17.12.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 423/7

1.

on tyytyväinen siihen, että Luxemburgin hallitus on päättänyt ottaa rajat ylittävän yhteistyön tiivistämisen yhdeksi EU-puheenjohtajakautensa painopisteeksi, ja kannattaa sen pyrkimyksiä poistaa yhteistyön esteitä Euroopan taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden parantamiseksi ja valtioiden rajojen molemmin puolin sijaitsevien alueiden koko potentiaalin kehittämiseksi. Rajat ylittävän yhteistyön nostaminen etusijalle on sitäkin tärkeämpää nykytilanteessa, kun rajat ylittävän vapaan liikkuvuuden käsite on kyseenalaistettu, vaikka se on yksi Euroopan yhdentymisen tärkeimmistä saavutuksista.

2.

suhtautuu myönteisesti myös kehotukseen parantaa rajat ylittävään yhteistyöhön sovellettavaa sääntelykehystä: olisi ensinnäkin pantava täytäntöön yhteistyön eri näkökohtia koskevat jo olemassa olevat oikeudelliset säännökset sekä toiseksi parannettava tai täydennettävä olemassa olevaa oikeudellista kehystä, jotta alakohtaisen tai tiettyä aluetta koskevan sääntelyn käyttöönotto olisi helpompaa.

3.

korostaa rajat ylittävän yhteistyön tärkeyttä kaupunkien ja maaseudun alueellisessa kehittämisessä ja toteaa, että Euroopan paikallis- ja alueyhteisöjen yhteistoiminta auttaa niitä hoitamaan tehtäviään tehokkaammin ja tukee erityisesti raja-alueiden edistystä ja kehitystä.

4.

korostaa, että rajavyöhykkeet ovat Euroopan yhdentymisprosessin erityisiä koekenttiä, joilla sisämarkkinoiden ja EU:n muiden toimintapolitiikkojen toteutumisen tulisi näkyä selvemmin kuin missään muualla. Rajavyöhykkeet ovat jo lähes luonnostaan ainutlaatuisen monitahoisia risteyspaikkoja, missä näkemysten moninaisuus sekä kulttuurinen ja kielellinen yhteisvaikutus ovat vahvimmillaan.

5.

katsoo, että rajat ylittävässä yhteistyössä on saavutettu viimeisten 25 vuoden aikana suurta edistystä EU:n tasolla Interreg-ohjelman, liittymistä valmistelevan tukivälineen ja Euroopan naapuruusvälineen sekä muiden Euroopan alueiden väliseen yhteistyöhön liittyvien välineiden ansiosta, mutta tähänastisia tuloksia ei vieläkään voi pitää tyydyttävinä, sillä yhteistyön kaikkia mahdollisuuksia ei ole hyödynnetty. Tämän vuoksi tulisi kiinnittää enemmän huomiota rajatylittävän yhteistyön tiivistämiseen entisestään ja sen kytkemiseen olemassa oleviin välineisiin (koheesiopolitiikka, Horisontti 2020 -puiteohjelma, valtiontuki yms.), jotta epäsuotuisassa asemassa olevat alueet saavat erityiskohtelun.

6.

on tyytyväinen erilaisten alueellisen yhteistyön muotojen – jotka toimivat toiminnallisten alueiden, makroalueiden (Itämeri-strategia, Tonava-strategia, Adrian- ja Joonianmeren aluetta koskeva strategia ja Alppien aluetta koskeva strategia) tai alue- ja paikallisyhteisöjen tasolla – rooliin ja tähänastisiin ponnisteluihin rajat ylittävän yhteistyön tehostamiseksi.

7.

painottaa rajat ylittävän yhteistyön tiivistämiseksi käyttöön otettujen oikeudellisten välineiden merkitystä; niistä mainittakoon erityisesti Euroopan neuvoston eurooppalainen puiteyleissopimus paikallisten ja alueellisten viranomaisten yhteistyöstä yli valtakunnan rajojen (1), jonka nojalla jäsenvaltiot ovat sitoutuneet helpottamaan ja tukemaan omalla alueellaan sijaitsevien ja muiden sopimuspuolten toimivallan alaisten paikallisten ja alueellisten viranomaisten yhteistyötä, sekä asetus eurooppalaisesta alueellisen yhteistyön yhtymästä (EAYY) (2) ja eurooppalaisesta taloudellisesta etuyhtymästä (ETEY), jotka ovat laadukkaita työkaluja toimivalle rajat ylittävälle yhteistyölle välttämättömien oikeudellisten välineiden luomiseen.

8.

muistuttaa EAYY:n roolista jäsenvaltioiden tai paikallis- ja alueyhteisöjen välisen rajat ylittävän, ylikansallisen ja alueiden välisen yhteistyön tukemisessa ja edistämisessä.

9.

korostaa EAYY:n rakenteen tarjoamaa joustavuutta, sillä se on monitasoisen hallinnon foorumi, joka mahdollistaa eri tasojen ja erilaisia toimivaltuuksia käyttävien hallintotahojen yhteisen toiminnan kunkin alueyhteisön tarpeet huomioon ottavalla tavalla.

10.

toteaa, että rajat ylittävän yhteistyön kehitystä jarruttavat monet esteet, jotka hidastavat raja-alueiden taloudellista nousua ja Euroopan taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden tavoitteiden toteutumista. Komitea huomauttaa lisäksi, että rajat ylittävässä yhteistyössä törmätään myös ennakoimattomiin esteisiin, jotka usein johtuvat jäsenvaltioiden ja alueellisten ja paikallisten tahojen toiminnasta.

11.

toteaa, että puheenjohtajavaltio Luxemburgin järjestämä seminaari ja toteuttama tutkimus ovat tuoneet esiin merkittäviä esteitä, jotka hankaloittavat rajat ylittävän yhteistyön tiivistämistä edelleen: niitä ovat esimerkiksi mahdottomuus toteuttaa rajat ylittäviä hankkeita lainsäädäntökehysten erojen vuoksi mm. liikenne-, terveys-, ympäristö- ja pelastuspalvelualalla, alueellisessa hallintojaossa ilmenevistä eroista johtuva institutionaalinen epäsymmetria jäsenvaltioiden välillä, oikeusvarmuuden puuttuminen rajat ylittäviltä organisaatioilta ja yhteispalveluilta sekä taloudellisen kehityksen epätasaisuus rajan eri puolilla muun muassa kansallisissa työoikeus-, verotus- ja sosiaaliturvajärjestelmissä olevien erojen vuoksi.

12.

toteaa lisäksi, että kansallisia terveydenhuoltojärjestelmiä ei pystytä sovittamaan yhteen raja-alueilla edes siltä osin kuin on kyse pelastusyksiköiden antamaan hoitoon sovellettavista säännöistä. Eri lainkäyttövallan alaisilla alueilla työskentelevien henkilöiden tapauksessa herää kysymys, minkä alaisuuteen he kuuluvat. Rajan eri puolilla toimivien terveydenhuoltopalvelujen tarjoajien ja julkishallinnon välillä on epäsymmetriaongelmia, ja esimerkiksi kulukorvauksiin tarvitaan ennakkosuostumus, minkä vuoksi paikallisilla asukkailla on vaikeuksia saada terveydenhuoltopalveluja nopeasti lähietäisyydeltä.

13.

katsoo lisäksi, että puheenjohtajavaltio Luxemburgin tutkimuksessaan havaitsemat rajat ylittävän yhteistyön esteet ovat vain suuntaa-antavia esimerkkejä ja että olisi tarpeen laatia järjestelmällisempi ja kattavampi tutkimus kaikista esteistä.

14.

on tyytyväinen Euroopan komission aikomukseen laatia vuoden 2016 loppuun mennessä analyysi esteistä, ratkaisuista ja hyvistä käytänteistä rajat ylittävän yhteistyön alalla ja pyytää, että komissio antaa Euroopan alueiden komitealle aktiivisen roolin analyysin laadinnassa ja tulosten yhteisessä arvioinnissa.

15.

korostaa, että laadukkaan analyysin laatiminen rajat ylittävän yhteistyön esteistä ja soveltuvien ratkaisujen löytäminen niiden poistamiseksi edellyttävät raja-alueen käsitteen täsmällistä määrittelyä sekä tarkoituksenmukaisen tiedon keräämistä yhteistyöstä. Komitea pitääkin valitettavana, ettei ole olemassa yhteistyötä koskevia tyydyttäviä tilastotietoja, joita kukin raja-alue toimittaisi, ja että jäsenvaltiot suhtautuvat tilastolliseen seurantaan eri tavoin.

16.

kehottaa komissiota ottamaan huomioon ne rajat ylittäviä esteitä koskevat analyysit, joita on jo laadittu raja-alueiden pyynnöstä ja rajatylittävien ohjelmien puitteissa.

17.

korostaa, että on tärkeää edistää ja helpottaa rajat ylittävää yhteistyötä, jotta voidaan kehittää kaikkia unionin alueita tasapainoisesti ja jotta voidaan tasoittaa alueiden välisiä kehityseroja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 174 artiklan mukaisesti. Komitea huomauttaa, että eräät raja-alueet ovat taloudellisen kehittämisen näkökulmasta erityisen heikossa asemassa, erityisesti kun niiden taloudessa esiintyy suuria vaurauseroja verrattuna muihin, sijaintieduista nauttiviin raja-alueisiin. Tämä koskee myös EU:n ulkopuolisten maiden naapurialueina olevia ja syrjäisimpiä EU:n alueita. Komitea kehottaa nimenomaan tiettyjen alueiden heikon aseman vuoksi huolehtimaan siitä, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 174 artiklaan sisältyviä määräyksiä alueellisesta yhteenkuuluvuudesta noudatetaan nykyistä tiukemmin.

18.

painottaa, että on erittäin tärkeää toteuttaa määrätietoisia toimia rajatylittävän yhteistyön esteiden purkamiseksi, sillä ne ovat jatkuvana haasteena, ja syventää samalla Euroopan yhdentymistä. Komitea toivookin lainsäädäntöaloitteita ja pyytää varmistamaan, että rajatylittävän työn merkitys kuvastuu asianmukaisella tavalla tämän yhteistyön jatkokehittämiseen osoitettavissa määrärahoissa.

19.

korostaa, että etsittäessä ratkaisuja havaittujen rajat ylittävän yhteistyön esteiden poistamiseksi ja kun otetaan huomioon hallinnollisen rasituksen keventämiseen tähtäävä Euroopan unionin toimintaohjelma (REFIT) (3), on otettava lähtökohdaksi yhteistyöhön nykyisin sovellettavat säännökset ja pyrittävä varmistamaan niiden täysimääräinen täytäntöönpano.

20.

muistuttaa, että paikallisten ja alueellisten viranomaisten yhteistyöstä yli valtakunnan rajojen tehdyn Euroopan neuvoston eurooppalaisen puiteyleissopimuksen 4 artiklan mukaan kukin sopimuspuoli pyrkii selvittämään oikeudelliset, hallinnolliset ja tekniset vaikeudet, jotka saattaisivat estää yli valtakunnan rajojen ulottuvan yhteistyön kehitystä ja vaivatonta sujumista, sekä neuvottelevat keskenään vaikeuksien voittamiseksi.

21.

suhtautuu myönteisesti puheenjohtajavaltio Luxemburgin äskettäin esittämään luonnokseen ehdotukseksi uudesta oikeudellisesta välineestä, jonka tarkoituksena olisi sallia, että tiettyyn rajat ylittävään hankkeeseen osallistuvat jäsenvaltiot sopivat vain kyseiseen rajat ylittävään hankkeeseen sovellettavasta oikeuskehyksestä, joka muodostuu kyseisissä jäsenvaltioissa olemassa olevan oikeuden osista. Tämä edistäisi yhteenkuuluvuutta raja-alueilla. Vaikka kyse on hankkeista, joihin ei välttämättä liity EU-rahoitusta, väline on arvokas lisä käynnistyvään keskusteluun rajat ylittävän yhteistyön tulevaisuudesta ja taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden tavoitteista koko EU:ssa.

22.

toteaa, että eurooppalaisesta alueellisen yhteistyön yhtymästä (EAYY) 5. heinäkuuta 2006 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1082/2006, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EU) N:o 1302/2013, käsitellään rajat ylittävien yhteistyöhankkeiden toteuttamista ja hallinnointia tilanteessa, jossa sovelletaan erilaisia kansallisia sääntöjä ja oikeudellisia menettelyjä, ja siinä luodaan jo yksi väline rajat ylittävän yhteistyön parantamiseksi EU:n tasolla. Komitea toteaa, että nämä kaksi välinettä ovat oikeudelliselta luonteeltaan erilaisia: EAYY:n oikeudelliset järjestelyt koskevat vain siihen kuuluvia jäseniä, kun taas Luxemburgin ehdottama järjestely koskisi tiettyä rajat ylittävää hanketta, jolla on tarkasti määritelty maantieteellinen soveltamisala.

23.

kannattaa kaikkia yksinkertaistamistoimia, jotka on otettu käyttöön 22. kesäkuuta 2014 voimaan tulleessa muutetussa EAYY-asetuksessa ja joista osa perustuu AK:n ehdotuksiin, mutta pitää valitettavana, että muutetun EAYY-asetuksen täytäntöönpano on osoittautunut eräissä jäsenvaltioissa kovin hitaaksi. Komitea kehottaakin jäsenvaltioita ponnistelemaan kaksin verroin asetuksen täytäntöönpanemiseksi ja EAYY:iden perustamisen helpottamiseksi niiden alueella ottaen huomioon, että asetuksen ansiosta EAYY:iden perustaminen ja rekisteröinti on joustavampaa ja niiden tehtävät voidaan määrittää nykyistä paremmin. Komitea katsoo kuitenkin, ettei asetuksen voimaantulosta ole vielä kulunut riittävästi aikaa, jotta voitaisiin arvioida sen merkittävyyttä ja sen soveltamisen käytännön vaikutuksia täysimittaisesti.

24.

katsoo, että koska EAYY-asetus on jo olemassa ja jotta voidaan hyödyntää täysimääräisesti rajat ylittävän yhteistyön tehostamisen mahdollisuudet, joita sen saattaminen osaksi kaikkien jäsenvaltioiden oikeudellisia järjestelmiä tarjoaa, on otettava suhteellisuusperiaate huomioon harkittaessa uusien oikeudellisten välineiden lisäämistä. Komitea katsoo lisäksi, että on tilanteita, joissa eriluonteinen oikeudellinen väline kuin EAYY olisi ollut hyödyllinen tietyn rajatylittävän yhteistyöhankkeen konkreettisten esteiden poistamiseksi.

25.

suhtautuu myönteisesti ehdotuksessa valittuun lähestymistapaan eli rajat ylittävän yhteistyön työkalujen laadulliseen kehittämiseen: kyseessä on yleisluonteinen väline, joka ei luo uutta oikeussubjektia vaan toteuttaa osaltaan tavoitetta hyödyntää olemassa olevia sääntöjä kahden tai useamman jäsenvaltion yhteisten hankkeiden toteuttamiseksi. Lähestymistapaa voidaan pitää vahvistuksena EAYY:n toiminta-ajatuksen menestyksestä.

26.

toteaa, että ehdotus uudesta välineestä herättää tässä vaiheessa kysymyksiä, joita olisi tarkasteltava asianmukaisesti tulevassa keskustelussa:

27.

toteaa, että vaikka EAYY-sopimuksessa vahvistettu päämäärä ja tehtävät koskevat vain kyseistä yhtymää ja sen jäseniä eikä sillä ole oikeutta hyväksyä tai panna täytäntöön lainsäädäntöä taikka valvoa sen noudattamista eikä se siten voi tarjota perustaa tällaisten toimien toteuttamiselle rajat ylittävällä tasolla, EAYY:lla on sen sijaan valtuudet hallinnoida julkista infrastruktuuria, vastata julkisista palveluista, tarjota yleistä taloudellista etua koskevia palveluja sekä sitoa ja hallinnoida julkisia varoja yhteisen edun mukaisten tavoitteiden toteuttamiseksi. Nämä kaikki toimet ovat perussopimuksissa vahvistettujen perusperiaatteiden ja jäsenvaltioiden yleisen edun mukaisia tehtäviä. Komitea katsoo, että nykyinen EAYY-asetus tarjoaa hyvän oikeudellisen kehyksen tällaiselle toiminnalle, vaikkakin voisi tulla kyseeseen tarkastella muita vaihtoehtoja, jotka saattaisivat helpottaa yleistä rajat ylittävää yhteistyötä tietyllä alueella.

28.

korostaa, että suurimmat ongelmat, jotka liittyvät EAYY:n hyödyntämiseen rajatylittävän yhteistyön mekanismina, johtuvat riittämättömästä valistuksesta ja tiedotuksesta, luottamuksen puutteesta sekä tarvittavan poliittisen tahdon vähyydestä, ja että rajatylittävän yhteistyön lisäämiseksi olisi tarpeen valistaa asiaankuuluvia tahoja aktiivisemmin ja tiedottaa niille mahdollisuuksista kehittää yhteistyötä olemassa olevan oikeudellisen kehyksen ja erityisesti EAYY-asetuksen puitteissa.

29.

kehottaa Euroopan komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan yhteistyössä Euroopan alueiden komitean kanssa lisätoimia, joilla selkiytetään ja tuodaan paremmin esiin EAYY:n roolia paikallistason tarpeisiin vastaamisessa raja-alueilla.

30.

kehottaa huolehtimaan siitä, että oikeudellinen kehys on mahdollisimman yksinkertainen; tämän vuoksi kaikkien uusien säädöstekstien tai voimassa oleviin säädöksiin tehtävien muutosten tulee yksinkertaistaa rajat ylittävien hankkeiden toteutusmenettelyitä riippumatta siitä, rahoitetaanko ne EU:n talousarviosta vai ei. Komitea katsoo tässä yhteydessä, että puheenjohtajavaltio Luxemburgin ehdotus on hyödyllinen panos pian käynnistyvään keskusteluun lainsäädäntötoimenpiteiden kehittämisestä seuraavalla ohjelmakaudella.

31.

on tyytyväinen siihen, että Luxemburgin ehdotuksessa annetaan toissijaisuusperiaatteen ja paikallisdemokratian periaatteen mukaisesti paikallis- ja alueyhteisöille johtava rooli: sen mukaan on raja-alueiden ja -kaupunkien vastuulla tehdä aloite eurooppalaisten rajatylittävien sopimusten tekemiseksi, yksilöidä mukauttamista edellyttävät säännökset, laatia sopimusluonnos ja esittää se asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille lopullista hyväksyntää varten.

32.

ehdottaa yksinkertaistetun hyväksymismenettelyn soveltamista EAYY:ihin siinä tapauksessa, että on jo olemassa aiemmin käyttöön otettu rakenne, kuten Euroregio-alue tai työyhteisö, joka perustuu paikallisten ja alueellisten viranomaisten yhteistyöstä yli valtakunnan rajojen tehtyyn Euroopan neuvoston eurooppalaiseen puiteyleissopimukseen vuodelta 1980 ja sen pöytäkirjoihin ja myöhemmin tehtyihin kahdenvälisiin sopimuksiin.

33.

muistuttaa ehdotettaessa ajatusta uudesta oikeudellisesta välineestä, jolla kannustetaan yhteistyöhön raja-alueilla, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen mukaan EU:n tulee kunnioittaa jäsenvaltioiden keskeisiä tehtäviä ja myös alueellisen koskemattomuuden turvaamista (4 artikla).

34.

toteaa, että sellaisten rajat ylittävien yhteistyöhankkeiden täytäntöönpanoon ja toteutuksen valvontaan, joihin osallistuu kumppaneita useista jäsenvaltioista sekä muita EU:n ulkopuolisia kumppaneita, sovelletaan erilaisia menettelyjä ja että tällaisia ohjelmia ja aloitteita on vaikea toteuttaa osallistujien monilukuisuuden ja erilaisuuden vuoksi. Komitea korostaa, että olisi jatkettava EU:n rahoittamien rajat ylittävien ohjelmien ja hankkeiden suunnitteluun ja hallinnointiin sovellettavien menettelyjen yksinkertaistamista etenkin kun on kyse pienistä, kertaluonteisista rajat ylittävistä hankkeista, jotka toteutetaan yhdenmukaisesti kaikissa osallistujatahoissa. Komitea toivookin, että löydetään yksinkertainen ja nopea työskentelytapa, jotta niiden täytäntöönpano-ongelmaan saadaan hallinnollinen ja oikeudellinen ratkaisu.

35.

kehottaa jäsenvaltioita helpottamaan yksityisten toimijoiden mukaan ottamista kasvuponnistusten, pysyvien työpaikkojen luomisen sekä hankkeista saatujen tulosten kauaskantoisen, tehokkaan vakiinnuttamisen tukemiseksi.

36.

kehottaa jäsenvaltioita sisällyttämään toiminnassa olevat ja potentiaaliset EAYY:t tuleviin toimenpideohjelmiinsa.

37.

toteaa, että menettelyt alueiden välisen yhteistyön ohjelmien laatimiseksi ja hyväksymiseksi rahoituskaudella 2014–2020 ovat niin hitaita, että tämä vaikuttaa jatkossa ohjelmien täytäntöönpanon onnistumiseen. Komitea kehottaakin Euroopan komissiota tehostamaan toimiaan ja antamaan apua niihin osallistuville maille ohjelmien laatimis- ja hyväksymisvaiheissa.

38.

kehottaa EU:ta kiinnittämään erityistä huomiota EU:n varojen osoittamiseen raja-alueille, jotka ovat kolmansien maiden naapurialueita, tai syrjäisimmille EU:n alueille, jotta voidaan parantaa kyseisillä varoilla rahoitettavien rajat ylittävien hankkeiden toteutusta.

39.

kehottaa painokkaasti Euroopan komissiota jatkamaan menettelyjen yksinkertaistamista rajat ylittävien hankkeiden täytäntöönpanon helpottamiseksi ja käynnistämään kansallisella tasolla täytäntöönpantavien rahastotoimien mukauttamisprosessin sekä harkitsemaan tässä yhteydessä mahdollisuutta sitoa EU-varoja automaattisesti rajat ylittäviin hankkeisiin.

40.

kehottaa Euroopan komissiota laatimaan yhdessä Euroopan alueiden komitean kanssa rajat ylittävään yhteistyöhön liittyvistä esteistä, ratkaisuista ja hyvistä käytänteistä tehdyn analyysin tulosten pohjalta pitkän aikavälin strategian rajat ylittävän yhteistyön edistämiseksi sekä siihen liittyvän toimintasuunnitelman, joka ulottuisi useiden tulevien Euroopan unionin puheenjohtajakausien ajalle ja jolla taattaisiin jo Luxemburgin puheenjohtajuuskauden päättyessä sen tekemän työn säilyminen ja jatkuminen.

41.

ehdottaa, että näistä uusista sääntelytavoista keskusteltaisiin osana koheesiopolitiikan tulevaisuutta käsittelevää yleistä keskustelua. Keskipitkän aikavälin tavoitteena voisi olla, sen lisäksi että kaikki jäsenvaltiot velvoitetaan soveltamaan kokonaisuudessaan ja käytännössä EAYY-asetusta, että sen täytäntöönpanosta tiedotetaan kampanjan avulla ja että sitä korjataan tarvittaessa puutteiden paikkaamiseksi. Komitea kehottaa komissiota harkitsemaan Luxemburgin ehdotusta ja kehittelemään sitä edelleen komission parhaillaan toteuttaman rajatylittävän analyysin tulosten valossa.

42.

painottaa toissijaisuusperiaatteen noudattamisen tärkeyttä ja keskushallinnon ja paikallis- ja alueyhteisöjen välistä luottamusta, keskinäistä vilpittömyyttä ja yhteistyöhenkisyyttä, joita ilman ei voida kehittää todellista ja täysimittaisesti toimivaa rajat ylittävää yhteistyötä.