5.4.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 120/6

1.

korostaa tarvetta kartoittaa erilaiset ryhmät iäkkään väestön keskuudessa ja määritellä niiden markkinoita koskevat mieltymykset ja tarpeet, jotta voidaan laatia liiketoimintasuunnitelmia, jotka on mukautettu niin, että voidaan parhaalla mahdollisella tavalla kehittää ikäystävällistä matkailua EU:ssa sekä ryhmä- että yksilömatkailutarjonnan osalta. Komitea painottaa myös tarvetta kartoittaa erilaiset esteet, joita iäkkäät matkailijat saattavat kohdata (esimerkiksi kieli, tietojen saatavuus, organisointiin liittyvät haasteet, ikäsyrjintä, terveydenhuolto- ja pelastuspalvelujen saatavuus, matkavakuutus), ja ehdottaa tapoja ja keinoja niiden poistamiseksi.

2.

korostaa olevan erittäin tärkeää, että tulevaisuudessa seniorimatkailua käsiteltäessä sovitaan yhdestä viiteikäryhmästä tai yhdestä määritelmästä, jotta voidaan toteuttaa seurantaa ja tuottaa vertailukelpoisia tutkimuksia ja siten hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla tämän kasvavan markkinasegmentin tarjoamaa potentiaalia.

3.

korostaa pitävänsä laajamittaisia aloitusmarkkinoita ja laajakaistayhteyksien käyttöönottoa kaikkialla Euroopassa olennaisen tärkeänä, jotta asiaankuuluvilla alueilla on kaikki mahdollisuudet rakentaa strategisesti kestävää (matkailualan) kilpailuetua ja hyödyntää sitä. Tästä voivat hyötyä erityisesti pienet ja keskisuuret matkailualan yritykset.

4.

kehottaa komissiota antamaan EU:n digitaalistrategiassa seniorimatkailulle selvä rooli mekanismina, joka kaventaa digitaalista kuilua.

5.

katsoo, että ikäystävällistä matkailua koskevassa politiikassa on noudatettava kokonaisvaltaista lähestymistapaa. Etenkin paikallis- ja alueviranomaisten tulisi harkita monialaista lähestymistapaa, jossa tuodaan yhteen erilaisia organisaatioita esimerkiksi terveydenhuollon, fyysisen esteettömyyden ja liikenteen alalta.

6.

toteaa pitävänsä tärkeänä, että luodaan eurooppalainen tietokanta, joka sisältää tietoa ikääntyneiden muodostamasta taloudellisesti vauraasta ja useimmiten itsenäisestä ryhmästä. Tällaisessa jäsentyneessä kehyksessä voidaan laatia analyyseja ja indikaattoreita, jotta voidaan selvittää tehokkaasti, miten ikääntyneiden määrän kasvu vaikuttaa matkailupalvelujen tarjontaan, kun ajatellaan matkakohteita, liikenteenharjoittajia, nähtävyyksiä, majoituspalveluja, kauppapalveluja sekä tiedotustoimistoja ja tiedotusvälineitä, jotka jakavat matkailijoille ideoita ja tietoa, jotka voivat rikastuttaa huomattavalla tavalla näiden henkilökohtaista matkailukokemusta. Kun otetaan huomioon seniorimatkailun kasvu, tällaisella tietokannalla on yhä suurempi merkitys.

7.

viittaa vuonna 2010 asetettuihin EU:n matkailupolitiikan tavoitteisiin (1), joiden mukaan on edistettävä kestävää, vastuullista, laadukasta ja yhdentävää matkailua sekä siihen liittyvää työllisyyttä ja sosiaalista kehitystä EU:ssa.

8.

kehottaa Euroopan komissiota antamaan Euroopan rakenne- ja investointirahastoissa (ERI) enemmän sijaa matkailun kehittämiselle sen jälkeen, kun paikallis- ja alueyhteisöjen tarpeet on arvioitu. Lisäksi komissio voisi asettaa käyttöön rahoitustukea jatkamalla Calypso-ohjelmaa ja varmistamalla, että matkailualan yrityksiin kiinnitetään COSME-ohjelmassa erityistä huomiota, sekä perustamalla senioreille suunnattu Erasmus+-rahasto. Kun otetaan huomioon alan tarjoamat työllistämismahdollisuudet, matkailun edistämisen tulisi kuulua vuoden 2021 jälkeistä kautta koskevan monivuotisen kehyksen keskeisiin tavoitteisiin etenkin pk-yrityksiä ajatellen.

9.

korostaa, että esteettömyydellä on kaikenlaisen matkailutoiminnan sujuvuuden kannalta olennainen merkitys erityisesti ikääntyneille, sillä ennakkoedellytys sille, että he ylipäätään matkustavat on, että he pääsevät matkailukohteisiin ja nähtävyyksiin (hotellit, kylpylät jne.) kestävyysperiaatteiden mukaisilla, mukavilla ja kohtuuhintaisilla liikennevälineillä, jotka on mukautettu matkailijoiden eri ikäryhmien tarpeisiin. Olisikin suotavaa kutsua toimintaan mukaan liikennepalvelujen tarjoajat, kuten lento-, matkustajalaiva- ja linja-autoyhtiöt, rautatieliikenteen harjoittajat ja risteily-yritykset, yhteistyön luomiseksi niiden kesken, jotta varmistetaan intermodaalisuus eri liikennemuotojen välillä niin, että ikääntyneet voivat helposti ja vaivattomasti päästä matkailukohteisiinsa myös syrjäisillä alueilla.

10.

kannattaa tässä yhteydessä Euroopan matkailun kehittämistä käsittelevän Euroopan parlamentin laajennetun työryhmän ehdotusta nimetä vuosi 2018 eurooppalaiseksi matkailun teemavuodeksi. Teemavuoden puitteissa on kiinnitettävä erityishuomiota ikääntyneiden palveluihin ja matkailun edistämiseen matkailusesongin ulkopuolella ja välikausina.

11.

korostaa, että matkailuala on sen edustamien tulojen ja työpaikkojen johdosta erittäin tärkeä monille Euroopan alueille ja joillekin alueille jopa välttämätön kilpailuedun edistämiseksi ja lujittamiseksi. Matkailun kasvupotentiaali on merkittävä, ja alalla on suora tai välillinen yhteys lukuisiin talouden, yhteiskunnan ja kulttuurialan sektoreihin. Matkailu toimii usein alueiden kilpailukyvyn kokonaisvaltaisen, strategisen ja kestävän kehittämisen ja vahvistamisen moottorina. Paikallis- ja alueviranomaisilla on tässä ratkaiseva rooli. Onkin erittäin tärkeää hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti niiden tietämystä ja kokemuksia edistämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä Euroopan tasolla.

12.

toistaa, että seniorikansalaisten osuus Euroopan matkailuteollisuudessa on merkittävä, ja heissä piilee valtaisa markkinapotentiaali. Lisäksi on hyvä muistaa, että yli 65-vuotiailla eurooppalaisilla on jo nyt yli 3 000 miljardin euron kulutuskapasiteetti ja että iän tuomista rajoitteista kärsivien henkilöiden lukumäärä kasvaa 84 miljoonaan vuonna 2020, kun se oli 68 miljoonaa vuonna 2005. Tällä hetkellä EU:n väestöstä yli 128 miljoonaa eli noin 25 prosenttia on 55–80-vuotiaita. Jopa 41 prosenttia EU:n kansalaisista 28 jäsenvaltiossa ei ole kuitenkaan koskaan matkustanut oman maansa rajojen ulkopuolelle, ja seitsemän kymmenestä ikäihmisestä matkustaa vain kotimaassaan.

13.

toteaa, että väestökehityksellä on huomattavia vaikutuksia matkailupalvelujen kysyntään ja siten työmarkkinoihin. Matkailuteollisuus on kestänyt ulkoisia häiriöitä ja kriisejä selvästi odotettua paremmin. Virkistykseen ja matkailuun käytetään edelleen huomattavasti varoja myös nykyisessä taloudellisessa tilanteessa. Matkailuala on erittäin työvoimavaltaista, se vaikuttaa merkittävästi työllisyyteen ja sosiaaliseen kehitykseen ja siihen olisi kiinnitettävä enemmän huomiota seuraavassa monivuotisessa toimintakehyksessä.

14.

huomauttaa, että matkailuala joutuu kohtaamaan lukuisia haasteita, joita ovat esimerkiksi a) väestörakenteen muutos, b) digitaaliteknologia ja c) matkailupalvelujen tarjonnan monipuolistaminen. Globaali kilpailu on tuonut perinteisten markkinointistrategioiden tilalle strategioita, joiden myötä palvelut ovat helpommin ja joustavammin matkailijoiden saatavilla.

15.

on vakuuttunut siitä, että korkea laatu, kestävyysajattelu, jatkuva innovointi ja asianmukaisesti koulutettu henkilökunta ovat ikäystävällisen matkailun kehittämisessä keskeisiä näkökohtia.

16.

ehdottaa sen vuoksi, että väestökehityksen haasteen merkitys kansallisella ja alueellisella tasolla kartoitetaan alueellisissa toimenpideohjelmissa. Nämä ohjelmat koskevat muun muassa pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukykyä, työllisyyttä sekä työmarkkinoita ja sosiaalista osallisuutta. Tällainen kartoitus on tärkeää, jotta voidaan torjua kausityöttömyyttä ja matkailualan työpaikkoihin heijastuvaa vipuvaikutusta.

17.

toteaa, että paikallisen ja alueellisen matkailukauden pidentämiseksi poliittisten päättäjien tulisi kiinnittää tiettyjen ikäryhmien lisäksi huomiota myös ikäryhmien sisällä oleviin erityisryhmiin, joilla on yhteisiä kiinnostuksen kohteita, kuten kulttuuriperintö, historia, koulutus, uskonto, urheilu ja virkistystoiminta.

18.

toteaa, että terveysmatkailu on yhä merkittävämpi osa EU:n matkailualaa ja että sen kahta osa-aluetta (lääketieteelliset hoidot ja hyvinvointimatkailu) olisi tuettava. Erityisesti alueellisesta näkökulmasta on tärkeää edistää kilpailukykyä ja tehdä eurooppalaisista matkailukohteista terveysmatkailualan huippukohteita, jotka tarjoavat korkeaa lisäarvoa. Terveysmatkailusta on tulossa matkailualan nopeimmin kasvava markkinasegmentti erityisesti, kun kyse on iäkkäistä henkilöistä, joille hoitoon hakeutuminen on yksi tärkeimmistä matkustussyistä.

19.

on vakuuttunut siitä, että digitaaliteknologian parantaminen tieto- ja viestintätekniikan saatavuuden nopeuttamiseksi palvelee useita tavoitteita, ”ikäystävällinen matkailu” mukaan luettuna, ja että se voidaan kytkeä EU:n tärkeisiin painopisteisiin. Teknisen infrastruktuurin saatavuuden helpottaminen edistää merkittävällä tavalla käytettävissä olevan ostovoiman hyödyntämistä, kun otetaan huomioon, että suurin osa ostovoimasta on tällä hetkellä yli 50-vuotiaiden käsissä (senioritalouden potentiaali).

20.

panee merkille ruokamatkailun merkityksen kestäväpohjaisen työllisyyden, alueellisen kasvun ja yhteenkuuluvuuden edistäjänä, sillä yli kolmannes matkailijoiden käyttämistä varoista käytetään ruokaan.

21.

kehottaa paikallis- ja alueviranomaisia kiinnittämään toimenpideohjelmissa huomiota näihin toimiin omaksumalla aktiivisen roolin, edistämällä julkisten ja yksityisten tahojen yhteistoimintaa, luomalla verkostoja sekä tukemalla ja kehittämällä ikäystävällistä matkailua. Myös paikallis- ja alueviranomaisten olisi näin ollen sisällytettävä tärkeimpiin painopisteisiinsä viestintätoimet tietoisuuden lisäämiseksi ikäystävällisen matkailun markkinapotentiaalista.

22.

huomauttaa, ettei ole olemassa yhtenäisiä seniorimatkailun markkinoita vaan että ikäihmiset ovat päinvastoin erilaisia yksilöitä erilaisine tarpeineen, motivaatioineen ja odotuksineen. On olemassa vaara, että ikäihmiset eristäytyvät sosiaalisesti. Matkailu kuitenkin auttaa heitä luomaan uusia sosiaalisia kontakteja. Tutkimukset osoittavat, että matkailutoimintaan osallistuvat ikäihmiset ovat paitsi muita terveempiä ja siksi vähemmän riippuvaisia hoitopalveluista, mutta he myös valitsevat aktiivisesti matkailukohteensa hyödyntääkseen laadukkaita terveys- ja hyvinvointipalveluja.

23.

kehottaa säilyttämään liikkuvuuden, turvallisuuden, julkisten tilojen esteettömyyden, terveydenhuollon ja sosiaalihuollon edistämisen sekä aktiivisena ja terveenä ikääntymistä koskevan eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden välisen yhteyden.

24.

muistuttaa EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita siitä, että paikallis- ja alueviranomaisilla on tärkeä rooli erilaisten alojen, kuten liikennepolitiikan, terveydenhuollon, kaupunki- ja maaseutusuunnittelun jne., koordinoinnissa. Nämä alat puolestaan vaikuttavat suoraan ja välillisesti paikalliseen matkailualaan, joka muodostuu pienistä ja keskisuurista perheyrityksistä.

25.

on yhtä mieltä siitä, että paikallisviranomaisten tulisi hyödyntää matkailun tarjoamia mahdollisuuksia ”älykkäiden” kaupunkien kehittämiseksi ja että on tukeuduttava pienten ja keskisuurten yritysten yksittäiseen osaamiseen ja tuettava näitä. Tällainen tuki voi sisältää myös erilaisia toimia tietoisuuden lisäämiseksi. Esimerkkeinä voidaan mainita valmiuksien kehittäminen tarkoituksena jakaa tietoa rahoitusmahdollisuuksista, EU-hankkeita koskevien kumppanuuksien koordinointi esimerkiksi ystävyysohjelmien välityksellä tai yhteisyritysten perustaminen tiedonsaannin, liikenneinfrastruktuurin käytettävyyden ja kaikenikäisten ihmisten tarpeisiin mukautettujen tuotteiden saatavuuden helpottamista koskevien paikallisten ja alueellisten hyvien käytänteiden pohjalta.

26.

kehottaa poliittisia päättäjiä luomaan edellytykset sille, että matkailualalla pystytään

27.

huomauttaa, että varausjärjestelmät, sosiaalinen media ja sähköiset markkinapaikat ovat vain muutamia esimerkkejä yleisimmistä internetin matkailusovelluksista. Myös paikallisviranomaiset voivat päättää hyödyntää nykyaikaista viestintäteknologiaa, kuten hakukoneita, jotka tarjoavat käyttäjille avointa tietoa, jonka ansiosta ikäihmiset hahmottavat, millaista laatua voi odottaa milläkin hinnalla. Kaikki seniorikansalaiset eivät kuitenkaan osaa käyttää verkossa toimivia varausjärjestelmiä ja arviointisivustoja. Digitaalisen kuilun olemassaolon vuoksi ikäihmiset saattavat luottaa enemmän perinteisiin varaustapoihin ja henkilökohtaiseen kanssakäymiseen muun muassa matkatoimistovirkailijoiden kanssa. Jotta vanhemmat sukupolvet voisivat hyödyntää digitaalisia mahdollisuuksia, paikallis- ja alueviranomaiset voisivat esimerkiksi järjestää ikäihmisille asiaa käsitteleviä kursseja.

28.

yhteydenpito toisten kanssa voi auttaa ikäihmisiä pysymään terveinä, itsenäisinä ja aktiivisina työelämässä tai omassa yhteisössään. Tämä voidaan toteuttaa edistämällä sosiaalisia verkostoja ja sidosryhmien (esimerkiksi tutkimuskeskusten ja -laitosten, yksityisten tietotekniikka-alan yritysten, kansalaisyhteiskunnan, paikallisyhteisöjen jne.) osallistumista teknisten rajapintojen ja ikääntymistä tukevien yhteisöjen universaalin mallin suunnitteluun ja kehittämiseen.

29.

tiedostaa, että sidosryhmien digitaalisen kanssakäymisen vaikutuskenttä on kehittynyt merkittävästi, ja pitää sen vuoksi eurooppalaisen tietokannan kehittämistä tärkeänä. Jotta olemassa olevia välineitä voitaisiin hyödyntää mahdollisimman paljon, matkailun virtuaalinen seurantakeskus voisi ylläpitää seniorimatkailun tietokantaa. On kuitenkin vielä määritettävä, kuka mallin kehittää ja kuka kerää tiedot indikaattoreita varten.

30.

toteaa, että huimien terveydenhuoltokustannusten johdosta on ikääntymiseen ja monialaisten kumppanuuksien luomiseen alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota. Sähköistä terveydenhuoltoa koskeva ohjelma voikin edistää ikäystävällisen matkailun kehittymistä suuresti. Terveys mainitaan usein toiseksi tärkeimpänä syynä siihen, miksi iäkkäät matkailijat eivät lähde lomalle. Jos heillä on (sähköisesti järjestetty) mahdollisuus saada laadukasta hoitoa muualla kuin asuinpaikassaan, voi tämä hälventää ja poistaa heidän pelkojaan. Näin he ehkä rohkaistuvat uusiin vapaa-ajantoimintoihin. Samaan aikaan matkailu voi ilmastonvaihdoksen ja uusien kokemusten ansiosta myös katkaista rutiinin ja vaikuttaa myönteisesti terveyteen.

31.

korostaa rajatylittävää terveydenhuoltoa koskevan direktiivin merkitystä ja kehottaa alue- ja paikallisviranomaisia parantamaan senioreiden mahdollisuuksia saada tietoa terveydenhuoltopalveluista ulkomailla, jotta he voivat tehdä tietoon perustuvia hoitoa ja hoivaa koskevia valintoja ja matkustaa EU:n sisällä tarvitsematta kantaa huolta terveydestään.

32.

kehottaa parantamaan liikkuvuutta, käynnistämään turvallisuutta parantavia aloitteita ja lisäämään julkisen tilan esteettömyyttä kaikenikäisten kannalta. On erittäin tärkeää, että luodaan tiivis yhteys yhtäältä ikäystävällisen matkailun ja toisaalta aktiivisena ja terveenä ikääntymistä koskevan eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden välille.

33.

kannattaa ajatusta perustaa väestökehitystä käsittelevä eurooppalainen kaupunginjohtajien yleiskokous ja vaatii, että matkailu tunnustetaan tärkeänä politiikanalana, joka pystyy lisäämään innovointia, edistämään terveellistä ja aktiivista elämää ja tukemaan sukupolvien välistä solidaarisuutta.