimenpiteille pyrittäessä vahvistamaan nuorten ja heitä edustavien järjestöjen osallistumismahdollisuuksia. Komitea tähdentää vielä, että näiden tavoitteiden saavuttamiseksi voisi olla aiheellista laatia jäsentyneitä toimintalinjoja, kuten tehtiin nuorisotakuun kohdalla nuorisotyöaloitteen kautta.

33.

korostaa, että on tärkeää laajentaa järjestelmällistä vuoropuhelua, ja tukee komission alalla suunnittelemia uusia toimenpiteitä pyrittäessä vahvistamaan sekä nuorten että heitä edustavien järjestöjen osallistumismahdollisuuksia. Komitea muistuttaa, että järjestelmällisen vuoropuhelun muotoilussa erityisesti nuoret vaativat laatukriteereitä, jotka on otettava parhaalla mahdollisella tavalla huomioon vuoropuheluprosessissa. Tähän kuuluvat mm. kumppanuuteen ja tasavertaisuuteen perustuva vuoropuhelu ja riittävät aikaresurssit. Nuoret tulisi ottaa mukaan mielipiteenmuodostukseen eri poliittisilla tasoilla ja mahdollisimman monilla poliittisilla aihealueilla. Erityisesti nuorisotyöllisyysaloitteessa voitaisiin vahvistaa nuorten osallistumisen alueellista näkökulmaa järjestelmällisen vuoropuhelun muodossa.

34.

pitää tärkeänä, että edistetään vammaisten nuorten osallistamista ja todellista yhdenvertaisuutta, jotta nuoret vammaiset voisivat hyödyntää jäsenvaltioiden ja alueiden tarjoamia mahdollisuuksia.

35.

korostaa, että EU:n ja jäsenvaltioiden politiikoissa on asetettava etusijalle riskiryhmiin kuuluvien nuorten – esimerkiksi työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten (NEET) – osallistaminen ja maahanmuuttajataustaiset nuoret, jotka ovat suuremmassa vaarassa joutua riskiryhmiin.

36.

katsoo, että kun lisäksi otetaan huomioon nykyinen erittäin vakava terrorismin uhka Euroopassa sekä nuorten keskuudessa valitettavasti leviävä poliittinen ja uskonnollinen radikalisoituminen, EU:n turvallisuusagendan mukaisesti väkivallan, radikalisoitumisen ja ääriajattelun ehkäisemiseksi on ensisijaista vahvistaa osallistumista ja luottamusta instituutioihin sekä varmistaa nuorten oikeus elää moniarvoisissa yhteisöissä, jotka perustuvat eurooppalaisiin demokraattisiin arvoihin, oikeusvaltioperiaatteeseen ja perusoikeuksiin.

37.

ehdottaa, että eurooppalaiset alue- ja paikallisyhteisöt laativat – ottaen huomioon EU:n ja jäsenvaltioiden nuorisopolitiikat – alueellisia ja paikallisia strategioita, joissa käsitellään selkeästi nuorten erityisiä ongelmia ja mahdollisuuksia. Näitä suunnitelmia hahmoteltaessa on huolehdittava siitä, että kohderyhmä eli nuoret osallistuvat mahdollisimman laajasti niiden laatimiseen, täytäntöönpanoon ja arviointiin ja että vastavuoroista oppimista edistetään. Komitea myös painottaa, että kaikkiin nuorisostrategioihin ja -politiikkoihin on sisällytettävä horisontaalisia toimia biologisen ja sosiaalisen sukupuolen, rodun tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, vammaisuuden ja sukupuolisen suuntautumisen perusteella tapahtuvan syrjinnän torjumiseksi.

38.

kehottaa Euroopan komissiota edistämään ja tukemaan politiikkoja, joilla kehitetään nuorten yrittäjyyttä kulttuurialalla ja luovilla aloilla, jotta luodaan työpaikkoja ja vastataan tehokkaalla tavalla kaikille niille nuorille, jotka haluavat muuntaa harrastuksensa kulttuurialan ammateiksi.